Vaalirahoitus ja jääviys?

Jyr­ki Katainen on sanonut, ettei vaali­ra­han saami­nen joltakin yrit­täjältä tee min­is­ter­iä jääviksi käsit­telemään hänen asiois­taan. Riit­tää, että päätök­sen­teon perus­teet ovat avoimia? Min­is­terin ja suuren puolueen puheen­jo­hta­jan anta­mana täl­lainen ohjeis­tus on sik­si merkit­tävä, että se pitäisi tutkia tarkem­min. Sehän merk­it­sisi koko jääviys­lain­säädän­nön kumou­tu­mista. Puolueet­to­muu­den vaaran­tu­mi­nen ei estäisi osal­lis­tu­maan päätök­sen­tekoon, perustei­den avoimuus riit­täisi. Saako myös kum­min tai suku­laisen asioi­ta käsitel­lä, kun­han perus­teet ovat avoimia?

Jääviy­den suh­teel­la vaali­ra­hoituk­seen on suuri merk­i­tys kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa, jos­sa kiin­teistö- ja kaavoitus­lau­takun­tien jäse­nil­lä on huo­mat­ta­vat mah­dol­lisu­udet ymmärtää rahoit­ta­jien­sa ongelmia. Yleen­sä kun­nal­lises­sa päätök­sen­teossa nou­date­taan jääviyssään­töjä nau­ret­ta­van tarkasti. Min­ut on kat­sot­tu jääviksi käsit­telemään Helsin­gin Hitas-sään­te­lyä, kos­ka vel­jeni asuu Hitas-asun­nos­sa. Suurikaan lahjoi­tus Hitas-asukkaiden etu­jär­jestöltä ei jääviyt­tä kuitenkaan aiheut­taisi, vaan ”avoimuus” riittäisi.

Tästä tarvit­semme selkeän päätök­sen, jol­la on huo­mat­ta­va vaiku­tus kun­nal­liseen päätök­sen­tekoon.  

Lehdis­tölle vinkik­si: kan­nat­taisi jo ennen vaale­ja seu­ra­ta keskei­sis­sä lau­takun­nis­sa ole­vien vaa­likam­pan­jan kus­tan­nuk­sia, ja rapor­toi­da siitä äänestäjille. Jos joku pyrkii kaupung­in­val­tu­us­toon usei­den kym­me­nien tuhan­sien euro­jen vaa­likam­pan­jal­la, jokin ansain­ta­logi­ikka­han siihen on pakko sisältyä.

20 vastausta artikkeliin “Vaalirahoitus ja jääviys?”

  1. Eikö tämä mene toisin päin? 

    Taho tukee sitä ehdokas­ta, jon­ka alun perin tietää kan­nat­ta­van kyseisen tahon intressejä. 

    Sit­ten kun luot­ta­mus­toimeen päässyt henkilö toimii näi­den odotusten mukaises­ti, niin alkaa epäi­lyt kytky­istä. Eikö tämä ole ns. perse edel­lä puuhun ‑ajat­telua.

    Vastaa

  2. Jääviys syn­tyy peri­aat­teessa jo puolueet­to­muu­den epäilystä. Epäil­i­jä ei voi tietää, kum­min päin asia on. 

    Eli­nan hypo­teesi on help­po tutkia. On nimit­täin monia var­mo­ja läpi­meni­jöitä, joiden osalta vaali­ra­hoi­tus on avus­ta­jan kannal­ta täysin turhaa, jos vaali­ra­hoituk­sen tarkoituk­se­na on vaikut­taa vain läpi­menoon. Ratio­naalis­es­ti ajat­tel­e­va vaali­ra­hoit­ta­ja ei rahoi­ta hei­dän kam­pan­joitaan lainkaan. Eli­nan hypo­teesia voi tes­ta­ta siltä poh­jal­ta, saa­vatko nämä Van­haset, Lehtomäet tai Zyskow­icz­it kuitenkin vaalirahoitusta.

