“Eläke on takaisinmaksua siitä osasta palkkaa, joka on työssäolovuosina jäänyt kuluttamatta, eli säästöön,”, sanoi nimimerkki Sinivihreä edellisessä viestiketjussa. Tämä on niin syvään juurtunut väärinkäsitys, että se kannattaa taas kerran oikeista.
Suuret ikäluokat, jotka nyt ovat siirtymässä eläkkeelle, eivät ole koskaan eläkemaksuillaan maksaneet nykyisiä eläkkeitä. Jos heidän eläkemaksunsa olisi talletettu eläketilille ja yritetty säilyttää reaaliarvo teollisuusosakkeilla, sen rahaston tuotoilla ei pystyttäisi maksamaan läheskään niin suuria eläkkeitä kuin suuret ikäluokat ovat päättäneet itselleen maksettavan. Niitä eläkkeitä ei todellakaan ole säästetty kuin pieneltä osin.
Eläkejärjestelmämme on pääosin niin sanottu jakojärjestelmä. Kulloinkin töissä olevat maksavat sillä hetkellä eläkkeellä olevien eläkkeet. Suuret ikäluokat maksoivat todella huonoa eläkettä vanhemmilleen, mutta edellyttävät että heidän lapsensa maksavat heille paljon suurempaa eläkettä. Eläkemaksu oli 1970-luvulla huikeat 8 % palkasta, nyt se uhkaa noustaa 30 %:iin. Koska lasten maksutaakka on muodostumassa kohtuuttoman suureksi, sitä päätettiin keventää huonontamalla lasten omia eläkkeitä roimasti. Suuret ikäluokat ottavat eläkejärjestelmästä ulos paljon enemmän kuin ovat siihen panneet ja vastaavasti nuoremmat ikäluokat maksavat paljon enemmän kuin saavat.
Jonkin verran järjestelmämme rahastoi. Sillä on tarkoitus korvata ikäluokkien pienenemistä, mutta eläkkeiden maksuun nuo rahastot eivät riitä alkuunkaan.
Jep. Surullista vain on, että näitä totuuksia kuulee vain politiikasta lupuneilta. Aktivipoliitikkojen eläkepopulismilla ei juuri rajaa ole. Hupaisana esimerkkinä on viime eduskuntavaalien alla kiivana käynyt työeläkeläisten verokeskustelu. Epäsuhta palkansaajien ja keskituloisten eläkeläisten verotuksessahan syntyi aikanaan täysin tietoisin ja poliittisin päätöksin, joiden peruste oli muuten myös hyvin järkevä. Pienipalkkaista työtä haluttiin tehdä kannattavaksi, minkä seurauksena tietysti sosiaalietuuksien verotuksesta tuli ansiotulojen verotusta kireämpää. Työllisyyttä ja työn teon kannattavuutta haluttiin lisätä ja se oli pitkään aivan yleisesti hyväksytty periaate. Jostakin syystä siitä vain tehtiin yleisesti jaetun käsityksen mukaan suuri epäoikeudenmukaisuus jonka korjaamiseen kaikki puolueet ilmoittivat ensitilassa ryhtyvänsä.
Olen kirjoittanut tästä itsekin joskus. Suuret ikäluokat todellakin ovat säätäneet itselleen eläkkeet, joita heillä oli ehkä jopa itsellään (melkein) varaa maksaa vanhemmilleen kun nämä vielä nostivat eläkettä, koska huoltosuhde oli niin edullinen.
Tässä tulee mieleen, että kyllä myös erityisesti meillä nuoremmilla on peiliin katsomisen paikka. Tietysti poliitikot ovat eläkepopulisteja koska he ovat eduskunnassa suurelta osin eläkeläisten äänillä. Nuorten passiivisuus politiikassa karahtaa iloisesti omaan nilkkaan kun siellä ei ole juuri ketään jonka poliittinen tulevaisuus olisi riippuvainen nuorten äänistä. Tästä eläkepommista ja siihen liittyvästä työvoimapulasta on muutenkin tullut sellainen hokema politiikassa jolla voidaan nykyään perustella ihan mitä vaan maan ja taivaan väliltä.
