Virastojen hajasijoitus

Suurkaupun­gin hai näyt­tää Hesarin net­ti­sivuil­la tuskas­tuneen Tar­ja Cron­ber­gin halui­hin siirtää val­tion viras­to­ja maakun­ti­in. Mitä tuos­ta nyt ähisemään.

Helsingillä ei ole syytä vas­tus­taa viras­to­jen siir­toa. Se tuo Helsinki­in yksi­tyisen sek­torin työ­paikko­ja, joista sen­tään mak­se­taan kaupungille yhteisöveroa, jota val­tio ei mak­sa. Helsin­gin kasvua rajoit­taa vain ja yksi­no­maan asun­top­u­la. Jos täältä siir­retään tuhat val­tion työ­paikkaa maakun­ti­in, tänne ei jää tyhjilleen tuhat­ta asun­toa. Ne täyt­tyvät muiden alo­jen ihmisil­lä ja tekevät mah­dol­lisek­si siirtää tänne yksi­tyisen alan työpaikkoja.

Ongelmia viras­to­jen siir­to tuot­taa viras­toille itselleen ja niiden henkilökun­nalle. Aika har­va siir­ret­tävän viras­ton henkilökun­nas­ta muut­taa mukana. Viras­to joudu­taan perus­ta­maan kokon­aan uud­estaan. Kun poli­isin ATK-keskus siir­ret­ti­in Rovaniemelle, se ei saanut toim­intaansa käyn­ti­in pitkään aikaan.

Vaki­in­tuneet viras­totkaan eivät toi­mi oikein kun­nol­la. STM:n työ­suo­jelu­osas­to on ollut vuosikym­meniä Tam­pereel­la. Se näkyy osas­ton toimin­nas­sa suure­na tehot­to­muute­na, kos­ka virkamiehet joutu­vat yht­enään ramp­paa­maan Tam­pereen ja Helsin­gin väliä. Työ­suo­jelu on vähän sivuroolis­sa. Olin joskus siitä vas­tu­us­sa ole­va min­is­teri, mut­ta kyl­lä se min­un huomiostani sai korkein­taan pari pros­ent­tia siitä, mitä muut alaiseni osas­tot, vaik­ka min­un min­is­terikaudel­lani sen­tään valmis­telti­in työ­suo­jelu­lain kokonaisuudistus.

Cron­berg on esit­tänyt myös, että viras­to­jen henkilökun­ta pakkosi­ir­ret­täisi­in viras­to­jen mukana. Tuo pakko on paljon san­ot­tu, kos­ka sil­lä tarkoite­taan vain sitä, ettei heille taa­ta työ­paikkaa val­ti­ol­la Helsingis­sä, jos eivät muu­ta viras­ton mukana. Sit­ten he siir­tyvät yksi­ty­is­ten palveluk­seen. On paljon helpom­paa siir­ret­tävän viras­ton työn­tek­i­jän saa­da työ­paik­ka Helsingistä kuin hänen puolison­sa saa­da se työt­tömyy­den vaivaa­mas­ta maakunnasta.

Nyt viras­to­jen mukana siir­tyy kouralli­nen työhön­sä kiin­tyneitä tai niitä, joil­la on ennestään tekemistä uuden paikkakun­nan kanssa. Tämän jäl­keen viras­to saisi riesak­seen vielä ne van­hat työn­tek­i­jän­sä, joi­ta kukaan ei kelpu­ut­tanut töi­hin ankaran työvoima­pu­lan riivaa­mas­sa Helsingissä.

Minä tek­isin sen niin, että määräisin val­tion laitok­sille pienen Helsin­ki-veron. Ne joutu­vat mak­samaan Helsingis­sä olev­as­ta työ­paikas­ta vähän enem­män. Tämän jäl­keen min­is­ter­iöt ja laitok­set miet­tivät jokaises­ta tehtävästä erik­seen, voisiko se kuitenkin olla maakun­nas­sa. Paljon enem­män työ­paikko­ja siir­ty­isi, mut­ta se tapah­tu­isi pait­si kivuit­ta, myös huo­maa­mat­ta. Huo­maa­mat­tomista asioista ei saa sulkaa hattuunsa.

29 vastausta artikkeliin “Virastojen hajasijoitus”

  1. Usko­ma­ton­ta että val­tio on tähän saak­ka taan­nut työ­paikan Helsingis­sä kaikille niille, joi­ta muut­to ei kiin­nos­ta. Mitähän ihmettä nekin kaik­ki virkamiehet sit­ten tekevät uusis­sa “työ“paikoissaan..

