Martti Tiuri ilmoitti Hesarin alakerrassa, ettei energia-ala pysty täyttämään ilmastopolitiikan vaatimuksia. Suomen energiavaltainen teollisuus taas esitti noin viidennensadannen kerran, että päästökaupasta pitäisi luopua ja siirtyä järjestelmään, jossa ilmastomaksua maksetaan vain, jos tuottaa jotain tuotetta tehottopmammin kuin parasta teknologiaa käyttävä.
Näissä molemmissa ajatuksena on, ettei ilmastopolitiikan pitä vaikuttaa hitustakaan kulutuksen ja tuotannon määrään tai rakenteeseen. Jos tämä otetaan lähtökohdaksi, ilmastonmuutosta ei todellakaan voi pysäyttää. Meidän jälkeemme siis vedenpaisumus. Kääntäen, ilmastopolitiikkaedellyttää menestyäkseen, että vaikutetaan myös tuotannon ja kulutuksen rakenteeseen ja määrään.
Tiurin maailmassa kaiken lähtökohtana on se, että espoolaisessa omakotitalossa asuvan ei tarvitse ahtautua bussiin tai muuhun rahvaankuljettamisvälineeseen, että talot lämmitetään sähköllä, ja että ihmisen luonnollisin matkustapa on lentokone. Ihmisellä tarkoitetaan kokoomuksen äänestäjää.
Tuo teollisuuden ajatus on aivan päätön. Sen mukaan kivihiilivoimaloista maksaisi maksua vain vanha ja tehoton, mutta uudenaikaisella kivihiilivoimalalla saisi tuprutella niin paljon kuin haluaa ilmaiseksi. Suihkukoneesta ei ole mitään intensiiviä siirtyä käyttämään junaa tai edes potkurikonetta. Riittää, että suihkukone on kokoluokkansa taloudellisin. Samasta syystä metallien valmistuksessa ei ole syytä suosia romujen käyttöä raaka-aineena. Betonista ei pidä siirtyä puurakenteisiin, paperin tuhlaavaa käyttöä ei pidä rajoittaa.
Kun teollisuus puhuu parhaasta teknologiasta, he tuskin tarkoittavat esimerkiksi vähiten energiaa vaativaa tapaa valmistaa paperia. Olen aika varma, että ajatuksena on antaa omat standardit eri paperilaaduille, jotta ei vaarannettaisi energiavaltaisimpien paperilaatujen menekkiä.
Rehellisempää olisi sanoa, että vuorineuvoksia ei paskaakaan kiinnosta, mitä maailmalle tapahtuu, kun aika heistä jättää.
Tuossa kuvailemassasi teollisuuden märässä päiväunessa on vielä sekin vika, että se ei millään tavalla rohkaise kehittelemään uusia puhtaampia/vähemmän energiaa kuluttavia menetelmiä, koska aina riittää paras sen hetkinen taso.
Tämä voisi olla vitsi, mutta kun amerikkalaiset kehittävät vihertävää tekniikka, saksalaiset miettivät miten uusiutuvalla energialla voi tehdä rahaa, ruotsalaiset kansankotihengessä muuttavat yhteiskuntaansa kestävämpään suuntaan, niin suomalaiset voivottelevat miten käy Tornion terästehtaan.
Minua jaksaa hämmentää tämä virallisten kansallisten tahojen sadomasokistinen suhtautuminen markkinatalouteen. Toisaalta, meillä hyväksytään luovasta tuhosta se tuho puoli. Tehtaita suljetaan, YT-neuvotteluja käydään, kuuluu markkinatalouteen todetaan. Mutta jos joku erehtyy vienosti huomauttamaan, että markkinatalous myös luo uusia työpaikkoja ja kokonaisia toimialoja, sekä pitää yllä teknologista kehitystä, niin on vähintäänkin haihattelija.
Ja kun nyt haukutaan vuorineuvoksia… Sukulainen oli vuosi sitten konferensissa kuuntelemassa jokavuotista teollisuuden ja yrittäjien vikinää, ja kun mitään akuutteja ongelmia ei ollut vaan taloudella meni oikein mainiosti, niin keskityttiin siihen että jatkossa ei ainakaan mene hyvin. Lyhyt suomennosopas: kun nimeltämainitsemattomat herrat puhuvat että se ja se muutos vaarantaa kilpailukyvyn ja heikentää toimintaedellytyksiä, se tarkoittaa että tuotanto- tai kulutusrakenteen muutos saattaa johtaa lisääntyvään kilpailuun ja kassavirtojen uusjakoon. Saavutetuista markkinaosuuksita ei tingitä!
