Öljyn kulutusta on verotettava

Suomen kuvale­hti 3/2008

(Tämä tek­sti saat­taa tun­tua osin tutul­ta blo­gin ahk­erista lukijoista)

Öljyn hin­nan nousu on luon­nol­lista ja vält­tämätön­tä. Markki­namekanis­mi toimii oikein siirtäessään tule­van niukku­u­den nyky­isi­in hin­toi­hin. Hel­posti hyö­dyn­net­tävät öljy­varat lop­pu­vat muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä, mikä on lyhyt aika ihmiskun­nan historiassa.

Maail­man tulon­jakoa öljy­tu­lot häir­it­sevät. Kuusi vuot­ta sit­ten 20 dol­lar­in tyn­nyri­hin­taa pidet­ti­in asial­lise­na. Sen jäl­keen hin­taan on tul­lut lyhyessä ajas­sa 80 dol­lar­in lisä. Tämä merk­it­see läh­es viiden mil­jardin euron tulon­si­ir­toa öljyn kulut­ta­jil­ta niiden tuot­ta­jille päivässä. Suomen osu­us lisälaskus­ta on noin neljä mil­jar­dia euroa vuodessa eli liki 800 euroa asukas­ta kohden pelkästään öljys­tä. Laskua lisää kivi­hi­ilen, maakaa­sun ja uraanin hin­to­jen nousu öljyn hin­nan perässä.

En tiedä, mitä Nor­ja on öljy-yhtiöi­den kanssa sopin­ut, mut­ta kuudessa vuodessa maan öljyn­tuotan­non arvo on nous­sut noin 20 000 eurol­la nor­jalaista kohden vuodessa.

Täl­lä val­taisal­la rahavir­ral­la on kum­malliset vaiku­tuk­set maail­man­talouteen. Pait­si, että Dubai­hin raken­netaan maail­man korkein­ta taloa, siel­lä voi myös har­ras­taa alp­pi­la­je­ja sisälas­ket­teluhal­lis­sa ulkoil­man läm­pöti­lan ollessa läh­es 50 astet­ta. Venäjä käyt­tää öljy­tu­lo­ja sosial­is­min aiheut­tamien tuho­jen kor­jaamiseen, mut­ta valitet­tavasti varus­taa myös suur­val­ta-armei­jaa. Öljyn korkean hin­nan pitäisi pakot­taa kulut­ta­jat kohtu­u­teen, mut­ta tuot­ta­ja­mais­sa se ylläpitää haaskausta.

Kaikkia öljyra­haa ei haaska­ta ylel­lisyy­teen. Venäjä rahas­toi ylimääräisiä öljy­tu­lo­ja vakaus­ra­has­toon, joka sijoit­taa rahansa pääasi­as­sa ulko­maisi­in osakkeisi­in. Tämä voi tuot­taa islanti­lai­somis­ta­jia suurem­pia yllä­tyk­siä län­si­mais­ten yhtiöi­den hallinnos­sa. Monia merkit­täviä yhtiöitä on jo siir­tynyt öljysheikkien omis­tuk­seen. Öljyra­haa sijoite­taan myös teol­lisu­us­maid­en kiin­teistöi­hin. Täl­lä menol­la val­ta­suh­teet maail­man­taloudessa mullis­tu­vat paris­sa vuosikymme­nessä, eikä muu­tos mitenkään mene oikeu­den­mukaisem­paan suuntaan.

Pahat kielet, kuten Yhdys­val­tain keskus­pankin enti­nen pääjo­hta­ja Alain Greenspan väit­tävät, ettei Yhdys­val­tain hallinto todel­lisu­udessa itsekään uskonut Sad­dam Hus­seinin maal­lis­tuneen hallinnon ja ääriuskon­nol­lisu­ut­ta edus­ta­van Al-Qaidan out­oon liit­toon, vaan että Irakissa sodi­taan öljystä.

Öljyn korkeal­la hin­nalle emme voi mitään, eikä pidäkään voi­da, mut­ta rahavir­ta öljyn­tuot­ta­jille on kohtu­u­ton ja tuhoisa.

