Asukaspysäköintipaikan hinta kymmenkertaistettava!

Helsin­gin Sanomat ker­toi, että väärin tai mak­samat­ta pysäköimis­es­tä ei saa Helsingis­sä juuri sakko­lap­pua. Moni valit­ti, että kan­takaupun­gin asun­tokaduil­ta on niin vaikea löytää luval­lista pysäköin­tipaikkaa, että on pakko pysäköidä luvat­tomaan paikkaan.

Pysäköin­tipaikko­jen puut­teeseen on syynä se, että asukaspysäköin­ti on läh­es ilmaista, kolme euroa kuus­sa. Tämän takia auto­ja seisote­taan kaduil­la myös turhaan. Noin alka­jaisik­si asukaspysäköin­tipaikan hin­nan voisi kym­menker­tais­taa. Sit­tenkin se olisi aika vähän.

Nos­ta­mal­la asukaspysäköin­tipaikko­jen hin­to­ja saadaan auto­ja pois kaduil­ta, jol­loin paikan löy­tymi­nen on helpom­paa. Kuukausik­si hylä­tyt autot siir­retään muualle ja per­heisi­in han­ki­taan vähem­män kakkosauto­ja. Samal­la lisään­ty­isi auto­jen yhteiskäyttö.

Kuu­lun itse City­Car­Clu­bi­in, jos­ta saan auton netistä tilaa­mal­la. Helsingis­sä näitä yhteiskäyt­täjiä on noin 1800, Tukhol­mas­sa kymme­nen ker­taa enem­män. Yhteiskäyt­tö säästää kallista pysäköintitilaa.Nuo 1800 City­Car­Clu­bin asi­ak­s­ta tarvit­si­si­vat 18 kilo­metriä kadun­var­si­ti­laa, jos heil­lä kaikil­la olisi oma auto. Jos kaupun­ki ei antaisi pysäköin­ti­ti­laa ilmaisek­si, yhteiskäyt­tö olisi paljon suositumpaa.

Ilmainen asukaspysäköin­ti on myös väärin kun­ta­lais­ten yhden­ver­taisu­u­den kannal­ta. Uuteen taloon on raken­net­ta­va pysäköin­tipaikat, jot­ka tule­vat taval­la tai toisel­la asukkaiden mak­set­taviksi. Niistä koituu noin sadan euron kus­tan­nuk­set paikkaa kohden kuus­sa. Sik­si olisi oikein, että autoil­i­jat niis­sä talois­sa, joille tätä pysäköin­tipaikkavelvoitet­ta ei ole asetet­tu, mak­saisi­vat myös jotain kaupunki­lais­ten yhteiseen kas­saan. Vaik­ka nyt aluk­si sen 30 euroa kuussa.

35 vastausta artikkeliin “Asukaspysäköintipaikan hinta kymmenkertaistettava!”

  1. Kolmekym­men­tä euroa kuus­sa olisi aika paljon oikeud­es­ta, joka ei vält­tämät­tä real­isoidu ollenkaan. Ei se lap­pu tuulila­sis­sa sitä parkkipaikkaa tuo muassaan. 

    Kun paikko­ja ei ole, niitä ei ole.… Aika kohtu­u­ton mak­su 360 euroa vuodessa olisi minus­ta siitä, että kymme­nen ker­taa kolme kort­telia kier­ret­tyään voi pysäköidä kol­men sadan metrin säteelle asuintalostaan.

    Mut­ta Osmon tun­tien ehdo­tuk­sen takana onkin aja­tus, että keskus­tas­sa asuu vain erit­täin varakkai­ta ihmisiä.. mut­ta ei se ole näin. Siel­lä asuu myös ei- niin ‑varakkai­ta henkilöitä esim. vuokral­la, joille auto on mm. työn vuok­si välttämätön.

  2. Täy­tyy sanoa, että olen kanssasi harv­inaisen pitkälle samaa mieltä. Markki­na­t­alouden perussään­tö on, että hin­ta tulee määrätä niin että hyödyket­tä on aina saatavil­la (muu­toin myy­dään liian hal­val­la). On suo­ras­taan pöyristyt­tävää, että autoil­i­joiden autopaikat (kadul­la) mak­se­taan veron­mak­sajien kukkarosta!

    “Uuteen taloon on raken­net­ta­va pysäköin­tipaikat, jot­ka tule­vat taval­la tai toisel­la asukkaiden mak­set­taviksi. Niistä koituu noin sadan euron kus­tan­nuk­set paikkaa kohden kuus­sa. Sik­si olisi oikein, että autoil­i­jat niis­sä talois­sa, joille tätä pysäköin­tipaikkavelvoitet­ta ei ole asetet­tu, mak­saisi­vat myös jotain kaupunki­lais­ten yhteiseen kas­saan. Vaik­ka nyt aluk­si sen 30 euroa kuussa.”

    Oikein olisi tietenkin että siitä mak­set­taisi­in sama hin­ta kuin hal­li­paikas­ta: 100 euroa kuus­sa (oikeas­t­aan hal­li­paikan tulisi aina olla halvem­pi kos­ka kadun­var­sipysäköin­ti rumen­taa maise­maa ja hait­taa esimerkik­si lumitöi­den tekemistä).

    Kari

  3. hömm?…

    Se hal­li­paik­ka on OMA vuokrat­tu autopaik­ka.. Asukaspysäköin­nis­sä mak­se­taan oikeud­es­ta löytää ihan itse rat­tia väsymät­tä vään­tämäl­lä parkkipaik­ka. Koke­muk­ses­ta ker­ron, että varsin onnekas saa olla monil­la kan­takaupun­gin alueil­la, jos töistä tul­lessaan normi­aikaan tässä onnistuu. 

    Vähän sama kuin mak­saa omis­tu­soikeud­es­ta mer­su­un tai mak­saa oikeud­es­ta ostaa mer­su. Kum­mas­ta mak­saisit enem­män, Kari?

