Lääkäreiden veronkierto

Suomes­sa on kat­sot­tu tarkoituk­sen­mukaisek­si suosia yrit­täjiä vähän mui­ta lem­peäm­mäl­lä veroko­htelul­la. Tun­nen asi­aa huon­sti, vaik­ka olenkin yrit­täjä itsekin, mut­ta tältä se vaiku­ti sil­loin kun eduskun­ta sääti asiasta.

Yrit­täjää verote­taan työ­tu­lois­taan kuten palka­nsaa­jaa. Oikeas­t­aan vähän liikaakin, kos­ka yrittäjä,senkään jäl­keen, kun on mak­sanut samat verot kuin muutkin, ei ole oikeutet­tu esimerkik­si työt­tömyys­tur­vaan eikä ainakaan aiem­min verot­tomi­in matkapäivärahoihin. 

Kun yrit­täjä sijoit­taa rahaa yri­tyk­seen­sä, ostaa teol­lisu­ushallin ja paljon konei­ta, hän saa mak­saa itselleen vero­ton­ta osinkoa. Osinko ei ole vero­ton, kos­ka jot­ta osinkoa voisi mak­saa, yri­tyk­sen on tuotet­ta­va voit­toa ja voitos­ta per­itään veroa 26 %. Tästä “verot­tomas­ta” tulosta  yri­tys mak­saa siis veroa 26%. Jos hän mak­saisi itselleen palkkaa, palk­ka olisi yri­tyk­sen verossa vähen­nyskelpoista, mut­ta osinko ei ole.

Vero­ton­ta osinkoa ei saa mak­saa kuin­ka paljon tahansa. Mak­si­mi on 9 % yri­tyk­sen var­al­lisu­ud­es­ta ja korkein­taan 90 000 euroa vuodessa. Jot­ta tuo­hon 90 000 euroon päästäisi­in, yri­tyk­sel­lä on olta­va var­al­lisu­ut­ta miljoo­nan euron edestä. Jos yrit­täjä ostaa yri­tyk­selleen konei­ta, se on paljon riskip­i­toisem­paa kuin pan­na rahaa pankki­in, kos­ka maail­ma voi muut­tua. Pankista kuka tahansa taatelin­tal­laa­ja saa korkon­sa 29 pros­entin verol­la. Aidos­ta yri­tyspääo­mas­ta tuo yhdek­sän pros­ent­tia ei ole kohtuuttomasti.

Taval­lis­es­ti osakey­htiö mak­saa osinkoa omis­tet­tu­jen osakkei­den suhteessa.Noiden lääkäriyri­tys­ten inno­vaa­tio on, että osinkoa voi mak­saa muus­sakin suh­teessa. He mak­sa­vat tehty­jen työ­tun­tien suh­teessa, jota joku voisi kut­sua palkan mak­suk­si.    Tätä nyt ei kek­sit­ty kieltää osakey­htiöistä, kos­ka osu­uskun­natkin voivat mak­saa palau­tus­ta esimerkik­si osto­jen suh­teessa (HOK-Elan­to).

Jos lääkäri halu­aa mak­sat­taa itselleen 3000 euroa kuusa = 36 000 euroa vuodessa osinkoja,hänen on omis­tet­ta­va yri­tyk­sen osakkei­ta  400 000 euron edestä. En tiedä, miten lääkärit tämän jär­jestävät, mut­ta yksin­ke­taista olisi, että sisään tule­va lääkäri ostaa tuol­la sum­mal­la osakkei­ta ja myy ne seu­raavalle lähtiessään pois. Tätä varten hän tarvit­see pankki­lainan. Aivan ilmaisek­si tämä vero­su­un­nit­telu ei tule, kos­ka pankki­lainas­ta on mak­set­ta­va korkoa. Jos pankki­laina on naamioitu asun­to­lainaksi (ei vaikea­ta, jos sat­tuu omis­ta­maan asun­non) sen koron saa vähen­tää vero­tuk­ses­sa ja voi olla, että yri­tys­toim­intaan ote­tun lainan korot saa vähen­tää ihan rehellis­es­tikin, vaik­ka osinko olisi verova­paa.  En tiedä, kos­ka en har­ras­ta vero­su­un­nit­telua. Uskoisin, että näi­hin jär­jeste­ly­i­hin liit­tyy jokin riit­tävän mon­imutkainen takaisin lain­ausjär­jeste­ly. Ainakaan kon­sult­ti­fir­ma ei tarvitse muu­ta pääo­maa kuin läp­pärin, mut­ta reip­pai­ta osinko­ja nekin jakavat.

Nämä jär­jeste­lyt ovat vilpil­lisiä, kos­ka ei lääkäri­ase­malle töi­hin menevä lääkäri ole mikään yrit­täjä eikä hänen lainara­hoil­la tehty (ja ehkä takaisin lain­otet­tu) pääo­masi­joituk­se­na ole miään oikea riskisi­joi­tus. Tämänkaltaiset jär­jeste­lyt vaaran­ta­vat koko vero­tuk­seen leiv­o­tun aito­jen yrit­täjien vero­su­osin­nan. Sik­si lakia olisi muutet­ta­va pikaises­ti. Vai­h­toe­htona on koko yrit­täjiä suo­si­van vero­lain­säädän­nön romut­tumien, mitä pitäisi valitet­ta­vana. Aito­ja yrit­täjiä me tarvitsemme.

28 vastausta artikkeliin “Lääkäreiden veronkierto”

  1. Mik­si yksi­ty­is­prak­ti­ikkaa pitävä lääkäri tai use­ampi lääkäri pitämässä yhteistä prak­ti­ikkaa ei ole yrit­täjä? Tämä min­ua on kum­mas­tut­tanut asi­as­ta käy­dyssä run­saas­sa keskustelussa. 

    Min­un nähdäk­seni tuos­sa on kyseessä aina tyyp­illi­nen tapaus yrit­tämis­es­tä. On usei­ta asi­akkai­ta (poti­las), jot­ka saa­vat määritel­tyjä työ­suorit­tei­ta (hoito) ja mak­sa­vat niistä palvelun tuottajalle. 

    Lääkärien inno­vaa­tio erisu­u­rui­sista osin­go­ista voi olla lain henkeä vas­taan, mut­ta mitä sen kor­jaami­nen muut­taa? Sen jäl­keen saman katon alla työsken­televät lääkärit vain perus­ta­vat yhden miehen yri­tyk­siä ja mak­sa­vat hallintoku­lu­ja yhdessä. Poti­laan laskus­sa ei lue “Lääkäri­ase­ma Paran­nus oy” vaan “Lääkäri­ase­ma Paran­nus Tohtori Quack oy”. Tämä puliveivaus ei tuo­ta oikeas­t­aan mitään, joten en ymmär­rä, mik­si keski­tytään sen vaa­timiseen sen sijaan, että mietit­täisi­in, mikä vero­jär­jestelmässä kokon­aisu­udessaan on vikana. 