    Grohn­ber­gin ehdo­tus on mitä kan­natet­tavin. Mitäs jos laa­jen­net­taisi­in sitä niin että kaik­ki viras­tot kiertäi­sivät jonkin Iisalmen kaut­ta. Tehtäisi­in sit­ten hom­mat paljon pienem­mäl­lä porukalla ja Helsin­gin yksi­tyi­nen sek­tori saisi samal­la helpo­tus­ta tun­netusti huip­pupätevästä ja ahk­eras­ta virkamieskun­nas­ta huu­tavaan työvoimapulaansa.

    Tämähän toimisi kuin junan vessa!

    Vastaa

  3. Tuos­sa STM:n tapauk­ses­sa siis virkamiehen työpäivästä kului neljä tun­tia junas­sa, ehkä puoli tun­tia neu­vot­telus­sa ja lop­pu päivä lounaal­la sekä junan lähtöä odotel­lessa. Nyky­isin on kuitenkin aivan toisen­laiset kom­mu­nikoin­tivä­li­neet eli neu­vot­telun olisi voin­ut hoitaa vaikka­pa Skypen kon­fer­enssipuhelu­na ja työpäivästä olisi liki 7 tun­tia jäänyt muiden asioiden tekemiseen.

    Tästä pääsenkin toiseen point­ti­ni eli siihen, että val­tion laitok­sis­sa tehdään niiden tehot­to­muu­den vuok­si paljon turhaa työtä. Ehkä pitäisikin Helsinkiveron ase­mes­ta määrätä vero jokaises­ta laitok­sen työ­paikas­ta sijain­nista riip­pumat­ta. Tämä innos­taisi laitos­ta kehit­tämään työmenetelmiään.

    Vastaa

  4. Tästä ihmis­ten pakkosi­ir­rosta “maakun­ti­in” tulee mieleen vas­takysymys: Miten paljon ihmisiä pakko­muut­taa työn perässä “maakun­nista” pk-seudulle? Voi kuu­lostaa oudol­ta, mut­ta kaik­ki todel­lakaan eivät halua pk-seudulle. 😉

    Maakun­nat laitoin sik­si lain­aus­merkkei­hin, että min­ua tympii Suomen jakami­nen Helsinki­in ja “maakun­ti­in”. Kyl­lä tääl­lä “maakun­nis­sakin” on kaupunke­ja, kuten em. Lahti ja Iisal­mi. Mik­sei voi­da suo­raan puhua viras­to­jen siirtämis­es­tä mui­hin kaupunkei­hin. Tuo maakun­ta-sanan käyt­tö kuu­lostaa jotenkin yli­olkaiselta. (Tämä on tot­tavie mutu-kuulostelua! 🙂 )

    Vastaa

  5. Minus­ta on huono argu­ment­ti sanoa, että jos ihmiset joutu­vat muut­ta­maan työn perässä kasvukeskuk­si­in, tas­a­puolisu­u­den nimis­sä on pakotet­ta­va muu­ta­ma kasvukeskusten ihmi­nen muut­ta­maan toiseen suun­taan. Jos moot­toripyöräil­i­jöitä kuolee liiken­teessä suh­teel­lis­es­ti enem­män kuin autoil­i­joi­ta, tapetaan muu­ta­ma autoilija?

    Eri­tyisen huonok­si argu­mentin tekee se, että jos ihmisiä onnis­tut­taisi­in pakko­muut­ta­maan Helsin­gin seudul­ta maakun­ti­in (anteek­si, tämä on maakun­tien kansane­dus­ta­jien käyt­tämä nim­i­tys esimerkik­si Kuo­pios­ta) sil­loin vas­taa­va määrä yksi­tyis­sek­torin työ­paikko­ja siir­tyy Helsinki­in ja pakko­muut­to Helsinki­in kiihtyy. 

    Jutun point­ti oli kuitenkin se, ettei helsinkiläis­ten ole mikään pakko muut­taa työvoima­pu­lan vaivaa­mas­ta kaupungis­taan min­nekään, kos­ka saa­vat kyl­lä toisen työ­paikan Helsingistä, paljon helpom­min kuin “pakko­muute­tun” puoliso saa työ­paikan maakuntakaupungista.

    Pidän kyl­lä hyvänä, että val­tion työ­paikko­ja siir­tyy halvem­pi­en asumiskus­tan­nusten maakun­takaupunkei­hin, mut­ta mielu­um­min vähit­täisenä tehtävien hajasi­joit­tamise­na kuin yri­tyksinä hajasi­joit­taa keskinäisessä riip­pu­vu­us­suh­teessa elävää keskushallintoa.

    Vastaa

  6. Vaik­ka val­tion viras­to ei mak­sa yhteisöveroa, mak­sa­vat sen työn­tek­i­jät kuitenkin kun­nal­lisveroa ja viras­ton ole­mas­sao­lo tuo työ­paikko­ja sen vaa­timis­sa oheispalveluissa.

