Rata rakennusoikeuden ehdoksi

Jos ilmas­ton­muu­tos otet­taisi­in vakavasti, pääkaupunkiseu­tu raken­net­taisi­in kokon­aan raideli­iken­teen varaan. Uusia asun­to­ja ja toimis­to­ja ei saisi rak­en­taa 600 metriä kauem­mak­si asemasta.

Lop­puisiko maa? Ei lop­puisi, vaan rato­ja raken­net­taisi­in PALJON  lisää.

Lop­puisi­vatko rahat? Eivät. Rato­jen rak­en­t­a­mi­nen ei ole sen kalli­im­paa kuin rak­en­taa moot­toriteitä ja parkki­talo­ja. His­tan rak­en­t­a­mi­nen ilman rataa esimerkik­si johtaa siihen, että Tar­von­ti­etä on leven­net­tävä. Rata olisi halvempi.

Kuka sen mak­saisi? Maan­omis­ta­ja. Kun ei saisi rak­en­taa, ellei ole rataa, maan­omis­ta­jalle tulisi moti­vaa­tio saat­taa tont­tin­sa raken­nuskelpoisek­si. Ilman rataa maa on arvo­ton, vas­ta rata tekee siitä arvokkaan.

Jos Helsin­gin seudulle raken­netaan 13 000 keskimäärin 90 neliön asun­toa vuodessa, merk­it­see se noin 1,2 miljoo­nan ker­rosneliömetrin rak­en­tamista vuosit­tain. Jos raken­nu­soikeu­den arvo on keskimäärin vaikka­pa vain 200 euroa neliöltä, syn­tyy tästä run­saan 200 miljoo­nan euron tulovir­ta, joka menee eri­lais­ten maan­omis­ta­japerikun­tien tasku­un; val­tiokin näyt­tää mielel­lään rahas­ta­van tästä kyl­lä jotain itselleen. Jos rata olisi raken­nu­soikeu­den ehto, maan­omis­ta­jan kan­nat­taisi mak­saa 100 euroa neliöltä radas­ta. Vielä jäisi jotain itsellekin. Muus­sa tapauk­ses­sa tont­ti olisi raken­nuskiel­los­sa. Tästä seu­raisi sadan miljoo­nan euron rahavir­ta. Sil­lä rahal­la raide­v­erkkoa laa­jen­taisi niin paljon, että 13 000 asun­non rak­en­t­a­mi­nen vuodessa olisi mah­dol­lista. Riit­täisi, että vuot­ta kohden valmis­tu­isi kak­si metropy­säkkiä tai viisi pikaratikan pysäkkiä.

Tulisiko asun­noista kalli­impia? Ei tulisi, kos­ka ne myy­dään joka tapauk­ses­sa eniten tar­joavalle. Jos taataan – ja siihen kyl­lä keinot löy­tyvät – että asun­to­tuotan­to pysyy suun­nitel­lul­la tasol­la, markki­nahin­ta ei siitä nousisi.

Jos tähän peri­aat­teeseen halu­taan lieven­nys­tä, voidaan sal­lia myös hajarak­en­t­a­mi­nen kumipyöräli­iken­teen varaan, mut­ta sil­loin raken­nus­maa­mak­su voisi olla vaikka­pa 400 euroa neliöltä.

Tämä aja­tus kos­ki siis vain Helsin­gin seu­tua.  Muu maa tehköön kuten parhaak­si näkee.

30 vastausta artikkeliin “Rata rakennusoikeuden ehdoksi”

  1. Kun öljy kallis­tuu riit­tävästi, siir­ry­tään joka tapauk­ses­sa plug-in ‑hybridi­au­toi­hin. Henkilöau­tol­la on junaan ver­rat­tuna se etu, että sil­lä pääsee minne halu­aa ja mil­loin halu­aa, myös mökille.

    Kat­so seu­raa­van linkin takaa takaisinmaksulaskelmat:

    http://www.afstrinity.com/press-release‑1–13-08.html

    Vastaa

  2. Ollaan siel­lä helsinkissä sit­ten rikkai­ta ei voi kyl­lä muu­ta sanoa.. Tont­ti­maan hin­ta on nyt 200 e / m2, eikä satkun neliö junan­ratakaan tun­nu mis­sään. Kumipyörien käyt­täjille vielä 400 e / m2 lisä­mak­su, 1000 neliön pikku­ton­tille siis 400 000 + itse maan­omis­ta­jalle mak­set­tu ton­tin hin­ta + maan­raken­nustyöt + infra + itse raken­nuskus­tan­nuk­set… Kuu­lostaa hyvälle, nimit­täin se etten asu enää siel­lä. Ihan oikeasti min­un mielestäni helsinki­in tulevil­ta voitaisi­in per­iä esim. 100 e tai vaik­ka 1000 e suu­ru­inen tietul­li tms. Uskoisin että sil­loin hyvinkin moni ihmi­nen huo­maisi ettei heil­lä itse asi­as­sa olekaan mitään asi­aa sinne..

    Vastaa

  3. Trav­eller ei nyt oikein ymmärtänyt. Jos ton­tin­hin­ta on nyt 200 euroa ja siitä per­itään 100 euroa asuin­neliöltä liiken­nein­fraan, ton­tin­hin­ta on edelleen 200 euroa neliöltä, mut­ta maaomis­ta­jan tulok­si jää 100 euroa. Näin siis, jos markki­nat toimi­vat teo­ri­an mukaan ja yleen­sä ne kyl­lä toimi­vat aika lail­la teo­ri­an mukaan. 

    Korkeat asumisen hin­ta ei tee helsinkiläi­sistä rikkai­ta (pait­si jois­takin) vaan köyhiä.