  4. Eli­na: Et nyt oikein ymmär­rä. Niitä paikko­ja ei löy­dy juuri sik­si, että ne on hin­noitel­tu selvästi liian halvoik­si. Tietenkin voidaan keskustel­la siitä, mikä pitäisi olla hal­li­paikan ja kadun­var­si­paikan hin­to­jen suhde, mut­ta tosi­a­sia on joka tapauk­ses­sa se, että paikat ovat liian halpo­ja (jos niitä ker­ran joutuu etsimään).

    Tietenkin ei-merk­i­tyt paikat (kuten yleinen pysäköin­tioikeus) johtaa pysäköin­ti­ti­lan opti­maalisem­paan käyt­töön, mitä voidaan pitää perus­teena sille, että _oma_ hal­li­paik­ka on kalli­impi (kaik­ki hal­li­paikatkaan eivät vält­tämät­tä ole omia) kuin kadun­var­teen parkkeeaus. 

    Mielestäni kuitenkin kadun­var­teen pysäköin­ti on niin haitallista ympäristön viihty­isyy­delle, liiken­teen toimin­nalle (väri­in paikkoi­hin pysäköidyt ajoneu­vot), liiken­netur­val­lisu­udelle (pysähtynei­den auto­jen takaa tielle tule­vat jalankulk­i­jat) ja kiin­teistö­jen huol­lolle (esim lumien luomi­nen, tavaroiden kul­jet­ta­mi­nen, jne), että siitä on per­tustel­tua veloit­taa enem­män kuin hal­lista, jos­ta riit­tää hallin raken­nuk­ses­ta ja ylläpi­dos­ta (ja maa-alas­ta) mak­set­tu hinta.

    Olen­nais­ta­han tässä on se, että nykyisel­lään keskus­tan kalli­ita nelioitä vuokrataan autoil­i­joille pilkkahin­nal­la, reilul­la eurol­la per neliö/kk (olet­taen, että Osmon laskel­ma kolmes­ta eurosta per kk pitää paikkansa). Se ei ole reilua.

    Mer­su­ver­tauk­sesi ontuu, kos­ka kyse on viime kädessä oikeud­es­ta käyt­tää Mer­sua vs. omis­taa ko. Mer­su (johon tietysti on käyt­töoikeus). Eihän työ­suhdeau­tokaan tule merkit­tävästi halvem­mak­si kuin omistusauto…

  5. Ehkä jonkin­lainen amerikkalaistyy­li­nen asun­to­vaunu-trail­er­park ‑asum­is­muo­to olisi paikallaan, niin ihmiset voisi­vat aina siir­tyä kotei­neen ja muut­taa lähem­mäs työ­paikko­jaan ja kävel­lä ne työmatkat.

  6. Kotikatu­ni keskisessä Helsingis­sä on kak­sisu­un­tainen tie, jol­la kul­kee yksi bus­sil­in­jakin. Auto­ja on molem­min puolin parkissa niin, että kak­sikaistaiselle ajo­radalle jää juuri sen tarvit­se­ma kuja­mainen tila. Aikuise­na en aja jalka­käytäväl­lä vaan tiel­lä, mut­ta kun tänäkin aamul­la autoku­ja pitkin tuli keskel­lä tietä yksi auto vas­taan, alkoi ottaa aivoon. 

    Bus­si kulk­isi kodin edestä, mut­ta näin monel­la pitää oikeasti silti olla auto? Täältä pääsee vieläpä fil­lar­il­la nopeam­min keskus­taan kuin oma­l­la autol­la aamuisin Pasi­lan kaut­ta radan vart­ta polkemalla!

  7. Kun min­ulle jokunen vuosi takaperin tip­pui auto käsi­in hain asukaspysäköin­tilu­van. Luulin ensin että se kolkytjo­tain euroa on kuus­sa, mut­ta olikin vuodessa.

    Ongel­man ydin ei ole kuitenkaan hin­ta, vaan lasku­tustapa, eli kiin­teä mak­su. Täl­laisen ohjaus­vaiku­tus on huono, kun se on ker­ran mak­set­tu niin autoa voi seisot­taa kadul­la vuo­den ympäri. Parem­pi olisi jonkin­lainen asukasalen­nus (50%?) parkkiajasta.

    Alan prof­fa New York­ista muuten sum­masi aikon­aan, että kadun­var­sipysäköin­nin oikea hin­ta löy­tyy seu­raaval­la kaavalla:
    1) Se on tarpeek­si kallista kun joka yhdek­säs paik­ka on vapaana.
    2) Sen pitää ollaa kalli­im­paa kuin hal­lis­sa pysäköin­ti, kos­ka on kaikin puolin toiv­ot­tavaa, että autoil­i­jat aja­vat suo­raan halliin.

  8. Osmo Soin­in­vaara:

    “Kuu­lun itse City­Car­Clu­bi­in, jos­ta saan auton netistä tilaamalla.”

    Sinivihreä:

    Hin­nat näyt­tivät äkkiä kat­sot­tuna ole­van sitä luokkaa, että useim­miten ainakin min­un kan­nat­taisi ottaa tak­si, jol­loin saisin ammat­tikul­jet­ta­jan samaan kauppaan.

  9. Nos­ta­mal­la hal­li­paikko­jen hin­to­ja saadaan kadut hel­posti täy­teen lait­tomasti pysäköi­tyjä auto­ja. Halleis­sa olisi pääkaupunkiseudul­la täl­lä het­kel­lä tilaa, joten sat­un­nais­es­ti autoa tarvit­se­vien autot tulisi saa­da hal­lipysäköin­ti­in, vaik­ka vähän etääm­mälle ihan ydinkeskus­tas­ta. Jär­jeste­ly olisi yksi askel myös blo­gaa­jan markki­noiman CCC:n suun­taan. Onko muuten CCC-autolle tarkoitet­tu parkkipaik­ka CCCP?

