Näin Espoossa – golfkenttä asuntotonteiksi!

Väi­tin Talin gol­fia kos­ke­vas­sa jutus­sa­ni, että jos Hel­sin­gin Golfklu­bi omis­tai­si alu­een, he vaa­ti­si­vat dol­la­rin kuva sil­mis­sä sen kaa­voit­ta­mis­ta asun­noik­si. Espoos­sa on näin käy­mäs­sä. Jos­sain Kehä III:n toi­sel­la puo­lel­la Sato on tar­jon­nut ken­täs­tä 20 000 euroa jäsen­tä koh­den ja nämä­hän ilmei­ses­ti ovat haluk­kai­ta myy­mään. Talis­sa tar­jous oli­si ilmei­ses­ti 200 000 euroa pelaa­jaa koh­den. Mah­tai­si­vat­ko mal­taa vastustaa.

Jos Espoo muut­taa syr­jäi­sen golf­ken­tän asun­to­ton­teik­si, on aika eri­kois­ta, että pal­jon kes­kei­sem­min sijait­se­vas­sa Talis­sa golf ohit­taa tär­keys­jär­jes­tyk­ses­sä asumisen.

Tulee muu­ten taas tuhat autoa lisää ruuh­ka­lii­ken­tee­seen. Tuol­la ei pal­jon jouk­ko­lii­ken­tee­seen panosteta.

23 vastausta artikkeliin “Näin Espoossa – golfkenttä asuntotonteiksi!”

  1. Aina­kin Hesa­rin jutun mukaan Espoon kau­pun­ki sel­vit­tää tar­koin jouk­ko­lii­ken­teen alu­eel­le ennen kuin kaa­va­muu­tok­sia ale­taan teh­dä. Tie­ten­kin eri asia on, mikä pai­noar­vo jouk­ko­lii­ken­ne­sel­vi­tyk­sel­le anne­taan ja miten alu­een jouk­ko­lii­ken­net­tä parannettaisiin.

    Talin golf­kent­tä on — vaik­ka en golf­fa­ri ole­kaan — kui­ten­kin osa kau­pun­ki­ku­vaa. Kaik­kea vapaa­ta maa­ta ei tar­vit­se kaa­voit­taa asu­mi­seen. Samal­la ana­lo­gial­la alat koh­ta vaa­tia Hal­tia­lan pel­to­ja raken­net­ta­vak­si, siel­lä­hän on pal­jon “jou­to­maa­ta”, jos­ta Palo­hei­nän golf­ken­tän laa­jen­nus tulee otta­maan osansa. 

    Mie­les­tä­ni Hel­sin­ki potee nyt suu­ruu­den­hul­luut­ta. Tosia­sia on, että sin­ne ei ole niin suur­ta muut­to­pai­net­ta kuin väi­te­tään. Yhtä­lail­la pitäi­si hyväk­syä — myös city­vih­rei­den — se näkö­kan­ta, että Hel­sin­ki ei ole ainoa att­rak­tii­vi­nen asuin­kun­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tai Uudellamaalla.

  2. Osmo:

    ” […]jos Hel­sin­gin Golfklu­bi omis­tai­si alu­een, he vaa­ti­si­vat dol­la­rin kuva sil­mis­sä sen kaa­voit­ta­mis­ta asunnoiksi.” 

    Enpä usko!

    Talin kent­tä on jäse­ni­ään lähel­lä ja aika voi olla tär­keäm­pää kuin raha. Näin­hän itse­kin mes­ta­roit vii­mei­sim­mäs­sä julis­tuk­ses­sa­si Vau­raus ja aika. Jäse­nil­lä ei ole pik­ku­ra­han puu­tet­ta ja he arvos­ta­vat suu­res­ti seu­ran perin­tei­tä ja Talin upe­aa kult­tuu­ri­mai­se­maa kartanoineen.

  3. Vähän arve­len, että jos kak­si­taa­ton­nia tar­jo­taan hen­ke­kä koh­den, jotain rakoi­lua saat­tai­si esiin­tyä. Noi­han on niin akuu­tis­sa raha­pu­las­sa, että piti pyy­tää kau­pun­gil­ta lai­naa tilo­jen perus­kor­jaa­mi­seen. Tämä mer­kit­si 2000 euron lisä­tu­kea vuo­des­sa ja sii­tä piti oikein teh­dä pää­tös valtuustossa. 

    Talin kar­tan­loa­lue tulee ehdot­to­mas­ti säi­lyt­tää ja ava­ta kai­kel­la kan­sal­le. Siel­lä voi­si olla myös ulkoi­li­joi­ta pal­ve­le­va ravintoja/kahvila.

    Kar­ta­non taka­pi­han puo­lel­ta voi­si irroit­taa raken­ta­mi­seen jon­kin ver­ran maa­ta, en osaa arvioi­da, paljonko.

  4. Timo Park­ko­sel­le: On tosi­aan vai­ke­aa arvioi­da, että onko Hel­sin­kiin tun­kua vai ei. Pal­jon voi pää­tel­lä aina­kin asun­to­jen hin­nois­ta. Uskon, että jos Taliin raken­net­tai­siin asun­to­ja noi­den asun­to­jen arvo ylit­täi­si huo­mat­ta­vas­ti alu­een arvon golf­kent­tä­nä. Onnek­si tätä ei tar­vit­se kenen­kään poliit­ti­ses­ti päät­tää vaan asia voi­daan sel­vit­tää mark­ki­noil­la. Golf­ken­tän maat myy­dään eni­ten tar­joa­val­le ja kaa­voi­te­taan hänen toi­veit­ten­sa mukaan. Täl­lä var­mis­te­taan, että ne tule­vat sii­hen käyt­töön jos­sa ne ovat arvok­kaim­mil­laan. (oli kysees­sä sit­ten golf­kent­tä tai asu­mis­ta tai vaik­ka ulkoi­lu- ja virkistysalue.

  5. Eipä ole enää mikään pyhää — ei rik­kai­den leikkikentätkään!!!

  6. Tulee muu­ten taas tuhat autoa lisää ruuh­ka­lii­ken­tee­seen. Tuol­la ei pal­jon jouk­ko­lii­ken­tee­seen panosteta.”

    Tuhat asun­toa sin­ne kuu­lem­ma on kaa­vail­tu, eli kak­si tuhat­ta autoa on ihan hyvä arvuaus. Peri­aat­tees­sa tuon­ne Päh­ki­nä­rin­ne, Askis­to, Niip­pe­ri, jne. alu­eel­le voi vetää jon­kun rai­teen, vaik­ka duo­ra­tik­ka­na Mar­tin­laak­son radas­ta, mut­ta kun ei sel­lai­nen meil­lä käy. Bus­si­lii­tyn­tä­hän toi­mii hie­nos­ti, ja vaih­dot on muka­va jaloit­te­lu­ti­lai­suus jo ihan Hert­to­nie­men etäisyyksillä.

  7. Tulee muu­ten taas tuhat autoa lisää ruuh­ka­lii­ken­tee­seen. Tuol­la ei pal­jon jouk­ko­lii­ken­tee­seen panosteta.”

    Voi­sit­ko hie­man perus­tel­la tätä väi­tet­tä. Jos mai­nit­tua Golf-kent­tää ei oltai­si kaa­voi­tet­tu, niin mis­sä ne ihmi­set oli­si­vat asuneet? 

    Väi­tän, että jos kyseis­tä kaa­voi­tus­ta ei oltai­si teh­ty, pää­osa nois­ta ihmi­sis­tä oli­si pen­de­löi­nyt töi­hin esi­mer­kik­si Kirk­ko­num­mel­ta, mikä tar­koit­taa vie­lä pidem­piä auto­mat­ko­ja. Menen jopa niin pit­käl­le, että väi­tän pää­osan Espoo­seen kaa­vo­te­tuis­ta asun­nois­ta tosia­sias­sa vähen­tä­vän auto­lii­ken­net­tä, riip­pu­mat­ta sii­tä miten huo­nos­ti tai hyvin jouk­ko­lii­ken­ne suun­ni­tel­laan kaa­voi­tuk­sen yhtey­des­sä. (toki hyväl­lä suun­nit­te­lul­la se vähe­nee mer­kit­tä­väs­ti enemmän)

    Tuol­la (=Espoos­sa) ei pal­jon jouk­ko­lii­ken­tee­seen panosteta?

