Metro Söderkullaan

Nyt kun on selvää, että pala Lounais-Sipoo­ta liitetään Helsinki­in, Helsin­gin ja Sipoon tulisi aloit­taa neu­vot­te­lut metron ja sen ympärille rak­en­tu­van nauhakaupun­gin ulot­tamis­es­ta Sipoon puolelle Söderkul­laan asti.

Olen iloinen KHO:n päätök­ses­tä ja myös siitä, että KHO hylkäsi Helsin­gin val­i­tuk­sen lunas­tus­lu­vas­ta Nikkilän mai­hin. En sik­si, että se on kohtu­ullista sor­sit­tua Sipoo­ta kohtaan (on se sitäkin) vaan kos­ka se on ennakko­ta­paus väl­jem­män lunas­tuskäytän­nön puolesta.

80 vastausta artikkeliin “Metro Söderkullaan”

  1. Ker­rotko Ode, mis­tä syn­tyy vahvem­malle oikeus ottaa pakol­la toisen kun­nan alueita?

    Kuin­ka tämä vahvem­manoikeu­den käyt­tö sopii Vihreän puolueen peri­aat­teisi­in paikallis­demokra­ti­as­ta ja kun­nal­lis­es­ta itsehallinnosta.

    Sen tiedän, että te tah­dotte, te olette vahvem­pia, teitä on enem­män, jatku­va kasvu vaatii “leben­srau­mia”, olis kiva rak­en­taa metroa jnpp.
    Mut­ta kuin­ka te perustelette toim­intanne peri­aat­teel­lisel­la tasol­la ja siihen liit­tyvät moraaliset kysymyk­set, on jäänyt min­ulle täysin epäselväksi.

  2. Pekka Raukolle: Vahvem­man oikeut­ta taide­taan kut­sua demokra­ti­ak­si, jos­sa enem­mistön etu ajaa vähem­mistön edun. En minäkään hirveän iloinen ole kaik­ista päätök­sistä mitä eduskun­ta tai kaupun­ki säätää, mut­ta näil­lä pelisään­nöil­lä men­nään, onneksi.

    Sipool­la oli oma aikansa ottaa osaa pääkaupunkiseudun kasvu­un, mut­ta eipä paljoa näyt­tänyt tapahtuvan.

  3. Raukko, mik­si kaupunkien koko­ero olisi eet­tis­es­ti merkit­tävä asia? Minus­ta tuol­lainen puhe pikku sipooparas­ta ja isos­ta pahas­ta Helsingistä on infantiilia.

    Mitä tulee Itämetroon, se on Laa­jasa­lon ratikan, His­tan raiteen ja Kehäradan itäosan ohel­la pri­or­i­teet­ti yksi seudun joukkoli­iken­nehankeis­sa. Eli siis radat uusille asuinalueille on tärkeimpiä hankkeita.

    Sipoo ja val­tio eivät tule rahoit­ta­maan metroa Söderkul­laan hin­taan 700 miljoon­aa euroa. Minkä se Län­simetron kus­tan­nusarvioiden perus­teel­la tulee maksamaan.

    Toisaal­ta metron palve­lu­ta­so Söderkul­lan etäisyyk­sil­lä on kyseenalainen. Söderkul­la — Rauta­tien­tori 40 minuuttia?

    HKL pitää pistää suun­nit­tele­maan metron­sa uusik­si. Speksit on että ase­mat mak­sa­vat miljoo­nia eikä kym­meniä miljoo­mia, ja jokaisel­la niistä ei tarvitse pysähtyä. Län­simetro voi odot­taa sen ajan, jollei val­tio tai Espoo vihel­lä peliä poik­ki sitä ennen.

  4. Voitaisko seu­raavak­si harki­ta Kau­ni­ais­ten pakkoli­itos­ta Helsinki­in? Eivät ole siel­lä tajun­neet itse alkaa ryhtyä suun­nit­tele­maan raideliikennettä.

  5. “Vahvem­man oikeut­ta taide­taan kut­sua demokratiaksi,”

    Tämä tulk­in­ta tuo ymmär­ret­täväk­si tapah­tuneen ja pois­taa ris­tiri­idan vihrei­den laa­timien ohjelmien ja käytän­nön toimien väliltä.
    Erit­täin mielel­läni kuulisin saman “tun­nus­tuk­sen” vihrei­den omas­ta suusta.

    Demokra­ti­as­ta on ole­mas­sa myös toisen­laisia tulk­in­to­ja ja luulen että tämä vihrei­den tulk­in­ta joka mah­dol­lis­taisi esimerkik­si Venäjälle Suomen, tai sen osien, demokraat­tisen hal­tu­uno­ton, edus­taa kuitenkin vähemmistöä.

    Suv­eren­i­teet­ti on meil­lä jaet­tu niin, että osa siitä on yksilön hal­lus­sa, osa on kun­nal­la, osa val­ti­ol­la ja osa EU:lla.
    Sovit­tu­jen pelisään­tö­jen mukaan näi­den rajo­jen yli ei kävel­lä. Yksilö ei voi ottaa hal­tu­un­sa naa­purin tont­tia, vaik­ka hänel­lä olisi ilmeinen lisäti­lan tarve. Myöskään kun­ta tai val­tio ei voi niin tehdä. Ei vaik­ka se olisi naa­puri­aan suurempi.

    Toki puolue voi ajaa kun­nal­lisen itse­hallinnon kumoamista ja ns. paikallis- tai lähidemokra­t­ian alasajoa, jon­ka jäl­keen kun­tara­jo­ja ei ole. Pelkän fan­tasian varas­sa ei kuitenkaan saisi toimia, mikäli halu­taan säi­lyt­tää usko demokra­ti­aan ja itsemääräämisoikeu­den pysyvyyteen.

  6. “Suv­eren­i­teet­ti on meil­lä jaet­tu niin, että osa siitä on yksilön hal­lus­sa, osa on kun­nal­la, osa val­ti­ol­la ja osa EU:lla.
    Sovit­tu­jen pelisään­tö­jen mukaan näi­den rajo­jen yli ei kävellä.”

    Meil­lä on sovit­tu, että kun­tien rajoista päät­tää viime kädessä val­tio. Jos val­tio nyt päät­tää siirtää omia sisäisia kun­nan­ra­jo­jaan (täysin lain­säädän­nön mukaan, kuten KHO tote­si), niin eihän siinä mitään ongel­maa ole. Vai eikö sinus­ta val­ti­ol­la ole oikeut­ta päät­tää sisäi­sistä rajois­taan parhaak­si kat­so­ma­l­laan tavalla?

    Kari

  7. Sipoolaisethan ovat nim­by­illeet pääkaupunkiseudun kasvun kanssa jo vuosikymmenet. Kos­ka Suo­mi on demokra­tia, on vain oikein, että sel­l­aiselle ret­telöin­nille pis­tetään loppu.

  8. Timo,

    Kau­ni­aisi­in kulke­vat Helsin­gin rautatiease­mal­ta U, S, ja E‑junat. Vuoroväli vai­htelee 10:stä 20:een min­u­ut­ti­in. Mat­ka-aika 19 minuuttia. 

    Asi­at ovat siis erit­täin hyvin siel­lä raideli­iken­teen puoles­ta. Veikkaisin mat­ka-ajan oma­l­la autol­la aamu­ru­uhkas­sa ole­van ainakin 40 min­u­ut­tia Kau­ni­ai­sista keskus­taan. Kau­ni­ai­sis­sa ole­vat tut­tuni käyt­tävät paljon lähili­iken­teen junia.

  9. En tiedä, näetkö van­hoi­hin kir­joituk­si­isi tullei­ta poste­ja, joten kir­joi­tan tähän kysymyk­sen, joka ei liity tähän aiheeseen.

    Kir­joitit aiem­min: “Sähköläm­mit­täjä läm­mit­tää kivi­hi­ilel­lä”. Eräässä Suomen suurkaupungis­sa kah­den hyvin paljon sähköä kulut­ta­van omakoti­talon liit­tämi­nen kaukoläm­pöön sähköläm­mi­tyk­ses­tä mak­saisi noin 10000€/talous(kaupungilta kysyt­ty summa). 

    Onko mielestäsi tässä ongel­maa, vai tulisiko yksit­täisen talouden olla valmis mak­samaan kyseinen sum­ma kaukoläm­pöön vaihtamisesta?

  10. Raukko,

    Jos luet läpi perus­tus­lain huo­maat että käsi­tyk­sesi “sovi­tu­ista pelisään­nöistä” ei ole oikea — ne eivät ole absolu­ut­tisia, ja ne pun­ni­taan mui­ta peri­aat­tei­ta vas­taan jos on tarpeen. Perus­tus­lain (ja lain) puit­teis­sa kun­ta, val­tio tai yksi­ty­ishenkilö saa ottaa hallintaansa tai ainakin käyt­töön­sä mai­ta esimerkik­si pakkol­u­nas­tuk­sel­la tai rasit­teen muodossa. 

    Käyt­tämäl­läsi Venäjä-Suo­mi esimerkil­lä ei ole mitään tekemistä perus­tus­lain ja Suomen oikeusjär­jestelmän kanssa, joten sil­lä ei ole mitään tekemistä Helsin­ki-Sipoo ‑kiis­tan kanssa. 

    Yksilö voi pakol­la ottaa käyt­töön kaistaleen naa­purin tont­tia tietä varten. Muuten esimerkik­si ranta­ton­tit joista ei ole yhteyt­tä tiev­erkkoon oli­si­vat täysin arvottomia.

  11. Mitähän tämä Pekka-poika­rauk­ka oikein lässyt­tää? Kun­ta on hallinnolli­nen yksikkö ja kun­ta­jako ja kun­nall­ishallinto perus­tuu laki­in. Ei kyse ole mis­tään vahvem­man oikeud­es­ta muu­ta kuin sil­lä tasol­la, että laki­in perus­tu­va enem­mistöpäätös voidaan sik­si tulki­ta jos oikein saivar­rel­laan. Samal­la tosin voidaan tode­ta että kaik­ki eduskun­nan päätök­set ovat sit­ten ns. vahvem­man oikeut­ta. Itku­raivar­i­han sil­loin tulee.

    Nämä “sovi­tut pelisään­nöt” (ilmaisu on aivan jär­jetön kos­ka laki ja hallinto ei ole mitään potku­pal­lopeliä) sisältävät sen että lain mukaan tehty kun­tara­jan siir­to on tehtävis­sä kun toim­i­taan oikeuskäytän­nön mukaises­ti. Kyse ei ole omis­tu­soikeu­den muu­tok­ses­ta vaan rajan­si­ir­rosta. Mikä siinä on niin vaikea­ta ymmärtää? 

    Tietysti odotet­tavis­sa voi olla pakkol­u­nas­tuk­sia esim. metroa varten, mut­ta nekin toimet perus­tu­vat laki­in ja oikeu­sis­tu­imien päätök­si­in. Maan­omis­tus on tarkim­min säädel­tyjä asioi­ta tässä maas­sa ja kaik­ki omis­tu­soikeu­teen kohdis­tu­vat muu­tok­set on tehtävä tarkan määrä­muo­tois­es­ti, muuten ne eivät ole päte­viä. En tiedä onko itsenäisyy­den aikana tapah­tunut ker­taakaan niin että joku olisi men­nyt toisen maalle sanoen että tämä on nyt min­un vaan kyl­lä siihen tarvi­taan todis­tuk­sia, lain­hu­u­to ja notaarin leima. 

    Kos­ka kyse on laista, niin eduskun­ta voi sitä muut­taa. Kaik­ki lait ovat muutet­tavis­sa. Ihan kaik­ki. Perus­tus­lakia myöten.

  12. “Kun­nalli­nen itse­hallinto on Suomes­sa perus­tus­lais­sa taat­tu ja sen tulee perus­tua kun­nan asukkaiden itse­hallintoon (121 §).”

    Näin ker­too vihrei­den demokratiaohjelma
    Minus­ta tämä on hyvin yksiselit­teis­es­ti san­ot­tu, mut­ta vihrei­den toim­inta on yhtä yksiseliteis­es­ti tätä peri­aatet­ta vastaan.

    Val­tio voi tietyin ehdoin muut­ta kun­tien rajo­ja, mut­ta kun se tässä tapauk­ses­sa toimii hyvin selkeästi ain­oas­taan isom­man kun­nan käsikas­sarana, on toim­inta minus­ta törkeän moraali­ton­ta. Ratkais­us­sa ei ole kyse Suomen yleis­es­tä edus­ta, vaan pelkästään Helsin­gin edus­ta, eikä aloite ole tul­lut val­ti­ol­ta, vaan Helsingiltä

    Sipoon ryöstö helpot­taa het­kek­si Helsin­gin pöhöt­tymisen aiheut­ta­maa ahdis­tus­ta, mut­ta kuten muis­sakin riip­pu­vuuk­sis­sa, yksit­täi­nen annos ei ratkaise ongel­maa, vaan pitkässä juok­sus­sa ain­oas­taan pahen­taa sitä. Etenkin kun biit­ti mureni pienem­mäk­si kuin mitä tavoiteltiin.
    Minus­ta yleinen luot­ta­muk­sen hor­ju­mi­nen kun­nal­lisen itsemääräämisoikeu­den suh­teen on kohtu­u­ton hin­ta Helsin­gin het­kel­lisen mieli­halun tyydyttämisestä.

