Vielä maataloustuesta

Pieni täs­men­nys: pin­ta-alatu­ki mak­se­taan ymmärtääk­seni vil­jeli­jälle, ei pel­lon omis­ta­jalle. Kun sanoin, että se menee omis­ta­jalle, tarkoitin, että pel­lon vuokra nousee pin­ta-alat­uen ver­ran ja pel­lon myyn­ti­hin­nat vas­taavasti, jos markki­nat toimi­vat loogisesti.

Puhe­lim­itse han­kki­mani karkei­ta luku­ja Etelä-Suomesta.

Vil­jan vil­jeli­jän pin­ta-alatu­ki on noin 500 €/ha

Tyyp­illi­nen pel­lon vuokra on noin 300 €/ha

Vehnän hin­ta on per­in­teis­es­ti ollut vähän yli 100 euroa ton­nil­ta eli noin 400 euroa hehtaarilta

Vuokrav­il­jeli­jää tue­taan siis noin 200 €/ha

Nyt vehnän hin­ta on EU:ssa nous­sut vähän yli 250 euron ton­nil­ta. Vil­jeli­jät eivät ole tätä rahaa vielä saa­neet, kos­ka viime syksyn sato myyti­in vielä hal­val­la, mut­ta toiveis­sa on, että ensi vuon­na. Jostain syys­tä vil­jan hin­ta Suomes­sa on sys­temaat­tis­es­ti halvem­pi kuin muual­la Euroopas­sa. (Kan­nat­taa ostaa laiva!)

Jos vehnän hin­ta nousi vaikka­pa 200 euroon /ha ensi vuon­na, merk­it­sisi se hehtaaria kohden lisä­tuot­toa 300 — 400 euroa. Nythän vil­je­ly kan­nat­taa, kun tuen ja vuokran ero­tus on 200 euroa. Huo­maamme, että vil­je­ly kan­nat­taisi (pel­lon vuokra ei lask­isi nol­laan) kokon­aan ilman tukea, jos vil­jan korkea hin­ta säi­lyy. Ilman mitään tukea pel­loista mak­set­taisi­in vuokraa vielä 100–200 euroa hehtaarilta.

4 vastausta artikkeliin “Vielä maataloustuesta”

  1. Pel­lon vuokrahin­taan vaikut­taa moni seik­ka. Yllät­tävän mon­es­sa tapauk­ses­sa hin­ta on markki­nahin­taa alem­pi. suku­lais­suh­teet, naa­pu­rus­suh­teet alen­ta­vat hin­taa. Mon­esti lohkot vuokrataan nimel­lisel­lä vuokral­la tai jopa ilmaisek­si kun­han joku vain vil­jelee niitä. Myös suomen­ruot­salaiset vuokraavat/myyvät mielum­min toiselle suomen­ruot­salaiselle kuin suomalaiselle.

    Vil­jan hin­nan nousun tuo­maa hyö­työ syö lan­noit­tei­den hin­nan nousu. Lan­noit­tei­den hin­nat ovat yli kaksinker­tais­tuneet viimeisen vuo­den aikana. Tämä on kyl­lä posi­ti­ivi­nen asia kos­ka ylilan­noi­tus vähe­nee ja tilako­htainen lan­noiteo­mavaraisu­us kasvaa.

    Vastaa

  2. Vil­jeli­jän saa­ma tuki koos­t­uu kovin mon­es­ta ele­men­tistä. Hehtaariko­htainen tuki voi olla mainit­tua 500 euroa suurem­pikin, jos vil­jeli­jä on osan­nut lait­taa rastit tuk­i­hake­muk­ses­sa oikeisi­in kohti­in ja vielä vil­jelee kaikkien ehto­jen mukaan.
    Pel­lon vuokra­sopimuk­ses­sa pitää nykyään määritel­lä sekin, kenelle tuki kuu­luu. Esimerkik­si EU:n mak­sama tilatu­ki kuu­luu sille, jon­ka hallinnas­sa pel­lot ovat juuri tiet­tynä päivänä.
    Suomes­sa tuote­taan yhä rehuvil­jaa enem­män kuin kulute­taan, tässä suurin syy siihen että hin­ta tääl­lä on halvem­pi kuin vaik­ka Kes­ki-Euroopas­sa. Job­bar­it pyrkivät tietysti hyö­tymään maail­man vil­ja­markki­noista, laivalaste­ja viedään Suomes­ta yksi­ty­isinkin voimin. Menekkiar­tikke­li maail­mal­la on muun muas­sa suo­ma­lainen luomukaura.

    Vastaa

  3. Luo­mus­ta tuli mieleen: pitäisikö Suomes­sa keskit­tyä pelkästään luomuviljelyyn?!?

    Vastaa

  4. Tulkoon san­otuk­si, että maat­alous ei Suomes­sa ker­ta kaikki­aan ole mikään kul­takaivos. Tun­dran rajal­la ei tuotan­nol­la leven­nel­lä. Suo­mi mak­saa jonkun sum­man Brys­seli­in ja pääosa takaisin tulosta on maat­alous­tukea. Sivu­men­nen sanoen EU:n bud­jetista yli puo­let on maat­alout­ta. EU on jonk­in­sort­ti­nen maatalousunioni.

    En ymmär­rä Osmon aja­tus­ta, että kun pel­lon hin­ta nousee, pitäisi tuen alen­tua. Tai toisaal­ta ymmär­rän. Maat­alous on alue, jos­sa mikään markki­na­jut­tu ei toimi.

    Heitän tähän aiheeseen kuu­lumat­toman ajatuk­sen; Kiinalais­ten lihan­syön­nin lisään­tymi­nen johtaa ennen­näkemät­tömään nälän­hätään köy­hissä mais­sa. Miltä kuullosti.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.