    Hal­lipysäköin­tiyri­tyk­siä ja pysäköin­tiä valvovia yri­tyk­siä ei pääkaupunkiseudul­la ole lukumääräis­es­ti kovin paljon. Olisi hyvin mah­dol­lista saa­da hei­dät innos­tu­maan jonkin sortin bonusjär­jestelystä sat­un­nais­es­ti autoa tarvit­se­vien etä­parkke­ja porkkanoimaan. Esimerkik­si jotenkin niin, että parkki­hal­lien kulun­valvon­nas­ta seu­rat­taisi­in auton käyt­tök­er­to­jen määrää per kuukausi ja parkkipaikan vuokras­ta saisi alen­nus­ta 20 pros­ent­tia käyt­tök­er­to­jen jäädessä alle 10:een ker­taan kuukaudessa, mii­nus kak­si pros­ent­tiyk­sikköä per käyt­tök­er­ta. Samal­la tietysti voisi hie­man nos­taa kadun­var­sipysäköin­nin maksuja.

  10. Ei ihme, että City­Car­Club voiv­ot­telee pien­tä suo­sio­ta. Hin­nat ovat tosi­aan tähti­ti­eteel­liset siihen näh­den että autoilun suurin etu, liikku­misen vapaus lois­taa jär­jestelmässä poissaolollaan. 

    Sys­tee­mis­sähän pitää tila­ta tietysti auto etukä­teen, hakea se usein aika kaukaakin ja palaut­taa samaan paikkaan tarkalla kel­lon­lyömäl­lä. Clu­bille mak­se­taan kuukausi­mak­su, tun­tiveloi­tus ja vielä kilo­me­trien mukaan. Muu­ta­man tun­nin käytöstä yli sata­nen on ihan normitaksa. 

    Min­ulle kävi vielä pari ker­taa niin, että auto myöhästyi vähäsen, niin perivät alka­val­ta tun­nil­ta KOLMINKERTAISEN sum­man. Ker­ran taas autoon oli jäänyt yksi muovi­nen limupul­lon kork­ki. Ilmeis­es­ti pudon­nut laukkua penkoes­sa tai taskus­ta. Tämän korkin poim­inta autos­ta mak­soi min­ulle kymme­nen euroa. Aika kohtu­ullista vai mitä? Irti­sanouduin klu­bista parin kuukau­den huono­jen koke­musten perusteella. 

    Jos vähänkin enem­män vapaa-ajal­laan tarvit­see autoa, niin kan­nat­taa pitää hal­paa autoa ilman kaskoa tai osakaskol­la. Jos tarvit­see autoa vain har­voin ja suh­teel­lisen lyhy­ille matkoille, niin sit­ten tak­si alle.

  11. Oma auto on pahin mah­dolli­nen ympäristö­tuho. Käsi­tyk­seni on että sitä käytetään ensisi­jais­es­ti eri­tyis­sy­istä ja eri­tyiskäytössä muu­tamia ker­to­ja vuodessa inten­si­ivis­es­ti. Muul­loin auto seisoo tallis­sa tai sil­lä aje­taan lyhy­itä matko­ja. Kaupungis­sa mon­et per­heet eivät aja sil­lä juuri ollenkaan. Ja jotkut ovat valin­neet kalli­im­man diese­lau­ton ja mak­sa­vat die­selveron vaik­ka ajok­ilo­me­tria jäävät val­tavasti alle dieselin taloudel­lisen kannattavuusrajan.

    City­Car­Clu­bia käytöstä voisi­pa miet­tiä mikä olisi järkevä tapa saa­da auto käyt­töön viikon­lop­un tai viikon lomareis­suille. Ei voi oikeasti pitää paikkansa että kaik­ki vai­h­toe­hdot ovat niin kalli­ita, että oma auto on halvem­pi kuin vuokraami­nen tai kimppa-autopalvelu.

    Väite “Työelämä, asum­i­nen ja palve­lut on nyky-yhteiskun­nas­sa jär­jestet­ty niin, että oma auto on usein vält­tämät­tömyys.” onko­han se real­isti­nen tai pelkkä statuk­sen sym­booli? (se että per­heel­lä pitä olla auto, jopa 2). 

    Miet­tiessään liikku­mistapaansa ei yksit­täi­nen ihmi­nen ole vält­tämät­tä aidon valin­nan edessä. Ihmiset halu­a­vat asua nyky­istä enem­män haja-asu­tusalueil­la ja omakoti­talois­sa ja vähem­män eri­tyis­es­ti ker­rostalois­sa. Tiivistämisopil­la ei ole kult­tuurista kaikupo­h­jaa Suomes­sa, sil­lä se on ris­tiri­idas­sa suo­ma­lais­ten kult­tuuris­ten käsi­tys­ten kanssa. 

    Ilman yhteiskun­nan toim­into­jen uudelleen organ­isoin­tia ei parkkipaik­ka mak­sut, polt­toain­everoil­la, auton käyt­tö­mak­suil­la ym. ympäristöpoli­it­tisil­la ohjauskeinoil­la ole niin suur­ta vaiku­tus­ta (vaik­ka tarpellisia). 

    Vas­ta kun ihmiset ovat aidon val­in­tati­lanteen edessä, voidaan vedo­ta hei­dän taloudel­liseen tai sosi­aaliseen minään­sä. Kun ihmiset viet­tävät nyky­istä suurem­man osan ajas­taan asuinalueel­laan lisään­tyy myös paikallis­ten palvelu­jen käyt­tö ja muukin paikalli­nen elämä voi monipuolis­tua ja liikku­mis­tarve vähentyä.