Öljyä kulut­tavien maid­en tulisi sopia, että ne korot­ta­vat yhdessä öljyn kulu­tuk­seen kohdis­tu­vaa vero­tus­ta ja paljon. Yleen­sä ener­giavero­tuk­sel­la tähdätään ener­gian säästöön, mut­ta siitä ei tässä olisi kyse, sil­lä öljyn verot­ta­mi­nen ei sen kulu­tuk­seen juuri vaikut­taisi. Öljyn kulut­ta­jahin­nat eivät nousisi juuri lainkaan eikä öljyn kulu­tus siten myöskään vähenisi.

Tämä vähän yllät­tävä väite perus­tuu ole­tuk­seen, että öljyn tar­jon­ta on jäykkää eli että öljyn hin­nan­nousu ei houkut­tele lisäämään tuotan­toa. Eihän öljyn hin­nan moninker­tais­tu­mi­nen ole houkutel­lut markki­noille juuri lainkaan uut­ta tar­jon­taa. Kun tar­jon­ta ei jous­ta, kysyn­nän yksin on joustettava.

Öljyn kysyn­nän ylit­täessä tar­jon­nan, hin­ta nousee, kunnes riit­tävä määrä kysyn­tää on kar­si­u­tunut pois. Kysyn­nän sopeut­ta­va hin­ta ei riipu juuri lainkaan siitä, miten se jakau­tuu veron ja tuot­ta­jahin­nan kesken. Tätä kir­joitet­taes­sa öljy­tyn­nyri mak­saa 96 dol­lar­ia, mikä menee kokon­aan tuot­ta­jalle. Jos kaik­ki maat verot­taisi­vat öljyn kulu­tus­ta 30 dol­lar­ia tyn­nyriltä, öljyn hin­ta olisi edelleen osa­puilleen 96 dol­lar­ia, mis­tä 66 dol­lar­ia menisi öljyn tuot­ta­jille ja 30 dol­lar­ia kulut­ta­ja­maid­en valtioille.

EU:n val­tio­varain­min­is­ter­it myön­sivät tämän mekanis­min toimin­nan sopies­saan aikanaan, ettei mikään maa alen­na polt­toainei­den vero­tus­ta kom­pen­soidak­seen öljyn hin­nan­nousua kulut­ta­jille. Se raha menisi vain öljysheikkien tasku­un, selit­ti val­tio­varain­min­is­teri Kalliomä­ki asian eduskun­nalle. Jos veron alen­nus menisi öljysheikkien tasku­un, olisi veron koro­tus tietysti pois hei­dän taskuistaan.

Olen­naista on, että jok­seenkin kaik­ki kulut­ta­ja­maat sitoutu­vat öljyn vero­tuk­seen. Jos vain Suo­mi yksin nos­taa veroa, se ei laske raakaöljyn maailmanmarkkinahintaa.

Väite, ettei öljyn verot­ta­mi­nen nos­taisi sen hin­taa, perus­tuu ole­tuk­seen, ettei hin­ta vaiku­ta tar­jon­taan. Kaik­ki nykyi­nen öljyn­tuotan­to olisi kan­nat­tavaa, vaik­ka öljyn hin­ta olisi viides­osa nykyis­es­tä. Öljyn tuotan­to ei ole mitenkään seu­ran­nut hin­nan vaihteluja.

Hin­nan jatku­va kohoami­nen voi jopa vähen­tää tar­jon­taa. Emme tiedä, paljonko öljyä maail­mas­sa on, mut­ta aika moni öljyn­tuot­ta­ja­maa tun­tee omien varan­to­jen­sa rajal­lisu­u­den. Nor­jan öljy­varat esimerkik­si riit­tävät vain noin kymmenek­si vuodek­si nykyisel­lä tuotan­non tasol­la. Öljyn hin­nan jatku­va nousu ei houkut­tele Nor­jaa tyh­jen­tämään öljy­varan­to­jaan tätäkin nopeam­min. Nor­ja voi päin­vas­toin laskea saa­vansa öljys­tä myöhem­min vielä kovem­man hin­nan, jol­loin sen kan­nat­taa pikem­minkin hidas­taa öljyn pump­paamista. Kos­ka öljy on niin kallista, tuot­ta­jil­la on varaa jar­rut­taa tuotantoa.

