Hajaannusta kokoomuksessa

Lehti­ti­eto­jen mukaan käräjäoikeus antoi vapaut­ta­van tuomion Ruususelle ja kus­tan­ta­jalle äänin 2–2. Vapaut­taval­la kan­nal­la oli demarien edus­ta­ja ja toinen kokoomus­lai­sista lau­tamiehistä. Toinen kokoomus­lainen äänesti ammat­ti­tuo­marin kanssa tuomit­semisen puolesta.

Pitäisikö täl­laista ryh­mäkurista lip­sum­ista käsitel­lä kokoomuk­sen viral­li­sis­sa elimis­sä. Mikä oikein oli puolueen viralli­nen kanta?

29 vastausta artikkeliin “Hajaannusta kokoomuksessa”

  1. Soin­in­vaara : ” Pitäisikö täl­laista ryh­mäkurista lip­sum­ista käsitel­lä kokoomuk­sen viral­li­sis­sa elimis­sä. Mikä oikein oli puolueen viralli­nen kanta? ”
    Siis käräjäoikeudessa täy­ty­isi käyt­täy­tyä poli­it­tisen ryh­mäkurin kämme­nen alla. Kun asi­aa tul­laan käsit­telemään hov­is­sa, niin kait sit­ten pitäisi vaa­tia kunkin tuo­marin tuo­maan esi­in poli­it­ti­nen värin­sä ja sit­ten kyseltäisi­in puolueil­ta viral­lista kan­taa. No, Soin­in­vaaran kyky poli­tikoi­da on siis voimis­saan, sil­lä ainakin minä luin jotain sen tapaista riv­ien välistä, että lau­tamiehet val­i­taan poli­it­tisin perustein ja sil­loin on ryh­mäkurin paikka.

  2. Sil­läkin vaar­al­la, että min­un ei kat­so­ta ymmärtävän sarkas­mia, niin vaik­ka lau­tamiehet ovat tuomiois­tu­imes­sa puolueen val­it­sem­i­na, eivät he ole siel­lä puolueen edus­ta­ji­na. Mik­si lau­tamiehet val­i­taan puolueit­ten esi­tyk­ses­tä ja mitä hit­toa he tuomiois­tu­imis­sa ylipäätään tekevät sitä en alku­unkaan ymmär­rä. Luul­lak­seni lau­tami­esten merk­i­tys on lähin­nä tietyssä pop­ulis­mis­sa. Hei­dän tehtävän­sä on “tuo­da kansan ääni” tuomiois­tu­imi­in tai pikem­minkin luo­da kuva täl­lais­es­ta. Näin saadaan vaikutel­ma, ettei lainkäyt­tö ole etään­tynyt liikaa “kansan oikeusvakau­muk­ses­ta”. Hei­dän todel­li­nen vaiku­tuk­sen­sa on aika mitätön, kos­ka he useim­miten äänestävä samoin kuin tuo­mari ja toisaal­ta kos­ka vähänkin suurem­mat jutut menevät kuitenkin hov­ioikeu­teen jos­sa lau­tamiehiä ei enää ole.

  3. Keven­nyk­sek­si lie tarkoitet­tu? Entäpä vihrei­den man­daatil­la toimi­vat lau­tamiehet? Ovatko he “jääve­jä” esim. ympäristörikos oikeudenkäynneissä?

    Koko lau­tamiesjär­jestelmä pitää erot­taa puolueista.

  4. “Koko lau­tamiesjär­jestelmä pitää erot­taa puolueista.”

    Koko lau­tamiesjär­jestelmä pitää erot­taa oikeuslaitok­sista ja tuomiois­tu­imista. Lau­tamiesjär­jestelmä on hyvä asia kome­di­al­li­sis­sa yhdys­val­ta­lai­sis­sa lak­isar­jois­sa, muual­la sille on vaikea käyt­töä nähdä.

    Jos ollaan huolis­saan siitä, että laki ja sen käyt­tö etään­tyy kansas­ta, niin sil­loin pitäisi enem­minkin vähen­tää virkami­esten val­taa lain­valmis­telus­sa ja tehdä lain­valmis­telupros­es­seista läpinäkyvämpiä.

  5. Tui­ja Brax puhuu höpöjä väit­täessään, ettei lau­tamiehiä vali­ta poli­it­tisin perustein. Kyl­lä tasan val­i­taan, täysin val­tu­us­ton poli­it­tis­ten voima­suhtei­den mukaan. Tot­ta on kuitenkin se, että tehtävä itsessään ei ole poli­it­ti­nen eikä tehtävän­sä ymmärtänyt lau­tamies anna poli­ti­ikan vaikuttaa. 