  12. Juani­to:
    Väite “Työelämä, asum­i­nen ja palve­lut on nyky-yhteiskun­nas­sa jär­jestet­ty niin, että oma auto on usein vält­tämät­tömyys.” onko­han se real­isti­nen tai pelkkä statuk­sen sym­booli? (se että per­heel­lä pitä olla auto, jopa 2).
    Vastaus:
    Riip­puu siitä, pitääkö omaa aikaansa yhtään minkään arvoise­na. Jos vai­h­toe­hdot ovat 1) aja töi­hin kahdel­la tai kolmel­la eri bus­sil­la ja varaa siihen tun­ti suun­taansa ja 2) mene autol­la alle puo­lessa tun­nis­sa, niin kum­man val­it­set, jos on varaa?

  13. Juani­to:

    “Kun ihmiset viet­tävät nyky­istä suurem­man osan ajas­taan asuinalueel­laan lisään­tyy myös paikallis­ten palvelu­jen käyt­tö ja muukin paikalli­nen elämä voi monipuolis­tua ja liikku­mis­tarve vähentyä.”

    Sinivihreä:

    Edel­lä kuvat­tu tapah­tuu automaat­tis­es­ti, kun han­kkii lap­sia. Val­tio voisikin tukea ihmis­ten lisään­tymis­pro­jek­te­ja ympäristösyistä.

  14. Juani­to:

    “Kun ihmiset viet­tävät nyky­istä suurem­man osan ajas­taan asuinalueel­laan lisään­tyy myös paikallis­ten palvelu­jen käyt­tö ja muukin paikalli­nen elämä voi monipuolis­tua ja liikku­mis­tarve vähentyä.”

    Sinivihreä:

    “Edel­lä kuvat­tu tapah­tuu automaat­tis­es­ti, kun han­kkii lap­sia. Val­tio voisikin tukea ihmis­ten lisään­tymis­pro­jek­te­ja ympäristösyistä.”

    Älä nyt viit­si nau­rat­taa. Nimen omaan lap­siper­heethän niitä automar­ket­te­ja ja kaukana kotoa ole­via palvelui­ta käyt­tävät! Lap­sien han­k­in­ta on suun­nilleen suurin ympäristörikos mitä ajatel­la saat­taa. Tietenkin sil­lä on monia posi­ti­ivisi­akin vaiku­tuk­sia, mut­ta ympäristösy­istä ei kyl­lä las­ten han­k­in­taa pitäisi edistää.

    Kari

  15. Lurk­ki, olen aika pitkälle sam­maa mieltä kansasi. Vai­h­toe­hto­ja on kuitenkin enem­män kuin ne kak­si mitä mainit­set. Luulen että suurin osa ihmisiä käyt­tää autoa mukavu­u­den takia ei sik­si että säästetään aikaa. Voitais kehit­tää julk­isli­iken­net­tä, kimp­pakyy­ty­iä, muut­taa työn organ­isoin­ti jne. Tässä jos jos­sain pitäs olla se “holisti­nen näke­mys”. Eli vaatii sosi­aa­li­nen, kult­tuuri­nen, tekni­nen, taloudelli­nen muu­tos. Sem­moi­seen tun­tem­at­to­muu­teen tuskin kukaan uskaltau­tuu yksin.

  16. Juani­to, nämä kak­si vai­h­toe­htoa eivät tietenkään ole ain­oat esim. min­ulle, joka pääsen nopeam­min töi­hin bus­sil­la tai pyöräl­lä kuin oma­l­la autol­la. Julkisen liiken­teen soisi tar­joa­van mah­dol­lisim­man monille yhtä hyvää palvelua. Sitä odotel­lessa moni val­it­see oman auton.

  17. Kari:

    “Älä nyt viit­si nau­rat­taa. Nimen omaan lap­siper­heethän niitä automar­ket­te­ja ja kaukana kotoa ole­via palvelui­ta käyt­tävät! Lap­sien han­k­in­ta on suun­nilleen suurin ympäristörikos mitä ajatel­la saat­taa. Tietenkin sil­lä on monia posi­ti­ivisi­akin vaiku­tuk­sia, mut­ta ympäristösy­istä ei kyl­lä las­ten han­k­in­taa pitäisi edistää.”

    Sinivihreä:

    Kyl­lä meil­lä ainakin las­ten­hank­in­ta on ollut ympäristöteko parhaas­ta päästä. Posi­ti­iviselle puolel­la voidaan laskea esim. se, että taap­er­oikäisen kanssa ulko­maan loma­matkat jät­tää suo­si­ol­la väli­in. Aiem­mat kak­si-kolme lentäen tehtyä vuosit­taista ulko­maan­matkaa ovat haave­un­ta vain. Mar­ketis­sa, joka on parin kilo­metrin päässä kotoa, käy­dään ker­ran viikos­sa isoil­la ostok­sil­la. Täy­den­nysos­tok­set haetaan kär­ryjä työn­täen lähikau­pas­ta. Aikaan ennen lap­sia ostok­sia ei suun­nitel­tu ja ostok­sil­la käyti­in autol­la paljon nyky­istä use­am­min. Entiset ympäristörikol­liset vapaa-ajan­har­ras­tuk­set ovat tyystin lop­puneet samaan tahti­in kuin vapaa-aikakin. Puolen tun­nin-tun­nin käve­ly päivässä on juuri se, minkä ehtii ja jaksaa.

    Eli täl­laista.

  18. “Kyl­lä meil­lä ainakin las­ten­hank­in­ta on ollut ympäristöteko parhaas­ta päästä.”

    Ilmeis­es­ti myös väestöräjähdys lieveilmiöi­neen on sin­ulle täysin tun­tem­aton käsite?