    Vastaa

  3. Olen Osmon kanssa peri­aat­teessa samaa mieltä muuten, mut­ta tästä viimeis­es­tä kom­men­tista: eikö sit­ten saman tien voisi kysyä, mik­si ylipäätään “var­moille” läpi­meni­jöille saisi antaa rahaa? 

    Kysymys on hölmö: raha on mukana poli­ti­ikas­sa ja se on tärkeää julk­isu­u­den han­kkimisek­si ja korkean profi­ilin ehdokkaat halu­a­vat lisää ääniä, kos­ka se vetää oman puolueen mata­lam­man profi­ilin ehdokkai­ta mukana. Oma­lle asialle myötämielisek­si koe­tun puolueen korkean profi­ilin ehdokkaille annet­tu raha ei vält­tämät­tä ole pelkkää voitelu­ra­haa. Mut­ta kuten jääviy­dessä ja poli­ti­ikas­sa yleen­säkin: Niin on, jos siltä näyttää.

    Tässä on muitakin sudenkuop­pia. Ainakin yksi tulee mieleen, nimit­täin se, että ilkeämieli­nen “lahjoit­ta­ja” voisi varmis­taa kaikkien vas­taran­nanki­iskien jääviy­den lahjoit­ta­mal­la näille var­muu­den vuok­si rahaa.

    Vastaa

  5. Tämä kysymys on min­ulle juuri nyt ajanko­htainen. Olen luvan­nut ilmoit­taa vihreille vielä tässä kuus­sa, olenko ehdokkaana kunnallisvaaleissa. 

    Kun­ni­alli­nen kam­pan­ja mak­saa noin 10 000 euroa, joka verotet­tuna tulona on pitkä pen­ni. Neljän vuo­den val­tu­us­tokau­den aikana ei ole mitään mah­dol­lisuuk­sia saa­da tuo­ta rahaa takaisin kokouspalkkioina. 

    Voisin var­maankin saa­da kam­pan­jaani lahjoituk­sia — tahoil­ta, joil­ta pystyn tuen otta­maan pystypäin vas­taan. Koen silti äärim­mäisen kiusal­lise­na men­nä ruinaa­maan rahaa mis­tään — ja hyvin haitallise­na kiitol­lisu­u­den­ve­lan, joka aina lahjoituk­si­in sisäl­tyy. Joskus sitä joutuu toim­i­maan kave­ri­aankin vastaan. 

    Viihty­isin poli­ti­ikas­sa paljon parem­min, jos vaa­likam­pan­joiden kokoa rajoitet­taisi­in. Mitään ylivoimaista valvon­taon­gel­maa asi­aan ei sisäl­ly. Vaa­likam­pan­ja­han on näkyvää toim­intaa, ainakin sel­l­aisek­si tarkoitet­tua. Jos joku har­joit­taa pimeätä vaalimainontaa,jota kukaan ei havaitse, ei siitä liene ole haittaa.

    Vastaa

  6. Oletko var­ma, että et olisi “var­ma läpi­meni­jä”? Tarkoi­tan: Tiedän, että kam­pan­ja mak­saa, mut­ta mak­saako se noin paljon, että saat riit­tävän mon­et helsinkiläiset tietämään että olet ehdol­la? Ehkä mak­saa, tuol­la rahal­la nyt ei Hesarista kum­moistakaan ilmoi­tus­ta osta.

    Vastaa

  7. Minä olen ajatel­lut asi­aa amerikkalaisit­tain niin että yri­tyk­set ja muut ostaa puheaikaa päät­täjien kanssa, “access is pow­er”. Ja että ver­rat­tain alhainen suo­ma­laisen jär­jestelmän kor­rup­tioneisu­us johtuu osit­tain siitä, että tämän kokoises­sa maas­sa ei ole muutenkaan kovin vaikeaa saa­da ään­tän­sä kuu­lu­vi­in. Tuon puhea­jan arvo ei ole niin kovin kummallinen.