Jotain öljyn hin­ta tietysti pitkäl­lä aikavälil­lä vaikut­taa tar­jon­taan. Öljyn etsimi­nen man­ner­jään alta tai muista vas­taav­ista paikoista ei kan­na­ta kuin huip­puhin­noil­la. Onko ylipään­sä järkevää kiihdyt­tää öljyn etsin­tää? Eikö olisi pikem­minkin suuri onnet­to­muus, jos kehitet­täisi­in vem­pain, joka pal­jas­taisi ker­ral­la kaik­ki maail­man öljye­si­in­tymät. Sil­loin ne myös käytet­täisi­in ker­ral­la lop­pu­un. On kai parem­pi, että maail­man öljyn­tuotan­to hiipuu asteit­tain kuin että se lop­puu ker­ral­la kuin seinään?

Vaik­ka öljys­tä mak­set­ta­va hin­ta ei vaiku­ta tar­jon­taan, veros­ta päät­tämi­nen näyt­tävästi voi tuot­taa kos­tona tar­jon­nan vähen­tämistä. Onhan Opec vas­tus­tanut jyrkästi EU:n päästökaup­paa vihamielisenä toime­na öljyn­tuot­ta­jia vas­taan. Päästöoikeu­den nykyi­nen hin­ta, noin 23 euroa hiilid­iok­sidi­ton­nil­ta, vas­taan öljy­tyn­nyrin­hin­nas­sa 15 dollaria.

Öljyn hin­nan luulisi nou­se­van sitä mukaa kuin öljy­varat ehtyvät ja kulu­tus nousee. Öljy­markki­noiden pelaa­jat eivät tähän usko. Tätä kir­joitet­taes­sa vuo­den 2015 öljys­tä käyti­in kaup­paa noin 90 dol­lar­in tyn­nyri­hin­nal­la. Näis­sä hin­nois­sa on mukana myös inflaa­tio-ole­tus, joten öljyn reaal­i­hin­nan olete­taan laske­van liki kol­man­nek­sel­la. En tiedä, kuin­ka val­is­tuneena tätä arvaus­ta voidaan pitää. Pari kuukaut­ta sit­ten samas­sa pörssis­sä lyöti­in vetoa noin 70 dol­lar­in tynnyrihinnasta.

Se, ettei markki­noil­la usko­ta öljyn hin­nan jatka­van nousuaan, johtuu siitä, että öljy­tuot­tei­ta voidaan valmis­taa myös kivi­hi­ilestä ja jopa turpeesta. Niitä maail­mas­sa riit­tää. Vai­h­toe­hdon ole­mas­sao­lo tuot­taa katon öljyn hin­nalle. Tätä valmis­tus­ta ei kuitenkaan pitäisi aloit­taakaan, kos­ka hiilid­iok­sidipäästöt litraa kohden liki kaksinkertaistuisivat.

Olen kir­joit­tanut tästä täl­lä pal­stal­la ennenkin, mut­ta tois­tan. Öljyn hin­taakin nopeam­min on nous­sut uraanin hin­ta. Sen jäl­keen, kun kan­sain­väliset kaivosy­htiöt kiin­nos­tu­i­v­at Suomen maaperästä löy­tyvästä uraanista, uraanin hin­ta on liki kym­menker­tais­tunut. On kansal­lis­es­ti varsin epäit­sekästä, ellei suo­ras­taan hölmöä, että kaivoslakimme antaa maaperämme rikkaudet kenen hyvän­sä kor­vauk­set­ta kaivettaviksi.

16 vastausta artikkeliin “Öljyn kulutusta on verotettava”

  1. Öljy­fu­tu­u­rit eivät mielestäni toi­mi niin kuin väität (tai kuvit­telet). Futu­ure­i­ta ostet­taes­sa se 90 taalaa pitää mak­saa nyt ja öljy toimite­taan sit­ten vuon­na 2015. Jos ne 90 taalaa laitet­taisi­in nyt oblig­aa­tioi­hin jot­ka myytäisi­in vuon­na 2015, öljyn ostamiseen olisi sil­loin 127 taalaa. Ei vaiku­ta kol­man­nek­sen halventumiselta.

