Helsingin energiapaletti

45 vastausta artikkeliin “Helsingin energiapaletti”

1. Aika paljon puu­ta löy­tyy Lah­den ja Helsin­gin väliltäkin. Jonkun tiedon mukaan Helsin­gin kaupun­ki omis­taa 11800 ha metsää.
   Eli kyl­lä aika paljon puu­ta löy­tyy Helsinginkin käytöön , jos vain halua on. Kylmä totu­us taitaa vaan olla halua ei ole vaan kylmä raha ratkaisee ja paskan väliä päästöillä.

   Sak­salainen pel­let­tiyri­tys rak­en­taa Hol­lo­laan tehtaansa ja vie pel­letit Sak­saan. Käyt­tää havu­ja ja kan­to­ja ym 200 000 m³ vuodessa. Kum­mallista kun tätä koti­maista ener­giaa ei voi­da käyt­täää koti­maas­sa. Järkeni ei ymmär­rä miten pel­letit kan­nat­taa viedä Sak­saan mut­ta ei Helsingi­in. Miten ihmeessä Suo­mi voi selvitä EU:n velvoit­teista jos Suomes­ta viedään puuen­er­giaa ulkomaille???

   Vastaa

2. Päämin­is­terin kir­joituk­ses­sa oli mie­lenki­in­toista sen vaa­timus, että Helsin­gin on vas­toin omaa etu­aan osal­lis­tut­ta­va ilmas­totalkoisi­in. Tämähän on ihan yleinen vaa­timus val­tioille kun keskustel­laan globaaleista keinoista ilmas­ton muu­tok­sen hillit­semisek­si. Kuitenkin se kalskah­taa kor­vaan kun se esitetään jonkun paikallisen päätök­sen perusteluk­si. Syyl­listym­mekö kaksinaismoralismiin?

   Vastaa

3. Sak­sas­sa pel­let­ti­takat ovat erit­täin suosit­tu­ja help­pouten­sa takia. En pitäisi näitä iso­jen talo­jen olo­huoneis­sa ole­via, automaat­tis­es­ti puu­nappe­ja annos­tele­via lait­tei­ta niinkään läm­mi­tys­muo­tona. Enem­män ne ovat sis­us­tuse­le­ment­te­jä joi­hin oste­taan 16e nap­pu­lasäk­ki jota sit­ten poltel­laan pitkin talvea vieraiden käy­dessä. Korkea­jalosteista tun­nelmapolt­toainet­ta näem­mä kan­nat­taa rah­da­ta suomes­ta eikä polt­taa sitä ton­neit­tain omakoti­talon pannuhuoneessa. 

   Koti­maista käyt­töä tämä ei tietenkään estä, se päin­vas­toin tuo alalle lisää kap­a­siteet­tia ja mah­dol­lisuuk­sia. Puun­jalostuk­selle on nyt vain tul­lut uusi vien­ti­tuote jos­ta kan­nat­taa olla tyy­tyväi­nen, eivät mene aarniomet­sät pilalle kun kan­to­ja murskataan.

   Vastaa

4. Lah­den ja Helsin­gin väli­nen alue ei ole täysin asuma­ton­ta, joten kyl­lä niitä polt­tokat­tiloi­ta siltäkin väliltä löytyy. 

   Vähän des­i­maalip­ilkun merk­i­tyk­ses­tä. 11700 hehtaaria Helsin­gin met­sää on noin kak­si aaria asukas­ta kohden. Kahdelta aar­il­ta kerätyl­lä hak­keel­la talo ei mon­taa päivää lämpiä. Helsin­gin voimalat eivät pysy­isi sen tuo­tol­la käyn­nisssä päivääkään vuodessa. 

   Päämin­is­terin kir­joituk­ses­sa ei vaa­dit­tu Helsinkiä osal­lis­tu­maan ilmas­totalkoisi­in oman etun­sa vas­tais­es­ti vaan vaa­dit­ti­in haaskaa­maan rahaa sel­l­aiseen, joista ilmas­to ei hyödy mitään. Minus­takin Helsin­gin tulee osal­lis­tua ilmas­totalkoisi­in. Hyvä tavoite on juuri sovit­tu tavoite alen­taa kaupun­gin alueel­la syn­tyviä hiilid­iok­sidipäästöjä 20 prosentilla.Tämän tavoit­teen saavut­tamisek­si Helsin­gin soisi saa­da etsiä parhaat keinot. Kovin hyvänä en pidä sitä, että ole­mas­sa ole­vaa hake­tar­jon­taa ryhdytään siirtämään lähel­lä olev­as­ta käyt­töko­hteesta kaukana olevaan. 

   Sovit­taisi­inko, että jokainen Suomen kun­ta tekee vas­taa­van päätök­sen ja jos ei siihen pysty, perustelee sen julkises­ti. Nur­mi­järvi tietysti mukaan!

   Sinän­sä en pidä real­is­tise­na, että mikro­talousyk­siköi­den (koti­taloudet, yri­tyk­set ja kun­nat) pitäisi toimia ilmastopoli­ti­ikas­sa oman etun­sa vas­tais­es­ti. Val­tion tehtävänä on muut­taa sään­töjä niin,että oikein toim­imi­nen on oman edun mukaista. Raskaat verot hiilid­iok­sidipäästöille tai päästökaup­pa ilman ilmaisek­si jaet­tavia päästöoikeuksia!

   Vastaa

5. Ter­ve

   On selvää, että Helsin­ki eikä koko pääkaupunkiseu­tu voi läm­metä puul­la. Ain­oa järkevä puuen­er­gian siir­to­ta­pa olisi tehdä maa­han sinne sun tänne suuria puu­voimalaitok­sia, ja johtaa ener­gia sähkönä muualle. Nekin pitäisi rak­en­taa niin, että syn­tyvä läm­pö saataisi­in ko alueen käyttöön.

   Mut­ta kysymys. Helsin­gin ener­gian omis­taa Helsin­ki. Eikö niin. Se tuot­taa sähköä myös muualle maa­han. Kysynkin mil­lä tavoin ko yhtiö ener­giansa tuot­taa, kun kyse on sen omista laitok­sista. En tarkoi­ta siis osuuk­sia esim ydin­voimay­htiöi­hin jne.

   Ymmärtääk­seni Helsingillä on vas­tuu myös muualle myy­dyn sähkön ympäristöys­täväl­lisyy­destä. Vai riit­tääkö se, että kaupun­ki itse pihistää energiankäytössään.

   Helsin­gin ener­gial­la on huo­mat­ta­va merk­i­tys kaupun­gin taloudessa. No se taitaa olla jo toinen juttu.

   Vastaa

6. “Kiireis­in­tä olisi käyt­tää hake ja pel­letit kor­vaa­maan turpeen käyt­töä esimerkik­si Jyväskylässä ja Kuo­pios­sa ja mik­sei myös Oulussa.”

   Eräs suurim­mista pel­let­tite­htaista sijait­see Turengis­sa. Se ei ole pel­letille mikään merkit­tävä kul­je­tusetäisyys Helsin­gin suh­teen. Menee­hän kuusi rekallista haket­ta pel­letik­si puris­tet­tuna yhteen rekkaan.
   Turengis­takin val­taosa tuotan­nos­ta menee Helsin­gin ohi Ruotsiin.
   Eikä siel­lä suinkaan mihinkään koristetakkoihin.

   Tot­ta kai uusi­u­tu­vien käyt­tö on järkevää aloit­taa sieltä, mis­sä sen vaiku­tus päästöi­hin on tehokkain. Melko nopeasti on kuitenkin päästävä tilanteeseen, jos­sa on Helsin­gin vuoro.

   Muuten päämin­is­terin ulostu­lo sisäl­si has­sun “inno­vati­ivisen” osan, jos­sa öljys­tä saati­in uusi­u­tu­va ener­gialähde poly­meroimal­la se muoviksi ja polt­ta­mal­la jätteenpolttolaitoksissa.

   Ilmas­ton kannal­ta­han muovin oikea paik­ka on kaatopaikalla, ja muovia pitäisikin käyt­tää ja hau­da­ta kaatopaikalle mah­dol­lisim­man paljon.
   Paras­ta olisi, jos perustet­taisi tehdas, joka valmis­taa öljys­tä tiivi­itä muo­visia kuu­tioi­ta, jot­ka viedään tehtaal­ta suo­raan kaatopaikalle hau­dat­tavak­si. Kun­han vain pidet­täisi huoli, että hau­dat­ta­va muovi ei ole mis­sään olo­suhteis­sa uusiokäyt­töön sovel­tuvaa. Näin voitaisi vält­tää se, että aivan kaik­ki fos­si­ilisen öljyn sisältämä hiili ei joudu ilmakehään.

   Vastaa

7. Mei­dän ei oikeas­t­aan kan­na­ta ryhtyä tätä hak­keen logis­ti­ikkaa suun­nit­tele­maan näin sor­mi­tun­tu­mal­ta. Järkev­in­tä olisi nos­taa fos­si­ilis­ten polt­toainei­den hin­taa ja antaa markki­noiden hoitaa loput.

