Kysymys metron rakentamisesta Söderkullaan ei herättänyt yhtään puheenvuoroa itse ehdotuksesta, mutta monta puheenvuoroa kuntarajojen koskemattomuudesta.
Minä en osaa pitää kuntarajoja pyhinä enkä osaa edes vastustaa kokonaisten kuntien pakkoliitoksia. Kuntarajat ovat syntyneet sattumanvaraisesti täysin erilaiseen yhteiskuntaan. Minusta ne on syytä pitää ajan tasalla.
En pidä hyväksyttävänä kermankuorijakuntia, kuntia, jotka kaavoituksen keinoin erikoistuvat vain rikkaisiin veronmaksajiin ja palveluja laiminlyömällä hätistävät köyhät ja sairaat naapurikuntiin. Niin kauan kun hyvinvointiyhteiskunta perustuu suurelta osin kuntien toimintaan, tällaiset pelisäännöt eivät johda oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan.
Erityisesti Turun suunnalla on aivan liian pitkälle päässyt kehitys, jossa ydinkaupungin ulkopuolelle syntyy varakkaiden omakotiasujien ghetot. Tällainen kehitys on kaupungin – koko kaupunkiseudun – syöpä. Samanlainen kehitys on tuhonnut monta kaupunkia Britanniassa ja USA:ssa. Pelisääntöjä, jotka lopulta johtavat ojaan, ei pidä ylläpitää minkään ylevän itsemääräämisoikeuden nojalla. Minusta valtioneuvoston pitäisi tehdä Turussa suuri pakkoliitos. Koko Turun kaupunkiseudun kehitys on tämän keskinäisen taktikoinnin seurauksena jäänyt paljon jälkeen siitä, mitä se toisenlaisten pelisääntöjen vallitessa olisi.
Toisen syy pakkoliitoksiin olisi mielestäni yhdyskuntarakenteen eheyden vaaliminen. Kun yksi kaupunki on jakautunut moneen itsenäiseen kuntaan, koko seudun kaupunkirakenne joutuu osittaisoptimointien seurauksena aivan hunningolle. Hyviä esimerkkejä tästä löytää pääkaupunkiseudulta, mutta jotta en herättäisi naapurisotaa, totean, että samaisen Turun alueella yhdyskuntarakenne kehittyy aivan epäoptimaalisesti juuri tästä syystä.
Kerava ja Järvenpää eivät ole naapurikaupunkeja, vaikka siltä junanmatkustajasta tuntuu. Välissä on kaistale Tuusulaa Ristikytö-nimisen 20 000 asukkaan kaupungin kohdalla. Tämä kaupunki on jäänyt monelta junamatkustajalta huomaamatta, koska sitä ei ole rakennettu – ei koska se kuuluu Tuusulaan ja Tuusulassa ollaan sitä mieltä, että junalla töihin meneviä ei kuntaan haluta. Ristikytä pitäisi liittää heti jompaankumpaan, Keravaan tai Järvenpäähän.
Pääkaupunkiseudun laajempi yhteistyö esimerkiksi sosiaali- ja terveyssekorilla antaisi mahdollisuuden sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen, jos siihen poliitikoilla olisi todellista halua. Positiivisen vaikutuksen edellytyksenä olisi kuitenkin omasta mielestäni se, että asiakkaat/kuntalaiset voisivat vapaasti valita sen perusterveydenhuollon palvelupisteen, missä asioivat.
Vaan mikä kunta sen käynnin maksaa. Vantaan tilanne vain vaikeutuu, jos vantaalaiset pääsevät espoolaisten terveyskeskuksiin ja Vantaa maksaa.
Jos tulkitsen kirjoitustasi oikein et pidä hyvänä tapaa jolla pääkaupunkiseudun kaupungit kilpailevat keskenään. Usein kilpailulla saadaan esiin kustannustehokkaimmat, kuluttajien arvostamat ja kestävät mallit. Mikä siis on vikana, koska näin ei tapahdu kaupunkien välisessä kilpailussa? Olisin innokas kuulemaan ajatuksiasi. Pääkaupunkiseudun yhteen liittäminen on varmasti fiksua verrattuna surkuhupaisaan nykytilanteeseen, mutta samalla menetämme kilpailun luoman luonnollisen kannustimen kehitykseen.