    Vastaa

  2. Mikäli nyky­istä kaivoslakia ei muute­ta pikaises­ti, on se suo­ranainen rikos lap­si­amme kohtaan. Nykyi­nen laki mah­dol­lis­taa kansal­li­so­maisu­utemme lahjoit­tamisen, kuten Ode jo ansiokkaasti mainit­sikin, ja vielä sen lisäk­si kaikkien kaivos­toimin­nas­ta jäl­keen jäävien hait­to­jen kansallistamisen! 

    Tämähän tosin on suo­ma­laista markki­na­t­alout­ta per­in­teisim­mil­lään; voitot ovat yksi­ty­isiä ja tap­pi­ot yhteisiä. Näil­lä per­in­teil­lä on val­loitet­tu niin Amerik­ka kuin vähäisem­mätkin alueet maail­mas­sa, viimeisin esimerk­ki tästä on Stu­u­raen­son 3 000 000 000 euron tap­pi­ot ameri­ikan rait­il­la. Ei kun prenikka tek­i­jöille rin­taan, eihän tässä mitään uut­ta ole.. 

    Ei kai kukaan tosis­saan kuvit­tele että ylikansalli­nen kaivosy­htiö, joka on vieläpä tot­tunut toim­i­maan mitä eksoot­tisim­mis­sa toim­intaym­päristöis­sä, välit­täisi tip­paakaan mis­tään muus­ta kuin omas­ta tulok­ses­taan… En ole uraanikaivos­toim­i­nan asiantun­ti­ja mut­ta epäilen että ko. toim­intaa voidaan har­joit­taa niin että nor­mit täyt­tyvät ainakin lievästi tutkimus­tu­lok­sia väären­täen juuri ja juuri, tai sit­ten niin että hait­to­ja pyritään oikeasti tor­ju­maan vaik­ka siitä merkit­täviä kus­tan­nuk­sia tulisikin. 

    Pelkään vain pahoin että Nur­mi- ja Siil­in­järveltä on tul­lut maamme peräsimeen poli­itikko­sukupolvi joka ei tätäkään perusasi­aa ymmär­rä. Ei var­maan kan­nat­taisi äänestää val­taan poli­itikko­ja, jot­ka ovat aina 10 — 20 vuot­ta myöhässä “ajatuksi­neen”.. Mut­ta kuitenkin hienoa että täl­läkin foo­ru­mil­la ale­taan jo ymmärtämään että ydin­voima ja turve ovat Suomen pelastus 🙂

    Vastaa

  3. “Olen kir­joit­tanut tästä täl­lä pal­stal­la ennenkin, mut­ta tois­tan. Öljyn hin­taakin nopeam­min on nous­sut uraanin hin­ta. Sen jäl­keen, kun kan­sain­väliset kaivosy­htiöt kiin­nos­tu­i­v­at Suomen maaperästä löy­tyvästä uraanista, uraanin hin­ta on liki kym­menker­tais­tunut. On kansal­lis­es­ti varsin epäit­sekästä, ellei suo­ras­taan hölmöä, että kaivoslakimme antaa maaperämme rikkaudet kenen hyvän­sä kor­vauk­set­ta kaivettaviksi.”

    Olen kaikesta täl­lä ker­taa kir­joit­ta­mas­tasi samaa mieltä. Eri­tyis­es­ti tuos­ta ylläol­ev­as­ta. Uraanin hin­nal­la on nimit­täin vielä varaa nous­ta run­saasti ilman, että se vaikut­taa kovin paljon ydin­fis­si­ol­la tuote­tun sähkön kilpailukykyyn.

    Vastaa

  4. Maail­mas­sa on täl­lä het­kel­lä paljon mai­ta, jois­sa öljyn hin­taa säädel­lään ja käytän­nössä sub­ven­toidaan. Mielestäni tämä asia voisi olla esimerkik­si WTO:ssa esil­lä. Muis­taak­seni esimerkik­si Inti­as­sa val­tio sub­ven­toi öljynku­lu­tus­ta aika run­saal­lakin kädel­lä, käyt­täen sub­ven­toin­ti­in enem­män rahaa kuin esimerkik­si ter­vey­den­huoltoon. Kiinan tilan­net­ta en tiedä, mut­ta useim­mis­sa öljyn­tuot­ta­ja­mais­sa tilanne on samansuuntainen. 

