Attac vaatii Nokiaa ulos Romaniasta!

Tele­vi­sios­sa haas­tatelti­in aamul­la kah­ta Attacin aktivis­tia, jot­ka ker­toi­vat, miten kulut­ta­jaboikot­ti voi vaikut­taa sel­l­aiseen puolirikol­liseen toim­intaan kuin oli Nokian Bochumin tehtaan siir­to Roma­ni­aan. Sak­sas­sa tämä siir­to on aiheut­tanut tun­netusti raivoa, Roma­ni­as­sa Nokian tehdas­ta odote­taan kuin kuu­ta nou­se­vaa osoituk­se­na parem­mas­ta tulevaisuudesta.

En pidä glob­al­isaa­tioon liit­tyvistä alue­poli­it­ti­sista yllä­tyk­sistä, mut­ta aika yksipuolis­es­ti kaveruk­set näkivät asian rikkaiden maid­en näkövinkke­listä. Miltähän sama tilanne olisi näyt­tänyt, jos se olisi uuti­soitu Roman­ian kannal­ta? Attacin boikot­ti vaatii Noki­aa pysymään pois­sa Roma­ni­as­ta! Hyvät työ­paikat ovat rikkaiden maid­en yksi­noikeus! Roma­nialaiset erikois­tukoon kerjäämään! 

20 vastausta artikkeliin “Attac vaatii Nokiaa ulos Romaniasta!”

  1. Juuri tämä työn­jakoon liit­tyvä yksisilmäisyys on minus­takin ollut vähän kum­mallista “glob­al­isaa­tiokri­ti­ikissä”. Ymmär­rän sen, että kri­ti­ik­ki kohdis­tuu yri­tyk­si­in kiertää sel­l­aiset säädök­set, kuten vaik­ka ympäristönor­mit, joista aiheutu­vat kus­tan­nuk­set yri­tys­ten pitäisikin markki­na­t­aloudessa maksaa.

    Sen­si­jaan rikkaiden puo­lus­t­a­mi­nen on jotenkin epäi­lyt­tävää. Ikäänkuin katu­ja mit­tail­e­va roma­nialainen olisi mielu­um­min työt­tömänä kuin tek­isi töitä puol­ta sak­salaista halvem­mal­la. Sak­sas­sakaan tuskin noista työn­tek­i­jöistä kovin suuri osa on enää puolen vuo­den päästä töi­den lop­pumisen jäl­keen työt­tömänä. Jos tehdas olisi jäänyt Sak­saan, se roma­nialainen olisi paljon toden­näköisem­min kilo­metrite­htaal­la edelleen.

  2. Joku kau­nis päivä Nokia läh­tee Roma­ni­as­takin, ja on seu­raa­van halpis­maan vuoro. Tässä pelis­sä häviäjä häviää enem­män kuin voit­ta­ja voittaa.

    Län­si-Euroop­pa on tehnyt Roman­ian hyväk­si paljon, ja talouskasvu on siel­lä kovas­sa vauhdis­sa kän­nyköistä riippumatta.

  3. Attack alkaa näyt­tää todel­lisen kar­vansa. Jär­jestön näke­myk­sen mukaan sak­salainen on hyvi­in työ­paikkoi­hin oikeutet­tu­jen jonos­sa ennen roma­nialaista. Olisi henkilöko­htais­es­tikin mie­lenki­in­toista tietää, mihin mei­dät suo­ma­laiset tuos­sa jonos­sa Attacin mielestä sijoitetaan. 

    Onko ongel­mana se, että köy­hät jä vähäväkiset roma­nialaiset, eivät ole pystyneet mak­samaan jär­jestölle suo­peas­ta kommentoinnista?

  4. Olen Oden kanssa täysin samaa mieltä.
    Aikanaan Nokia var­masti siir­tyy pois myös Roma­ni­as­ta, kun siel­lä elin­ta­so ja palkkata­so ovat nousseet riit­tävän korkeiksi.