    Minua pis­tää vas­taan­sa­no­mat­to­mas­ti ketut­ta­maan tämä ajat­te­lu­mal­li, jos­sa (täy­sin perus­teet­to­mas­ti) syyl­lis­te­tään Espoo­ta sii­tä, että siel­lä ei jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tö ole samal­la tasol­la, kuin jos­sain Itä-Hel­sin­gin slum­mis­sa. Ei tie­ten­kään ole, jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tö on kor­ke­aa väes­tön­osal­la, jol­la ei ole mui­ta vaih­toeh­to­ja. Ete­lä-Espoos­sa asuu vähem­män jouk­ko­lii­ken­teen pak­ko­käyt­tä­jiä kuin Itä-Helsingissä.

    Län­si­väy­län jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku­ta­pao­suus on samal­la tasol­la kuin Itä- ja Poh­jois-Hel­sin­gis­sä, jos huo­mioi­daan sosio-eko­no­mi­set teki­jät ja erot lipun hin­nas­sa (Hel­sin­gin sisäi­nen vs. seu­tu­lip­pu). Tämä on fak­ta (Lii­ken­ne ja väy­lät 1, RIL-165–1‑2005, muis­tin­va­rai­nen viit­taus, ellei tuol­ta löy­dy, kai­van jos­tain parem­man lähteen…).

    Minä väi­tän, että Espoos­sa jouk­ko­lii­ken­teen kehi­tys ei ole huo­nom­mal­la tolal­la kuin Hel­sin­gis­sä. Ja itse näki­sin “espoo­lai­sen” lähes­ty­mis­ta­van, bus­se­ja ja kevyt­tä rai­det­ta, pal­jon parem­pa­na kehi­tys­suun­ta­na kuin “hel­sin­ki­läi­sen” ras­kas­ta rai­det­ta ja kor­kei­ta talo­ja ‑tyyp­pi­sen kau­pun­ki­suun­nit­te­lun. Mut­ta ilmei­ses­ti tar­koi­tus on, että kai­kil­la oli­si yhtä kurjaa?

    Kari

  8. Talin kar­ta­no on kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa. Mik­si ihmees­sä seu­ra ei voi­si anoa varo­ja raken­nuk­sen kun­nos­tuk­seen? Ei se ole tyh­mä joka pyytää.….

    Tämä Osmon rai­voi­sa raken­nus­vim­ma kyl­lä kau­his­tut­taa minua. Ehkä Osmol­la ei ollut tar­peek­si lego­ja lapsena?

    Mik­si esi­mer­kik­si Mun­kin seu­tu on kal­lis­ta asui­na­luet­ta. Sik­si, että tääl­lä on vih­re­ää ja väl­jää. Eivät kaik­ki Hel­sin­kiin hala­ja­vat viih­dy Kruu­nun­haan kal­tai­ses­sa kivi­ky­läs­sä. Onko itses­tään­sel­vyys, että kes­kus­tan lie­pei­den asui­na­lu­eet enää ovat niin arvok­kai­ta, jos talo­ja on vie­ri vie­res­sä ja ulkoi­lua­lu­eet ovat auto­mat­kan pääs­sä? Sil­loin saa vain kes­kus­tan hai­tat ilman kes­kus­tan etu­ja. Moni jää sil­loin mie­lum­min kau­em­mak­si luon­non helmaan. 

    Eikös siel­lä Kata­ja­no­kan pää­dys­sä muu­ten ole vie­lä pari puu­ta pys­tys­sä? Sin­ne­hän mah­tui­si muu­ta­ma pil­ven­piir­tä­jä asun­to­pu­laa lie­vit­tä­mään. Jätä Osmo Tali rau­haan, käs­kee Elina!

  9. Karil­le:

    Koh­ta­lai­sen hyvä refe­rens­si varak­kaas­ta väes­tä Hel­sin­gis­sä on Munk­ki­nie­mi, jos­sa asuu var­maan­kin aika vähän jouk­ko­lii­ken­teen pak­ko­käyt­tä­jiä. Ei nii­tä kyl­lä asu Itä-Hel­sin­gis­sä­kään, Karil­la on itä­hel­sin­ki­läi­sis­tä, sanoi­sin­ko. aika espoo­lai­nen käsitys.

    Espoo­lai­set eivät käy­tä jouk­ko­lii­ken­net­tä esi­mer­kik­si sik­si, että har­val­la on kel­vol­lis­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä edes käy­tet­tä­vis­sää. Kel­vol­li­nen = kor­kein­taan 10 minuu­tin vuoroväli.

    Var­si­nai­nen kehä­pää­tel­tä­mä on se, että ei ole espoo­lais­ten vika, että he ovat kat­so­neet hyväk­si pitää jouk­ko­lii­ken­teen lipun­hin­nat kal­lii­na. Jos Espoo halu­aa liit­tyä samaan tarif­fia­lu­ee­seen Hel­sin­gin kans­sa, kukaan ei pane vas­taan. Kor­keat lipun­hin­nat ja alhai­nen tarif­fi­tu­ki ovat juu­ri sitä espoo­lais­ta jouk­ko­lii­ken­tees­tä piittaamattomuutta.

    Espoo pai­not­taa bus­sei­hin ja kevyeen rai­de­lii­ken­tee­seen? Olen perin häm­mäs­ty­nyt! En tie­dä Espoos­sa ole­van met­riä­kään kevyt­tä rai­de­lii­ken­net­tä. Hel­sin­gis­sä kyl­lä on, esi­mer­kik­si siel­lä Munkkiniemessä.

    Tuo mai­nit­tu Golf-ken­tän alue on sel­lai­nen, ettei sii­tä sai­si jouk­ko­lii­ken­ne­myön­teis­tä, vaik­ka käyt­täi­si kuin­ka pal­jon rahaa, kos­ka se ei sijoi­tu jär­ke­väs­ti mihin­kään lii­ken­ne­struk­tuu­riin näh­den. Jos sin­ne pan­tai­siin bus­si kym­me­nen minuu­tin välein aja­maan kaik­kiin nii­hin ilman­suun­tiin, joi­hin siel­tä on lii­ken­ne­tar­vet­ta, ei nii­hin mon­taa mat­kus­ta­jaa bus­sia koh­den riittäisi. 

    Jouk­ko­lii­ken­ne edel­lyt­tää kuri­na­lais­ta kau­pun­ki­suunnt­te­lua ja nau­ha­mais­ta raken­net­ta, jota Hel­sin­gis­sä tavoi­tel­laan sormimallilla.
    Sitä ei voi olla jos ei ole kau­pun­ki­suun­nit­te­lua. Mihin suun­ni­tel­maan nyt esi­mer­kik­si tämä uusi esiin tup­sah­ta­nut alue perustuu?

  10. Kyl­lä varak­kaat­kin ihmi­set käyt­tä­vät jouk­ko­lii­ken­net­tä, kun se on riit­tä­vän käte­vää ja nope­aa ja näin asial­li­nen vaih­toeh­to omal­le autol­le. Munk­ki­nie­mes­tä kul­kee kes­kus­tan läpi Kata­ja­no­kal­le rai­tio­vau­nu nel­jä. Se on täyn­nä mink­ki­turk­ki­rou­via ja salk­ku­mie­hiä, jot­ka eivät taa­tus­ti ole näi­tä “Itä-Hel­sin­gin slum­mien” jouk­ko­lii­ken­teen pak­ko­käytt­jien kal­tai­sia ihmisiä. 

    Nelo­nen kul­kee ruuh­ka-aikaan vii­den minuu­tin välein ja on kes­kus­tas­sa jopa kym­me­nen­kin minuut­tia nopeam­min kuin hen­ki­lö­au­to tavan­omai­ses­sa aamu­ruuh­kas­sa. Usein ero on vie­lä­kin isompi. 

    Aika muu­ten ste­reo­tyyp­pi­nen käsi­tys sinul­la, Kari Itä-Hel­sin­gis­tä. Olet­ko käy­nyt esim. Laa­ja­sa­los­sa? Kar­mei­ta paik­ko­ja Espoos­ta löy­tyy sii­nä mis­sä Itä-Hel­sin­gis­tä: Souk­ka, Muu­ra­la jne. Var­si­nai­sia slum­me­ja ei Suo­mes­sa käsit­tääk­se­ni ole.

  11. Hups, Osmo­han ehät­ti sano­maan oikeas­taan ihan saman jo kuin minä.… En huo­man­nut, kun kir­joi­tin samal­la omaa juttuani.