    Jokaista val­tion työ­paikkaa voi sik­si pitää val­tion “alue­tuke­na”. Helsin­gin saa­ma suuri tuki voitaisi toki hyvit­tää muualle riihikuiv­ana rahanakin.
    Jos työte­htävä edel­lyt­tää jatku­vaa paikallaoloa Helsingis­sä, ei sen siirtämisessä luon­nol­lis­es­tikaan ole mitään järkeä.

    Vastaa

  7. Raukolle:

    Val­tion työn­tek­i­jät mak­sa­vat kyl­lä veroa, toisin kuin Kemikaalivi­ras­ton­työn­tek­i­jät, mut­ta jos hei­dät häädet­täisi­in pois ja tilalle tulisi yksi­ty­isiä yri­tyk­siä, kun­ta saisi sekä työn­tek­i­jöi­den että yri­tyk­sen verot, nyt vain työntekijöiden.

    Helsin­ki ei val­tion viras­toista hyödy, mut­ta kui­h­tu­va maakun­ta voisi hyö­tyä. Hajasi­joi­tus olisi siis näin ollen win-win ‑tilanne, pait­si siis sen hajasi­joitet­ta­van viras­ton kannalta.

    Vastaa

  8. Mata­lan tuot­tavu­u­den töil­lä on tapana siir­tyä hie­man syr­jäisem­mille seuduille. Siten on luon­te­vaa, että keskus­to­jen kalli­it neliöt täyt­tyvät toimin­noil­la jois­sa työn tuot­tavu­us on suurin. Tätä taus­taa vas­ten on vaikea ymmärtää, mitä esimerkik­si eduskun­tat­a­lo tekee Helsin­gin keskustassa.

    Vastaa

  10. “Sinivihreä oli var­maan olev­inaan nokkela.”

    Voihan sen asian nähdä tietysti noinkin.

    Itse näen niin, että jos on ok siirtää hallintoa syr­jem­mälle, niin on vaikea nähdä mik­sei samoil­la perusteil­la voi­da arvioi­da eduskun­taa, jon­ka päätök­siä siir­ron kohteek­si joutu­vat virkamiehet käytän­nössä toteuttavat.

    Vastaa

  11. Odelle:

    Ei ole aivan yksinker­taista päätel­lä kuka hyö­tyy viras­toista. Niis­sä mak­set­ta­van palkka­sum­maan keräämiseen osal­lis­tuu koko maa, myös yri­tyk­set, jot­ka ovat Helsin­gin ulkop­uolel­la. Tämä palkka­sum­ma jää veroina ja kulu­tuk­se­na pyörimään suurek­si osak­si Helsin­gin talousalueelle.

    Ja ei kai ole kuitenkaan aivan niinkän, että val­tion ja yksi­ty­is­ten työ­paikoil­la Helsingis­sä pelataan nollasummapeliä?

    Val­tion työ­paikkoi­hin ja työn­tek­i­jöi­hin on sidok­sis­sa paljon yksi­ty­istä yri­tys­toim­intaa, joka siir­tyy viras­ton mukana pois Helsingistä. Helsinki­in tulee var­masti tilalle uusia yksi­ty­isiä ja työ­paikko­ja, mut­ta samal­la sen houkut­tele­vu­us yksi­tyisen yri­tyk­sen kannal­ta kuitenkin las­kee, kun viras­ton uuden koti­paikan suh­teen houkut­tele­vu­us nousee.

    En oikein ymmär­rä myöskään, mitä tarkoit­taa että “viras­to häviää” muu­tossa. Muut­toon liit­tyy luon­nol­lis­es­ti kitkaa henkilöstöa­siois­sa lyhyel­lä aikavälil­lä, mut­ta asioi­ta ei tulisi tarkastel­la kovin lyhytnäköisesti.

    Vastaa

  12. “Val­tion työn­tek­i­jät mak­sa­vat kyl­lä veroa, toisin kuin Kemikaalivi­ras­ton­työn­tek­i­jät, mut­ta jos hei­dät häädet­täisi­in pois ja tilalle tulisi yksi­ty­isiä yri­tyk­siä, kun­ta saisi sekä työn­tek­i­jöi­den että yri­tyk­sen verot, nyt vain työntekijöiden.”

    Tot­ta kyl­lä, mut­ta kemikaalivi­ras­ton työn­tek­i­jät kohtu­ullisen hyvine palkkoi­neen ‑jot­ka on kerät­ty Euroopan kaik­il­ta köy­hiltä ja rikkail­ta BKT- ja ALV-osuuksin — pump­paa­vat pääkaupunkiseudulle uut­ta rahaa, joka lev­iää talouteen kulu­tuk­sen kaut­ta. Sieltä sit­ten saa verot­ta­jakin omansa. 