Jos ilmastonmuutos johtuu siitä, että ilmakehään tulee liikaa hiiltä, niin eikö se ilmasto muutu ajan kanssa joka tapauksessa niin kauan kunnes viimeinenkin fossiilinen hiilipisara on käytetty?
Vai onko tavoitteena se, että fossiiliset polttoaineet jäisivätkin kokonaan käyttämättä ja ne korvataisiin uusiutuvalla energialla? Luulenpa, että sellaiseen tavoitteeseen ei Tiuri taida uskoa.
Millä tavalla betonista puurakentamiseen siirtyminen vaikuttaa päästöihin? Toki puu sitoo hiiltä ja kestää kauan lahota ja betoni raskaampana on logistiikan kannalta huonompi, mutta onko ero merkittävä?
Kaikenkaikkiaan Tiurin ajatus on typerä. Tämä typeryys ja moni muukin päästökaupan suhteen esitetty hölmö näkemys on saanut minut harkitsemaan kantaani päästökaupan suhteen uudelleen. Kukaan ei pidä veroista, mutta hiilivero voisi sitten kuitenkin olla parempi kuin päästökauppa.
Loistava kirjoitus!!!
Voi kun kuulisi näin suoraa ja selkeää puhetta joskus aktiivipoliitikoilta.
Olen vahvasti samaa mieltä. Mutta mitä me voimme tehdä demokratiassa sille, että niin valtavan suuri osuus ihmisistä äänestää mieluummin kokoomusta, sdp:tä ja keskustaa juuri siksi, että nämä puolueet eivät halua vaikuttaa kulutuksen ja tuotannon määrään?
Sementin tuotannossa kalkkikiveä kuumennetaan, kalkkikivestä saadaan poistettua hiilidioksidi ja jäljelle jää pelkkä kalkki. tuloksena on noin puoli kiloa hiilidioksidia sementtikiloa kohden. prosessin tehokkuudesta riippuen kuumentaminen itsessään tuottaa 0,4- 0,6 kg hiilidioksidia muiden fossiilisten polttoaineiden kulutuksena. Maailman CO2 päästöistä muutama prosentti on peräisin kalkkivestä. Kiinan massiivinen rakennusbuumi tuottaa noin 9% maan CO2 päästöistä sementin kokonaistuotannossa.
Betonia kuitenkin tarvitaan, jos tehdään energiaa säästävää tiivistä asutusta. Koitappa pistää kymmenen opiskelijaa yhteen puutaloon, niin ne polttavat sen ja naapuritalot maan tasalle alta aikayksikön.
Suurin ongelma on kivihiilen saatavuus. Öljyvarat käytetään loppuun nykyisillä keinoilla kiihtyvällä vauhdilla, jolloin mitkään ilmastosopimukset eivät sen käyttöä rajoita, vaan logistinen saatavuus. Kivihiiltä taas riittää ammoisiksi ajoiksi, ja sen käytöllä tullaan korvaamaan öljyn puute seuraavien. Toinen kohde on merenpohjan massiiviset metaanivarastot, joita tullaan hyödyntämään polttoaineena, elleivät ne sitten merivesien lämmetessä pulpahda suoraan pintaan ja ilmakehään.
Ai-jai kun nauratti lukea tätä. Osmolla on ollut raivon puna poskilla tuota kirjoittaessa. Vain uskovainen ihminen saa itsensä kiihdytettyä tuollaiseen alatyyliseen loan linkoamiseen, kun hänen uskoaan on joku kyseenalaistanut. Kuitenkin vanha sanonta kuuluu, että mitä varmempi olet uskossasi, sitä tärkeämpää on selvittää kestävätkö vasta-argumentit älyllistä tarkastelu. Osmo ei kumoa ainuttakaan Tiurin kommenttia älyllisellä pohdiskelulla vaan noudattaa vihervasemmistolaista oppia: äänen ja toistojen määrä vaientaa vastalauseet.