    Oikeas­t­aan posi­ti­ivisem­paa kuin elin­ta­son nousu Roma­ni­as­sa on kuitenkin elin­ta­son lasku Sak­sas­sa. Vakav­im­mat globaalit ongel­mat ovat kuitenkin enem­män seu­raus­ta ylet­tömästä vau­raud­es­ta kuin köyhyydestä.

  5. Roma­nia on EU-maa Brys­selistä pystytään varsin main­iosti säätelemään myös sikäläisiä työolo­ja. Sääli bochu­mi­laisia, mut­ta kyl­lä se on pelkästään posi­ti­ivista, että elin­ta­so­erot EU-maid­en välil­lä tasoittuvat.

    Koko pienen ikäni olen kuul­lut, kuin­ka se on niin väärin, että kehi­tys­maista tuo­daan raa­ka-ainei­ta län­si­mai­hin, niistä jaloste­taan tuot­tei­ta ja nämä tuot­teet myy­dään kalli­il­la takaisin kehi­tys­mai­hin. Nyt kun suuryri­tyk­set investoi­vat kehi­tys­mai­hin, luo­vat työ­paikko­ja, keit­tävät sel­l­ua eteläamerikkalais­es­ta eivätkä lap­pi­lais­es­ta puus­ta myy­däk­seen pape­ria eteläamerikkalaisille, niin sekään ei ole näem­mä oikein.

  6. “Tässä pelis­sä häviäjä häviää enem­män kuin voit­ta­ja voittaa.”

    Eikä häviä. Olet­taen, että mitkään ulkois­vaiku­tuk­set eivät muu­tu (eli ettei siir­ry­tä paikkaan, jos­sa saa vapaam­min saas­tut­taa tms.), niin siir­to mak­saa itsen­sä siirtäjälle takaisin. Jos kat­soo asi­aa kapeasti vain työn­tek­i­jöi­den kannal­ta, niin voi toki olla niin, että lähtö­maan (kokonais)palkkasumma piene­nee enem­män kuin kohde­maan palkka­sum­ma. Mut­ta jos tuotan­tomäärä pysyy samana, niin ero­tus menee kulut­ta­jille ja omis­ta­jille, pahim­mil­laankin nol­la­sum­mais­es­ti (mukaan­lukein siir­ron aiheut­ta­mat kulut).

    Tilanne on tietysti eri, jos tuot­ta­jal­la (eli tässä Nokial­la) on monop­o­li ja se pyrkii tuotan­non leikkaamiseen tai jos se on kum­mas­sakin maas­sa käytän­nössä ain­oa työ­nan­ta­ja. Ainakaan Sak­sas­sa näin ei ole, ja tietääk­seni Nokia vielä tois­taisek­si pyrkii myymään yhä enem­män kännyköitä.

  7. Tasan samaa mieltä Osmon kanssa. Vaikee ymmärtää miten Nokia ei täl­lä argu­men­til­la pysty rauhoit­ta­maan riehu­via saksalaisia.

    Turkkalolle: Tiedemies on oikeessa. Siir­rosta hyö­tyy siir­ret­tävän maan työn­tek­i­jät, kulut­ta­jat ja omis­ta­jat. Häviäji­in jää sak­salaiset työn­tek­i­jät, mut­ta niin kauan kuin kulut­ta­jat eivät halua mak­saa kän­nyköis­sään mitään sak­san tehdastyöläisen­har­raster­a­haa, niin yhtiöl­lä ei oo mah­dol­lisu­ut­ta pitää tehtaitaan Sak­sas­sa. Tietysti jos sak­salaiset oli­si­vat valmi­ita tin­kimään palkois­taan niin paljon, että oli­si­vat yhtä tehokkai­ta työn­tek­i­jöitä kuin roma­nialaiset, niin sil­loin­han tehtaat pysyis mielel­lään Saksassa.
    Koko tässä uuti­soin­nis­sa ärsyt­tää ole­tus, että työn­tan­ta­ja olis jotain velkaa työn­tek­i­jälle sen jäl­keen kuin työ­suhde päättyy.

