Keinottelijat ovat kääntäneet katseensa kauemmas?

Öljy­markki­noil­la on ollut kum­malli­nen tilanne. Vaik­ka nor­maal­i­jär­jel­lä uskoisi, että öljyn hin­ta nousisi sitä mukaan kun varan­not ehtyvät, futu­uri­markki­noil­la on ajatel­tu toisin. Vuo­den 2016 öljyl­lä on käy­ty kaup­paa halvem­mal­la kuin ensi kuukau­den öljyllä.Tähän tosin vaikut­taa myös korko. Hin­ta on mak­set­ta­va heti, öljyn saa sit­ten joskus. Silti alene­va hin­ta on yllättänyt.

Lyhyessä ajas­sa asia on kään­tynyt nurin päin — tai siis oikein päin. Vuo­den 2016 öljyn hin­ta on ampais­sut nopeasti tämän vuo­den hin­to­jen yläpuolelle. Kesäku­un öljyä sai 129 dol­lar­il­la, mut­ta vuo­den 2016 öljys­tä piti mak­saa 138 dol­lar­ia. Mikä kään­töi pään? Vai kek­sivätkö keinot­teli­jat vas­ta nyt pörssin hinnoitteluvirheen.

47 vastausta artikkeliin “Keinottelijat ovat kääntäneet katseensa kauemmas?”

  1. Vekkail­isiko­han öljy­markki­na taan­tu­maa, tai jopa lamaa, mai­hin joiden öljynku­lu­tus on suur­ta. Toisaal­ta vuo­teen 2016 on vielä aikaa, joten olisiko tässä “oto­skoon” pienu­us, eli kaup­po­jen pieni määrä, selit­tävänä tek­i­jänä. Enpä tiedä.

  2. Oikeas­t­aan on aika yksinker­tainen seli­tys siihen, ettei futu­urin hin­ta voi olla paljon korkeampi kuin sen het­ki­nen hin­ta. Jos se olisi,voisi peri­aat­teessa tehdä help­poa rahaa osta­mal­la öljyä nykyisel­lä halvem­mal­la hin­nal­la ja myy­dä se välit­tömästi futu­uri­markki­noil­la korkeam­mal­la hinnalla. 

    Näin ei tietenkään tavalli­nen kuol­e­vainen voi tehdä, kos­ka öljyn varas­toin­ti on kallista, mut­ta jos sat­ut omis­ta­maan öljyläh­teen, varas­toin­ti on help­poa. Sen kun sam­mu­tat pumpun ja käyn­nistät sen sit­ten myöhem­min uud­estaan. Oikeas­t­aan vielä parem­pi kysymys on siis, miten ihmeessä se futu­urin hin­ta voi olla noin paljon päivän hin­taa korkeampi!

    Ja vielä parem­pi kysymys on, mik­si nykyiset öljyn­tuot­ta­ja­maat lisäävät öljyn­tuotan­toa eivätkä vähen­nä sitä.

  3. Osmo Soini­vaara:

    “Ja vielä parem­pi kysymys on, mik­si nykyiset öljyn­tuot­ta­ja­maat lisäävät öljyn­tuotan­toa eivätkä vähen­nä sitä.”

    Sinivihreä:

    Veikkaan­pa että öljyn­tuot­ta­ja­mail­la on vapaae­htoinen pakko toimia näin. Toisaal­ta öljyn­tuot­ta­ja­maid­en omat päätök­sen­tekoap­pa­raatit on tyyp­il­lis­es­ti miehitet­ty henkilöil­lä, joiden omis­sa intres­seis­sä ei ole siirtää öljyn­tuotan­toa ja sitä kaut­ta saatavia varo­ja tule­vaisu­u­teen. Kuka­pa tietää vaik­ka esim. demokrati­soi­tu­miske­hi­tys tulisi ja pilaisi 1000 prinssin tuot­toisan öljybusineksen.

  4. Miten tuo men­neisyy­den futu­urien lupausten lunas­t­a­mi­nen vaikut­taa? Ehkäpä lähtei­den omis­ta­jat lirut­tel­e­vat öljyä toimit­taak­seen 10 vuot­ta sit­ten futu­ureil­la rahas­ta­mansa tuotannon.

  5. Keinot­te­lu­mielessä noi­ta vuo­den 2016 futu­ure­i­ta kan­nat­taisi ostaa, jos ei muu­takaan sijoi­tusko­hdet­ta kek­sisi. Voi kuitenkin olla, että on niin paljon vai­h­toe­htoisia sijoi­tus­muo­to­ja, jot­ka ovat tuo­toltaan ennustet­tavampia ja hallinnal­taan jous­tavampia, että markki­na on noil­la jäänyt ohuek­si. Mut­ta, jos vai­h­toe­htona olisi rahan maku­ut­ta­mi­nen tilil­lä 8 vuot­ta, ilman muu­ta noi­ta kan­nat­taisi ostaa.

  6. Asi­as­sa ei ole mitään ihmeel­listä. Vuo­den 2016 futu­urin arvo ei voi vaeltaa kauhean kauas tämän päivän arvos­ta. Diskont­taus- ja varas­toin­tikus­tan­nuk­set vaikut­ta­vat eri suuntiin. 

    Pitkä futu­uri täy­tyy toimit­taa, ja jos ei ole var­ma, onko sil­loin öljyä, se öljy pitää lait­taa varas­toon. Varas­toin­ti mak­saa, joten se nos­taa futu­urin hin­taa sitä enem­män mitä pidem­pi futu­uri on kyseessä.

    Toisaal­ta pitkästä futu­urista rahan saa nyt ja tavaran myöhem­min. Tavaran arvo myöhem­min on alhaisem­pi kuin tänään ceteris paribus, joten se arvo täy­tyy diskon­ta­ta nykypäivään. Pidem­pi aika siis las­kee futu­urin hintaa. 

    Paradok­saaliselta kuu­lostaa, mut­ta pelkkä käsi­tys hin­nan kehi­tyk­ses­tä ei voi vaikut­taa pelkän futu­urin hin­taan. Futu­urin hin­ta voi muut­tua epä­var­muu­den kas­vaes­sa, kos­ka futu­uri on molem­min­puo­li­nen vaku­u­tus, myyjälle hin­nan laskua ja osta­jalle hin­nan nousua vas­taan. Jos usko­taan, että hin­ta nousee, niin pait­si futu­urin, myös spotin (eli sen ihan oikean öljyn siel­lä ihan oike­as­sa koli­sevas­sa tyn­nyris­sä) hin­ta nousee myös ja siinä ote­taan mukaan logis­ti­ikkakus­tan­nuk­set (varas­toin­ti, kul­je­tus jne.). 

    Diskont­tauk­sen vaiku­tus eri aika­jän­tei­den futu­urei­hin on hie­man samankaltainen kuin korko­markki­noil­la, eli pitkään futu­uri­in sovel­letaan pitkää korkoa, lyhy­eeseen lyhyt­tä, mut­ta ero­jakin on. En tunne tätä rahoituk­sen puol­ta oikein, niin en osaa tarkkaan sanoa, mut­ta futu­urien hin­tarak­en­teen muu­tos voi olla vain oire rahoi­tus­markki­noiden erikois­es­ta tilanteesta. Korkokäyrät ovat lyhyessä ajas­sa käyneet läpi suun­nilleen kaik­ki erikoiset asen­not (lyhyt korkea, pitkä mata­la ja toisin päin), joten ei ole yllät­tävää, jos nämä muu­tok­set vaikut­ta­vat futuureihinkin.

