Puska laskee liian yksioikoisesti

Kansan­ter­veyslaitok­sen pääjo­hta­ja Pekka Pus­ka esit­tää keski­olu­en siirtämistä Alkoon ja sen kor­vaamista ruokakaupois­sa 3,7:n kakkosoluel­la Ruotsin tapaan. Hänen arvion­sa mukaan tämä lask­isi alko­holin kulu­tus­ta kymmenel­lä pros­en­til­la. Pus­ka käyt­tää Excel-ohjel­maansa liian yksioikois­es­ti. Laseklam perus­tuu siihen, että kaik­ki pysyy muuten ennal­laan pait­si että kol­mosen kulu­tus vai­h­too sel­l­aise­naan kakkosolueksi.

Min­ulle tehti­in min­is­te­ri­aikanani sama esi­tys, mut­ta hylkäsin sen,koska en uskonut tuo­hon laskelmaan.

1) Sil­loin kun olut­ta juo­daan humala­hakuis­es­ti — ja siinähän juuri ongel­ma piilee — on varsin toden­näköistä, että juo­daan vas­taavasti pul­lo tai pari enem­män. Tätä argu­ment­tian­i­han sit­tem­min Uutisvuo­to on tois­tel­lut yhtenään…

2) Kun keski­o­lut siir­tyy Alkoon, on syytä uskoa, että olu­en myyn­ti Alkois­sa elpyy uud­estaan. Alkos­ta saa myös A‑olutta ja vieläkin vahvem­pia olui­ta. Niin­pä on syyrä uskoa, että osa keski­olu­en kulu­tuk­ses­ta vai­h­tuu vahvem­pi­en olu­iden kulu­tuk­seen. Kat­sokaa vain mitä ihmiset raa­haa­vat Tallinnas­ta, jos­ta toki saa myös keskaria.

12 vastausta artikkeliin “Puska laskee liian yksioikoisesti”

  1. …ja viinit ruokakaup­poi­hin pait­si muutenkin, mut­ta myös lähikaup­po­jen piristyk­sek­si: ALKOt on piilo­tu­ki suurille kauppakeskuksille.

  2. Taitaa olla vaikeasti muutet­tavis­sa ole­va asia, että melkoinen osa keski­olues­ta ja muista alko­holi­juomista juo­daan humala­hakuis­es­ti vai pitäisikö sanoa ongelmahakuisesti.
    Jos keski­o­lut siir­ty­isi Alkoon niin sieltä oste­taan toden­näköis­es­ti enem­män A‑olutta ja väkeväm­pääkin. mut­ta Alkoon men­nään harvem­min kuin ruokakaup­paan. Myyn­tip­is­teitä vah­val­la oluel­la olisi vain jokunen sata kun niitä nyt on tuhan­sia. Siinä suurin vaiku­tus, joka var­masti lask­isi alko­holin kulu­tus­ta. Nythän suurin kulu­tuk­sen kasvu on ollut nimeno­maan keski­olues­sa, kos­ka sitä saa joka paikassa.
    Point­ti ei siis ole siinä kuin­ka väkevää oste­taan vaan kuin­ka hel­posti alko­ho­lia ylipäätään on saatavil­la. Jos sitä pitää var­ta vas­ten erik­seen käy­dä osta­mas­sa, niin käyt­tö vähe­nee. Ja tärkeää sekin on, että Alko ei ole niin akti­ivis­es­ti lisämyyn­tiä tyrkyt­tämässäkään. Kuten muut kauppiaat.
    Ruot­si on hyvä esimerk­ki. Siel­lä vedet­ti­in keski­o­lut pois kaupoista heti lyhyen rajoite­tun kokeilun jäl­keen 60-luvul­la. Suomes­sa keski­o­lut on ollut kaupois­sa ja kioskeis­sa ja ero Ruot­si­in sekä kulu­tuk­ses­sa että alko­holi­haitois­sa kas­vanut koko ajan villisti.

  3. Osmo Soin­in­vaara:

    “1) Sil­loin kun olut­ta juo­daan humalahakuisesti…”

    Sinivihreä:

    Sitä minä jak­san ihme­tel­lä, että kuka juo mitään alko­ho­lia, muuten kuin humalahakuisesti.

  4. Mikäli henkilö halu­aa juo­da humala­hakuis­es­ti, henkilö juo juo­maa joka aiheut­taa humalan. Mikäli olut on laimen­net­tu pilsener­ik­si nämä henkilöt juo­vat jotain muu­ta. Mikäli näi­den juomien saatavu­us on tehty han­kalak­si, käyt­tävät humalan hak­i­jat ns. yksi­tyisen sek­torin toim­i­joi­ta kaikkine ikävi­nen lieveilmiöi­neen. Mikäli taas juovu­tusjuomien hin­ta on hilat­tu taivaisi­in häyt­tävät nämä henkilöt korvikkei­ta ja salakul­jetet­tua juo­maa, näis­sä tapauk­sis­sa jää vero­tu­lot saa­mat­ta mut­ta ongel­mat jäävät.

