Mitä nyt taas?

19 vastausta artikkeliin “Mitä nyt taas?”

1. Ker­ro meille, Osma, ihan omin sanoin, mikä tuos­sa tasalu­vus­sa sata on niin hienoa?

   Vastaa

2. Exxon Mobil haas­ta­mas­sa Venezue­lan oikeu­teen öljy­toim­i­tusten takkuamis­es­ta. Nige­ri­as­sa on havait­tu vuo­to­ja öljy­putk­istois­sa. Lukoil ei toimi­ta sak­salaisille raakaöljyä.

   Ja öljypi­ikkikin jäi jo taakse, joten nousua tiedos­sa jatkos­sakin. Saate­taan olla menos­sa kohti hyper­in­flaa­tio­ta, mikäli öljyri­ip­pu­vu­ut­ta ei nopeasti pystytä vähentämään.

   Riit­tääkö?

   Vastaa

3. “Suo­ra syy” on ilmeis­es­ti onnet­to­muus Tex­as­i­laisel­la öljyn­jalosta­mol­la, mut­ta pidem­män trendin syy­hän on toki kysyn­nän kasvu tar­jon­nan pysytel­lessä samana. Peakoil, tääl­lä ollaan.

   Vastaa

4. Tuskin liit­tyy asi­aan, mut­ta Iranin öljypörssi avat­ti­in ilmeis­es­ti tois­s­apäivänä? http://en.wikipedia.org/wiki/Iranian_oil_bourse

   Vastaa

5. Luvus­sa sata ei ole mitään magi­ikkaa, mut­ta aika raju on nousu ollut muu­ta­mas­sa päivässä. 

   Vastaa

6. Osmo Soin­in­vaara:

   “Myös ben­san hin­nan kehi­tys läm­mit­tää auton­va­s­tus­ta­jan sydäntä.” 

   Sinivihreä:

   Mie­lenki­in­toista. Eikö inhimil­lisem­pää olisi iloi­ta ben­si­inin hin­nan rom­ah­tamis­es­ta, kos­ka se ker­toisi että öljynkäyt­töön liit­tyvät tarpeet on tyy­dytet­ty, ja öljyn kysyn­nän pienen­e­m­i­nen näkyy alenev­ina hin­toina. Nythän iloit­set nähdäk­seni siitä, että öljyn mukanaan tuo­ma elin­ta­so on yhä harvem­pi­en etuoikeus.

   Vastaa

7. Maail­mal­la taitaa edelleen olla liik­keel­lä liikaa rahaa? Jos (velka)rahan määrä maail­mal­la ei vähene, niin jos­sain ne hin­nat nou­se­vat. Ain­oa keino vähen­tää rahan määrää lie­nee deflaatio?

   Aiem­pi­en tekno- asun­to- ym kuplien jäl­keen öljy on luon­te­va spekulaatio/sijoituskohde, sen kysyn­tä kun kas­vaa ja tuotan­to käytän­nössä ei. Vaik­ka kyse olisi speku­laa­tios­ta, mei­dän pitäisi olla speku­lanteille kiitol­lisia, kos­ka he aikaista­vat öljyn hin­tapi­ikkiä. Muuten hin­ta nousisi sit­ten parin vuo­den päästä vielä jyrkem­min. Se antaa meille lisäaikaa sopeutua.

   Vastaa

8. Ei hin­nan­nousu rikas­ta hait­taa. Ongel­mat tule­vat sille pien­i­t­u­loiselle, joka mak­saa myös korkeampia korkoja.

   Vastaa

9. Jos raa­ka-aineet, pörssikurssit ja val­u­u­tat kiin­nos­ta­vat, niin var­maan joka päivä on jotain täl­laista ihmeteltävää.