  7. Hei mitäs ne “instru­men­tit” on, mis­sä oste­taan myöhempää osto-oikeut­ta? Eli siis tehdään sopimus, että esim. myyn sin­ulle öljyä vuon­na x hin­taan y. Myy­däänkö öljyä myös näin ja mis­sä täl­lais­ten sopimusten hin­ta vetelee?

  8. Futu­ureil­la on huono maine ja kau­pankäyn­tiä niil­lä pide­tään usein “speku­laa­tiona”, mut­ta maine ei ole ansait­tu. Futu­uri on molem­min­puo­li­nen sitoumus, siis osta­ja sitoutuu osta­maan ja myyjä myymään, siinä ei ole kyse mis­tään muus­ta kuin että tavara toimite­taan sit­ten vähän myöhem­min. Minus­ta futu­uri ei ole edes oikea johdannainen.

    Öljyl­lä tms. ns. com­mod­i­ty­il­lä (en tiedä, mikä on oikea suomen­nos, onko “raa­ka-aine” liian karu?) ei tietääk­seni — en ole asiantun­ti­ja — kauheasti käy­dä suo­ranaista optio tms. johdan­naiskaup­paa. Osto-optio olisi sel­l­ainen, että myyn oikeu­den ostaa hin­taan X. Jos spot­ti on sovit­tuna päivänä alle X:n niin optio olisi arvo­ton. Mut­ta näillä(kään) ei voisi keinotekois­es­ti pumpa­ta hin­taa ylös. Niil­lä voisi toki rikas­tua jos tietäisi markki­noi­ta parem­min hin­nan kehi­tyk­sen, mut­ta niin voi futu­ureil­lakin, tietysti. 

    Jos futu­uri on mielestänne ali­hin­noitel­tu, niin sit­ten niihin kan­nat­taa sijoittaa.

  9. Mikäs yllä­tys tuo alem­pi hin­ta tule­vaisu­udessa on? Asiantun­ti­jat osaa­vat var­masti arvioi­da mitä raakaöljyä kor­vaa­va syn­teet­tis­ten / vai­h­toe­htois­t­en / what­ev­er tuotan­to mak­saa, ja ilmeis­es­ti se mak­saa vähem­män kuin tuo mainit­tu hin­ta. Siinä selitys. 

    Nykyi­nen polt­toainei­den korkea hin­ta Euroopas­sa taas johtuu vero­tuk­ses­ta, läpiko­r­rup­toitunut ja puo­likom­mu­nisti­nen jär­jestelmä ei pysy pystyssä enää ilman jät­tivero­tus­ta. Kyvyt­tömät poli­itikot ovat toki jät­täneet euroop­palaisen ener­giapoli­ti­ikan hoita­misen eri­laisen / vai­h­toe­htoisen / vaimikäsetermi­oli demokra­t­ian har­joit­ta­jille eli venäläisille, afrikkalaisille ja arabeille.. Var­masti ihan viisas päätös, sil­lä päässee nuole­maan sormet..

  10. Kiitos sel­ven­nyk­ses­tä Tiedemies. Onko muuten futu­uril­la ja opti­ol­la käytän­nössä mitään muu­ta eroa kuin, että optios­sa mukaan laskui­hin tulee val­u­u­tan arvon muu­tos ja korko vaikut­taa tuot­teen osta­jan tuot­toon, eikä tuot­teen myyjän?

  11. “Öljyl­lä tms. ns. com­mod­i­ty­il­lä (en tiedä, mikä on oikea suomen­nos, onko “raa­ka-aine” liian karu?)”

    Suomek­si voisit käyt­tää vaik­ka ter­miä “hyödyke”, mut­ta ei raa­ka-aineessakaan minus­ta mitään suurem­paa vikaa ole.

    Kari

  12. Huo­maan, että alku­peräi­nen ihmette­lyni siitä, mik­si futu­ure­ja on myy­ty halvem­mal­la kuin on sen­hetki­nen öljyn hin­ta, oli ihan pöhkö. Tarkem­min ajatellen, on jok­seenkin mah­do­ton­ta, että futu­uri­hin­nat ovat korkeam­mat kuin nykyi­nen. Se tar­joaa niin helpon ansain­tamah­dol­lisu­u­den, että minäkin sen osaan: ostan öljyä nykyisel­lä hin­nal­la ja myyn heti perään tule­val­la ja panen ero­tuk­sen tasku­un. Joudun säi­lyt­tämään öljyä kahdek­san vuot­ta. Suurim­mal­la osal­la myyjistä öljy on maas­sa, jos­sa se säi­lyy ilmaiseksi.

    Niin­pä pitääkin ihme­tel­lä, mitä on tapah­tunut nyt? Ei voi olla pysyvää, että futu­u­rit ovat päivän hin­taa kalliimpia. 

    Kumpi sopeu­tuu: nouseeko päivän hin­ta 140 dol­lari­in vai laske­vatko futu­u­rit 130 dollariin?

  13. Ei com­mod­i­ty mis­sään tapauk­ses­sa ole syn­onyy­mi hyödyk­keelle, kos­ka hyödyke voi olla jalostet­tu vaik­ka kuin­ka pitkälle. Hyödyke voi olla myös ainee­ton palvelu. 

    Com­mod­i­ty on jotain mate­ri­aa, jol­la on vai­h­toar­voa, mut­ta ei juurikaan käyt­töar­voa omis­ta­jalleen. Eli yleen­sä juuri raa­ka-ainet­ta, mut­ta miel­län käsit­teen vähän laajemmin. 

    Luulisi tältä pal­stal­ta nyt löy­tyvän ihmisen joka tämän nyt kyke­nee määrit­telemään. Omat talousti­eteen opin­toni ovat varsin niukat. Eikö Osmo voi vas­ta­ta tähän?

  14. Eräässä aiem­mas­sa ketjus­sa, kun öljyn hin­ta saavut­ti 100 $, ennustin öljyn­hin­nan nousutrendik­si 12 % / a, +/- 50 % putkessa. En näe edelleenkään syytä poike­ta ennusteesta.

    Täl­lä ole­tuk­sel­la 2016 alus­sa öljyn hin­ta olisi 250 $, +/- 130 $. Toden­näköistä on, että 140 $ hin­taisen 2016 öljy­fu­tu­uri­in sijoit­ta­mal­la tekee kelpo voiton, mut­ta niin tekee monel­la muul­lakin 8 v sijoituksella.

    Keskimääräiseen pörssiosak­keeseen sijoit­ta­mal­la pääo­mansa nimel­lis­ar­von tuplaa n. 10 vuodessa, ei tarvitse kuin ostaa ja pitää.

  15. Opti­ol­la ja futu­uril­la on val­ta­va ero. Futu­uri sitoo kumpaakin osa­puol­ta, optio vain toista. Futu­uris­sa siis tehdään sopimus kaupoista niin, että raha vai­h­taa omis­ta­jaa nyt ja tavara vas­ta myöhem­min. Kau­pat on siis taval­laan jo tehty, ja futu­urin osta­ja oikeasti omis­taa öljyn, se on vain “lainas­sa” myyjäl­lä. Optio on epäsym­metri­nen. Option osta­ja saa luvan ostaa osak­keen jon­akin ajan­hetkenä. Optio ei kuitenkaan sido osta­jaa mitenkään; jos hin­ta on tuona het­kenä alle option arvon, niin osta­ja vain kävelee pois. 