    Nykyisel­lään lau­tamie­s­paik­ka on palkkio puolueessa toim­imis­es­ta tai ehdokku­ud­es­ta kun­nal­lis­vaaleis­sa. Tästä poli­it­tis­es­ta vinoumas­ta pitäisi päästä eroon. Vai­h­toe­htoista jär­jestelmää voisi alkaa miet­timään esimerkik­si julkisen ilmoit­tau­tu­misen ja arvon­nan pohjalta.

  6. Minus­ta asia on jok­seenkin päivän­selvä eikä tarvitse sen suurem­pia Puolueen toimenpiteitä.

    Asi­aa on syytä läh­estyä Kokoomuk­selle toisi­naan hie­man vier­aas­ta ter­veen jär­jen näkökul­mas­ta. Toinen noista lau­tamiehistä on selvästikin toimin­ut väärin, ja syyl­listä ei tarvitse kauaa etsiä.

    Henkilö, joka kuvit­telee, että kepu­laisen kun­ni­aa voi louka­ta jotenkin, on lähtöko­htais­es­ti väärässä.

  7. Kyl­läpäs nyt nousi lau­tamiesjär­jestelmä kovan arvostelun kohteek­si, ja samal­la vaa­di­taan jär­jestelmän nopeaa uudelleen arvioin­tia, kun kyseessä on tarpeek­si arvo­val­tainen henkilö.
    Tämä vain osoit­taa, että laki ei ole kaikille sama.

  8. Ei kai täl­laiseen vit­si­postauk­seen voi sanoa muu­ta kuin, että lau­tamiehet hel­vetti­in ja beton­imiehet tilalle.

  9. Mon­et lau­tamiehet kyl­lä aika lapsel­lis­es­ti sanovat, että poli­ti­ik­ka ei ole mukana oikeussalissa. 

    Mihin se poli­ti­ik­ka näistä puoluei­den miehistä yhtäkkiä häviäisi ?

  10. Sepe ei ole sit­ten lukenut sitä diipadaa­paa, jota nyt käräjäoikeu­den päätök­sek­si kut­su­taan? En ole lakimies, ja taval­lis­es­ti luen vain ennakkopäätök­siä, ja ehkä käräjäoikeu­den päätök­set ovat taval­lis­es­tikin ihan täl­laista mössöä, mut­ta kyl­lä tämä soopa saa epäilemään, ovatko lau­tamiehet olleet ihan täysil­lä matkas­sa vai pitäisikö hem­mo­jen palkkioista ottaa vart­ti pois.

  11. Kun raas­tu­vanoikeuk­si­in lisät­ti­in lau­tamiehet — ne oli­vatkin jo kih­lakun­nanoikeuk­sis­sa, tämä uud­is­tus tuli vasem­mis­tos­ta. Kopi­oiti­in DDR-mallia. Kysyin vasem­mis­to­laiselta, tätäkö te halusitte. Hän vas­tasi että tämä oli se tavoite.
    Mitä tämä perin perältä oli, ammat­ti­tuo­marin val­lan mur­tamista vai mitä ja minkä takia, jäi ikuis­es­ti pimen­toon. Ehkäpä DDR:ssa saati­in “sopivia” tuomioi­ta tehtail­tua parem­min täl­laisel­la oikeuskoostumuksella.
    Kun lau­tamiehiä val­i­taan poli­it­ti­sista piireistä jää vähälle edus­tuk­selle kansan syvät riv­it, ei-poli­it­tiset ja nukku­van puolueen jäsenet. Heitä enin osa syyte­ty­istäkin on taku­ul­la. Jos todel­la halut­taisi­in epäpoli­it­tisia lau­tamiehiä, niin jeho­valaiset oli­si­vat oiva val­in­ta. Hehän eivät “nykyiseen maail­man­järjestyk­seen” sekaannu.

  12. Juu. Huumo­ria tääl­läkin ymmär­retään. Silti voi jatkaa speku­laa­tio­ta ja pohdiskel­la, kuin­ka uskot­tavaa on sel­l­aisen puolueet­toman henkilön puolueet­to­muus, joka mak­saa pikku palkkiostaan lei­jo­nan osan verona puolueelle, joka on tuon tehtävän antanut. Kuinka­han paljon nousisi porua, jos tuo­mar­itkin mak­saisi­vat antamis­taan tuomios­ta provikat puolueelle? Taidan­pa siteer­a­ta epäko­r­rek­tisti ja tokaista: puolue­val­las­ta kansan valtaan!