    Vastaa

  4. Vaik­ka aja­tus eri­lai­sista rata­hankkeista koskisi nyt vain pääkaupunkiseu­tua. Mut­ta sitä olen myöskin aina ihme­tel­lyt, että mik­sei vaikka­pa Jyväskylän kokoises­sa kaupungis­sa ja lähikun­tien alueelle kan­na­ta suun­nitel­la minkään­laisia lähi­rataverkko­ja. Nimit­täin hyvinkin pie­neen ympyrään mah­tu­isi n. 120 000 tuhat­ta ihmistä.
    Niin en tiedä minkälaisia väestöti­heyk­siä pitäisi olla, että kan­nat­taisi suun­nitel­la rataverkkoa, varsinkin nyt kun pitäisi ottaa huomioon nämä ilmastonäkökannat.

    Esimerkik­si Sak­sas­sa pääsee aivan pieni­inkin kylä­pa­hasi­in junal­la, ja niitä myös käytetään. Sak­salaiset itse sanovatkin, jos johonkin paikkaan ei pääse jol­lakin raide­pelil­lä, niin se on sit­ten erämaata.

    Vastaa

  5. Sak­san väestön­ti­heys on 231 / km², Suomen 17,4 / km².

    Tam­pereel­la on vään­net­ty pitkään kät­tä pikaraiti­oti­estä. Hyväl­lä tah­dol­lakaan ei kuitenkaan tun­nu löy­tyvän kiis­tat­toman hyvää reit­tiä, jon­ka var­rel­la asu­isi riit­tävästi asukaspo­h­jaa. Tai sit­ten pitäisi tehdä riit­tävän suuria lin­jauk­sia myös naa­purikun­tien kanssa, ja olet­taa että 40 vuo­den kulut­tua Tam­pereel­la asuu 300000 ihmistä.

    Mut­ta Nys­set toimi­vat kohta­laisen hyvin ja Tam­pereen seudun “ker­mankuori­jakun­nat” jatka­vat omako­ti­ma­ton hajauttamista.

    Vastaa

  6. Toinen vai­h­toe­hto olisi käyt­tää järkeä; kat­sot­taisi­in kar­tas­ta mis­sä on rak­en­tamiseen sovel­tuvaa maa­ta jonne on help­po rak­en­taa niin talot, raiteet ja ehkä jopa tietkin. Niitä kun tarvi­taan ainakin polkupyörille ja raken­nu­saikana raken­nus­tarpei­den kul­je­tuk­seen, joskus joku voisi tul­la lento­ken­tältä tak­sil­lakin koti­in, kun bis­nek­sessä on ne ilmaiset viinatkin.. Ja sit­ten vain pakkol­u­nastet­taisi­in maat sopi­val­la sum­mal­la esim 10 000 euroa / ha, ja myytäisi­in tont­te­ja rak­en­ta­jille. Siinä se, lake­ja ei tarvit­sisi muut­taa, pitäisi vain toimia.

    Vastaa

  7. > Trav­eller ei nyt oikein ymmärtänyt. Jos ton­tin­hin­ta on nyt 200 euroa ja siitä per­itään 100 euroa asuinneliöltä
    > liiken­nein­fraan, ton­tin­hin­ta on edelleen 200 euroa neliöltä, mut­ta maaomis­ta­jan tulok­si jää 100 euroa. Näin siis,
    > jos markki­nat toimi­vat teo­ri­an mukaan ja yleen­sä ne kyl­lä toimi­vat aika lail­la teo­ri­an mukaan.

    Ehkä se oli kuitenkin Osmo kun ei nyt ymmärtänyt. Trav­el­er ymmär­si sen, ettei nyky­suomes­sa enää onnis­tu että val­tio­val­ta sosial­isoi yksi­tyisen ihmisen omaisu­u­den, vaik­ka se lyhyt­näköis­es­ti kat­sot­tuna voisi jos­sain tilanteessa olla hyödyk­sikin. Mut­ta kos­ka toisen omaisu­u­den viem­i­nen, vaik­ka oikeu­sis­tu­imenkin päätök­sel­lä, murentaa oikeusval­tion perus­taa, siitä seu­raa melkein väistämät­tä uusia ongelmia. Mieti Osmo hie­man pidem­mälle mitä voisi seu­ra­ta jos jollekin ihmis­ryh­mälle vain ilmoi­tus­lu­on­tois­es­ti todet­taisi­in että “by the way”, valtio/kunta/jokumuu juuri puolit­ti pankki­tilil­läsi ole­van raha­sum­man sen vuok­si että olet valin­nut väärän kun­nan mis­sä maa­ta omis­taa. Kuubas­sa ehkä voisi menä läpi mut­ta tääl­lä euroopas­sa voi tul­la ongelmia. Luot­ta­mus on suuri pääo­ma, sekä ihmis­ten että insti­tuu­tioiden väli­sis­sä suhteis­sa. Jos sopimuk­si­in, esim. maan omis­tuk­ses­ta, ei voi luot­taa, minkälaista Suomea kohti ollaan matkalla?

    > Näin siis, jos markki­nat toimi­vat teo­ri­an mukaan ja yleen­sä ne kyl­lä toimi­vat aika lail­la teo­ri­an mukaan.

    Kor­jat­tu versio: 

    Näin siis, jos markki­nat toimi­vat teo­ri­ani mukaan ja yleen­sä ne kyl­lä toimi­vat aika lail­la teo­ri­ani mukaan.

    Vastaa

  8. Ensin ajat­telin etten komen­toi, mut­ta mieleeni pala­si­vat Osmon kom­men­tit juot­to­vasikoista ja lähileipo­moista, joten muutin mie­leni. Osmol­ta lentää ideoita siihen malli­in että heikom­pia pyör­ryt­tää. Usein ne ovat niin korkealen­toisia ja laa­ja-alaisia, että yhden ihmisen osaami­nen ei mitenkään voi riit­tää idean ympäril­lä ole­vien ongelmien hah­mot­tamista. Sik­si ajat­telin kom­men­toi­da Osmolle tätä neu­vos­to­jen maas­sa hyväk­si havait­tua asu­tus­muo­toa seuraavaksi:

    Onnek­si siis val­las­sa ovat ne, jot­ka eivät ota ilmas­ton­muu­tos­ta vakavasti, niinkö tuo pitää ymmärtää? Minus­takin olisi kyl­lä muka­va nähdä joku tutkimus, joka kiis­tat­tomasti osoit­taisi, että juuri hiilid­iok­si­di on merkit­tävin Maan keskiläm­pöti­laa nos­ta­va tek­i­jä. Valitet­tavasti — tai onnek­si — sel­l­aista ei ole vielä vas­taan tullut.