   Se, että jokin keskeinen hin­ta rikkoo “maag­isia” kyn­nysar­vo­ja, saat­taa olla psykol­o­gis­es­ti merkit­tävää, kun sijoit­ta­jat yrit­tävät arva­ta tois­t­en­sa ajatuk­sia. Esimerkik­si EUR/USD ‑val­u­ut­takurssi elää omaa elämään­sä. Se ei vain hei­jastele ympäröivää todel­lisu­ut­ta, vaan myös muokkaa sitä mutkikkaal­la taval­la. Viime syksynä “maagi­nen” 1,4 rikkou­tui siten, että kurssi jumit­ti ensin tun­tikau­sia sen ja 1,399:n välis­sä, mut­ta kun “kyn­nys” lop­ul­ta ylitet­ti­in, men­ti­in sit­ten nopeasti 1,405:een. Markki­na­t­alous on joskus tällaista.

   Vastaa

10. Korothan ovat alhaal­la ja laske­vat yhä, mikä tietysti osaltaa kiihdyt­tää inflaa­tio­ta. Inflaa­tio syö ostovoiman lisäk­si velkaa eli velka­pääo­man arvo las­kee inflaa­tion myötä. Velalli­nen hyö­tyy inflaa­tios­ta, mikäli vel­ka kohdis­tuu reaaliomaisuuteen.

    Vastaa

11. Ote­taan opiksi

    Kos­ka Helsingis­sä halu­taan aina ottaa mallia Tukhol­mas­ta, niin täl­lä ker­taa kan­nat­taa miet­tiä oikeasti että kannattaako…

    Näis­sä pakko­mak­sua­siois­sa on aina se hausku­us, että kon­sult­ti­fir­moil­la on läh­es aina avoin piik­ki julk­i­sista varoista.

    Ei nyt ihan liity tämän blo­gauk­sen aiheeseen, mut­ta autoilun vas­tus­ta­jana Ode saa var­maan kik­se­jä siitä, että autoil­i­jat saa­vat mak­saa reilusti ilman että joukkoli­ikenne kehittyy.

    Toiv­ot­tavasti link­ki toimii.

    Vastaa

12. Kehit­tyvät taloudet imevät öljyä kiihtyväl­lä vauhdil­la. Taloudeltaan kak­si suur­in­ta, Kiina ja Intia, sään­televät polt­toaineen hin­taa. Kyse on suurista sum­mista: ain­oas­taan Int­ian suurin val­tion öljy-yhtiö menet­tää päivässä 50 miljoon­aa dol­lar­ia tämän seu­rauk­se­na. Val­tio toki tukee sum­man omas­ta kas­sas­taan. Val­tio voi toki yrit­tää pienen­tää mak­su­taakkaansa korot­ta­mal­la sään­nel­tyä hin­taa, kuten Intia äsket­täin teki. Hin­nan­nos­to oli polt­toaineen ja dieselin osalta noin 0,02 euroa per litra. 

    Tarkoi­tan, että hin­ta nousee kos­ka kulu­tus kas­vaa ja sen nähdään tule­vaisu­udessa kas­va­van. Suurin osa kysyn­nänkasvus­ta taitaa tul­la sel­l­ai­sista maista, jois­sa polt­toaine on sub­ven­toitua (tämä on vain oma arvio). Markki­nahin­ta ei myöskään vaiku­ta kysyn­tään, jos hin­ta ei näy bensapumpulla. 

    Monis­sa maail­man kolkissa öljyn hin­nan­nousu vaatii miet­timään vai­h­toe­hto­ja ympäristönäkökul­man lisäk­si ihan kus­tan­nussy­istä. On sääli, että jos­sakin voidaan nou­se­via mahte­ja rak­en­taa hal­van polt­toaineen varaan. Tuotan­toaan siirtävän teol­lisu­u­den usein mainit­tu tek­i­jä on, muiden lisäk­si, hal­pa ener­gia, jon­ka varaan on raken­net­tu paljon muu­takin hal­paa: kul­je­tusala jne. En kiistä kenenkään oikeut­ta tavoitel­la vau­raut­ta, varsinkaan taval­lis­ten kiinalais­ten ja intialaisten.