    Futu­urin arvo määräy­tyy eri lail­la kuin option. Optio voi olla jonkin arvoinen, vaik­ka siinä sovit­tu kaup­pahin­ta olisi nyky­istä hin­taa alhaisem­pikin. Perusidea on, että futu­urin hin­ta riip­puu vain käyte­tys­tä koros­ta ja itse myyn­tiar­tikke­lin hin­nas­ta nyt ja option hin­ta riip­puu lisäk­si vielä hin­nan hajon­nas­ta. Optioiden hin­taa käytetään itseasi­as­sa hajon­nan eli volatili­teetin arvioimiseen (ns. implied volatility).

    Jos olet­taa, että hin­ta nousee, niin sil­loin kan­nat­taa ostaa öljyä tai futu­ure­ja — ei ole väliä kumpia, kos­ka ajan yli arbi­traasi pitää huolen siitä, ettei ero voi olla (paljoa) nyk­yarvoa suurempi. 

    Mut­ta tähän mys­teeri­in: Se, että futu­uri on kalli­impi kuin spot­ti on var­maa sil­loin, jos varas­toin­ti ja muu logis­ti­ik­ka on kallista ja jos hin­nan­nousu­un usko­taan. On tot­ta, että öljyn tuot­ta­ja voi “varas­toi­da” öljyä pistämäl­lä pumpun kiin­ni, mut­ta tuot­ta­ja voi olla sitoutunut jo nyt myymään kaiken mitä saa pumpat­tua vaik­ka sinne 10 vuo­den päähän. Täl­löin hän ei voi ehkä myy­dä sitä 10 vuo­den päässä ole­vaa futu­uria. Se joku, joka tuotan­non on ostanut, on voin­ut myy­dä sen eteen­päin jne, joten futu­uri­markki­nat voivat kuiv­ua. En tiedä, onko tässä käynyt näin, mut­ta se on ain­oa seli­tys, jon­ka keksin.

  16. On myös niin, että OPEC ja muut öljyn­tuot­ta­ja­maat pyrkivät toim­i­maan vas­tu­ullis­es­ti ja pitämään tuotan­non sil­lä tasol­la ettei mikään öljys­tä riip­pu­vainen maa tai maail­man­talous joudu äkil­liseen kri­isi­in. Eri yhteyk­sis­sä pyritään toim­i­tus-var­muu­teen ja väl­tetään tempoilua. 

    OPEC:in intres­seis­sä on myös ollut se ettei öljyn hin­ta liian nopeasti nouse, jot­tei vai­h­toe­htoisia öljyä kor­vaavia ratkai-sui­ta kehitetä “liian aikaisin”.

  17. OPEC:in intres­seis­sä on myös ollut se ettei öljyn hin­ta liian nopeasti nouse, jot­tei vai­h­toe­htoisia öljyä kor­vaavia ratkai-sui­ta kehitetä “liian aikaisin” 

    Erit­täin kerettiläi­nen mielipi­de 🙂 Mitä ihmeen kor­vaavia ratkaisu­ja? Ei sel­l­aisia olekaan, ei voi olla! Jos olisi niin miten äänestäjille sit­ten selitet­täisi­in tehdyt ja ennen kaikkea tekemät­tömät toimet? Parem­pi vain korotel­la vero­ja, levit­tää pup­pupro­pa­gan­daa täysin kri­ti­ikit­tömän ja mak­se­tun medi­an avul­la sekä kaiken tapik­si tietysti mak­saa näyt­tävästi eri­laisia ilmas­toanei­ta. Ilmaisi­a­han ne vielä ovat, vain työtäteke­vien veron­mak­sajien rahaa­han niis­sä palaa. 

    Tulee var­masti silleen parem­pi mielikin kun tun­tee itsen­sä parem­mak­si ihmiseksi…

  18. Hauskaa speku­loin­tia optioiden sekä futu­urien eroista. Oikea vas­taus on kuitenkin seu­raa­va, jokainen markki­na­paik­ka määrit­telee itse mitä futu­uri tai optio tarkoit­taa. Soin­in­vaaran kan­nat­taisi tark­istaa, mitkä ovat miljoo­nan bar­relin öljy­erän varas­toin­tikus­tan­nuk­set kahdek­salta vuodelta. Bar­relin varas­toin­tikus­tan­nus kun voi olla suurem­pi kuin nykyi­nen myyn­ti­hin­ta. Muuten, mikä on noiden vuo­den 2016 öljysopimusten avoin vas­tuu? Veikkaan, että ei niitä ole kuin muu­ta­ma has­su avoimena.

    Knop­pi toiseen ketju­un: Mik­si öljy­fir­man kan­nat­taa rahot­taa vihre­itä? Vas­taus löy­tyy Neste Oilin historiikista.

  19. Minäkin luulin ensin, että varas­toin­tikus­tan­nuk­set voisi­vat raakaöljyn osalta tehdä mah­dol­lisek­si sen, että futu­urin hin­ta on korkeampi kuin päivän hin­ta, mut­ta sit­ten tajusin, ettei sitä tarvitse “varas­toi­da”. Sen kun jät­tää öljyn maan alle odot­ta­maan. Siel­lä se on ollut vuosimiljoonia. 

    Ben­si­inin suh­teen on toisin. Sen tuotan­toa rajoit­taa jalostuska­p­a­siteet­ti. Sik­si sen joka halu­aa ostaa hal­paa talviben­saa ja myy­dä sen kalli­il­la kesäl­lä, pitäisi kek­siä jokin keino ben­san varastointiin. 

    Ker­ro mik­si öljy­fir­man kan­nat­taa rahoit­taa vihre­itä. Jos nimit­täin kuitenkin kunnallisvaaleihin…?

  20. Kyl­lä minä käytin ihan oppikir­jamääritelmiä enkä “speku­loin­ut”. Ero­ja eri johdan­nais­ten imple­men­toin­neis­sa on toki sen suh­teen, mis­sä kohtaa esimerkik­si option voi lunas­taa jne, mut­ta ei niis­sä mitään mys­ti­ikkaa tai oikeas­t­aan edes tulkin­nan­varaisu­ut­ta ole, vaan niil­lä on ihan oikea ja selkeä ero. 

    OPECin intres­sis­sä on mak­si­moi­da jäsen­maid­en­sa tulot. Yleis­es­ti näkee höpötet­tävän, että OPEC-maid­en intres­seis­sä ei ole “liian korkea hin­ta”, mut­ta tämä on täyt­tä tuubaa. Ceteris paribus, korkeampi hin­ta tarkoit­taa korkeampia tulo­ja. Ja useim­mat OPEC-maat pump­paa­vat jo nyt öljyä mak­simite­hol­la. Ei se kysyn­tä siitä mihinkään vähene. Kun hin­ta nousee tasolle, jol­la sub­sti­tuu­tit tule­vat kan­nat­taviksi, se pysähtyy siihen, eikä rom­ah­da. Kuvitel­ma, jon­ka mukaan hin­ta rom­ah­taisi siinä kohtaa, voi perus­tua vain perus­ta­van­laa­tuiselle väärinkäsi­tyk­selle markki­noiden toiminnasta.

  21. “Ei com­mod­i­ty mis­sään tapauk­ses­sa ole syn­onyy­mi hyödyk­keelle, kos­ka hyödyke voi olla jalostet­tu vaik­ka kuin­ka pitkälle. Hyödyke voi olla myös ainee­ton palvelu.”