    Päätök­sen muodol­lis­es­ta pätevyy­destä en siis ole kiin­nos­tunut. KHO on var­masti pätevämpi arvioimaan sitä kuin minä, ja toiv­ot­tavasti päätös menee aikanaan myös EU:n tuomiois­tu­imi­in, jos­sa asuu se vielä suurem­pi juridi­nen viisaus.
    Kuten ensim­mäisessä kom­men­tis­sani ker­roin, olen lähin­nä kiin­nos­tunut siitä, kuin­ka tämä sopii yhteen vihrei­den peri­aat­tei­den, ohjel­ma­julis­tusten ja moraa­likäsi­tys­ten kanssa. Minus­ta kun se on täysin yhteen­sopi­ma­ton, ilman sitä ole­tus­ta että “Vahvem­man oikeut­ta taide­taan kut­sua demokratiaksi”

  13. Miten EU:n vas­tus­ta­ja Raukko voi hyväksyä sen, että tuo organ­isaa­tio puut­tuu Suomen sisäisi­in asioi­hin. Onko Union­il­la täl­lainen man­daat­ti ja pitäisikö olla?

    Kaupunkien kas­vaes­sa viereisiä maalaiskun­tia tai osia niistä on yht­enään liitet­ty kaupunki­in. Ei tässä ole mitään kovin ihmeellistä.

  14. “Val­tio voi tietyin ehdoin muut­ta kun­tien rajo­ja, mut­ta kun se tässä tapauk­ses­sa toimii hyvin selkeästi ain­oas­taan isom­man kun­nan käsikas­sarana, on toim­inta minus­ta törkeän moraalitonta.” 

    Mil­lä perus­teel­la val­tioi toimisi isom­man kun­nan käsikas­sarana tässä asi­as­sa? Väitätkö tosis­sasi, että Helsin­ki pysty­isi vaiku­tus­val­lal­laan esimerkik­si pain­os­ta­maan Suomen valtiota?

    “Ratkais­us­sa ei ole kyse Suomen yleis­es­tä edus­ta, vaan pelkästään Helsin­gin edus­ta, eikä aloite ole tul­lut val­ti­ol­ta, vaan Helsingiltä”

    Mitähän eri­ty­isiä etu­ja Helsin­ki nyt sai? Yhteistyö Sipoon kanssa ei ole toimin­ut, ja pääkaupunkiseu­tu ei ole päässyt kas­va­maan tas­apain­ois­es­ti eri ilman­su­un­ti­in — tämä on koko Suomen ongel­ma, jon­ka KHO myös tote­si päätök­sessään (erit­täin painav­ista syistä, jne.)

    Se keneltä tuli aloite ei ole mil­lään taval­la merk­i­tyk­sel­listä tässä asi­as­sa. Jos minä haas­tan sin­ut oikeu­teen jostain asi­as­ta ja sin­ut tuomi­taan esimerkik­si kor­vauk­si­in, niin toimi­iko oikeuslaitos sil­loin min­un käsikas­saranani sil­lä perus­teel­la, että aloite tuli minulta?

    “Sipoon ryöstö helpot­taa het­kek­si Helsin­gin pöhöt­tymisen aiheut­ta­maa ahdis­tus­ta, mut­ta kuten muis­sakin riip­pu­vuuk­sis­sa, yksit­täi­nen annos ei ratkaise ongel­maa, vaan pitkässä juok­sus­sa ain­oas­taan pahen­taa sitä.” 

    Mis­tähän ongel­mas­ta nyt puhut ja miten se sit­ten sinus­ta pitäisi ratkaista?

    “Minus­ta yleinen luot­ta­muk­sen hor­ju­mi­nen kun­nal­lisen itsemääräämisoikeu­den suh­teen on kohtu­u­ton hin­ta Helsin­gin het­kel­lisen mieli­halun tyydyttämisestä.”

    Ei tässä nähdäk­seni mihinkään kun­nal­liseen itsemääräämisoikeu­teen olla puu­tut­tu. Sipoohan päät­tää itse asiois­taan, samoin Helsin­ki. Val­tio kuitenkin päät­tää kun­tien rajoista. Piste.

    “Kuten ensim­mäisessä kom­men­tis­sani ker­roin, olen lähin­nä kiin­nos­tunut siitä, kuin­ka tämä sopii yhteen vihrei­den peri­aat­tei­den, ohjel­ma­julis­tusten ja moraa­likäsi­tys­ten kanssa. Minus­ta kun se on täysin yhteen­sopi­ma­ton, ilman sitä ole­tus­ta että “Vahvem­man oikeut­ta taide­taan kut­sua demokratiaksi”

    Minus­ta ris­tiri­itaa ei ole. Kun­nat päät­tävät oma­toimis­es­ti kun­tien sisäi­sistä asioista ja val­tio esimerkik­si kun­tien rajoista. Tietenkin val­ti­ol­la on korkea kyn­nys puut­tua kun­tien välisi­in rajoi­hin (mikä onkin järkevää), mut­ta mikäli riit­tävän paina­vat ehdot toteu­tu­vat, kuten tässä tapauk­ses­sa toteu­tu­i­v­at, voidaan rajo­ja muut­taa val­tion päätöksellä.

    Kari

  15. “Miten EU:n vas­tus­ta­ja Raukko voi hyväksyä sen, että tuo organ­isaa­tio puut­tuu Suomen sisäisi­in asioi­hin. Onko Union­il­la täl­lainen man­daat­ti ja pitäisikö olla?”

    Äänestin aikoinaan EU:hun liit­tymisen puoles­ta, enkä ole kan­taani muut­tanut. En tiedä, mik­si pidät min­ua EU:n vastustajana
    EU voi, ja sen pitää puut­tua niihin asioi­hin, joiden suh­teen Suo­mi on vapaae­htois­es­ti sille suv­eren­i­teet­ti­aan luovut­tanut. Muil­ta osin ei.
    En hyväksy­isi esimerkik­si sitä, että Helsin­ki, tai osia siitä liitet­täisi EU:n toimes­ta Viroon.

    Kan­natan lämpimästi kun­tali­itok­sia. Olen mm. kir­joitel­lut vuosikau­sia nyt toteu­tuneen Pohjois-Kymen­laak­son kun­tali­itok­sen puoles­ta. Mut­ta niis­sä on kyse aivan eri asi­as­ta kuin tässä. Tämä oli ryöstö

  16. Puut­tumat­ta tei­dän eteläneläjien riitoi­hin pieni jour­nal­isti­nen huomio: uuti­sis­sa tahal­laan tai tahat­tomasti käytet­ty ter­mi “pakkolu­ovute­tut alueet” oli kyl­lä lois­ta­va sanaval­in­ta. Tuol­la sinän­sä täysin neu­traalil­la ter­mil­lä on vieläkin oma his­to­ri­alli­nen kaikun­sa ja särähti sen ver­ran kor­vaan että sai kävelemään TV:n viereen. Pis­teet toimittajalle!

  17. “pakkolu­ovute­tut alueet” oli kyl­lä lois­ta­va sanavalinta.”

    Tot­ta. Joku tääl­lä urput­ti että Venäjä esimerkki­ni ei sovi tilanteeseen, kos­ka siinä ei toimi­ta Suomen perus­tus­lain puitteissa.
    Analo­giana vahvem­man oikeu­den käytöstä se on mielestäni kuitenkin pätevä, kos­ka Suomen pakkolu­ovutet­tu­jen aluei­den juridis­en ase­man kohdal­la ei ole mitään epä­selvää — ne kuu­lu­vat kan­sain­välisen oikeusjärjestyk­sen mukaan sille vahvem­malle, joka ne aikanaan otti.

  18. http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id80012.html

    “Malila arvioi että Sipoo-päätös nos­taa alueen hin­to­ja kym­meniä pros­ent­te­ja, kuten on käynyt muun muas­sa Lah­den oiko­radan var­rel­la sekä ydin­voimaloiden läheisyydessä.”

    Jos Malila on oike­as­sa, tässä on todel­lakin tapah­tunut oikeusmurha. Tosin oikeusmurha on se, että liitos­ta jar­rut­tanei­ta taho­ja ei pis­tetä telkien taakse “sota­syyl­lis­inä” ja Sipoo­ta pakote­ta mak­samaan sotako­r­vauk­sia, kun ker­ran halu­taan näitä analo­gioi­ta sit­ten käyttää. 

    Se, että moinen hin­nan­nousun paine on, ker­too nimit­täin sen, että Sipoo kun­tana hoitaa asi­at niin paljon kehnom­min ja jopa omia asukkaitaan sor­taen, että hin­nat painu­vat kym­meniä pros­ent­te­ja. No, nyt kun sudeet­tialueet on liitet­ty Helsinki­in, voidaankin kat­soa ja odot­taa, kun lop­utkin imais­taan. Mikä on ihan oikein; jos joku kun­ta kohtelee asukkaiden­sa omaisu­ut­ta tuol­la taval­la, pitää se pistääkin ruotuun. 

    Kun­ta ja sen alueet ovat asukkaitaan varten, kun­nal­la itsel­lään ei ole mitään arvoa.

  19. “Analo­giana vahvem­man oikeu­den käytöstä se on mielestäni kuitenkin pätevä, kos­ka Suomen pakkolu­ovutet­tu­jen aluei­den juridis­en ase­man kohdal­la ei ole mitään epä­selvää — ne kuu­lu­vat kan­sain­välisen oikeusjärjestyk­sen mukaan sille vahvem­malle, joka ne aikanaan otti.”

    Ei pidä paikkaansa. Mikään oikeusjär­jestelmä tai val­tioiden yläpuolel­la toimi­va legi­moitu elin ei kyseistä aluelu­ovu­tus­ta päät­tänyt. Viimekädessä se perus­tui Suomen ja Neu­vos­toli­iton val­tioiden väliseen sopimuk­seen. Tietenkin voidaan sanoa, että suurem­pi osa­puoli, joka sat­tui vielä voit­ta­maan sodan, pääsi vahvem­paan ase­maan neu­vot­teluis­sa ja pystyi käyt­tämään “vahvem­man oikeut­ta” ja pain­os­tuskeino­ja (kuten epäilemät­tä käyt­tikin) omien tavot­tei­den­sa saavuttamiseksi.

    Helsin­gin ja Sipoon kiis­tas­sa tästä ei ole kysymys. Siinä päätök­sen tekee lail­lis­es­ti toimi­va val­tio­val­ta, jota tuskin kumpikaan osa­puoli pystyy pain­os­ta­maan suun­taan tai toiseen.

    Kari

  20. Osaatko Osmo sanoa, mik­sei koko Sipoon yhdis­tämistä hoidet­tu ker­ral­la. Kaikkien pääkaupunkiseudun kun­tien yhdis­tämin lie­nee kuitenkin pitkän aikavälin tavoite ja tämä olisi ollut hyvä het­ki han­kkeen käynnistykseen.

    Seu­raa visointia. 

    Pidem­mäl­lä aikavällil­lä on var­maan nähtävis­sä malli, jossa
    kun­ta­jako vas­taa suht tarkasti maakun­ta­jakoa. Onko ole­mas­sa jotain perustet­ta tätä pienem­pään hallinta­soon Suomen kokoises­sa maas­sa. Skot­lanti selviää 5 miljonas­ta asukkaas­ta 32 alue­hallinnol­lisel­la yksiköllä.

    Myöhem­min voisi tavoite olla, “yksi kansa, yksi kun­ta” ja Suomes­sa olisi yksi man­nerkun­ta ja 16 Ahve­nan­maan kuntaa.

  21. Jos tehtäisi­in niin, että palaute­taan Laut­tasaari, Kulosaari, Haa­gan kaup­pala, Vuosaari, Mal­mi, Lounais-Sipoo, jne. itsenäisik­si kun­niksi joil­la on yhteinen paikall­ishallintoelin jota voidaan kut­sua vaik­ka Helsingik­si. Kaik­ki lienevät tyytyväisiä.

  22. Oikeasti fik­sua­han olis pitää varsin laa­ja kun­taverkko 400–600 ja viedä kun­nil­ta suurin osa niiden velvollisuuksista.
    Läh­es kaik­ki nykyiset tehtävät vaikka­pa maakunta-tasolle.

  23. @Jurban,
    Ote­taan mallia Ruot­sista, jos­sa luoti­in maakun­ta­hallinto samaan aikaan kun kun­tia liitet­ti­in toisi­in­sa, niin että Got­lanti on maakun­ta, jos­sa on yksi kunta.

  24. Tiedemies.

    Onko tieteel­lis­es­ti todis­tet­tu, että ei ole ole­mas­sa mui­ta arvo­ja kuin raha?
    Ja onko täysin kiis­ta­ton­ta, että ihmi­nen joka ei ymmär­rä omaisu­u­den arvon­nousun autu­aak­sitekevää ihmettä, on jotenkin ulkop­uolisen avun ja tuen tarpeessa?

    Jos sipoolaiset ovat kohdelleet itseään huonos­ti, niin se ei minus­ta pitäisi olla hei­dän takapi­hoilleen pyrkivien helsinkiläis­ten asia. 95% sipoolai­sista olisi kuitenkin halukkai­ta kohtele­maan itseään huonos­ti myös jatkossa.

  25. Sipoolaiset ovat kohdelleet koko Helsin­gin kaupunkiseudun muu­ta asu­jaimis­toa huonos­ti poim­i­mal­la rusi­nat pullasta. 

    Kaupunkiseudun pitää pystyä laa­jen­e­maan kaikki­in suun­ti­in koko sosioekonomisel­la paletil­laan. Köy­hät ja vieras­maalaiset ovat joukos­samme Helsingis­sä, Espoos­sa ja Van­taal­la — mik­sei sit­ten Sipoossa? 

    Ymmär­rän Tiedemiehen kom­mentin niin, että maan­omis­ta­jien on irvokas­ta valit­taa, että Helsin­ki vie maat, kun se tuo laa­jen­nusaluei­den maan­omis­ta­jille melkoisen arvon­nousun, riip­pumat­ta siitä, hoide­taanko maan­hank­in­ta kaup­pana vai lunas­tuk­se­na. Olen samaa mieltä. 