    Jos taas lähde­tään siitä, että lääkäri ei saa toimia yrit­täjänä mis­sään tapauk­ses­sa vaan hänen on aina olta­va palka­nsaa­ja, sil­loin ote­taan askel sel­l­aiseen suun­taan, jos­ta en pidä.

  2. 3 ton­nin kuukausi­pal­ka­lla olisi yksinker­tais­es­ti halvem­paa ottaa rahat palkkana ulos (Helsin­ki, väestörek­isteri, ei naimi­sis­sa). Moninker­tais­es­ti halvem­paa, jos 400 ton­nin lainalle las­ke­taan korkoa.

    Ei jär­jestelyssä mitään vilpil­listä ole, kos­ka 400 ton­nin laina on iso ris­ki kan­taa. Mikäli fir­ma menee nurin syys­tä tahi tois­es­ta ja rahat kulu­vat velko­ji­in, lakimiehi­in tms. jää vel­ka lääkärin kan­net­tavak­si. Eihän vero­tuskäytän­töön tarvitse tul­la kuin muu­tos joka estää eri osake­la­jien eri­ar­voisen osin­gon­mak­sun, ja ris­ki realisoituu.

    Lääkäriyri­tyk­set mak­sa­vat muuten osinkoa kus­tan­nu­s­paikan tekemän tulok­sen mukaan, eivät tehty­jen työ­tun­tien mukaan. Tästä oli aikaisem­mas­sa ketjus­sa link­ki. Lääkäriyri­tys­ten jär­jeste­ly on sinän­sä näp­pärä, että se mah­dol­lis­taa yri­tyk­sen nopean osakaspo­h­jan laa­jen­e­misen tarvit­taes­sa ilman, että ole­mas­saole­vien osakkaiden tarvit­see myy­dä omia omis­tuk­si­aan. Sitä ei kan­na­ta rikkoa “mutu”-pohjalta, vaan pitää olla oikeasti vah­va peruste käytän­nön haitallisu­ud­es­ta. Jär­jeste­ly kun mah­dol­lis­taa kasvuyri­tyk­senä toim­imisen, ja niitähän Suomeen aina sil­loin täl­löin kovasti toivotaan.

    “Yrit­täjien vero­su­os­in­ta” on kyl­lä tot­ta, mut­ta vain tietyis­sä erikoistapauk­sis­sa ja lähin­nä suurista sum­mista puhut­taes­sa. Yrit­täjä saa n. 10 %-yksikön veroe­dun siinä tapauk­ses­sa, että yri­tyk­sel­lä on mainit­tu miljoona pääo­maa ja osinkoa mak­se­taan korkein­taan 90.000 euroa tai 1–10 %-yksikköä etua siinä tapauk­ses­sa, että keskimääräi­nen kuukausit­tainen palkkat­u­lo on yli 10.000 euroa ja se muute­taan osin­goik­si omaisu­udet­tomas­sa yhtiössä. 

    Pienis­sä yri­tyk­sis­sä yrit­täjän kan­nat­taa yksinker­tais­es­ti ottaa rahaa palkkat­u­lona ulos. Se on vero­tuk­sel­lis­es­ti yksinker­tais­in­ta ja useim­miten edullisin vai­h­toe­hto. Suomes­sa yrit­tämi­nen on taloudel­lis­es­ti yleen­sä huono idea palkkatyöhön verraten.

  3. “Tämänkaltaiset jär­jeste­lyt vaaran­ta­vat koko vero­tuk­seen leiv­o­tun aito­jen yrit­täjien vero­su­osin­nan. Sik­si lakia olisi muutet­ta­va pikaises­ti. Vai­h­toe­htona on koko yrit­täjiä suo­si­van vero­lain­säädän­nön romut­tumien, mitä pitäisi valitet­ta­vana. Aito­ja yrit­täjiä me tarvitsemme.”

    Entäs se vai­h­toe­hto, jon­ka Timo esit­ti? Jos koulu­tus­määriä lisätään, lääkärien neu­vot­telu­val­ta piene­nee, eikä kun­tien tarvitse moisi­in jär­jeste­ly­i­hin suos­tua. Sivu­men­nen sanoen en pidä sitäkään reilu­na, että emme koulu­ta itse tarvit­semi­amme lääkäre­itä, vaan tuo­tamme niitä esim. Viros­ta — siel­lä olisi tarvet­ta niille ihan omas­ta takaakin.

    Sekä lääkärien verokeinot­telu, että lääkärei­den tuomi­nen ulko­mail­la ovat ongelmia, joi­hin aut­taa sama lääke.

    Kari

  4. “Nämä jär­jeste­lyt ovat vilpil­lisiä, kos­ka ei lääkäri­ase­malle töi­hin menevä lääkäri ole mikään yrittäjä..”

    En ole ymmärtänyt asi­aa aivan näin. Jär­jeste­lyn pihvi on KHO:n päätök­sessä http://www.kho.fi/paatokset/42344.htm eriävis­sä mielipiteissä:

    “Osake­sar­ja­jär­jeste­lyl­lä pyritään saat­ta­maan nämä ammat­in­har­joit­ta­jat samaan ase­maan, mis­sä he oli­si­vat, jos he har­joit­taisi­vat toim­intaa yksin osakeyhtiömuodossa.”

    Samoil­la lin­joil­la on vero­hal­li­tuk­sen ohje:
    “..Osinko lue­taan pääo­mat­u­lok­si vain yhdek­sään pros­ent­ti­in asti net­to­var­al­lisu­ud­es­ta, joten näin ollen esimerkissä ei syn­ny veroe­t­ua siihen ver­rat­tuna, että kukin osakas olisi yksin osakkaana omas­sa osakey­htiössä, joka hal­lit­sisi osakkaan vas­taan­ot­toti­laa. Mikäli osinko perus­tuu yhtiöjärjestyk­sen riit­tävän yksiselit­teiseen sään­nök­seen, eikä jätä voiton jakau­tu­mista osakkaiden kesken sovit­tavak­si, menet­te­lyä ei Vero­hal­li­tuk­sen käsi­tyk­sen mukaan voi­da pitää veronkiertona.”

    Toisin­sa­noen — jos jär­jeste­ly jon­ka tavoit­teena on saat­taa ammat­in­har­joit­ta­ja samaan ase­maan kuin jos tämä toimisi yksin omas­sa osakey­htiössä tulk­i­taan vilpil­lisek­si esimerkik­si sil­lä perus­teel­la ettei hän joudu tekemään “riskisi­joi­tus­ta”, pitäisi tas­a­puolisu­u­den nimis­sä tuomi­ta vilpil­lisik­si yrit­täjik­si kaik­ki sel­l­aiset yrit­täjä-asiantun­ti­jat jot­ka pystyvät myymään ainee­ton­ta lisäar­voa ilman merkit­täviä investointeja.

    “Vai­h­toe­htona on koko yrit­täjiä suo­si­van vero­lain­säädän­nön romuttumien..”.
    Niin. Jos net­toveroast­et­taan voi laskea yhtiöit­tämäl­lä itsen­sä on jos­sain kieltämät­tä vikaa. Esimerkik­si vero­tuk­sen progressiossa.