    Ei tietenkään ole. On varsin rajoit­tunut­ta ajatel­la, että jollekin ter­mille olisi ole­mas­sa yksi täs­mälleen oikea kään­nös. Kuitenkin siinä yhtey­dessä, jos­sa Tiedemies sanaa käyt­ti hyödyke on mielestäni ihan hyvä kään­nös (niinkuin on kyl­lä raa­ka-ainekin). Riip­pi­uen tietenkin siitä, mitä Tiedemies sat­tui tarkoittamaan 🙂

    “Com­mod­i­ty on jotain mate­ri­aa, jol­la on vai­h­toar­voa, mut­ta ei juurikaan käyt­töar­voa omis­ta­jalleen. Eli yleen­sä juuri raa­ka-ainet­ta, mut­ta miel­län käsit­teen vähän laajemmin.”

    http://www.merriam-webster.com/dictionary/commodity

    Kari

  22. “OPECin intres­sis­sä on mak­si­moi­da jäsen­maid­en­sa tulot. Yleis­es­ti näkee höpötet­tävän, että OPEC-maid­en intres­seis­sä ei ole “liian korkea hin­ta”, mut­ta tämä on täyt­tä tuubaa. Ceteris paribus, korkeampi hin­ta tarkoit­taa korkeampia tuloja.”

    Voiton mak­si­moi­va hin­ta on eri asia kuin korkein mah­dolli­nen hin­ta. Jos OPEC halu­aisi korkeim­man mah­dol­lisen hin­nan / bar­reli, se tuot­taisi vain yhden bar­relin vuodessa. Öljyn hin­ta ammah­taisi ehkä 1000 — 10000 dol­lari­in, maail­man­talous lamaan ja ain­oas­taan OPEC:in ulkop­uoliset öljyn­tuot­ta­jat porskuttaisivat. 

    OPEC:illa oli pitkään hin­ta­haaruk­ka 22 — 28 $ / bar­relil­ta, jos­sa se halusi öljyn hin­nan pysyvän. Hin­ta­haarukan alara­jaa läh­estyt­täessä ja sen ala­puolel­la oltaes­sa se vähen­si tuotan­toaan ja ylära­jal­la lisäsi. Eli et ole ollenkaan pere­htynyt OPEC:in his­to­ri­aan ja toim­intaan, kun väität että liian korkean hin­nan vält­tämi­nen “on täyt­tä tuubaa” OPEC:in toiminnassa. 

    Kos­ka ollaan OPEC:in tavoite­hin­nan yläpuolel­la, OPEC pump­paa “hanat auki”. Sau­dit ovat täl­lä het­kel­lä oikeas­t­aan ain­oi­ta, joil­la on reservika­p­a­siteet­tia ja he toimi­vat maail­man­laa­juisen huolto­var­muu­den taku­umiehinä. Sau­dit avaa­vat hano­ja, jos muual­la on aku­ut­te­ja häiriöitä.

    On ihmisiä ja yhteisöjä jot­ka toimi­vat vas­tu­ullis­es­ti, vaik­ka vas­tu­ulli­nen toim­inta jostakin kyynisen post­mod­ernista oppor­tunis­tis­es­ta näkökul­mas­ta mielet­tömältä tuntuisikin.

    Ihmi­nen toimii kuitenkin niin, että vas­tu­ulliseen luote­taan ja tälle annetaan val­taa / annetaan pitää val­tansa. Välin­pitämätön omane­dun­tavoit­teli­ja taas voi saa­da val­taa / pitää val­tansa vain voimal­la ja / tai viekkaudel­la. Vas­tu­ullista arvoste­taan ja välin­pitämätön­tä pelätään. Molem­pia kun­nioite­taan. Välin­pitämätön ei piit­taa kun­nioituk­sen perus­teesta, kos­ka hänen maail­maansa ohjaa vain ahneus ja pelko. 

    Vas­tu­ulliset kuitenkin liit­toutu­vat, jot­ta voimaa olisi tarpeek­si vas­tu­un kan­tamisek­si. Välin­pitämät­tömät eivät voi, kos­ka kukaan ei luo­ta hei­hin. Niin­pä välin­pitämät­tömätkin alka­vat esit­tää vas­tu­ullista ja yhtyvät liittoumaan. 

    Kaik­ista välin­pitämät­tömim­mät ovat kuitenkin niin välin­pitämät­tömiä etteivät jak­sa edes esit­tää vas­tu­ullista. Täl­löin vas­tu­ullis­ten liit­touman on pakko aset­taa pelote kaik­ista välin­pitämät­tömim­mille, jot­ta he eivät olisi vaarak­si, sil­lä heitä ohjaa vain ahneus ja pelko. 

    Välin­pitämät­tömim­mistä välin­pitämät­tömim­mät ovat kuitenkin niin välin­pitämät­tömiä, että eivät edes pelkää. Heis­sä on jäl­jel­lä enää ahneus ja jul­muus. Täl­löin vas­tu­ullis­ten liit­touman on pakko alis­taa välin­pitä-mät­tömim­mistä välin­pitämät­tömim­mät, jot­ta he eivät tuhoaisi kaikkea. Tämä ei ole kap­i­tal­is­mia eikä sosial­is­mia. Tämä on inhimillistä.

  23. Se, että OPEC ei ole toimin­ut voit­toa mak­si­moiden on eri asia kuin se, että sen intres­seis­sä on mak­si­moi­da voitot ja voitot mak­si­moitu­vat sil­loin kun hin­ta asete­taan siihen, mis­sä suure “hinta*kysyntä” mak­si­moituu. Tietenkään se ei ole mah­dol­lisim­man korkea hin­ta, enkä sitä väit­tänytkään. Kuitenkin, niin kauan kun kysyn­tä ei laan­nu hin­nan­nousus­ta huoli­mat­ta, korkeampi hin­ta tarkoit­taa korkeampia tulo­ja. Eli ceteris paribus, mitä korkeampi hin­ta, sitä korkeam­mat voitot. On täyt­tä tuubaa siis väit­tää, että jos kysyn­täpi­ik­it nos­ta­vat hin­taa, että OPECin kan­nat­taisi — voit­to­ja ajatel­lessaan — pyrk­iä sitä laske­maan. Sen voi kan­nat­taa tehdä niin muista syistä, mut­ta (ainakaan lyhyen aikavälin) voiton mak­si­moin­ti ei ole yksi niistä.

    Ja jos OPEC ker­ran pump­paa hanat auki (niinkuin se usein tekee), niin mitä ihmeen merk­i­tys­tä OPECin toimin­nal­la yleen­sä on? 

    Öljyä on joku tiet­ty määrä. Mil­lään poli­it­tisil­la tai hyvän­tah­toisil­la päätök­sil­lä ei voi­da muut­taa geol­o­gisia tosi­a­sioi­ta. Öljyn pump­paamisen sääte­ly voi vain pitkit­tää tai joudut­taa vääjäämätön­tä, eli sitä, että hal­van öljyn tuotan­to alkaa toden teol­la huve­ta. Se, että öljyä on pumpat­tu aiem­min aika surut­ta ja näin (mukai) väl­tet­ty lama, voi osoit­tau­tua myöhem­min vähän huonok­si ideak­si. Jos öljyn hin­taa olisi pidet­ty korkeam­mal­la viimeiset 20 vuot­ta, eikä odotet­tu, että hin­ta nousee nyt, olisi paljon enem­män investoin­te­ja sub­sti­tu­ut­tei­hin jo tehty. OPEC, pitäessään hin­taa alem­pana kuin voit­ton­sa mak­si­moivas­sa hin­nas­sa, on saat­tanut hyvinkin tuomi­ta maail­man paljon pahempaan lamaan, kun öljy nyt äkkiä on kallistunut.