    Ilman aikaa Venäjän Suuriruhti­naskun­tana ei Suomes­sa olisi näin laa­jaa rautatiev­erkkoa. Yksi­tyi­nen pääo­ma olisi toki joitain ratain­vestoin­te­ja tehnyt, mut­ta ennen kaikkea osana Venäjän val­tavia (jopa puo­let 1800–1900-lukujen vai­h­teen kansan­tuot­teesta) rata­hankkei­ta Suomikin kytket­ti­in kiin­ni Venäjän imperi­u­min raa­ka-ainei­den ja sotatarvikkei­den kul­je­tusverkkoon. Ennen rautateitä Venäjän val­takun­nas­sa asut­ti­in jok­ien ja vesistö­jen äärel­lä, ja kaupun­git oli­vat esi­te­ol­lisia hallinnol­lisia keskuk­sia. Yhä edelleen tyyp­illi­nen venäläi­nen kaupun­ki on pitku­laisen muo­toinen, joen tai rauta­tien var­teen levin­nyt enti­nen kyläpahanen.

    Kom­mu­nis­tisen val­lankaap­pauk­sen jäl­keen Venäjäl­lä aloitet­ti­in val­ta­va pakko­muut­toaal­to kaupunkei­hin. Kom­mu­nistien mielestä maaseu­tu oli por­var­il­lis­ten ide­olo­gioiden syn­tysi­ja, kun taas kaupun­ki oli opti­maa­li­nen kom­mu­nis­tisen yhteiskun­nan ympäristö. Kaupungeis­sa pro­pa­gan­dan levit­tämi­nen on helpom­paa, ihmis­ten kon­trol­loimi­nen tehokkaam­paa ja teol­lisu­u­den työvoimaa läh­es rajat­tomasti saatavilla.

    Neu­vos­toli­it­to jatkoi teol­lis­tu­mis­taan itään ja pohjoiseen, ja teol­lis­tu­misen edel­ly­tyk­senä har­vaan asu­tus­sa, kylmässä, eristäy­tyneessä ja syr­jäisessä maas­sa oli rautatiev­erkos­ton nopea laa­jen­t­a­mi­nen. Neu­vos­toli­it­to eli fos­si­ilis­ten polt­toainei­den turvin 50–80 ‑luvuil­la, kunnes val­ta­vat investoin­nit rautatei­hin, kaukaisi­in ja huonos­ti tuot­tavi­in met­al­li­te­ol­lisu­uskaupunkei­hin ja väestön kon­trol­loimiseen kaa­toi­vat val­takun­nan. Rautatiev­erkos­toon perus­tu­van aluer­akenne-ide­olo­gian purkami­nen ei sovi kaikille — näköjään edes Suomes­sa — kos­ka se olisi sosial­is­min keskeisen perin­nön häpäisyä.

    Val­lanku­mouk­sen jälkeisen ajan urban­is­tit ja Stal­in­in gigan­to­man­ian hedelmät ovat edelleen nähtävis­sä: läh­es koko neu­vos­tokansa asuu 20 kilo­metrin säteel­lä rautati­estä. Maaseu­tua ei yksinker­tais­es­ti ole. Iso osa nykyvenäläis­ten henki­sistä ongelmista juon­taa juuren­sa aluer­ak­en­tamises­sa tehdy­istä virher­atkaisu­ista. Pääosa näistä on tehty vieläpä kak­si ja jopa kolme sukupolvea sitten.

    Län­nessä raken­nusten korkeus kas­vaa keskus­taa läh­estyt­täessä — Venäjäl­lä kehi­tys on päin­vas­tainen. Län­nessä keskus­ta on kallista aluet­ta, ja sinne sijoit­tuu elinkei­noelämä eikä virkamieseli­it­ti, kuten esimerkik­si Tukhol­mas­sa ja Helsingis­sä on käynyt. Neu­vos­toli­itossa mon­es­sa kaupungis­sa keskus­tas­sa sijait­see hallinto, sit­ten tule­vat van­hat teol­lisu­usalueet ja kuin mustekalan lon­kerot, asuinalueet levit­täy­tyvät rauta­tien var­teen kaukaisi­in nukku­malähiöi­hin teol­lisu­usaluei­den taakse. jos ilmas­to­ju­malalle annetaan val­ta, ihmiset on help­po marssit­taa radan­var­teen 40 min­uutin normityömatkalle.

    Neu­vos­toli­itossa kaupunkien rak­en­tamil­la asuinalueil­la palve­lut oli­vat alim­i­toitet­tu­ja, kos­ka kaik­ki varat menivät maal­ta kaupunkei­hin pakotet­tu­jen ihmis­ten asut­tamiseen. Muur­man­skin erästä nukku­malähiötä kut­su­taankin “dur­gorodik­si” eli hölmöläis­ten kaupungik­si, kos­ka siel­lä ei ole lainkaan palvelui­ta. Mosko­van satel­li­it­tikaupun­ki Zelenograd puolestaan raken­net­ti­in 60-luvul­la sähkötekni­ikan val­tionkomitean työn­tek­i­jöille, ja kaupunki­laiset sai­vatkin naut­tia neu­vos­toim­peri­u­min mit­takaaval­la poikkeuk­sel­lis­es­ta asuinympäristön laadus­ta met­sikköi­hin har­vak­seltaan raken­ne­tuis­sa talois­saan. Viral­lis­es­ti tietenkin kiel­let­ti­in, että kaupun­gin esiku­va oli län­si­mainen — nimit­täin Tapi­olan puutarhakaupunki.