    Ainakin Bel­gia, Ran­s­ka ja Lux­em­bour­bourg pitävät kynsin ja ham­pain kiin­ni EU:n toimie­lim­istä, vaikkeivät ne suo­raan vero­ja maksakaan. 

    Strass­bour­gia kai voisi pitää jonkin­laise­na esimerkkinä hajasi­joituk­ses­ta. Kemikaalivi­ras­ton voisi olla vieläkin vaikeam­paa houkut­taa työn­tek­i­jöitä maakun­ti­in kuin Helsinkiin.

    Vastaa

  13. Mielestäni Oden ana­lyysi on eniten oikea. Helsingis­sä taloudel­lista toim­intaa rajoit­taa tilan ja työvoiman puute jopa siinä määrin, että kun val­tion viras­to läh­tee muualle ja antaa tilaa ja (osin) työvoimaa yksi­tyiselle toim­i­jalle, siitä hyö­tyy taloudel­lis­es­ti sekä kun­ta että sen asukkaat. 

    Kun taloudelli­nen toim­inta on siinä määrin sat­ur­oitunut­ta kuin Helsingis­sä, paikkakun­nalle vir­taa­va verora­ha — siis se, jol­la mak­se­taan viras­ton pyörit­tämi­nen — aiheut­taa enem­män inflaa­tio­ta kuin muuten. Tämä sik­si, että viras­to paikkakun­nal­la ei tuo­ta mitään sel­l­aista, mitä se ei tuot­taisi muual­lakin ollessaan, eikä paikalli­nen kap­a­siteet­ti nouse vas­taa­maan. Sen­si­jaan yksi­tyi­nen yri­tys tuot­taa ainakin sitä, mitä se tuot­taa ja ainakin siten kil­pailee ja painaa tuot­ta­mansa hyödyk­keen hin­taa alaspäin. Kos­ka yksi­tyi­nen toden­näköis­es­ti myös mak­saa vähän parem­min kuin viras­to, se painaa reaali­palkko­ja ylöspäin. 

    Maakun­nis­sa tilanne on toinen. Siel­lä on vajaaka­p­a­siteetil­la pyöriv­iä rav­in­toloi­ta, kam­paamoi­ta, kyläkaup­po­ja jne ja työt­tömiä siivoa­jia tms. Vaik­ka itse virkamiehet tuo­taisi­in Helsingistä, hei­dän mukanaan tuo­mansa verora­hat lait­ta­vat tämän kap­a­siteetin käyt­töön ja kokon­aishyö­ty on suurem­pi kuin jos viras­to sijait­sisi Helsingissä.

    Jos tämä muu­tos tapah­tuu vähit­täin, kaik­ki osa­puo­let ehtivät sopeu­tua: kaup­pi­aat eivät lai­ta pille­jä pus­si­in, pizze­ria lap­pua luukulle jne, jos työ­paikko­ja siir­tyy pikkuhil­jaa, vaan pitävät kap­a­siteet­ti­aan var­al­la. Pääkaupunkiseudul­la virkamiehet ehtivät löytää uudet työ­paikat, uudet virkamiehet “maakun­nas­sa” ehditään koulut­ta­maan tehtävi­in­sä jne. 

    Jos muu­tos tehdään rysäyt­tämäl­lä, on uudessa paikas­sa vajaamiehi­tys­tä. Jos viras­to on paikkakun­nan mit­takavas­sa iso, tulee inflaa­tio­ta, palvelui­ta ei ehditä sopeut­taa jne. Pahin seu­raus lie­nee, että viras­to ei toi­mi kun­nol­la vähään aikaan. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa hallintokult­tuuri ei sopeudu ja toimin­nan tehot­to­muus on pysyvää.

    Vastaa

  14. Pekka Raukko: “Jokaista val­tion työ­paikkaa voi sik­si pitää val­tion “alue­tuke­na”. Helsin­gin saa­ma suuri tuki voitaisi toki hyvit­tää muualle riihikuiv­ana rahanakin.”

    Mie­lenki­in­toinen tuo kon­di­tion­aali. Val­tion vero­tu­lot pääkaupunkiseudul­ta (2004) 8440 euroa/asukas, koko maan keskiar­vo 5 966 euroa/asukas. Val­tion menot pääkaupunkiseudul­la (2006) 7 377 euroa/asukas, koko maan keskiar­vo 6 365 euroa/asukas. Lähde Tilas­tokeskus — Val­tion tulot ja menot alueit­tain, http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/jul/vtmma/vtmma_fi.asp

    Vastaa

  15. Tuo koke­mus STM:n työ­suo­jelu­osas­tos­ta ja sen tehot­to­muud­es­ta vas­taa aika hyvin sitä käytän­nön koke­mus­ta mikä min­ul­la on etäor­gan­isaa­tioista. Etäpesäke on toimin­nas­ta syr­jässä ja sen kanssa asioidaan vain kun on pakko, tai kun tule­vat käymään.