  8. Jos nyt pan­naan hie­man mutkia suo­rak­si, niin se että yri­tys sijoit­taa toim­intansa halvem­pi­en palkkakus­tan­nusten maa­han imp­likoi että lähtö­maas­sa on vähin­tään vas­taavasti palkat­tua työtä tar­jol­la. Jos näin ei olisi, niin palkat lähtö­maan tehtaas­sa oli­si­vat pienemmät.

    Yksi niistä mutk­ista joi­ta oion on se että kan­sain­vä­li­nen kil­pailu ei aina ole niin kovin reilua. Meil­lä on val­tioi­ta jot­ka pitävät val­u­ut­taansa keinotekois­es­ti alhaal­la (Kiina isoim­pana), työai­ka- ja ympäristö­s­tan­dard­it ovat kir­javia, ener­giaa sub­ven­toidaan, ja tietenkin ovat ne tul­lit ja muut kau­pan esteet. Nämä argu­men­tit eivät vaan mielestäni päde toiseen EU-maahan.

    Kan­sain­vä­li­nen ay-liikekin on aika neu­vo­ton, yksi vai­hoe­hto olisi nimeno­maan pyrk­iä kor­jaa­maan kaikkia yllä­mainit­tu­ja ongelmia yhtä aikaa, liit­to­laisia löy­ty­isi oikeal­takin. Mut­ta ei tuo yhteisen äänen löytämi­nen help­poa tun­nu ole­van edes euroopas­sa, esim. ay-demarin kom­men­tit EMF:n kok­ouk­ses­ta eivät ole kovin rohkaisevia:

    “Ikävää — joskin ymmär­ret­tävää — on sekin, että “oman tehtaan” lopet­ta­mi­nen sumen­taa ihmis­ten ajat­telukykyä ja halua käy­dä järkiar­gu­ment­tei­hin perus­tu­vaa keskustelua. Eräät ihmiset näkevät tilanteessa vain yhden ja ain­oan totu­u­den, jon­ka perus­teel­la halu­a­vat tehdä kaik­ki johtopäätök­set kaikkien Euroopan met­al­li­työn­tek­i­jöi­den puoles­ta. Kun tämä ei aivan onnis­tukaan, syytetään sit­ten mui­ta epä­sol­i­daarisu­ud­es­ta.” http://koobransivallus.blogspot.com/2008_01_30_archive.html

  9. Ymmär­rän hyvin, mik­si kaiken­laiset sak­salaiset tahot pelaa­vat julk­isu­us­peliä Noki­aa vas­tan — ja niin hyvin pelaa­vat, että ehkä Suomes­sa voisi ottaa oppia siitä, miten tehtaiden lopet­tamiskus­tan­nuk­sia korote­taan pelkäl­lä p:n jauhamisella. 

    Attacin poikain jär­jen­juok­sua en sen sijaan tavoita.

  10. Ollaan­pas tääl­lä harv­inaisen yksimieliä, että ei ole vai­h­toe­hto­ja, kun har­joit­taa täysin puh­das­ta uus­lib­er­al­is­tista markki­na­t­alout­ta. Hyvin tämä sak­salais­ten nimit­tämä kar­avaanikap­i­tal­is­mi on ainakin Suomes­sa omak­sut­tu. T

  11. Kylmän sodan aikaisen vas­takkainaset­telun muren­tu­mi­nen aiheut­taa kaiken­laisia kum­mallisuuk­sia. Juuri siitä syys­tähän Roma­ni­as­sa län­si­maalaisit­tain pienikin palk­ka on iso edis­tysaskel, kun siel­lä on sovel­let­tu eräi­den piirien ihan­noimaa sosial­is­tista jär­jestelmää. Nokian taas kan­nat­taisi löytää keinot pitää sak­salaiset ystäv­inään. Suo­ma­laisil­la yri­tyk­sil­lä on viimeaikoina karahdel­lut asioi­ta hie­man kiville, kun paikallisia tapakult­tuure­i­ta ei ole ymmär­ret­ty. Tiivi­it työaikataulut eivät ehkä ole anta­neet riit­tävästi tilaa kult­tuuri­a­sioille. Toisaal­ta aikaa saisi jos­sain määrin osta­mal­la, kun palkkaisi sopivia kulttuuriasiantuntijoita.