   Siitä että haket­ta viedään Ruot­si­in poltet­tavak­si yhdessä indone­sialaisen pal­muöljyn kanssa, ei voi mitenkään päätel­lä, että olisi järkevää kul­jet­taa sitä lyhyem­pi mat­ka Helsinki­in. Toki järkeväm­pää kuin kul­jet­taa sitä Ruot­si­in, mut­ta ei silti vält­tämät­tä järkevää.

   Vastaa

8. Tot­ta. Ener­giavero­jen nos­t­a­mi­nen uusi­u­tu­mat­tomil­la ener­gialähteil­lä on ensisi­jaisen tärkeää.

   Myös logis­ti­ikan suun­nit­telu on var­masti parem­pi tehdä jos­sain muual­la, mut­ta hake ja pel­let­ti ovat kuitenkin logis­ti­ikaltaan hyvin eri­laisia. Pel­let­tiä on huo­mat­tavasti suurem­man ener­giati­hey­den vuok­si järkevää kul­jet­taa sato­ja kilo­me­tre­jä, kun hak­keen raja tulee vas­taan jos­sain 50 — 100 km välillä.
   Pal­muöljyä ei käsit­tääk­seni ole suures­sa määrin ruot­salais­ten, vaan mei­dän omas­sa syntisäkissämme.

   Liiken­teen päästö­jen vähen­tämistä hal­li­tus vaikeut­ti selvästi nos­ta­mal­la reip­paasti biokaa­sul­la toimivien auto­jen autoveroa. Tämä ei tietenkään ole Helsinkiläis­ten vika, mut­ta vaikeut­taa liiken­teen päästö­jen vähen­tämistä siellä(kin) selvästi.
   Vähäpäästöiseen liiken­teeseen pyrkimisessä biokaa­sus­sa on huo­mat­ta­va poten­ti­aali, ja sen hyö­dyn­tämi­nen pitäisi saa­da ripeästi alku­un. Vero­ja korot­ta­mal­la se ei onnistu.
   Vihreil­lä ker­ro­taan ole­van hal­li­tus­puolueena suurem­mat mah­dol­lisu­udet vaikut­taa veropäätök­si­in. Onko­han tässä taas kyse siitä, että yksi nol­la on suurem­pi kuin toinen nolla?

   Vastaa
9. Paluuviite: Ville Ylikahri » Arkisto » Helsingin energiapolitiikka

10. Kuo­pi­on ener­gia suun­nitel­mat uuden voimalaitok­sen rak­en­tamis­es­ta ovat tekeil­lä. Käytän­nössä uuden voimalan pitää olla pystyssä vuon­na 2012. Pitää olla, kos­ka 70-luvul­la raken­net­tu voimalaitos tulee tien­sä päähän. Tuos­sa voimalaitok­ses­sa polte­taan uusi­u­tu­via enem­män kuin Helsin­ki nyt eli ainakin 10%. Toki CO2-markki­nahin­ta määrää ja siitä päät­tää maan hal­li­tus omil­la teoillaan.

    Vastaa

11. Helsin­gin kan­nat­taisi ottaa Kuo­pios­ta mallia ener­gian­säästön suh­teen julk­isten raken­nusten osalta. Osoit­teesta http://www.kunnat.net/binary.asp?path=1;29;356;1033;38145;38171;127310&field=FileAttachment&version=4 löy­tyy aiheesta lisäin­foa. Käytän­nössä Helsingis­sä kulute­taan 1,41 ker­taa enem­män läm­mi­ty­sen­er­giaa kuin Kuo­pi­on julk­i­sis­sa kun­nan käytössä ole­vis­sa raken­nuk­sis­sa. Kuo­pio on ollut kärk­isi­joil­la jo pitkään.

    Läm­mön omi­naisku­lu­tuk­sien muutokset
    Sivu 1/3
    28.9.2007
    Normeer­atut omi­naisku­lu­tuk­set — Julkiset rakennukset
    Lis­tas­sa 97 kun­taa 100:sta vuodelta 2006

    Kuo­pio 86575 2119,8 32,1 32,8 32,2 ‑1,7 %
    Joen­suu 51514 1256,7 48,9 41,9 39,2 ‑6,3 %
    Kajaani 36373 949,4 39,3 39,4 39,4 ‑0,1 %
    Rau­ma 37418 1009,0 39,0 40,0 2,7 %
    Seinäjo­ki 30051 769,0 38,7 38,9 40,3 3,8 %
    Vaasa 56658 1482,7 40,1 39,6 41,1 3,7 %
    Jyväskylän mlk 31870 330,1 42,9 41,6 41,3 ‑0,7 %
    Jyväskylä 77879 1376,4 38,8 40,7 41,8 2,7 %
    Tam­pere 193173 3748,5 39,3 41,0 42,4 3,2 %
    Hämeen­lin­na 45980 2178,5 43,4
    Hyvinkää 42325 746,0 43,9 44,7 44,1 ‑1,5 %
    Kou­vola 31614 630,1 45,2 44,6 ‑1,4 %
    Kot­ka 55238 1112,5 45,1 43,9 45,2 3,0 %
    Helsin­ki 551123 14074,9 44,2 44,8 45,3 1,2 %
    Loh­ja 34792 653,5 45,3 48,6 46,8 ‑3,7 %
    Oulu 117670 1882,6 49,2 47,1 47,2 0,2 %
    Kokko­la 35492 576,9 43,1 49,3
    Espoo 209667 2494,3 48,3 47,2 50,4 6,7 %
    Pori 76220 1269,4 48,5 47,7 53,3 11,6 %
    Lahti 96666 1440,1 50,9 50,0 53,7 7,3 %
    Turku 172107 3378,9 53,6 55,1 55,8 1,4 %
    Jär­ven­pää 35459 360,0 53,5 55,9
    Mikke­li 32826 655,3 52,6 56,3 57,3 1,9 %
    Van­taa 176387 2064,0 56,6 57,7 58,9 2,1 %
    Tuusu­la 31168 469,9 65,1 72,4 64,6 ‑10,9 %

    Vastaa

12. Tuo Paanaln taulukko siis tarkoit­taa raken­nusten käyt­tämän läm­mön kulu­tus­ta kuu­tioi­ta kohden, kun ensin on normeer­at­tu kulu­tus 1960-luvun läm­pöti­laolo­suhteisi­in. Nyt pitäisi tietysti tietää, minkä tyyp­pi­sistä raken­nuk­sista on kyse. Ovatko siinä mukana aravaki­in­teistöt nyt esimerkiksi.

    Kuo­pi­on voimalan osalta min­ua ei kiin­nos­ta uusi­u­tu­vien osu­us vaan kokon­aishi­ilid­iok­sidipäästöt, johon se 90% vaikut­taa yhdek­sän ker­taa enemmän.Tältä istu­mal­ta väit­täisin, että ne ovat ener­giayk­sikköä kohden Helsinkiä suurem­mat, mut­ta sekään ei ole oikea kysymys. Paljonko kuo­pi­o­lais­ten asun­to­jen läm­mi­tys kaiken kaikki­aan tuot­taa hiilid­iok­sidipäästöjä? Sil­loin on otet­ta­va huomioon myös kaukoläm­mön osu­us ja muut sel­l­aiset asi­at ja haaskaa­van sähköläm­mi­tyk­sen osuus.

    Vastaa

13. Raskaat verot kuu­losta­vat hyvältä. Käsit­tääk­seni hal­li­tus on ollutkin jo hyvin akti­ivi­nen näis­sä veronko­ro­tusasiois­sa, onhan esimerkik­si suo­ma­laista liki maail­ma­nen­nä­tys­ta­son polt­toain­everoakin juuri korotet­tu ja jyr­ki (kok) on luvan­nut lisäko­ro­tuk­sia, joten ei ole men­nyt ekomerk­ki hukkaan tässäkään hal­li­tuk­ses­sa. Samal­la kun korotet­ti­in viinan hin­taa niin kansa ei juuri sitä edes noteer­an­nut. Nyt meil­lä on taas rahaa jaet­tavak­si eri­laisi­in erit­täin hyödyl­lisi­in tarkoituksiin.

    Puupolt­toaineesta sen ver­ran että Sak­san lisäk­si pel­let­tiä kul­jete­taan melkoisia määriä myös Ruot­si­in ja juuri tästä tulikin mieleeni hyö­dyn­tää paluukul­je­tuk­sia. Mik­seivät rekat voisi tuo­da paluukuormi­na päästötön­tä ruot­salais­turvet­ta Helsin­gin läm­mit­tämiseen? Eikös juuri vihreät euroe­dus­ta­jamme saa­neet läpi tavoit­teen­sa siitä että suo­ma­lainen turve on uusi­u­tu­ma­ton­ta, vaik­ka ruot­salainen on uusiutuvaa? 

    Mielestäni olisikin ensiar­voisen tärkeää pudot­taa juuri Helsin­gin hiilid­iok­sipäästöjä se 20% kos­ka se on sen­tään ylivoimais­es­ti suurin CO2-tuot­ta­ja Suomes­sa. Kaukoläm­pö voitaisi­in katkaista aivan hyvin katkaista kesäk­si, kuten jo Neu­vos­toli­itossa oli tapana, ja tämä jo yksin toisi sen 20% pudo­tuk­sen. Itse en pitäisi huonona ajatuk­se­na edes kaukoläm­mön katkaisemista talvisin määräa­joik­si Helsingis­sä; kaik­ki nor­maalit ihmisethän lentävät sil­loin etelän läm­pöön keräämään voimia ja uusia ideoita joten mitä se haittaisi?