  13. Lau­tamiehet on valit­tu poli­it­tisin perustein ja sil­lä siisti. Joka muu­ta väit­tää on tyh­mä. Käräjil­lä yleen­sä käsitel­lään pikkurikol­lisia ja yhteiskun­nan surkimuk­sia. Joskus kaulush­er­ro­ja, kun kyseessä on konkurssirikos tai muu veropetos. 

    Sil­loin täl­löin haavi­in tulee iso poli­it­ti­nen kala esim joku van­hanen. Olen sata var­ma, että sil­loin kat­so­taan jäsenkir­ja. Nyt taisi käy­dä niin. Yhteen­ve­to: Toiv­ot­tavasti hovi on ajan tasalla.

  14. Edelleen mielestäni oleelli­nen kysymys on, mihin tuomioisuimis­sa tarvi­taan maal­likoi­ta, joil­ta puut­tu koulu­tus ja osaami­nen asioiden käsit­telemiseen juridis­es­ti. Jos halu­taan “Kansan syvien riv­ien” tuomio, niin sitä varten meil­lä on Han­nu Karpo.

    Kansalais­ten vaiku­tus­val­taa lakien säätämisessä on lisät­tävä ja kansaa on kuun­nelta­va nyky­istä herkem­mäl­lä kor­val­la suurem­pia lin­jo­ja vedet­täessä. Lain sovelt­a­mi­nen yksit­täistapauk­ses­sa yksit­täiseen ihmiseen on kuitenkin tähän koulute­tun ammat­ti­tuo­marin tehtävä, eikä sen pidä olla mikään kansanäänestys.

  15. Mikähän oikein lie­nee Osmon moti­ivi kri­ti­soi­da kokoomus­ta joka kään­teessä. Onko lau­tamiesjär­jestelmä leimallis­es­ti kokoomuk­sen luo­ma? Kan­nat­ta­vatko “oikeis­to­laiset” piir­it eri­tyis­es­ti lautamiesjärjestelmää?

    Minä en ole kokoomuk­sen kan­nat­ta­ja ja olen varsin mon­es­sa asi­as­sa huo­man­nut ole­vani samaa mieltä Osmon kanssa. Arvostan todel­la paljon niitä avauk­sia, joi­ta Osmo on tehnyt koko poli­it­tisen uransa ajan. Mut­ta tätä vasem­mis­to­laisu­ut­ta en ymmär­rä. En ymmär­rä sitä Osmossa enkä koko vihreässä liik­keessä. Mitä hem­met­tiä vihreil­lä arvoil­la ja vasem­mis­tol­la on tekemistä keskenään?

    Niin san­ot­tu vasem­mis­to on aiheut­tanut suuren osan pahim­mista ympäristökatas­tro­feista maail­mas­sa (Neu­vos­toli­it­to riit­tänee viit­teek­si). Ei ole mitään perustet­ta väit­tää, että vasem­mis­to­lainen ajat­te­lu­ta­pa tai poli­ti­ik­ka johtaisi yhtään ekol­o­gisem­paan tai ympärtistöti­etoisem­pään poli­ti­ikkaan kuin oikeis­to­lainenkaan. Mut­ta vihreät ovat otta­neet tämän ohjen­uo­rak­seen jostain min­ulle käsit­tämät­tömästä syystä.

    Mikä siinä vasem­mis­to­laisu­udessa sit­ten on muka parem­min? Ja tämä on ihan vil­pitön kysymys.

    Kari

  16. Kari: Osku on ikän­sä kil­pail­lut kokkarei­den kanssa samoista äänestäjistä. Samoin kuin kom­mu­nistien pahin vas­tus­ta­ja oli sdp, niin Oskun pahin kil­pail­i­ja on kokoomus.