  5. Kir­joitit tuos­sa, että yri­tys voi vähen­tää mak­samis­taan veroista palkko­ja. Voisiko osinko­jen verovähen­nyk­sistä luop­ua ja jotenkin kom­pen­soi­da sitä kas­vat­ta­mal­la palkko­jen verovähen­nysoikeut­ta? Vaik­ka siten, että liikevoit­to las­ket­taisi­in yhteen use­al­ta vuodelta ja tästä vero­jen sum­mas­ta sit­ten vähen­net­täisi­in. Voi tietysti olla, että useim­miten yri­tyk­sen voit­to on niin pieni, että verovähen­nysoikeus lop­puu kesken, jos halu­aa mak­saa vähänkään parem­paa palkkaa. Tämä olisi var­masti tilanne aloil­la, jois­sa pääo­man rooli tuotan­nos­sa on pieni.

    Ker­roit, että yrit­täjät voivat nos­taa verot­to­mia osinko­ja kos­ka hei­dän toim­intaansa sisäl­tyy niin suuri ris­ki. Onko mei­dän ylipään­sä viisas­ta kan­nus­taa tämän riskin ottamiseen, jos se ilman tätä osinko­tukea on liian suuri ver­rat­tuna mah­dol­liseen hyötyyn?

  6. Tuo 9% raja on ymmärtääk­seni alun perin tarkoitet­tu tuo­maan yhden­ver­taista kohtelua oman ja vier­aan pääo­man välille, ei suinkaan suosi­maan yrittäjiä.

    Jos yrit­täjä lainaa yri­tyk­selleen miljoo­nan, hän saa siitä kohtu­ullisen koron, jos­ta mak­saa pääo­mat­uloveron 28% mukaan, mut­ta yri­tys voi vähen­tää koron kulu­na eikä mak­sa siitä veroja.

    Jos taas yrit­täjä sijoit­taa yri­tyk­seen miljoo­nan omana pääo­mana, hän saa nos­taa “vero­ton­ta” osinkoa, mut­ta yri­tys mak­saa noista rahoista 26% veron.

    Ilman täl­läistä verot­to­muut­ta yrit­täjien kan­nat­taisi aina pitää fir­man tase nol­las­sa ja laina­ta fir­malle kaik­ki tarvit­ta­vat rahat (ja nos­taa omat tuot­ton­sa lainan korkona). Tämä olisi tarpee­ton­ta kikkailua joka luul­tavasti aiheut­taisi ylimääräistä pään­vaivaa yrit­täjien lisäk­si myös esim. verottajalle.

    Se, että tuo verot­toman osin­gon raja on 9% johtuu siitä että se on päätet­ty 90-luvul­la jol­loin tuo tun­tui aivan kohtu­ulliselta korko­ta­sol­ta. Osmon kuvaa­ma (ja edel­lisessä ketjus­sa havain­nol­lis­tet­tu) lainakikkailu onnis­tuu juuri sik­si että tuo 9% raja ei vas­taa tämän­hetk­istä korkotasoa.

    Ja se että rajaa ei kor­jat­tu yri­tysvero­ja muutet­taes­sa pari vuot­ta sit­ten oli ilmeis­es­ti yhdis­telmä yrit­täjien suosimista ja ymmärtämät­tömyyt­tä. Jos Osmokaan ei tunne tuon rajan taus­to­ja, lie­nee syytä olet­taa ettei niitä moni sil­loises­sa eduskun­nas­sa tajunnut.

    Nähdäk­seni kuitenkin rajan päivit­tämi­nen vuosit­tain esim. tasolle 12kk euribor+2% olisi parem­pi kor­jaus tähän ongel­maan kuin mon­imutkainen sääte­ly siitä mikä on “oikeaa” yri­tyspääo­maa ja mikä vain kikkailua.

  7. Uno­h­tui tuos­ta viestistä vielä sel­l­ainen ehdo­tus, että jos halu­taan oikeasti suosia pääo­man sijoit­tamista yri­tyk­si­in, niin näistä verovähen­nyk­sistä yms. voidaan luop­ua ja pienen­tää säästyväl­lä sum­mal­la liikevoit­toveroa. Jos taas halu­taan suosia työn tekemistä yri­tyk­sis­sä tai julkisel­la alal­la, niin se tapah­tuu yksinker­tais­es­ti laske­mal­la työn vero­tus­ta. Kaiken­laiset erikoisjär­jeste­lyt tuot­ta­vat aina näitä haitallisia kan­nus­timia toimia siten, että pääsee eri­ty­isjär­jeste­lyn piiriin.

  8. “Taval­lis­es­ti osakey­htiö mak­saa osinkoa omis­tet­tu­jen osakkei­den suhteessa.Noiden lääkäriyri­tys­ten inno­vaa­tio on, että osinkoa voi mak­saa muus­sakin suhteessa.” 

    “Jos lääkäri halu­aa mak­sat­taa itselleen 3000 euroa kuusa = 36 000 euroa vuodessa osinkoja,hänen on omis­tet­ta­va yri­tyk­sen osakkei­ta 400 000 euron edestä. ”

    En ole veroekspert­ti, mu tta jos osinkoa voi mak­saa omis­tet­tu­jen osakkei­den suh­teessa, niin pitääkö jonkun tietyn lääkärin pitäisi omis­taa 400 000 euron edestä fir­maa, mikäli fir­mal­la on tarpeek­si pääo­mia? Eikö yksi osakekin riit­täisi (mikäli siis fir­mas­sa on muuten pääo­maa “yllin kyllin”)?

  9. “Nähdäk­seni kuitenkin rajan päivit­tämi­nen vuosit­tain esim. tasolle 12kk euribor+2%”

    Kyl­läpä mak­saisit aika onneton­ta korko riskipääo­ma­lle, sil­lä tuo­hon mar­gin­aali­in ei tai­da oikein yri­tys­ra­hoi­tus­ta löy­tyä ilman henkilöko­htaisia takauksia/vakuuksia.

    Minus­ta 9% on ehdo­ton min­i­mi. Ei fir­maan kan­na­ta sitoa sent­tiäkään omaa pääo­maa, jos siitä ei saa järkevää tuot­toa suh­teessa vaihtoehtoihin.

  10. “Ei jär­jestelyssä mitään vilpil­listä ole, kos­ka 400 ton­nin laina on iso ris­ki kantaa.”

    Vähän niin kuin sanoisi, että ei nakkikiskan jonos­sa kiil­amises­sa oli mitään vilpil­listä, kos­ka ris­ki saa­da tur­paansa on suuri.

  11. Olen ymmärtänyt, että lakimiehillä on ollut sama jär­jestelmä käyn­nis­sä jo iät ja ajat. Lääkärit vain sai­vat julk­istet­tua sen ja ovat nyt syn­tipukke­ja medi­an silmissä.