    Ainakin moni itse tun­te­mani henkilö on siir­tynyt lähikau­pan käytöstä automar­ketin käyt­töön, ker­rostalosta omakoti­taloon ja bus­sista henkilöau­toon nimen omaan las­ten han­k­in­nan vuok­si. Riip­punee ihmis­es­tä, elin­tavoista ja elämän­ti­lanteesta. Kokon­aisuute­na ihmis­ten lisäämi­nen pal­lolle tuskin on ratkaisu luon­non­va­ro­jen käytön vähen­tämiseen, vaik­ka kuin­ka sin­un tapauk­ses­sasi kulu­tus on het­kel­lis­es­ti vähen­tynyt (eivätköhän ne matkuste­lut palaa, jah­ka ker­sa kas­vaa vähän isommaksi)

    Kari

  19. “Kyl­lä meil­lä ainakin las­ten­hank­in­ta on ollut ympäristöteko parhaas­ta päästä”

    Muut ovat komen­toin­neet tätä “usko­ma­ton­ta” väitet­tä, ain­oas­taan lisään sen että ympäristö tekosi olisi vielä parem­pi jos ottaisit lapsen jostain “koy­hem­mästä” maas­ta eikä tehdä lisää uusia kulut­ta­jia. Ehkä sekin vaikut­taisi myön­teis­es­ti asukaspysäköin­tipaikko­jen hinnoitteluun.

  20. Eli­nalle ja Sinivihreälle City­Car­Clu­bin tähti­ti­eteel­li­sistä hinnoista.
    Vuokrasin lauan­taina auton 2,5 tun­niksi ja ajoin 77 km. Hin­naksi tuli 28 euroa eli noin 36 sent­tiä kilo­metriltä. Oman auton kus­tan­nuk­sik­si on las­ket­tu 43 sent­tiä. Niin paljon siitä voi verot­tomasti korvata.
    Tak­sil­la sama mat­ka olisi mak­sanut liki satasen.

    Eli­na valit­ti, että sank­tio tulee, kun ei palau­ta autoa ajois­sa. Yhteiskäyt­tö valitet­tavasti vaatii täs­mäl­lisyyt­tä, kos­ka se seu­raa­va käytt­täjä ei mielel­lään odota. On myös ymmär­ret­tävä, että auto pitää palaut­taa siistinä. . 

    Eli­nan väite, että muu­ta­man tun­nin käytöstä saisi satasen laskun ei pidä paikkansa. Eli­na on vaat­in­ut muil­ta täs­mäl­lisyyt­tä. Sil­loin sitä voisi edel­lyt­tää häneltä itseltäänkin

  21. Osmo Soin­in­vaara:

    “Vuokrasin lauan­taina auton 2,5 tun­niksi ja ajoin 77 km. Hin­naksi tuli 28 euroa eli noin 36 sent­tiä kilometriltä.”

    Sinivihreä:

    Aika hyvin. 2,5 tun­tia ja 77 km on pääkaupunkiseudul­la on aivan kun­nioitet­ta­va suori­tus kenelle tahansa tavaralähetille 🙂

    Taisit laskea mukaan ain­oas­taan muut­tuvat kus­tan­nuk­set. Itse olin katso­v­inani että palvelu­un liit­tyi myös jonkin­laisia kuukausi­mak­su­ja, joiden suh­teelli­nen osu­us kokon­aiskus­tan­nuk­ses­ta kas­vaa käytön vähen­tyessä. Jos vaik­ka laite­taan kympin kuukausi­mak­su äskeisen päälle, niin päästään kilo­metri­hin­taan 49 senttiä. 

    No saivartelu sik­seen. Ei se hin­ta niin pahal­ta vaikut­tanut tuos­sa tapauksessa.

  22. En nyt jak­sa kat­soa tarkko­ja sum­mia hin­nas­tos­ta, mut­ta mielestäni mak­soin satasen luokkaa neljästä tun­nista ja ajoin parisa­taa kil­saa. Auton merkkiä en muista, mut­ta far­mari­malli se oli. Siinä taisi kyl­lä olla juuri sil­lä ker­taa se pul­lonko­rkin poim­imis­palkkio mukana. 

    Jos en käytä aivan täs­mäl­lisiä käsit­teitä, niin ei sum­makaan ole aivan täs­mälli­nen, mut­ta suu­rus­lu­ok­ka oli tätä. Min­un mielestäni nelisen tun­tia on muu­ta­ma tunti.… 

    Tot­ta kai pitäisi olla täs­mälli­nen (kiitos tästä elämäno­hjeesta, Osmo), mut­ta sank­tio vähäis­es­tä epätäs­mäl­lisyy­destä oli kuitenkin kohtu­u­ton. Ja mitä tulee siistey­teen, niin minus­ta yksi muoviko­rk­ki ei vielä tee autoa epäsi­is­tik­si. Mut­ta aina­han on ole­mas­sa nimeltä mainit­se­mat­to­mia Ool­la alka­via pedant­te­ja niuhot­ta­jia, jot­ka tekevät muiden elämästä vaikeaa 😉

  23. Kar­ille ja Sinivihreälle: 

    Minus­ta asia on pääsään­töis­es­ti nimeno­maan niin kuin Kari sanoo. Lap­siper­heet kär­räävät vau­va-aikana ton­ni­tolkul­la vaip­po­ja, purkkiruokia ja korvikepakkauk­sia automar­keteista. Täl­lä välin sinkku­mies ostaa maiton­sa läheis­es­tä elintarvikekioskista. 

    Lap­siper­heessä on aina jokin han­k­in­ta tähtäimessä. Viikon­lop­ut vietetään kaup­pakeskuk­sis­sa mil­loin lumi­lau­dan, syöt­tö­tuolin tai uusien vaat­tei­den perässä. Jos per­he on varakkaam­paa sar­jaa, niin autot­to­muus tai pikkuau­to vai­h­tuu maas­turi­in, asum­is­muo­to usein omakoti­taloon ja koko elämän­tyyli liikku­vam­mak­si. Neliv­uo­tias käy jumpas­sa, uimas­sa ja muskaris­sa. Lap­sia viedään edestakaisin autol­la usein koulu­unkin ensim­mäiset vuodet, kavereille leikkimään, ja har­ras­tuk­si­in päivittäin. 