  17. Jos tuo­ta poli­it­tisu­ut­ta halu­taan tässä pohtia, niin eiköhän tässä Van­has-jutus­sa suurem­pi ongel­ma ollut, että yksi lau­tamiehistä oli SDP:n, siis pääop­po­si­tiop­uolueen akti­ivi­jäsen, joka on mukana mm. kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa. Ja tämän pitäisi siis äänestää puolueet­tomasti ja objek­ti­ivis­es­ti istu­van päämin­is­terin jutus­sa. Olkoonkin, etten suurem­min kokoomuk­ses­ta pidä, niin nimeno­maan tuo hei­dön äänien­sä jakau­tu­mi­nen tässä jutus­sa osoit­taa, että ainakin toinen näistä kokkareista äänesti oikeudel­lisin eikä poli­it­tisin perustein.

  18. “Niin san­ot­tu vasem­mis­to on aiheut­tanut suuren osan pahim­mista ympäristökatas­tro­feista maail­mas­sa (Neu­vos­toli­it­to riit­tänee viit­teek­si). Ei ole mitään perustet­ta väit­tää, että vasem­mis­to­lainen ajat­te­lu­ta­pa tai poli­ti­ik­ka johtaisi yhtään ekol­o­gisem­paan tai ympärtistöti­etoisem­pään poli­ti­ikkaan kuin oikeistolainenkaan.”

    Nyt puhut Neu­vos­toli­itos­ta, onhan selvää että ääri­vasem­mis­to­laisu­us on yhtä tuhoisa ide­olo­gia kuin äärioikeistolaisuus.

    “Mikä siinä vasem­mis­to­laisu­udessa sit­ten on muka paremmin?”

    Mielestäni menet jo vähän fasis­min puolelle kun pyrit mitätöimään koko vasemmistolaisuuden.Jokainen vähänkin ajat­tel­e­va ihmi­nen pystyy näkemään esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa todel­la hälyt­täviä piirteitä mitä tulee vaikka­pa demokra­ti­aan, ympäristön tilaan tai uskon­nol­liseen fundamentalismiin.En ole mikään sosial­isti mut­ta yritän nyt sanoa että län­ti­nen Euroop­pa on ken­ties hive­nen inhimil­lisem­pi, vapaamielisem­pi, itsekri­it­tisem­pään arvostelu­un kykenevämpi yms. kuin USA — ja eräs syy tälle lie­nee juuri vasem­mis­ton pain­ot­ta­mat arvot.
    Tuo­mari Nurmio on muuten laulanut osu­vasti: “Vaik­ka val­ot ja var­jot tais­tel­e­vat ne ovat toisi­aan varten olemassa.”

  19. “Mielestäni menet jo vähän fasis­min puolelle kun pyrit mitätöimään koko vasemmistolaisuuden.”

    En minä pyrkinyt mitätöimään koko vasem­mis­to­laisu­ut­ta. Minä vain ihmette­len, että mik­si Vihreä liike ja Osmo ovat siel­lä vasem­mal­la. Ainakin itse kok­isin Vihreät puolueena vähem­män vas­ten­mielisek­si, jos en samal­la kuin tuen ekol­o­gista ajat­telua ja lib­er­aale­ja arvo­ja tuk­isi nykyisen kaltaista hyysäysy­hteiskun­taa jos­sa val­tio halu­aa olla kaikkien kaveri ja tunge­ta lon­keron­sa joka paikkaan.

    Kun suomes­sa joka iki­nen puolue ajaa demarien arvo­ja, niin pitääkö Vihrei­denkin ehdoin tah­doin sinne samaan hut­tuun tunkea?

    “Jokainen vähänkin ajat­tel­e­va ihmi­nen pystyy näkemään esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa todel­la hälyt­täviä piirteitä mitä tulee vaikka­pa demokra­ti­aan, ympäristön tilaan tai uskon­nol­liseen fundamentalismiin.En ole mikään sosial­isti mut­ta yritän nyt sanoa että län­ti­nen Euroop­pa on ken­ties hive­nen inhimil­lisem­pi, vapaamielisem­pi, itsekri­it­tisem­pään arvostelu­un kykenevämpi yms. kuin USA — ja eräs syy tälle lie­nee juuri vasem­mis­ton pain­ot­ta­mat arvot.”

    Ensin­näkin, Euroopas­sa niin san­ot­tu­jen “älyl­lis­ten piirien” keskustelu on huo­mat­tavasti pin­nal­lisem­paa ja epäre­hellisem­pää kuin USA:ssa. Tämä on help­po havai­ta kun lukee esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa julka­istavaa kir­jal­lisu­ut­ta tai laat­ule­htiä. Väitän, että ylivoimainen enem­mistö aidos­ta kri­ti­ik­istä — varsinkin län­si­mai­ta ja USA:ta kohtaan — on Yhdys­val­loista peräisin. Euroopas­sa pääosa kri­ti­ik­istä seu­raa muo­toa “yhdys­val­lat on paha kos­ka yhdys­val­lat on paha”. Älylli­nen kapeus on seu­raus­ta siitä, että yhdys­val­to­jen tai markki­noiden “pahu­us” on tääl­lä niin itses­tään­selvä asia että sitä ei tarvitse perustel­la yhtään mitenkään.