    Sum­maa­sum­marum; eikun kaik­ki Helsin­gin neukkukuu­tiot kylmik­si vain! Päälle vil­la­paitaa ja pitkää kalsaria, kyl­lä sitä ennenkin selvittiin.

    Vastaa

14. Trav­el­lerin kir­joi­tus on aivan kummallinen.

    Suomen polt­toain­evero­tus maail­ma­nen­nä­tys­ta­soa. Ben­savero euroop­palaista keski­ta­soa ja die­selvero Län­si-Euroopan matalimpia ellei matalin.

    Turve on uusi­u­tu­vaa 10 000 vuo­den aikavälil­lä. Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­misel­la on suurem­pi kiire.

    Mihin perus­tuu väite, että helsinkiläiset oli­sivqat jotenkin mui­ta suurem­pia hiilid­iok­sidipäästäjiä. Henkeä kohden Helsin­gin hiilid­iok­sidipäästöt ovat selvästi alle maan keskiarvon.

    Miten ilmas­toa paran­taisi se, ettei hanoista tulisi kesäisin­läm­mintä vet­tä vaan se pitäisi läm­mit­tää sähköl­lä? En ymmärrä. 

    Helsin­gin neukkukuu­tiot? Helsingis­sä asu­taan hyvin ahtaasti ja siis säästävästi muuhun maa­han ver­rat­tuna. Mik­si juuri ne pitäisi pan­na kylmiksi?

    Vastaa

15. Hauskaa tässä on se, että Van­hanen sohaisi muu­ra­hais­pesää. Helsin­gin ener­gian­hank­in­nan muo­dos­tuu läm­mön osalta kivi­hi­ilestä ja sähkön osalta pääosin ydin­voimas­ta ja siitä samais­es­ta kivihiilestä.

    Osmo Soin­in­vaara:

    “Turve on uusi­u­tu­vaa 10 000 vuo­den aikavälil­lä. Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­misel­la on suurem­pi kiire.”

    Sinivihreä:

    Turvet­ta sitoutuu Suomen turvesoi­hin enem­män kuin sitä ote­taan sieltä käyt­töön. Turve voidaan siten nähdä uusi­u­tu­vak­si ener­giak­si, jos vain halu­taan. Lisäk­si entiset turvesuot voidaan halut­taes­sa metsittää.

    Osmo Soin­in­vaara:

    Helsingis­sä asu­taan hyvin ahtaasti ja siis säästävästi muuhun maa­han verrattuna. 

    Sinivihreä:

    Tehdäänkö tuos­sa ken­ties pakos­ta hyvet­tä. Käytän­nössä helsinkiläiset asu­vat ahtaasti, ja van­hal­la raken­nustekni­ikalla toteute­tuis­sa asun­nois­sa, kos­ka heil­lä ei ole suurem­paan väljyy­teen varaa. Jos pääkaupunki­lais­ten var­al­lisu­us­ta­so kas­vaa rahoista suuri osu­us kanavoituu asum­isväljyy­den nos­toon. (Lopuil­la rahoista var­maankin matkail­laan, kos­ka tavaraa ei pieni­in asuin­neliöi­hin lop­ut­tomasti mah­du 🙂 Olisi toiv­ot­tavaa, että helsinkiläis­neliöi­den niukku­us ei kanavoi­tu­isi nur­jamielisyy­dek­si niitä suo­ma­laisia kohtaan jot­ka ovat valin­neet suurem­man etäisyy­den Helsin­gin keskus­tas­ta, ja saa­neet samal­la itselleen asumisväljyyttä.

    Vastaa

16. Helsin­gin pääpolt­toaine ei ole kivi­hi­ili. Mis­tä sinivihreä on täl­laisen väärän tiedon saanut. Pääpolt­toaine on maakaa­su, jon­ka hiilid­iok­sidipäästöt ovat alle puo­le­ty kivi­hi­ilen ja noin kol­ma­sosa turpeen päästöistä.

    Truve on ener­gian­ielu, mut­ta se ei tee turpeesta uusi­u­tu­vaa. Nämä ovat kak­si eri asi­aa. Vai­h­toe­hdos­sa a= turvet­ta ei käytetä ja vai­h­toe­hdos­sa b) turvet­ta käytetään, nielu on yhtä suuri. Ero­tus ilmake­hän hiilid­iok­sidimäärässä obn täs­mälleen polte­tun turpeen määrä. Puun osalta tilanne on eri­lainen. Jos met­sää ei hyö­dyn­netä. nielu tyrehtyy.

    Maail­mas­sa on turve­varo­ja val­tavasti. Jos ne kaik­ki voidaan sinivihreän aja­tus­ta­van ottaa käyt­töön, huonos­ti käy.

    Nyt sinivihreä on tekemässä maakun­tien ener­gian­haaskauk­ses­ta hyvet­tä. Jos halu­taan alen­taa hiilid­iok­sidipäästöjä ei tehdä ener­gian käytöstä hyvettä.

    Vastaa

17. Osmo Soini­vaara:

    “Helsin­gin pääpolt­toaine ei ole kivi­hi­ili. Mis­tä sinivihreä on täl­laisen väärän tiedon saanut. Pääpolt­toaine on maakaa­su, jon­ka hiilid­iok­sidipäästöt ovat alle puo­le­ty kivi­hi­ilen ja noin kol­ma­sosa turpeen päästöistä.”

    Sinivihreä:

    Kiitos kri­it­tis­es­tä kom­men­tista, joka pani min­ut tark­ista­maan asian. Maakaa­sun noinkin merkit­tävä rooli kaukoläm­mön­tuotan­nos­sa oli min­ulle yllä­tys. Helsin­gin ener­gian tieto­jen mukaan kivi­hi­ili on kuitenkin suurin läm­mön­lähde: Kaukoläm­mön han­k­in­ta vuon­na 2006 oli määrältään 7184 GWh (Kivi­hi­ili 54%, Maakaa­su 42% ja Öljy 4%). Läm­mön­tuotan­non osalta kivi­hi­ili siis on merkittävin.

    Alku­peräi­nen kom­ment­ti­ni oli kuitenkin vähin­täänkin harhaan­jo­hta­va, ja sen pitäisi oikeas­t­aan olla muo­dos­sa: Helsin­gin ener­gian­hank­in­ta muo­dos­tuu läm­mön ja sähkön osalta maakaa­sus­ta ja kivi­hi­ilestä ja sähkön osalta lisäk­si ydinvoimasta.

    Vastaa

18. “Henkeä kohden Helsin­gin hiilid­iok­sidipäästöt ovat selvästi alle maan keskiarvon.”

    En kiistä, enkä myön­nä. Olisin vain kiin­nos­tunut näkemään sen selvi­tyk­sen johon tämä perustuu.
    Ns. ekol­o­gisen jalan­jäl­jen suh­teen tehdyis­sä selvi­tyk­sis­sä Helsin­ki ei poikkea mitenkään muus­ta maas­ta. Ei ainakaan edukseen.

    Vastaa

19. “Puun osalta tilanne on eri­lainen. Jos met­sää ei hyö­dyn­netä. nielu tyrehtyy.”

    Tämä on tot­ta, mut­ta tyre­htymiseen menee 100 — 200 vuot­ta, jon­ka jäl­keen met­sis­sä on sitoutuneena 2 — 3 ker­taa se määrä hiiltä minkä ne sito­vat nyt.

    Mut­ta puun käyt­tö on siis kuitenkin neu­traali tapa tuot­taa ener­giaa, ja pitää met­si­in sitoutuneen hiil­imäärän nykyisel­lä, luon­non­ti­laa mata­lam­mal­la tasol­la, kun turpeen käyt­tö lisää hiilen määrää ilmake­hässä, kuten esitit.

    Vastaa

20. Hei

    Ener­gian­säästö mm. raken­nusten ener­giate­hokku­ut­ta nos­ta­mal­la on erit­täin tärkeää, mut­ta ainakin nykyään näkee harvem­min luul­lak­seni vähin­tään yhtä tärkeää point­tia, mikä tuli esi­in muu­ta­mas­sa kommentissa.

    Raken­nusten sisäläm­pöti­lan taso. Mun mielestä se on kaikkial­la maas­sa keskimäärin aivan turhan ja ter­vey­del­liseltä kannal­ta jopa liian korkea. Esim. maku­uhuoneis­sa kan­nat­taisi pitää öisin ain­oas­taan 17–18 asteen lämpötilaa.

    Mä en ole koskaan ymmärtänyt mik­si mei­dän pitää tare­ta sisäl­lä vuo­de­na­jas­ta riip­pumat­ta alushoususil­la. Onko tämä jokin ehdo­ton arvo, jos­ta ei voi edes keskustella.

    Samoin kau­pat, viras­tot ja julkiset tilat muul­loin kuin kesäl­lä. Niiden sisäläm­pöti­la on mitoitet­tu henkilökun­nan mukaan, jot­ta he tarkeni­si­vat työ­paikoil­laan talvipakkasil­lakin t‑paitasillaan samaan aikaan kun asi­akkaat hikoil­e­vat talvikamppeissaan. 