    Ymmär­rän sen että kan­sain­vä­li­nen yri­tys hajaut­taa toim­intaansa eri mai­hin. Kaik­ki se kankeus ja säh­läys mitä hajau­tus tuo mukanaan syö tehoku­ut­ta rajusti, oman koke­muk­seni mukaan asioi­hin menee noin kak­si ker­taa enem­män aikaa, mut­ta toisaal­ta palkkaerot voivat olla jopa kym­menker­taisia ja tiet­tyjä erikoisas­iantun­ti­joi­ta ei vaan voi joka puolel­la olla. Suomen sisälle hajau­tuk­ses­ta pois asiantun­ti­jakeskit­tymästä ei seu­raa vas­taavia hyötyjä.

    Vastaa

  16. Olisko mah­dol­lista, että viras­toille annet­tas enem­män itsemääräämisoikeut­ta. Bud­je­toitas rahat ja annet­tas val­ta päät­tää minkälaisel­la porukalla ja mis­sä työn­sä tekevät. Ei tarttes ainakaan miet­tiä, että onko keskus­tan arvoko­rt­telit tehot­tomas­sa käytössä, kun viras­ton johta­jat jou­tus tas­apain­ot­ta­maan houkut­tel­e­van sijain­nin ja vuokra­meno­jen välil­lä. Samal­la tulis kans selvitet­tyä mikä on pääkaupunkiseudun arvo pätevän henkilökun­nan kalas­tamises­sa. (seu­raa­va askel vois sit­ten olla viras­tois­sa tehtävän työn kil­pailut­ta­mi­nen yksi­ty­isil­lä asiantun­ti­jaryh­mil­lä ja lop­ul­ta viras­toista luopuminen!) 🙂

    Vastaa

  17. Sinivihreä Says:
    “Mata­lan tuot­tavu­u­den töil­lä on tapana siir­tyä hie­man syr­jäisem­mille seuduille. Siten on luon­te­vaa, että keskus­to­jen kalli­it neliöt täyt­tyvät toimin­noil­la jois­sa työn tuot­tavu­us on suurin. Tätä taus­taa vas­ten on vaikea ymmärtää, mitä esimerkik­si eduskun­tat­a­lo tekee Helsin­gin keskustassa.”

    Tuos­sa tuot­tavu­us nähdään hyvin kapeasti. Sen tuot­tavam­paa työtä ei olekaan kuin reilun pelin sään­tö­jen laa­timi­nen suo­ma­lais­ten toivo­ma­l­la taval­la Suomen ja maail­man parhaaksi. 

    Tämä poh­jatyö on osaltaan mah­dol­lis­tanut muun tuot­ta­van työn kehit­tymisen nykyisel­lä taval­la. Julkisen hallinnon viras­toi­neen on mah­dol­lista hakea laa­jem­paa etua kuin osakey­htiön osak­keen­o­mis­ta­jien etua. Tämä on kaikille edullista, kos­ka näin osakey­htiöt voivat keskit­tyä omi­in tavoit­teisi­in­sa ja pörssiy­htiöt pelkästään omis­ta­ja-arvon­sa mak­si­moin­ti­in, jolle kaik­ki niiden muu toim­inta on alis­teista lakien ja hyvien tapo­jen puit­teis­sa. Jos julki­nen hallinto fyy­sis­es­ti ja henkises­ti etään­tyy liikaa reaal­i­maail­mas­ta, siitä on tuhoisia seu­rauk­sia reaalimaailmalle.

    Viras­toiden palkat pitäisi mitoit­taa niin, että niil­lä on oikeus mak­saa maakun­nan työt­tömyyspros­entin ver­ran taulukkopalkkaa alem­paa palkkaa. Näin saataisi­in sama efek­ti kuin sisäisil­lä veroil­la ja oikeu­den­mukaisem­mat palkat. Mata­lan työt­tömyyspros­entin maakun­nis­sa kus­tan­nus­ta­so tup­paa ole­maan korkeampi. Tuo on oikeu­den­mukaisen lisäk­si täysin luon­nol­lista ja markki­na­t­alouden mukaista, mut­ta kos­ka se ei ole tietyn utopis­tisen maail­manku­van mukaista sitä ei ole voitu tähän men­nessä toteut­taa. Kos­ka tuon utopis­tisen maail­manku­van edus­ta­jat eivät ole täl­lä het­kel­lä hal­li­tuk­ses­sa, tuo on täl­lä het­kel­lä hyvin yksinker­taista toteut­taa, jos vain halutaan=).