    Uskon, että öljyn verot­tamisel­la tilanteessa, jos­sa muut eivät vero­ta, voi silti olla posi­ti­ivisia dynaamisia vaiku­tuk­sia. Tosin Suomes­sa vero­tus­päätök­sil­lä on käytän­nössä tapet­tu esimerkik­si sähköau­to­jen markki­nat. En ymmär­rä, mik­si näin on tehty.

    Vastaa

  6. Mik­si öljy­val­tioil­la ei ole oikeut­ta alueel­laan ole­vien raa­ka-ainei­den tuot­tami­in tuloihin?

    Vastaa

  7. Kaikil­la­han on oikeus omi­in raaka-aineisiinsa.

    Sen­si­jaan kyse on siitä, miten markki­nat toimi­vat. Öljyn maail­man­markki­nahin­ta määräy­tyy rajakysyn­nän ja rajatar­jon­nan mukaan. Rajatar­jon­ta tuotan­top­uolel­la on täl­lä het­kel­lä moninker­tais­es­ti kalli­im­paa kuin mas­si­ivi­nen enem­mistö tuotan­nos­ta. Tämä johtuu siitä, että lähi-idässä poraami­nen ja pump­paami­nen on tavat­toman hal­paa ver­rat­tuna johonkin Alaskaan tai Poh­jan­mereen. (En tiedä, ovatko nämä edes kaikkein kalleimpia paikko­ja, jois­sa täl­lä het­kel­lä porataan)

    Jos kulut­ta­ja­maat lätkäi­sevät veron öljylle, se kar­sii (jos kar­sii!) tuotan­nos­ta pois vain kaikkein kalleim­mat. Mas­si­ivi­nen enem­mistö tuotan­toka­p­a­siteetista jää edelleen kan­nat­tavak­si ja öljyn­tuot­ta­jat joutu­vat myymään pienem­mäl­lä mar­gin­aalil­la, jos halu­a­vat saa­da tuot­teen­sa kaupaksi. 

    Ei tässä ole mitään “epäreilua” tuot­ta­jia kohtaan muus­sa mielessä kuin siinä, mis­sä verot noin yleen­sä ovat epäreilu­ja. Tämä ilmiö tun­netaan nimel­lä veron kohtaanto.
    http://en.wikipedia.org/wiki/Tax_incidence

    Vastaa

  8. Tiedemies: Vero­jen “reilu­ut­ta” voi min­un mielestä arvioi­da esim. siten, että kat­soo, että minne raha liikkuu ja kuka on ollut päät­tämässä rahan liikkeistä. Jos län­si­maat päät­tää, että verote­taan öljyn tuot­ta­ja­mai­ta on se ongel­mallista, kos­ka öljyn­tuot­ta­ja­maat eivät ole saa­neet osal­lis­tua päätök­seen. Öljyn­tuot­ta­ja­maat ovat useim­miten myös paljon köy­hempiä kuin län­si­maat, joten samal­la vero olisi tulon­si­ir­to köy­hiltä mail­ta rikkaille.

    Vastaa

  9. En ymmär­rä mitä epäreilua siinä on. Markki­noil­la toim­i­taan näin. Vero­han lankeaa toki tuot­ta­jille (jos lankeaa), mut­ta kai jokaisel­la maal­la on oikeus verot­taa omia kansalaisi­aan miten tahtoo.