    Vastaa

  8. Kavere­i­ta saa ja kuu­luu tukea eli yrit­täjien rahat var­maan menevät henkilöille jot­ka heitä jo alun­perin ymmärtävät. Samoin ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen. Kum­mal­lakin puolel­la tätä van­haa jakolin­jaa lie­nee tarpeek­si mas­sia tukea omi­aan ja saa­da nämä läpi. Mielestäni ei ole minkään­lainen jääviysongel­ma, että ehdokkaat saa­vat tukea tahoil­ta joiden intresse­jä jo muutenkin kannattavat.
    Ongel­mak­si­han tässä sit­ten jää vain se miten saa­da ihmisiä edus­ta­maan niitä joil­la ei ole varaa tukea omia ehdokkaitaan tai jot­ka eivät ole jär­jestäy­tyneet tarpeek­si tehokkaasti näin tehdäk­seen. Tähän lie­nee kak­si vai­h­toe­htoa: 1) rajat kam­pan­jan mak­sim­i­hin­taa ja/tai 2) kieltää muu kuin suo­raan yhteiskun­nan kas­sas­ta tasahin­taan jaet­ta­va tuki ja lop­ut omas­ta kukkarosta.

    Vastaa

  9. Peri­aat­teessa vaali­ra­hoituk­ses­ta voisi päät­tä, että sitä voi antaa vain puolueelle(tai piir­i­jär­jestölle), ei suinkaan yksit­täiselle ehdokkaalle. 

    Laki­in tai ase­tuk­seen voisi kir­ja­ta esimerkik­si, että tiet­ty pros­ent­ti osu­us kaik­ista lahjoituk­sista on jaet­ta­va tasan kaikkien ehdokkaiden kesken, tiet­tyosu­us jää puolueen käyt­töön ja lop­ut on jaet­ta­va edel­lis­ten vaalien tulok­sen suh­teessa. Jos ehdokkaat velvoite­taan pitämään kir­jaa kamp­pan­jasa tuloista ja menoista sekä palaut­ta­maan puolueelle tarvit­taes­sa yli­jääneet rahat. Täl­lainen vaali­ra­hoi­tusjär­jestelmä voisi olla hyvinkin toimiva. 

    Puolueelle tule­va vaali­ra­hoi­tus ei olisi niin iso peri­aat­teelli­nen ongel­ma kuin yksit­täiselle henkilölle tule­va vaali­ra­hoi­tus. Liit­tyy­hän jääviys aina yksilön oikeu­teen olla mukana päätök­sen teossa ei niinkään puolueen ja toisaal­ta onhan ainakin peri­aat­teessa puoluei­den sisäl­lä olta­va yhtäläi­nen äänioikeus esimerkik­si puolueen keskei­sistä lin­joista päätettäessä.

    Vastaa

  10. Olen häm­mästynyt, jos Osmo et ole näi­den var­mo­jen läpi­meni­jöi­den joukos­sa ja et pääse val­tu­us­toon ilman kampanjaa.

    Vastaa

  11. Kysymys lie­nee siitä, että Osmon tapaisen ehdokkaan odote­taan vetävän “kun­ni­alli­nen” kamp­pan­ja eli han­kki­van ääniä puoluelleen. 10 000 kuu­lostaa keskiver­to kun­nal­lis­vaaliehdokkaalle isol­ta kampanjabudjetilta.

    Vastaa

  12. Eräänkin eduskun­nan puhemiehen piti taan­noin (80-luvul­la) olla var­ma läpi­meni­jä. Vaan kuinkas sit­ten kävikään?

    Jos olisin poli­itikko, en mis­sään tilanteessa ryhty­isi niin ylim­ielisek­si, että pitäisin läpi­menoani varmana.

    Vastaa

  13. Paa­vo Lip­po­nen, tuo van­ha dinosaurus, ratkaisi tämänkin asian odote­tul­la tavalla.Hän ehdot­taa pitk­iä listoja.Tämä varmis­taisi myös puolueen kel­lokkaiden, poli­it­tis­ten broi­le­rien läpi­menon joka nyt on uhat­tuna kun elämme demokratiassa.
    Onnek­si Paa­vo on eläk­keel­lä kuten pian koko SDP:kin.