    Luulisi tyh­men­päänkin päähän mah­tu­van tosi­asian, että vil­la­paidan osta­mal­la ja tiput­ta­mal­la sisäläm­pöti­laa totu­tus­ta 24 asteesta 18 säästyy huo­mat­tavasti ener­giaa ja vieläpä käsit­tämät­tömän yksik­er­taisel­la keinolla.

    Mut­ta näin­hän me emme suinkaan tee. Jä tässä näkyy yksi per­im­mäi­sistä syistä koko ilmas­to-ongel­maan. Tava­ton mukavu­u­den­halumme. Kuin­ka paljon esim. säästy­isi ener­giaa, jos yhdessäkään kodinelek­tron­i­ikkalait­teessa ei olisi valmiusvir­tati­laa. Onko meistä niin ylivoimaista astua muu­ta­ma askel vir­tanap­pu­lalle, että risker­aamme täl­lais­ten syi­den vuok­si mielum­min tule­vaisu­utemme kuin rasita­mme itseämme edes pikkuisen. 

    - Juho Järvelin -

    Vastaa

21. Mat­ti Van­hanen taisi puhua vain läm­mön­tuotan­nos­ta. Nur­mi­järvi kun ostaa sähkön markki­noil­ta (eli tuotan­non jakau­ma vas­taa val­takun­nal­lista tuotan­toa), mut­ta tuot­taa läm­pöä pääasi­as­sa biopolt­toaineil­la. (73% kokonaistuotannosta)

    Helsin­gin kaukoläm­pö tuote­taan seu­raaval­la jakaumalla:
    “Kaukoläm­mön han­k­in­ta vuon­na 2006 oli määrältään 7184 GWh (Kivi­hi­ili 54%, Maakaa­su 42% ja Öljy 4%)”
    Ei tuos­sa juuri näy ole­van trendikkäitä biopolttoaineita.
    http://www.helsinginenergia.fi/ymparisto/energian_tuotantoseloste.html

    Wiki esit­tää myös mie­lenki­in­toisia väit­teitä Helsin­gin kaupun­gin hiilid­iok­si­idipäästöistä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Energia

    Vastaa

22. Sinivihreä: Sil­lä ei oo tämän keskustelun kannal­ta mitään väliä asuuko Helsinkiläiset ahtaasti pakos­ta vai valin­nas­taan, vaan sil­lä, että ahtaasti asum­i­nen on hyvä ympäristön kannal­ta. Ahtaasti asum­ista pitäisikin edis­tää lopet­ta­mal­la omako­ti­a­sumisen ym. ener­giatuh­lauk­sen tukeminen.

    Vastaa

23. Puu sitä ja met­sä tätä. Helkkarin mie­lenki­in­toista, mut­ta paljonkos Suomes­sa käytetään vuosit­tain ener­giaa esimerkik­si siihen, että valmis­te­taan lun­ta ulos? Niin kauan kuin on sal­lit­tua valmis­taa lun­ta ulos suk­si­joi­ta varten, meil­lä tuskin on ilmas­to-ongel­maa tai ilmas­to­tavoit­tei­ta vaan puh­taasti tosikko­jen ilmastoharrastus. 

    Tämä tilo­jen läm­mit­te­ly ja jäähdyt­te­ly on suurelta osaltaan turhaa puuhaa. Kun esimerkik­si puhutaan julkises­ta eko­rak­en­tamis­es­ta, sil­lä näem­mä Suomes­sa tarkoite­taan aurinkopa­neele­ja eikä esimerkik­si sitä, että sisäil­man raikkau­teen pyrit­täisi­in luon­nol­lisil­la raken­ner­atkaisuil­la kuten pain­ovoimaisel­la ilmankier­roil­la. Toimis­to­työti­lat raken­netaan jär­jestään sel­l­aisik­si, että kesäl­lä on kuuma ja talvel­la kylmä, mut­ta puhut­ta­va ilmas­toin­ti kui­v­at­taa limakalvot. Paljon olis oppimista.

    Ener­gianku­lu­tuk­selle pitäisi aset­taa val­takun­nalli­nen ylära­ja, jon­ka jäl­keen sit­ten viisaat laske­maan, että minkä ver­ran mihinkin on vält­tämätön­tä käyt­tää, ja sit­ten vas­ta lop­ut jakoon tasaver­taisen onnel­lisu­u­den peri­aat­teel­la hyvää mieltä tuot­ta­maan. Monien itses­tään selvyytenä pidet­tävien asioiden arvo nousisi.

    Vastaa

24. Juho Järvelin:

    “Mä en ole koskaan ymmärtänyt mik­si mei­dän pitää tare­ta sisäl­lä vuo­de­na­jas­ta riip­pumat­ta alushoususilla.” 

    Sinivihreä:

    Tuo “ongel­ma” taitaa koskea lähin­nä van­hempia kaukoläm­pöverkos­sa ole­via asun­to­ja, jois­sa huone/huoneistokohtaiset säädöt eivät vält­tämät­tä aina toi­mi kun­nol­la. Ok-talois­sa tai rivareis­sa, etenkään sähköläm­mit­tei­sis­sä, tuo­ta ongel­maa ei kai niin usein esi­in­ny. Tokkopa mon­enkaan sähköläm­mit­täjän asun­nois­sa on niin kuuma, että siel­lä pitäisi oleskel­la alushoususillaan.

    Ps. Alle 20 asteen sisäläm­pötiloi­hin men­täessä kan­nat­taa varmis­tua siitä, että ei aiheuteta hait­taa asun­nolle ja asukkaille.

    Vastaa

25. Juho Järvelin: Olen kanssasi samaa mieltä, että sisäläm­pöti­lan laskem­i­nen olisi järkevää. Olen kanssasi eri mieltä siitä, että meil­lä olisi oikeus määritel­lä tois­t­en puoles­ta mikä on turhaa ja mikä tarpeellista.
    Eli jos joku tuh­laa rahansa siihen, että pitää talvel­la short­se­ja sisäl­lä se on hänen oma val­in­tansa, jos­ta hänen pitää mak­saa käyt­tämien­sä resurssien mukaan, mut­ta ei sen enem­pää, vaik­ka se onkin mielestämme turhaa tuhlausta.

    Vastaa

26. Art­turi Björk kirjoitti:
    “Olen kanssasi eri mieltä siitä, että meil­lä olisi oikeus määritel­lä tois­t­en puoles­ta mikä on turhaa ja mikä tarpeellista.”

    Asioiden jako turhik­si ja tarpeel­lisik­si on turhaa ja tarpee­ton­ta. Läh­es kaik­ki on jostain näkökul­mas­ta turhaa ja tarpeetonta.
    Sen sijaan voimme määritel­lä asioi­ta kiel­letyik­si, sal­li­tuik­si tai rajoite­tusti sal­li­tuik­si. Autoilu on sal­lit­tua, mut­ta nopeut­ta rajoite­taan. Tämä luokit­telu on helpom­paa ja arkipäiväisempää.
    Kiel­lon tai rajoituk­sen yleisin ja hyväksy­tyin peruste on se, että asi­as­ta on hait­taa tai vahinkoa muille ihmisille. Fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käytöstä on parhaas­sa tapauk­ses­sa vakavaa hait­taa tuleville sukupolville, pahim­mas­sa tapauk­ses­sa se on heille kohtalokas­ta. Perus­teet kieltää tai tai rajoit­taa niiden käyt­töä olisi siis hel­posti löydettävissä.

    Vastaa

27. *Trav­el­lerin kir­joi­tus on aivan kummallinen.*

    Kum­malli­nen on kir­joit­ta­jakin 🙂 mut­ta tot­ta toinen puoli hie­man hymyssä­suin kir­joite­tus­sa kom­men­tis­sa kuitenkin.

    *Suomen polt­toain­evero­tus maail­ma­nen­nä­tys­ta­soa. Ben­savero euroop­palaista keski­ta­soa ja die­selvero Län­si-Euroopan matalimpia ellei matalin.*

    http://www.aaroadwatch.ie/eupetrolprices/

    Tuolta­han niitä hin­to­ja löy­tyy.. en nyt jak­sanut etsiä parem­paakaan taulukkoa, paljon maita­han tuos­ta puut­tuu mut­ta pääsään­töis­es­ti 3. maail­mas­sa ja muis­sa kult­tuuris­es­ti rikkaam­mis­sa mais­sa ben­sa mak­saa vähem­män kuin tääl­lä ja esimerkik­si hyvin tuon­tipolt­toainer­i­ip­pu­vaises­sa Japanis­sa se mak­saa noin 90 cent­tiä litra. Suo­mi on yksi kaikkein korkeimpi­en polt­toaineen hin­to­jen maa, jos oikein tot­ta puhutaan ..

    Dieseli­hän ei ole Suomes­sa maail­man kallein­ta, epäko­h­ta jon­ka hal­li­tus epäilemät­tä kor­jan­nee jo lähi­t­ule­vaisu­udessa, mut­ta meil­lä on tas­apain­ot­ta­vana seikkana sen­tään Kansalli­nen Die­selvero.. Toisin san­ot­tuna autoil­i­ja joka ajaa autol­laan sen vajaat 20 000 km vuodessa polt­taa noin 1000 l dieseliä ja mak­saa die­selveroa n. 500 euroa vuodessa. Dieselin hin­naksi muo­dos­tuu sil­loin verotet­tu ’edulli­nen’ hin­ta 1,2 e + 0,5 e = 1,7 e / l.. Tämähän on sen­tään aivan var­masti se kaikkein korkein hin­ta koko maailmassa..