    Sipoo on väljyyten­sä kanssa yksin. Niin kuin tääl­lä kir­joitet­ti­in, paha Grankul­lakin on osa tiivistä kaupunki­raken­net­ta ja hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien varrella. 

    Jos Koivis­to oli sitä mieltä, että urheiluk­il­pailuis­sa pitäisi lopet­taa kansal­lis­laulu­jen laulami­nen vahin­gol­lisen nation­al­is­min kitkemisek­si, samal­la perus­teel­la voisi Suomes­ta häivyt­tää kun­tara­jat ja niitä tuke­vat symbolit. 

    Tilalle joko anonyy­mi suurkun­ta tai muu ylem­män tason hallintoyk­sikkö ja kaupungi­nosa­ta­soinen neu­voa-anta­va hallinto lähios­al­lis­tu­misen ja osal­lis­tamisen välineeksi.

  26. Tämä ei liity mitenkään aih­e­seen mut­ta vihreät ovat taistolaisia

    “Ketä entiset tais­to­laiset äänestävät nyt. Salmisen kir­jan lopus­sa on liite, jos­sa esitetään Anna Kon­tu­lan pro gradu –tutkimuk­sen tulok­se­na ex-tais­to­lais­ten puolue­jakau­ma. Vihre­itä äänestää 45 pros­ent­tia, 28 pros­ent­tia Vasem­mis­toli­it­toa ja kahdek­san pros­ent­tia kom­mu­nis­te­ja. Muille puolueil­la jää 19 pros­entin osu­us. Lisäk­si ex-tais­to­lai­sista Suomen NATO-jäsenyyt­tä vas­tus­taa 90 pros­ent­tia. Mitkähän ovat näi­den ihmis­ten van­hempi­en ammatit?”

  27. Tiedemiehelle tiedok­si, että karhusaare­lainen tont­ti mak­soi läh­es miljoona euroa viime vuonna.
    Jos Sipoo olisi kohdel­lut kun­ta­laisi­aan hyvin, niin sin­un logi­ikallasi sen olisi pitänyt mak­saa var­maan puoli­toista miljoonaa!
    Olen ollut mielel­läni huonos­ti kohdel­tu sipoolainen.
    Nyt kun muu­tun hesalaisek­si, tulen seu­raa­maan mie­lenki­in­nol­la hintakehitystä.
    Jus­si Pajunen vaku­ut­teli tänään , ettei Hesa tule keinot­tele­maan tont­ti­hin­noil­la, ja antoi samal­la ymmärtää, että Hesa on alueen suurin maanomistaja.
    Hohhoh!
    Hesa omis­taa surkeat 700 ha alueesta!
    Suurin osa sijait­see eteläisessä Sipoonkorvessa!
    Kyl­lä tont­tikeinot­telus­ta tule­vat pitämään huolen luovute­tun alueen todel­liset maanomistajat!
    Noista Hesan kuu­lui­sista maan­omis­tuk­sista Talosaaren ton­tit sijait­se­vat niin alav­il­la mail­la, että ne ovat n.4 ker­taa vuodessa veden alla.
    Lähetän Odelle muu­tamia kuvia alueelta. Siihen vain sit­ten pohjoista Venet­si­aa rak­en­tele­maan. Tulee todel­la merelli­nen “edulli­nen” puu­tarhakaupun­ki tuostakin alueesta.
    Liejua on n. 40 metriä alaspäin, joten siitä vain hal­val­la paaluttelemaan.
    Vihreät voivat myös onnitel­la itseään Sipoonko­r­ven kansal­lispuis­to­hankkeen sabotoinnista.
    Luin juuri, ettei YM usko Sipoonko­r­ven kansal­lispuis­toon tämän Hesan laa­jen­tu­misen vuoksi!
    Muuten olen täy­del­lisen yksimieli­nen Pekka Raukon kanssa Vihre­it­ten demokratiakäsityksestä.
    Pelkkää hurskastelua!
    Henkilöko­htais­es­ti tulen tais­tele­maan Sipoonko­r­ves­ta viimeiseen herkku­tat­ti­in asti ja kut­sun muutkin met­sän ystävät mukaan tähän taisteluun!

    Leena Liipo­la
    Pro Sipoonkorpi
    Puheenjohtaja

  28. Kyl­lähän kun­nall­ishallintoa tai jotakin muu­ta vas­taavaa paikall­ishallintoa tarvi­taan, kos­ka ei kaikkea voi Suomen kokoises­sa maas­sa mitenkään päät­tää Helsingistä käsin. 

    Tässä ei olekaan kyse siitä, vaan voidaan jopa argu­men­toi­da, että kyse on (alueel­lisen) tasa-arvon toteu­tu­mis­es­ta. Miten voi olla, että kaikkial­la muual­la Helsin­gin­seudul­la asukasti­heys on pien­im­mil­lään kolminker­tainen, suurim­mil­laan kuusikym­menker­tainen Sipooseen verrattuna? 

    Kuten aiem­pi kom­men­toi­ja sanoi, Sipoo on poimin­ut rusi­noi­ta pul­las­ta tähän asti. Jos joku on epäoikeu­den­mukainen asi­as­sa ollut, se on ollut Sipoo.

  29. “voisi Suomes­ta häivyt­tää kun­tara­jat ja niitä tuke­vat symbolit”

    Noinko­han helsinkiläiset oli­si­vat valmi­ita siihen, että utsjoke­lainen saisi osal­lis­tua metrolin­jauk­sia koske­vaan päätöksentekoon?

    Ensin pitäisi lähteä siitä, että Espoo, Kau­ni­ainen ja Van­taa pakkoli­itet­täisi Helsinki­in. Se olisi pääkaupunkiseudun kaupunki­rak­en­teen kannal­ta ehdot­tomasti paras ratkaisu. Se ei kuitenkaan toteu­tune koskaan, kos­ka vahvem­man oikeudel­la se liitos ei ole toteutet­tavis­sa. Vas­tus­ta­jat kun eivät ole riit­tävän heikko­ja. Asi­as­ta pitäisi sopia vapaae­htois­es­ti ja sivistyneesti, eikä se kuu­lu pääkaupunkiseu­tu­lais­ten vahvuuksiin.

    Mitä opimme Sipoon tapauksesta?
    Jos emme muu­ta, niin opimme mil­lä mekanis­mil­la syn­nytetään vihaa ja väkivaltaa.
    Kun yksi toimia on mui­hin näh­den yliv­er­taisen voimakas, ei sen tarvitse ottaa heikom­pi­en mielip­iteitä huomioon. Sik­si se menet­tää kykyn­sä empa­ti­aan ja voi kylmästi ohit­taa muiden halut ja tarpeet. Vastapuoles­ta leiv­otaan jopa sota­syyl­lisiä, kun he eivät jaa suuren ja mah­ta­van naa­purin­sa arvo­ja, eivätkä ymmär­rä kuin­ka upeaa jatku­va pöhöt­tymi­nen on.

    Väki­val­taa meil­lä tuskin on odotet­tavis­sa, eikä miehit­täjän tarvitse men­nä tur­vaa­maan rauhaa Sipooseen panssaroiduil­la ajoneu­voil­la. Syn­nyte­tyn vihan määrä on kuitenkin huo­mat­ta­va, ja käytet­ty pro­pa­gan­da on läh­es suo­raan kopi­oitu suures­ta maail­mas­ta. Otan tähän lop­pu­un esimerkin koomisim­mas­ta päästä.

    Tiedemies kir­joit­taa:

    “Tosin oikeusmurha on se, että liitos­ta jar­rut­tanei­ta taho­ja ei pis­tetä telkien taakse “sota­syyl­lis­inä” ja Sipoo­ta pakote­ta mak­samaan sotakorvauksia”

    Jar­rut­tanei­ta taho­ja oli sipoolai­sista n. 95%. Suurpi­irteis­inä voimme määrätä sotako­r­vauk­set kollek­ti­ivis­es­ti kaikkien sipoolais­ten mak­set­taviksi. Sehän on sodan hävin­neen kohta­lo ollut aina ennenkin.

    Tiedemies jatkaa:

    “Kun­ta ja sen alueet ovat asukkaitaan varten, kun­nal­la itsel­lään ei ole mitään arvoa”

    Tässä tiedemies ker­too sotapro­pa­gan­dak­si kään­net­tynä, että Sipoon kun­ta ja sen alueet ovat Helsin­gin kaupun­gin asukkai­ta varten ja Sipoon kun­nan asukkaiden mielip­i­teel­lä ei ole mitään arvoa.
    Sotapro­pa­gan­daan pere­htymätön voisi luul­la, että tiedemies tarkoit­ti Sipoon kun­nan ole­van Sipoon kun­nan asukkai­ta varten, mut­ta tämä on tietysti virheelli­nen tulkinta.

  30. Leena Liipo­la:

    “Tiedemiehelle tiedok­si, että karhusaare­lainen tont­ti mak­soi läh­es miljoona euroa viime vuonna.”

    Sinivihreä:

    Onnit­te­lut vain sipoolaisille maan­omis­ta­jille. Kävin kat­se­le­mas­sa seudul­la tont­te­ja ‑90-luvun alus­sa ja hin­nat oli­vat sil­loin vähem­män markois­sa kuin nyt näköjään eurois­sa. Onko­han noin myön­teinen hin­take­hi­tys ollut ihan Sipoolais­ten omaa ansio­ta? Itseä tietenkin kismit­tää kun ei tul­lut tuol­loin ostet­tua tont­tia tule­vi­in tarpeisi­in. Sipoo vain tun­tui ole­van sil­loin niin kovin syr­jässä, mut­ta kiitos Helsin­gin kasvun ja laa­jen­e­misen, tilanne on nykyään jo toinen.

    Mikä tässä muuten Sipoo­ta har­mit­tikaan. Oliko se se, että pk-seu­tu kehit­tyy, ja sipoolais­ten omaisu­u­den arvo kas­vaa edelleenkin kohisten?

  31. Kaupunkien yhteen­li­it­tämisen estää intres­siri­s­tiri­idat, karkeasti ottaen Espoo ei halua Van­taan velko­ja, Helsin­ki taas ei Van­taa­ta ilman Espoo­ta. On naivia ja asian vier­estä kuvitel­la että jos tähän päälle ripotel­laan vapaae­htoisu­ut­ta ja sivistyneisyyt­tä, niin intres­siri­s­tiri­idat maagis­es­ti ratkea­vat. Vähän niin kuin sanoisi, että jos rikkail­ta ei perit­täisi vero­ja niin he antaisi­vat kuitenkin vas­taa­van sum­man hyväntekeväisyyteen.

    Taloudel­liset intres­sit sovitel­laan joko pakol­la tai lahjo­ma­l­la. Val­tio voisi tar­jo­ta hal­val­la maaomis­tuk­si­aan Helsin­gin seudul­la yhdis­tyväl­lä kaupungille, eli lahjoa Helsin­gin ja Espoon otta­maan Van­taan velat niskoilleen. Kep­pinä taas tode­ta, että jos ei vapaae­htoisu­us ei toi­mi niin aina voidaan säätää poikkeuslaki.

    Se että esimerkik­si Utsjoke­lainen kansane­dus­ta­ja puut­tuu pääkaupunkiseudun älyt­tömyyk­si­in on toiv­ot­tavaa. Itseasi­as­sa odotan, että val­tio yht­enä mak­sa­jana viheltää pelin poik­ki ennen kuin Län­simetron hin­ta nousee miljardiin.

  32. “Kaupunkien yhteen­li­it­tämisen estää intres­siri­s­tiri­idat, karkeasti ottaen Espoo ei halua Van­taan velko­ja, Helsin­ki taas ei Van­taa­ta ilman Espoo­ta. On naivia ja asian vier­estä kuvitel­la että jos tähän päälle ripotel­laan vapaae­htoisu­ut­ta ja sivistyneisyyt­tä, niin intres­siri­s­tiri­idat maagis­es­ti ratkeavat.”

    On se hyvä, että me tääl­lä maal­la emme tien­neet intres­siri­s­tiri­ito­jen estävän kun­tali­itok­set, vaan sovit­te­limme ne ja yhdis­timme Kou­volan seudun kunnat.
    Mei­dän pelas­tuk­sek­si ilmeis­es­ti koi­tui, että Helsin­gin näkökul­mas­ta olemme niin kaukana, että meitä ei oikeas­t­aan edes ole ole­mas­sa. Muuten­han tänne olisi tul­tu ker­tomaan kuin­ka per­verssiä on sovitel­la intres­siri­s­tiri­ito­ja ja vielä per­verss­in­pää on arvostaa jotain muu­ta kuin omaisu­u­den arvon nousua.

  33. Vään­nän tämän nyt rauta­lan­gas­ta: Jos hin­ta nousee liitok­sen seu­rauk­se­na, se tarkoit­taa, että osta­jae­hdokkaat usko­vat, että kiin­teistö on arvokkaampi liitok­sen jäl­keen kuin ennen sitä. Jos näin on, niin Helsin­gin kykyyn tehdä niitä asioi­ta, jot­ka tekevät kiin­teistöistä arvokkai­ta, luote­taan siis enem­män kuin Sipooseen.

    Se, että sipoolaiset ovat jar­rut­ta­neet, tarkoit­taa sitä, että joko he eivät ole uskoneet liitok­sen tuo­maan hin­nan­nousu­un tai sit­ten heitä ei kiin­nos­ta. Kumpikaan vai­h­toe­hto ei ole kovin mairit­tel­e­va jar­rut­telijoiden kannalta.