    Jos Suo­mi olisi hävin­nyt sodan, nyky-Suomes­sa olisi kak­si miljoon­akaupunkia — Turku ja Rovanie­mi. Muu väki asu­isi Ham­i­nan kokoi­sis­sa kaupungeis­sa Pietarista Turku­un ja Muur­man­skista Lah­teen vedet­ty­jen rautatei­den var­rel­la. Sekö olisi ihanteelli­nen yhdyskuntamalli?

    Onko Suomes­sa pakko seu­ra­ta kom­mu­nis­tisen ide­olo­gian mukaista nauhamaista kaupunki­rak­en­tamista kalli­in rataverkon ääreen? Suuret investoin­nit pitkäikäisi­in, mata­latuot­toisi­in kohteisi­in kuten tuulivoimaan, rautatei­hin ja virkamies­lähtöiseen kaupunki­rak­en­tamiseen ovat tule­vaisu­udessa arvioitu­na virheel­lisiä, ainakin jos mitään oppia voi edes­men­neestä Neu­vos­toli­itos­ta ottaa. Ennen lop­ullista voimainkoitos­ta ja ihmis­ten pakkoa­sut­tamista osmokra­t­ian oppi­en mukaises­ti mei­dän tulisi malt­taa mielemme ja arvioi­da tuol­laisen asuinympäristön mielekkyyt­tä ihmisille. 

    Kaupun­git eivät kehi­ty virkami­esten suun­nitelmien mukaises­ti. Ihmiset ja elinkei­noelämä ratkai­se­vat kaupunkien kehi­tys­su­un­nan. Olisiko aika painaa jo jar­rua, Osmo?

    Vastaa

  9. Kom­men­toin kun nimeni mainit­ti­in, BRG hyvä; joku ihmi­nen voi yksinker­tais­es­ti olla niin paha kuin Trav­eller on.. [i] “Ehkä se oli kuitenkin Osmo kun ei nyt ymmärtänyt. Trav­el­er ymmär­si sen, ettei nyky­suomes­sa enää onnis­tu että val­tio­val­ta sosial­isoi yksi­tyisen ihmisen omaisu­u­den, vaik­ka se lyhyt­näköis­es­ti kat­sot­tuna voisi jos­sain tilanteessa olla hyödyk­sikin. Mut­ta kos­ka toisen omaisu­u­den viem­i­nen, vaik­ka oikeu­sis­tu­imenkin päätök­sel­lä, murentaa oikeusval­tion perus­taa, siitä seu­raa melkein väistämät­tä uusia ongelmia.” [/i]

    Oden idea leikata­ta maan jär­jetön­tä ja ansioiton­ta arvon­nousua on mielestäni sinän­sä hyvä, mut­ta arve­len ettei se toi­mi käytän­nössä, kos­ka maan­omis­ta­jat pant­taisi­vat maitaan aivan kuten tähänkin saak­ka.. Kom­men­toin Oden kir­joi­tus­ta huvit­tuneesti lähin­nä sik­si että siinä maini­tut sum­mat oli­vat mielestäni niin jär­jet­tömiä.. Asun­toaluei­ta on Suomes­sa raken­net­tu muual­lakin melko hölmöi­hin paikkoi­hin ja juuri maan­omis­tuk­sel­li­sista syistä; maan­omis­ta­ja on pan­tan­nut maataan joko silkkaa kepu­laisu­ut­taan tai sit­ten odotellen sitä arvonnousua..

    Tont­ti­maan saan­ti, ja vieläpä kohtu­uhin­nal­la, on yhteiskun­nan kannal­ta aivan keskeisen tärkeää ja vaikut­taa aivan kaik­keen, etenkin val­tion kus­tan­nus­ta­soon ja sitä kaut­ta kil­pailukykyyn jne.. Maan run­saus on, ilmas­ton läm­peämisen ohel­la, niitä har­vo­ja asioi­ta jot­ka paran­ta­vat Suomen kan­sain­välistä kil­pailukykyä. Yhteiskun­nan ja sen kansalais­ten kokon­aise­tu on kuitenkin olta­va ensim­mäisel­lä sijal­la, Pyhään Omis­tu­soikeu­den Koske­mat­to­muu­teen on jo aikanaan tehty rajauk­sia, joista maan­omis­t­a­mi­nen on yksi. Tämä EI EDELLYTÄ nyky­is­ten lakien muut­tamista, joten on aivan turha sanoa että jotain sosial­isoidaan; maan­omis­ta­jien tulee ymmärtää että lait koske­vat heitäkin. Mikäli jotain maan­omis­ta­jaa häir­it­see täl­lainen sosial­is­mi, niin hän voi vapaasti muut­taa pois.. Hei­dän ei kuitenkaan kan­na­ta muut­taa esim. Hol­lan­ti­in, Kanadaan, Ran­skaan jne. hyvin pitkä lista mai­ta, kos­ka siel­lä asi­at ovat vielä hul­lum­min tässä suhteessa..