    Katainenkin on muis­taak­seni sanonut, että tätä jär­jestelmää ei voi kieltää yhdeltä ammat­tiryh­mältä, sik­si pitäisi puut­tua vero­tuk­sen peruteisi­in ja pro­gres­sioon kokon­aisu­udessa. Ain­oa peruste tuol­laiselle lausun­nolle olisi juuri se, että kuvio pitäisi kieltää lääkäreiltä mut­ta sal­lia edelleen juris­teille. Ihmette­len vain, mik­si se pitäisi sal­lia juris­teille. Sik­sikö kun he käytän­nössä kir­joit­ta­vat lait, ja sovelta­vatkin niitä?

    Kan­natan lämpimästi sitä, että eri osake­sar­joil­ta kiel­letään eri­laiset osin­got. On joka tapauk­ses­sa osakey­htiölain hen­gen mukaista, että voiton­jako perus­tuu sijoitet­tuun pääomaan.

  12. En ole oikein ymmärtänyt kos­keeko tuo 9% sään­tö myös tuol­laisia KHO:n ennakkopäätök­sel­lä hyväksytt­tyjä jär­jeste­lyjä? Mut­ta ei kai se hyvä­tu­loiselle lääkärille ole mikään kyn­nyskysymys. Pitää vain lasken­takaavas­sa ottaa huomioon.

    Keskusteli­jat tun­tu­vat uno­hta­neen, että lääkäri­ase­mal­la voi lääkäriosakas myös mak­saa itselleen palkkaa oma­l­ta kus­tan­nu­s­paikaltaan. Ja jakaa ansiot tasais­es­ti vero­ja (ja myös verovähen­nyk­siä) opti­moiden kahdelle eri tuloläh­teelle. Jol­loin pienen­tää huo­mat­tavasti tuo­ta pääo­masi­joituk­sen suu­ru­ut­ta jos tuo 9% sään­tö on voimas­sa heilläkin.

    Muu­ta­ma täs­men­nys alustukseen: 

    HOK-Elan­non esimerkissä ostopalau­tus­ta verot­ta­ja ei tulk­itse osin­gon luon­toisek­si. Sitähän ei mak­se­ta sijoite­tulle pääo­ma­lle vaan osto­jen suh­teessa. Osu­us­pääo­ma­lle korko sen sijaan on osin­gonlu­on­toista pääomatuloa.

    Tuo KHO siu­naa­ma osin­gon­mak­sukikkailu on kyl­lä mie­lenki­in­toinen tuo­hon osu­uskun­ta­malli­inkin ver­rat­tuna. Ellei nyt sit­ten osu­uskun­ta­la­ki sel­l­aista sul­je pois. 

    Kyl­lä yrit­täjä sai ainakin ennen nos­taa verot­to­mia päivära­ho­ja ja kilo­metriko­r­vauk­sia. Jostain käsit­tämät­tömästä ja täysin perustelemat­tomas­ta syys­tä (kansalais­ten tasa-arvo ja vero­tuk­sen neu­traal­isu­us?) johtuen verova­pau­den ylära­jat oli­vat vain pienem­pia kuin virkarmiehillä ja palkannauttijoilla.

    Yrit­täjän työt­tömyys­tur­vakin on tätä nykyä jär­jestet­ty tai ainakin on olev­inaan niin. Tosin se tapa on vähän eri­lainen ja sinän­sä läh­es nau­ret­ta­va ver­rat­tuna palkan­naut­ti­joiden työt­tömyyskas­samalli­in. Irvokkain­ta työt­tömyyskas­samallis­sa on että rahat tule­vat pääosin puo­lik­si yrit­täjiltä, joiden oma työt­tömyys­tur­va on paljon epäedullisem­pi ja toinen puoli val­ti­ol­ta. Työt­tömyyskas­so­jen jäsenet mak­sa­vat vain mur­to-osan omas­ta tur­vas­taan. Ammat­tili­it­to­jen jäsen­mak­su­ista suurin osa menee ammat­tili­itolle ja vain mur­to-osa liiton kupeessa ole­valle työttömyyskassalle. 

    Yrit­täjien oman työt­tömyys­tur­van rahoit­ta­vat yri­ot­täjäy itse.

    Sinän­sä tästä älyt­tömästä jär­jeste­ly­tapo­jen eros­ta johtuen voin yhtyä Oden kir­joit­ta­maan ettei yrit­täjäl­lä tosi­asi­as­sa ole KUNNON oikeut­ta työt­tömyys­tur­vaan vaik­ka rahat kerätään veron­lu­on­toisin maksuin.

  13. ““Tätä nyt ei kek­sit­ty kieltää osakey­htiöistä, kos­ka osu­uskun­natkin voivat mak­saa palau­tus­ta esimerkik­si osto­jen suh­teessa (HOK-Elan­to).”” Lain­aus O.S

    Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, että osu­uskun­nan mak­sama korko osu­us­pääo­ma­lle ei ole sama oikeusilmiö kuin “S‑bonus”.

    Samaa bonus­ta saat Keskon Plus­sa-kor­tilla, vaik­ka et omista Keskon osakkei­ta. Tosin K‑kauppialla oli ainakin muinoin mah­dol­lista muut­taa Keskon osto­hyvi­tyk­set Keskon osakkeik­si, nykyis­es­tä käytän­nöstä en tiedä. =(Lue: En jak­sa lukea Keskon vuosikertomusta)

  14. “Yrit­täjän työt­tömyys­tur­vakin on tätä nykyä jär­jestet­ty tai ainakin on olev­inaan niin. Tosin se tapa on vähän eri­lainen ja sinän­sä läh­es nau­ret­ta­va ver­rat­tuna palkan­naut­ti­joiden työttömyyskassamalliin.”

    Olet täysin oike­as­sa. Palka­nsaa­jien työt­tömyys­tur­vas­ta mak­sama hin­ta on aivan nau­ret­ta­va kun ver­taa yrit­täji­in. Tai Kun yrit­täjät mak­sa­vat itse työt­tömyyten­sä, joka sit­ten näkyyy moninker­taise­na hintana.

    Itse en ole liit­tynyt ollenkaan työt­tömyyskas­saan sen kalleu­den takia (mik­si mak­saa itsen­sä kipeäk­si jostain, jota ei tarvitse?). Mikäli palka­nsaa­jatkin jou­tu­isi­vat kus­tan­ta­maan itse oman työt­tömyys­tur­vansa, niin kas­sois­sa kävisi kyl­lä todel­li­nen kato.

  15. Itse kun viimek­si näi­den asioiden kanssa olin tekemi­sis­sä yrit­täjän sta­tus­ta ala­mais­es­ti anot­taes­sa tärkeää oli, tekikö töitä itsenäis­es­ti vai jonkun valvon­nas­sa. Tai ehkä pikem­min, mitä verot­ta­ja sat­tui suht mieli­v­al­tais­es­ti päät­tämään itsenäisyy­den asteesta. On nimit­täin tulkin­nan­varaista, tekeekö vaikka­pa vapaa toimit­ta­ja itsenäistä työtä kir­joit­taes­saan fir­man henkilöstölehteen. 