    En siis api­noi ja myö­täi­le, pois se minus­ta! Ollaan vaan ker­ran­kin samaa miel­tä näköjään 😉

  12. Koh­ta­lai­sen hyvä refe­rens­si varak­kaas­ta väes­tä Hel­sin­gis­sä on Munk­ki­nie­mi, jos­sa asuu var­maan­kin aika vähän jouk­ko­lii­ken­teen pak­ko­käyt­tä­jiä. Ei nii­tä kyl­lä asu Itä-Hel­sin­gis­sä­kään, Karil­la on itä­hel­sin­ki­läi­sis­tä, sanoi­sin­ko. aika espoo­lai­nen käsitys.”

    No, tuos­sa nyt oli tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti­kin vähän provokaatiota 🙂 

    Mut­ta viit­tauk­se­ni sosio-eko­no­mi­siin teki­jöi­hin on tosia­sia ja selit­tä­vä teki­jä jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku­ta­pao­suuk­sien välil­lä, kun ver­ra­taan Län­si­väy­län suun­tais­ta lii­ken­net­tä esi­mer­kik­si Itä­väy­län suuntaiseen. 

    Jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jis­tä mer­kit­tä­vä osa on “pak­ko­käyt­tä­jiä”, tätä asi­aa ei voi jät­tää huomiotta.

    Mitä tulee ver­tauk­see­si Munk­ki­nie­mes­tä ja varak­kuu­des­ta, olet tie­ten­kin oikeas­sa. Mut­ta pih­vi onkin sii­nä, että ihmi­set, jot­ka halua­vat asua kau­pun­gis­sa ja käyt­tää jul­kis­ta lii­ken­net­tä, teke­vät niin. Tämä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, että ihmi­set, jot­ka halua­vat asua oma­ko­ti­ta­los­sa ja liik­kua hen­ki­lö­au­tol­la muut­tai­si­vat käyt­täy­ty­mis­tään vaik­ka jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­ne oli­si millainen.

    Ja Espoon jouk­ko­lii­ken­ne ei mie­les­tä­ni ole juu­ri­kaan huo­nom­pi kuin Hel­sin­gin, ottaen huo­mioon alu­een luon­teen. Ydin­kes­kus­tas­sa tie­ten­kin jouk­ko­lii­ken­net­tä käy­te­tään pal­jon, kos­ka atuo­ja ei sin­ne juu­ri enem­pää mah­du. Vaik­ka yri­tys­tä on ollut­kin — onnek­si rahat eivät ole aika­naan riit­tä­neet aivan kaikkeen 🙂

    Espoo­lai­set eivät käy­tä jouk­ko­lii­ken­net­tä esi­mer­kik­si sik­si, että har­val­la on kel­vol­lis­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä edes käy­tet­tä­vis­sää. Kel­vol­li­nen = kor­kein­taan 10 minuu­tin vuoroväli.”

    Ei vuo­ro­vä­li ole ainoa teki­jä jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu­ta­sos­sa. Esi­mer­kik­si Ete­lä-Espoos­sa monin pai­koin vuo­ro­vä­li saat­taa olla har­va­kin, mut­ta se “kor­vau­tuu” sil­lä, että yhteys on suo­ra, eikä vaa­di esi­mer­kik­si vaih­toa, kuten liityntäliikennealueella.

    Var­si­nai­nen kehä­pää­tel­tä­mä on se, että ei ole espoo­lais­ten vika, että he ovat kat­so­neet hyväk­si pitää jouk­ko­lii­ken­teen lipun­hin­nat kal­lii­na. Jos Espoo halu­aa liit­tyä samaan tarif­fia­lu­ee­seen Hel­sin­gin kans­sa, kukaan ei pane vastaan.” 

    Kyse­hän onkin vain sii­tä, kuka mak­saa ja mitä. Perus­on­gel­ma on sii­nä, että tarif­fi­ra­jat mää­räy­ty­vät kun­ta­ra­jo­jen mukaan, mikä joh­tuu rahan­ja­koon liit­ty­vis­tä kysy­myk­sis­tä. Jouk­ko­lii­ken­teen kan­nal­ta moni muu tapa oli­si järkevämpi.

    Tie­ten­kin vii­me­kä­des­sä ongel­ma on PK-seu­dun kun­tien väli­nen hiek­ka­laa­tik­ko­leik­ki, mut­ta kyl­lä sii­nä on vikaa niin Hel­sin­gis­sä, Espoos­sa kuin Vantaassakin.

    Kor­keat lipun­hin­nat ja alhai­nen tarif­fi­tu­ki ovat juu­ri sitä espoo­lais­ta jouk­ko­lii­ken­tees­tä piittaamattomuutta.”

    Eivät­kös YTV-kun­nat sub­ven­toi lii­ken­net­tä samoin peri­aat­tein? Ja huo­maut­tai­sin, että Espoos­sa oli esi­mer­kik­si opis­ke­li­ja-alen­nus 50 pro­sent­tia sil­loin kuin Hel­sin­gis­sä se oli vie­lä 25 %. 

    Espoo pai­not­taa bus­sei­hin ja kevyeen rai­de­lii­ken­tee­seen? Olen perin hämmästynyt!” 

    Ole vain. Tosia­sia on, että Espoo on yrit­tä­nyt ajaa esi­mer­kik­si Joke­ri-radan raken­ta­mis­ta, mut­ta Hel­sin­ki ei suos­tu kes­kus­te­le­maan asias­ta ennen­kuin Län­si­met­ro on raken­net­tu. Tämä on tie­ten­kin espoo­lai­ses­ta vir­ka­mies­ko­neis­tos­ta kuul­tu kan­ta, hel­sin­gis­tä kuu­lee sit­ten toi­sen­lai­sen näkemyksen. 

    Joka tapauk­ses­sa Espoos­sa on teh­ty usei­ta­kin suun­ni­tel­mia rai­de­lii­ken­teen kehit­tä­mi­sek­si, mut­ta toteu­tuk­seen ei olla pääs­ty, mikä joh­tuu mie­les­tä­ni poliit­ti­ses­ta umpi­sol­mus­ta nimel­tään Länsimetro.

    En tie­dä Espoos­sa ole­van met­riä­kään kevyt­tä rai­de­lii­ken­net­tä. Hel­sin­gis­sä kyl­lä on, esi­mer­kik­si siel­lä Munkkiniemessä.”

    Hel­sin­gis­sä ei olla rai­tio­vau­nu­lii­ken­net­tä kehi­tet­ty käy­tän­nös­sä ollen­kaan sit­ten 60-luvun. Met­roa on saa­tu aikai­sek­si pik­ku pät­kä vii­mei­sen 25 vuo­den aika­na. Espoos­sa on jat­ket­tu kau­pun­ki­ra­taa, mut­ta tie­ten­kään rai­tio­vau­nu­lii­ken­net­tä ei voi kehit­tää, kos­ka Espoon sisäi­se­nä se ei kan­na­ta (tulee edul­li­sem­mak­si hoi­taa lii­ken­ne bus­seil­la) ja Hel­sin­ki on halu­ton jat­ka­maan esi­mer­kik­si rai­tio­vau­nu­lin­jo­jaan (kos­ka met­ro on HKL:n mie­les­tä ainoa väli­ne, jota kan­nat­taa kehittää).

    Tuo mai­nit­tu Golf-ken­tän alue on sel­lai­nen, ettei sii­tä sai­si jouk­ko­lii­ken­ne­myön­teis­tä, vaik­ka käyt­täi­si kuin­ka pal­jon rahaa, kos­ka se ei sijoi­tu jär­ke­väs­ti mihin­kään lii­ken­ne­struk­tuu­riin nähden. ”

    Täs­tä olen samaa miel­tä. Enkä minä oikein pidä esim. His­ta-suun­ni­tel­mas­ta­kaan. Toi­voi­sin todel­la, että sin­ne jat­ket­tai­siin rataa, mikä oli­si mie­les­tä­ni mah­dol­lis­ta eikä tuli­si edes kovin kalliiksi. 

    Mut­ta minä epäi­lin­kin vain sitä, että lisään­ty­vät­kö ne auto­mat­kat vai eivät. Mie­les­tä­ni on parem­pi autoil­la Espoos­ta Espoo­seen (tai Hel­sin­kiin) kuin vaik­ka­pa Nur­mi­jär­vel­tä Espooseen.

    Jouk­ko­lii­ken­ne edel­lyt­tää kuri­na­lais­ta kau­pun­ki­suunnt­te­lua ja nau­ha­mais­ta raken­net­ta, jota Hel­sin­gis­sä tavoi­tel­laan sormimallilla.”