    Vastaa

  10. Mielestäni öljyn kulut­ta­ja­maid­en yksi­tu­umainen öljyvero olisi luon­nolli­nen vas­tine OPEC-maid­en öljykartellille. Ei vero­tuskeino ainakaan minus­ta tun­nu sen epäreilum­mal­ta kuin OPEC:in tuotan­toki­in­tiöt. Tosin kysymys ei tai­da kum­mas­sakaan tapauk­ses­sa olla moraalis­es­ta oikeu­tuk­ses­ta, vaan siitä selvitäänkö menet­telystä ilman seu­raa­muk­sia. OPEC:illa rah­keet ainakin riit­tävät, öljyä kun on rajal­lis­es­ti. Tietysti jos vero­tuk­sen piiri­in saataisi­in tarpeek­si kuluttajia…

    Vastaa

  11. Tiedemies: Onko sin­un mielestä maat­aloustuet kans moraalis­es­ti ihan ok? Mun mielestä aina kun rikas val­tio päät­tää siirtää vähän var­al­lisu­ut­ta köy­hiltä mail­ta itselleen kysymät­tä niiltä köy­hiltä mail­ta ekana, niin se on väärin, vaik­ka se meniskin Suomen lakien mukaan.

    Öljyn tuot­ta­ja­maid­en kartel­lia vas­tais mun mielestä öljyn osta­ja­maid­en kartel­li, eikä mikään tuontitulli.

    Vastaa

  12. Björk sot­kee asioi­ta. Jokaisel­la maal­la on oikeus aset­taa valmis­tevero­ja jollekin tuoteryh­mälle tai jopa kieltää niiden myymi­nen kokon­aan. Täl­laisia vero­ja ovat esimerkik­si alko­ho­liv­ero, joka aivan var­masti syr­jii viin­in­tuot­ta­ja­mai­ta ja tupakkavero. Maat­alous­tuki­in tai suo­jat­ullei­hin sitä ei voi rin­nas­taa, kos­ka nuo verot ovat samo­ja koti­maisille ja ulko­maisille tuot­ta­jille. Raukka­maisek­si tämä muut­tuu, jos vero muute­taan tul­lik­si, joka per­itään vain ulko­maisil­ta tuot­ta­jil­ta tai koti­maista tuotan­toa sub­ven­toidaan ulko­maista vastaan.

    Öljyn verot­tamises­sa ei ole mitään peri­aat­teel­lis­es­ti uut­ta. Kaik­ki Euroopan maat ovat verot­ta­neet ben­si­iniä vuosikym­meniä. Korkeim­mat ben­saverot Euroopas­sa ovat Norjalla,Isolla Bri­tan­ni­al­la ja Alanko­mail­la, siis Euroopan suurim­mil­la öljyntuottajamailla. 

    Vastaa

  13. heh… joo… oon väärässä. Pidän kyl­lä edelleen kiin­ni siitä, että vaik­ka rikkail­la län­si­mail­la on täysi oikeus per­iä veroa sen ei pitäisi, jos se raha on pois öljyn tuot­ta­jil­ta eikä sen käyt­täjiltä. Ehdot­ta­masi veronko­ro­tushan ei mil­lään taval­la rohkaise käyt­täjiä vähen­tämään kulutustaan?

    Vastaa

  14. Minus­ta moni öljyn­tuot­ta­ja­maa on rikas. Öljyre­ser­veiltään viiden suurim­man val­tion joukos­sa ovat: Sau­di-Ara­bia, Kana­da, Iran, Iraq ja Kuwait. Heti kuu­den­te­na tulee Emi­raatit. (lähde wikipedia). En näe verossa suuria epäoikeu­den­mukaisia vaiku­tuk­sia tuot­ta­ja­mai­ta kohtaan. Lisäk­si niis­sä köy­hissä öljy­mais­sa köy­hä kansanosa ei todel­lakaan mis­sään öljy­dol­lareis­sa kylve, vaan pienen pieni eli­it­ti hal­lit­see koko öljy­tu­lo­jen vir­taa. Mah­dol­liset hait­tavaiku­tuk­set kohdis­tu­isi­vat siis biljonäärei­hin. Lisäk­si näil­lä öljy­tu­loil­la har­raste­taan pikem­minkin Osmon mainit­se­maa val­tapoli­ti­ikkaa eikä lievitetä kansan köy­hyyt­tä. Yhdys­val­lois­sa estet­ti­in ara­bi­maan yrit­tämä sata­man osto kansal­liseen tur­val­lisu­u­teen vedoten.