Ei kuitenkaan kannata syyllistää yksittäistä suuren ikäluokan jäsentä ahneudesta, sillä he eivät yleensä ole edes ajatelleet koko asiaa. Eikä tämä kysymys ole tullut kovin suurena pääpuolueita erottelevana vaaliteemanakaan esiin, joten miten siihen oikeastaan pystyisikään vaikuttamaan (halusipa sitten lisätä tai pienentää ikäluokkansa eläkettä).
Amerikassa yksityiset ihmiset sijoittavat “eläkerahojaan” eläkerahastojen kautta mm Nokiaan. Ne lienevät yksi suurimmista Nokian omistajista.
Meillä sijoittajana on valtio. En vaan muista, miten se tapahtuu. Nokia sielläkin taitaa olla iso sijoituskohde. Ja osa meidän työssäkäyvien eläkemaksuista menee totta kai jo eläkkeellä olevien eläkkeisiin.
Tulevina lähivuosina joka vuosi jää 100 000 ihmistä eläkkeelle. Kukahan ne viulut maksaa, jos sijoitukset ovat menneet ketuille ja työikäisillä ei ole tarpeeksi työtä.
En tiedä, olisiko suurilla ikäluokilla ollut varaa maksaa yhtä hyvät eläkkeet vanhemmilleen kuin minkä maksattavat lapsillaan itselleen, mutta eivät maksaneet. Työeläkejärjestelmä perustettiin 1962, jonka jälkeen jokainen työssäolovuosi kartutti eläkettä 1,5 %:lla. Jos jäi pois töistä vuonna 1972 sai siis 15 % loppupalkastaan työeläkettä. (Itse asiassa taisi silloin saada vain 10 %, koska aluksi eläkevakuutus tähtäsi 40 %:n eläkkeeseen loppupalkasta)
Järjestelmä tuli täyteen vasta vuonna 2002 jolloin eläkkeelle pääsivät ensimmäiset täyttä työeläkettä (60 %) saavat. Valtiolla ja kunnilla eläketurva tosin oli kunnossa jo aiemmin.
Suuret ikäluokat maksoivat vanhemmilleen lähinnä kansaneläkettä. Silloin eläkeläisköyhyys oli suurta ja yleistä.
Kyllä nyt Osmo et taida oikein muistaa mitä TEL järjestelmää käynnistyessä 1961 muistaakseni kirjoitettiin ja sanottiin.
Järjestelmän piti nimenomaan olla rahastoiva. Ja moneen kertaan korostettiin että kyse on meidän palkansaajien omista rahoista, jotka vain viivästytetysti maksetaan.
Voi vain kysyä olivatko silloiset vakuutusmatemaatikot ihan täysiä laskutaidottomia pölvästejä. Kyllähän suuret ikäluokat olivat silloin jo syntyneet että ei siinä mikään Delfoin oraakkeli olisi tarvinnut olla.
Vai tuhlattiinko rahat milloin missäkin ja kalliiseen hallintointiin ja SEN VUOKSI siirryttiin nopeasti pois rahastoivasta järjestelmästä? Vai tuhlattiinko rahat erilaisissa kansainvälisissä “rahaleikeissä”? En ole jaksanut vihastumatta ihmetellä Kansa yhtiöiden eläkevarojen tappioita. Siinä mm yksi selitys miksi rahat ei riitä.
Kyllä olisi ihan oikeasti syytä etsiä ja paljastaa syyllisiä. Minä en ainakaan viitsi raivostumatta kuunnella nuorempien väitteitä kuinka he joutuvat meidät elättämään. Valitettavasti se pitää tänä päivänä paikkansa mutta MIKSI? Pitäisi jonkun kyetä heille kertomaan kuka tämän “kusetuksen” järjesti. Turha heidän on omia vanhempiaan syyllistää.