    *Turve on uusi­u­tu­vaa 10 000 vuo­den aikavälillä.*

    Lainaan lyhyesti arvostet­tu­jen tutk­i­joiden käsi­tys­tä asiasta:

    ”Esimerkik­si Suomen turve­varan­noista, hiilen tilavuute­na mitat­tuna, noin 10,2 % on arvioitu syn­tyneen viimeisen 300 vuo­den aikana. Sadan vuo­den ikäis­ten turvek­er­rostu­mien hiili­varas­ton osu­us soiden kokon­aishi­ili­varas­tos­ta on keskimäärin 5,3 %.”

    http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewFile/298/265

    Kuten itsekin olet kir­joit­tanut; Suomes­sa on todel­lakin val­ta­vat turve­varat joiden hyö­dyn­tämi­nen on täl­lä het­kel­lä melko vähäistä, syistä jot­ka tiedät mainiosti. 

    *Mihin perus­tuu väite, että helsinkiläiset oli­sivqat jotenkin mui­ta suurem­pia hiilid­iok­sidipäästäjiä. Henkeä kohden Helsin­gin hiilid­iok­sidipäästöt ovat selvästi alle maan keskiarvon.*

    Ehkä muo­toilin asian sit­ten huonos­ti.. mielestäni en väit­tänyt että Helsinkiläis­ten päästöt / asukas oli­si­vat suurem­pia, vaan yksinker­tais­es­ti sitä että PK seudul­la asuu n. 20 % väestöstä suh­teel­lisen pienel­lä alueel­la, joten sik­si siel­lä on suurim­mat päästöt..

    *Miten ilmas­toa paran­taisi se, ettei hanoista tulisi kesäisin­läm­mintä vet­tä vaan se pitäisi läm­mit­tää sähköl­lä? En ymmärrä. *

    En tietenkään tarkoit­tanut sitä että vesi pitäisi läm­mit­tää sähköl­lä.. Ei sitä Neu­vos­toli­itossakaan läm­mitet­ty, pois lukien tietysti etu­joukon tarpeet, vaan kesäisin otet­ti­in vain hiuk­ka lyhyem­piä suihku­ja.. vet­täkin säästy­isi.. Sähköboi­ler­it voitaisi­in kieltää ja myön­tää käyt­tölisensse­jä vain niille jot­ka työsken­televät ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­misek­si eniten.. (vit­si)

    *Helsin­gin neukkukuu­tiot? Helsingis­sä asu­taan hyvin ahtaasti ja siis säästävästi muuhun maa­han ver­rat­tuna. Mik­si juuri ne pitäisi pan­na kylmiksi?*

    Sik­si kos­ka helsinkiläiset läm­mit­tävät saas­tut­taval­la kivi­hi­ilel­lä ja maakaa­sul­la. Jos minä poltan mail­lani kas­vavia pui­ta, tor­jun ain­oas­taan niiden lahoamis­es­ta syn­tyviä metaa­nipäästöjä, enkä siis aiheuta veron­mak­sajille kus­tan­nuk­sia kalli­iden hiilid­iok­si­di mak­su­jen muo­dos­sa vaik­ka asunkin suures­sa talos­sa ja ämmä lotraa vet­tä val­tavasti. Käyt­täjä mak­sakoon, siis tässä tapauk­ses­sa helsinkiläi­nen maksakoon.

    *Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­misel­la on suurem­pi kiire.*

    Mik­sette, tarkoi­tan täl­lä hal­li­tus­ta, sit­ten tee toimen­piteitä joil­la päästöjä voitaisi­in pienen­tää? Tarkoi­tan täl­lä sel­l­aisia oikei­ta toimen­piteitä.. Ei niiden raho­jen siirte­ly taskus­ta toiseen päästökaup­po­jen muo­dos­sa auta asi­aa, niiden tulok­se­na vain teol­lisu­us siir­tyy pois ja asi­at edes jol­lain taval­la järkevästi hoi­tanut Suo­mi mak­saa muiden virheistä kalli­in hinnan.

    Siltä var­al­ta ettet tiedä mitä sel­l­aiset oikeat toimet voisi­vat olla niin lis­taan tähän muu­tamia. Voit aivan vapaasti luo­da niil­lä uraa ”vihreässä” liik­keessä 🙂 tai ne myös kel­paisi­vat mielestäni sinän­sä seu­raa­van hal­li­tuk­sen ohjelmaksi.

    1) Suomes­sa on bio­mas­saa eri­lai­sis­sa muodois­sa jos ei nyt aivan rajat­tomasti niin ainakin paljon. On aivan saman­tekevää mil­lä nimel­lä sitä nopeasti kas­vavaa turvet­ta kut­su­taan, suokasvikarik­keek­si vai mik­si, mut­ta olen­naista on se että yhdis­tet­tynä met­sä­varoi­hin sitä on paljon.. Tästä mas­sas­ta voidaan tehdä suh­teel­lisen hel­posti vaikka­pa dieseliä. Kysy vaik­ka Grohnbergiltä..
    2) Suomen maaperässä on run­saasti myös uraa­nia. Mikään ei estäisi Suomea han­kki­mas­ta vaikka­pa viit­tä ydin­voimalaa lisää jol­loin kaik­ki sähköen­er­gia voitaisi­in tuot­taa vesivoimal­la ja ydin­voimal­la ilman CO2 päästöjä. Ydin­voi­matekni­ikkaa on muunkin­laista kuin nykyiset, joten käytössämme on taas ker­ran, jos ei nyt ikuinen niin ainakin hyvin pitkäaikainen ener­gian lähde, jon­ka lop­ul­ta ehtyessä saat­taa se fuu­siovoimakin jo toimia..
    3) Hiilid­iok­sipäästö­jen määrään vaikut­taa pääasi­as­sa kak­si asi­aa: kansalais­ten elin­ta­so ja kansalais­ten määrä. En viit­si tähän lis­ta­ta syitä joiden ansios­ta suo­ma­lais­ten elin­ta­so ale­nee taa­tusti tule­vaisu­udessa, asia on siis jo hoi­dos­sa, mut­ta kansalais­ten määrän lisäämistä ei mielestäni kukaan vas­tu­ulli­nen ympäristöa­sioista huol­ta kan­ta­va poli­itikko voi kan­nat­taa. Jatku­van talouskasvun houreis­sa elävä kokoomus-poli­ti­ikko voi tietenkin pitää asi­aa toiv­ot­ta­vana mut­teivät muut. Me olemme tääl­lä napa­pi­ir­il­lä saa­neet oman väestökasvumme ter­veelle, hitaasti alenevalle tasolle ja nyt olisi jo muidenkin aika tehdä jotain. Me emme tietenkään voi alen­taa väestöräjähdyk­sen super­val­to­jen asukaslukua akti­ivisin toimin, mut­ta meil­lä on suo­ranainen velvol­lisu­us olla tuke­mat­ta tätä läpeen­sä sairas­ta kehi­tys­tä esimerkik­si kehi­tysavul­la tai luon­not­tomil­la väestönsiirroilla. 

    Mut­ta ehkäpä me kuitenkin jatkamme ener­gian­säästölamp­pu­jen, aalto‑, tuuli, vuorovesi- ja aurinkovoimaloiden niin poli­it­tis­es­ti kor­rek­til­la ja kuin poli­it­tis­es­ti real­is­tisel­lakin tiel­lä, vai mitä..?

    Vastaa

28. Hei

    Timo Karo­nen:
    “Niin kauan kuin on sal­lit­tua valmis­taa lun­ta ulos suk­si­joi­ta varten, meil­lä tuskin on ilmas­to-ongel­maa tai ilmas­to­tavoit­tei­ta” ja 

    “Ener­gianku­lu­tuk­selle pitäisi aset­taa val­takun­nalli­nen ylära­ja … … Monien itses­tään selvyytenä pidet­tävien asioiden arvo nousisi.”

    Niin­pä. Täy­tyy päästä uimaan lämpimään veteen talvel­la ja luis­tele­maan & hiihtämään kesäl­lä. Täysin jär­jetön­tä & käsit­tämätön­tä ekol­o­gis­es­ti. Mil­loin kun­to- ja kil­pau­rheilus­ta katosi tolkku? Nämä ovat selkeitä mis­tään piit­taa­mat­toman ker­skaku­lu­tusy­hteiskun­nan elkeitä. 

    Kakkua ei voi samaan aikaan syödä ja säästää. Jos halu­aisimme oikeasti vaikut­taa radikaal­isti ener­gianku­lu­tuk­semme tasoon, niin pitäisi kyseenalais­taa moni nykyi­nen itsestäänselvyys. 

    Tarkoit­taako markki­noiden ja yksilöi­den & demokrat­ti­nen vapaus, että kaikkien pitää saa­da toteut­taa kaik­ki halunsa? 