  24. “Ja jos OPEC ker­ran pump­paa hanat auki (niinkuin se usein tekee), niin mitä ihmeen merk­i­tys­tä OPECin toimin­nal­la yleen­sä on?”

    Siihen OPEC:in edus­ta­ja olisi parem­pi vas­taa­maan. OPEC perustet­ti­in toisen­lai­sis­sa olo­suhteis­sa ja var­masti heil­läkin on tavoit­tei­den uudelleen­määrit­te­lyn paik­ka. Kiitos täs­men­nyk­ses­täsi sen suh­teen mikä on mielestäsi täyt­tä tuubaa.

  25. Futu­urikau­pas­sa sekä raha että tavara liikku­vat vas­ta tule­vaisu­udessa. Jos tarkko­ja ollaan, niin yleen­sä (ei aina) futu­urikau­pal­la käsitetään kaup­paa, jos­sa tavara ei liiku ollenkaan, vaan sopimus on “cash set­tled”. Tämä tarkoit­taa, että jos ostan öljy­fu­tu­urin hin­taan 130 vuodelle 2010, niin vastapuoli mak­saa vuon­na 2010 min­ulle ero­tuk­sen Öljyn spot-hin­ta — 130 dol­lar­ia. Jos ero­tus on negati­ivi­nen (öljyn hin­ta vuon­na 2010 alle 130), niin luon­nol­lis­es­ti minä joudun mak­samaan tuon eron. Spot-hin­ta tarkoit­taa hin­taa, jol­la voisin tuol­loin ostaa öljyä fyy­sisel­lä toim­i­tuk­sel­la “heti” Täl­laisel­la sopimuk­sel­la on kak­si merkit­tävää ominaisuutta:

    1. Min­ul­la ei ole riskiä siitä, että joku soit­taa min­ulle vuon­na 2010 ja kysyy, että mihinkäs tämä tankker­illi­nen öljyä laitetaan?

    2. Speku­loimi­nen ei vaa­di suuria alkupääo­mia. Min­un ei tarvitse mak­saa 130 dol­lar­ia etukä­teen, vaan voin vain tehdä futu­urin “ilmaisek­si”. (Tietysti sopimusten vastapuo­let aset­ta­vat vaa­timuk­sia luot­tokelpoisu­udel­leni tai vaku­us­vaa­timuk­sia ennen kuin suos­tu­vat käymään futu­urikaup­paa kanssani)

  26. Piti vielä lisäämäni, että jos olete­taan, että varas­toin­ti ei mak­sa mitään, niin tuol­loin tämän het­ken spot-hin­ta ja futu­uri­hin­ta on väistämät­tä tasan tuon aikaeron koron ver­ran. Sis jos spot on 100, korko 10%, niin vuo­den futu­uri mak­saa väk­isinkin 110. (Pait­si, jos markki­nat odot­ta­vat, että tuotan­to kas­vaa kysyn­tää enem­män vuo­den aikana, eikä varas­toista voi­da “laina­ta” vuo­den aikana, jol­loin futu­uri voi olla alem­pi kuin esittämäni.)

  27. olen ymmärtänyt, että asia on koron osalta toisin päin. Mak­se­taan heti, tavara toimite­taan myöhem­min. Sik­si korko las­kee futu­urin hin­taa eikä nos­ta sitä. Sik­si futu­urin hin­nan pitäisi olla tämän­hetken hin­taa halvem­pi, ellei varas­toin­ti mak­sa mitään.
    Kun en futu­urikaup­paa har­joi­ta, voin toki olla väärässä.

  28. http://en.wikipedia.org/wiki/Futures_contract

    ja

    http://en.wikipedia.org/wiki/Rational_pricing#Futures

    Tuol­la on pikaisen vilka­isun perus­teel­la selitet­ty melkoisen perus­teel­lis­es­ti miten futu­uri/­for­ward-markki­nat toimi­vat ja mihin futu­urien arb­traa­si­va­paa hin­noit­telu perus­tuu. Jos joku kaipaa vielä perus­teel­lisem­paa selvi­tys­tä, ensim­mäisen linkin viit­teistä löy­tyvä Hullin kir­ja on yksi alan raamattuja.

    Se on var­maa, että futu­ure­ja ei mak­se­ta etukä­teen. Tuos­ta seu­raisi aivan mah­dot­to­mia tilantei­ta vastapuoliriskien ja yri­tys­ten rahoi­tus­tarpeen kannal­ta. Yri­tys, joka halu­aisi suo­ja­ta han­k­in­tansa seu­raa­van viiden vuo­den ajalle, jou­tu­isi mak­samaan koko viiden vuo­den kulu­tuk­sen heti, ja lisäk­si toivo­maan, että vastapuoli pysyy pystyssä koko viiden vuo­den ajanjakson.

  29. Tcrown on oike­as­sa, olin itse väärässä. Futu­urisopimuk­set useim­miten tosi­aankin tehdään niin, että sekä raha että omaisu­us vai­h­ta­vat omis­ta­jaa sovit­tuna päivänä. Kos­ka raha vai­h­taa omis­ta­jaa tule­vaisu­udessa, korkeampi korko nos­taa hintaa.

  30. Joten osa futu­urien spot­tia korkeampi hin­ta voi selit­tyä myös inflaatio-odotuksilla?

  31. Sil­lä taval­la mutkan kaut­ta kyl­lä, että inflaa­tio-odotuk­set vaikut­ta­vat korko­ta­soon. Mut­ta jotenkin saan vaikutel­man, että ajat­telisit, että inflaa­tio-odotuk­set voisi­vat vaikut­taa futu­urien hin­toi­hin jotenkin korko­ta­son lisäk­si, ja se ei pidä paikkansa. Yleis­es­ti spot- ja futu­uri­hin­ntat kytkey­tyvät toisi­in­sa erit­täin vah­vasti korko­ta­son kaut­ta. Jotkin asi­at voivat tuon kytken­nän rikkoa, mut­ta inflaa­tio-odotuk­set eivät ole yksi niistä. (Lähin­nä tuo­ta rikko­vat käytän­nön asi­at, jot­ka tekevät kalliiksi/vaikeaksi hyödyk­keen kulu­tuk­sen siirtämisen ajas­sa. Esim. varas­toin­tikus­tan­nuk­set, tai kuten hyödykkei­den tapauk­ses­sa yleen­sä, tule­vaisu­u­den tuotan­toa ei voi kulut­taa tänään)

  32. tcrown
    “Se on var­maa, että futu­ure­ja ei mak­se­ta etukäteen.”

    Linkke­je­si takana selitet­ti­in, että futu­urisopimuk­sen tehneet mak­sa­vat toisilleen jotain tasaus­mak­su­ja sopimuskau­den aikana for­ward-sopimuk­sen tehneisi­in verrattuna.