    Toisek­seen, Suomen kaltais­es­ta pikku­maas­ta on aina help­poa jeesustel­la ja kri­ti­soi­da iso­jen maid­en toim­intaa, kun koskaan ei itse tarvitse ottaa vas­tu­u­ta tekemi­sistään ja sanomi­sis­taan. Eivät nämä Euroopan näytötkään kan­sain­välisil­lä areenoil­la ihan pelkästään humaane­ja ja oikeamielisiä ole. Mut­ta mitä kri­ti­ikkiä esimerkik­si Jugosla­vian kri­i­sistä on kohdis­tet­tu Euroop­paan? Natoa ja USA:ta kyl­lä kri­ti­soidaan siitä, että ne tekivät edes jotain kansan­murhan estämisek­si, mut­ta mitä kri­ti­ikkiä on kohdis­tet­tu siihen, että Euroop­pa ei tehnyt _mitään_?

    Ja tämä ei ole USA:n puo­lus­telua, vaan Euroopan (ja siinä sivus­sa Suomen) kritisointia.

    “Tuo­mari Nurmio on muuten laulanut osu­vasti: “Vaik­ka val­ot ja var­jot tais­tel­e­vat ne ovat toisi­aan varten olemassa.””

    Siltä se kieltämät­tä vaikut­taa, että vasem­mis­to ja oikeis­to ovat ole­mas­sa, kos­ka ne ovat ole­mas­sa. Olisi vain mukavaa, jos kek­sisimme jotain mui­ta tapo­ja tehdä poli­ti­ikkaa. Esimerkik­si kon­ser­vati­ivi — lib­er­aali ‑akseli olisi mielestäni paljon käyt­tökelpoisem­pi nyky­maail­mas­sa, jos­sa markki­namekanis­me­ja ei tosi­asi­as­sa tun­nu kukaan kyseenalais­ta­van, mut­ta val­tio­val­lan ja isovel­jen rooleista sen sijaan olisi paljonkin keskusteltavaa.

    Kari

  20. Kyl­lähän me kaik­ki omaamme jonkin maail­mankat­so­muk­sen, joka on yksilölli­nen kimp­pu arvo­ja ja asen­tei­ta elämän ilmiöitä kohtaan. Ei tätä osin ratio­naal­ista ja osin emootioille rak­en­tu­vaa ajtuk­si­amme ohjaavaa kehikkoa voi jät­tää pois mis­tään päätök­sistä, oikeudel­li­sis­takaan. En näin kykene tomi­maan ammattituomarikaan. 

    Lau­tamiehiä ohjaa lain lisäk­si se, mitä he kukin pitävät kohtu­ullise­na ja oikeu­den­mukaise­na. Mik­si juuri poli­it­tiset näke­myk­set oli­si­vat sen määrävämpiä kuin esimerkik­si uskon­nol­lisu­us, sek­suaa­li­nen suun­tau­tu­mi­nen, onko koira- vai kis­saih­mi­nen jne. tapauk­ses­ta riippuen. 

    Vääryys on tapah­tunut siinä, että kansane­dus­ta­ja voi toimia lau­tamiehenä. Demokra­ti­a­han perus­tuu val­lan kolmi­jaolle, jos­sa tiukasti eril­lään pitäisi olla tuomio­val­ta ja lainsäädäntövalta.