    Ulko­maan­matkatkaan eivät omas­sa tut­tava­pi­iris­säni ole san­ot­tavam­min vähen­tyneet jälkikasvun myötä. 

    Jos Sinivihreän ja hänen lähipi­irin­sä kohdal­la on toisin, niin hyvä niin, mut­ta väit­täisin, että Karin esit­tämä tren­di on oikea.

  24. Laskin City­Car­Clu­bin sivuil­ta: neljä tun­tia 200 km isol­la far­mar­il­la = 74,36 euroa eli 37 sent­tiä kilometriltä.

    Jos saman kuukau­den aikana on mui­ta ajo­ja, hin­ta ale­nee vähän. Tämä sisältää siis bensat.

  25. Tässä kävi nyt niin, että Osmon laske­ma sum­ma on ns. Sil­ver-jäsenyy­den mukaan, jol­loin kuukausi mak­su on 35 euroa ja minä laskin taval­lisen Blue-jäsenyy­den mukaan (noin kymp­pi kuus­sa). Eli olimme molem­mat oikeassa. 

    Ker­ras­saan seka­va mak­susys­tee­mi kaikin puolin.

  26. Eli­na:

    “Lap­siper­heessä on aina jokin han­k­in­ta tähtäimessä.”

    Sinivihreä:

    Tuo­han pitää tietenkin paikkansa. Toisaal­ta lap­siper­heen han­k­in­nat ovat useinkin varsin ark­isia ja perus­tarpeista lähte­viä. Lapset­tomat puolestaan hake­vat ken­ties use­am­min sisältöä elämään­sä kulu­tuk­sen kautta. 

    Ehkäpä kan­nat­taa muis­taa se, että lapsetkin ovat ihmisiä. Yksineläjä tarvit­see omaan käyt­töön­sä kokon­aisen keit­tiön, kun taas vaikka­pa neli­henkisen per­heen jäsen selviää neljän­nek­sel­lä. Tietokonet­ta yksineläjän taloudessa käyt­tää yksi henkilö, per­heessä use­ampi. Esimerkke­jä voisi jatkaa lop­ut­tomi­in, mut­ta lop­putu­losta se ei muu­ta mik­sikään. Resurssien käyt­tö on usein tehokkaam­paa, kun käyt­täjiä on use­ampia kuin yksi. Tehokku­ut­ta on lap­siper­heis­sä löy­dyt­täväkin enem­män, kos­ka per­heen tulot eivät kas­va sil­lä perus­teel­la, että lap­sia tulee lisää. Usein käy täysin päin­vas­toin ja per­heen tulot pienenevät dramaattisesti. 

    Edel­listä ei pidä kokea hyökkäyk­sek­si yksineläjiä tai lapset­to­mia pare­ja vas­taan, vaan se on puo­lus­tus­puheen­vuoro sille, että ei se ihmis­ten lisään­tymi­nen nyt ole kaiken pahan alku ja juuri. Inhimil­lisen elämän jatku­misen kannal­ta se lie­nee jopa varsin oleellista.

  27. Yhden hen­gen talouk­sista vain pieni osa on Sinivihreän kuvaile­via ker­skaku­lut­tavia ja matkustele­via city-ihmisiä. 

    Tyyp­illi­nen yksineläjä on vähä­varainen eläkeläi­nen, opiske­li­ja, työtön tai pien­i­t­u­loinen palka­nsaa­ja. Etenkin pääkaupunkiseudul­la vuokra lohkaisee sel­l­aisen siivun jo ihan keskimääräi­sistä ansioista, että lop­pu­osa menee kyl­lä ihan vain normielämiseen. 

    Uraih­misil­lä on yleen­sä per­he. Toimeen­tu­lotuen saa­jis­takin suurin osa on yksineläjiä. 

    Sinivihreä sanoo:

    “Toisaal­ta lap­siper­heen han­k­in­nat ovat useinkin varsin ark­isia ja perus­tarpeista lähteviä.”

    Nyt tietysti pitäisi määritel­lä perus­tarpeet, jot­ta tämä lause aukenisi. Ovatko esim. urheilu- ja muut har­ras­tusvä­li­neet vält­tämät­tömiä? Vält­tämätön­tä ei liene kuin sään mukainen vaate­tus ja rav­in­to, jos oikein nihilis­te­jä ollaan. 

    Esikoisel­lamme oli tuliterät vaunut, hyp­pyki­ikku, sateen­var­jo­rat­taat, rintarep­pu, selkärink­ka, super­hy­per­tur­valli­nen markki­noiden kallein autois­tu­in, pin­nasänky, hoitopöytä jne.. jne..

    Kol­mosen kohdal­la bon­gasin naa­purin van­hat vaunut pyöräkel­lar­ista, vau­va nukkui vier­essä, hoidet­ti­in sylis­sä ja roikotet­ti­in käsi­var­rel­la tai liinas­sa. Tajusin että kaik­ki tavara­paljous oli täysin turhaa… Taloudelli­nen tilanne oli parem­pikin kuin esikoisen kanssa, joten köy­häi­ly joh­tui vain valais­tuk­ses­ta, että juurikaan mitään ei vau­va tarvitse. 

    (Tää taisi men­nä taas vähän kauas asukaspysäköin­nitä vai oliks tää joku metroketju :))

  28. Hei

    Sinivihreä:
    ” Resurssien käyt­tö on usein tehokkaam­paa, kun käyt­täjiä on use­ampia kuin yksi. Tehokku­ut­ta on lap­siper­heis­sä löy­dyt­täväkin enem­män, kos­ka per­heen tulot eivät kas­va sil­lä perus­teel­la, että lap­sia tulee lisää.”