    Viitisen vuot­ta sit­ten tekemieni tun­nustelu­jen perus­teel­la yrit­täjän ase­ma ei onnis­tunut noil­la kredi­iteil­lä. Toisaal­ta ei myöskään ollut oikeutet­tu työt­tömyysko­r­vauk­seen, kun ” ei ollut tehnyt töitä”, mikä väite min­ua kovasti häm­mästyt­ti ja alkoi sit­ten naurattaa.

    Onko nyt niin, että lääkäri on päässyt verot­ta­jan armoon — tuomiois­tu­imen päätök­sel­lä — kun tekee itsenäistä työtä ja on tietysti arvoste­tumpi kuin joku toimit­ta­jan­plant­tu? Asiana­ja­jil­la tuo rälssioikeus on ollut jo aiem­min. Muillakin. 

    Toisaal­ta tuo oikeus ei ole paljonkaan arvoinen, jos ei ole per­i­jä tai tien­aa todel­la hyvin, jol­loin voi sijoit­taa sato­jatuhan­sia yri­tyk­seen tuloverote­tu­il­la tuloil­laan. Tai lyhen­tää yhtiöön sijoitet­tua lainaa. Mut­ta kyl­lä se näem­mä lääkäreiltä onnistuu.

    Sitä voi kyl­lä ihme­tel­lä, etteikö muka kukaan lääkäre­itä val­vo. Itse asi­as­sa närää on käsit­tääk­seni herät­tänyt se, että juuri valmis­tunut kan­di saat­taa “valvoa” kokenut­ta ter­veyskeskus­lääkäriä näis­sä “veronkiertofir­moissa”.

  16. Ihan hatus­ta heit­täen sanois­in, että lääkäri on aina itse vas­tu­us­sa hoi­dostaan, kun taas toimit­ta­jan sepus­tuk­sista vas­taa päätoimittaja.

    Varmin tapa päästä yrit­täjän kir­joi­hin on, kun han­kkii use­am­man asi­akkaan. Täl­löin verot­ta­ja ei voi napista mitään. Esimerkik­si tun­nen mon­ta asiantun­ti­jaa, jot­ka teke­vat vuokratyötä omaan piikki­in­sä kiertäen työ­nan­ta­jal­ta toiselle.

  17. “Toisaal­ta tuo oikeus [yrit­täjän ase­maan] ei ole paljonkaan arvoinen, jos ei ole per­i­jä tai tien­aa todel­la hyvin, jol­loin voi sijoit­taa sato­jatuhan­sia yri­tyk­seen tuloverote­tu­il­la tuloillaan.”

    Arvo riip­puu aivan siitä mitä arvostaa (ja miten tien­aa). Yri­tyk­sen kaut­ta toim­imises­sa on se etu että saa taval­laan lisää autono­mi­aa sen suh­teen miten eläk­er­a­ho­jaan sijoit­taa. Eikä yri­tyk­seen tarvitse sijoit­taa tuloverotet­tu­ja tulo­jaan jos on vähän kärsivällisyyttä.

    Olete­taan että hyvä­tu­loinen lääkäri jak­saa (näinköhän) tehdä 10 vuot­ta töitä tap­potahdil­la 10000 EUR/kk. Palkkatyössä työ­nan­ta­jalle tämä mak­saa 12077 EUR/kk, ja palka­nsaa­jalle käteen jää 5456 EUR/kk. Jos kulut­taa pien­imuo­toiset 2000 EUR/kk, ker­tyy kymme­nessä vuodessa säästöön 414720 EUR.

    Jos sama hyvä­tu­loinen lääkäri toimii yri­tyk­sen­sä puit­teis­sa, ja saa kuukaudessa 12077 EUR, kulut­taa 500 EUR/kk ostet­tuun hallinto-over­headi­in, ja mak­saa itselleen sairaalalääkärilu­okan 2000 EUR/kk net­to­tu­loi­hin riit­tävän 2800 EUR/kk brut­topalkkan (3381 EUR/kk yri­tyk­selle TyELin mukaan kun ei nyt ole YEL-laskuria käytet­tävis­sä), tuot­taa fir­ma voit­toa 8196 EUR/kk eli 98352 EUR/v. Tästä 72780 EUR/v jää vero­jen jäl­keen taseeseen.
    Jos ei jae­ta osinko­ja neljään vuo­teen on taseessa viiden­nen toim­intavuo­den alus­sa 291120 EUR joka riit­tää hyvin verova­paaseen 2000 EUR/kk osinkoon. Jos verot­ta­ja asian hyväksyy, seu­raa­vat kuusi vuot­ta ei mak­se­ta palkkaa lainkaan (vain osinko­ja) joten yri­tyk­sen taseeseen ker­tyy (12077–500)*12*(100%-26%)-2000*12 = 78804 EUR/v, eli 10 toim­intavuo­den jäl­keen taseessa olisi 763944 EUR eli aika paljon enem­män kuin palka­nsaa­jan 414720 EUR.

    Yllä ole­vis­sa laskelmis­sa (jos ne nyt pitävät paikkansa) on tiet­ty oiot­tu aika paljon, mut­ta suu­ru­us­lu­okat käyvät ilmi.
    14 vuo­den työru­pea­man jäl­keen taseessa olisi maagi­nen miljoona, jol­loin lääkäri voisi nos­taa 90000 EUR verot­to­mia vuosi­t­u­lo­ja, ja vähen­tää työ­tah­ti­aan suun­nilleen 10% jos ei halua syödä pääo­mi­aan. Käteen jää silti 37% enem­män kuin alku­peräisel­lä työ­tahdil­la palkkatyöläisenä.

  18. Varmin tapa päästä yrit­täjän kir­joi­hin on, kun han­kkii use­am­man asiakkaan. 

    Sar­jas­samme “Yrit­täjän käsikir­ja, osa 1” 🙂

    Halusin vain huo­maut­taa, että yrit­täjäk­si ei noin vain pääse jos ei ole rahaa tai presti­isiä. Ehkä helpom­pi esimerk­ki tässä mielessä on ne telakan työn­tek­i­jät, jot­ka halu­a­vat alihankkijoiksi/yrittäjiksi mut­ta eivät pääse.

  19. Ymmärtääkö joku muuten mitä tääl­lä: http://www.kho.fi/paatokset/42344.htm san­o­taan (itse en täysin ymmärrä) ?

    Hold­ing-yhtiö­malli on selkeä, mut­ta jos “A Oy:n omis­tus hold­ingy­htiön kaut­ta on vai­h­toe­hto A Oy:n suo­ralle osak­keen­o­mis­tuk­selle” ja “Lääkäri voi liit­tyä mukaan toim­intaan myös merk­it­semäl­lä perustet­ta­van yhtiön tar­joamia osakkei­ta suo­raan ilman hold­ingy­htiötä” ja osinko verote­taan tulovero­lain 33 b § mukaan, tarkoit­taako tämä että ennestään suuren net­to­var­al­lisu­u­den omaa­va yhtiö voi jakaa suurem­man osan vas­taan­ot­to-osake­sar­jan kus­tan­nu­s­paikan toim­intat­u­lok­seen sido­tus­ta osin­gos­ta henkilöosakkaan kannal­ta verovapaasti ?