  21. Tietysti jokainen toim­i­ja tuomiois­tu­imes­sa on ihmi­nen ja jokaisen himisen toim­intaan vaikut­ta­vat hänen omat ide­olo­giansa ja maail­mankat­so­muk­sen­sa. Ammat­ti­tuo­marin ammat­ti­taito kuitenkin koos­t­uu pitkälti siitä, että hän (toiv­ot­tavasti) osaa min­i­moidan tämän vaiku­tuk­sen. Hänel­lä on koulu­tus, jon­ka tarkoituk­se­na on luo­da kyky mah­dol­lisim­man objek­ti­iviseen oikeudel­liseen pun­nin­taan. kukaan tuo­mari ei ole täy­delli­nen, mut­ta lähtöko­htais­es­ti heil­lä on koulu­tuk­sen ja koke­muk­sen kaut­ta tiet­ty ammat­ti­taito, eikä pidä uno­htaa karsin­taa, joka tapah­tuu, kun joku hak­i­joista tuo­mar­in­virkaan nimitetään. Lau­tamiehel­lä taas ei ole lähtöko­htais­es­ti mitään oikeudel­lista ammat­ti­taitoa. Hänen pitää jos määritelmän mukaan olla “maal­likko”, jol­ta puut­tuu tarvit­ta­va osaami­nen asian käsittelyyn. 

    Mielestäni ihan yhtä perustel­tua olisi, että sairaalan leikkaus­saleis­sa pitäisi aina olla mukana yksi maal­likkokirur­gi, jol­la ei ole minkään­laista lääketi­eteel­listä osaamista. Noin niinkuin tuo­mas­sa kansan ään­tä verisuonikirurgiaan.

    Hiukan kär­jistäen lau­tami­esten tarkoi­tus on luo­da illu­u­sio “kansan­val­las­ta” oikeuslaitok­ses­sa, jot­ta kansan­val­ta voitaisi­in huo­let­ta sivu­ut­taa siinä vai­heessa kun sil­lä todel­la voisi olla vaiku­tus­ta, eli lake­ja valmis­teltaes­sa ja säädettäessä.

  22. Kalle,

    Mielestäsi oikeu­den maal­likko­jäsenet ovat yhtä hyödyl­lisiä kuin pyör­ty­ilevät ja oksen­tel­e­vat PerusJäp­piset leikkaussalissa. 

    Min­un näke­myk­seni on toinen. 

    Jokainen meistä oppii kasvuym­päristössään oikean ja väärän. Jokaisen oikea ja väärä ei ole ihan saman­lainen ja ääripäät saat­ta­vat poike­ta paljonkin toisistaan. 

    Mut­ta yht­enäisessä kult­tuuris­samme käsi­tyk­semme oikeu­den toteu­tu­mis­es­ta on yleen­sä tarpeek­si saman­lainen, jot­ta voimme toimia suju­vasti yhteis­ten pelisään­tö­jen ollessa peri­aat­teessa kaikkien tiedossa. 

    Jo kak­sivuo­ti­aal­la lapsel­la alkaa hah­mot­tua, mikä on sal­lit­tua ja mikä ei van­hempi­en suo­si­ol­lisel­la avus­tuk­sel­la. Myöhem­min, viimeistään mur­rosiässä nor­maal­isti kehit­tyneel­lä nuorel­la hark­in­ta on itsenäistynyt ja ulkois­t­en auk­tori­teet­tien osu­us moraalises­sa pohdin­nas­sa vähentynyt. 

    Oikeus on mei­dän kaikkien korvien välis­sä intu­iti­ivise­na tun­teena ja ohjeik­si puet­taviksi olev­ina ajatuksi­na. Sen sijaan mainit­se­maasi verisuonikirur­giaan vain har­val­la on minkään­laista kan­taa. Mikäli kodin per­in­tönä olisimme saa­neet rel­e­vant­te­ja näkökul­mia verisuonikirur­giaan, kan­nat­taisin myös lämpimästi leikkaus­salien maallikkojäseniä. 

    Oikeuskäytän­tö­jen tulee vas­ta­ta kansan oikeusta­jua. Sik­si minus­ta lau­tamiehet puolta­vat paikkaansa käräjil­lä. Muu­toin tuomio­val­ta saat­taa etään­tyä lain tulkin­nas­sa kauak­si siitä, mikä on kansan­val­lan mukaista.

  23. Eli­na Wilenius

    Jaan kyl­lä käsi­tyk­sesi siitä, että meil­lä on tiet­ty suh yhteinen oikeu­den­mukaisu­u­den käsite. Tuomiois­tu­imis­sa ei kuitenkaan sovel­leta oikeut­ta vaan lakia. Lait taas sääde­tään niin, että pyritään (toiv­ot­tavasti) sopi­vas­sa suh­teessa oikeu­den­mukaisu­u­teen ja kohtu­u­teen. Lain säätämis­vai­he on se mis­sä oikeu­den­mukaisu­udel­la on suuri merk­i­tys. Sen sijaan tuomiois­tu­imis­sa ei voi­da ohit­taa lakia vaik­ka kuin­ka tun­tu­isi, että olisi oikeu­den­mukaista, että tuolle ilje­tyk­selle seu­raisi sitä ja tätä. Amerikas­ta­han meil­lä on esimerk­ki toisin toimi­vas­ta jär­jestelmästä, jos­sa henkilö voidaan tuomi­ta teosta paljolti yleisen vas­ten­mielisyyten­sä, heikon sosi­aalilu­okkansa tai esim. sopi­vasti “rikol­lisen” ihon­värin­sä perusteella.