Esitän muutaman täysin harkitsemattoman ehdotuksen pääkaupunkiseudun kehittämisen edistämiseksi ilman, että kaupunkeja liitetään yhteen:
1. Kunnalliseveroa maksettaisiin esim suhteella 50/50 työssäkäyntikuntaan ja asuinkuntaan
2. Helsinki lopettaisi ulkopaikkakuntalaisten subventoinnin tarjoamalla kulttuuripalveluita, ilmaisia liikenneväyliä yms.
3. Kaupunkien kaavoitusmonopoli purettaisiin. Eli jos Sipoon puolella olisi maanomistaja, joka haluaisi tontilleen kerrostaloja hän voisi tilata tarkoitusta varten kaavan ja hanke toteutettaisiin riippumatta siitä mitä kaupungin isät ovat kaavailleet.
Turusta pari sanaa kun sen paremmin tunnen, PK seudulla kun en kauaa viihtynyt. Mikään ei ole estänyt Turkua kaavoittamasta OK-tontteja varakkaiden, ja jopa hieman köyhempienkin ihmisten käyttöön. Turussa on kyllä maata, niin kaupungilla kuin yksityisilläkin, siitä ei ole kertakaikkiaan minkäänlaista pulaa.
Turussa olisi mahdollista kaavoittaa jopa upeita merenranta tontteja niille kaikkein ansioituneimmille kansalaisille vaikka tuhatmäärin, nykyinen lainsäädäntö tai rantojen puute ei todellakaan olisi este sille. Eikä niitä tarvitsisi kaavoittaa edes Ruissaloon, se säästettäköön vain aivan kaikkein merkittävimmille Turkulaisille kuten tähänkin saakka..
Mielestäni kysymys kuuluukin: Miksi näin ei ole tehty? Miksi kaikki Turkuun kaavoitetut OK tontit sijaitsevat jossain Paattisten perämetsissä vaikka paljon lähempänäkin kuten esimerkiksi Kakskerrassa olisi hyviä paikkoja? Kyllä kaikki “turkkulaiset”, niin entiset kuin nykyisetkin, tietävät hyvin syyt tähän…
Mitä tulee Turun ympäristökuntiin sitten. Kun ajelee niissä niin mieleen ei todellakaan tule mieleen mikään Kauniainen tai Westend… Missä ne rikkaiden ghetot ovat? Kuraisille pelloille bygattuja pakettitaloja tosin näkee siellä täällä.. Tai rempattuja rintamamiestaloja.. Nekö ovat vaurauden merkki? Asuuko niissä mielestäsi ns. yhteiskunnan kerma? Ajaako yhteiskuntamme kerma todellakin 90-luvun korollalla Turkuun hitsaamaan laivoja tai keittämään ketsuppia?
Sinänsä Turun alamäkeä voi vain hämmästellä. Kaiken järjen mukaanhan sen pitäisi olla Länsi-Suomen kiihkeästi sykkivä keskus, koska Turun johdolla on ollut jo vuosia selkeä käsitys mihin suuntaan kaupunkia pitää kehittää. Asukasmäärähän ei sinänsä pienene ja käsittääkseni koulutkin pullistelevat oppilaita, joten tulevaisuuskin on taattu koska jopa Huutavaan Työvoimapulaan löytyy apuja..
Oikeistaan siis ihmettelen miksi edes mainitsit koko Turun.. Haluatko väittää että Turussa olis erityisen paljon esimerkiksi sairaita ihmisiä? Kaikenhan pitäisi olla silloin kunnossa kun väkiluku ei pienene, kuten maaseudun suppean ajattelun kituvissa pikkukunnissa.. Ehkä et vain tiedä PK seudun poliitikkona Turusta tarpeeksi.
Jätän eriävän mielipiteen tuosta: “Kysymys metron rakentamisesta Söderkullaan ei herättänyt yhtään puheenvuoroa itse ehdotuksesta”.