    Olisi kyl­lä haus­ka päästä Ara­bibiljonäärien kukkarolle, vaik­ka siitä ei itse mitään hyö­ty­isikään. Jos tuo mainit­tu vero tosi­aan toimisi, niin en ymmär­rä mik­si sitä ei ole otet­tu jo laa­jasti käyt­töön. Onko syynä juuri pelko öljyn­tuot­ta­jien vastareak­tios­ta? Ara­bik­abi­net­ti­in moinen kuu­lostaisi kieltämät­tä läh­es sodan­julis­tuk­selta. Ei muu­ta kuin varas­tot pul­lolleen ja sotaa julis­ta­maan — ennen kuin ne omis­taa mei­dät kaikki…

    Tiedemiehelle: Epäilysi Int­ian RUNSAASTA polt­toaineen hin­ta­sub­ven­tios­ta taisi osu­ta oikeaan. Luin juuri BBC:n uutisen, jos­sa ker­ro­taan Int­ian nos­ta­van polt­toaineen hin­taa. Hin­nanko­ro­tus ben­salle on 2 rupi­aa ja dieselille yhden rupi­an ver­ran. Yksi rupia on 0,02 euroa.

    Vastaa

  15. Minus­ta suomen kalliop­erässä ole­vaa uraa­nia ei saisi viedä maas­ta pois. Siitä pitäisi tehdä laki. Ydin­jätet­tähän ei saa viedä maas­ta pois, tuo olisi vain pieni lisä siihen laki­in. Se mikä tääl­lä louhi­taan pitäisi myös tääl­lä kuluttaa.
    Vielä parem­pi olisi, jos louhin­ta estet­täisi­in esim seu­raavak­si 25v vuodek­si, täl­löin on joko tul­lut parem­pia ener­gialähteitä, tai maail­man uraani­varat ovat jo paljon ohuemmat.
    Jäisi edes jotain mei­dän lap­sille, nythän suomes­ta menee kro­mia yms. maail­malle. Ei ne tuu enään takasin, kun ovat ker­ran käytetty.
    “Mikä on elämän tarkoi­tus, mik­si olemme tääl­lä?” — Elämä on tääl­lä sen­takia, että se on kyen­nyt jatku­maan, se on elämän tarkoi­tus, jatkuvuus.
    Se että myymme pilkkahin­taan min­er­aal­imme ulko­maille on täysin jär­jetön­tä. Pla­neet­ta tuhoutuu viimeistään muu­ta­man mil­jardin vuo­den päästä, toden­näköis­es­ti on elinkelvo­ton paljon aikasem­min. Min­er­aalit pitäisi käyt­tää siihen että järkevin elämän osa vai­h­taa planeettaa.

    Vastaa

  16. Tietääk­seni Öljy‑, kaa­su,- ja ben­si­ini­varas­tot ovat koko viime öljyn hin­tapi­ikin korkeim­man ajan olleet ja ovat edelleen erit­täin suuret. Se ei silti ole laskenut hin­to­ja kuten nor­maal­isti tapah­tu­isi. Öljyn hin­ta loikkii kuin öljykri­isi­in aikaan jol­loin käsit­tääk­seni sitä öljyn­tuot­ta­ja­maid­en yhteis­ten päätösten poh­jal­ta lähdet­ti­in nos­ta­maan. Kri­isi ratkaisti­in poli­it­tisel­la ja markki­nal­lisel­la uhal­la muun maail­man tahol­ta. Jos nyt on niin että öljyn hin­ta määräy­tyy täl­lä het­kel­lä speku­lati­ivis­es­ti lähin­nä siltä poh­jal­ta että öljy­fu­tu­ureil­la pystytään vaikut­ta­maan öljyn hin­taan (suuret öljy­fu­tu­urien ostot luo­vat öljylle lisäkysyn­tää nos­taen tule­vien öljy­toim­i­tusten hin­taa). Öljy­fu­tu­ure­ja on ostet­tu paljon esim. Hedge rahas­to­jen toimes­ta. Voiko olla niin että todel­lisi­na pelaa­ji­na kaiken takana ovat öljyn­tuot­ta­jata­ho­jen omat sijoituk­set joil­la öljyn hin­taa on keinotekois­es­ti pumpat­tu ja pumpataan ylös?

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Tiedemies Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.