  12. Tuotan­torak­en­tei­den muut­tumi­nen niin nopeasti, etteivät ihmiset pysty luot­ta­maan työ­paikkoi­hin­sa eivätkä rak­en­ta­maan elämään­sä, on suuri ongelma. 

    Silti min­ut pysäyt­ti uuti­nen, jon­ka mukaan Roma­ni­as­ta on muut­tanut maan EU-jäsenyy­den jäl­keen 2 miljoon­aa ihmistä työn perässä Länsi-Eurooppaan.

    Mitä jos sak­salais­ten — tai mei­dän suo­ma­lais­ten — pitäisikin henkemme pitimik­si muut­taa siivoa­maan Roma­ni­aan hyvä­tu­lois­t­en tehdastyöläis­ten kote­ja? Eikö olisi mukavaa, jos tänne siir­ty­isi sil­loin Roma­ni­as­ta joku tehdas?

  13. Markki­nal­ib­er­aalis­sa logi­ikas­sa on omat vahvuuten­sa. Mut­ta työ­markki­noi­hin täl­lainen tarkastelu ei sovel­lu niin hyvin kuin moni­in mui­hin hyödykkeisi­in. Kun työvoiman kysyn­tä rom­ah­taa yhdel­lä työssäkäyn­tialueel­la, vapaa markki­na­t­alous ei ala automaat­tis­es­ti paikkail­la tilan­net­ta, vaan se saat­taa päin­vas­toin kiihdyt­tää kier­ret­tä. Ison tehtaan lähtö aiheut­taa ulkoishait­to­ja, joi­ta ei voi vain sivu­ut­taa tyyli­in “olen­han minäkin joutunut töitä etsimään”, kos­ka suuren väestönosan työt­tömyys on enem­män kuin osien­sa summa. 

    Käytän­nössä val­tiot kuit­taa­vat osan näistä haitoista mak­samal­la talouskri­isialueille ekstratukia. Val­tioiden kan­nat­taisi jotenkin rajoittaa/verottaa/jarruttaa näitä raken­nemuu­tok­sia. EU voisi ehkä olla sel­l­ainen yhteistyöa­reena, jon­ka avul­la jotain tämän­su­un­taista voitaisi­in saa­da aikaan — mut­ta tois­taisek­si näin ei ole tapahtunut.

    Roman­ian sosiaali‑, työe­hto- ja ympäristöpoli­ti­ik­ka on EU-jäsenyy­destä huoli­mat­ta juuri sitä “kir­javaa”, eikä Brys­selin ole help­po sitä kontrolloida.

  14. Ihmette­len tosis­saan myös mik­si Attac vas­tus­taa sem­mosen hai­se­van ja saas­tut­ta­van tehtaan siir­toa sinne roma­ni­aan! Eikö ne yhtään ajat­tele ilmas­ton muu­tos­ta ja glob­al­i­sa­tio jut­tu­ja! Sak­sankin vihreet tover­it vas­tus­taa ydin­voimaa ja miten sit ne saas­tut­ta­vat voimalat voitas sam­mut­taa jos kaik­ki tehtaat vaan työn­tää saastet­ta kokoa­jan ilmaan. Itte en ees tiiä ketään joka halu­ais olla sel­l­ases­sa tehtaas­sa työssä ‚jotain por­varien optio juo­nia tääkin on.

  15. Turkka­lo: Pahin­ta mitä val­tio vois tehdä olis verottaa/rajoittaa resurssien sijoit­tamista mah­dol­lisim­man tehokkaasti. Muuten meil­lä on koh­ta maanvil­jeli­jöi­den rin­nal­la luok­ka tehdastyöläisiä, joit­ten har­ras­tamista ylläpi­de­tään verovaroin. Markki­na­t­alous kyl­lä kor­jaa jälken­sä. Sitä nopeam­min mitä vähem­män kaiken maail­man rajoituk­sia on.