Kun harmitellaan asutuksen hallitsematonta leviämistä, erityisesti kaupunkisuunnittelusta vastaavat ja siitä päätöksiä tekevät voisivat katsoa peiliin ja ihan oikeasti miettiä miksi ihmiset muuttavat kauemmaksi ydinkeskustoista ja lähiöistä. Voisiko ehkä olla, että ihmiset eivät vaan löydä haluamaansa elämänlaatua niiltä alueilta?
Jos kehityksen suuntaa halutaan muuttaa näen tasan kaksi vaihtoehtoa: joko kaupunkisuunnittelun kautta aletaan tehdä kaupunkia ihmisille tai sitten pakotetaan kaikki asumaan kullekin ruokakunnalle osoitetussa standardiasunnossa.
Eikai se, että joku ostaa jostain Nurmijärven haja-asutusalueelta maata, ja muuttaa asumaan sinne nyt välttämättä ole Nurmijärven päättäjien vika?
Turun taloustilanteesta olen saanut moneen kertaan opetusta Turun virkamiesjohdolta.ne luvut ovat aivan hirveitä. Noihin kaavoitusesimerkkeihin en pysty ottamaan kantaa, koska en tiedä noista alueista mitään.
Kuntien välinen kilpailu on hyvä asia, tai olisi, jos sille olisi olemassa kunnolliset säännöt. Yritysten välisessä kilpailussa monet epäterveet kilpailukeinot ovat kiellettyjä, koska kokemus on osoittanut, että ne johtaisivat väärään tulokseen. Jopa urheilussa on menty kieltämään dopingin käyttö, eikä nyrkkeilyssä saa lyödä vyön alle, mutta kuntien välisessä kilpailussa tällaisia toimintaa kahlitsevia sääntöjä ei ole.
Kuntien välisessä kilpailussa voi teoriassa pärjätä vähän paremmin — muut olosuhteet vakioituna — hoitamalla asiansa hyvin, mutta tällä on varsin vähäinen vaikutus verrattuna epäterveiden kilpailukeinojen volyymiin.
Parhaita kilpailukeinoja on
1) Ei rakenna asuntoja köyhille. Sipoo esimerkiksi ei ole vuosiin (koskaan? rakentanut yhtään aravavuokra-asuntoa, eikä noita Espoossakaan montaa ole.
2) Kaavoittaa asuntoja riittävän kauas palveluista paikkaan johon ei tule mitään kunnollista joukkoliikennettä. Vaatimus, että perheellä on oltava varaa kahteen autoon, pitää sopivasti köyhät poissa.
3) Kaavoittaa tontit vaikkapa niin, että sallitaan yksi asunto, mutta 700 neliötä. Tällä tavalla Karhusaaresta on pidetty tuulipukukansa poissa.
4) Järjestää asiat niin, että toimeentulotukea hakeva joutuu viikoiksi jonottamaan ilman rahaa ja ruokaa.
5) Jos kuntaan ilmaantuu asunnoton, vuokraa tälle kahdeksi viikoksi asunnon naapurikunnasta niin, että tämä ehtii vaihtaa kirjat.
6) Ei huolehdi vammaispalveluista lainkaan, vaikka laki niin vaatii, mutta sanktioita ei ole. Vammainen ymmärtää kyllä muuttaa pois.
7) Pitää raskaat vanhuspalvelut niin huonona, että ikäihmiset vaihtavat kuntaa siinä vaiheessa, kun alkavat tuntea vetoa vanhainkotiin.
Näillä säännöillä kilpaillen kohti auvoisempaa maailmaa!
Kaikkiin noista Oden mainitsemista 1 — 7 kohdista en pysty kommentoimaan, mutta useimpiin Turun osalta.
1) Turun ympäristökunnissa on vuokrataloja ja niistä on hyvin helppo saada asunto, vuokratkin ovat pienempiä kuin Turussa. Omakohtaisia kokemuksia on Raisiosta ja Liedosta, ei tosin aivan viime vuosilta, mutta tilanne ei kuulemma ole muuttunut.
2) Mahdollisesti tottakin mutta syynä lienee useimmiten se ettei joidenkin kuntalaisten omistamia maita kertakaikkiaan sovi pakkolunastaa.. Juuri tämä on yksi pääongelmia Turussa.