    Täs­tä olen samaa miel­tä myös­kin. Espoon kaa­voi­tus on mie­les­tä­ni monin osin epä­on­nis­tu­nut (var­sin­kin jouk­ko­lii­ken­net­tä sil­mäl­lä­pi­täen). Mut­ta jut­tu onkin sii­nä, että Hel­sin­gis­sä ei olla onnis­tut­tu yhtään sen paremmin! 

    Itä­met­ro esi­mer­kik­si ei ole paran­ta­nut jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku­ta­pao­suut­ta vaik­ka oli inves­toin­ti­na var­sin mas­sii­vi­nen. Tämä joh­tuu osit­tain sii­tä, että aluet­ta ei oikein kun­nol­la olla suun­ni­tel­tu met­roa sil­mäl­lä­pi­täen. Enkä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti ole sitä miel­tä, että ras­kaa­seen rai­tee­seen perus­tu­va rat­kai­su on muu­ten­kaan kovin hyvä jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jän kan­nal­ta. Mie­les­täin rai­tio­vau­nuil­la (tai pika­ra­ti­kal­la) oli­si parem­mat edel­ly­tyk­set lisä­tä jouk­ko­lii­ken­teen käyttöä.

    PK-seu­dul­la par­hai­ten on mie­les­tä­ni onnis­tu­nut Van­taa. Mar­tin­laak­son rata raken­net­tiin samal­la kun alue muu­ten­kin ja Kehä­ra­ta tai­taa olla ainoa ete­ne­mäs­sä ole­va rata­han­ke, joka on vah­vas­ti sidok­sis­sa maan­käyt­töön. Tosin sekin pitää teh­dä kal­lii­na juna­ra­ta­na pel­käs­tään sik­si, että sil­loin val­tio jos­tain syys­tä halu­aa rahoit­taa sen.

    Ja ehkä tähän nyt on syy­tä vie­lä var­muu­den vuok­si lisä­tä, että, ei, en ole sitä miel­tä, että Espoon maan­käyt­tö tai jouk­ko­lii­ken­ne­suun­nit­te­lu oli­si­vat joten­kin erin­omai­sen hyvin hoi­det­tu­ja (pikem­min­kin päin­vas­toin). On sil­ti tosia­sia, että Ete­lä-Espoon jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä ei ole yhtään sen keh­nom­pi kuin esi­mer­kik­si Itä-Hel­sin­gin. Rata ei ole selit­tä­vä teki­jä jos ver­ra­taan kul­ku­ta­pao­suuk­sia näi­den aluei­den välil­lä. Näin on aina­kin, mikä­li tut­ki­mus­tu­lok­siin on uskominen.

    Kari

  13. Kemp­pis­tä lai­na­tak­se­ni, “Mie­les­tä­ni asias­sa puhu­mi­nen ja otsi­kon kun­nioit­ta­mi­nen ovat koh­tuut­to­mia vaatimuksia.”
    http://kemppinen.blogspot.com/2007/03/luovuusinnovaatio.html

    Muu­ten­kin lais­kot­taa enkä jak­sa kai­vaa tuo­ta tut­ki­mus­ta esiin, eli voi­sit­ko Kari vähän täs­men­tää mitä tuo jouk­ko­lii­ken­teen pak­ko­käyt­tö tarkoittaa?

    Yhden­lais­ta pak­ko­käyt­töä on se että ei ole varaa autoi­luun, mut­ta miten­kä sel­lai­set joil­la oli­si varaa mut­ta ei halua mak­saa? En oikein hah­mo­ta autoi­lun hin­nan ja käy­tet­tä­vien varo­jen liu­ku­vaa suh­det­ta pak­ko/ei-pak­ko jaottelulla.

    Toi­sen­lais­ta pak­ko­käyt­töä on se että ei pys­ty aja­maan autoa syys­tä tai toi­ses­ta (lap­set, van­huk­set, jne.) Pitäi­si­kö nämä ryh­mät vakioi­da pois tut­ki­muk­ses­sa? Näi­den osuus on kui­ten­kin noin puo­let väestöstä.

    Kol­mat­ta pak­koa on se että kau­pun­ki­ra­ken­ne ei tue autoi­lua. Esi­mer­kik­si se Munk­ki­nie­mi — Kes­kus­ta väli jon­ka Eli­na mai­nit­si. Minus­ta tämä on ihan ter­vet­tä pak­koa, kyse on maan­tie­teel­lis-mate­maat­ti­mes­ta fak­tas­ta, että autot eivät mah­du kul­ke­maan ruuh­kau­tu­mat­ta tii­viis­sä kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa, jol­loin jouk­ko­lii­ken­ne on ainoa toi­mi­va vaih­toeh­to. Mut­ta tämä on taas kau­pun­ki­ra­ken­teen eikä jouk­ko­lii­ken­teen omi­nai­suus, miten tämä vakioidaan?

    Sii­nä tii­viis­sä kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa on muu­ten sit­ten se hyvä puo­li että pal­ve­lut, kou­lut, jne. lyhyes­ti elä­mä on käve­lye­täi­syy­del­lä, ja tämä päin­vas­toin kuin Eli­na väit­tää on halut­tua. Min­kä huo­maa esi­mer­kik­si sii­tä, että hin­nat pomp­paa­vat ylös­päin siir­ryt­tyes­sä Turun­väy­län yli suht väl­jäs­tä Munk­ki­vuo­res­ta tii­vii­seen van­han Munkkiniemeen.

    Ja Kari, ajat­te­li posi­tii­vi­ses­ti: Kun sii­hen län­si­put­keen on upo­tet­tu mil­jar­di euroa niin kukaan tus­kin vaka­vis­saan enää ehdot­taa tois­ta met­ro­lin­jaa. Län­si­met­ro pitää raken­taa täs­mäl­leen samas­ta syys­tä kuin jää­kiek­ko­jouk­ku­een pitää antaa hävi­tä, ei ne muu­ten opi.

  14. Espoo­lai­set eivät käy­tä jouk­ko­lii­ken­net­tä esi­mer­kik­si sik­si, että har­val­la on kel­vol­lis­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä edes käy­tet­tä­vis­sää. Kel­vol­li­nen = kor­kein­taan 10 minuu­tin vuoroväli.”

    Ja sitä vähää kel­vol­lis­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä ollaan kor­vaa­mas­sa syöt­tö­lii­ken­teeel­lä ja metrolla. 

    tpyy­luo­ma kir­joit­taa yllä: “Sii­nä tii­viis­sä kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa on muu­ten sit­ten se hyvä puo­li että pal­ve­lut, kou­lut, jne. lyhyes­ti elä­mä on käve­lye­täi­syy­del­lä, ja tämä päin­vas­toin kuin Eli­na väit­tää on haluttua.”

    Se on halut­tua kes­kus­tas­sa ja sen lähi­tun­tu­mas­sa. Sen sijaan lähiöis­sä asu­taan enem­män sik­si, että ei ole varaa asua kes­kus­tas­sa eikä toi­saal­ta varaa sii­hen oma­ko­ti­ta­loon Nur­mi­jär­vel­lä. Näin osin sik­si, että lähiöi­hin on vai­kea saa­da kil­pai­lu­ky­kyi­siä pal­ve­lui­ta, jos siel­tä on hyvät (joukko)liikenneyhteydet keskustaan.

  15. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta, kos­ka se on pit­kän aika­vä­lin toi­min­taa, se perus­tuu suu­rel­ta osin tule­vai­suu­den ennus­ta­mi­seen. Kuka on se, jol­la on kristallipallo? 

    Yksi mie­len­kiin­toi­nen näkö­kul­ma suo­ma­lai­seen kau­pun­ki­suun­nit­te­luun ja sen vai­kut­ti­miin auke­aa Kaj Nyma­nin kir­jas­sa “Sini­sil­mäi­syy­den aika: suun­nit­te­lun myyt­te­jä 1950–2000”.

  16. Se on halut­tua kes­kus­tas­sa ja sen lähi­tun­tu­mas­sa. Sen sijaan lähiöis­sä asu­taan enem­män sik­si, että ei ole varaa asua kes­kus­tas­sa eikä toi­saal­ta varaa sii­hen oma­ko­ti­ta­loon Nurmijärvellä.”
    Lähiöi­tä on toki monen­lai­sia ja se näkyy hin­nois­sa, mut­ta ei isoh­ko ker­ros­ta­loa­sun­to vaik­ka­pa Oulun­ky­läs­sä mak­sa sen vähem­pää kun oma­ko­ti­ta­lo Nurmijärvellä.