    Olisi hauskaa myös tietää, että minkälai­sista absolu­ut­ti­sista sum­mista näis­sä polt­toaineen hin­ta­sub­ven­toin­neis­sa on kyse. BBC:n mukaan ainakin Int­ian val­tion­va­rain­min­is­ter­iössä hikoilu lisään­tyy n. 100 dol­lar­in bar­reli­hin­nan tietämil­lä. Maagi­nen raja siis.

    Vastaa

13. Kan­nat­taa myös ottaa huomioon dol­lar­in inflaa­tio, kun miet­tii öljyn hin­taa. Mitä enem­män markki­noil­la on dol­lare­i­ta jot­ka tavoit­tel­e­vat samaa öljymäärää sitä korkeam­mak­si öljyn dol­larimääräi­nen hin­ta muut­tuu. Jos öljyn hin­taa ver­taa kul­lan hin­taan niin muu­tok­set eivät ole lähellekkään niin dramaattisia.

    Vastaa

14. En usko, että öljy­tuot­tei­den sub­ven­toimi­nen tekee kiinalai­sista tai intialai­sista yhtään varakkaampia. Köy­hempiä pikem­minkin, kun ylimääräi­nen öljy täy­tyy mak­saa vero­jen muo­dos­sa. Asial­la lie­nee merk­i­tys­tä enem­män poli­it­tis­ten irtopis­tei­den keräämisen kannal­ta kuin minkään oikean men­estysstrate­gian kannalta.

    Euroopas­sa EKP huole­htii euron ostovoiman säi­lymis­es­tä. Jos inflaa­tiopaineet jostain syys­tä kovenevat EKP nos­taa korkoa. Nyt se ei ole uskaltanut sitä tehdä, kos­ka euron dol­lar­i­ar­vo on nous­sut kovasti lyhyessä ajas­sa ja maail­man­taloudessa on poikkeuk­sel­lisen paljon turbulenssia.

    USA:n keskus­pank­ki FED saat­taa taan­tu­man ehkäisemisek­si painaa ohjausko­ron vaik­ka 1 %:iin. Tämä taas vetäisi euron dol­lar­i­ar­voa ylöspäin ja hillit­sisi inflaa­tiopainei­ta Euroopas­sa. Toden­näköis­es­ti niin paljon, että euroko­rko­ja ei tarvit­sisi nos­taa, vaan niitä voisi ehkä jopa laskea. USA:n dol­lar­in inflaa­tio tuskin oleel­lis­es­ti hidas­tuu ainakaan lähim­män vuo­den aikana, kos­ka mil­tei kaikkial­la dol­lari-inflaa­tio­ta pide­tään pienem­pänä pahana kuin sen mah­dol­lisen tor­jun­nan sivuoire­i­ta. Luul­tavasti dol­lari-inflaa­tion täy­ty­isi kara­ta kaksinu­meroisek­si ennen kuin sitä alet­taisi­in pitämään ykkösongelmana. 

    Mm. kaiken tämän takia minus­ta oli paljon omi­tuisem­paa se, että ölyn dol­lar­i­hin­ta nopeasti ja jyrkähkösti las­ki saavutet­tuaan 100 dol­lar­in tason kuin se, että hin­ta on jälleen tuol­la tasolla.

    Vastaa

15. Ei öljyn/ ben­san hin­ta tun­nu kipu­ra­jo­ja tuntevan!
    Eipä ole kovinkaan moin­taa vuot­ta siitä, kun 4 markkaa mainit­ti­in kipurajaksi…
    Tot­ta kuitenkin, että raharikkail­la on aina varaa ben­sansa ostaa. Hin­nan koro­tuk­set pure­vat maaseudun haja-asu­tusaluei­den pieneläji­in, joiden on pakkoj onkun­laista rop­pos­ta pitää, että edes kaup­paan pääsevät.