    Syy on se, että jos eivät ole uskoneet hin­nan­nousu­un, niin ilmeis­es­ti ovat olleet väärässä ja toim­i­neet omaa etu­aan vas­taan. Jos taas hin­nan­nousu ei ole kiin­nos­tanut, niin sil­loin kyse on ollut joko vedä­tyk­ses­tä (vitkutel­laan kaavoitus­ta jne kunnes pakkoli­itetään siinä toivos­sa, että lunas­tuk­ses­sa saadaan parem­pi hin­ta) tai kiu­san­teosta ja nim­by­ilystä. Mui­ta syitä en keksi.

    Mitä tulee pääkaupunkiseudun mah­dol­lisi­in kun­tali­itok­si­in, niin kyl­lä nekin pitäisi ajaa läpi. Se, että kasvun vuok­si Espoo, Helsin­ki ja Van­taa selviävät (kuten miten) lak­isäätei­sistä tehtävistään, ei ole mikään syy sille, että ne hoide­taan tehot­tomasti ja päällekkäis­es­ti. En tiedä, kun en ole näh­nyt luku­ja ja selvi­tyk­siä, mut­ta jos tehokku­ut­ta saataisi­in kun­nat yhdis­tämäl­lä, niin tot­takai se pitää tehdä. 

    Itseasi­as­sa uskon, että pääkaupunkiseudun yhdis­tämis­es­tä toden­näköis­es­ti olisi enem­män absolu­ut­tisia hyö­tyjä kuin joidenkin (maanti­eteel­lis­es­ti) iso­jen mut­ta har­vaan asut­tu­jen naa­purikun­tien yhdis­tämi­sistä, ainakin jos palvelu­raken­net­ta ajatellaan.

  34. Moi

    Olen jostain syys­tä kyken­emätön näkemään Raukon tapaan tässä val­tion päät­tämässä kansakun­nan sisäisessä rajan­si­ir­rossa mitään mullis­tavaa vääryyt­tä mil­lään tasol­la. Eikös tämä eden­nyt täysin itsenäisen Suomen demokraat­tiseen lain­säädän­töön kuu­lu­van järjestyk­sen puit­teis­sa. Jos demokra­t­ian tuot­ta­mas­ta päätök­ses­tä on eri mieltä, ei pidä syyt­tää demokra­ti­aa sinän­sä taik­ka vihrei­den demokratiakäsityksiä. 

    Kuten Kari osu­vasti lait­toi: “Ei tässä nähdäk­seni mihinkään kun­nal­liseen itsemääräämisoikeu­teen olla puu­tut­tu. Sipoohan päät­tää itse asiois­taan, samoin Helsin­ki. Val­tio kuitenkin päät­tää kun­tien rajoista. Piste.”

    Onhan se tietenkin ikävää, jos jokin osa­puoli joutuu luop­umaan omas­taan kokon­aisu­u­den edun hyväksi. 

    Eiköhän tuo liene kuitenkin aika selvää, että pääkaupunkiseudus­ta kan­nat­taisi ja pitäisi luo­da oma hallinnolli­nen yksikkön­sä, jot­ta ympäristöon­gel­matkin ratkeaisi­vat suju­vam­min ainaisen kun­tien välisen riite­lyn sijaan. Valitet­tavasti juuri Raukon tapaiset ajat­teli­jat jar­rut­ta­vat tätä kehi­tys­tä viimeiseen saakka. 

    Ja mitä tulee lähidemokra­ti­aan, niin suurem­man yksikön sisälle voitaisi­in luo­da nyky­isiä kun­tia huo­mat­tavasti pienem­piä lähidemokraat­tisia ‘kort­teliy­hdyskun­tia.’ Demokra­ti­as­sa kun on se muka­va piirre, että lake­ja ja sitä myötä asioi­ta voi muut­taa eli tehdä myös toisin kuin aiemmin.

    Pekan heit­to: “Ensin pitäisi lähteä siitä, että Espoo, Kau­ni­ainen ja Van­taa pakkoli­itet­täisi Helsinki­in. Se olisi pääkaupunkiseudun kaupunki­rak­en­teen kannal­ta ehdot­tomasti paras ratkaisu.”

    Siis kun­han ei Sipoota ???

    Jos demokra­t­ian tuot­ta­maan päätök­seen silti halu­aa vaikut­taa kun tun­tee omia arvo­jaan loukatun, niin aina voi koet­taa vaikut­taa jo tehtyyn päätök­seen julk­isu­u­den kaut­ta. Saat­taa jopa onnis­tua onnis­tuneesti toteutetun kam­pan­jan avul­la, mis­tä esim. allekir­joit­tanel­la on vähäisiä koke­muk­sia Lapin met­sä­so­tien ja talon­va­l­tausten osalta. 

    Tääl­lä demokra­ti­as­sa kun voi tur­val­lis­es­ti olla myös avoimesti järjestys­val­taa vas­taan nousten eri mieltä hallinnon päätök­sistä ja taloudel­lis­ten toim­i­joiden tekemi­sistä. Tästä kiitos sekä suo­ma­laisille maltil­lisille kansalaisjär­jestöille että rauhanomaiselle järjestysvallalle. 

    (Smash Asemin ylireagoin­nit ja vähäi­nen poli­isiväki­val­ta on oikeasti pieni särö maail­man­laa­juis­es­ti arvioiden, eikä oikeuslaitoskaan ole ryhtynyt vain­oa­maan kansalaisak­tivis­te­ja kohtu­ut­tomin tuomioin.)

    Pekka:“Väkivaltaa meil­lä tuskin on odotet­tavis­sa, eikä miehit­täjän tarvitse men­nä tur­vaa­maan rauhaa Sipooseen panssaroiduil­la ajoneu­voil­la. Syn­nyte­tyn vihan määrä on kuitenkin huomattava.”

    Mus­ta jotenkin tun­tuu, että Pekka nos­tat­taa vihaa ja kauhuku­via asi­as­ta, joka nyt ei vain ole sen arvoista. Ja liekö viha muutenkaan se tulok­sel­lisin tapa asioiden kor­jaamiseen. Kat­sokaa vaikka­pa Belfas­tia taik­ka Palestiinaa.

    Mut­ta ken­ties mä olen pahasti väärässä ja tämä Sipoon ‘val­taus’ on se ennal­ta-arvaam­a­ton piste, jos­sa Suomes­sa alkaa VALITETTAVASTI tapah­tua suuren maail­man tapaan.

    Olkaa hyvät. Ennus­tuk­seni asioiden kulusta: 

    Joukko sisukkai­ta Sipoon asukkai­ta aset­tuu puo­lus­ta­maan kun­tara­jakylt­te­jään helsinkiläisiä tielaitok­sen miehiä vas­taan. Sipoo­ta huu­taen he estävät työmiehiä tart­tumas­ta “Ter­ve­tu­loa Sipooseen” ‑kylt­ti­in. Onpa muu­ta­ma urheim­mista jopa kahli­u­tunut pakkas­es­ta jäiseen kylt­ti­in. “Tästä en lähde kuin hit­saa­mal­la. Perkele niin!”

    Paikalle ajaa poli­isi­par­tio selvit­tämään tilan­net­ta, mut­ta sipoolaiset esit­televät käsi­a­seitaan sekä hirvikivääre­itään ja vaku­ut­ta­vat ole­vansa tosis­saan. “Me emme nöyrry!” Poli­isi­par­tio saa ohjeen pois­tua paikalta. Mus­tan mai­jan lähtöä säestävät voimakkaat buu-huudot. 

    Iltauuti­sis­sa tämän pieni väliko­htaus noteer­ataan kol­man­nel­la sijal­la ja Suo­mi elää vielä tois­taisek­si Ruususen untaan.

    Paikalle ilmestyy kuitenkin seu­raa­vana aamu­na vahvo­ja poli­iosas­to­ja. Oper­aa­tio­ta johta­va poli­isipääl­likkö pääsee neu­vot­telu­un muu­ta­man apu­laisen­sa kanssa sipoolais­ten teltalle. Mut­ta neu­vot­te­lut kar­i­u­tu­vat viidessä min­uutis­sa tulok­set­tom­i­na ja autoilleen pyrkiviä poli­isia ale­taan täysin yllät­täen ampua läheis­es­tä met­sästä käsin. Poli­isit joutu­vat peräy­tymään autoi­neen takaisin Helsin­gin puolelle tuli­tuk­sen alaisi­na ja seka­sor­ron val­las­sa. Kolme poli­isia kaatuu ja koko Suomen val­taa järkytys. 

    Ket­tutytöistä ja puiden­halaa­jista ei ollut tähän puhu­mat­takaan maanvil­jeli­jöistä taik­ka paper­i­työläi­sistä. Kokoon­pano­lin­joil­ta pois­potk­i­tut työläisetkin pysyivät rauhal­lisi­na. Sipoolaiset? Yllät­tävän rajua tilan­net­ta ale­taan välit­tömästi analysoi­da lukuis­ten tieteil­i­jöi­den voimin kaikissa uutis­stu­diois­sa, mut­ta nimeno­maan sipoolais­ten kapinoin­ti on lyönyt kaik­ki asiantun­ti­jat ällikäl­lä, eikä selkeää vas­taus­ta löy­dykään toimit­ta­jien yri­tyk­sistä huoli­mat­ta. Hil­jaisen­puoleinen Supon edus­ta­ja joutuu totea­maan, että tähä­nas­tiset uhkakar­toituk­set taita­vat olla hyödyt­tämiä. Toimit­ta­ja tivaa perään, että eikös se ole selvää, kos­ka suo­ma­lainen kansalaisak­tivis­mi ja ‑tot­telemat­to­muus on ollut tyystin veretön­tä Koi­järveltä Kemi­jär­ven paperite­htaan lyhy­taikaiseen miehitykseen.

    Suomen viat­to­muus kuitenkin lähe­nee keskustelu­jen kulues­sa jälleen ker­ran lop­puaan erääl­lä kunnanrajalla.

    Illal­la rajapyykille saa­puu nimit­täin poli­isin Karhuryh­mä pasi­panssareis­saan ajaak­seen täl­lä välin asetet­tui­hin miinoi­hin ja joutuu perään­tymään takaisin Helsinki­in. Tais­teluken­tälle jää kak­si palavaa panssari­au­toa ‘Eläköön Sipoo’ kyl­keen maalat­tuna. Muu­ta­ma miina suis­taa Suomen raiteil­taan. Tähänkö on tultu.

    Selvästi järkyt­tyneet poli­isi­jo­hta­jat ker­to­vat lehdis­töti­laisu­udessa, ettemme osan­neet odot­taa näin voimakas­ta vas­tar­in­taa. “Pyrimme neu­vot­telukos­ke­tuk­seen, mut­temme ehti­neet edes astua mega­foneinemme ulos panssari­au­toista, kun etum­maiset autot osui­v­at miinoi­hin. Autoista pak­enevia poli­ise­ja ammut­ti­in murhaa­van tarkasti hirvikivääreil­lä, mut­ta onnek­si olin määrän­nyt kaikille luotili­iv­it, joten uhrien määrä ei nous­sut suurem­mak­si kuin nyt kär­sit­tyyn kah­teen­toista poli­isi­in.” Karhuryh­män johta­ja sipaisee lyhy­itä hiuk­si­aan. “Olimme valmis­tau­tuneet pitkään piir­i­tys­ti­lanteesen ja vas­tus­ta­jan uuvuttamiseen.”

    Koko maail­man media kohdis­tuu Suomeen “3 miinaa ja 12 sur­man­lu­o­tia kansankodis­sa” ja kan­sain­välisiltä tahoil­ta tul­vii vetoomuk­sia rauhanomaisen ratkaisun puoles­ta, mut­ta sekä val­tio­val­ta, että kap­inal­lis­ten sipoolais­ten edus­ta­jat kom­men­toi­vat kri­isin ole­van Suomen sisäi­nen poli­isi­a­sia, johon muiden ei tule puut­tua. Halo­nen on selvästi tolal­taan, eikä Van­hanenkaan pysy totu­tun rauhallisena.

    Kap­inal­liset sipoolaiset puolestaan hur­raa­vat ja anta­vat kän­nyköi­den väl­i­tyk­sel­lä voiton­riemuisia haas­tat­telu­ja radio- ja tv-kanav­ille. “Me emme antaudu ennenkuin ‘pakkoli­itos’ perutaan!”

    Mut­ta muu­ta­man hil­jaisen päivän jäl­keen hei­dän kasvoilleen vai­h­tuu synkkä ilme. Poli­isi on sit­tenkin korot­tanut kri­isin seu­raavalle asteelle ja pyytänyt vir­ka-apua puo­lus­tusvoim­il­ta. Porin panssariprikaati jyris­telee aamuhämärän turvin paikalle kolon­nana, joka saa tärinäl­lään jäisen asfaltin halkeile­maan ja lumen tip­pumaan puista. Medi­an edus­ta­jia ei päästetä kah­ta kilo­metriä lähem­mäk­si rajapyykkiä, mut­ta uutispätk­istä kuu­luu selkeästi läpi asemi­in ajavien raskaiden panssari­vaunu­jen murina. 

    Pari­in tun­ti­in ei tapah­du mitään, kunnes yhtäkkiä taivaalle ilmestyy lukuisia F15-hävit­täjiä. Ilmavoimat pom­mit­ta­vat sipoolais­ten asemia lentole­htisil­lä tar­joten vielä tun­nin neu­vot­telu­aikaa. Ei vas­taus­ta. Seu­raavak­si tyk­istö moukaroi järeil­lä kanu­unoil­laan Sipoon keskus­taa savupom­meil­la pain­os­taak­seen kap­inal­liset antau­tu­maan. Ei vaiku­tus­ta. Vira­nomais­ten puo­lil­tapäivin pitämässä lehditöti­laisu­udessa kasvoil­la näkyy syviä juon­tei­ta. “Voiman esit­te­ly ei tuot­tanut tulosta. Odotamme seu­raavaa siir­toa.” Mut­ta vas­taus­ta siir­ron luon­teeseen ei saada. 