Äkkiseltään veikkaan (kun en jaksa tarkistaa) että eläkerahastoissa on rahastoitua rahaa 80 miljardia ja että rahastot pikemmin kasvavat kuin pienenevät tulevaisuudessa. Hyvä on kuitenkin pitää asiaa, eli rahastoihin liittyvää politiikkaa esillä.
Työläisperheen lapsuuden 60-luvulta tuntien tiedän myös, että palkan “TEL-prosenteista” puhuminen ei ole ihan reilua, kun tulot on pienet. Vielä tänä päivänä muistan, kun vanhemmat lähettivät minut kioskille ostamaan jäätelöä sunnuntai-illalla vaikkei ollut edes mitkään juhlat. Mikä lie heihin tullut? Nykyään meillä taas päätetään erikseen olla ostamatta jäätelöä, mutta yrityksistä huolimatta sitä melkein aina on pakastimessa.
No, elämänkerran kirjoittamisen sijaan palaan asiaan: ei ole ihan reilua väittää, että suuren ikäpolven jälkeläiset tekevät suuremman uhrauksen prosentteihin viittaamalla.
Ensinnäkin kiitoksia alkuperäisen kirjoitukseni saamasta huomiosta. Imarteleehan tuo.
Toisaalla netissä eläkemaksun ja eläkkeen suhdetta on kuvattu seuraavasti.
“Eläkemaksu. Palkkaa elämäntyöstä. Työeläkevakuutus Ilmarisesta.”
Lähde: http://www.ilmarinen.fi
“Työntekijän eläkemaksu
Työntekijänä osallistut oman eläketurvasi kustantamiseen maksamalla osan eläkevakuutusmaksusta”
Lähde: http://www.etera.fi/Fi/tyontekijan_elaketurva/tietoa_tulevasta_elakkeestasi/Ty%C3%B6ntekij%C3%A4n+el%C3%A4kemaksu/sisaltosivu.htm
Jos tällaisten myyntilauseiden jälkeen erottaa maksun eläkkeestä, on näin tehdessään tullut myyneeksi mopon autona.
Osmo Soininvaara:
“Suuret ikäluokat maksoivat todella huonoa eläkettä vanhemmilleen, mutta edellyttävät että heidän lapsensa maksavat heille paljon suurempaa eläkettä.”
Sinivihreä:
En haluaisi nähdä tätä sukupolvikysymyksenä, mutta mieleen tulee kysymys, millaista eläkettä suurten ikäluokkien vanhemmat sitten maksoivat omille vanhemmilleen. Miten suurten ikäluokkin “käyttäytyminen” näyttäytyy tässä suhteessa. Lienee hyvä muistaa, että arvioimme järjestelmää joka on nuori.
Toisaalta mikä olisi vaihtoehto suurten ikäluokkien “kaappaukselle”. Hiipuvien eläkkeiden ja hiipuvan ostovoiman järjestelmä? Jos eläkkeiden ostovoima on lähestymässä tasoa, jolla ei ole enää eläkkeensaajan kannalta merkitystä, miksi ylläpitää sitä lainkaan. Maailmalta löytyy kyllä malleja siitä, että yksilöt vastaavat itse eläkkeistään.
Tätä taustaa vasten taitettu ideksi siis ei ollutkaan epäoikeudenmukainen päätös. Eläkkeen superkarttuma 67 ikävuoden jälkeen saisi olla vielä superimpi. Vaan valitettavan harva mahtaa olla työkykyinen ammattiinsa seitsenkymppisenä? Etenkin raskasta fyysistä työtä tekevät ja vuorotyöntekijät. Entäs kaikki ne työmarkkinoilta aikaa sitten pudonneet? Siihen alkaa kuulua yhä nuorempia ja nuorempia. Nyt tuotetaan vielä ulkomailta lisää syrjäytyjiä jotka jo lähtökohtaisesti ovat työmarkkinoiden ulkopuolella. Ei ole enää niitä helppoja töitä olemassakaan, joita voidaan tehdä ilman luku-ja kirjoitustaitoa, kielitaidosta puhumattakaan ja aina korkeaan ammatilliseen osaamiseen asti. Mistä siis tullaan repimään ne rahat joilla kaikki elätetään? EU:stako?