    Maan hin­taa saataisi­in siel­lä Helsingis­säkin hel­posti alas jos niin halut­taisi­in. Ensin käytäisi­in poli­it­ti­nen keskustelu siitä että laa­jat maan pakkol­u­nas­tuk­set ovat vält­tämät­tömiä. Sit­ten alet­taisi­in, epäilemät­tä lukuis­ten oikeuspros­essien jäl­keen, lunas­ta­maan sitä. itse aloit­taisin pakkol­u­nas­tuk­set maan arvon­nousul­la keinot­tele­vien yri­tys­ten maista.. Hyvin nopeasti raken­nus­maas­ta olisi jopa yli­tar­jon­taa, mikä pudot­taisi hin­tata­son järkeväk­si. Näin ei kuitenkaan tehdä, ainakaan ennen kuin nykyi­nen poli­itikko­jen sukupolvi on pois­sa val­las­ta, kos­ka Suomes­sa val­lit­see hyvin laa­ja kon­sen­sus muu­tamis­sa asiois­sa kuten siinä että vain perit­ty raha on hyvää. Muil­la tavoil­la, kuten työl­lä tai yrit­tämisel­lä, tien­at­tu taas on aina hie­man epäilyttävää…

    Vastaa

  10. Tuo artikke­li­ni oli tietysti vain aja­tuskoe. Mut­ta ei se ole mah­do­ton. Sak­sas­sa esimerkik­si toim­i­taan jok­seenkin näin. Suomes­sa kuin voitaisi­in toimia, jopa ilman lain­muu­tos­ta, kos­ka kun­nal­la on kaavoitus­mo­nop­o­li ja oikeus lunas­taa maa­ta asum­is­tarkoituk­seen. Se, että maan­omis­ta­jat ovat aina rak­en­ta­neet hul­lukurisi­in paikkoi­hin, kos­ka sat­tuvat asumaan siel­lä, johtuu tietysti vain siitä, että kun­ta on antanut tähän luvan. 

    Jos maan­omis­ta­jat pant­taa­vat maa­ta, kun­ta voi joko lunas­taa sen tai lätkäistä rak­en­ta­mat­toma­lle maalle korkean kiin­teistöveron. Tähänkin tuore lain­muu­tos antaa mahdollisuuden.

    Koko Suomen asukasti­heyt­tä ei oikein voi käyt­tää perus­teek­si siihen, miten Helsin­gin seudul­la toim­i­taan tai voitaisi­in toimia.

    Vastaa

  11. Mik­si juuri työ­tu­lo on se asia jota pitää verot­taa, vaik­ka henkilön tulot alit­taisi­vat köy­hyys­ra­jan? Tämä tapahtu(u/i) olo­suhteis­sa, jois­sa (suur)työttömyys (on/oli) ongelma.

    Muut vero­tuk­sen epäko­h­dat ovat tois­ar­voisia niin kauan kuin tämä suurin epälo­ogisu­us on kor­jat­tu. Ei sel­l­aisia ihmisiä kan­na­ta hol­ho­ta, jot­ka ilman hol­hous­ta pär­jäi­si­vat omil­laankin eivätkä hol­hous­ta edes halua. Hoivaresurssit kan­nat­taa keskit­tää avun tarvit­si­joille ja halu­a­jille, jot­ta niitä on tarpeeseen näh­den riit­tävästi. Tämän luulisi ole­van itses­tään selvää, mut­ta sitä se ei monille ole.

    Vastaa

  12. Tam­pereen joukkoli­iken­ner­atkaisu­ja miet­tiessäni tuli mieleen tuol­lainen van­ha visio: http://fi.wikipedia.org/wiki/Raidetaksi

    Mah­dol­lisim­man kevyet n. 10 hen­gen itsenäiset vaunut, jot­ka kulk­i­si­vat maan­pin­nan yläpuolel­la mono­rail-tyyp­pisel­lä kevyel­lä met­al­li­tolp­pi­en tuke­mal­la raiteel­la. Tuol­lainen voisi hel­posti kulkea tei­den välis­sä, niiden yli tai vaik­ka puis­to­jenkin läpi. Jopa mata­lan veden pääl­lä. Kevyt rakenne ja vähäi­nen maankäyt­tö antaisi mah­dol­lisu­u­den helpohkoon raide­v­erkos­ton levit­tämiseen jo raken­ne­tu­ille kaupunkialueille.

    Suomes­sa haetaan kovasti uusia inno­vaa­tioi­ta joista tulisi men­estys­tuot­tei­ta. Jous­ta­va, kevyt ja edulli­nen raideli­iken­ner­atkaisu olisi kova juttu.

    Vastaa

  14. En ymmär­rä että, mik­si pitää tehdä hirveän pitkälle meneviä tule­vaisu­u­den visioi­ta nykyisel­lä tekniikalla.

    Auto­ja kri­ti­soidaan hirveästi, kos­ka ne saas­tut­ta­vat, pitävät melua, vievät tilaa…

    Aamul­la varhain nur­mi­järveläi­nen mies menee töi­hin autol­laan, joka on todel­la pieni, hil­jainen ja läh­es saas­tee­ton. (20–50 vuot­ta) Mies ei saa ajaa autoa nopeil­la osuuk­sil­la kuten moot­toriteil­lä, kos­ka nopeus yltyy liian suurek­si, jot­ta ihmiset voisi­vat sitä luon­tev­asti ajaa. Kun hän viimein saa­puu taa­ja­maan niin nopeus tip­puu automaat­tis­es­ti 20 km/h ja matkan­teko muut­tuu todel­la kalli­ik­si, jot­ta kaupungis­sa olisi tilaa enem­män. (Olisi toteutet­tavis­sa jo nyt) Mies vai­h­taa julk­isi­in, kos­ka hänel­lä ei ole väl­itön­tä kiiret­tä päästä minnekään. 

    Tule­vaisu­u­den automar­ketit ja Nur­mi­jär­ven tapaiset kun­nat eivät todel­lakaan tule tyh­jen­tymään. Jos ben­sa lop­puu ja hin­ta nousee niin sit­ten panos­te­taan enem­män mui­hin tapoi­hin tuot­taa ener­giaa. (Tähän päästäisi­in nopeam­min siten, että kaikkial­la nos­tet­taisi­in radikaal­isti bensaveroa.)

    Tule­vaisu­us ei ole rautatei­den, kos­ka se on kankea ja vaival­loinen tapa liikkua.

    Vastaa

  16. Trav­el­er: Vaik­ka nyky­lake­ja ei tarvit­sekkaan muut­taa, on yksi­ty­i­so­maisu­u­den otta­mi­nen yhteiseen käyt­töön mon­en kie­lenkäytössä sosial­isoin­tia. Ei sosial­isoin­nin tarvitse olla rikol­lista ollak­seen moraalis­es­ti väärin.