4) Juuri Turussa menetellään näin ja asiasta lienee kantelujakin kasapäin. Vaikkapa Raisiossa ja Liedossa sosiaalitoimiston palvelut ovat paljon helpommin saatavissa. Tämä on aivan yleistä tietoa ja on lukenut jopa Turun Sanomissa.. Kylillä on kylläkin puhuttu tietynlaisesta “asymmetriasta” sosiaalipalvelujen tarjoamisessa mutta jos sellaista onkin tapahtunut niin se on ollut epäilemättä vain panostus loistavaan tulevaisuuteen..
5) Olen kuullut tällaisesta tapauksesta jossain pohjanmaalla, mutta eiköhän se ole ns. urbaanilegenda..
6) Tässä on varmasti perää mutta jonkun pikkukunnan on oikeasti usein vaikea näitä järjestää. Kuntaliitosten vaihtoehtona olisi mielestäni terveydenhoidon, vanhuspalvelujen ja vammaistenhuollon siirtäminen valtion hoidettavaksi, koska ne suuremmatkin kunnat toteuttavat näitä kuitenkin vaihtelevalla prioriteetilla ja näin kansalaiset joutuvat vääjäämättä eriarvoiseen asemaan. Samassa yhteydessa kuntien rahoitusta ja muutakin vastuuta voitaisiin tarkastella uudelleen.
7) Ymmärtääkseni juuri suuremmissa kaupungeissa vanhuspalvelut ovat kangerrelleet, eikä mitään selvää vanhusten muuttoliikettä esim. Turun ympäristökunnista Turkuun ole mielestäni ollut havaittavissa.. Useimmitenhan vanhukset ovat erittäin haluttomia minkäänlaisiin muutoksiin, muuttamisesta puhumattakaan, eikä huonokuntoisuus joka on palvelujen saamisen edellytys paranna lainkaan tilannetta. Ruotsiin aikanaan muuttaneiden ja nyt mahdollisesti vanhuksena palailevien määristä olisi mukava saada tietoa, heidän kotikuntansahan on ollut useimmiten juuri niissä heikoimpia..
Turussa olisi kyllä syytä toimia järkiperäisemmin. Säästöjä on hankittu mm. sulkemalla käsityöläismuseo talveksi. Kun Turussa on kuitenkin viisi (5) kaupunginjohtajaa niin eikö niistä ne neljä ylimääräistä voisi myydä lippuja siellä ja vaikka harjailla samalla ainutlaatuisen museon kujia? Uskoisin juuri tämän työn olevan heille paremmin sopivaa kuin nykyinen, ainakin tuloksista päätellen..
Helsingin kaupunginjohtaja lupasi miehitetylle alueelle siirtokunntia, jotka koostuvat tiiviistä mutta matalasta ja laadukkaasta merenrantarakentamisesta.
Ei voi kun todeta, että kyllä Helsingin köyhille, vanhuksille ja vammaisille koitta nyt kissanpäivät.
Keskustelin eilen pakkolunastamisesta ystävieni kanssa. Rupesi mietityttämään koko touhu. Mikä oikeuttaa meidät määrittelemään jonkun toisen laillisen omaisuuden arvoa? Jos minulla on tontti, josta olen maksanut 200k €, mutta en suostu myymään sitä alle 600k € eikö tontti silloin ole noin arvokas minulle, vaikka vastaavan tontin markkinahinta olisi 300k €. Jos tämä tontti otetaan minulta pois ja tilalle annetaan 300k €, niin yhteiskunnan resurssithan menevät tehottomampaan käyttöön ja varallisuutta häviää. Tietysti jos oletamme maanomistusoikeuden olevan ikään kuin asumisoikeusasunnon tapainen järjestely, jossa minulla on oikeus nauttia maastani, mutta oikeastaan se on minulla vain vuokralla edellinen järkeily ei päde.
Tervvehdys
Pakkolunastettu Sipoon alue 0n noin 30 neliölikometriä- Tehkääpä laskupäät sivistyneitä arvauksia, mikä sen markkinahinta tulee olemaan. Viulut maksaa tietysti tontin ostaja ja jos Helsinki subventoi jotain, niin osa tulee yhteiskunnalle.