    Vastaa

16. Mil­lä lämpiää eduskun­tat­a­lo? Kaukoläm­möl­lä sanoo Vihreät. Mil­lä kaukoläm­pö tuote­taan eduskun­tat­aloon? Kivihiilellä.

    Ja hyvin näkyy kel­paa­van. Jo Machi­avel­li Ruhti­naas­saan kehot­ti hal­lit­si­joi­ta kään­tämään kansan huomion toisaalle. Hyvin on Soin­in­vaara Machi­avel­linsä omaksunut.

    Vastaa

17. Blo­gisti on var­masti kehit­tämässä fak­to­ri­ana­lyysia öljyn­hin­nan­muu­tok­sista. Mikä sel­l­aisen saisi toim­i­maan, voisi öljy­op­tioil­la tehdä paljon rahaa. Koh­ta öljy on niin kallista, että Suomes­sa voidaan siir­tyä takaisin puuläm­mi­tyk­seen. Yksi puumot­ti vas­taa täl­lä het­kel­lä 166 litraa lämmitysoljyä!?

    Vastaa

18. En ymmär­rä iloasi. Öljyn kysyn­tä on siis kas­vanut. On entistä houkut­tel­e­vam­paa polt­taa kivi­hi­iltä. Vaikeasti käyt­töön otet­tavien fos­si­il­i­hi­il­ten kaivan­ta tulee tuot­tavam­mak­si. Tulee suurem­pi houku­tus lisätä ydin­voimaa ja pado­ta joet vesivoimak­si. Usa innos­tuu pain­os­ta­maan opec­cia lisäämään tuotantoa.

    hiilid­iok­sid­i­tuotan­to ei siis laske vaan päin­vas­toin. Iloit­setko siis sik­si että autoil­i­jat saa­vat rangaistuksen.

    Vastaa

19. Tuli tämä ketju mieleen kun luin Jef­frey Franke­lin blo­gaus­ta. Frankell ihmettelee ihan samaa, mik­si raa­ka-ainei­den hin­nat nousevat?

    Frankel toteaa, että peak oilis­sa voi hyvinkin olla jotain perää, mut­ta miten tämä selit­tää sen että kaikkien raa­ka-ainei­den hin­nat ovat nousseet? Seli­tyk­sek­si ei myöskään kel­paa talouskasvu, etenkin USAn mut­ta myös globaali talouskasvu hiipuu, mut­ta hin­to­jen nousu ei taitu vaan päin­vas­toin. (World Growth Can No Longer Explain Soar­ing Com­mod­i­ty Prices, http://www.rgemonitor.com/blog/setser/249963)

    Franke­lin vas­taus on mie­lenki­in­toinen, reaa­liko­rot ovat tärkeä raa­ka-aine­hin­to­ja selit­tävä tek­i­jä. Kun korot nou­se­vat, on kan­nat­tavam­paa muut­taa resurssi rahak­si, varas­toin­ti­in sitoutu­teen pääo­maan kus­tan­nuk­set kas­va­vat eli varas­to­ja pyritään pienen­tämään, ja sijoit­ta­jat siir­tyvät osto-optioista arvopa­perei­hin. Ja päin­vas­toin, eli kun nyt korot laske­vat niin esimerkik­si öljyn hin­ta nousee. (Falling Inter­est Rates Explain Ris­ing Com­mod­i­ty Prices, http://www.rgemonitor.com/blog/setser/250117)

    Sulat­te­len aja­tus­ta, mut­ta näin äkkiseltään: jos tuo pitää paikkansa, niin vaikka­pa ener­gian verot­ta­mi­nen lisää inflaa­tio­ta, eli ceteris paribus las­kee reaa­liko­rko­ja, eli nos­taa ener­gian hin­to­ja enem­män kuin veron koro­tus itsessään?

    Vastaa