    Päivä sujuu kireis­sä tun­nelmis­sa paukku­pakkases­sa, eivätkä kum­mankaan puolen edus­ta­jat anna enää haas­tat­telu­ja. Yötä valai­se­vat osa­puolten leir­in­uo­tiot ja ilmoille särähtää toisi­naan her­mostunei­den miesten ampumia laukais­usar­jo­ja sekä val­o­raket­te­ja. Koko Suo­mi valvoo taulutele­vi­sioiden­sa äärel­lä ja foru­mit ovat tukkeu­tuneet kär­jekkäistä kan­nan­otoista. Kiihkeim­mät Sipoolais­ten puo­lus­ta­jat ver­taa­vat tilan­net­ta Wound­ed Kneen piir­i­tyk­seen vuodelta 1973. Alku­peräisas­ukkai­ta sor­re­taan jul­masti myös Suomes­sa. Toises­sa päässä heitot kään­tyvät luon­nol­lis­es­ti vuosien 17 ja 18 tapah­tu­mi­in sekä syyt­te­lyk­si ulko­mail­ta tulleeseen viat­tomien suo­ma­lais­ten värväämiseen kan­sain­välisen ter­ror­is­min käsikas­saroik­si. Kum­ma kyl­lä sen enem­pää inti­aanien jär­jestöt kuin esim. kur­ditkaan eivät anna tukeaan sipoolaisille. “Me emme näe tässä minkään­laista syytä valittamiseen.”

    Aamu koit­taa ja yksinäi­nen panssari ajaa varovais­es­ti kohti Sipoon rajaa. Koko Suo­mi näkee uutishe­likopter­ista kuin­ka panssari­vaunu räjähtää singo­nam­muk­sen osumas­ta 230 metriä Sipoon puolelle päästyään. Vau­nun torni lentää ilmaan ja pala­va aja­ja pääsee luukus­ta ulos lyy­histyäk­seen han­keen tien pienta­reelle. Epäusko val­taa koko kansan. 

    Seu­raa selkäpi­itä karmi­vat 60 sekun­tia hil­jaisu­ut­ta, joka repeää val­loilleen päässeek­si hel­vetik­si armei­jan avates­sa koko tulivoimansa. Helikopterin uuti­sankkuri puhkeaa itku­un: “En olisi uskonut tätä, hyvä luo­ja, hyvä luo­ja!” Lop­ut sanat hukku­van raskaiden asei­den jylinään. Met­sää kaatuu hehtaare­it­tain ja koko alue peit­tyy tum­maan savu­un. Suo­mi hilje­nee. Jalka­väen ketjut lähtevät eten­emään tun­nin kulut­tua panssarei­den tuke­m­ana mus­tana kyte­vi­in Sipoolais­ten asemi­in. Seu­raa hajanaista laukausten­vai­h­toa muu­tamien henki­in­jäänei­den jatkaes­sa epä­toivoista vas­tar­in­taa. Vanke­ja ei juurikaan jää otettavaksi .… 

    Rajapyyk­ki siir­retään kaikessa hil­jaisu­udessa kah­den viikon kulut­tua aiem­min aio­tulle paikalleen. 

    Eikä Suo­mi ole enää entisel­lään, kuten ennenkään.

    Salali­it­to­teo­ri­at, joiden mukaan EU/valtio jär­jesti koko tapah­tu­man kap­inal­lis­ten värväys­tä ja aseis­tamista myöten pelotel­lak­seen OIKEISTA ongelmista nou­se­vat kap­inan­poikaset lähtökuop­pi­in­sa eivät puolestaan lakkaa koskaan.

  35. Raukko,

    “Vastapuoles­ta leiv­otaan jopa sota­syyl­lisiä, kun he eivät jaa suuren ja mah­ta­van naa­purin­sa arvo­ja, eivätkä ymmär­rä kuin­ka upeaa jatku­va pöhöt­tymi­nen on.”

    Käytät sanaa “pöhöt­tymi­nen”, ikäänkuin Helsin­ki olisi jokin vas­ten­mielisen ihrainen henkilö, joka paisuu kyl­tymätön­tä ruoka­halu­aan. Onko tämä halvek­sun­taa ja piit­taa­mat­to­muut­ta niistä puolestasadast­tuhannes­ta ihmis­es­tä joiden elämä, työu­ra, koulu­tus ym. ym. on kyseessä? Vai onko niin, ettei mieliku­vi­tuk­sesi riitä hah­mot­ta­maan, mitä pääkaupunkiseudun asu­tu­s­paine merk­it­see tälle ihmisjoukolle? Minne sinä sijoit­taisit heidät?

  36. Kun­nalli­nen itse­hallinto on Suomen­maas­sa ainakin tähän asti ollut harv­inaisen vah­va — ver­rat­tuna mon­een muuhun eurooppalaiseen(kin) maahan.
    Eivät tai­da esim. Englan­nis­sa edes sanoo “kun­ta” tuntea…
    Uskoisin vihrei­den poli­ti­ikan Stadis­sa johta­van takaisku­un syksyn vaaleis­sa — vaik­ka vaalivoit­toa jo petataan…

  37. Edel­lis­ten kom­ment­tien teemas­ta poiketen pari kom­mentin­o­maista kysymystä:

    Mik­si Helsin­gin pitää lev­itä sivusu­un­nas­sa, eikä korkeussu­un­nas­sa kuten mon­et muut suurkaupun­git tekevät? Ydinkeskus­taan ja sen välit­tömään läheisyy­teen voisi val­lan main­iosti rak­en­taa korkeampia raken­nuk­sia kuin nyt.

    Mik­si ihmeessä pitää ensisi­jais­es­ti rak­en­taa meren­ran­taan? Toisin kuin wan­hoina hyv­inä aikoina, liiken­ney­htey­det meren kaut­ta ovat tois­ar­voisia. Kun kuitenkin työ­paikat ja palve­lut sijoit­tuvat pääosin samoille alueille, syn­tyy tilanne, jos­sa 50% poten­ti­aalis­es­ta laa­jen­tu­mis­varas­ta on meren peitossa.

    Mik­si 150 vuot­ta sit­ten kek­sit­ty metro on se ensisi­jainen ratkaisu joukkoli­iken­teeseen? Eikö muut­tuvaa kaupunki­raken­net­ta tuk­isi parem­min joku vähän uudem­pi ja jous­tavampi ratkaisu?

  38. Tiedemies:
    “Se, että sipoolaiset ovat jar­rut­ta­neet, tarkoit­taa sitä, että joko he eivät ole uskoneet liitok­sen tuo­maan hin­nan­nousu­un tai sit­ten heitä ei kiin­nos­ta. Kumpikaan vai­h­toe­hto ei ole kovin mairit­tel­e­va jar­rut­telijoiden kannalta.”

    Kysyin tul­la ylem­pänä, onko tieteel­lis­es­ti osoitet­tu, että ei ole mitään muu­ta arvo­ja kuin raha. Odotan edelleenkin vas­taus­ta, en lisää vään­nel­tyä rauta­lankaa tai muu­ta metalliromua.

  39. Janne:
    “Käytät sanaa “pöhöt­tymi­nen”, ikäänkuin Helsin­ki olisi jokin vas­ten­mielisen ihrainen henkilö, joka paisuu kyl­tymätön­tä ruokahaluaan.”

    Helsin­ki ei ole henkilö.
    Kyse on siis analogiasta.
    Helsin­ki on todel­lakin kuin “ver­tikaalis­es­ti lah­jakas henkilö”, joka oman istu­imen täytet­tyään ryhtyy vaa­ti­maan vierus­toverin paikkaa itselleen.

    Kysymys minne ohjaisin pöhöt­tyvän pääkaupunkiseudun lop­ut­tomasti kas­va­van mas­san, on minus­ta lähtöko­htais­es­ti väärä. Pöhö­tys on oire taud­ista, joka pitäisi hoitaa. Suurem­pi­en farkku­jen hom­maami­nen (tässä tapauk­ses­sa ryöstämäl­lä) ei ole mikään ratkaisu ongelmaan.

  40. Pekan analo­gia:

    “Helsin­ki on todel­lakin kuin “ver­tikaalis­es­ti lah­jakas henkilö”, joka oman istu­imen täytet­tyään ryhtyy vaa­ti­maan vierus­toverin paikkaa itselleen.”

    Eikös tähän analo­giaan sopisi huo­mat­tavasti parem­min “horison­taalis­es­ti lah­jakas henkilö” vai ovatko ne istuimet ker­rossänkymäis­es­ti päällekäin.

  41. Eli­na kirjoitti:
    “Eikös tähän analo­giaan sopisi huo­mat­tavasti parem­min “horison­taalis­es­ti lah­jakas henkilö” ”

    Tot­ta. Eihän Helsin­ki kuitenkaan vielä ole köl­lähtänyt lop­ullis­es­ti kyljelleen…

  42. “On se hyvä, että me tääl­lä maal­la emme tien­neet intres­siri­s­tiri­ito­jen estävän kun­tali­itok­set, vaan sovit­te­limme ne ja yhdis­timme Kou­volan seudun kunnat.”
    Asi­aa ei var­maan hai­tan­nut se että val­tio lahjoi, tarkoitin avusti kymmenel­lä miljoon­al­la, vai mitä se nyt oli? Joka tapauk­ses­sa onnea uuteen kaupunkiin.

  43. Pekka kyse­lee provoi­lu­mielessä tyh­miä ja odot­taa edelleen vastausta: 

    “Kysyin tul­la ylem­pänä, onko tieteel­lis­es­ti osoitet­tu, että ei ole mitään muu­ta arvo­ja kuin raha.”

    Vas­taus: ei ole!

    Arvo­jen tieteel­liseen tutkimuk­seen voit tutus­tua alka­jaisek­si prak­tisen filosofi­an peru­sopin­to­jen keskeis­ten teosten avul­la. Suosit­te­len sin­ulle help­pota­juisia Timo Airak­sista ja Ilk­ka Niiniluotoa.

  44. Pekka Raukko:
    Kysyin tul­la ylem­pänä, onko tieteel­lis­es­ti osoitet­tu, että ei ole mitään muu­ta arvo­ja kuin raha. Odotan edelleenkin vas­taus­ta, en lisää vään­nel­tyä rauta­lankaa tai muu­ta metalliromua.

    Voin vas­ta­ta Tiedemiehen puoles­ta: jos kulut­ta­ja on valmis mak­samaan kahdes­ta vai­h­toe­htois­es­ta tuot­teesta tois­es­ta 30 euroa ja tois­es­ta 40 euroa, on tul­lut tavak­si sanoa, että kulut­ta­jan silmis­sä jälkim­mäi­nen on parem­pi. Jos niiden valmis­tuskus­tan­nuk­set ovat yhtä suuret, tun­tuu järkeväm­mältä valmis­taa enem­män sitä, jota kulut­ta­jat enem­män arvosta­vat. Tähän Raukko tietysti sanoo, että onko kaikkea ajatelta­va rahas­sa ja tekee edelleen sitä huonom­mak­si todettua.

    Saman logi­ikan mukaan siipoolainen maa tulee parem­paan käyt­töön, jos mah­dol­liset asukkaat ovat valmi­it mak­samaan siitä Helsin­gin kaavoit­ta­mal­la taval­la enem­män kun Sipoon kaavoit­ta­mal­la taval­la. Niin­pä Sipoon kaavoitus vas­taa tuo­ta 30 euron tuotetta.

  45. Min­ua kiin­nos­taa mis­tä tämä sipoolais­ten ilkeily juuri vihre­itä kohtaan juon­taa juuren­sa? Ei KHO:ssa ole puoluei­den edus­ta­jia. Liit­tämisa­loit­teen tek­i­jöistä vihrei­den suh­teelli­nen osu­us on tuskin eri­tyisen suuri. 

    Onnek­si vihreät toi­mi kuin toi­mi, se vahvis­taa uskoa järkipuolueeseen. Sipoolaisen lin­tukodon suo­jelu on epävihreää elit­ismiä, eikä sitä pidä nöyris­tel­lä vaik­ka joku loukkaantuisikin.

    Ja miten ihmeessä Sipoonko­r­ven suo­jelu romut­tuu sil­lä perus­teel­la, että alue siir­tyy Helsingille? Ei ne luon­toar­vot sieltä katoa ja luon­non­suo­jelu­la­ki, maankäyt­tö- ja raken­nus­la­ki ja kaik­ki muutkin lait ovat voimas­sa myös Helsingissä.

  46. Oman logi­ikkani mukaa aion huomenis­sa kir­jau­tua Sipoon Puoles­ta ry:n kan­nat­ta­ja­jäsenksi — vuosikymmenet saaris­tossa kaiket kesät viettäneenä…

  47. Ode:
    “Niin­pä Sipoon kaavoitus vas­taa tuo­ta 30 euron tuotetta.”

    Sipoolai­sista 95% on valin­nut sen 30 euron tuot­teen, mut­ta Helsin­ki on ottanut sen heiltä väk­isin pois ja tuu­nan­nut ulkop­uolis­ten silmis­sä 40 euron arvoiseksi.
    Se markki­na­t­alous­teo­ria, jos sal­lii tämän, sal­lii var­masti myös suo­ravi­ivaisem­mat ryöstöt.

  48. Eli­naa kehotan tyrkyt­tämään kir­jo­ja tiedemiehelle, kos­ka miestiede ei ole tois­taisek­si löytänyt mui­ta arvo­ja kuin raha.

  49. tpyy­lu­o­ma kirjoitti:
    “Asi­aa ei var­maan hai­tan­nut se että val­tio lahjoi, tarkoitin avusti kymmenel­lä miljoon­al­la, vai mitä se nyt oli?”