    For­ward-sopimuk­sis­sa taas oli erik­seen kaup­pahin­ta ja toim­i­tush­in­ta. Siis tämä esille tul­lut 135 $ on ilmeis­es­ti toim­i­tush­in­ta vuon­na 2016. Sijoit­ta­jan kannal­ta oleel­lista tuo­ton arvioimisek­si on vuo­den 2016 toim­i­tushinnal­taan 135 $ / bar­reli öljy­toim­i­tuk­sen kaup­pahin­ta vuon­na 2008. Mikä se on? Ehkä molem­mat osa­puo­let mak­sa­vat “clear­ing­house­lle” ja se on neuvottelukysymys.

    Luulin, että futu­urisopimuk­sis­sa mak­su hoide­taan aluk­si yhdel­lä ker­taa, kos­ka aina uuti­sis­sa puhutaan vaan futurien hin­nas­ta. For­ward on tuon net­ti­tiedon mukaan ymmärtääk­seni selkeä toim­i­tus­sopimus, jos­sa on tiet­ty kaup­pahin­ta ja tiet­ty toim­i­tush­in­ta, jot­ka molem­mat suorite­taan tiet­tynä päivänä. Futu­urisopimuk­sen tehneet taas, net­ti­tiedos­ta ymmärtääk­seni, mak­saisi­vat toisilleen jatku­vasti jotain tasaus­mak­su­ja for­ward-markki­noiden hin­to­jen perusteella. 

    Ehkä tuon tasaus­by­rokra­t­ian kalleu­den, mon­imutkaisu­u­den ja vaikeastiym­mär­ret­tävyy­den takia futu­uri­markki­nat ovat jääneet ohuik­si eivätkä käytän­nössä kovin hyvin ennus­ta hyödykkei­den tule­vaa hin­take­hi­tys­tä, vaik­ka jonkin teo­ri­an mukaises­sa maail­mas­sa niin tek­i­sivät. No, tämän ansios­ta niil­lä jot­ka osaa­vat ennakoi­da hin­take­hi­tys­tä futu­uri­markki­noiden het­ken tilan­net­ta parem­min, on hyviä sijoitusmahdollisuuksia. 

    Speku­lati­ivises­sa kau­pas­sa, hin­nan­määri­tyk­sen tehostamisek­si ja kau­pankäyn­tivolyymien kas­vat­tamisek­si, futu­ure­i­ta kan­nat­taisi yksinker­tais­taa niin, että niil­lä olisi vain yksi markki­nahin­ta, joka mak­se­taan kauppahetkellä. 

    “Clear­ing­house” voisi huole­htia vaku­us­selvi­tyk­set ja tasaus­by­rokra­t­ian reaal­i­toimit­ta­jien ja toim­i­tusten mak­sajien välil­lä. Eiväthän nuo ole sijoit­ta­jaa kiin­nos­tavia asioi­ta, vaan ain­oas­taan oman rahan lait­ta­mi­nen likoon, kun uskoo määrit­täneen­sä hyödyk­keen tule­van hin­take­hi­tyk­sen oma­l­ta kannal­taan sen het­ken markki­nati­lan­net­ta parem­min. Reaal­i­toimit­ta­jil­ta ja osta­jil­ta varmis­tet­taisi­in toim­i­tus- ja maksuvarmuus. 

    Speku­lati­ivi­nen sijoit­ta­ja tulisi “clear­ing­house­lle” hal­vak­si, kos­ka tämä saisi tuot­ton­sa tai tap­pi­onsa seu­raaval­ta speku­lati­iviselta sijoit­ta­jal­ta tai osto­hin­tansa ja reaal­i­markki­nahin­nan ero­tuk­se­na toimituspäivänä.

    Luulin että markki­nat toimi­vat jo nyt näin, mut­ta ehkä se sit­ten on “var­maa että futu­ure­ja ei mak­se­ta etukä­teen”. Tai sit­ten (vahin­gos­sa) tarkastelit asi­aa reaal­i­toim­i­tuk­sen toimit­ta­jan ja mak­sa­jan näkökul­mas­ta etkä speku­lati­ivisen sijoit­ta­jan näkökul­mas­ta, joka kuitenkin on se toim­i­ja joka paran­taa futu­urin ennus­tusar­voa hyödyk­keen hin­take­hi­tyk­sen suhteen.

  33. Nyt tuli aika mon­ta asi­aa. Yritetään per­a­ta ainakin osa. 

    Käytän tässä nyt ehkä tyyp­il­lisimpiä määritelmiä, jois­sa for­ward-kaup­pa on “selkeä toim­i­tus­sopimus” ja futu­uri on pörs­seis­sä tyyp­il­lis­es­ti cash set­tled tuote, joka vieläpä usein set­t­lataan päivit­täin päivän markki­na-arvoon. (pahoit­te­len ylen­määräistä englan­nin kie­len käyt­töä, mut­ta tietääk­seni näille ter­meille ei ole vaki­in­tunut­ta suomenkielistä termistöä)

    Nämä “jotkin tasaus­mak­sut sopimuk­sen aikana” liit­tyvät tuo­hon päivit­täiseen set­tle­ment­ti­in ja pörssin vastapuoliriski­hallintaan. Kun ostan taval­lisen for­ward-sopimuk­sen hin­taan 100, ja hyödyk­keen hin­ta nousee 200:n, niin vastapuolen men­nessä konkurssi­in, häviän satasen. Pörssikau­pankäyn­nin yksi tärkeitä piirteitä on nimeno­maan vastapuoliriskin pienen­tämi­nen, ja eräs tapa tälle on se, että sen sijaan että odotet­taisi­in for­ward-sopimuk­sen matur­oi­tu­mi­nen, niin kun tuon futu­urin hin­ta huomen­na nousee 105:een, niin vastapuoli joutuu heti mak­samaan min­ulle vitosen. jos hin­ta putoaa seu­raa­vana päivänä takaisin sataseen, niin mak­san vitosen takaisin. Lop­pu­jen lopuk­si, kun hin­ta sopimuk­sen lopus­sa on kiiven­nyt sinne 200:n, niin vastapuoli on mak­sanut min­ulle sen satasen. Nyt, jos vastapuoli menee nurin, kun hin­ta on 150, olen saanut jo sen 50, ja voin tehdä uuden sopimuk­sen jonkun toisen kanssa ilman tappioita.

    Kom­ment­ti­asi for­wardin kaup­pa- ja toim­i­tushin­nas­ta en ymmär­rä. Mitä oli­vat nuo englan­ninkieliset ter­mit? Jos for­ward-sopimuk­sen toim­i­tush­in­ta on 135, niin se on sama asia kuin kaup­pahin­ta. Vuon­na 2008 ei tapah­du vielä mitään muu­ta rahavirtaa.

    Futu­urien ja for­war­di­en markki­nahin­ta on keskenään samal­la tuot­teel­la teo­ri­as­sa sama. käytän­nössä luot­toriskitek­i­jät voivat noi­ta hin­to­ja hiukan heilutel­la eri suun­ti­in. Ero on siinä, että for­wardil­la luvataan toimit­taa öljyä hin­taan 135 vuon­na 2016, kun futu­uri mak­saa ero­tuk­sen 135:n ja öljyn spot-hin­nan välil­lä vuon­na 2016. Kun het­ken pyörit­telet noi­ta luku­ja, niin huo­maat, että öljyn han­k­in­nan suo­jauk­sen kannal­ta nuo anta­vat saman tuloksen.