    Jos näin on, niin sil­loin asete­taan markki­noille tule­vat samoista lääkäreistä kil­pail­e­vat yri­tyk­set eri­ar­voiseen ase­maan ver­rat­tuna suurel­la taseel­la varustet­tui­hin etabloituneisi­in toimijoihin.

  20. “Jos näin on, niin sil­loin asete­taan markki­noille tule­vat samoista lääkäreistä kil­pail­e­vat yri­tyk­set eri­ar­voiseen ase­maan ver­rat­tuna suurel­la taseel­la varustet­tui­hin etabloituneisi­in toimijoihin.”

    Olet ymmärtänyt asian oikein. Vero­tuk­sen muu­tos­ta perustelti­in aikoinaan Van­hasen toimes­ta ohjaa­vana toimen­piteenä, jon­ka tarkoi­tus on saa­da yri­tyk­set mielu­um­min investoimaan pääo­mi­aan toim­intaan kuin mak­samaan osinkoa. Tästä seurasi parikin taha­ton­ta sivu­vaiku­tus­ta, joista mainit­se­masi on yksi.

  21. Vero­tus liian monimutkaista

    Kansane­dus­ta­jat eivät ole itse tajun­neet, mil­laisen hämähäkin verkon he ovat rak­en­ta­neet. Päämin­is­teri Holk­eri muuten aikoinaan julisti, että hänen hal­li­tuk­sen­sa toimet vero­tuk­sen yksinker­tais­tamisek­si tekevät verokon­sul­tit tarpeet­tomik­si. Niistä ajoista verokon­sult­tien määrä Suomes­sa on ainakin 100-kertaistunut.

    Jos lääkärien toimet vero­tuk­sen­sa vähen­tämisek­si ansait­se­vat sen ”veronkierto”-huudon, jota asi­as­sa on esitet­ty, voitaisi­in myös kansane­dus­ta­jat ja MEPit haukkua yhtä lail­la veronkiertäjik­si, kos­ka he ovat otta­neet veroe­tu­ja, joi­ta muille kansalaisille anneta. Myös vaali­ra­hoituk­ses­sa on paljon epäoikeu­den­mukaisu­ut­ta ja ”veronkier­toa” ver­rat­taes­sa sitä kaikkien muiden tulo­jen veronalaisuuteen.

    Eduskun­ta on aina suos­in­ut rikkai­ta vero­tuk­ses­sa. Myös tässä keskustelta­va lääkärien vero­tus on rikkait­ten lääkärien suosimista, vaik­ka heitä ei kuitenkaan ole niin mon­taa. Suurin osa lääkäreistä ei osake­la­ji­jär­jeste­ly­istä hyödy mitään, kuten yritin Helsin­gin Sanomis­sa talvel­la esit­tää. Fak­tatiedot eivät mene per­ille, mut­ta pop­ulisti­nen höpöt­tämi­nen kyllä.

    Osake­la­jiko­htaisen kikkailun aloit­ti­vat asiana­ja­jat ja sen jäl­keen lääkärit ja mon­et muutkin ovat seu­ran­neet luul­lessaan hyö­tyvän­sä tästä vero­su­un­nit­telun kukkas­es­ta. Omia asi­akkai­tani olen tästä kysyt­täessä varoit­tanut, eikä yksikään ole keskustelun jäl­keen tähän men­neet. Verokon­sul­tit tietenkin suo­si­vat mon­imutkaisia jär­jeste­lyjä, kos­ka he hyö­tyvät niistä aina, vaik­ka asi­akkaat eivät hyö­ty­isikään. Ehkä kon­sul­tit itsekään eivät näe asian todel­lista sisältöä.

    Vaikken itse osake­la­jiko­htaista vero­su­un­nit­telua suosikaan, olen mat­ti­var­ma siitä, että juuri tämän asian ”kor­jaami­nen” aiheut­taa enem­män ongelmia kuin se ratkaisee. Oikein pelot­taval­ta vaikut­taa Soin­in­vaaran kir­joit­ta­ma: ”Ainakaan kon­sult­ti­fir­ma ei tarvitse muu­ta pääo­maa kuin läp­pärin, mut­ta reip­pai­ta osinko­ja nekin jaka­vat.” Tämä on kyl­lä loukkaus kaikkia pienyrit­täjiä kohtaan. Hal­li­tus on ilois­es­ti jaka­mas­sa rahaa kaiken­maail­man hömp­päko­hteisi­in, mut­ta yhteis­ten raho­jen mak­sajia kohdel­laan kuin rut­to­tautisia. Ei huonom­min, kos­ka rut­to­tautisetkin saisi­vat ilmaisen hoidon. Sil­lä ilman yrit­täjiä ei olisi palkansaajiakaan.

    Soin­in­vaaran blo­gis­sa on virheitä. Pääo­mat­u­lon vero on 28 % (ei 29). On ”ostet­tu­jen osakkei­den” hin­ta mikä tahansa, sil­lä ei ole mitään vaiku­tus­ta vero­tuk­seen. Sil­loin ei myöskään osakkei­den myyn­ti­hin­nal­la ole merk­i­tys­tä. ”Hin­ta” on mak­set­ta­va oman pääo­man sijoituk­se­na yhtiöön. Osakas voidaan lunas­taa aikanaan pois yhtiöstä tuol­la samal­la hin­nal­la, jol­loin verotet­tavaa pääo­mat­u­loa ei sijoituk­ses­ta tulisi. Verot­ta­ja ei kuitenkaan ole hyväksynyt ylisu­uria sijoituk­sia net­to­var­al­lisu­u­teen, eli suuria rahatal­letuk­sia, joi­ta yhtiö ei aidosti tarvitse. Toki raho­ja voitaisi­in pyörit­tää rahamarkkinoilla.

    Soin­in­vaara vetää mutkat suorik­si. Ei yri­tys­lainaa noin vain muute­ta asun­to­lainaksi, eikä tarvit­sekaan, kos­ka oman yhtiön osakepääo­masi­joituk­sen korot saa kyl­lä vähen­tää vero­tuk­ses­sa. Ei vero­tus sen­tään näin kohtu­u­ton­ta ole.

    Pien­im­mät yrit­täjät mak­sa­vat yhtiö­muo­dos­sa merkit­tävästi enem­män vero­ja kuin vas­taa­va palka­nsaa­ja. Keski­t­u­loinen palka­nsaa­jakin pääsee oy-muo­dos­sa toimi­vaa yrit­täjää vähem­mil­lä veroil­la. Mut­ta silti useim­miten osakey­htiö on järkevää perus­taa heti yrit­tämistä varten, kos­ka se vähen­tää yrit­tämiseen liit­tyviä riske­jä ja mah­dol­lis­taa pitem­män päälle kuitenkin edullisem­man tulo­rahoituk­sen investoin­neille kuin toi­min­i­menä toim­imi­nen antaa.