    Vastaa

  18. Ton­ni käteen:

    “Sen tuot­tavam­paa työtä ei olekaan kuin reilun pelin sään­tö­jen laa­timi­nen suo­ma­lais­ten toivo­ma­l­la taval­la Suomen ja maail­man parhaaksi.” 

    Sinivihreä:

    Todel­la muhev­asti kir­joitet­tu 🙂 Suomen eduskun­ta vään­tää nykyisel­lään eu-lain­säädän­töä suo­ma­laiseen muo­tooon siten, että hallinto tekee varsi­naisen työn pros­es­sis­sa, joten ainakin eduskun­tat­alosta ulostule­vat hyödyk­keet ovat mielestäni varsin vähäiset.

    Kansane­dus­ta­jat avus­ta­ji­neen hajasi­jotet­takoon maakun­ti­in äänestäjien­sä pari­in, mis­tä ovat tulleetkin, ja esim. keskeiset virkamiehet voidaan sijoit­taa näin vapau­tuneisi­in tiloihin. 

    Jos kansane­dus­ta­jille halu­taan kok­oustilo­ja yhteisiä mas­sakokoon­tu­misia varten, niihin löy­tynee sovel­tu­vat puit­teet jokaises­ta yli 25000 asukkaan kaupungista.

    Vastaa

  19. Hmm. Minus­ta ei ole järkeä puhua “oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta” palkko­jen kohdal­la. Val­tion palkois­sa on toki otet­ta­va muutkin asi­at huomioon kuin kysyn­tä ja tar­jon­ta (niitä ei voi jät­tää huomiotta kokon­aan). Esimerkik­si jos jokin val­tion viras­to on niin iso työ­nan­ta­ja paikkakun­nal­la, että se oikeasti voi keikaut­taa palkat muil­lakin aloil­la. Helsingis­sä mikään yksit­täi­nen viras­to ei täl­laises­sa ase­mas­sa ole. Se on taval­laan peruste sille, että viras­ton on syytäkin olla Helsingissä.

    Mik­si näin? No sik­si, että näin viras­to vääristää vähem­män markki­noi­ta. Ehdo­tus siitä, että viras­toille annet­taisi­in bud­jet­ti ja nämä sit­ten päät­täi­sivät omas­ta sijoit­tumis­es­taan, on oikeil­la jäljil­lä, mut­ten usko sen toimi­van. Viras­ton ei ole tarkoi­tus tuot­taa voit­toa, vaan olla osa toimeen­panoval­taa tms. Yli­jäämä ei myöskään ohjaa viras­ton toim­intaa oikeal­la taval­la, kos­ka kel­lään päät­täväl­lä elimel­lä ei ole saman­ta­paista intres­siä kuin esimerkik­si yri­tyk­sen omis­ta­jal­la. Viras­ton johta­ja saat­taa hyvinkin prefer­oi­da komeaa toimis­toa Helsin­gin keskus­tas­sa, vaik­ka se tarkoit­taisikin vajaal­la kap­a­siteetil­la toimi­vaa viras­toa. Jos taas yli­jäämästä mak­set­taisi­in jotain osinkoa johto­por­taalle, se voisi esimerkik­si kan­nus­taa kar­si­maaan kaiken mikä mak­saa, vaik­ka rahaa käytet­täisi­in kus­tan­nuste­hokkaasti. Puhu­mat­takaan moi­sen ratkaisun poli­it­tis­es­ta mahdottomuudesta.

    Vastaa

  20. Tiedemies
    “Hmm. Minus­ta ei ole järkeä puhua “oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta” palkko­jen kohdalla.”

    Minus­ta siitä on syytä puhua julkisen hallinnon osalta, kos­ka siinä työ­nan­ta­ja on monop­o­liase­mas­sa ja painanut palkat niin alas, että julkises­ta hallinnos­ta puhutaan yhä enen­emässä määrin hal­ven­tavaan sävyyn eri yhteyk­sis­sä, vaik­ka nöyrät ja osaa­vat ihmiset tekevät korup­toi­tu­mat­tom­i­na maail­man laadukkaimpi­in kuu­lu­vaa hallinnol­lista työtä. 

    Tun­tuu myös, että suuri osa tuos­ta halveer­auk­ses­ta on kaiku­ja kylmän sodan aikaises­ta vas­takkainaset­telus­ta ja ase­varustelukier­teestä, jos­ta päästi­in pitkälti Suomen julkisen hallinnon junaile­man rauhan­pros­essin avul­la eroon. Hallinto tekee hyvää työtä ja onnis­tuu vaikeis­sa vään­nöis­sä, kun ei henkse­leitä liikaa paukut­ta­mal­la pol­ta sil­to­ja mihinkään suun­taan. Sekä USA että Venäjä ovat odot­ta­neet Suomen puheen­jo­hta­jakaut­ta ETYJ:issä, jot­ta säh­läämi­nen lop­puisi ja vinoon men­neet suh­teet voitaisi viimein lait­taa kuntoon.
    Vaik­ka nöyryys on edel­ly­tys vaikei­den asioiden hoita­miselle, sen taustapuole­na voi olla että saavu­tuk­sia ei kukaan noteeraa. 