    Näin osin sik­si, että lähiöi­hin on vai­kea saa­da kil­pai­lu­ky­kyi­siä pal­ve­lui­ta, jos siel­tä on hyvät (joukko)liikenneyhteydet keskustaan.”
    Bin­go. Tämä selit­tää mm. sel­lai­sia ihmeel­li­syyk­siä kuten että Hert­to­nie­mes­sä met­roa­se­man vie­res­sä toi­mi­ti­la­tont­ti pus­kee pajua, ja että Mal­mi ei oikein tah­do menes­tyä. Toi­mi­van alue­kes­kuk­sen täy­tyy sijai­ta riit­tä­vän kau­ka­na kes­kus­tas­ta, tyy­liin Tikkurila.

    Ja tämä on nau­ha­kau­pun­ki­mal­lin ongel­ma alle 10–15 kilo­met­rin etäi­syyk­sil­lä kes­kus­tas­ta. Käve­ly­kau­pun­gin­osa tukee toi­si­aan useam­mas­sa kuin kah­des­sa suun­nas­sa, tai parem­min niil­lä ei ole mitään sel­kei­tä rajo­ja. Kata­ja­nok­ka ei ole yhtään sen syr­jem­mäs­sä kuin Puna­vuo­ri, mut­ta tois­ta ympä­röi meri ja tois­ta muut kau­pun­gin­osat, ja sik­si Puna­vuo­res­sa on ker­ta­luok­kaa enem­män kaup­po­ja, kah­vi­loi­ta, jne. kuin Katajanokalla.

    Pitä­nee vil­kais­ta tuo Nyma­nin kirja.

  17. tpyy­luo­ma:
    Kemp­pis­tä lai­na­tak­se­ni, “Mie­les­tä­ni asias­sa puhu­mi­nen ja otsi­kon kun­nioit­ta­mi­nen ovat koh­tuut­to­mia vaatimuksia.”

    No, eihän tämä nyt vie­lä niin kau­ka­na ole, kaa­voi­tuk­sen yti­mes­sä ollaan edelleen 🙂

    Muu­ten­kin lais­kot­taa enkä jak­sa kai­vaa tuo­ta tut­ki­mus­ta esiin, eli voi­sit­ko Kari vähän täs­men­tää mitä tuo jouk­ko­lii­ken­teen pak­ko­käyt­tö tarkoittaa?”

    Minä tus­kin olen oikea auk­to­ri­teet­ti tuo­ta mää­rit­tä­mään, mut­ta voin toki ker­toa, mitä itse sil­lä tarkoitin.

    Yksi jouk­ko­lii­ken­teen tär­keim­mis­tä tavoit­teis­ta on sosi­aa­li­nen tas­a­puo­li­suus. Liik­ku­mi­sen vapaut­ta voi­daan aja­tel­la ihmi­soi­keu­te­na, johon jokai­sel­la tulee olla mah­dol­li­suus. Tätä perus­oi­keut­ta ei voi­da taa­ta ilman jul­kis­ta lii­ken­net­tä, kos­ka kai­kil­la ei ole rahaa käyt­tää autoa. Lisäk­si osal­la väes­tös­tä (alle 18 vuo­ti­aat, vam­mai­set, van­huk­set, …) on fyy­si­siä rajoit­tei­ta, jot­ka käy­tän­nös­sä teke­vät auton käyt­tä­mi­sen mahdottomaksi.

    Kar­keal­la tasol­la voi­daan sanoa tämän poru­kan muo­dos­ta­van “pak­ko­käyt­tä­jien” ryh­män, joka käyt­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä mel­kein riip­pu­mat­ta sii­tä, miten huo­nos­ti tai hyvin se on jär­jes­tet­ty. Monin pai­koin kysei­nen ryh­mä on käy­tän­nös­sä myös ainoa jouk­ko­lii­ken­teen (tai jul­ki­sen lii­ken­teen, joka siis kat­taa myös esim. tak­sit) käyttäjäryhmä.

    Oikein laa­jas­ti aja­tel­tu­na voi­daan tie­ten­kin aja­tel­la esi­mer­kik­si kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vis­ta ihmi­sis­tä osan ole­van “pak­ko­käyt­tä­jiä” sii­nä mie­les­sä, että fyy­si­nen tila vii­me­kä­des­sä rajoit­taa hen­ki­lö­au­ton käyttöä.

    Kuten tote­sit, rajan­ve­to pak­ko­käyt­tä­jien ja ns. taval­lis­ten käyt­tä­jien välil­lä on vai­ke­aa ja osin teen­näis­tä­kin. Tämä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta sitä, ettei­kö ilmiö oli­si todellinen.

    Toi­sen­lais­ta pak­ko­käyt­töä on se että ei pys­ty aja­maan autoa syys­tä tai toi­ses­ta (lap­set, van­huk­set, jne.) Pitäi­si­kö nämä ryh­mät vakioi­da pois tut­ki­muk­ses­sa? Näi­den osuus on kui­ten­kin noin puo­let väestöstä.”

    Tämä proble­ma­tiik­ka oli­si var­mas­ti aka­tee­mi­ses­ti erit­täin­kin mie­len­kiin­toi­nen aihe, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti minun tie­tä­myk­se­ni ei rii­tä anta­maan täs­tä mil­lään tavoin tyy­dyt­tä­vää vastausta.

    Mut­ta se “tut­ki­mus”, johon itse viit­ta­sin perus­tuu lii­ken­teen kysyn­tä­mal­lei­hin, joi­ta mm. YTV käyt­tää suun­nit­te­lun poh­ja­na. Näi­den mal­lien avul­la ennus­te­taan nykyis­tä ja tule­vaa (tai mik­sei peri­aat­tees­sa men­nyt­tä­kin) lii­ken­teen kysyn­tää, kul­ku­ta­van valin­taa yms. Esi­mer­kik­si kul­ku­ta­van valin­taa voi­daan ennus­taa selit­tä­vil­lä teki­jöil­lä, kuten esi­mer­kik­si tulo­ta­sol­la, auton omis­tuk­sel­la, lipun hin­nal­la, ben­san hin­nal­la, mat­ka-ajal­la ja sukupuolella.

    Eri teki­jöi­den vai­ku­tuk­sia sit­ten pai­no­tel­laan (mm.) kyse­ly­tut­ki­mus­ten avul­la kerä­tyn datan ja mitat­tu­jen lii­ken­ne­mää­rien avul­la. Täl­lai­sia mal­le­ja voi­daan pitää lähin­nä valis­tu­nei­na arvauk­si­na esi­mer­kik­si nykyi­sis­tä kul­ku­muo­dois­ta (tai tule­vis­ta muu­tok­sis­ta esim. maan­käy­tön muut­tues­sa tai lipun hin­nan kasvaessa).

    Yksi täl­lai­sen mal­lin omi­nausuus on se, että sen avul­la voi­daan myös pää­tel­lä, kuin­ka eri teki­jät vai­kut­ta­vat kul­ku­ta­van valin­taan. Ja näi­den mal­lien perus­teel­la esi­mer­kik­si Itä­met­ro ei vai­u­ta kul­ku­ta­van valin­taan juu­ri olen­kaan (ja toi­saal­ta met­ron raken­ta­mi­nen län­teen ei muu­ta jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku­ta­pao­suut­ta — tämä­kin pää­tel­mä perus­tuu samaan malliin).

    Ongel­ma on tie­ten­kin sii­nä, että näi­hin mal­lei­hin liit­tyy erit­täin suu­ria epä­var­muus­te­ki­jöi­tä, eivät­kä ne huo­mioi lähel­le­kään kaik­kia rele­vant­te­ja muut­tu­jia (kos­ka nii­tä ei voi­da mita­ta tai edes tie­tää). Täs­tä huo­li­mat­ta mal­le­ja käy­te­tään, kos­ka mitään parem­paa­kaan tie­toa ei oikein ole olemassa.

    Syy, mik­si itse uskon mal­lien ennus­ta­van oikein esi­mer­kik­si sen, että met­ro ei vai­ku­ta jouk­ko­lii­ken­teen käyt­töön on sii­nä, että pää­tel­mä tukee havain­to­ja. Nykyi­sen met­ron raken­ta­mi­nen ei vai­kut­ta­nut jouk­ko­lii­ken­teen kulkutapaosuuteen. 