    Sit­ten kir­joituk­ses­sasi on erit­täin tyyp­illi­nen harhakäsi­tys. Sen enem­pää for­ward-kuin futu­uri­markki­natkaan eivät ennakoi teo­ri­as­sa mitenkään tule­vaisu­u­den markki­nahin­nan kehi­tys­tä. Nuo hin­nat on täysin linkat­tu tämän päivän spot-hin­taan korko­ta­sol­la, ei mil­lään muul­la kum­mallisel­la odotuk­sel­la hin­nan kehi­tyk­ses­tä. (Taas, esim varas­toin­tikus­tan­nuk­set voivat sotkea tämän teo­ri­as­sa hienon linkin)

    Ja päin­vas­toin, tyyp­il­lis­es­ti futu­uri­markki­nat ova paljon lik­vidim­mät ja suurem­mat kuin for­ward-markki­nat ja suurin osa speku­lanteista toimii nimeno­maan futu­uri­markki­noil­la. Syy on se, että noi­ta futu­urisopimuk­sia on yritet­ty stan­dar­d­oi­da. Eli futu­uri­markki­noil­la käy­dään vain har­val­la hyvin määrite­tyylä tuot­teel­la kaup­paa (esim öljyä rot­ter­damis­sa 1.1. vuon­na 2016), kun for­ward-markki­nat ovat tyyp­il­lis­es­ti paljon räätälöidympiä (Öljyä nes­teen naan­talin jalosta­molle syysku­un 8. 2008)

    Futu­ureil­la on vain yksi kaup­pahin­ta, ja se mak­se­taan toim­i­tushetkel­lä. Kaik­ki lop­pu on vastapuoliriskin hallintaa. Kuten aiem­min totesin, mak­su­vaa­timus etukä­teen aiheut­taisi melkois­es­ti har­mai­ta hiuk­sia yri­tys­ten rahoituk­ses­ta vas­taav­ille tahoille. 

    Sel­venikö ollenkaan?

  34. tcrown
    “Sit­ten kir­joituk­ses­sasi on erit­täin tyyp­illi­nen harhakäsi­tys. Sen enem­pää for­ward-kuin futu­uri­markki­natkaan eivät ennakoi teo­ri­as­sa mitenkään tule­vaisu­u­den markki­nahin­nan kehi­tys­tä. Nuo hin­nat on täysin linkat­tu tämän päivän spot-hin­taan korko­ta­sol­la, ei mil­lään muul­la kum­mallisel­la odotuk­sel­la hin­nan kehi­tyk­ses­tä. (Taas, esim varas­toin­tikus­tan­nuk­set voivat sotkea tämän teo­ri­as­sa hienon linkin)”

    Sel­veni hiukan. Tarkastelet asi­aa siis reaal­i­toimit­ta­jan ja reaal­i­toim­i­tuk­sen tilaa­jan näkökul­mas­ta, joka ei ole sijoit­ta­jan kannal­ta se rel­e­vant­ti näkökul­ma. Mikä on se speku­lati­ivisen sijoit­ta­jan instru­ment­ti, jol­la hänen kan­nat­taa men­nä raa­ka-aine­markki­noille? Jos link­ki olisi kaikissa instru­menteis­sa vain korkoon, eihän raa­ka-aineisi­in kan­nat­taisi tehdä speku­lati­ivisia sijoituk­sia ollenkaan. Monimutkaista. 

    Oletin, että futu­uri oli speku­lati­ivisen sijoit­ta­jan insru­ment­ti, mut­ta ilmeis­es­ti on vielä jokin näitä abstrak­timpi ins­tu­ment­ti joka on se sijoit­ta­jan kannal­ta kiin­nos­ta­va ja ennakoi tule­vaa hin­take­hi­tys­tä. Jos täl­laista ei olisi, se kan­nat­taisi kehit­tää. Kyl­lä täl­lainen kuitenkin on, kos­ka raa­ka-ain­er­a­has­to­jakin on. Nämä ovat ilmeis­es­ti johdan­naisia (deriv­a­tives).

    Sel­l­ainen johdan­nainen on öljyn tule­vaa hin­taa arvioivan speku­lati­ivisen sijoit­ta­jan kannal­ta mielekäs, jos­sa tämän ei tarvitse huomioi­da reaal­i­toimit­ta­jan toim­i­tus­riskiä eikä reaal­i­mak­sa­jan mak­sukykyä, vaan ain­oas­taan öljyn markki­nahin­nan kehi­tys­tä. Täl­lainen tuote kan­nat­taisi kehit­tää jol­lain lail­la stan­dar­d­oitu­na ja julka­ista noteer­auk­set 1v, 3v ja 10v päähän joka päivä talousuuti­sis­sa. Näin eri toim­i­jat saisi­vat parhaan mah­dol­lisen arvion öljyn tulev­as­ta hin­take­hi­tyk­ses­tä ja osaisi­vat ratkaisu­is­saan huomioi­da öljyn hin­nan tule­van nousun parhaal­la mah­dol­lisel­la taval­la ja sopeu­tua siihen.

  35. En ymmär­rä mitä tarkoi­tat, että ajat­te­len asi­aa reaal­i­toimit­ta­jan kannal­ta. Jos yritetään hah­mot­taa futu­urien hin­nan­muo­dos­tus­ta markki­noil­la, niin pitää sulkea pois reaal­i­toim­i­joiden (ja speku­loi­jien) riskit­tömät voit­tom­ah­dol­lisu­udet pois.

    Futu­uri- ja spot-hin­ta linkkau­tu­vat _keskenään_ koron kaut­ta. Ei voi olla tilan­net­ta, jos­sa tänään spot toim­i­tus mak­saa satasen, mut­ta vuo­den futu­uri tai for­ward 200. Olisi aivan liian help­poa ostaa tänään satasel­la, pistää varas­toon ja tehdä for­ward kahdel­la sadal­la. Voisi tehdä satasen (mii­nus varas­toin­ti- ja korkoku­lut) riskitön­tä tuottoa.

    Juuri futu­uri on se tyyp­illi­nen speku­loin­tivä­line (lik­vi­di, ei vastapuoliriskiä, ei riskiä fyy­sis­es­tä toim­i­tuk­ses­ta, sopimuk­sen voi tehdä ilman alkupääo­maa) Ja futu­uri on se stan­dar­d­oitu tuote. Se ei vain ker­ro (juuri) mitään tulev­as­ta hin­take­hi­tyk­ses­tä sen enem­pää kuin tämän päivän spoth­in­ta. Tämän vuok­si riit­tää, että uuti­soidaan spot-hin­to­ja. Jos futu­u­rit poikkea­vat merkit­tävästi spot-hin­nan korkopari­teetista, niin se on uutinen.

    Eri­tyis­es­ti, ei edes voi­da kehit­tää instru­ment­tia, joka ker­toisi tulev­as­ta hin­take­hi­tyk­ses­tä enem­män kuin tämän päivän spot. Jos täl­lainen instru­ment­ti olisi ole­mas­sa ja sanoisi, että vuo­den päästä hin­ta on 200, mut­ta tänään spoth­in­ta on 100, tuo­ta instru­ment­tia myytäisi­in (sen hin­ta laskee)ja tämän päivän spot­tia ostet­taisi­in (hin­ta nousee) kunnes tuo hin­taero on tarpeek­si pieni. Ja jäl­jelle jäisi se koros­ta ja varas­toin­tikus­tan­nuk­sista johtu­va ero.

  36. tcrown
    “Ja futu­uri on se stan­dar­d­oitu tuote.”