    Osmo: Oletko menet­tänyt uskosi markki­nao­h­jau­tu­vu­u­teen, eli että ben­san ja muiden fos­si­ilis­ten hin­nan nousul­la voimme rajoit­taa parhait­en epäter­vei­den omakoti­taloaluei­den rak­en­tamista? Tun­tuu jotenkin turhal­ta, että ale­taan johta­maan kansalais­ten elämää niin yksi­tyisko­htais­es­ti, kun voitais vaan antaa reunae­hdot, joil­la tulis halut­tu tulos puut­tumat­ta siihen miten se tulos saavutetaan.

    Raitei­den var­relle sijoit­tu­va kaupun­ki rohkaisee kuitenkin pitki­in työ­matkoi­hin, jot­ka ovat suh­teel­lisen ympäristöys­täväl­lisiä, mut­ta silti turhia. Entäs jos antaisimme markki­noiden päät­tää tarpeel­li­sista infraratkaisu­ista? On mah­dol­lista, että tulok­se­na olisi työ- ja asuinaluei­ta sekoit­tavaa kaupunki­raken­net­ta, jos­sa ihmisil­lä ei ole juuri tarvet­ta (tai halua, kos­ka liiken­nere­itit ovat niin tukkoisia) liikkua oman kaupungi­nosansa ulkop­uolelle sään­nöl­lis­es­ti. Kaupun­gin pitäisi mielestäni olla jatku­vaa keskus­taa kunnes tul­laan kaupun­gin rajoille, eikä maaseudulle ulot­tuvia lon­keroi­ta. Uskon, että tähän mielestäni eläväm­pään ja kestäväm­pään kaupunki­rak­en­teeseen päästään ennem­min metrol­la ja raitio­vaunul­la kuin junal­la. Vaik­ka meille Suomeen onkin syn­tynyt häm­men­tävän vähän oman iden­ti­teetin omaavia kaupungi­nosia luulen sen johtu­van enem­mänkin julkisen val­lan väärästä rak­en­tamisen ohjaamis­es­ta, kuin kansanluonteestamme.

    Vastaa

  17. Aja­tus, että markki­nat voisi­vat ohja­ta yhdyskun­taraken­net­ta ilman mitään suun­nit­telua on kyl­lä aika utopistinen.

    Vastaa

  18. Markus ei ollut näh­nyt tutkimu­sia, jois­sa ker­rot­taisi­in, että hiilid­iok­sidil­la on suuri osu­us ilmas­ton­muu­tok­ses­sa. Suosit­te­len luke­maan ensim­mäisen doku­mentin AAAS:n sivus­tol­ta: http://www.aaas.org/news/press_room/climate_change/
    ja jos se ei vielä pelot­tanut tarpeek­si niin ehkä tämä vaku­ut­taa enem­män: http://www.aaas.org/news/releases/2005/1128ice.shtml

    Lai­ta sinä vuorostasi jokin uskot­ta­va link­ki, jos­sa nimeno­maan ker­ro­taan, ettei hiilid­iok­sidil­la ja läm­pen­e­misel­lä ole tekemistä tois­t­en­sa kanssa. Maalaisjär­ki sanoisi niil­lä tiedoin, mitä koulus­sa olen oppin­ut, että hiilid­iok­sidin vaiku­tus läm­pöti­laan tun­tu­isi loogiselta. Sen lisäk­si siis, että arvo­val­taiset insti­tuu­tiot anta­vat lausun­to­ja, jois­sa suo­ras­taan pelotel­laan maail­man­lop­ul­la, jos toimi­in ei ryhdytä heti.

    Vastaa

  19. Osmo: Tarkoitin kom­men­tis­sani eri poli­it­tisen ohjauk­sen taso­ja, en sinän­sä pelkkää markki­nao­h­jaus­ta. Eli mik­si mei­dän pitäisi kek­siä itse ratkaisut ongelmi­in sen sijaan, että antaisimme reunae­hdot ja antaisimme ihmis­ten itse ratkaista ongelmat.

    Hous­tonin kaupun­ki (utopia?) on muuten raken­net­tu ilman kaavoitus­ta. (Muus­ta poli­it­tis­es­ta ohjauk­ses­ta en tiedä.) Hous­tonis­sa on seit­semän liikekeskus­taa, mikä on poikkeuk­sel­lista Yhdys­val­lois­sa. Kiin­teistöt ovat halvem­pia kuin vas­taa­van kokoi­sis­sa kaupungeissa.

    http://www.businessweek.com/the_thread/hotproperty/archives/2007/10/how_houston_get.html

    Vastaa

  20. Tiivistäen blogin­pitäjän vision:

    Tule­vaisu­udessa Helsin­ki koos­t­uu kisko­jen yhdis­tämistä Itä-Pasiloista, jois­sa talo­ja läm­mitetään kivi­hi­ilel­lä ja maakaa­sul­la (50%/50%)?

    Kumipyöräli­iken­net­tä lyödään vähän kuin vieras­ta sikaa, vaik­ka sil­läkin on paikkansa. Ole­tus tun­tuu ole­van, että bussien tekni­ik­ka on kehitet­ty toisen maail­man­so­dan aikaan, eikä se enää kehi­ty. Bus­sili­ikenne on kuitenkin mukau­tu­va sekä kus­tan­nuste­hokas, eikä nopeudessakaan häviä raideli­iken­teelle, jos niin halutaan.

    Reilu viikko sit­ten pro­fes­sori Rei­jo Sulo­nen esit­ti Hesaris­sa pohtimisen arvoisen vai­h­toe­hdon nykyisenkaltaiselle joukkoli­iken­teelle — ei huono (löy­tyy Hesarin verkkoark­istos­ta, jos link­ki ei satu toim­i­maan): http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Joukkoliikenne+kaipaa++yksil%C3%B6llisi%C3%A4+palveluja/HS20080113SI1VS07iub

    Vastaa

  21. Min­un asum­isi­hanteeni on äärim­mäisen kaukana Itä-Pasi­las­ta. Enem­män toivoisin van­han Eiran kaltaisia aluei­ta, joi­ta voitaisi­in rak­en­taa vaikka­pa Lounais-Sipooseen.