    Nämä ovat yksinker­taisia perusasioi­ta jot­ka esimerkik­si läh­es jokainen poli­isi voi koke­muk­si­in­sa perustuen vahvis­taa. Mik­si näitä ääliömäisiä ehdo­tuk­sia sit­ten tehdään Suomes­sa vuosikymmen­estä toiseen? Mik­si näil­lä ehdo­tuk­sil­la saadaan kaiken­maail­man yli­jo­hta­jien ja min­is­te­rien paikko­ja? Olisiko jos­sain vikaa?

  5. Vuon­na 2005 Ruot­sis­sa kulutet­ti­in 10,2 litraa alko­ho­lia henkeä kohden, Suomes­sa 10,6 litraa. Vil­li ero. Ennen veron laskua 2003 Suomes­sa juoti­in 9,4 litraa per naamari.

    Suomes­sa viinan osu­us on selvästi korkeampi (27 %) kuin Ruot­sis­sa (17 %). Ruot­sis­sa olu­en osu­us alko­holinkäytöstä näyt­tää ole­van hie­man suurem­pi kuin Suomes­sa — kun Sys­teemi­in pitää kuitenkin vaivau­tua, niin oste­taan vähän vahvempaa.

  6. Voisi tietenkin kysyä Ruson kaltoin, ovatko Alkot sijoit­teluineen piilo­tu­ki ostareille. Siir­retään väkevätkin ruokakaup­paan, tuskin se rysäys niin suuri on.

    Tallinnas­ta muuten raa­hataan väkevää olut­ta sen takia, että sen hin­ta­jous­to on niin pieni. Sama meni aikanaan myös 80% vod­kaan. Ei siel­lä asu­vat suo­ma­laiset kuitenkaan niitä juo sen enem­pää, vaan aivan nor­maal­isti. Nim­imerkil­lä jokusen vuo­den maas­sa ja kaupungis­sa asuneena.

    Tosin Har­ju­maal­la kiristyy alko­holipoli­ti­ik­ka sen ver­ran rivakasti, että kat­so­taan miten tuokin kehittyy.

  7. Kyl­lä moni käyt­tää alko­ho­lia muuten kuin humala­hakuis­es­ti, yleisimpi­en määritelmien mukaan. Toki kaiken käytön voi aina leima­ta “humala­hakuisek­si” sanom­al­la, että jos käyt­tö ei ker­ran ole humala­hakuista, niin mik­si ei joisi mehua. 

    Minä esimerkik­si nautin toisi­naani lasil­lisen viiniä illal­la tele­vi­sio­ta kat­soes­sani, enkä siitä kyl­lä voi sanoa humal­tuvani, sanan varsi­naises­sa mielessä. Sama pätee rav­in­to­lail­lal­liseen, pidän viinin maus­ta tiety­jen ruok­ien kanssa. Edelleen, alko­holi siinä viinis­sä on osa kokon­aisu­ut­ta, mut­ta tämän naut­timisen nimit­tämi­nen “humala­hakuisek­si” on älytöntä. 

    Ikäänkuin sil­lä, että vetää naulan päähän ja sil­lä, että ottaa saunan päälle keski­olu­en ei olisi mitään eroa. Kyl­lä sil­lä on ero, jon­ka kaik­ki hyvin tietävät. Raivopäiset alko­holin­vas­tus­ta­jat ja alko­holis­tit eivät halua sitä myön­tää, mut­ta väitän, että hekin tietävät. Heitä se vain suu­tut­taa, kos­ka se ei sovi mus­tavalkoiseen maailmankuvaan.

  8. Jot­tei tulisi epä­selvyyt­tä, tah­toisin vielä huo­maut­taa, että mielestäni jo keskimääräi­nen suo­ma­lainen juo niin paljon, että se on toden­näköis­es­ti epäter­vet­tä: 10 litraa absolu­ut­tista alko­ho­lia tarkoit­taisi keskimäärin reilut puoli litraa keski­o­lut­ta per päivä. 

    Kos­ka keskimääräi­nen suo­ma­lainen tuskin tas­apain­ot­taa juomis­taan näin, se tarkoit­taa kyl­lä sitä, että aika usein juo­daan itsen­sä tuke­vaan humalaan. Vaik­ka en kan­natakaan saatavu­u­den rajoit­tamista kovin paljoa, olen silti sitä mieltä, että juomiselle pitäisi voi­da tehdä jotain, ja olen sitä mieltä, että alko­ho­liv­eron alen­nus oli virhe — vaik­ka itse sitä kan­natinkin sil­loin. Uskoin ennen virheel­lis­es­ti, että alko­holin kulu­tus ei jous­ta hin­nan mukana, mut­ta nähtävästi olin väärässä.