    Het­ki­nen. Eihän tässä ole mitään logi­ikkaa tai jos onkin niin se on jotain ekol­o­gisu­udelle tyystin vieras­ta. Siis väität että mitä usemapia lap­sia per­heessä tehdään niin sitä ekol­o­gisem­mak­si kukin kulu­tushyödyke käy, kos­ka käyt­täjien määrä kas­vaa var­rat­tuna yhden hen­gen talouk­si­in. Ymmär­rätkö sä itsekään mitä väität. Tol­la perus­teel­la maail­ma pelas­tu­isi sitä varmem­min mitä use­ampi yksinäi­nen perus­taisi per­heen ja mitä usem­mas­sa per­heessä ylipäätään tehtäisi­in mah­dol­lisem­man paljon lap­sia tehokku­u­den kas­vat­tamisek­si. HALOO!!!

    Sä nimit­täin uno­h­dat laskel­mas­sasi tyystin, että jokainen uusi ihmisyk­silö tälle pal­lolle syn­nyt­tyään lisää myös oma­l­ta osaltaan kokon­aisku­lu­tus­ta oman ylläpi­ton­sa ver­ran, joka on vieläpä huikean korkea tääl­lä län­si­mais­sa. Kor­vau­tuuko se kaik­ki sil­lä, että kon­solipeli­ai­ka jae­taan kotona usem­man henkilön kesken.

    HALOO!!!

    - Juho Järvelin -

  29. Kos­ka mul­la HKLn kuukausilip­pu suo­rav­eloituk­ses­sa mak­san kuukaudessa CCC:n osu­uskun­ta­mak­sua vain 2 euroa.

    CCCn sivuil­ta:
    HKL:N Suo­rav­eloi­tusasi­akas hyö­tyy yhteistyöstä liit­tyessään City Car Clubiin.
    Liit­tymi­nen, joka nor­maal­isti mak­saa 69 euroa, on suo­rav­eloi­tusasi­akkaille ilmainen. Samoin yri­tyk­sen kuukausi­mak­sus­ta saa läh­es 80 pros­entin alennuksen:
    nor­maal­isti kuukausi­mak­su City Car Clu­bin jäse­nille on 9,90 euroa, mut­ta suo­rav­eloi­tusasi­akas mak­saa jäsenyy­destään vain 2 euroa kuukaudessa.

  30. Eli­na:

    “Nyt tietysti pitäisi määritel­lä perus­tarpeet, jot­ta tämä lause aukenisi. Ovatko esim. urheilu- ja muut har­ras­tusvä­li­neet vält­tämät­tömiä? Vält­tämätön­tä ei liene kuin sään mukainen vaate­tus ja rav­in­to, jos oikein nihilis­te­jä ollaan.” 

    Sinivihreä:

    En nyt luk­isi aivan perus­tarpeik­si, mut­ta kyl­lä mainit­semiesi tuot­tei­den käyt­tö taitaisi olla hyödyk­si sekä yksilölle että yhteiskun­nalle. Vai voiko joku väit­tää, että las­ten liikku­mi­nen ulkona asian­mukai­sis­sa varusteis­sa olisi jotenkin paha juttu 🙂

    Juho Järvelin:

    “Het­ki­nen. Eihän tässä ole mitään logi­ikkaa tai jos onkin niin se on jotain ekol­o­gisu­udelle tyystin vierasta.”

    Sinivihreä:

    Ihailin logi­ikkaa itsekin. Pieni kehäpäätelmän poika­nen piristää aina kummasti 🙂 

    No, minä taas näen niin että eliön, oli­pa kyseessä vaik­ka laakam­a­to tai ihmi­nen, lisään­tymi­nen ei voi koskaan olla ekol­o­gisu­udelle (mitä sanahirviö tarkkaan ottaen sisältäneekään) tyystin vierasta.

    Ja sit­ten kun se jälkeläi­nen on aivan ekolo­gian oppikir­jo­jen mukaan tul­la tup­sah­tanut, per­he on varsin ekote­hokas yhteisö käytet­tävis­sä ole­vien resurssien hyödyntämiseen.

  31. Moi

    En mal­ta olla jatka­mat­ta rauta­lan­gan vään­töä liit­tyen Sinivihreän perhe-ajatuksiin.

    Tot­takai minkä tahansa eliön lisään­tymi­nen on ekol­o­gis­es­ti mielekästä. Luon­to nyt vaan toimii näin elämän kier­tokulku­un perus­tu­vas­sa sys­tee­mis­sä. Syn­tymä, kuole­ma uuden elämän tieltä, you know.

    Mut­ta.

    Siihen saa­maan ekol­o­gisu­u­teen valitet­tavasti kuu­luu ns. tas­apain­oti­la. Jos tietyn eliöla­jin pop­u­laa­tioa kas­vaa liian suurek­si suh­teessa omaan ekol­o­giseen paikalliseen lokeroon­sa, niin luon­to hakeu­tuu takaisin tas­apain­oisem­paan tilaan ja yleen­sä tämä tarkoit­taa lokeron­sa ylit­täneen lajin jäsen­määrän rom­ah­dus­ta siedet­tävälle tasolle tas­apain­oisem­paan asetelmaan.

    Näin on käynyt lukuisia ker­to­ja paikallisille ihmis­pop­u­laa­tioille, johon liit­tyen ihmi­nen poikkeaa muista lajeista, kos­ka ihmi­nen osaa kulut­taa kult­tuurin­sa ansios­ta myös yli vält­tämät­tömien tarpei­den­sa poiketen tässä melkein kaik­ista muista lajeista.

    (En ryhdy luet­tele­maan lukuisia korkeakult­turies­imerkke­jä vähem­män kehit­tyneistä kult­tureista puhu­mat­takaan. Kir­jal­lisu­ut­ta löy­tyy run­saastisitä etsivälle. Totean­pa vain, että mikä tek­isi meistä nyky­ih­mi­sistä sen kummempia.)