    13 miljoon­aa sitä taisi tul­la, eli muu­ta­ma pros­ent­ti vuosibudjetista.
    Eiköhän se sama pieni porkkana olisi löy­tynyt hesalais­tenkin naker­ret­tavak­si, kun­han oli­si­vat vain malt­ta­neet laskea irti tois­t­en­sa hiuksista…

  50. Pekka:

    On se hyvä, että me tääl­lä maal­la emme tien­neet intres­siri­s­tiri­ito­jen estävän kun­tali­itok­set, vaan sovit­te­limme ne ja yhdis­timme Kou­volan seudun kunnat.

    Jouni:

    Sovit­telu Kou­volan alueel­la oli sitä, että meitä kun­tali­itok­sen vas­tus­ta­jia pain­os­tet­ti­in mukaan suurkun­taan sekä medi­as­sa että paikallis­ten poli­itikko­jen toimes­ta. Min­u­akin uhkailti­in jopa puolueesta (vihreät)erottamisella. Medi­as­sa mei­dät leimat­ti­in lyhyt­näköisik­si omaneduntavoittelijoiksi.

    Pienen maalaiskun­nan edus­ta­jana en taipunut edes omien vihrei­den pain­os­tuk­ses­ta. Tun­sin itseni siinä tilanteessa sipoolaisek­si. Hävisimme val­tu­us­tossa, mut­ta emme taipuneet suurten pain­os­tuk­sen alla. Kum­mal­la puolel­la bar­rikaa­dia sinä Pekka sil­loin olit. 

    Jouni L-

  51. Jouni:
    Olin sil­lä puolel­la bar­rika­dia, joka kan­nat­ti Elimäen suveree­nia päätös­val­taa oman liit­tymisen­sä suhteen.
    Liit­tymistä pidin järkevänä päätök­senä, mut­ta mielestäni demokra­ti­as­sa on sal­lit­ta­va myös demokraat­tis­es­ti tehty type­rä päätös. Olisin siis ollut valmis hyväksymään sen, että olisitte aja­neet kun­tanne konkurssi­in ennen kun se olisi selvi­tys­ti­las­sa liitet­ty suurkuntaan.

    Mie­lenki­in­toista olisi kuul­la, kuka sin­ut uhkasi puolueesta erot­ta. En edes tiedä, kenel­lä olisi moi­set valtuudet?

  52. Tallinnakin rak­en­taa jo ylöspäin. Mik­sei Helsinki?

    En ymmär­rä mik­si raha pitää sekoit­taa siihen mitä Sipoolaiset halu­a­vat. Vai­moni van­hem­mat tien­aa­vat yhteen­sä 40000€ mikä on aika pieni sum­ma ja omis­ta­vat kar­tanon, jon­ka myy­tyään ei tarvit­sisi enää hei­dän eli­naikanaan tehdä töitä ja voisi vielä matkustel­la niin paljon kuin lystäävät. Ja tuskin myi­sivät, vaik­ka saisi­vat 5 ker­taisen sum­man ver­rat­tuna “oikeaan” hintaa.
    ja täl­lä het­kel­lä kan­na­tus Sipoolais­ten kesku­udessa on varsin vah­va ei rahalle. Tosin gallupit voi heilah­taa aika nopeastikin suun­taan tai toiseen.

    Sen ymmär­rän, että jos Sipoon maa-alueet aut­ta­vat Helsin­gin asun­top­u­laan niin Sipoon lohkaisu on vält­tämätön toimenpide.

  53. Jounin väite, että hänet uhat­ti­in erot­taa vihreistä Elimäen kun­tali­itok­sen takia, on kyl­lä aika kova. Vihrei­den sään­nöt eivät tuo­hon anna mitenkään mah­dol­lisu­ut­ta. Siinä mielessä uhkaus on vähän saman­lainen kuin jos minä uhkaisin mitätöidä hänen avioliittonsa.

    Minäkin kyl­lä neu­voin paikallisia vihre­itä miet­timään asi­aa uud­estaan ja kuvailin, miten Elimäen tulee käymään, jos se jää yksin tuon kun­tali­itok­sen ulkop­uolelle. Mut­ta en olisi ollut erot­ta­mas­sa ketään puolueesta sen takia, että halu­aa ampua itseään jalkaan. 

    Olisi esimerkik­si syn­tynyt tilanne, jos­sa Elimäen on tehtävä ter­veyskeskusy­hteistyötä jonkun naa­purikun­nan kanssa, mut­ta minkään niistä ei tarvitse tehdä sitä Elimäen kanssa. neu­vot­tele siinä nyt sit­ten kun­nalle hyvä sopimus.

  54. Minäkin kyl­lä vähän ihmettelin, miten Pekka Raukko lait­taa Sipoon kun­tali­itok­sen vihrei­den syyksi.

    Hal­li­tus, johon vihreät eivät kuu­luneet, ehdot­ti liitok­sen anomista Helsingille. Helsin­gin val­tu­us­to hyväksyi täl­laisen anomuk­sen muuten yksimielis­es­ti, mut­ta RKP taisi vastustaa.
    Val­tioneu­vos­to hylkäsi Helsin­gin esi­tyk­sen, mut­ta aset­ti selvi­tys­miehen (sdp) selvit­tämään liitok­sen tarpeel­lista. Sen jäl­keen val­tioneu­vos­to, johon vihreät kyl­lä kuu­lui­v­at, hyväksyi esi­tyk­sen selvin äänestys­nu­meroin. RKP, Pekkari­nen ja Väyry­nen (muis­taak­seni) äänesti vas­taan, muut puolesta.

    Sipoos­sa kaik­ki puolueet ovat liitos­ta vas­tus­ta­neet, myös vihreät. 

    Minä kan­natin tätä sik­si, että Sipoon lounaisosien rak­en­t­a­mi­nen raideli­iken­teen varaan järkeväk­si nauhakaupungik­si on merkit­tävä ekoteko ja vähen­tää liiken­teen tuot­tamia päästöjä seudul­la huo­mat­ta­van paljon ver­rat­tuna siihen autokaupunki­in, jota Sipoo on rak­en­tanut ja siihen, että alueelle suun­nitel­tu asu­tus hajaan­tu­isi pitkin nur­mi­järvien savipel­to­ja kah­den henkilöau­ton ruokakunniksi. 

  55. Ode:
    “Minäkin kyl­lä vähän ihmettelin, miten Pekka Raukko lait­taa Sipoon kun­tali­itok­sen vihrei­den syyksi.”

    En tietenkään väitä sen ole­van kokon­aan vihrei­den syy. Se on vihrei­den syy sil­lä pain­oar­vol­la, mil­lä vihreät on edustet­tuna Helsin­gin val­tu­us­tossa ja eduskunnassa.

    Ryöstöli­igaa johti kieltämät­tä kokoomus­lainen, ja nämä “mei­dän nilk­it” vain ravasi perässä.

    Sinän­sä on posi­ti­ivista, että vihreis­sä alkaa löy­tyä halua toteut­taa pakkokeino­jen avul­la ekol­o­gista elämän­ta­paa. Vähän epäuskot­tavak­si toimin­nan tekee se, että pakkokeinot kohdis­te­taan tois­taisek­si yksi­no­maan naapureihin.

  56. On aika järkyt­tävää lukea, että useimpi­en kir­joit­ta­jien mielestä on ihan oikein noin yleis­es­ti, että enem­mistö päät­tää asioi­ta vähem­mistön puoles­ta. Täl­laisel­la logi­ikalla voi hyvin oikeut­taa orju­ut­tamisen kun­han siitä on hyö­tyä use­am­malle kuin siitä on hait­taa! Demokra­t­ian suurin ongel­ma on mielestäni juuri enem­mistön dik­tatu­uri, jota pitäisi käyt­tää hyvin harkiten. En ota kan­taa siihen oliko nyt Sipoon kanssa sel­l­ainen het­ki käsil­lä vai ei.

  57. Tont­tien arvon­nousu on todiste Helsinki­in kuu­lu­misen taloudel­lis­es­ta tehokku­ud­es­ta. Ongel­ma tont­tien halti­joille onkin niiden pakkol­u­nas­tus, joka on tul­lut huo­mat­tavasti toden­näköisem­mäk­si kuin mitä se oli Sipooseen kuu­lu­misen aikana. Tässä on vas­takkain maan­omis­ta­jien oikeus määrätä omaisu­ud­estaan ja omaisu­u­den arvo. On täysin ymmär­ret­tävää, että osa arvostaa itsemääräämisoikeut­taan rahaa enem­män, kos­ka ton­tille voi olla muitakin käyt­tö­tarkoituk­sia kuin omaisu­u­den kar­tut­ta­mi­nen. Esimerkik­si jos minä ostan palan met­sää pitääk­seni sen hakkuiden ulot­tumat­tomis­sa ja yritän suo­jel­la alueel­la vaik­ka jotain lem­pil­in­tu­ani, niin min­ua ei luul­tavasti lohdu­ta tipan ver­taa, jos se met­sä­plänt­ti kaavoite­taan uudek­si tor­ni­talok­si, vaik­ka sen arvo nouseekin, jos sil­lä on seu­rauk­se­na pakkol­u­nas­tus, met­sän hakkaami­nen ja tor­ni­talon rakentaminen.

  58. Kun­tara­jat eivät ole pyhiä, ja paikallis­demokra­ti­as­ta ja kun­nal­lis­es­ta itse­hallinnos­ta voidaan luopua.
    Sitä ei voi­da toteut­taa kuitenkaan niin kun nyt on tehty. Siis niin että Helsin­ki päät­tää Sipoon luop­u­van omas­ta suv­eren­i­teetista, joka siir­tyy Helsingille, mut­ta Helsin­ki säi­lyt­tää oman suvereniteettinsa.

    Jos vihreät tah­to­vat lopet­taa kun­nal­lisen itse­hallinnon ja paikallis­demokra­t­ian, niin oikea marssi­järjestys on, että niiden tärkeyt­tä ja eri­no­maisu­ut­ta korosta­vat ohjel­ma­julis­tuk­set perutaan ja ale­taan ajaa lain­säädän­töä suun­taan, johon nenä tämän täyskään­nök­sen jäl­keen osoittaa.

  59. Ode ja tapaus Kou­volan kunta:

    Minäkin kyl­lä neu­voin paikallisia vihre­itä miet­timään asi­aa uud­estaan ja kuvailin, miten Elimäen tulee käymään, jos se jää yksin tuon kun­tali­itok­sen ulkop­uolelle. Mut­ta en olisi ollut erot­ta­mas­sa ketään puolueesta sen takia, että halu­aa ampua itseään jalkaan.

    Jouni:

    Jos kun­tademokra­ti­as­sa val­tu­us­to tai val­tu­utet­tu ampuu itseään jalka­an, hänet/heidät voidaan äänestää seu­raavis­sa vaaleis­sa ulos. Jos val­tu­us­to on tyh­mä, syyt­täköön kansa itseään (sama kos­kee myös eduskun­taa), sil­lä jostain kum­man syys­tä kansa val­it­see tois­tamiseen samat päss­in­päät päät­tämään asioista :). Lainaan Ilk­ka Kan­er­vaa; “kun tun­nette min­ut tun­nette äänestäjäni”.

    Ja aika näyt­tää (jos näyt­tää), kuka ampui itseään jalka­an. Demokra­ti­as­sa päätök­set ovat aina jonkun kannal­ta vääriä (Mauno Koivis­to). Äänestin kun­tali­itos­ta vas­taan niil­lä tiedoil­la joi­ta sain. Luin puite­lain mon­een ker­taan ja keskustelin kun­tali­iton juristien kanssa. 

    Sipoo hakee näköjään apua Euroopan tason vaikut­ta­jista. Niin pitkäl­lä tääl­lä ei olla. Meille riit­tää Suomen oikeuslaitos.

    Jouni Lundqvist
    vihrea liitto

  60. Sipoon ja Elimäen rin­nas­t­a­mi­nen on kyl­lä täysin perusteetonta.
    Elimäel­lä vähem­mistö hävisi enem­mistölle, joka on aivan nor­maalia demokratiaa.
    Sipoos­sa ylivoimainen enem­mistö hävisi naa­purikun­nan enem­mistölle, eikä tapah­tu­mil­la ole siis mitään tekemistä demokra­t­ian, tasaver­taisu­u­den tai oikeu­den­mukaisu­u­den kanssa.

  61. Raukko nyt kyl­lä muut­taa his­to­ri­aa. Helsin­ki ei ole päät­tänyt Lounais-Sipoon liit­tämis­es­tä Helsinki­in. Helsin­ki on tehnyt asi­as­ta ehdo­tuk­sen, joka hylät­ti­in. Val­tioneu­vos­to päät­ti loh­jalaisen selvi­tys­miehen ehdo­tuk­ses­ta ja KHO hylkäsi valitukset.

  62. Muodol­lis­es­ti asia on voitu sumplia ja junail­la miten hyvän­sä, mut­ta aloite liitok­ses­ta on Helsin­gin ja se toteu­tui, kos­ka Helsingillä on “voima puolellaan”.

    Jokainen ymmärtää, että jos Sipoo olisi hak­enut itselleen palaa Helsingistä, vas­tauk­se­na olisi ollut räkäistä naurua.

  63. Pekka;

    Sipoon ja Elimäen rin­nas­t­a­mi­nen on kyl­lä täysin perusteetonta.
    Elimäel­lä vähem­mistö hävisi enem­mistölle, joka on aivan nor­maalia demokratiaa.