    On oikeusjär­jestelmän kehit­tymisen kannal­ta hyvä, että oikeu­den­mukaisu­usar­gu­ment­tei­hin vedoten voidaan kyseenalais­taa lake­ja ja vaa­tia niit­ten muut­tamista. Sen sijaan tuomiois­tu­in ei ole se paik­ka mis­sä yksit­täisen maal­likon pitää ruve­ta päät­tämään, että laki ei olekkaan tässä kohti hyvä vaan sitä pitää nyt hänen toimes­taan muut­taa (tai ohit­taa). Tuomiois­tu­in on se paik­ka jos­sa mah­dol­lisim­man asiantun­tev­asti sovel­letaan lakia. Tätä kut­su­taan oikeusvarmuudeksi. 

    Erona esim. Yhdys­val­toi­hin on se, että sikäläi­nen lain­säädän­tö on hyvin paljon väl­jem­pää ja tuomiois­tu­imil­la on ihan eri taval­la val­taa yksit­täistapauk­sis­sa. Sen sijaan suo­ma­lainen lain­säädän­tö on Man­ner-Euroopalaiseen tapaan varsin yksityiskohtaista.

    Mitä yritän täl­lä vielä ker­ran perustel­la, on että oikeu­den­mukaisu­usar­gu­men­tit ja kansalaiskeskustelu kuu­lut­vat lain säätämis­vai­heeseen. Lain soveltamis­vai­heessa tärkeimpiä arvo­ja ovat lain oikean soveltamisen lisäk­si ennustet­tavu­us ja tas­a­puo­li­nen kohtelu, ja näitä kaikkia lau­tamiesjär­jestelmä heiken­tää sil­loin kun sil­lä mitään merk­i­tys­tä on (useim­miten ei kyl­lä ole).

  24. Lop­pu leikkaan­tui pois… 

    Eli siis jos maal­likko tun­tee, että laki on huono hänen tulee sitä pyrk­iä demokraat­tises­sa järjestyk­sessä muut­ta­maan eikä sooloile­maan tuomiois­tu­imen lau­tamiehenä. On tietysti mah­dol­lista, että tuo­mari tekee lain kannal­ta väärän päätök­sen ja jopa mah­dol­lista, että eri mieltä ole­va lau­tamies on oike­as­sa. Tämä lie­nee kuitenkin harv­inainen poikkeustapaus, kos­ka tuo­mar­il­la on koulu­tus lain soveltamiseen ja lau­tamiehel­lä ei. Ja Tuo­marien ere­htyväisyy­den vuok­si meil­lä on valitusjärjestelmä.

  25. Kalle sanoo:

    “Tuomiois­tu­imis­sa ei kuitenkaan sovel­leta oikeut­ta vaan lakia.”

    Sen enem­pää en rupea oikeusti­eteel­lis­es­tä ter­mi­nolo­gias­ta kiis­telemään, mut­ta tuo­mari soveltaa nimeno­maan oikeutta.

  26. Eli­na

    Suomen perus­tus­la­ki 2.3 §:
    “Julkisen val­lan käytön tulee perus­tua laki­in. Kaikessa julkises­sa toimin­nas­sa on nou­datet­ta­va tarkoin lakia.”

    Oikeus on filosofinen käsite, jon­ka sisäl­löstä ja määrit­telystä on taitet­tu peistä koko sivistyk­sen his­to­ri­an ajan. Laki taas on säädet­ty normi­jär­jestelmä (jol­la kyl­lä yleen­sä pyritään enem­män tai vähem­män toteut­ta­maan oikeutta).