  9. Itse käytän alko­ho­lia 10 litran keskiar­voon ver­rat­tuna liikut­ta­van vähän, mut­ta aina kun alko­ho­lia käytän, tavoit­teena on tul­la hilpeästi humalaan. Itse en viinan maus­ta, tai oikeam­min hajus­ta, pidä lainkaan. 

    Vih­je: kun alko­ho­lia käyt­tää vähän, jopa sak­salaisen kaup­paketjun pil­sner­istä tulee sopi­vaan hiprakkaan, ja ykkö­solu­en maku on mielestäni parem­pi kuin tyyp­il­lisen keskioluen.

    Sum­ma sum­marum. Ehkäpä kakkosoluelle olisi uutu­us­tuot­teena markki­narako. Ei vält­tämät­tä nyky­istä tar­jon­taa kor­vat­en, vaan täydentäen.

  10. Alko­holin kulu­tus on riip­pu­vainen alko­holin hin­nas­ta. Ei tämän pitänyt olla päät­täjille yllä­tys. Eri alko­holi­juo­maryh­mien hin­ta­jous­to­ja on Suomes­sa las­ket­tu vuosikymmenet.
    Mut­ta nyt tun­tuu keskustelus­sa uno­htu­van toinen perusa­sia. Viron ja Suomen välisessä matkus­ta­jali­iken­teessä ei ole enää tul­limuodol­lisuuk­sia. Mon­en­laista “yrit­täjyyt­tä” kumpuaa siitä, että Tallinnas­sa alko­holin on todel­la hal­paa. Vero­ta­soa alen­ta­mal­la tämä saati­in pidet­tyä vielä siedettävänä.
    Viinaveroa hie­man nos­ta­mal­la kulu­tus­ta ja ongelmia voidaan jos­sain määrin suit­sia, mut­ta valitet­tavasti saadaan pimeän viinan ongel­mat. Niistäkin on koke­muk­sia, joten en suosit­tele kokeile­maan vaan tutus­tu­maan historiaan.
    Pitää hyväksyä tosi­asi­at: Alko­ho­liv­ero ei enää toi­mi EU:n aikana samal­la taval­la kulu­tus­ta rajoit­ta­vana ele­ment­tinä kuin entisessä maailmanajassa.

  11. Ruotsin lainen­netus­ta olues­ta voin tode­ta sen ver­ran, että ei se yksiselit­teis­es­ti niin mene, että jos kau­pan olut laimen­netaan, ihmiset juo­vat miedom­pia oluit. Suomes­sa pääosa ihmisitä juo ns. kep­panaa (4,7 %), mut­ta Ruot­sis­sa mel­lanööliä (3,5 %) ei juo “kukaan”, jos vai­h­toe­htona on juo­da vahvem­paa. Ja se vahvem­pi on sit­ten samal­la jo suo­ma­laisen nelosen vahvuista (5,3 %). Tämä nähdään myös tilastoista:
    https://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2007/liitetaulukot/Tt15_07liitetaulukot.pdf

    Alko­holin kulu­tuk­sen hin­ta­jous­ton kanssa ei muuten tarvitse luot­taa mutuun:
    http://yp.stakes.fi/NR/rdonlyres/848AA439-009E-47A0-8D32-78A3811A8D7A/0/061vihmo.pdf

    Vaikut­taisi siltä, että suurim­mat hin­ta­jous­tot ovat viineis­sä, olu­en hin­ta­jous­to on kaikkein pienin.

    Ja siitä, mik­si keski­o­lut aikanaan vapautet­ti­in on myös ansiokas selvi­tys samaises­sa lehdessä:
    http://yp.stakes.fi/NR/rdonlyres/4EF83CC7-C61B-4E7F-B289-F48880B400C6/0/063warsell.pdf

    Kari

  12. Ja lisätään nyt vielä sekin, että olu­en “oikea” alko­holipros­ent­ti (siis makua ajatellen) on jos­sain neljän ja kahdek­san pros­entin välil­lä (laji­tyyp­istä riip­puen). Ei siis ole ihme, että Suomes­sa on opit­tu juo­maan keski­o­lut­ta, sil­lä se on ihan kelvol­lisen makuista. Alle neljän pros­entin olut ei ole parhaim­mil­laan oikeas­t­aan mis­sään laji­tyypis­sä. Sen vuok­si Ruot­sis­sa sitä juo­daan vain sil­loin kun ei jak­se­ta lähteä sys­temi­in asti (rav­in­to­las­sa juo­daan läh­es pelkästään vahvem­pia oluita)

    Kari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.