    Ja kun nämä mal­lit, samoin kuin oma­koh­tai­set käy­tän­nön koke­muk­set, anta­vat viit­tei­tä sii­tä, että esi­mer­kik­si Län­si­väy­län suun­nal­la jouk­ko­lii­ken­ne on hoi­det­tu yhtä mal­lik­kaas­ti kuin Itä­suun­nal­la­kin (ja pal­jon kus­tan­nus­te­hok­kaam­min!), niin tie­ten­kin se alkaa entis­tä ja mah­dol­li­ses­ti tule­vaa­kin espoo­lais­ta pän­ni­mään, kun ylei­ses­ti älyk­kää­nä ja sivis­ty­nee­nä mie­he­nä tun­ne­tun Oden näke­myk­sis­tä kuul­taa läpi näke­mys sii­tä, että Espoo oli­si täs­sä se pahis ja kyl­lä Hel­sin­gin mene­tel­mil­lä jouk­ko­lii­ken­ne saa­tai­siin nousuun ja niin edespäin.

    Minus­ta sekä “espoo­lai­nen” (kaa­voi­te­taan min­ne kiin­tei­sö­no­mis­ta­jat halua­vat) että “hel­sin­ki­läi­nen” (kaa­voi­te­taan min­ne kiin­teis­tö­no­mis­ta­jat halua­vat ja raken­ne­taan sin­ne veron­mak­sa­jien rahoil­la met­ro) kaa­voi­tus- ja lii­ken­ne­po­li­tiik­ka joh­ta­vat täs­mäl­leen samaan lop­pu­tu­lok­seen: autoi­lun lisään­ty­mi­seen. Espoo­lais­ten tapa vain tulee hal­vem­mak­si veronmaksajille.

    Ja Kari, ajat­te­li posi­tii­vi­ses­ti: Kun sii­hen län­si­put­keen on upo­tet­tu mil­jar­di euroa niin kukaan tus­kin vaka­vis­saan enää ehdot­taa tois­ta met­ro­lin­jaa. Län­si­met­ro pitää raken­taa täs­mäl­leen samas­ta syys­tä kuin jää­kiek­ko­jouk­ku­een pitää antaa hävi­tä, ei ne muu­ten opi.”

    Voi­sin­pa olla noin­kin posi­tii­vi­sel­la mie­lel­lä. Mut­ta kun näyt­tää sil­tä, ettei sii­tä Itä­met­ros­ta­kaan mitään opit­tu… Ei sekään kor­rup­tio-oikeu­den­käyn­tei­neen ja kohon­nei­ne kus­tan­nuk­si­neen kai mikään huip­puon­nis­tu­nut han­ke ollut.

    Kari

  18. Minus­ta Kari syyl­lis­tyy edel­leen kehä­pää­tel­miin. Kun sanoin, ettei Espoos­sa oikiein jouk­ko­lii­ken­net­tä arvos­te­ta hän vas­ta­si, että jouk­ko­lii­ken­teen alhai­nen käyt­tö joh­tuu sii­tä, että Espoos­sa asuu ihmi­siä, jot­ka eivät arvos­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä. Jotain täl­lais­ta siis minä­kin yiri­tin väittää.

    Nuo regres­sio­mal­lit, joil­la yri­te­tään selit­tää jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jä­osuuk­sia, ovat oikeas­taan minun (entis­tä) ammat­tia­laa­ni. En tun­ne tuo­ta mal­lia, jos­ta Kari puhui, mut­ta yleen­sä nuo mal­lit eivät ole toi­mi­neet kovin hyvin. 

    Kari­kin mai­nit­si, että asi­aan vai­kut­taa jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu­ta­so. Mitä nby­vä­osai­sem­mas­ta hen­ki­lös­tä on kyse, sitä vält­tä­mät­tö­mäm­pää on, että pal­ve­lu­ta­so on kun­nol­li­nen. Tämä juu­ri on se Espoon ongel­ma. Pal­ve­lu­ta­so on heik­ko, kos­ka vuo­ro­vä­lit ovat tol­kut­to­mat pit­kät, hin­nat ovat kor­keat (se ON Espoon oma pää­tös) ja kos­ka kau­pun­ki­suun­nit­te­lu ei tue jouk­ko­lii­ken­net­tä. Välil­lä koti-.työ-kauppa- kou­lu- har­ras­tuk­set, ilta­me­not jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu­ta­so on huo­no. Jos kaik­ki nämä magt­kat teh­dään kävel­len tai jouk­ko­lii­ken­teel­lä, nii­hin tär­väy­tyy aikaa tolkuttomasti. 

    Eri­tyi­sen tur­miol­lis­ta on, että Espoos­sa on pää­tet­ty pääs­tä eroon epä­muo­dik­kais­ta lähi­kau­pois­ta muo­dik­kai­den kaup­pa­kes­kus­ten hyväk­si. Kes­ki­mää­räi­nen käve­ly­mat­ka kaup­paan on PALJON suu­rem­pi kuin Hel­sin­gis­sä ja se on osa tätä Espoon joukkoliikenne/kävelykaupunki ‑viha­mie­li­syyt­tä. Jos kaup­paan on joka tapauk­ses­sa men­tä­vä autol­la, muu­tu­taan auto­ta­lou­dek­si ja men­nään autol­la vähän kaik­kial­le. Tai jos lähi­kaup­pa­ver­kon alas­ajo ei ole ollut suun­ni­tel­mal­lis­ta on se aina­kin ollut tuot­ta­muk­sel­lis­ta. Kaup­pa­ver­kon suun­nit­te­lu on kes­kei­nen osa yleiskaavoitusta. 

    Aggres­sii­vi­suu­te­ni tuo­ta golf-ken­tän muut­ta­mis­ta har­vaan asu­tuk­si oma­ko­tia­lu­eek­si (aluet­hok­kuus 0,1!) joh­tuu juu­ri sii­tä, että näin teh­dään asu­mis­ta, jos­sa ei ker­ta­kaik­ki­ses­ti voi tul­la toi­meen ilman autoa. Mis­sä siel­lä oli­si se kel­vol­li­nen lähi­kaup­pa, jon­ne voi­si men­nä kävel­len? Tuol­lai­sia asui­na­luei­ta ei pitäi­si enää rakentaa.

    Sii­nä Kari on oikeas­sa, että haas­tee­na on saa­da mink­ki­turk­ki­vä­ki muu­al­la­kin kuin Munk­ki­nie­mes­sä bus­sei­hin ja rati­koi­hin. Sik­si pal­ve­lu­ta­so on hin­to­ja tär­keäm­pi. Tar­koi­tan siis, että Hel­sin­gin sisäi­ses­sä lii­ken­tees­sä hin­nat ovat jo riit­tä­vän halpoja.

  19. Kari:

    Hel­sin­gis­sä ei olla rai­tio­vau­nu­lii­ken­net­tä kehi­tet­ty käy­tän­nös­sä ollen­kaan sit­ten 60-luvun. Met­roa on saa­tu aikai­sek­si pik­ku pät­kä vii­mei­sen 25 vuo­den aikana.

    Hel­sin­gis­sä on menos­sa suu­ri ratik­ka­lii­ken­teen renes­sans­si. Ysiä raken­ne­taan ja Kamp­pii vede­tään kis­ko­ja. Jät­kä­saa­ri suun­ni­tel­laan ratik­ka­ver­kon varaan ja niin edelleen.

    Vii­mei­sen 25 vuo­den aika­na (vuo­den 1982 jäl­keen) met­roa on laa­jen­net­tu ensin Itä-Kes­kuk­ses­ta Mel­lun­ky­lään, raken­net­tu toi­nen haa­ra Vuo­saa­reen ja jat­ket­tu Rau­ta­tie­a­se­mal­ta Kamp­piin ja Ruo­ho­lah­teen. Uusia ase­mia on tul­lut Kai­sa­nie­meen ja Kalasatamaan.

    Jos nyt muis­tan vuo­si­lu­vut oikein, vuo­den 1982 aika­na saa­tiin met­roa aikaan vain Itä-Kes­kus-Rau­ta­tie-ase­ma välille.

  20. Minus­ta Kari syyl­lis­tyy edel­leen kehä­pää­tel­miin. Kun sanoin, ettei Espoos­sa oikiein jouk­ko­lii­ken­net­tä arvos­te­ta hän vas­ta­si, että jouk­ko­lii­ken­teen alhai­nen käyt­tö joh­tuu sii­tä, että Espoos­sa asuu ihmi­siä, jot­ka eivät arvos­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä. Jotain täl­lais­ta siis minä­kin yiri­tin väittää.”