    Tuol­lainen mon­en hen­gen kut­su­tak­si on tietysti paran­nus yhden hen­gen autoi­hin, mut­ta niin kuin kir­joit­ta­jakin sanoi, se ei voi kuin täy­den­tää varsi­naista joukkoli­iken­net­tä. Olisi aika höh­lää siirtää vii­sisa­taa matkus­ta­jaa metro­ju­nas­ta 50 kut­su­tak­si­in. ja pan­na nämä aja­maan puskuri puskuris­sa kiin­ni me4troradan vart­ta pitkin.

    Vastaa

  22. Osmo,

    Mis­tä tulee sin­unkin ihan­noimasi van­han Eiran hen­ki? Syn­tyykö tämä hen­ki Lounais-Sipoos­sa, jos sinne vain raken­netaan samal­la taval­la kau­ni­ita pienker­rostalo­ja.. .. vai mitä ajat takaa?

    Eira on Eira, kos­ka se on Eiran paikalla. Eira on Eira, kos­ka siel­lä ei ole yhtään kaupun­gin vuokrat­aloa eikä yhtä ain­ut­ta vähä­varaista yksilöä maise­maa pilaa­mas­sa. Sik­si sinus­takin Eira on niin hieno paik­ka ja Itä-Pasi­la ei yhtään niin hieno paik­ka. Itä-Pasi­las­sa voi nähdä mm. somalin. 

    Kat­soin vähän tässä muis­sa asiois­sa vuokra-asun­to­jen hin­to­ja. Eiras­sa 44:n neliön (sinän­sä tilavas­ta) yksiöstä pyy­de­tään tasan 1000 euroa kuus­sa. Ja myös saadaan. 

    Syytän usein Osmoa elit­ismistä ja vier­aan­tu­mis­es­ta omista tee­seistään. Ja syytän edelleen.

    Vastaa

  23. Kut­su­tak­sista meil­lä on käytän­nön koke­mus­ta vam­maiskul­je­tuk­sista. Todel­lisu­udessa odotusa­jat on jotain ihan muu­ta kuin malleissa.

    Toisaal­ta Anteron Alku huomioi hyvin vasti­neessaan, että Sulosen käyt­töas­te­o­le­tuk­set ovat epäre­al­is­tisia. Päin­vas­toin kuin malleis­sa niin liikenne ei todel­lisu­udessa jakaan­nu lainkaan tasais­es­ti joka suuntaan.

    Nyky­istä tak­si­jär­jestelmää pitäisi toki tukea ja kehit­tää, vaik­ka kyse on yksi­ty­isautoilus­ta niin se ehkäisee tehokkaasti autoriippuvuutta.

    Vastaa

  24. Eli­nalle:
    Eira on Eira, kos­ka se on fyysiltä omi­naisuuk­sil­taamn mukana paik­ka asua. Se oli sitä ennen kun Suomeen tuli nyky­isiä ulko­maalaisia (Jos viisas­telemme, niin Eiras­sa asuu paljon ulko­maalais­taus­taisia, jopa islamilaisia)

    Niin kauan kun ihmisil­lä on vapaa oikeus vali­ta asuin­paikkansa, hyvästä fyy­sistä ympäristöstä tulee väk­isin eli­itin asuin­paik­ka, kos­ka eli­it­ti ostaa sen. Näin on käynyt myös Munkkiniemessä, jos­sa alun­perin oli hyvin paljon arava-asuntoja.

    Itä-Pasi­la oli Itä-Pasi­la jo 1970-luvul­la, jol­loin vierasperäisim­mät alueel­la oli­vat savolaisia.

    Uskon, että Lounais-Sipoos­ta tulee erit­täin halut­tu (ja siten kallis) asuinalue.

    Vastaa

  25. Kimp­patak­seista joukkoli­iken­teen korvaajana: 

    Tästä kimp­patak­sista on koke­muk­sia myös Helsin­gin lentoasemalla,jossa kim­pan muo­dos­tu­miselle pitäisi olla hyvät edel­ly­tyk­set, kun melkein kaik­ki lähtevät samaan suun­taan. Ei ole men­estynyt, kos­ka mat­ka on yhtäaikaises­ti sekä hidas että kallis. Olen sitä joskus kokeil­lut. Mat­ka sujuu kyl­lä bus­sil­la ja ratikalla paljon nopeam­min ja halvemmalla.

    Vastaa

  26. Elämme mie­lenki­in­toisia aiko­ja. Hesaris­sa oli jut­tu van­ho­jen vuokra­tont­tien vuokranko­ro­tuk­sista ja mainit­ti­in että vuokra esim. Hert­toniemen alueel­la nousisi jopa 15-kertaiseksi. 

    Koro­tus on aika huima ja osin jopa kohtu­u­ton, kos­ka taloy­htiöt eivät saa vasti­neek­si mitään lisäar­voa. Kun kun­nal­lis­tekni­ik­ka on ker­ran tehty ja mak­set­tu, niin tuskin kaupun­ki tai sen laitok­set tekevät yhtään mitään ennen kuin esim. tulee putkirikko. 

    Ansioton­ta arvon­nousua kaupungille ja sitä pitäisi leika­ta ja antaa taloy­htiöi­den lunas­taa tont­ti omak­seen kohtu­ullisel­la hin­nal­la ottaen huomioon 50 vuot­ta mak­se­tut vuokrat.

    Miten muuten on käynyt Tal­in alueen neu­vot­te­lut? Onko asia jo ratkaistu ja golf-väki saa mak­saa “markki­navuokraa” vai toimiko hyväveli­jär­jestelmä taas ja veron­mak­sa­jat kus­tan­ta­vat golf-harrastuksen?