    Eduskun­nan ei todel­lakaan pitäisi olla kyläpoli­tikoin­nin areena, vaan val­takun­taa pitäisi siel­lä osa­ta kat­soa kokon­aisuute­na ja osana globaalei­ta rak­en­tei­ta. Pelkääm­pä että alueel­lis­t­a­mi­nen veisi sitä vaan pahempaan suuntaan.

    Vastaa

  21. Hajasi­joit­telu, elävänä säi­lyt­tämi­nen ja muu turha yhteiskun­nan varo­jen tuh­laami­nen pitää saa­da lop­pumaan. Pait­si talout­ta, moinen jon­nin­jouta­va tuulimyl­lyjä vas­taan aset­tumi­nen tuh­laa luon­non­va­ro­ja ja saas­tut­taa. Eikö nyt vih­doin jo saa­da aitoa muu­tos­ta aikaisek­si? Demar­it ovat olleet pois hal­li­tuk­ses­ta ja pitkän aikaa, mut­ta sama diipadaa­pa vaan jatkuu.

    Olisi upee­ta kuul­la yksikin rak­en­ta­va ehdo­tus tänä vuon­na. Ain­oa rel­e­vant­ti kysymys on, mitä uut­ta vien­ti­t­u­loa tuot­tavaa toim­intaa maa­han on onnis­tut­tu luo­maan val­tioneu­vos­ton toimin­nan tulok­se­na vuon­na 2007, ja onnis­tu­taanko luo­maan vuon­na 2008? Ja vas­taus EI saa olla jotkin urheilun kissan­pip­palot tai laulukieku­miskil­pailut ker­ran vuosisadassa.

    Vastaa

  22. Vien­ti­te­ol­lisu­u­den kasvu ei ole kovin rel­e­vant­tia, kos­ka Suomel­la ei ole mas­si­ivista ulko­maankau­pan ali­jäämää. Rankasti yli­jäämäi­nen vien­ti tarkoit­taa, että tääl­lä uuraste­taan tois­t­en hyväk­si. Vielä kun vien­ti­t­u­lot ovat rahaa, eli pape­ria, niin palkak­si ei saa­da mitään muu­ta kuin inflaatiota. 

    Demar­it tuskin ovat hajasi­joit­telus­ta eri­tyisen innois­saan, luulisin sen ole­van enem­män keskusta­lais­ten heiniä. Itse pidän hajasi­joit­telua jok­seenkin yhden­tekevänä. Helsingis­sä on paljon arvokas­ta liiketi­laa joutavien viras­to­jen käytössä, mut­ta toisaal­ta hajasi­joit­telu tuh­laa resursse­ja muuten.

    Vastaa

  23. Tiedemies on oike­as­sa siinä, ettei vien­ti­t­u­lo­jen han­kkimi­nen ole yli­jäämä­taloudessa mitenkään järkevää. Tämä minäkin olen aina yrit­tänyt jankuttaa. 

    Tuo inflaa­tio­point­ti ei tai­da enää ole tätä päivää. Mak­su­taseen yli­jäämä investoidaan tai lainanaan ulko­maille, jos­ta vas­taavasti saa rahaa kan­sain­välisel­lä korol­la niin paljon kuin haluaa.

    Vastaa

  24. Ongel­ma on vai­h­to­suh­teen heikken­e­m­i­nen ei niinkään tämän­hetki­nen kau­pan tase. Vien­timme jalostusaste suh­teessa tuon­nin jalostusas­teeseen heikke­nee vuodes­ta toiseen. Jot­ta jalostusaste nousisi, kasvuyri­tys­temme kivistä kan­sain­välistymisen tietä pitäisi saa­da helpom­mak­si. Suomen markki­nat ovat niin pienet, että pelkästään niiden imus­sa monikaan yri­tys ei voi saavut­taa toimin­nan jatku­vu­ut­ta saati ympäristölleen hyödyl­l­listä nopeaa kasvua.