    Jouni;

    Niin var­maan on. Mut­ta asia meni niin, että val­tu­us­to päät­ti ensin liitok­selle ei. Sit­ten kun­nan­hal­li­tus toi kah­den viikon päästä saman asian val­tu­us­toon ja tulos oli kyl­lä. Mitä käh­mintöjä siinä välis­sä tapah­tui, on min­ulle edelleen arvoitus. 

    Mitään uut­ta tietoa ei joka tapauk­ses­sa tul­lut siinä välis­sä esi­in. Mut­ta se siitä. Demokra­tia päät­tää mitä päät­tää ja elämä jatkuu. Seu­raavis­sa vaaleis­sa val­i­taan uudet yhtä tyh­mät päät­täjät. Pekka saat­taa olla yksi niistä, minus­ta ei vielä tiedä. Ehdokku­us ratkeaa eloku­us­sa ja senkin jäl­keen man­daat­ti on kansan käsis­sä. Sen tyh­män joukon joka val­it­see type­r­iä päättäjiä.

  64. Hei

    Tämä väit­te­ly Raukon ja muiden välil­lä on muut­tunut hedelmät­tömäk­si juok­suhau­ta­so­dak­si jo use­ampi kom­ment­ti sit­ten. Raukko kokee kärsi­neen­sä pahem­man luokan vääryy­destä ja on nous­sut jostain syys­tä ris­tiretkelle nimeno­maan vihre­itä vas­taan. No, hänel­lä on mah­dol­lisu­us viedä riita EU:n tasolle, loba­ta siel­lä, nos­tat­taa kansan­li­ike, ryhtyä kansalais­tot­telemat­tomak­si, perus­taa ISVA (Itsenäisen Sipoon vapau­tusarmei­ja) jne. 

    Tääl­lä DEMOKRAATTISESSA Suomes­sa kukin kansalai­sista voi onnek­semme koet­taa vaikut­taa tärkeäk­si pitämi­in­sä asioi­hin monel­la taval­la. ISVA ei tosin tai­da olla, jos se ryhty­isi väki­val­taisi­in toimiin.

    Sille nyt ei vain voi mitään, että edes demokra­tia ei kykene tuot­ta­maan kaikkia tyy­dyt­täviä ratkaisu­ja, varsinkaan ris­tiri­itati­lanteis­sa. Joskus jonkun täy­tyy jopa luop­ua jostain kokon­aisu­u­den edun hyväk­si. Kun­nan­ra­jan siir­to. Apua sentään!

    Kyseessähän on vain ja ain­oas­taan halli­nol­lisen alue­jaon kor­jaus, jot­ta kokon­aisu­us eli pääkaupunkiseu­tu toimisi fiksummin. 

    Mä olen itse mon­en muun lail­la sitä mieltä, että koko pääkaupunkiseudus­ta pitäisi muo­dostaa oma hallinnolli­nen alueen­sa ja sulaut­taa nyt keskenään riitelevät kup­pikun­taiset kun­nat suurem­mak­si kokon­aisu­udek­si. Jon­ka sisälle voisi toki kehit­tää vaik­ka minkälaista kort­teli- yms. paikallisdemokratiaa.

    Mä en ymmär­rä mitä ker­takaikkisen pahaa KHO / Helsin­ki ym. tahot ovat tehneet, jot­ta lakien mukaan eden­neen pros­essin voisi tulki­ta kun­nal­lisen demokra­t­ian ja suve­neerisu­u­den alasajok­si, ryöstök­si. Eihän täl­laista yksit­täistapaus­ta voi nos­taa yleisek­si trendik­si edes vihrei­den ohjel­man ja peri­aat­tei­den tai minkään muunkaan suhteen. 

    Nim­imerk­ki Kari sanoi lait­ta­mat­tomasti: “kun­tien rajoista päät­tää viime kädessä val­tio. Jos val­tio nyt päät­tää siirtää omia sisäisia kun­nan­ra­jo­jaan (täysin lain­säädän­nön mukaan, kuten KHO tote­si), niin eihän siinä mitään ongel­maa ole. Vai eikö sinus­ta val­ti­ol­la ole oikeut­ta päät­tää sisäi­sistä rajois­taan parhaak­si kat­so­ma­l­laan tavalla?”

    Min­ul­la ei ole muu­ta san­ot­tavaa tai on sittenkin:
    Suomes­sa lie­nee mon­ta muu­ta tähdel­lisem­pää asi­aa, jos­ta vaah­do­ta ja syystä.

    - Juho Järvelin -

  65. Isän­tämme valit­ti ettei yhtään kom­ment­tia ole tul­lut varsi­nais­es­ta aiheesta, luulin yhden kir­joit­ta­neeni, mut­ta var­muu­den vuok­si vielä toinen:

    Söderkul­la on liian kaukana metrolle, ei autoli­iken­teen kanssa voi kil­pail­la köröt­telemäl­lä 80 kmh huip­punopeudel­la ja 40 kmh keskinopeudel­la 120 kmh moot­tori­tien vier­essä. Lisäk­si metro on Sipoolle liian kallis, uskoa tuskin riit­tää noin paljon maa­nar­von nousul­la rakentamiseen.

    Helsin­gin pitäisi kaavoittaa/lobata paikallis­li­iken­n­ev­er­sio­ta HELI-radas­ta Por­vooseen saak­ka. Sen ei tarvitse olla mikään luoti­ju­nara­ta, jol­loin myös kus­tan­nuk­set pysyvät kohtuullisina.

    Ase­mat Mal­mi — Itäsal­mi — Söderkul­la — Por­voo, ehkä muu­ta­ma muukin. Aluk­si vaik­ka Söderkul­laan saak­ka, mik­sei myohem­min vaik­ka Lovi­isaan asti.

    Tämä olisi uusien helsinkiläis­ten etu. Metrol­la on hie­man sama ongel­ma jo liitos­alueil­la kuin olisi Söderkul­las­sa, mat­ka-aika keskus­taan alkaa olla aika pitkä. Rata tar­joaisi nopean suo­ran yhtey­den ja metron kanssa ne täy­den­täi­sivät hyvin toisi­aan, idästä tule­via luul­tavasti myös vai­h­taisi metroon. Söderkul­las­ta juna olisi selkeästi autoa nopeampi, niin kuin Keravalta.

    Toisek­si, val­tio mak­saa oranssien junien raiteista 30%, mut­ta valkois­t­en junien raiteista 70%. Tämä helpot­taisi Sipoon osalta asi­aa kummasti.

  66. “Art­turi Björk Says:
    On aika järkyt­tävää lukea, että useimpi­en kir­joit­ta­jien mielestä on ihan oikein noin yleis­es­ti, että enem­mistö päät­tää asioi­ta vähem­mistön puolesta.“ ‘

    Onpas kyl­lä type­rä kom­ment­ti. Poli­ti­ikka­han on juuri määritelmän­sä mukaan juuri tuol­laista, eli joku poruk­ka päät­tää muiden asioista. 

    Onko tässä maas­sa hallinto tehnyt yhtään päätöstä, jota joku ei olisi vastustanut?

  67. Heli­ra­ta ei toimin­nal­lis­es­ti kor­vaa metroa. Se olisi järkevä, jos maail­mas­sa olisi ihmisille vain kak­si paikkaa. Koti ja Helsin­gin keskus­ta. En tiedä, kuin­ka moni Vuosaares­ta metroon astu­va nousee pois Helsin­gin rautatiease­mal­la, muta uskoisin sen ole­van selvä vähemmistö.

    Lounais-Sipooseen ollaan suun­nit­tele­mas­sa nauhakaupunkia, jos­sa eri helminauhat ovat tiivi­isti tekemi­sis­sä keskenään. Tuol­loin metrol­la tehdään myös hyvin lyhy­itä matko­ja. Vuoroväli eimis­sään tapauk­ses­sa saisi olla yli kym­men­tämin­u­ut­tia, mihin Heli-radal­la ei koskaan päästäisi.

    Olen­naista on, että raide- ja tiey­htey­den tulee tukea toisi­aan, kulkea siis samas­sa väylässä, kos­ka yhdyskun­tia ei voi jakaa kah­tia raideli­iken­net­tä käyt­tävi­in ja autoli­iken­net­tä käyt­tävi­in. Öster­sun­dom tulee aina linkit­tymään enem­män Itä-Keskuk­seen kuin Malmi­in ja sik­si raidey­htey­den tulee men­nä Itäkeskukseen. 

    Val­tio on perin hidas rato­jen rak­en­ta­ja. Jos sen varaan las­ket­taisi­in, Heli-radan vuoro olisi aikaisin­taan vuon­na 2080.

    Sit­ten seu­raa helsinkiläisit­täin epäisän­maalli­nen puheen­vuoro. En ymmär­rä, mik­si val­tion pitäisi vas­ta­ta asuinaluei­den liiken­ney­hteyk­sistä. Nuo liiken­ney­htey­det voidaan val­lan hyvin rak­en­taa sil­lä kaavoitushyödyl­lä, jon­ka yhteys tuot­taa — eri­tyis­es­ti, jos kaavoitus­pe­ri­aat­teek­si ote­taan, että raideli­iken­teen ulot­tumat­tomi­in ei saa rakentaa. 

    Minus­ta aja­tus, että val­tio vas­taa uusien asuinaluei­den liiken­ney­hteyk­sistä on yhtä loogi­nen kuin että sen pitäisi vas­ta­ta uusien ker­rostalo­jen rappukäytävistä.

  68. Jouni kir­joit­ti:
    “Sit­ten kun­nan­hal­li­tus toi kah­den viikon päästä saman asian val­tu­us­toon ja tulos oli kyl­lä. Mitä käh­mintöjä siinä välis­sä tapah­tui, on min­ulle edelleen arvoitus.”

    Siinä välis­sä pääasi­as­sa Elimäen Kou­volan kyl­keen rak­en­ta­mas­sa “veropy­y­dyk­sessä” (Kor­jal­la) kerät­ti­in 1400 nimeä, joka kun­nal­lis­lain mukaan edel­lyt­tivät asian uut­ta käsittelyä.
    Uut­ta tietoa tuskin tuli, mut­ta joku sisäisti van­han tiedon.

  69. Juho Järveli­in kirjoitti:
    “Raukko kokee kärsi­neen­sä pahem­man luokan vääryy­destä ja on nous­sut jostain syys­tä ris­tiretkelle nimeno­maan vihre­itä vastaan.”

    Minä en koe kärsi­neeni vääryyt­tä. En ole koskaan edes käynyt Sipoos­sa, jos läpi kulkemista ei las­ke­ta. Koen kyl­lä, että vääryyt­tä on tehty, mut­ta se ei kohdis­tu mitenkään min­u­un itseeni.

    Minä kan­nan huol­ta poli­ti­ikan uskot­tavu­ud­es­ta, johon koko jär­jestelmämme vakaus perustuu.
    Kun puolue toimii niin räikeästi itse ilmoit­tami­aan peri­aat­tei­ta vas­taan, kuin Vihreät ovat jälleen tehneet, katoaa kansalaisil­ta usko mah­dol­lisuuk­si­in vaikut­taa poli­ti­ikan kaut­ta, eikä se ole lop­ul­ta kenenkään etu.

    Juhon aja­tus, että hyvin myyviä peri­aat­tei­ta ei kan­na­ta muut­taa, kos­ka niitä voi aina oman edun niin vaaties­sa rikkoa, ei mah­du min­un ymmärrykseeni.

    Kokoomuk­sen ide­olo­giaan vahvem­man oikeus on niin selkeästi sisään raken­net­tu, että Kokoomus voi ryöstää heikom­pia ilman että pol­kee omia peri­aat­teitaan. Sik­si Kokoomus on toimin­ut tässä asi­as­sa selvästi vihre­itä ryhdikkäämmin.

  70. Tämä oli Raukon viimeinen kir­joi­tus tästä aiheesta, ellei kokon­aan uut­ta argu­ment­tia ilmaan­nu, kos­ka jotenkin tässä nyt kier­retään kehää. Sik­si en julkaise myöskään van­ho­ja argu­ment­te­ja tois­tavia vas­tauk­sia Raukolle. 

    Itse kuitenkin omaval­tais­es­ti totean, että aatelis­ton etuoikeuk­sien pois­to taisi olla kauhea vääryys, kun asi­aa ei jätet­ty aatelis­ton itsen­sä päätettäväksi.

  71. “Heli­ra­ta ei toimin­nal­lis­es­ti kor­vaa metroa.”
    Ei niin, eikä tois­in­päin, tarvi­taan kum­matkin. Söderkul­lan ase­ma mah­dol­lis­taa tuol­laiset parinkym­men­tä tuhat­ta asukas­ta, jos asukkai­ta tulee enem­män Etelä-Sipooseen niin mietitään lisäasemia sitten.

    Opti­maali pysäk­in­väli riip­puu matkan pitu­ud­es­ta. Metro on tässä suh­teessa kom­pro­mis­si joka toimii huonos­ti lyhy­il­lä ja pitkil­lä matkoil­la: Lyhy­il­lä matkoil­la asemia on sen ver­ran har­vas­sa, että tulee paljon käve­lyä tai vai­h­to. Pitkil­lä matkoil­la taas mat­ka venyy tihei­den pysähdys­ten takia. Ideaali liiken­ner­atkaisu tuol­laiseen nauhakaupunki­in olisi ratik­ka jol­la on pari pysäkkiä per nauhan hel­mi ja sen lisäk­si metro/juna joka pysähtyy vaik­ka joka kol­man­nes­sa helmessä. Tai vielä parem­min joku duo­ratik­ka joka vai­h­taisi hitaas­ta liiken­teestä nopeaan.