    Vastaa

  27. Osmo ei pidä savolaisista: 

    “Itä-Pasi­la oli Itä-Pasi­la jo 1970-luvul­la, jol­loin vierasperäisim­mät alueel­la oli­vat savolaisia.”

    Kyl­lä, mut­ta Itä-Pasi­las­sa oli jo 70-luvul­la kaupun­gin vuokrat­alo­ja näille savolaisille ja muillekin. Islami­nuskoi­sista en kir­joit­tanut mitään enkä varsi­nais­es­ti ulko­maalais­taus­tai­sis­takaan. Tiedän kyl­lä että Eira on diplo­maat­tien asut­ta­maa seu­tua. Soma­li oli vain sym­boli ei-arvoste­tulle asuinalueelle, kos­ka he liki sat­apros­ent­tis­es­ti asu­vat kaupun­gin vuokrat­alois­sa ja ovat katuku­vas­sa selvästi erot­tuvia. Se ei siis ollut ulko­maalais- tai islamvi­hamieli­nen kan­nan­ot­to, jok­si sen käänsit. 

    Minus­ta tun­tui vain tyh­mältä toitot­taa, että asu­isi mielum­min Eiras­sa kuin Itä-Pasi­las­sa. Se kai nyt on itses­tään selvää?

    Sitä kom­men­toin!

    Vastaa

  28. VÄHÄN RAIDELIIKENNEDOGMATIIKAN MAKUA

    Älykkäästi ja napakastii kir­joitet­tu. Mut­ta onko raideli­ikenne itsessään ympärisöys­täväl­lisem­pää kuin bus­sit. Bussin ener­giatarve tosin on 3‑kertainen matkus­ta­japaikkak­ilo­metriä kohti ver­rat­tuna raideli­iken­teen käyt­tämään sähköen­er­giaan. Mut­ta tämän sähköen­er­gian tuot­ta­mi­nen vaatii saman enr­giamäärän brut­toen­er­giaa. Viime kädessä se on tuotet­tu hiilel­lä tai ydinvoimalla.

    Sak­saan on huono ver­ra­ta. Nor­drhein-West­falenis­sa asuu 40.000 kilo­metrin alueel­la 19 miljoon­aa ihmistä, siis Ruotsin, Nor­jan ja Suomen koko yhteen­las­ket­tu väkimäärä. Ja vier­essä on Hol­lan­ti ja Belgia…

    Vastaa

  29. Minä kir­joitin yllä: “Minus­takin olisi kyl­lä muka­va nähdä joku tutkimus, joka kiis­tat­tomasti osoit­taisi, että juuri hiilid­iok­si­di on merkit­tävin Maan keskiläm­pöti­laa nos­ta­va tekijä.”

    Sak­san kir­jeen­vai­h­ta­ja vas­tasi: “Markus ei ollut näh­nyt tutkimu­sia, jois­sa ker­rot­taisi­in, että hiilid­iok­sidil­la on suuri osu­us ilmas­ton­muu­tok­ses­sa. Suosit­te­len luke­maan ensim­mäisen doku­mentin AAAS:n sivustolta:”

    Eli se tutkimus jäi edelleen puut­tumaan, viit­taa­masi doku­ment­ti oli mes­si­aa­ni­nen pamfletti.

    Ilman kasvi­huonekaa­su­ja auringon läm­mit­tämän maan­pin­nan infra­punasäteily (ns. läm­pösäteily) karkaisi avaru­u­teen. Maa­ta lämpimänä pitävä kasvi­huoneilmiö koos­t­uu seu­raav­ista tek­i­jöistä: pil­vipeite 52 %, vesi­höyry 36 %, hiilid­iok­si­di 9 % ja otsoni 3 %. Hiilid­iok­sidip­i­toisu­us ilmake­hässä on ollut jo pitkään riit­tävän korkea pysäyt­tääk­seen läh­es kaiken läm­pösäteilyn niiltä taa­juuk­sil­ta, joi­ta se ylipäätään tor­juu, karkaamisen avaru­u­teen. Joten, CO2 kaksinker­tais­tu­mi­nen aiheut­taisi korkein­taan mar­gin­aal­ista läm­pöti­lan nousua. Tähän väit­teeseen voit tutus­tua TJ Nel­sonin artikke­lista (http://brneurosci.org/co2.html), joka on näem­mä tänään päivitet­ty. Kan­nus­tan pere­htymään artikke­li­in, vaik­ka se voi alku­un tun­tua hyvinkin työläältä.

    Vastaa

  30. Lento­ken­tän kut­su­tak­si itse asi­as­sa toi­mi alus­sa san­gen hyvin, mat­ka-aika oli nor­maal­i­taksin luokkaa, ja hin­ta reilusti alle nor­maal­i­taksin hin­nan. Joh­tuiko sit­ten suurem­man voiton toivos­ta, kil­pailun kiristymis­es­tä vai uutu­u­den­viehä­tyk­sen katoamis­es­ta, niin vähitellen mat­ka-aika kasvoi. 

    Viimek­si kun käytin, niin hin­takin oli nous­sut jo nor­maal­i­taksin tasolle käyt­tämäl­läni matkalla.

    Matkatavaroiden roudaami­nen ratik­ka-bus­siy­hdis­telmässä/ään on taas oma tarinansa…

    Muil­ta osin tuo­ta kut­su­tak­si-ideaa onkin kom­men­toitu tuol­la Hesarin keskustelus­sa. Kuitenkin, jos ilmas­ton­muu­tok­seen halu­taan vaikut­taa, niin juna- ja metro­ratkaisut ovat siihen san­gen hitai­ta ja kalli­ita vaiku­tuskeino­ja, ja jonkin­laisia kutsutaksi/kimppakyyti tms. ratkaisu­ja tarvi­taan. Ne oli­si­vat nopea lääke myös ruuhkien vähentämiseen.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.