    Vastaa

  14. Vaali­ra­hoi­tus pitäisi saa­da reaali­aikaiseen seu­ran­taan. Kaikil­la ehdokkail­la olisi velvol­lisu­us rek­isteröidä saa­mansa lahjoituk­set san­o­taan nyt kah­den päivän sisäl­lä. Tärkein­tähän olisi, että sidok­set näky­i­sivät äänestäjille jo ennen vaalipäivää.

    Vastaa

  15. Eduskun­nan rooli­na on nimeno­maan olla jäävi, eli edus­taa koko elämänkir­joa intres­sei­neen. Sik­si heitä on 200, jot­ta mikään intres­si ei voi kävel­lä toisen yli.

    Aja­tusleikkinä jos esimerkik­si puoli­son ammat­ti olisi jääviyspe­ruste, niin aika mon­en edus­ta­jan pitäisi jäävätä itsen­sä bud­jet­tipäätök­sistä, kos­ka aika mon­en puoliso on julkisel­la sek­to­ril­la töis­sä. Mieletön ajatus…

    Tai demari ei saisi äänestää työlain­säädän­nöstä mit­ta­van SAK-tuken­sa vuok­si. Aina vaan mielet­tömäm­mäk­si menee…

    Min­is­terei­den ja virkami­esten rooli on jo sit­ten eri juttu.

    Vastaa

  16. Eduskun­nas­sa kukaan ei ole jäävi. Kyse oli min­is­terin jääviy­destä. Sille rin­nakkainen on jääviys kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa ja kaupunginhallituksessa.

    Vastaa

  17. Tämä kysymys Osmon henkilöko­htais­es­ta tilanteesta onkin mie­lenki­in­toinen. Ottaisi­vatko Vihreät sin­ut ehdokkaak­seen, jos ilmot­taisit, että lähdet kam­pan­jaan nol­labud­jetil­la? Tai las­ke­taan nyt bud­jet­ti­in ehdokas­mak­sut ja mah­dol­liset pakol­liset vaal­i­julis­teet tms.

    (Ihan henkilöko­htais­es­takin mie­lenki­in­nos­ta; Osmoa äänestäisin mielel­läni, muuten jätän erit­täin toden­näköis­es­ti äänestämättä.)

    Vastaa

  18. Hie­man erilaisena/radikaalina ratkaisumal­li­na voisi miet­tiä mallia jos­sa kaikille ehdokkaille avat­taisi­in täysin yhtäläiset kana­vat tuo­da esi­in mielip­iteitään ja kiel­let­täisi­in kaik­ki muu main­os­t­a­mi­nen johon kuluu merkit­täviä sum­mia rahaa (raja main­os­tamiseen voisi olla esim 500 € joka var­maan löy­tyy jokaiselta ehdokkaalta).

    Käytän­nössä tämä tarkoit­taisi yhteiskun­nan ylläpitämää sivus­toa jonne kukin edus­ta­ja voisi tal­let­taa sivus­ton­sa, blo­gin­sa, aja­tus­maail­mansa, videon­sa, jne. 

    Lop­pu main­os­t­a­mi­nen tapah­tu­isi ns. nor­maali­na “ilmaise­na” vaal­i­työnä eli pitämäl­lä puhei­ta, jutut­ta­mal­la ihmisiä, jaka­mal­la (halpo­ja) main­ospal­lo­ja, keit­tämäl­lä kahvia, jne…

    Ajatuk­sen yksi­tyisko­h­dat vaa­ti­vat var­masti paljon työstämistä, mut­ta peri­aat­teessa näin taat­taisi­in ehdokkaiden tas­a­puolisu­us ja täy­delli­nen riip­pumat­to­muus vaalirahoituksesta.

    Vastaa

  19. Helsin­gin Vihreät eivät vaa­di ehdokkail­taan mitään min­im­ibud­jet­tia, jol­la pääse mukaan. Ellei 120 euron suu­ruista ehdokas­mak­sua lasketa.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.