  16. Art­turille:

    Voisiko ajatel­la, että Euroop­paan on kehit­tynyt sekä puh­da­sop­pista kap­i­tal­is­mia että puh­da­sop­pista sosial­is­mia edis­tyk­sel­lisem­pi kulttuurimuoto?

  17. Ton­ni käteen:
    haetko sanaa puite­talous? Kun sotke­taan yhteen vähän vapaut­ta ja paljon pakkoa siinä on silti se pakot­ta­mi­nen liikaa. Vapau­den kult­tuuri ei sinän­sä oo mikään talousjär­jestelmä (kap­i­tal­is­mi tai sosial­is­mi). Useim­mat ihmiset vaan näyt­tää val­it­se­van kap­i­tal­is­min, jos ne saa tehdä val­in­tansa vapaasti. Eli ymmär­rän, että vapau­den kult­tuuri on help­po sot­kee kapitalismiksi.

  18. Ei ole ole­mas­sa sel­l­aista mah­dol­lisu­ut­ta, että kaik­ki ihmiset voisi­vat tehdä absolu­ut­tisen vapai­ta val­in­to­ja mui­ta huomioimat­ta. Vapau­den ideaali on hyvä pitää mielessä, eikä vapaut­ta ole syytä perus­teet­ta tai kevein perustein rajoit­taa, mut­ta jonkun tahon täysi vapaus rajoit­taa aina muiden vapautta.

    Onko ajateltavis­sa, että nykyi­nen jär­jestelmämme nimeno­maan on muo­dos­tunut ihmis­ten vapaan tah­don kaut­ta ver­rat­tuna aikaisem­pi­in feo­daal­isi­in, kuningas­val­taisi­in ja kapitalistisiin/sosialistisiin jär­jestelmi­in? Aiem­man jär­jestelmän on aina yleen­sä haas­tanut ryh­mit­tymä jon­ka vapaut­ta se on kohtu­ut­tomasti rajoittunut. 

    Kun ihmisiä on maa­pal­lol­la yli 6 mil­jar­dia on täysin selvää, että jokainen ei voi mui­ta huomioimat­ta itsenäis­es­ti huseer­a­ta mitä sat­tuun, vaan täy­tyy olla sään­nöt, jot­ka määrit­tävät mil­lä taval­la muut ihmiset ja kokon­aisu­udet täy­tyy huomioi­da ja mil­lainen vas­tuu mihinkin val­ta-ase­maan liit­tyy. Demokraat­tises­sa pros­es­sis­sa on sovitet­tu eri­lais­ten vapauk­sien välisiä ris­tiri­ito­ja parhaak­si taide­tul­la taval­la. Euroop­pa on onnis­tunut tässä kohta­laisen hyvin sen sotaisan his­to­ri­an huomioiden. Itsekään en tosin pidä hyvänä julkies­sa hallinnos­sa joskus ilmenevää alis­tamishalua peri­aat­teen vuok­si. Vapau­den rajoit­tamiseen pitäisi olla hyvät peruste­lut. Minus­ta esimerkik­si köy­hyys­ra­jan alit­tavista tuloista verot­ta­mi­nen ja EU:n liian yksi­tyisko­htainen sään­te­ly ja eräät muut vero­tuskysymyk­set ovat tällaisia.

    Globaalil­la tasol­la väestöräjähdys aiheut­taa sen, että luon­non mon­imuo­toisu­ut­ta menetetään kiihtyväl­lä tahdil­la, elämää ylläpitävät mekanis­mit heikkenevät kiihtyväl­lä tahdil­la, ihmis­ten määrän lisään­tymi­nen johtaa luon­non­res­urrssien / henkilö pienen­e­miseen ja siten vapau­den vähenemiseen.

    Itse näk­isin, että nimeno­maan Euroop­pa on osoit­tanut kykenevän­sä otta­maan eniten vas­tu­u­ta elämän edel­ly­tys­ten, hyv­in­voin­nin ja vapau­den kehit­tämis­es­tä ja ylläpi­dos­ta myös globaalil­la tasol­la ja että Euroopan oman mallin kehit­tämi­nen on se tapa jol­la kan­nat­taa ede­tä eikä taas alkaa toteut­ta­maan jotain uut­ta ismin kaltaista rakennelmaa.