    Soin­in­vaaran käsi­tys yri­tys­toimin­nan riskeistä on kovasti vajavainen. Yrit­täjän riskit ovat paljon enem­män kuin sijoite­tun pääo­man menet­tämi­nen. Kir­jan kir­joit­ta­jan ris­ki on se, ettei kir­ja mene kau­pak­si ja se että joku nos­taa kan­teen yksi­tyiselämän loukkaamis­es­ta. Lääkärin ris­ki on vahin­gonko­r­vaus­vaa­teet poti­las­vahin­go­ista. Kulut­ta­jan suo­ja ja vahin­gonko­r­vaus­riskit ovat useim­mil­la yri­tyk­sil­lä merkit­täviä. Jälkikä­teen tule­vat kor­vaus­mak­sut voivat viedä yrit­täjän kaik­ki tulot mon­en vuo­den ajal­ta. Jos tulot on vielä verotet­tu ankaran pro­gres­si­ivis­es­ti, yhtiöön ei jää mitään puskuria tule­vien meno­jen varalle.

    Yri­tysverot mak­se­taan etu­pain­ot­teis­es­ti, toisin kuin palkko­jen verot. Jos yrit­täjä tarvit­see käyt­töo­maisu­ut­ta (kuten lääkäritkin tarvit­se­vat), ne mak­se­taan heti, vaik­ka verovähen­nysoikeu­den voi käyt­tää yli 10 vuo­den aikana. Jos tarvi­taan vai­h­to-omaisu­ut­ta, sen saa vähen­tää vero­tuk­ses­sa vas­ta lopetet­taes­sa yritys.

    Yrit­täjien työ­taak­ka on tänään kohtu­u­ton tuloi­hin ja riskei­hin ver­rat­tuna. Jos palkkaa huonon työn­tek­i­jän, voi saa­da koko fir­man tuhot­tua, kos­ka koko sys­tee­mi tukee juop­poa työn­tek­i­jää enem­män kuin yrit­täjää. Tätäkin riskiä voidaan vähen­tää kun yri­tyk­seen jäävä tulo verote­taan lievem­min kuin yri­tyk­ses­tä nos­tet­tu tulo.

    Jatkos­sa työn­tek­i­jöitä tul­laan palkkaa­maan entistäkin vähem­män. Yhä suurem­pi osa kansalai­sista joutuu jatkos­sa ansait­se­maan tulon­sa yrit­täjänä. Tähän puut­tui mm Ulf Sundqvist tv-haas­tat­telus­sa kevääl­lä. Mei­dän tulee yksinker­tais­taa yri­tysvero­tus­ta. Siihen ei todel­lakaan kuu­lu mikään virkamies­mäi­nen rajan­ve­to siitä kuka on yrit­täjä ja kuka ei ole. Rajan­ve­to johtaa aina oikeusmurhi­in, jot­ka ovat kohtu­ut­to­mia vaik­ka niitä ver­taisi rikkait­ten lääkärei­den saa­maan veroe­tu­un. Jos henkilö sanoo ole­vansa yrit­täjä, sen pitäisi riittää. 

    Henkilöko­htais­es­ti koen, että ter­vey­den­hoi­dos­ta on vaikeaa tehdä bisnestä, eikä niin paljon yhteiskun­nan tuke­mas­ta toimin­nas­ta oikein voi jäädä sijoit­ta­jille voit­to­ja. Enem­män kuin lääkärien oy-vero­tuk­ses­ta olen huolis­sani pörssiy­htiöi­den tulemista mukaan terveydenhoitoon.

    Vihreät hal­li­tuk­ses­sa ovat tuke­mas­sa lail­lista veronkier­toa monel­la taval­la. Sukupol­ven­vai­h­dosvero­tus on suuri vääryys, mut­ta vielä suurem­pi on vääryytenä hal­li­tuk­sen aja­ma bis­ne­senkelei­den verova­paus. Niiden rin­nal­la rikkait­ten lääkärei­den vero­hyö­ty on vain pop­ulis­tista kohi­naa. Lääkärit ovat näköjään uno­hta­neet antaa eduskun­tae­hdokkaille vaaliavustuksia!

  22. Täy­den­nys — osakasriidat

    Yksi iso syy, mik­si en ole läm­men­nyt osakasko­htaisille osake­la­jeille on se, että ne johta­vat osakkaiden tulo­jen muo­dos­tuk­sen vääristymi­in, jopa riitoi­hin. Tilin­tarkas­tus­toimis­tois­sa samaan lop­putu­lok­seen on tul­tu osakemääril­lä, joi­ta lisätään tai vähen­netään sen mukaan, mikä on osakkaan keräämä lasku­tus. Har­voin kuitenkin isos­sa toimis­tossa osakkaan lasku­tus perus­tuu omaan asi­akashank­in­taan, vaan toimek­sian­non on saanut etenkin suuris­sa asi­akkaissa yhtiö tai asi­akku­u­den on alun perin tuonut joku jo eläk­keel­lä ole­va henkilö.

    Se joka parhait­en osaa käh­miä itselleen suuria toimek­sianto­ja saa suurim­mat tulot ja siten suurim­mat osin­got. Aina ei ole kyse omas­ta osaamis­es­ta ja ahkeru­ud­es­ta, vaan siitä kuin­ka vah­vat kyynär­päät omaa.

    Olen ollut sovit­tele­mas­sa näitä osakas­ri­ito­ja riit­tävän usein, jot­ta olen kan­tapään kaut­ta oppin­ut vält­tämään liian pitkälle meneviä omis­tus­sopimuk­sia. Vero­hyödyt ovat pieni asia, jos sen hin­tana on osakkaiden väliset ristiriidat.

  23. Muis­taak­seni Kari S. Tik­ka ker­toi aikanaan, mikä on pääo­mat­u­lon ja mikä työ­tu­lon ero.

    Työ­tu­lon takia pitää nous­ta sohval­ta ansait­se­maan, mut­ta pääo­mat­u­loa tulee, vaik­ka makaisi sohval­la. Riit­tää, kun on sijoit­tanut rahaa.

    Lääkärei­den “pääo­mat­u­lo” on sidot­tu hei­dän tekemiseen työhön, joten ei ihme, että oikeudessa asi­as­ta äänestet­ti­in. Oli­vatko tuo­mar­it esteel­lisiä tekemään tästä päätöstä, kun lakimiehilläkin on usein merkil­lisin jär­jeste­lyin saat­ua “pääo­mat­u­loa”.

  24. Vit­sit ovat vitsejä

    Ansio­tu­lo (työ­tu­lo) ja pääo­mat­u­lo eivät riipu siitä maataanko säng­y­n­po­h­jal­la vai nous­taanko sieltä ylös.

    Yrit­täjä sijoit­taa yri­tyk­seen usein paljon enem­män työtä ja tule­vaisu­ut­taan kuin rahaa. Jos yrit­täjä­tu­lo verote­taan ankarasti, ei jää mitään investoin­te­ja (=kasvua ja tule­vaisu­u­den varmis­tamista) eikä riskien toteu­tu­mista varten.