En tee tätä kysymystä kenkkuilumielessä vaan ihan mielenkiinnosta, mitä maksaa läntti isänmaata. Markkinataloudessa hinta syntyy markkinoilla. Paitsi niissä tuotteissa, joita on pakko ostaa ja joissa tuottajalla on monopoli kuten sähkössä.
Mitään ei ole pakkolunastettu, joten ei tuollaista laskelmaa voi myöskään tehdä. Maanomistusoloihin ei ole puututtu millään tavalla.
Ei olekaan pakkolunastetettu, mutta maalle voidaan jo nyt laskea joku markkinahinta. Yleensä pakkolunastukset seurailevat käypiä hintoja. Pidän itsestäänselvyytenä, että Helsingin kaupunki ostaa maat itselleen. Siitä tulee Suomen kaikkien aikojen kallein maakauppa. Ei mikään köyhien asuinalue,
Osmo: Mitään ei ole pakkolunastettu ja hyvä niin. Mitä mieltä olet pakkolunastamisesta siinä tapauksessa, että maanomistajat eivät myy tonttejaan rakennusfirmoille tai eivät itse rakenna tonteilleen uuden kaavan sallimaa kerrosalaa? Jos olet pakkolunastamisen puolesta edellä mainitussa tilanteessa, niin voitko kertoa mielipiteesi toimen oikeutuksesta.
Jouni Lundqvistille ja muille asiasta kiinnostuneille ehdottaisin, että vilkaisette kommenttiani keskusteluketjun“Metro Söderkullaan” osioon. Löytyy ketjun loppupäästä.
Tänään Talosaaren “hetivalmiit” rakennusmaat ovat jälleen jäämässä meren alle.
Jouni onkin aivan oikeassa veikkaillessaan maakauppojen hintaa.
Kaikki hurskaat puheet edullisista asuntoalueista ovat puhdasta puppua!
Ihmisiä lobbattiin härskisti Sipoon kaappauksen puoltajiksi.
Heitä huiputettiin.
Oden väite, ettei itse tässä keskusteluketjussa metroasiasta puhuttu, ei pidä paikkaansa.
Oden helminauhakaupunki-idea pitää sisällään metron, joten katson ainakin itse asiaa kommentoineeni.
Sitäpaitsi metro Söderkullaan on niin idioottimainen ajatus, ettei sitä kannata sen kummemmin noteerata.
Heli-rata on huomattavasti järkevämpi ratkaisu, joka sitäpaitsi palvelee muitakin kuin helsinkiläisiä.
Heli-radalle on kaavoissa varaus, metron itäjatkeelle ei ole.
Molemmat raidehankkeet eivät yksinkertaiseti mahdu maisemaan.
Jos tänne ahdettaisiin kaksi raideliikenneväylää, se käytännössä tarkoittaisi sitä , että tällä suhteellisen kapealla liitosalueella olisi raskaan liikenteen väylä n. kolmensadan metrin välein.
Siis rannasta pohjoiseen katsoen : Maantie 170, metrorata, Porvoon moottoritie ja pohjoisimpana Heli-rata.
Mihin ihmeeseen täällä se vihreä luonnonläheinen puutarhakaupunkien helminauha tungettaisiin?
Jos joku haluaa heti tutustua Talosaaren rakennusmaiden laatuun, niin tässä linkki : http://www.sipoo.fi/sipoonpuolesta
Kuvat löytyvät Uutisia otsikon alta.
Tästä terveyskeskustilanteesta: myös Helsingissä on rankkaa palvelujen alimitoitusta. Esimerkiksi koillisessa lääkärille pääseminen vaatii kokemusta, heikommat jäävät kotiin nuolemaan itse haavojaan
Joku sen tosiaan maksaa: nyt maksajina ovat heikoimmassa taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa asemassa olevat kuntalaiset.
En ymmärrä, miksi pitää ylläpitää kuntarajoja. Pääkaupunkiseutu voisi olla yhtä kuntaa yksintein.