    Mut­ta kun minus­ta Espoon jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tö ei ole eri­tyi­sen alhais­ta. Tie­ten­kään käyt­tö ei ole samal­la tasol­la kuin vaik­ka ydin­kes­kus­tas­sa (jos­sa auton käyt­töä rajoit­taa vii­me­kä­des­sä tilan puu­te) tai lähiös­sä, jos­sa asuu pal­jon ns. pak­ko­käyt­tä­jiä. Mut­ta ei sitä mie­les­tä­ni nii­hin voi verratakaan.

    Mut­ta minun väit­tee­ni oli, että Espoon poli­tiik­ka ei sor­si jouk­ko­lii­ken­net­tä yhtään sen enem­pää kuin Hel­sin­gin poli­tiik­ka­kaan. Esi­mer­kik­si Tapio­las­ta tai Lep­pä­vaa­ras­ta on pää­kau­pun­ki­seu­dun muu­hun tasoon ver­rat­tu­na var­sin hyvät joukkoliikenneyhteydet.

    Tie­ten­kin Espoo­ta voi­daan syyt­tää sii­tä, että se poi­mii “rusi­nat pul­las­ta” loi­si­mal­la Hel­sin­gin vie­res­sä vie­mäs­sä “hyvät veron­mak­sa­jat”, mut­ta täl­lä ei ole pal­jon­kaan teke­mis­tä jouk­ko­lii­ken­teen tai sen tuke­mi­sen kanssa.

    Nuo regres­sio­mal­lit, joil­la yri­te­tään selit­tää jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jä­osuuk­sia, ovat oikeas­taan minun (entis­tä) ammat­tia­laa­ni. En tun­ne tuo­ta mal­lia, jos­ta Kari puhui, mut­ta yleen­sä nuo mal­lit eivät ole toi­mi­neet kovin hyvin.”

    Kuten mai­nit­sin mal­leis­sa on pal­jon ongel­mia. Mut­ta ne nyt kui­ten­kin ovat se “kris­tal­li­pal­lo”, jota käytetään.

    Kari­kin mai­nit­si, että asi­aan vai­kut­taa jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu­ta­so. Mitä nby­vä­osai­sem­mas­ta hen­ki­lös­tä on kyse, sitä vält­tä­mät­tö­mäm­pää on, että pal­ve­lu­ta­so on kun­nol­li­nen. Tämä juu­ri on se Espoon ongel­ma. Pal­ve­lu­ta­so on heik­ko, kos­ka vuo­ro­vä­lit ovat tol­kut­to­mat pit­kät, hin­nat ovat kor­keat (se ON Espoon oma pää­tös) ja kos­ka kau­pun­ki­suun­nit­te­lu ei tue joukkoliikennettä.”

    Täs­sä­pä se näke­my­se­ro onkin. Minus­ta Espoon pal­ve­lu­ta­so _ei_ ole heik­ko ver­rat­tu­na Hel­sin­kiin. Ja jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jä­mää­rät, käyt­tä­jien tyy­ty­väi­syys­ky­se­lyt ja ennus­te­mal­lis­ta saa­ta­vat tulok­set tuke­vat tätä käsitystä.

    Mitä tulee lip­pu­jen hin­toi­hin, niin tie­ten­kin voi­daan aja­tel­la, että nii­tä voi­tai­siin alen­taa sub­ven­toi­mal­la jouk­ko­lii­ken­net­tä nykyis­tä enem­män. Mut­ta ei Espoon ja Hel­sin­gin lipun hin­to­jen välil­lä niin suur­ta eroa ole. Ongel­ma on vain sii­nä, että kun­ta­ra­ja ei ole jär­ke­vä koh­ta teh­dä hyp­päys­tä “sisäi­ses­tä” seu­tu­lip­puun. Mut­ta tämä ei var­si­nai­ses­ti ole Espoon vika. Ellei viak­si sit­ten las­ke­ta sitä, että kysei­nen kaup­pa­la yli­pää­tään on olemassa 🙂

    Eri­tyi­sen tur­miol­lis­ta on, että Espoos­sa on pää­tet­ty pääs­tä eroon epä­muo­dik­kais­ta lähi­kau­pois­ta muo­dik­kai­den kaup­pa­kes­kus­ten hyväk­si. Kes­ki­mää­räi­nen käve­ly­mat­ka kaup­paan on PALJON suu­rem­pi kuin Hel­sin­gis­sä ja se on osa tätä Espoon joukkoliikenne/kävelykaupunki ‑viha­mie­li­syyt­tä.”

    Tämä ei minus­ta pidä paik­kaan­sa. Mikä vika on esi­mer­kik­si Lep­pä­vaa­ran tai Tapio­lan käve­ly­kes­kus­tois­sa? Onhan se tot­ta, että esi­mer­kik­si Sel­loon tai Isoon ome­naan men­nään pal­jol­ti autol­la, mut­ta miten tilan­ne ero­aa esi­mer­kik­si Itä­kes­kuk­ses­ta? Mel­koi­sia ruuh­kia siel­lä­kin on. Tie­ten­kin kan­ta­kau­pun­ki on asia erik­seen, mut­ta mie­les­tä­ni se ei lii­ty mihin­kään jouk­ko­lii­ken­ne­po­li­tiik­kaan (tai muu­hun­kaan poli­tiik­kaan) vaan his­to­rial­li­seen kehi­tyk­seen ja sii­hen, että kan­ta­kau­pun­kiin ei enem­pää auto­ja mah­du. Yri­tys­tä kyl­lä on, raken­ne­taan­han sin­ne nyt­kin lisää park­ki­luo­lia. Onnek­si rahat eivät ole riit­tä­neet kaik­kiin moot­to­ri­tie- ja tunnelihankkeisiin.

    Jos kaup­paan on joka tapauk­ses­sa men­tä­vä autol­la, muu­tu­taan auto­ta­lou­dek­si ja men­nään autol­la vähän kaik­kial­le. Tai jos lähi­kaup­pa­ver­kon alas­ajo ei ole ollut suun­ni­tel­mal­lis­ta on se aina­kin ollut tuot­ta­muk­sel­lis­ta. Kaup­pa­ver­kon suun­nit­te­lu on kes­kei­nen osa yleiskaavoitusta.”

    Olen kans­sa­si var­sin pit­käl­le samaa miel­tä. Mie­les­tä­ni kaa­voi­tus koko PK-seu­dul­la on pal­jol­ti epä­on­nis­tu­nut, mikä näkyy asun­to­jen kor­kei­na hin­toi­na ja yhteis­kun­ta­ra­ken­teen hajoamisena.

    Mut­ta en minä nyt aivan heti alkai­si Espoo­ta­kaan täs­tä syyt­tää, Hel­sin­ki sitä tah­ti­puik­koa kui­ten­kin heiluttaa.

    Mie­les­tä­ni se, että Hel­sin­ki (tai lähin­nä HKL) ei suos­tu näke­mään jouk­ko­lii­ken­teen kehit­tä­mis­tä mis­tään muus­ta läh­tö­koh­dis­ta kuin met­roa raken­ta­mal­la on ollut kau­pun­gin kehi­tyk­sel­le tuhoi­saa. Jos Joke­ri­ra­taa tai rai­tio­tie­ver­kon laa­jen­ta­mis­ta oltai­siin ajet­tu saman­lai­sel­la innol­la kuin met­ron laa­jen­ta­mis­ta, pää­kau­pun­ki­seu­tu oli­si pal­jon nykyis­tä tii­viim­pi ja jouk­ko­lii­ken­teen kus­tan­nus­te­hok­kuus ja käyt­tä­jä­mää­rät nykyis­tä korkeammat.

    Minä näen Espoon huo­non kaa­voi­tus­po­li­tii­kan pikem­min­kin seu­rauk­se­na Hel­sin­gin toi­min­nas­ta kuin Espoo­lais­ten “asen­teis­ta”. Mikä ei tie­ten­kään tar­koi­ta sitä, että oli­sin eri­tyi­sen miel­ty­nyt Espoon tou­huun­kaan. Jois­sain hank­keis­sa on onnis­tut­tu hyvin ja jois­sain toi­sis­sa huo­nom­min. On kui­ten­kin vää­rin sanoa, että Espoo oli­si ylei­ses­ti joten­kin jouk­ko­lii­ken­ne­vi­ha­mie­li­nen tms. Toki Espoo on vas­tus­ta­nut pit­kään esi­mer­kik­si Län­si­met­roa, mut­ta sehän ei ole­kaan hyvä rat­kai­su Espoon kal­tai­sel­le kau­pun­gil­le (eikä minus­ta Helsingillekään)

    Aggres­sii­vi­suu­te­ni tuo­ta golf-ken­tän muut­ta­mis­ta har­vaan asu­tuk­si oma­ko­tia­lu­eek­si (aluet­hok­kuus 0,1!) joh­tuu juu­ri sii­tä, että näin teh­dään asu­mis­ta, jos­sa ei ker­ta­kaik­ki­ses­ti voi tul­la toi­meen ilman autoa. Mis­sä siel­lä oli­si se kel­vol­li­nen lähi­kaup­pa, jon­ne voi­si men­nä kävel­len? Tuol­lai­sia asui­na­luei­ta ei pitäi­si enää rakentaa.”