    Nykyään yleis­es­ti hyväksytään notoorise­na tosi­asiana, että laki ja oikeus eivät ole sama asia. Suomes­sa val­lit­se­van oikeuslähdeopin mukaan tuo­maria ensisi­jais­es­ti velvoit­ta­va oikeuslähde on säädet­ty laki. Moraal­isil­la, yhteikun­nal­lisil­la tms. oikeu­den­mukaisu­usar­gu­menteil­la on täy­den­tävä, sal­li­tun oikeusläh­teen ase­ma, mil­l­lon laki on moni­t­ulk­in­tainen. Jos tuo­mari ohit­taa esim. oikeu­den­mukaisu­u­teen vedoten selväsanaisen lain määräyk­sen hän syyl­listyy virkavirheeseen.

    Eli ei, tuo­mari ei Suomen oikeusjär­jestelmässä sovel­la oikeut­ta vaan lakia.

    Nyky­isin pohjo­is­mais­sa val­lal­la ole­va tapa on hah­mot­taa oikeus moniker­roksise­na ilmiönä. Tuo­marin ratkaisu on pin­tata­son oikeudelli­nen käytän­tö, jota voidaan arvioi­da ja kri­ti­soi­da oikeu­den “syvem­mistä rak­en­teista” ts. oikeudel­lisen tra­di­tion luomista vaki­in­tuneem­mista peri­aat­teista ja malleista käsin. Täl­löinkin on selvä, että tuo­marin on sovel­let­ta­va nimeno­maan kir­joitet­tua lakia ja hän on siihen sidot­tu. Jos lain oikea/optimalinen sovelt­a­mi­nen sit­ten johtaa lop­putu­lok­seen, jota ei voi­da pitää oikeu­den­mukaise­na on vika lais­sa ja sitä on pyrit­tävä muut­ta­maan demokraat­tises­sa lainsäätämismenettellyssä

  27. Oikeustapauk­set ovat aina tulkin­nan­varaisia eikä voi sanoa että ammat­ti­tuo­marin anta­ma tuomio oli­is sen oikemapi kuin maal­likon. Luin juuri Logis­ti­ik­ka-lehden lakipal­stal­ta esisopimuk­sen sitovu­ud­es­ta tapauk­sen, jos­sa sekä KO että HO oli­vat anta­neet y k s i m i e l i s e n tuomion vas­taa­jan hyväk­si ja vuorostaan KKO yksimielisen tuomion kan­ta­jan hyväksi.

    Jos demar­i­lau­tamies on jäävi, niin myös kokoomus­lainen lau­at­mies on jäävi, sil­lä hänen puolueen­sa­han on samas­sa hal­li­tuk­ses­sa Van­hasen kanssa.

    Ainakaan lehti­ti­eto­jen mukaan Kurosen kir­ja ei sisältänyt mitään sel­l­aista, mitä Mat­ti van­hanen itse ei olisi jo tuonut julk­isu­u­teen tai muuten tull­tu julk­isu­udessa esi­in. Itsel­läni ei asi­as­ta ole mielpidettä.

    Lau­tamiesjär­jesteömä on hyvä, kos­ka muuten oikeusjär­jtelmä kom­mu­nikoisi vain itsen­sä kanssa. Tämä olisi vaar­al­lien tilanne. Suurin osa oikeu­ju­tu­ista on lähin­nä surkei­ta. Toisaal­ta lau­tamiehen paik­ka antaa hyvän näköalan siihen mitä yhteiskun­nas­sa todel­la, siis poh­jal­la tapahtuu.

    Vihrei­den yksi tun­te­mani lau­tamies muuten on pukuom­peli­james­tari. Kurosen jutus­sa yksi lau­tamies oli istunut 1000 ja toinen 300 istun­nos­sa, siis aikamoinen tuo­marink­oulu­tus sekin.

    Mitä vuorostaan tulee lau­tan­mi­esten val­in­taan, niin tun­netusti demokra­tia on huonoin kaik­ista hal­li­tus­muodoista- jos jätetään otta­mat­ta luku­un kaik­ki muut joti­ta on tähän men­nessä kokeil­tu. Lau­tamiehen tulee tun­tea yhteiskun­taa, siis olla akti­iv­nen kansal­lainen, ja mei­dän maas­samme se tapah­tuu lähin­nä puoluei­den kautta.

  28. On tot­ta, että oikeu­denkäyn­neis­sä toteu­tuu lail­lisu­us, mut­ta ei vält­tämät­tä oikeu­den­mukaisu­us. Oikeus soveltaa lakia. Oikeu­den­mukaisu­u­den kannal­ta sit­ten syteen tai saveen.

Vastaa käyttäjälle Kalle Aaltonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.