    Kos­ka me elämme ns. “vapaas­sa” yhteiskun­nas­sa emme voi aset­taa ener­gianku­lu­tuk­selle kat­tora­jaa sen enem­pää kuin kieltää vaikka­pa pahiten saas­tut­tavia ökyau­to­ja puhu­mat­takaan mönki­jöistä, huvi­a­jelu­lu­miskoot­tereista, kaik­ista vesiskoot­tereista, yksi­ty­islen­tokoneista jne. loputtomiin. 

    Mitä tahansa joku kek­si­ikään tuo­da markki­noille, niin ihmisil­lä pitää olla oikeus niitä han­kkia, kos­ka kaikil­la pitää olla mah­dol­lisu­us toteut­taa kaik­ki halun­sa, joten tehdään hölmöt valin­nat ain­oas­taan hie­man kalliimmiksi. 

    Haloo !!!

    Sinivihreä:
    “Tokkopa mon­enkaan sähköläm­mit­täjän asun­nois­sa on niin kuuma, että siel­lä pitäisi oleskel­la alushoususillaan.”

    Pitäisi oleskel­la? Et ymmärtänyt min­ua. Jos siel­lä tarke­nee palel­tumat­ta yli 15 min­u­ut­tia alushoususil­laan niin siel­lä on ekol­o­gis­es­ti ja kult­tuuris­es­ti ajatel­tuna liian lämmintä.

    Art­turi Björk:
    “Olen kanssasi eri mieltä siitä, että meil­lä olisi oikeus määritel­lä tois­t­en puoles­ta mikä on turhaa ja mikä tarpeellista.”

    Mik­si murhaami­nen, pahoin­pite­ly, raiskaami­nen ja varas­t­a­mi­nen on kokon­aan kiel­let­tyä. Eikö niihinkin voisi soveltaa mate­ri­aal­is­ten markki­noiden peri­aatet­ta. Saat tap­paa jne kun­han mak­sat tarpeek­si. Emme­hän me voi kieltää keneltäkään mitään, joten o h j a i l l a a n kiltisti toivoen parasta.

    Mik­si emme voi määritel­lä absolu­ut­tisia lake­ja myös kulu­tuk­sen suh­teen. Miksi? 

    Vapaus tehdä mitä tahansa sin­ua sat­tuu huvit­ta­maan kun­han et puu­tu suo­raan toisen ihmisen koske­mat­to­muu­teen ja omaisu­u­teen vaik­ka epä­suo­rasti toimisitkin teko­je­si seu­rauk­sien mukaan sar­ja­murhaa­jaan lail­la. Mikä ylevä peri­aate tämä onkaan?

    (Mah­dol­lis­taa mm. tupakka­te­ol­lisu­u­den, joka on ekol­o­gis­es­tikin mitat­tuna rikol­lista puuhaa.)

    Ja tähän ei saa puuttua…

    Voisiko joku selit­tää miksi.

    - Juho Järvelin -

    Vastaa

29. Trav­el­lerin mui­hin väit­teisi­in en puu­tu, kos­ka esimerkik­si tuo kysymys turpeen uusi­u­tu­mis­es­ta on tul­lut jo käsitel­lyk­si. Sanon vain,ettei se ole juridi­ikkaa vaan kyse on siitä, mitä tapah­tuu vai­h­toe­hdois­sa, jois­sa turve polte­taan tai se jätetään maa­han. Vain täl­lä on merk­i­tys­tä ilmas­ton kannalta.

    Tuo polt­toaine­taulukko oli pal­jas­ta­va. Van­han EU15:n joukos­ta polt­toaineet (ben­san ja dieselin keskiar­vo) on kuu­den­nek­si halv­in­ta, vaik­ka hin­nas­sa on mukana menopelin rah­taami­nen tänne pohjolan perukoille. Meitä halvem­pia mai­ta ovat siis Itä­val­ta, kreik­ka; Lux­em­burg Espan­ja ja Irlan­ti. Kaik­ki muut ovat kalli­impia. Ei täl­lä nyt oikein maail­man kärk­isi­jaa saa­da. Sanois­inko että mieshi­ihtäjien tasol­la ollaan. 

    Henkilöau­to­jen die­selvero tulee pois­taa samas­sa yhtey­dessä kun dieselpolt­toaineen vero nos­te­taan samak­si ben­san kanssa. Mut­ta ei tuo die­selvero (siis ajoneu­voon kohdis­tu­va vuo­tu­inen vero) tee siitä maail­man kallein­ta. Sak­sas­sa on sama 500 euron käyt­tö­mak­su kaikille henkilöautoille.

    Vastaa

30. Sanoit että olet aiem­min jo lop­ullis­es­ti käsitel­lyt turveasian, ehkäpä googlaan sit­ten sen Totu­u­den joskus.. Tosi­a­sia kuitenkin on että öljyn kallistues­sa tarpeek­si tulee sen kor­vaami­nen vält­tämät­tömäk­si. Mikään pel­tovil­je­ly ei pystyne tuot­ta­maan riit­tävästi polt­toainet­ta, jos koko hom­ma ylipäätään edes tuot­taa tuotan­topanos­taan enem­män, vaan on tur­vaudut­ta­va mui­hin lähteisi­in. Jät­teistä tuotet­tu biokaa­sukaan ei voi olla kuin korkein­taan pienenä apuna joten jäl­jelle jää tääl­lä turve ja puu, muual­la luul­tavasti kivi­hi­ili yms..

    Mitä taas sanoit polt­toaine­taulukom pal­jas­tavu­ud­es­ta niin olisit sit­ten pal­jas­tanut muutkin asi­at. Lask­it virheel­lis­es­ti keskiar­von ben­si­inin ja dieselin hin­nas­ta huomioimat­ta että ben­saa kuluu Suomes­sa henkilöau­tois­sa paljon enem­män kuin dieseliä. Et huomioin­ut virheel­lisessä yleistyk­sessäsi lainkaan vuo­tu­ista die­selveroa vaik­ka olin sen esit­tänyt. Väi­tit myös että Sak­sas­sa vuo­tu­inen autovero olisi 500 e vuodessa, asia ei yksinker­tais­es­ti pidä paikkaansa:

    http://www.autovero.fi/artikkeli.php?aid=38

    Niin tai no joo, jostain katalysaat­torit­tomas­ta Range Roverin rämästä joutuu sen 500 mak­samaan, mut­ta vaikka­pa Audi A6 vero on jotain paljon pienem­pää.. Ja viimeinen uno­hdus Sin­ul­ta oli suo­ma­lainen autovero… vaik­ka sitä nyt hie­man pienen­net­ti­in pieniku­lu­tuk­sel­lis­ten auto­jen osalta, niin silti se on tasoltaan jotain melko ain­ut­laa­tu­ista koko maail­mas­sa ja näkyy todel­lakin Suomen katuku­vas­sa joka muis­tut­taa autokalus­toltaan jotain köy­hempää Itä-Euroopan maa­ta.. Noin niinkuin keskimäärin.. Suomen sijoi­tus­ta autoveron perin­nän mital­i­taulukos­sa voidaan pitää parem­minkin 70- luvun hiih­tomen­estyk­seen ver­rat­ta­vana asiana, pääosa uusista autoista kun myy­dään muual­la kuin TAn­skas­sa tai Singaporessa..

    Koko tästä polt­toainei­den hin­takeskustelus­ta voi tehdä yleistyk­sen: Euroopas­sa ener­giaa verote­taan raskaasti kuten työtäkin, sen joh­dos­ta teol­lisu­us karkaa täältä pois. Mikä vaiku­tus täl­lä sit­ten on maail­man CO2 päästöi­hin, sitä voi jokainen itse aprikoi­da päissään.

    *Van­han EU15:n joukos­ta polt­toaineet (ben­san ja dieselin keskiar­vo) on kuu­den­nek­si halv­in­ta, vaik­ka hin­nas­sa on mukana men­ove­den rah­taami­nen tänne pohjolan perukoille.*

    Onko Venäjältä ja Nor­jan öljyken­tiltä mielestäsi pidem­pi mat­ka tänne kuin vaikka­pa Itä­val­taan? Tai lähi-idästä..

    Vastaa

31. Osmo kir­joit­ti:
    “Pääpolt­toaine on maakaa­su, jon­ka hiilid­iok­sidipäästöt ovat alle puo­le­ty kivi­hi­ilen ja noin kol­ma­sosa turpeen päästöistä.”

    Toisaal­ta metaani on, riip­puen miten las­ke­taan, ehkä 20–70 ker­taa tehokkaampi kasvi­huonekaa­su kuin hiilid­iok­si­di [1], joten jos maakaa­sun (joka on pääasi­as­sa metaa­nia) tuotan­nos­sa ja siir­rossa tapah­tu­isi vaik­ka 5% hävikkiä siten että metaa­nia karkaa taivaalle, tämä jo kaksinker­tais­taisi (jos 20) tai moninker­tais­taisi (jos 70) maakaa­sun kasvi­huonevaiku­tuk­sen, ver­rat­tuna vain siihen hiilid­iok­sidi­in mitä maakaa­sua polt­ta­mal­la vapautuu.

    En tunne asi­aa enkä tiedä mikä maakaa­sun hävik­ki todel­lisu­udessa on, ja onko tuo 5% ala- vai yläkant­ti­in arvattu.

    Tietäisikö joku?