No noiden Joukon mainitsemien elättämiseenhän riittää maksettava kansaneläke. Ja sen tarkistuksiinhan palkat eivät vaikuta minkään vertaa.
Sinivihreä kirjoittaa: “Maailmalta löytyy kyllä malleja siitä, että yksilöt vastaavat itse eläkkeistään.”
Tottakai löytyy. Kohta 63 v täyttävänä pitää todeta ettei TEL järjestelmää luotaessa melkein 50 v sitten tuollainen kuitenkaan ollut tarkoitus. Itse asiassa erilaiset säännöt vielä alussa antoivat ymmärtää ettei sellainen olisi ollut edes kannattavaa (=tuplavakuuttamisesta ei olisi saanut tuplakorvausta).
Siinä vaiheessa kun tämä “kusetus” edellisen vuosituhannen lopussa alkoi minulle paljastua oli myöhäistä paikata tilannetta ja alkaa ottaa yksityistä eläkevakuutusta. Jotta sillä olisi ollut jotain merkitystä olisivat maksut olleet kohtuuttoman isot.
Lisäksi tässä takavuosina (viimeisen 10 v aikana) huononnettiin eräitä yksityisiinkin eläkevakuutuksiin liittyviä säädöksiä JÄLKIKÄTEEN. Muistan nuorempien niitä vakuutuksia hankkineiden kollegoiden kironneen.
Tottakai löytyy. Kohta 63 v täyttävänä pitää todeta ettei TEL järjestelmää luotaessa melkein 50 v sitten tuollainen kuitenkaan ollut tarkoitus.
Tuota joo.. Minun mielestäni on aika kohtuutonta että moitit nykysysteemiä, josta saamasi eläke on moninkertainen siihen verrattuna mitä me Sinua paljon nuoremmat aikanaan saamme jos ylipäätään saamme (eläkettä). Nyt näyttäisi siltä että me saamme ainoastaan maksaa teidän 60 — lukuisten kommunismihoureita.. No ehkäpä noiden kävelevien lenin — muumioiden putoaminen eduskunnasta muuttaa tilannetta tulevaisuudessa ja jos ei muuta, ei hyvä..
Yleistys on kohtuuton. Isäni saa enemmän eläkettä kuin minä palkkaa (professorina). Eräät yrittäjäryhmät säästivät itselleen eläkkeen.
Valtion ja kuntien työntekijöiden eläkekysymys on edellä esitettyä mutkikkaampi.
Meitä on ainakin kymmeniä tuhansia, jotka lohduttauduimme hyvällä eläkkeellä valitessamme valtion viran. Esimerkiksi lakimiehille tämä oli aito valintatilanne. Kun menin tuomariksi (esittelijäksi) 1970-luvulla yksityisen palveluksesta, nettopalkkani putosi kolmannekseen.
TEL- ja LEL-lainsäädäntöä 60-luvun alussa luotaessa poliittinen taistelu rahoista oli hyvin kiivas. Kela-malli ei mennyt läpi. Työeläkkeet toteutettiin takaisinlainauksen turvin — ja maksut tilittäneet työnantajat käyttivät näitä varoja hyvin laajasti etenkin investointeihin.
Eikö nuorten kannattaisi “kaapata” eduskunta? Siellähän nääkin lait säädetään. Ihmettelen vaan, kuka nuori lähtisi kampanjaan alentamaan eläkkeitä? Eläkeläisiä ja juuri tulevia on niin paljon, että taitaisi olla vaikeata, varsinkin kun nuoret eivät ole itse kovin innokkaita äänestäjiä.