    En minä täs­tä var­si­nai­ses­ti ole eri miel­tä. Minä­hän vain tote­sin, ettei­vät ne auto­lii­ken­ne­mat­kat vält­tä­mät­tä lisään­ny (min­kä myös perus­te­lin). Samaa miel­tä olen sii­tä, että kaa­voi­tus­po­li­tiik­ka­na han­ke on huono.

    Sii­nä Kari on oikeas­sa, että haas­tee­na on saa­da mink­ki­turk­ki­vä­ki muu­al­la­kin kuin Munk­ki­nie­mes­sä bus­sei­hin ja rati­koi­hin. Sik­si pal­ve­lu­ta­so on hin­to­ja tär­keäm­pi. Tar­koi­tan siis, että Hel­sin­gin sisäi­ses­sä lii­ken­tees­sä hin­nat ovat jo riit­tä­vän halpoja.”

    Näin var­maan on, mut­ta esi­mer­kik­si Tapio­las­ta Hel­sin­kiin kul­ke­mi­ses­sa lipun hin­ta on vie­lä mer­kit­tä­vä teki­jä aina­kin satun­nais­käyt­täjl­le (yli kol­me euroa alla 10 kilo­met­rin mat­kas­ta on sen ver­ran pal­jon, että auto on hou­kut­te­le­va vaih­toeh­to mikä­li sel­lai­nen on käytettävissä). 

    Tähän nyt toi­vot­ta­vas­ti tulee muu­tos kun YTV muut­taa tarif­fi­jär­jes­tel­män­sä. Veik­kaan, että jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tö Ete­lä-Espoos­ta Hel­sin­kiin kas­vaa muu­tok­sen myötä 🙂

    Mut­ta kaik­ki­nen­sa, Espoos­ta Hel­sin­kiin jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku­ta­pao­suus on mie­les­tä­ni var­sin hyväl­lä tasol­la jo nyt. Ongel­mat ovat poikittaisliikenteessä.

    Kari

  21. Tpyy­luo­ma,

    Munk­ki­nie­mi on kal­liim­paa kuin Munk­ki­vuo­ri, kos­ka Munk­ki­nie­mi on lähem­pä­nä kes­kus­taa ja kes­ki­mää­räis­tä neliö­hin­taa nos­taa siel­lä vie­lä ran­to­jen hulp­peat luk­sus­ta­lot. Munk­ki­nie­mes­sä myös ker­ros­ta­lot ovat arvok­kaam­pia ja kauniimpia. 

    Itse asun van­has­sa, rumas­sa ara­vas­sa Munk­ki­vuo­ren puo­lel­la. Ympä­ris­tö on kyl­lä erit­täin kau­nis golf­kent­ti­neen. Näis­tä van­hois­ta ara­vis­ta saa­ta­va hin­ta on vähem­män kuin kuin esim. Munk­ki­nie­men puo­lel­la ole­vis­ta asun­nois­ta Huo­pa­lah­den­tien var­rel­la. Ero ei kui­ten­kaan ole suuri. 

    Kyl­lä puis­to­mai­nen ja väl­jä ympä­ris­tö on ihmis­ten mie­leen enem­män kuin ihan tii­vis yhdys­kun­ta­ra­ken­ne. Kyl­lä­hän näi­tä miel­ty­myk­siä on kar­toi­tet­tu monin tut­ki­muk­sin. Suu­rin osa asui­si mie­lui­ten oma­ko­ti­ta­los­sa isol­la ran­ta­ton­til­la pal­ve­lui­den ääres­sä 🙂 Mut­ta kyl­lä­hän nii­tä kes­kus­taan­kin halua­via riit­tää enem­män kuin tarpeeksi. 

    Munk­ki­vuo­res­sa on muu­ten pal­jon parem­mat pal­ve­lut kuin Munk­ki­nie­mes­sä, jos­sa ainoa ruo­ka­kaup­pa on inha Ale­pa. Munk­ki­nie­me­läi­set autoi­le­vat­kin tän­ne osta­ril­le ruo­kaos­tok­sil­le halu­tes­saan parem­paan kauppaan.

  22. Hel­sin­gis­sä on menos­sa suu­ri ratik­ka­lii­ken­teen renes­sans­si. Ysiä raken­ne­taan ja Kamp­pii vede­tään kis­ko­ja. Jät­kä­saa­ri suun­ni­tel­laan ratik­ka­ver­kon varaan ja niin edelleen.”

    Tämä on mie­les­tä­ni erit­täin hyvä asia. Mie­les­tä­ni oli­si syy­tä jat­kaa rai­tio­vau­nu­lii­ken­teen kehit­tä­mis­tä samaan tapaan kuin mitä Kes­ki-Euroo­pas­sa on teh­ty. Ja esi­mer­kik­si Jät­kän­saa­res­sa oli­si hyvä mah­dol­li­suus raken­taa alus­ta asti rai­de­lii­ken­tee­seen perus­tu­va uusi alue.

    Vii­mei­sen 25 vuo­den aika­na (vuo­den 1982 jäl­keen) met­roa on laa­jen­net­tu ensin Itä-Kes­kuk­ses­ta Mel­lun­ky­lään, raken­net­tu toi­nen haa­ra Vuo­saa­reen ja jat­ket­tu Rau­ta­tie­a­se­mal­ta Kamp­piin ja Ruo­ho­lah­teen. Uusia ase­mia on tul­lut Kai­sa­nie­meen ja Kalasatamaan.”

    Mut­ta vika on vain sii­nä, että laa­jen­nus­vauh­ti on ollut aivan lii­an hidas ver­rat­tu­na PK-seu­dun kas­vuun, min­kä vuok­si auto­kau­pun­ki on laa­jen­tu­nut ja jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku­ta­pao­suus pienentynyt.

    Mie­les­tä­ni perim­mäi­nen syy on sii­nä, että met­ro­tek­nii­kak­si on valit­tu lii­an kal­lis ja ras­kas jär­jes­tel­mä Hel­sin­gin kokoi­seen kau­pun­kiin, eikä vir­het­tä suos­tu­ta myöntämään.

    Kari

  23. Kyl­lä puis­to­mai­nen ja väl­jä ympä­ris­tö on ihmis­ten mie­leen enem­män kuin ihan tii­vis yhdys­kun­ta­ra­ken­ne. Kyl­lä­hän näi­tä miel­ty­myk­siä on kar­toi­tet­tu monin tut­ki­muk­sin. Suu­rin osa asui­si mie­lui­ten oma­ko­ti­ta­los­sa isol­la ran­ta­ton­til­la pal­ve­lui­den ääres­sä Mut­ta kyl­lä­hän nii­tä kes­kus­taan­kin halua­via riit­tää enem­män kuin tar­peek­si.” (Eli­na)

    Kyl­lä­hän sitä puis­to­mai­suut­ta tii­vii­seen kau­pun­kia­su­tuk­seen saa­tai­siin sisä­pi­hoil­la, var­sin­kin kun kadut jätet­täi­siin kapeik­si. Mut­ta nykyi­sel­lään kadut ovat levei­tä ja auto­jen täyt­tä­miä, ja sisä­pi­hat­kin ovat auto­jen täyt­tä­miä ankei­ta asfalt­ti­laa­ti­koi­ta. Siis siel­lä niil­lä van­hem­mil­la aluil­la mil­lä vie­lä sisä­pi­ho­ja har­ras­tet­tiin. Nyky­ään­hän raken­ne­taan beto­ni­bunk­ke­rei­ta (ei, nyky­ra­ken­ta­mi­nen ei olen­nai­ses­ti 70-luvus­ta eroa; vähän vain kro­mia ja lasia koris­tee­na) har­vak­sel­taan ava­ras­ti kes­kel­le pel­toa, ripo­tel­len kuin soke­ri­pa­lo­ja, ja park­ki­pai­kat ympä­ril­le, jol­loin ei syn­ny “intii­miä” tilaa.

Vastaa käyttäjälle Elina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.