    [1] http://en.wikipedia.org/wiki/Methane

    Vastaa

32. En ole käynyt Venäjäl­lä kat­so­mas­sa putkien pitävyyt­tä, mut­ta kyl­lä metaa­nipäästöjä tulee myös kivi­hi­ilestä, turpeesta ja öljys­täkin. Suurin metaanilähde on kai kuitenkin maat­alous, riis­invil­je­ly ja karjankasvatus.

    Vastaa

33. Juho Järvelin ja Pekka Raukko: Olen kanssanne samaa mieltä, että hiilid­iok­sidipäästöjä ym ympäristön tuhoamista tulee vähen­tää. Olen kanssanne eri mieltä siitä, että tämä vähen­tämi­nen toteu­tu­isi tehokkaim­min siten, että päät­telemme mikä on hyödyl­listä ener­gian käyt­töä ja mikä turhaa. (Joka on siis poh­jana tei­dän sal­li­tu­ille ja kiel­lety­ille energiankäyttötavoille.)
    Uskon, että markki­nat hoita­vat tämän “päät­te­lyn” huo­mat­tavasti teitä kumpaakaan parem­min. Kuvaavaa on Pekka Raukon esimerk­ki autoilus­ta. Autoilu on sal­lit­ta­va, mut­ta nopeusra­joituk­sia alen­net­ta­va. Entäs jos jopa pelkkä köröt­te­ly tuot­taa niin paljon päästöjä, että se ei ole taloudel­lis­es­ti perusteltavis­sa? Halu­atko, että yhteiskun­ta jatkaa sen sub­ven­toin­tia kuten nykyään, vai että markki­nat saa­vat itse määritel­lä, että se ei ole siihen käytet­ty­jen resurssien arvoista? Entäs jos saunomi­nen on vaan niin kivaa, että kan­nat­taa mielu­um­min luop­ua läh­es kaikesta muus­ta kulu­tuk­ses­ta? Mik­si tämä val­in­ta pitäisi kieltää? Ongel­mana on kokon­ais­päästöt, ei se minkä seu­rauk­se­na päästöt syntyvät!

    Vastaa

34. Hei

    Puhumme kaik­ki erit­täin laa­jas­ta ja monipolvis­es­ta ilmiöstä, joten saadak­semme oikeasti kan­tamme ymmär­re­tyik­si laa­joine perusteluineen, niin pitäisi joko mielum­min istua illak­si kahvipöy­dän äärelle taik­ka kir­joit­taa essee. Olen huo­man­nut elämäni var­rel­la, että pohjim­mil­taan mielipi­de-erot eivät ole niin suuria kuin miltä ne päällepäin näyttävät.

    no, asi­aan:

    Art­turi kir­joit­taa markki­noiden hoita­van päästö­jen vähen­tämisen tehokkaam­min ja ymmärtäk­seni demokraatt­tisem­min kuin min­un ja Raukon kan­nat­ta­ma suo­ran kieltämisen ja sal­limisen linja.

    Kan­natan itse molem­pi­en yhdis­tämistä. EU(Valtio) voisi kieltää suo­raan kaikkein type­r­im­mät ener­giasyöpöt turhak­keet ja lop­pu­jen osalta eli val­taosa kulu­tushyödykkeistä ja elin­ta­soon liit­tyvästä ener­gianku­lu­tuk­ses­ta hoi­tu­isi ankaram­man ener­giaveron ja vapaiden markki­noiden eli kulut­ta­jien omien vapaiden päätösten poh­jal­ta. Sekä suo­ra kieltämi­nen että vero­tuk­sen käyt­tö poh­jau­tuu arvo­val­in­to­jen tekoon kulut­ta­jien puoles­ta ja minus­ta niiden välil­lä on aika pieni joskin peri­aat­teel­lis­es­ti merkit­tävä ero. 

    Joidenkin turhakkei­den kieltämi­nen kokon­aan ker­toisi, että ener­gianku­lu­tuk­sen vähen­tämisessä ollaan tosis­saan ja puu­tut­taisi­in sym­bol­isel­la tasol­la ekol­o­gis­es­ti kestämät­tömään elin­ta­soomme. Täl­laisiä sym­bol­e­ja ovat mielestäni mm. halumme elää vuo­de­na­joista välit­tämät­tä kuten päästä hiihtämään lumel­la vuo­den ympäri. 

    Toisaal­ta joidenkin asioiden suo­ra kieltämi­nen viestit­täisi myös vas­tu­ullista aikuis­maista suh­tau­tu­mista ylen lapsel­liseen kaik­ki-mulle-heti-ilman-rajoituk­sia-tai-alan-itkeä kult­tuuri­imme, jos­sa (tois­tan itseäni) yhteinen ja itsenäi­nen vas­tu­unkan­to on jäänyt itsekkään hedo­nis­tisen mate­ri­al­is­min jalkoi­hin, mikä toki läpäisee valitet­ta­van voimakkaasti koko kult­tuurimme ja yhteiskun­tamme aiheut­taen paljon muu­takin hal­laa kuin hillitön­tä ener­gian ja tavaroiden kulutusta.

    Art­turi kir­joit­taa vielä:
    “Ongel­mana on kokon­ais­päästöt, ei se minkä seu­rauk­se­na päästöt syntyvät!”

    Peri­aat­teessa kyl­lä. Olen osit­tain samaa mieltä seu­raaval­la esimerki­no­maisel­la huo­mau­tuk­sel­la. Jos kokon­ais­päästöistä muo­dos­tuu 50% huvi­a­jelu­un tarkoitet­tu­jen ajoneu­vo­jen valmis­tuk­ses­ta ja noiden ajoneu­vo­jen käytöstä ja toisaal­ta jos 50% muodo­tu­isi edel­lisen _sijaan_ suur­pro­jek­tista, jos­sa raken­netaan aurinko­ken­no­kent­tiä Saharaan Euroopan ener­giantuotan­non muut­tamisek­si uusi­u­tu­vak­si, niin noil­la on todel­la iso ero tule­vaisu­u­den kannalta.

    Mut­ta kas. Tämähän liit­tyykin itsekkyy­den ja vas­tu­ullisu­u­den eroi­hin. Hupsista 😉

    Ystäväl­lisin ter­veisin ja lun­ta maa­han toivoen tämän pimey­den sijaan.

    - Juho Järvelin -

    Vastaa

35. Onko puuen­er­gialaskelmis­sa otet­tu huomioon se, että jos kaik­ki hakku­u­jäte kerätään pois, niin se lisää met­sälan­noituk­sen tarvetta?
    Muis­tan erään met­sä­tutk­i­jan ker­toneen, että havupuiden imemistä min­er­aaleista val­taosa ker­tyy neulasiin.

    Mitä muuten nykyään tehdään hak­keen­poltossa syn­tyvälle tuhkalle? Meneekö se takaisin kier­toon metsään?
    Min­ul­la on asi­as­ta sel­l­ainen mieliku­va että jos­sain sitä kär­rätään kaatopaikoille.
    Saatan olla väärässä.

    Vastaa

36. Art­tu Björk.
    “päät­telemme mikä on hyödyl­listä ener­gian käyt­töä ja mikä turhaa. (Joka on siis poh­jana tei­dän sal­li­tu­ille ja kiel­lety­ille energiankäyttötavoille.)”

    Min­un ajatuk­seni kiel­lon poh­jak­si ei kyl­lä ollut hyödyl­lisyys, vaan haitallisu­us muille. Markki­na­t­aloudessa tätä muille koitu­vaa hait­taa kut­su­taan kus­tan­nusten ulkois­tamisek­si ja se on peri­aat­teessa kokon­aan kiel­let­tyä, mut­ta markki­na­t­alouden kiivaim­mat kan­nat­ta­jat eivät käytän­nön elämässä juurikaan väl­itä markki­na­t­alouden opeista.

    Minäkin uskon, että jos fos­si­iliselle ener­gialle määrät­täisi täy­delli­nen kiel­to ulkois­taa kus­tan­nuk­sia tule­vien sukupolvien mak­set­tavak­si, niin se hin­noit­telisi itsen­sä ulos markki­noil­ta hyvin nopeasti, eikä mitään kiel­to­ja ja rajoituk­sia tarvit­taisi. Toimi­va markki­na­t­alous on kuitenkin vain fan­ta­sia, joka ei voi koskaan reaal­i­maail­mas­sa toteutua.

    Vastaa

37. Ihmisil­lä on eri­laisia arvo­järjestyk­siä. Vai­htelee kuin­ka korkealle esimerkik­si mah­dol­lisim­man suju­vasti toimi­vat markki­nat asetetaan.

    Täy­delli­nen kil­pailu on täy­delli­nen nimeno­maan teo­reet­tisen mallin täy­del­lisyy­den mielessä. Ei täy­del­lisen maail­man mielessä. Ellei sit­ten tavoit­teena ole mah­dol­lisim­man alkukan­tainen tila.

    Isom­pi kala syö aina pienem­män kalan. Mis­sä asiois­sa pienem­mille kaloille annetaan tasoi­tus­ta ja mil­lä lail­la ne saa­vat liittoutua?

    Pelokkaim­mat isot kalat eivät uskalla antaa mitään tasoi­tus­ta ja yrit­tävät estää pien­ten liit­tou­tu­misenkin. Vähän rohkeam­mat kun­nioit­ta­vat demokra­ti­aa ja kaik­ista rohkeim­mat aut­ta­vat lisäk­si pienem­piä kalo­ja vahvis­tu­maan. Ketäköhän suurin osa kaloista arvostaa eniten?