    Siis et kai tarkoi­ta, että Euroopan sivistys‑, kult­tuuri­ar­vot ja sosi­aaliset arvot kan­nat­taa uhra­ta mar­gin­aalisen taloudel­lisen volyymi­hyö­dyn takia? Jotkut ajat­tel­e­vat noin ja minus­ta kum­mallis­in­ta on se, että use­asti he ovat nimeno­maan melko varakkai­ta ja voivat yleen­sä ostaa sen mitä sat­tuvat tarvit­se­maan, jos nyt kyse on rahal­la kau­pan ole­vista asioista. Mon­esti tun­tuu että he sanovat noin, kos­ka ajat­tel­e­vat, että noin kuu­luu sanoa tai että on yksiselit­teis­es­ti kan­natet­ta­va puh­da­sop­pista kap­i­tal­is­mia tai puh­da­sop­pista sosialismia. 

    Wikipedia sanoo seuraavaa:
    “Sekat­alous eli puite­talous. Käytän­nössä läh­es kaik­ki maat ovat sekat­alouk­sia. Demokra­tia johtaa sekat­alouteen, kos­ka kansalaiset, poli­itikot tai etu­ryh­mät halu­a­vat oikeuk­sia ja etu­ja. Jo mon­en val­tion perus­tus­lain säädök­set johta­vat sekat­alouteen anta­mal­la hyv­in­voin­ti­val­tion etu­ja, eli taloudel­lisia, sivistyk­sel­lisiä ja sosi­aal­isia ihmisoikeuksia.” 

    Jonkin­laisia maail­man­paran­ta­jia olemme kaik­ki, jot­ka tänne olemme hakeu­tuneet kir­joit­ta­maan kaik­ki min­ulle tuli mieleen pelot­ta­va aja­tus ja tunne, että sen hyvän­tah­toisen “vapau­den kult­tuurin” toteu­tus niil­lä säädöil­lä joi­ta olet ajatel­lut ei ota käytän­nössä tarpeek­si huomioon elämän mon­imuo­toisu­ut­ta ja johtaa itseasi­as­sa vapau­den rajoit­tumiseen. Näin sit­ten muo­dos­tu­isi samas­sa mielessä “vapau­den kult­tuuri” kuin DDR oli demokraat­ti­nen. Toiv­ot­tavasti olen tuos­sa väärässä. Esit­tämäsi perus­teet eivät kuitenkaan anna vielä yhtään painavaa syytä demokra­t­ian kor­vaamiseen esit­tämäl­läsi järjestelmällä.

  19. heh… Enhän mä nyt mil­lään taval­la esitä demokra­t­ian kor­vaamista mil­lään… Minus­ta meil­lä vaan pitäs olla perus­tus­la­ki joka rajoit­tas eduskun­nan yms. val­taa puut­tua yksilön val­in­toi­hin enem­män kuin mitä se tekee nyt. Eli siis harvem­pi asia pitäsi alis­taa enem­mistön dik­tatu­urille. Sinän­sä, jos joitakin asioi­ta pitää päät­tää kaikkien muit­ten puoles­ta, niin sil­loin demokra­tia toki on paras tapa tehdä niitä päätök­siä. Enem­mistön mieli­v­al­taa vaan on vaikea haas­taa, kun se hyödyt­tää väestön enem­mistöä vähem­mistön kustannuksella.
    Min­un on vaikee hyväksyä, että vapaa yhteiskun­ta ei ottais huomioon elämän mon­imuo­toisu­ut­ta parem­min kuin nykyi­nen jär­jestelmä. Jos jokainen saa päät­tää oma­l­ta osaltaan, niin he ovat vapai­ta elämään kuten halu­a­vat. Sil­loin säi­lyy Euroopan mon­imuo­toiset kult­tuuri yms. arvotkin parhaiten.

Vastaa käyttäjälle Sepe Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.