    Se että vai­h­to­tase on nyt noin hyvä mah­dol­lis­taa tosi­asial­lis­es­tikin eikä vain puhei­den tasol­la kasvuyrit­täjämyön­teisem­pi­en rak­en­tei­den aikaansaamisen ilman että kukaan joutuu koke­maan sietämätön­tä tuskaa. Lamas­ta nousti­in ham­paat irvessä, mut­ta toiv­ot­tavasti täl­lä suh­dan­nekier­rol­la osa­taan olla etukä­teen vii­sai­ta. Pelkki­in jo ole­mas­sa ole­vi­in suuryri­tyk­si­in ei kan­na­ta tukeu­tua vaan kokoa­jan luo­da uut­ta kasvua. Käyn­nis­sä on jatku­va luo­va tuho.

    Vastaa

  25. “Suurkaupun­gin hai näyt­tää Hesarin net­ti­sivuil­la tuskas­tuneen Tar­ja Cron­ber­gin halui­hin siirtää val­tion viras­to­ja maakun­ti­in. Mitä tuos­ta nyt ähisemään.”

    Suurkaupun­gin hai 4. 1: Cron­berg lausuu sanomale­hti Keskisuo­ma­laises­sa, että ”tässä tilanteessa alue­poli­ti­ikkaa on tuet­ta­va, jot­ta yri­tyk­set siir­ty­i­sivät pois pääkaupunkiseudul­ta”. Niin, että yri­tyk­siä Cron­berg on siirtämässä ja samal­la yhteisöveroja.

    Suurkaupun­gin hai 5. 1: Blogimerkin­nän hän (Cron­berg) lopet­taa seu­raavasti: “Halu­ankin haas­taa min­is­teri Vapaavuoren miet­timään oma­l­ta hallinnon­alal­taan hyviä alueel­lis­tamisko­htei­ta hal­li­tu­so­hjel­man mukaises­ti.” Tässä Cron­berg on siirtämässä hallintoa pois pääkaupunkiseudulta.

    Eli lop­putule­ma: Cron­berg halu­aa yri­tyk­set ja hallinnon työn­tek­i­jöi­neen pois pääkaupunkiseudulta.

    Vastaa

  26. Minus­ta läh­es mikä tahansa keino olisi suositelta­va, että ihmisiä saataisi­in muut­ta­maan pois pääkaupunkiseudul­ta ja/tai ole­maan muut­ta­mat­ta pääkaupunkiseudulle. On aivan älytön­tä, että asun­to­jen hin­nat ja vuokrat ovat niin korkei­ta, että ihmisen koko elämä kuluu niitä maksellessa. 

    Maa-alal­taan Suo­mi on hieno maa. Joki­aselle suo­ma­laiselle voisi antaa hehtaarin maa­ta asun­non alle, ja maa­ta jäisi vielä yhteiskäyttöönkin. 

    Väestön ja toim­into­jen suh­teen Suo­mi on kuin epä­muo­dos­tunut olio, jol­la on val­ta­van suuri pöhöt­tynyt pää ja mität­tömän pieni var­ta­lo ja läh­es olemat­tomat raajat.
    Vähäi­nenkin jär­ki sanoo, että tuol­lainen olio ei voi koskaan toimia opti­maalis­es­ti, jos oimii lop­ul­ta ollenkaan.

    Vastaa

  28. Suuri pää: Se korkea hin­ta johtuu siitä, että niin moni halu­aa asua pääkaupunkiseudul­la. Korkea hin­ta on hyvä asia tässä yhtälössä. Mitä korkeampi hin­ta, sitä vähem­män ihmiset halu­a­vat asumaan pääkaupunkiseudulle.

    Itse tein viikko sit­ten päätök­sen muut­taa pois pääkaupunkiseudul­ta. Päätök­sen tärkein syy oli asumisen hinta.

    Vastaa

  29. Suuri pää: … niin moni halu­aa asua pääkaupunkiseudulla.

    Mik­siköhän??? Niin moni halu­aa asua työ­paikan lähellä. 

    PK seudul­la on työ­paikko­ja 15km/2tunnin työ­matkan päässä. Vai­h­toe­htona on viet­tää edel­lisen 15km/2 tun­nin lisäk­si 1–2 tun­tia päivässä liikku­vas­sa autossa. Ani­har­va löytää töitä pikkuakupungista läheltä paikkaa jos­sa olisi kivaa ja edullista asua. 

    No onhan se ymmär­ret­tävää että kaik­ki liike­toim­inta keskit­tyy vesistö­jen var­sille, jos­sa ener­gia vir­taa ja pöl­lit saa­vat ilmaista kyytiä. Lätop­pi­en vaa­ti­mat val­okaapelit on pakko lait­taa Keilaniemeen tai Ruo­ho­lah­teen kos­ka gryn­der­it ovat jämähtäneet 80-luvun jup­pibu­umin kli­seisi­in. Etteikö ihmi­nen olisi vieläkään kek­isnyt hauskem­paa tekemistä kuin poseer­a­ta hands­freen ja työ­suhdebe­marin kanssa liikennevaloissa.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.