    “Se olisi järkevä, jos maail­mas­sa olisi ihmisille vain kak­si paikkaa. Koti ja Helsin­gin keskus­ta. En tiedä, kuin­ka moni Vuosaares­ta metroon astu­va nousee pois Helsin­gin rautatiease­mal­la, muta uskoisin sen ole­van selvä vähemmistö.”
    En osaa sanoa, mut­ta Itä-Helsin­gin kaik­ista matkoista noin puo­let suun­tau­tuu kan­takaupunki­in, joukkoli­iken­nematkoista vielä suurem­pi osa. Aja­tus että joka pysäk­ki on yhtä tärkeä on jotenkin vinksah­ta­neen sosiaalidemokraattinen.

  72. Sylvesteri: En arvos­ta kom­ment­tisi suo­ra­sukaisu­ut­ta. Aina kun joku päät­tää tois­t­en puoles­ta miten tehdään, oli se sit­ten vähem­mistö enem­mistön puoles­ta tai toisin päin jonkun itsemääräämisoikeuk­sia pol­je­taan. Minus­ta kestävämpi ratkaisu on antaa ihmis­ten päät­tää itse. Tästä voidaan poike­ta ain­oas­taan hyvin painavien syi­den nojal­la. Eli siis sin­un käsit­tein: poli­ti­ikan ei tarvitse koskea kaikkea, eli yksi­ty­i­sistä asioista ei tarvitse tehdä yleisiä.

  73. Raukko,

    Pöhöt­tymisanalo­gias­tasi vielä: luon­nol­lis­es­ti ymmärsin että kyseessä on analo­gia; tarkoituk­seni oli kyseenalais­taa analo­gian toimivu­us. Puhut ihmi­sistä, sel­l­ai­sista kuin sinä ja minä, jot­ka halu­a­vat muut­taa alueelle jos­sa heille on tar­jol­la parem­pi työ­paik­ka, parem­pi elämä ym. ym. (en epäile ettetkö olisi tietoinen siitä että tunku pääkaupunkiseudulle on suur­ta). Halusin alle­vi­iva­ta että on hie­man vas­tu­u­ton­ta käyt­tää sanaa pöhöt­tymi­nen näi­den ihmis­ten muuttohalusta. 

    Jos Sipoo olisi vuosien kulues­sa kaavoit­ta­mal­la tyy­dyt­tänyt näitä muut­topainei­ta — fine. Mut­ta ei ole. Jos halu­taan kär­jistää niin parem­pi analo­gia purek­seltavak­si voisi olla jopa torp­par­i­la­ki, jol­la puu­tut­ti­in van­han maan­omis­ta­jalu­okan vuokraisän­nyy­teen. Siinä toisen osa­puolen ker­takaikki­nen kyken­emät­tömyys huomioi­da yhteisen hyvän vaa­timuk­sia johti puut­tumiseen pyhistä pyhim­pään — omistusoikeuteen.

  74. Kun­tara­jo­jen muu­tos ei vaiku­ta mitään maan omis­tuk­seen. Samat omis­ta­jat siinä pysyvät. Omis­tu­soikeu­teen ei siis ole puututtu.

  75. Kun Osmo nyt tun­tui halu­a­van mielip­iteitä metron jatkamis­es­ta Sipooseen, niin henkilöko­htais­es­ti suh­taudun han­kkeeseen varsin epäillen. Suurin syy on lähin­nä se, että nyky­su­un­nitelmien mukaan alueel­la pyrit­täisi­in yhdis­tämään raskas raideli­ikenne pien­taloi­hin, tai vähin­tään väljästi raken­net­tuun, kaupunkialueeseen. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa heikkoa palve­lu­ta­soa joukkoli­iken­teen käyt­täjille (pitkät käve­ly­matkat tai liityn­täli­ikenne), mikä johtaa käytän­nössä sitä, että raken­netaaan autokaupunkia ja tuh­lataan samal­la veron­mak­sajien raho­ja metro­jär­jestelmään, joka ei palvele joukkoli­iken­teen käyttäjiä.

    Tätä ajat­telua on muuten Antero Alun toimes­takin kri­ti­soitu ainakin joukkoli­iken­nefoo­ru­mil­la (jos­ta voi muutenkin lukea eri­laisia näke­myk­siä hankkeesta):
    http://jlf.fi/f20/1115-sipoon-ja-ita-vantaan-alueiden-pakkoliitos-helsinkiin-ja-mahdollinen-itametron-jatke/#post13468

    Kari

  76. Kun v.2000 lähdin vetämään kansan­li­iket­tä Itäsalmen kaup­pakeskus­ta vas­taan ja Öster­sun­domin kult­tuuri­maise­man puoles­ta, se oli Vihrei­den mielestä ihan jees.
    Oli­han kysymys pohjo­is­maid­en toisek­si suurim­mas­ta mar­ketista, jol­la olisi ollut kaiken­laisia ikäviä ympäristövaikutuksia.
    Natu­ra oli vaaras­sa, samat­en Sipoonkorpi.
    Kun kaup­pakeskushanke meni viiden vuo­den ankaran tais­telun jäl­keen nurin, sekin oli Vihrei­den mielestä ihan jees.
    Kun nyt olen vas­tus­tanut saman alueen teho­rak­en­tamista, se ei enää olekaan ihan jees?
    Kyseessä on nytkin Sipoonko­r­ven tulevaisuus.
    Sillä:
    Talosaaren ton­tit oli­vat taas tänään veden alla .
    Käykää kat­so­mas­sa jouluku­un tul­vaku­vat http://www.sipoo.fi/sipoonpuolesta !
    Löy­tyy Uutisia otsikon alta.
    Meri ei täl­lä ker­taa nous­sut aivan niin paljon kuin nois­sa jouluku­un kuvis­sa, kos­ka tuuli kääntyi.

    Kuten huo­maat­te , Talosaaren ton­tit eivät todel­lakaan ole edullisia rakentaa.
    Pelkästään sta­biloin­ti mak­saisi n.puoli milj.euroa per ha.
    Lisäk­si paa­lu­tus 40:n metrin syvyy­teen + maan koro­tus vähin­tään 3m. Aluet­ta on parisen sataa ha, joten laskepaa­pa huviksenne!
    Tyyristä hommaa.
    Siis Helsin­ki rak­en­taa Sipoonko­r­peen, jos aikoo omis­tamilleen maille rakentaa.
    Onko sekin Vihrei­den mielestä ihan jees?
    Jos Helsin­ki aikoo muu­ta edullista raken­nus­maa­ta täältä saa­da, sen on pakkol­u­nastet­ta­va se yksityisiltä.
    Sekin on Vihrei­den mielestä ihan jees?

    Sipoon RKP:tä tei­dän on kyl­lä ihan turha tuos­ta alueen rak­en­ta­mat­to­muud­es­ta syytel­lä ja turhaa on myös kieliri­idan kehittely.
    Sipoon kun­ta kyl­lä teki parhaansa kaup­pakeskuk­sen eteen, RKP etunenässä.
    Taval­liset ympäristöään kun­nioit­ta­vat ja rakas­ta­vat ihmiset kaa­toi­vat kaup­pakeskushankkeen. Molem­mil­la koti­maisil­la kielillä.
    Sik­si meil­lä olikin hyvä yhteinen pyrkimys säi­lyt­tää nämä maise­mat! Ja on edelleenkin.
    Sipoon kun­nan uudet uljaat suun­nitel­mat alueel­la eivät meitä ilah­dut­ta­neet. Ne oli­vat vielä monin ver­roin pahem­mat kult­tuuri­maise­malle ja Sipoonko­rvelle kuin kaatunut kauppakeskushanke.
    Kaavas­ta olisi tehty ennä­tys­määrä valituksia.
    Jos nyt halu­at­te vält­tämät­tä syyt­tää , syyt­täkää meitä maise­man ja met­sän suojelijoita.
    Tai syyt­täkää KHO:ta.
    Se kaa­toi kaup­pakeskuskaa­van kah­teenkin kertaan!

    Onko­han kukaan teistä muuten miet­tinyt mitä tuol­lainen teho­rak­en­t­a­mi­nen (Jos Helsingillä on rahaa sel­l­aiseen) vaikut­taa Öster­sun­domin lin­tu­vesien tilaan ja Nat­u­raan ylipäätänsä?

    Odelta kysy­isin , mihin ihmeeseen aikoisit sen helminauhakaupun­gin tääl­lä sijoit­taa , jos Sipoonko­r­peen ei saa rak­en­taa ja Talosaaren pel­lot ovat kuvioista pois ?
    Maantie 170:n ja Por­voon väylän väli­inkö? Ahdasta.
    Öster­sun­domin kar­tanon päällekö? Kar­tanon pel­lotkin tarvit­se­vat sta­biloin­nin jne. Kaik­ki muutkin pel­lot täl­lä alueel­la ovat savipeltoja.
    Pelkästään ikku­nani edessä avau­tu­val­la pel­lol­la on 11 lähdet­tä. Pel­to on täl­lä het­kel­lä läh­es veden alla.
    Luon­non­suo­jelu­aluei­den päällekö?
    Topeliuk­sen Koivu­niemen päällekö?
    Öster­sun­domin kap­pelin päällekö?
    Usko nyt hyväl­lä, ei tääl­lä ole sel­l­aisia alueita.

    En usko että Jus­si Pajunenkaan on ollut per­il­lä Öster­sun­domin raken­nus­maid­en laadus­ta, lähtiessään tälle toiv­ioretkel­len­sä ja lupail­lessaan suurieleiseti edullisia asun­to­ja helsinkiläisille.
    Kar­tal­la kaik­ki näyt­tää niin muka­van kuiv­al­ta ja tasaiselta.

    Vielä yksi asia.
    Koko ajan on hehkutet­tu rantarak­en­tamista ja mer­i­maisemien ihanuutta.
    Entä ne Öster­sun­domin lin­tuvedet? Nat­u­raa rantavi­ival­ta löy­tyy todel­la paljon.
    Lop­ut ran­nat ovat yksi­ty­is­ten, aje­taanko hei­dät tonteiltaan?
    Useim­mat heistä ovat helsinkiläisiä huvilanomistajia.
    Husön kar­tanol­la (Talosaaren kartano)toimii eräs helsinkiläis­ten suosi­tu­im­mista rat­sas­tuskeskuk­sista. Kaupun­ki omis­taa kar­tanon. Lakkaut­taako se ratsastuskeskuksen?

    Kir­joitit min­ulle, että on Helsingis­sä raken­net­tu huonom­millekin maille kuin Talosaaren pel­lot. Tuskin . Ja jos on, niin ei ainakaan halvalla!

    ps.
    Helsin­ki yrit­ti par­tur­oi­da eteläisen Sipoonko­r­ven tont­tin­sa vuosi­na 2000–2001.
    Liekö sattumaa.
    Hakku­ut estimme medi­an ja ympäristöjär­jestö­jen voimin.
    Sekin oli Vihrei­den mielestä ihan jees.

    Mitä Vihreälle liik­keelle on tapahtunut?
    Ympäristöpuolue se ei enää ole ja demokra­ti­akin näkyy muut­tuneen pakko­val­lan kannattamiseksi.

    Suuresti ihme­tellen
    Leena Liipola

  77. Leena Liipo­la kir­joit­taa Talosaares­ta: “Pelkästään sta­biloin­ti mak­saisi n.puoli milj.euroa per ha.”
    Eli 50 euroa neliö, mitä sitten?

  78. Osmo,

    Tiedän, omis­tu­soikeus alueeseen ei ole sama kuin kuu­lu­mi­nen jonkin kun­nan alueeseen. Yritin osuvaa(?)historiallista ver­taus­ta, jos­sa toinen perus­tus­lailli­nen peri­aate sivu­ut­taa jonkin toisen, pyhäk­si koe­tun periaatteen.

  79. tpyy­lu­o­ma­lle.

    Jos sta­biloitavia mai­ta on esim. 100 ha, kus­tan­nuk­set ovat 50 milj. euroa. Onko se mielestäsi vähän?
    Mui­ta kus­tan­nuk­sia en läht­enyt laske­maan, kos­ka ne riip­pu­vat niin mon­es­ta asiasta.
    Paa­lu­tuk­sen syvyys alueel­la on keskimäärin 40m , joten hal­paa se ei ainakaan olisi.
    Maan­pin­nan korot­tamiseen tietysti voitaisi­in käyt­tää kaik­ki Helsin­gin ongel­ma­maat. Jos ne eivät riit­täisi, niin räjäyt­tämäl­lä Sipoonko­r­ven kalliot var­maan saataisi­in lisää materiaalia.
    On sit­ten aivan eri asia miten ympäristöys­täväl­listä se olisi, ja miten se sopisi vihreään filosofiaan.
    Tulee ole­maan mie­lenki­in­toista seu­ra­ta miten Helsin­ki saa asukkaansa ymmärtämään, että hei­dän on lähivu­osi­na verora­hoin kus­tan­net­ta­va tämä uusin rahareikä eli “Halpo­ja asun­to­ja Lounais-Sipooseen”
    Uute­na helsinkiläisenä tulen jyrkästi vas­tus­ta­maan verora­ho­jeni upot­tamista Talosaaren tulvapeltoihin.
    Yhtä jyrkästi tulen vas­tus­ta­maan Sipoonko­r­ven rakentamista.

  80. 50 euroa neliöltä ei todel­lakaan ole paljon. Jos ton­tin arvo on raken­nuskelpoise­na 300 euroa, 250 euroa ‑jäädään vielä plus­salle. 50 miljoon­aa euroa neliök­ilo­metristä on kyl­lä aika hal­pa hinta.
    Helsingis­sä on joudut­tu rak­en­ta­maan paljon kalli­im­min kun­nos­tet­tavalle maalle Pikkuhu­palahdessa ja Ara­bi­an ran­nas­sa. Kata­janok­ka on suurek­si osak­si mereltä val­lat­ulle maalle ja näin suun­nitel­laan tehtäväk­si myös Koivusaaressa.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.