Kyllähän sitten pakon edessä taas jotain tehdään niinkuin on nytkin tehty.
Yrittäjät, eli henkilöt jotka kuluvat YEL-järjestelmän piiriin ovat ainoa eläkeläisryhmä, joka on säästänyt ihan oikeasti eläkkeensä.
Minulle suomalainen eläkejärjestelmä on tarjoamassa diiliä, maksa satanen eläkemaksuja, saat sitten kuusikymppiä eläkettä. J.Kemppisen ikäluokalla sopimus on ollut, maksa kuusikymppiä eläkemaksuja, saat satasen eläkettä.
Hauska yksityiskohta on nykyisen eläkeläisen, entisen professori Mikael Hiden lausuma tulevien eläkkeiden perutuslain suojasta. Hän elää siinä harhaluulossa, että lailla voidaan säädellä taloudellisia luonnonlakeja. Tai ehkä hän ajoi vain omaa etuansa.
Otatteko huomioon mitä suuret ikäluokat ovat sotien jälkeen maahamme rakentaneet.
Nykyporukalla on varaa säästää tai ottaa vakuutuksia eläketurvakseen. Onko eläkelaitokset realisoineet rahastoituja varoja, maa‑,metsä- ym. sijoituksia niin että niiden nykyrvot osattaisiin ottaa laskuissa huomioon. kymmenien vuosien takaiset markat kirjanpidossa ja taseissa eivät alkuunkaan vastaa nykyarvoja.
Olen tietysti aivan väärässä.
Laskekaapa huviksenne referenssi eläkemaksuillenne vaikka niin, että voisitte käyttää nykyiset eläkemaksunne palkasta (vaikka 22% tai 25%) eläkeikään saakka (70 vuotta) nyt ottamalla se raha nykyisellä korolla pankista. Sijoittaisitte sen vaikkapa heti vuokraatuottaviin kiinteistöihin.
Paljonko teillä olisi 70-vuotiaana omaisuutta? Muutama velaton kiinteistö, pieni eläke, kiinteiestöjen vuokratuotto jne. jolla jo peittoaisi hyvän (35–40%) tulevan työeläkkeesi mennentullen.
Näppejään jäisi nuolemaan sinun rahoillasi asuntokauppoja tekevät viheliäiset ja työeläkejohtajat. Ja kaikki tuo maksamasi työeläke jää työeläkeyhtiölle kun vaikka menehdyt sopivasti eläkkeelle päästyäsi. Vaihtoehtoisella mallilla perikunnalla olisi kiinteistöt ja muut sekä vuokratuotot.
Eläkesysteemi on pakkolakinen huijaus ja läskiä elättävä korruptiosysteemi.
Nostaisin esille räikeimmän epäkohdan eli jos eläkeläinen kuolee 1. eläkepäivänä, hän eivätkä omaiset (ellei ole alaikäisiä huollettavia) hyödy maksetuista eläkemaksuista mitenkään vaan varat jäävät yhteiseen pottiin. Ilman muuta pitäisi joku osuus maksetuista eläkenmaksuista olla korvamerkittynä maksajalle.
Jos talo ei ole palanut, pitäisi sen myydessä saada palovakuutusrahat takaisin?
jokaisesta palkasta on osa viety, eli minulta noin 30%, kun jään eläkkeelle maksan edelleen eläkkeestä suurin piirtein euromääräisesti saman summan kuin työansioistani aikanaan. Kokonaisveroasteeni lähentelee eläkkeellä ollessani jopa 65%. Mielestäni joku mättää tämän vanhan vihreän ukon laskelmissa.
OSMO SOININVAARALLE:
KOSKA OLET OLLUT YKSITYSENSEKTORIN TÖISSÄ?
ENTÄPÄ KOSKA KUNTIEN TAI VALTION ts JULKISENSEKTORIN TÖISSÄ?
ns SELVENNYKSIÄ ‘KAIPAAVA’
Olen yksityisyrittäjä.