    Esimerk­ki. Öljyn for­ward-hin­ta vuodelle 2016 on 140 $ / bar­reli ja öljyn spot hin­ta 2008 on 130 $ / barreli. 

    Speku­lati­ivi­nen sijoit­ta­ja olet­taa, että öljyn hin­nan odotusar­vo vuon­na 2016 on 250 $ / bar­reli. Hän ostaa vuo­den 2016 140 $/ bar­reli futu­urin 10 dol­lar­il­la, kos­ka spot-hin­ta on 130 $. 

    Kun spot-hin­ta nousee, hänen siis kuu­luu saa­da vastapuoliriskin kom­pen­saa­tio­ta. Mut­ta keneltä tämä tulee? Reaal­imyyjä on luvan­nut toimit­taa öljyt 2016 140 $ / barreli. 

    Tuleeko kom­pen­saa­tio clear­ing­houselta vai mis­tä? Tarvi­taanko kuitenkin johdannaisia?

  37. Speku­lati­ivi­nen sijoit­ta­ja ei tuos­sa osta mitään, minkä hin­ta on $10. Tuos­sa tapauk­ses­sa speku­lati­ivi­nen sijoit­ta­ja tekee seu­raa­van­laisen sopimuksen:

    Vuon­na 2016 selvitetään sen het­ki­nen öljyn hin­ta. (Detaljit riip­pu­vat futu­urista. Yleen­sä jonkun­laisen spot-toim­i­tuk­sen hin­ta johonkin stan­dard­i­in paikkaan, esim ARA (ams­ter­dam, rot­ter­dam, antwer­pen), stan­dar­d­oiduil­la ehdoil­la). Jos tuo hin­ta on suurem­pi kuin 140 (esim 200), niin vastapuoli mak­saa sijoit­ta­jalle ero­tuk­sen (200–140 = $60 per bar­reli). Jos hin­ta on tuol­loin alem­pi (esim 100), niin sijoit­ta­ja joutuu mak­samaan ero­tuk­sen (140–100 = $40). Tämän päivän spot-hin­nal­la ei ole tämän sopimuk­sen kanssa tuon taivaal­lista tekemistä.

    Jos reaal­imyyjä on tehnyt futu­urin, niin tämä myyjä ei ole sitoutunut toimit­ta­maan öljyä vielä mihinkään. Vain maksamaan/vastaanottamaan raha­sum­man, joka on edel­lä määritetty.

    Jos hin­ta on laskenut siihen sataseen, niin myyjä saa futu­urisopimuk­ses­ta sen 40. Ja myy öljyn satasel­la. Yhteen­sä rahaa tulee siis 140. Jos hin­ta on nous­sut kah­teen­sa­taan, niin joutuu tuot­ta­ja mak­samaan 60 futu­urisopimuk­sen nojal­la. Samal­la voi kuitenkin myy­dä öljyn kahdel­lasadal­la, joten käteen jää 200–60=140. Eli taloudelli­nen lop­putu­los on sama kuin tekemäl­lä forward-sopimuksen.

    (Ja siis nyt matkan var­rel­la clear­ing­house toimii näi­den välil­lä ja vaatii hin­nan­muu­tosten perus­teel­la eri osa­puo­lil­ta mak­su­ja tai mak­saa niitä. Net­to­sum­ma näille mak­suille on nol­la, eli kun speku­loi­ja mak­saa, niin reaal­i­toim­i­ja saa ja toisinpäin.)

    Huo­maa, että sekä reaal­i­toim­i­jat, että speku­loi­jat voivat toimia futuurimarkkinoilla. 

    Min­un rauta­lankavaras­toni alka­vat pikkuhil­jaa ehtyä, mut­ta yritän parhaani mukaan vielä selit­tää jos jotakin jää epäselväksi.

  38. Nyt on melkein selvää. Kiitos rauta­lan­gas­ta. Mut­ta. Jos futu­urista ei aluk­si tarvitse mak­saa mitään, mikä estää vaik­ka yksi­ty­ishenkilöä tekemästä futu­urisopimuk­sen 1 000 000 euron toim­i­tuk­ses­ta ja rahas­ta­mas­ta itselleen miljoo­nan voiton, kun öljyn hin­ta tuplaan­tuu? Kai nois­sa jokin alku­mak­su / vaku­us aina tarvi­taan? Jos pääo­maa ei tarvitse sitoa ollenkaan, sijoituk­sen tuot­to­pros­ent­ti­han on ääretön, jos öljyn hin­ta ei ker­taakaan tipah­da toim­i­tushin­nan ala­puolelle futu­urin juoksuaikana.

  39. No siis futu­urista ei teo­ri­as­sa tarvitse mak­saa mitään etukä­teen. Käytän­nössä pörssi vaatii niin suuret taku­usum­mat ennen kuin pääsee kaup­paa käymään, että on erit­täin epä­to­den­näköistä että konkurssi­ta­pauk­sis­sa pörssi olisi häviävänä osa­puole­na. Taku­usum­math­an tietysti ovat min­un rahaani sijoit­ta­jana (ellen häviä niitä futu­uripelis­sä), joten se ei sinän­sä ole etukäteiskus­tan­nus. Jos taas kaup­paa ei käy­dä pörssin väl­i­tyk­sel­lä, niin yleen­sä vastapuo­lil­la on aika tiukat luot­tokelpoisu­us­vaa­timuk­set ja näis­säkin mah­dol­lis­es­ti käytetään joi­tan vakuussummakäytäntöjä.

    Lisäk­si olet­taisin (en siis tiedä), että pörssi­in mak­set­tu­ja taku­usum­mia voidaan käyt­tää esimerkik­si pankkien vakavaraisu­us­vaa­timuk­sien täyt­tämiseen, joten tuo pääo­ma ei mak­sa “mitään” pankille.

    Eli yksi­ty­ishenkilönä sin­ua estää tuo­ta tekemästä käytän­nössä se, että kukaan ei tuo­ta sopimus­ta suos­tu kanssasi tekemään.

  40. Kiitos seli­tyk­ses­tä. Eli, jot­ta yksi­ty­ishenkilöt / ei finanssialan yri­tyk­set voisi­vat käy­dä futu­urikaup­paa tarvit­taisi­in futu­urin johdan­nainen, jos­sa toim­i­tush­in­ta mak­set­taisi­in sijoituk­sen yhtey­dessä, jot­ta heille kalli­ita vaku­usjär­jeste­lyjä ei tarvittaisi.

  41. Täs­men­nys: ei-finanssialan yri­tyk­set -> muut kuin hel­posti kiin­nitet­tävän suuren omaisu­u­den omis­ta­vat yritykset

  42. Kyl­lähän noi­ta kaiken­laisia ETF-rahas­to­ja on maail­ma pullollaan. 

    http://www.etfsecurities.com/en/document/etfs_document.asp

    Sin­unkin pankkisi toden­näköis­es­ti noi­ta välit­tää, jos osaat vaa­tia, mut­ta kun sille pankille­si on paljon parem­pi bisnes myy­dä sin­ulle joku kallis yhdis­telmära­has­to, niin se pitää suun tiukasti kiin­ni tuol­lai­sista mahdollisuuksista.

  43. Käytän­nössä lähivu­osi­na asumiseen liit­tyvät reaali-investoin­ti­tarpeet aja­vat speku­loin­ti-innon ohi. Kiitos kuitenkin vinkistä ja linkistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.