    Jos riskit toteu­tu­vat, tulee konkurssista kohtu­ut­toman ankaraa jälkeä, kos­ka verot on mak­set­tu etukä­teen. Esimerkik­si jos yri­tys tekee konkurssin, se ei koskaan saa vähen­tää vero­tuk­ses­sa vai­h­to-omaisu­ushank­in­to­jaan. Niistä on kuitenkin mak­set­tu etukä­teen yhtiövero ja jos vero­tus­ta kiris­tetään, vero on mak­set­tu mar­gin­aaliv­ero­tuk­se­na eli jopa puo­let varas­ton arvos­ta. Sitä ei kuitenkaan huomioi­da konkurssituomioissa.

    Riske­jä on monia: ei saa asi­akkai­ta, tehdas­ta ei saa­da toim­i­maan tai tuotan­to viivästyy, poti­las­vahinko, vahin­gonko­r­vaus työvirheestä, yhtiön vetäjä sairas­tuu (ja kulut eivät siitä vähene), onnet­to­muudet, isot asi­akkaat eivät mak­sa lasku­jaan, väärän henkilön palkkaus, vero­tarkas­tusvirhe jne jne.

    Hal­li­tus kyl­lä jär­jestää bis­ne­senkeleille verova­paut­ta, vaik­ka he sijoit­ta­vat ylimääräisiä varo­jaan. Mut­ta perusyrit­täjät halu­taan imeä tyhjik­si etukä­teen viimeiseen pisaraan.

    Vero­tus ei ole koskaan reilua, mut­ta hyvä­tu­lois­t­en ja rikkait­ten avoin suosimi­nen ja samanaikainen pienyrit­täjien kurit­ta­mi­nen ei oikein tun­nu kohtu­ulliselta. Tässä se muuten nähdään vaali­ra­hoituk­sen merk­i­tys. Pienyrit­täjäthän eivät pysty anta­maan vaali­ra­haa ja sik­si heitä voidaan kurittaa.

  25. Lääkäre­itä pitäisi kieltää har­joit­ta­mas­ta yri­tys­toim­intaa, onhan hei­dät verovaroil­la koulutet­tu. Yksi vai­h­toe­hto­han voisi olla, että määrät­täisi­in laki, joka pakot­taisi lääkärit toim­i­maan sairaalois­sa tai ter­veyskeskuk­sis­sa keskipalkalla.

  26. lääkärei­den har­joit­ta­ma yri­tys­toim­inta on osoi­tus siitä, että julki­nen puoli ei tar­joa lääkäreille riit­tävästi palkkaa ja jous­tavia työaiko­ja. Työn­tan­ta­japuoli ei voi yksipuolis­es­ti määrätä työe­hdoista; ne sovi­taan vapaae­htois­es­ti työn­tek­i­jän ja työn­tan­ta­jan välil­lä. Jos työn­tan­ta­ja määrit­telee työe­hdot epäedullis­es­ti työn­tek­i­jän näkökul­mas­ta se ei saa riit­tävästi työn­tek­i­jöitä. Vas­takkaises­sa tilanteessa työ­paikoista val­lit­see kova kilpailu.

    Tilan­net­ta ei pystytä kor­jaa­maan orju­ut­ta­mal­la osa kansas­ta lääkäreik­si aivan kuten pitkäl­lä tähtäimel­lä sairaan­hoita­jienkaan orju­ut­ta­mi­nen ei onnistu.

  27. “Lääkäre­itä pitäisi kieltää har­joit­ta­mas­ta yri­tys­toim­intaa, onhan hei­dät verovaroil­la koulutet­tu. Yksi vai­h­toe­hto­han voisi olla, että määrät­täisi­in laki, joka pakot­taisi lääkärit toim­i­maan sairaalois­sa tai ter­veyskeskuk­sis­sa keskipalkalla.”

    Olen ymmärtänyt, että myöskään oikeusti­eteel­lisessä tiedekun­nas­sa tai kaup­pako­rkeak­oulus­sa ei per­itä sen kum­mem­pia lukukausi­mak­su­ja kuin lääketi­eteel­lisessäkään, eli verovaroil­la ne ovat juris­tit ja epäilemät­tä mon­et tun­netut optiomiljonääritkin tässä maas­sa koulun­sa käyneet. 

    Ja eiköhän lääkärit, juris­teista ja ekonomeista puhu­mat­takaan mak­sa sen koulu­tuk­sen­sa veroina takaisin hyvis­sä ajoin ennen eläköi­tymistään ilman että tarvit­sisi lain voimal­la jonkin­laiseen orjatyöhön komentaa.

    Yksi asia, mitä näis­sä yksi­ty­is­lääkäre­itä kri­ti­soivis­sa keskusteluis­sa ei tun­nu­ta koskaan tuo­ta­van esille on se, että yksi­ty­is­lääkärin (oma­l­la vas­taan­otol­laan) anta­ma hoito tulee yhteiskun­nalle erit­täin edulliseksi: 

    Poti­las mak­saa erikois­lääkärin vas­taan­ot­tokäyn­nistä (30min) luokkaa 70 euroa, jos­ta poti­laan omavas­tuu on KELA-kor­vauk­sen jäl­keen 53,35€, ja KELA mak­saa 16.65€. Verot­ta­ja muis­taa (vero­jär­jeste­lyn­sä erit­täin hyvin opti­moin­ut­ta) lääkäriä vähin­tään 19.60€ (pääo­mavero­pros­ent­ti, 28%), todel­lisu­udessa lähem­mäs 28€ veroil­la (tulovero, 40%) tuos­ta suorit­teesta ja siihen vielä YEL ja hallintoku­lut päälle. 

    Yhteiskun­ta siis saa _tuloja_ jokaises­ta hoide­tus­ta poti­laas­ta, vaik­ka KELA-kor­vauk­sen ajat­telisikin tule­van yhteiskun­nan kas­sas­ta laa­jem­mas­sa mielessä. Sen sijaan vas­taa­va hoito/tutkimuskäynti keskus­sairaalan polik­linikalla kus­tan­taa yhteiskun­nalle noin 100€, jos­ta poti­las useim­miten mak­saa omavas­tu­un luokkaa 20€. 

    Yhteiskun­ta siis säästää vähin­tään 100€ (100–20+19.6) jokaises­ta suorit­teesta, jon­ka antaa yksi­ty­is­lääkäri kun­nal­lisen sairaalan ase­mes­ta. Tämä tietenkin kos­kee lähin­nä ter­veystarkas­tuk­sia ja hoitokäyn­te­jä, jot­ka voidaan toteut­taa kevyesti varuste­tul­la vas­taan­otol­la — yhteiskun­nan varoil­la täy­tyy luon­nol­lis­es­ti toteut­taa ja tur­va­ta raskas­ta sairaalalait­teis­toa vaa­ti­va hoito, kuten teho­hoito ja useim­mat leikkauk­set. Mut­ta jos me annetaan yksi­ty­is­lääkäreille työrauha, enem­män verovaro­ja säästyy näi­hin toimintoihin.

  28. Miten muuten itse kier­rätät luen­topalkkiosi? Saatko niistä rajan suo­raan palkkana vai lasku­tatko osakey­htösi kautta?

Vastaa käyttäjälle Itsenäisyydestä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.