    Vastaa

38. Osmo kir­joit­ti:
    “Suurin metaanilähde on kai kuitenkin maat­alous, riis­invil­je­ly ja karjankasvatus.”

    [1] Arvioi metaanintuotosta

    Ener­giantuotan­to 110 miljoon­aa ton­nia vuodessa
    Kar­jankas­va­tus 115 miljoon­aa ton­nia vuodessa

    ja [2] arvioi että

    Riis­invil­je­ly 50–100 miljoon­aa ton­nia vuodessa. Joten joo, riisi ja kar­ja yhdessä tuot­ta­vat metaa­nia 1.5 — 2 ker­tais­es­ti ener­giantuotan­toon näh­den. Jos siis näi­hin lukui­hin on uskomista.

    [1] http://en.wikipedia.org/wiki/Methane#Emissions_of_methane
    [2] http://www.ghgonline.org/methanerice.htm

    Vastaa

39. Pekka: njoo… siis mun mielestä just tuo mainit­se­masi saas­tut­tamisen kus­tan­nusten kaat­a­mi­nen yhteiskun­nan kan­net­tavaks pitäs lopet­taa. Oon sen ver­ran opti­misti, että uskon sen ole­van mahdollista.

    Ton­ni käteen: Minus­ta tun­tuu, että mei­dän käsi­tyk­set täy­del­lis­es­tä kil­pailus­ta on täysin eri­laiset. Ker­ron tässä lyhyesti omani: vapaa kil­pailu on tila jos­sa kaik­ki yksilöt ovat vapai­ta päät­tämään omas­ta omaisu­ud­estaan ja ruumiistaan.

    Vastaa

40. Itse viit­taan täy­del­lisel­lä kil­pailul­la sen “täy­delli­nen kil­pailu” nimiseen talousti­eteen teo­reet­tiseen käsit­teeseen johon näh­den eri­laisia reaal­i­maail­man tilantei­ta voidaan verrata. 

    Täy­del­lisen kil­pailun olo­suhteis­sa hyödyk­keen hin­ta on tuotan­tokus­tan­nusten suu­ru­inen, jol­loin tilanne ei mah­dol­lista toim­i­joille yli­jäämien keräämistä investoin­te­ja ja jalostusas­teen nos­toa / tuotan­non tehostamista varten. Sik­si täy­del­lisen kil­pailun olo­suhteisi­in asti ei kan­na­ta reaal­i­maail­mas­sa pyrk­iä, vaik­ka joskus on järkevää lain­säädän­nöl­lis­es­ti pakot­taa toim­i­joi­ta lähem­mäk­si tuon teo­reet­tisen mallin olosuhteita.

    Ihmi­nen on tarpeek­si kehit­tynyt olen­to ymmärtääk­seen että kaikkien sota kaikkia vas­taan on minkä tahansa kestävän tavoit­teen saavut­tamisek­si kestämätön oloti­la. Kaup­pako­rkeak­oulun seinässä ole­va kuva, jos­sa korp­pi vie ruoka­palan toisen nokas­ta on aikansa elänyt ja se pitäisi vai­h­taa yhteistyötä teke­vi­in apinoi­hin Inno­vaa­tioyliopis­ton seinässä.

    Vastaa

41. Samuli:

    Onko puuen­er­gialaskelmis­sa otet­tu huomioon se, että jos kaik­ki hakku­u­jäte kerätään pois, niin se lisää met­sälan­noituk­sen tarvetta?
    Muis­tan erään met­sä­tutk­i­jan ker­toneen, että havupuiden imemistä min­er­aaleista val­taosa ker­tyy neulasiin.

    Mitä muuten nykyään tehdään hak­keen­poltossa syn­tyvälle tuhkalle? Meneekö se takaisin kier­toon metsään?
    Min­ul­la on asi­as­ta sel­l­ainen mieliku­va että jos­sain sitä kär­rätään kaatopaikoille.
    Saatan olla väärässä.

    Sinivihreä:

    Neu­la­sis­sa on suuri osa rav­in­teista, mut­ta riip­puen kor­ju­ua­janko­hdas­ta ja tekni­ikas­ta neu­las­ten varisem­i­nen maas­toon vai­htelee voimakkaasti. Maas­toon varis­seet neu­laset jäävät ravintokiertoon.

    Tuhkaa ei ainakaan vielä hyö­dyn­netä täysimääräis­es­ti lan­noit­teena. Osin syynä on tuhkan sisältämät aineet ja osin met­sään­palau­tuk­sen vaikeus.

    Itse en omista met­sistäni antaisi koo­ta kan­to­ja ja neu­la­sia juuri ravin­netap­pi­oiden vuok­si. Osin sik­si, että pääosa met­sistäni on män­ty­val­taisia ja kuu­si­val­taisetkaan met­sät eivät ole rehe­vim­mästä päästä. Ymmärtääk­seni män­tymet­sistä ei hakku­utähteitä suures­sa määrin kootakaan.

    Vastaa

42. Arvelit Ode, ettei päästöjä voi laskea miten vain, kos­ka joku laskel­mat kuitenkin tark­istaa. Helsin­gin ener­giaselon­teossa näkyi kovin eri­laisia päästöpylväitä kuin vaikka­pa pohjo­is­mais­ten kaupunkien välisessä päästöver­tailus­sa. Nyt lehdis­tökin kiin­nit­tää huomio­ta siihen, että Helsin­gin Ener­gia on käyt­tänyt omia laskukaavojaan:
    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsingin+p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen+laskutavat+h%C3%A4mment%C3%A4v%C3%A4t/1135233406458

    Vastaa

43. Täy­tynee paneu­tua siihen, miten Helsin­gin ener­gia on laskun­sa tehnyt, mut­ta ympäristömin­is­ter­iö ainakin las­kee sähköläm­mi­tyk­sen päästöt aivan väärin. 

    Oikea lasku­ta­pa kullekin kulu­tusyk­sikölle, vaikka­pa kaupungille on se, paljonko hiilid­iok­sidipäästöt muut­tuisi­vat, jos tuo­ta kulu­tusyk­sikköä ei olisi ollenkaan. Sähköläm­mi­tyk­sen osalta on aivan väärin laskea, että sähköläm­mitet­ty talo käyt­tää osit­tain vesivoimaa. Jos tuo­ta taloa ei olisi, vesivoimaa tulisi yhtä paljon kuin ennenkin. Se, minkä tuotan­toon talo vaikut­taa, on kivi­hi­ililauhde, joten ker­toimet pitää ottaa siitä. Näin Helsin­gin ener­gia on tehnyt sähköläm­mi­tyk­sen osalta. Ympäristömin­is­ter­iö on tehnyt toisin.

    Vastaa

44. Pikkuisen hyk­er­ryt­tävää, miten Helsin­gin poli­itikot nyt yrit­tävät puo­lus­tau­tua suuren saas­tut­ta­jan mainet­ta vastaan. 

    Vai että aurinkop­eräiset polt­toaineet Helsingille sopivia, hih

    Vastaa

45. Osmo Soin­in­vaara: Tuo Paanaln taulukko siis tarkoit­taa raken­nusten käyt­tämän läm­mön kulu­tus­ta kuu­tioi­ta kohden, kun ensin on normeer­at­tu kulu­tus 1960-luvun läm­pöti­laolo­suhteisi­in. Nyt pitäisi tietysti tietää, minkä tyyp­pi­sistä raken­nuk­sista on kyse. Ovatko siinä mukana aravaki­in­teistöt nyt esimerkiksi.

    Kuo­pi­on voimalan osalta min­ua ei kiin­nos­ta uusi­u­tu­vien osu­us vaan kokon­aishi­ilid­iok­sidipäästöt, johon se 90% vaikut­taa yhdek­sän ker­taa enemmän.Tältä istu­mal­ta väit­täisin, että ne ovat ener­giayk­sikköä kohden Helsinkiä suurem­mat, mut­ta sekään ei ole oikea kysymys. Paljonko kuo­pi­o­lais­ten asun­to­jen läm­mi­tys kaiken kaikki­aan tuot­taa hiilid­iok­sidipäästöjä? Sil­loin on otet­ta­va huomioon myös kaukoläm­mön osu­us ja muut sel­l­aiset asi­at ja haaskaa­van sähköläm­mi­tyk­sen osuus.

    Kyseessähän on kaupun­gin omis­tamien raken­nusten ener­gianku­lu­tus ja sieltä taitaa löy­tyä raken­nuk­sia 1800-luvun lopus­ta, kasarme­ja, tiili­raken­nuk­si­ja, puu­raken­nuk­sia ja raken­nuk­sia 50, 60, 70, 80, 90 ja 2000-luvulta.

    Täl­lä het­kel­lä uusi­u­tu­vien osu­us on Kuo­pi­on voimalaitok­ses­sa 40–50%. 90% keskeisen kaupunkialueen asukkaista on kaukoläm­mön päässä. Toisek­seen kaupun­gin tiivey­destä johtuen mon­et verkos­tot ovat asukas­määrään näh­den kuulem­ma suo­ma­laisia kaupunkikeskiar­vo­ja lyhyemmät.

    Vastaa