    Mei­dän juuri nyt ja varsinkin tule­vien vielä syn­tymät­tömien sukupolvien kannal­ta tilanne sat­tuu ole­maan eri­tyisen uhkaa­va, kos­ka kiitos jatku­vaan kasvu­un perus­tu­van globaalin talousjär­jestelmämme ihmi­nen on ylit­tänyt lokeron­sa todel­la pahasti jo viime vuo­sisadal­la. Käytän­nössä me jo käymme kil­pa­juok­sua yhä vähenevien resurssien ja alati kas­va­van ja yhä enem­män per yksilö kulut­ta­van pop­u­laa­tiomme välillä.

    Kos­ka elämme rajal­lisel­la taivaankap­paleel­la, jol­la on rajalli­nen määrä uusi­u­tu­mat­to­mia resursse­ja ja uusi­u­tu­vat uusi­u­tu­vat tietyl­lä rajal­lisel­la nopeudel­la, niin rajat­tomaan kasvu­un perus­tu­va kult­tuurimme tulee tör­määmään itse kieltämi­in­sä rajoi­hin ennem­min tai myöhemmin. 

    Tästä perus­to­tu­ud­es­ta on vaikea rim­puil­la pois, vaik­ka mm. ns. teknousko­vat niin pyrkivätkin epä­toivois­es­ti tekemään. 

    Toden­näköis­es­ti ennem­min sivu­tuot­teena aiheut­tamien­sa ongelmien täh­den, kuten ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen, otsonika­to, bios­fäärin myrkyt­tymi­nen, irtiryöstäy­tynyt nan­ote­knolo­gia, maail­man­laa­juinen ABC-sota jne. Näitä riit­tää yli oman tarpeen.

    Minus­ta mikä tahansa lääke tähän ongel­maan, joka perus­tuu ihmis­pop­u­laa­tion ja kulu­tuk­sen kasvu­un ain­oas­taan nopeut­taa rajo­jen kohtaamista. Sinivihreä ei ajat­tele asi­aa lop­pu­un saakkaa.

    Ei tosin ajat­tele kovinkaan moni, kos­ka lop­pupäätelmä on perin epä­muka­va ja johtaa koko kult­tuurimme kyseenalaistamiseen.

    Sinivihreä:
    “Vai voiko joku väit­tää, että las­ten liikku­mi­nen ulkona asian­mukai­sis­sa varusteis­sa olisi jotenkin paha juttu”

    Niin­pä niin. Viit­taan ylläolevaan.

    On se vaan kum­ma, että lajimme tuli toimeen kym­meniä tuhan­sia vuosia ilman las­ten­rat­tai­ta omas­sa lokerossaan, mut­ta nyky­ih­mi­nen ei tule toimeen ilman järkyt­tävän mas­si­ivista tavaroiden paljout­ta ja niiden tuot­tamiseen raken­net­tua vielä mas­sivisem­paa infrastuktuuria. 

    Ai niin.
    Unohdin.
    Nyky­ih­mi­nen ei osaa luop­ua mis­tään, eikä voi olla han­kki­mat­ta mitään mitä hänelle tarjotaan.

    VOI MEITÄ !

    - Juho Järvelin -

  32. Juho Järvelin:

    “Ai niin.
    Unohdin.
    Nyky­ih­mi­nen ei osaa luop­ua mis­tään, eikä voi olla han­kki­mat­ta mitään mitä hänelle tarjotaan.

    VOI MEITÄ !”

    Sinivihreä:

    Yllä ole­va perus­tuu mielestäni varsin vajavaiseen ihmisku­vaan. Itse kuu­lun ilmeis­es­ti harv­inaiseen ihmis­ryh­mään, kos­ka tun­nen lukuisan joukon varakkai­ta ihmisiä, jot­ka ovat vuosikym­meniä eläneet vaa­ti­ma­ton­ta elämää ilman mater­ian perässä juoksemista.

    Kyl­lä ihmi­nen osaa luop­ua. Mitä van­hem­mak­si ihmi­nen tulee, sitä luon­nol­lisem­mak­si eri­lai­sista asioista luop­umi­nen muut­tuu. Luop­umi­nen voi olla vapaae­htoista, tai sit­ten pakon sanele­maa, kuten ter­vey­destä luop­umi­nen sairas­tu­misen yhtey­dessä. Esimerkik­si luop­umi­nen jälkeläis­ten hyväk­si on tyyp­il­listä likip­itäen jokaiselle ihmiselle. 

    Opti­mis­mista ei silti kan­na­ta luopua.

  33. Asukaspysäköin­nin hin­nan nos­t­a­mi­nen olisi OK jos samal­la “ei-asukkaiden” auto­jen jät­tämi­nen kotikaduillemme EI olisi KOKONAAN ILMAISTA klo 19–09 joka päivä! Kadut täyt­tyvät kaiken­maail­man lef­fas­sa- ja kirkos­sakävi­jöi­den, oop­per­akävi­jöi­den, työväenopis­to­lais­ten ja muiden tapah­tu­mien (ilo­tuli­tus, kon­sert­ti, taide ym) töl­lis­telijöi­den autoista.
    Hal­lista autopaikan vuokraami­nen ei aina tun­nu järkevältä kalli­in hin­nan takia ja kos­ka lähim­män parkin sisäänkäyn­ti on 3–4 kort­telin päässä.
    Mak­saisin oikein mielel­läni 10-ker­taisen hin­nan katupysäköin­nistä jos tietäisin että min­ua odot­taa tyhjä autopaik­ka suht lähel­lä kotia, kun tulen väsyneenä töistä ruokakauppakasseineni.
    Kaik­ki ydinkeskus­tas­sa asu­vat eivät pär­jää kokon­aan ilman autoa!!

  34. Autoil­i­joi­ta verote­taan jo nyt niin paljon että mitään ylimääräisiä mak­su­ja en enää kaipaa. Ainakin tääl­lä etu-Kallios­sa pysäköin­tipaik­ka löy­tyy läh­es aina melko nopeasti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.