Siis espoolaisen vuorineuvoksen tulee uskoa täysillä ilmastontutkijoiden puheita perustuen syyhyn yykaakoo. Ilmastotutkijoiden puolestaan ei tarvitse uskoa espoolaisen vuorineuvoksen puheisiin perustuen syyhyn äksyytseta.
Mikä on tuon ajatuskuvion järki?
Mutta Osmoseni maailmahan pelastuu sitten kun Suomesta on hävinnyt viimeisetkin teolliset työpaikat Kiinaan ja muualle. Sitten siltä espoolaisinsinööriltä katkaistaan sähkö maksamattomien laskujen vuoksi.. ja rahat eivät taatusti riitä autonkaan ylläpitoon joten the Asia on siis jo hallituksemme hyvässä hoidossa!
Jos todellakin haluttaisiin tehdä edes jotain maailman pelastamiseksi EU tasolla niin se olisi jotain aivan muuta kuin vihreiden ja wannabevihreiden nykyinen äärimmäisen typerä ja lyhytnäköinen politiikka energiansäästölamppuineen ja oman teollisuuden alasajoineen.
Mikäli ongelmaa tarkasteltaisiin lähinnä Euroopan näkövinkkelistä niin voitaisiin tehdä vaikka seuraavia asioita;
1) Kaikkien myynnissä olevien tavaroiden määritteleminen hyödykkeisiin, turhakkeisiin ja haitakkeiseen. Hyödykkeille määrättäisiin euromääräinen, ei siis prosentuaalinen, vero joka perustusi käytettyyn raaka-ainemäärään, kierrätysmateriaalin määrään, kierrätettävyyteen, hyödyllisyyteen yms. seikkoihin. Tässä minun mallissani esimerkiksi kierrätysmateriaalista valmistettu polkupyörä olisi lähes veroton ja pitkäkeulainen iso henkilöauto taas melkoisen kallis.. Turhakkeille helvetin korkea vero, haitakkeiden myynti ja valmistus kiellettäisiin aivan kokonaan. Tuotteita kohdeltaisiin aivan samoin valmistusmaasta riippumatta joten kauppapoliittisia vaikutuksia ei pitäisi tulla..
2) Luopuminen jatkuvan kasvun ideologiasta. Tämä koskisi mitä suurimmassa määrin myös VÄESTÖNKASVUA. Siis aivan kaikenvärisen väestön, jopa niiden paremman väristen..
3) Kehitys- ja muun taloudellisen avun sitominen väestöräjähdyksen estämiseen. Mikäli homma ei kiinnosta avun vastaanottajamaita niin miksi meidän ylipäätään pitäisi niitä auttaa? Etenkään nyt enää kun koko Eurooppa on kakkosluokan pelaaja tässä meidän maapalloistuvassa maailmassa..
Auttaiskohan esimerkiksi nämä toimet kuitenkin enemmän kuin koko ns. päästökauppa, omakotiasukkaiden ja maalaisten syyllistäminen ja kaikki ilmastokonferenssit yhteensä!
Tavallinen tyhmä tallaaja ei ymmärrä enää mistään mitään. Vain sen, että ilmasto lämpenee, maapallo kuivuu koppuraksi ja mahdottomaksi hengittää, juomavettä ei pian saa mistään.
Viimeiseksikö jäänyt katkaisee valot ja nostaa kätensä voiton merkiksi. Oikeassa tai väärässä, kukaan ei enää väitä vastaan.
Ja kuollut kivipallo jatkaa radallaan.
Uusi elämä syntyy – ihmistä järkevämpänä!
Ympäristösyistä ilman muuta fiksuinta olisi korvata hiilen käyttö kokonaan ydinfissiolla bulkkisähkön tuotannossa. Jos jotakuta nyt huolestuttaa fissiilien isotooppien riittävyys (ei todellinen huoli) tai jos joku haluaa minimoida uraanikaivostoiminnan haitat, niin luonnonuraanista saadaan kyllä yli satakertaisesti nykymenetelmiin verrattuna energiaa irti, kunhan aletaan hyötää. Toinen käyttökelpoinen fissiopolttoaine on torium, jota on maankuoressa 3-4 kertaa enemmän kuin uraania. Japanilaiset ovat tehneet kokeita uraanin adsorboimiseksi merivirroista:
http://lyhytlinkki.net/?9j6e44kh
Kokeen aikainen tekniikka osoitti, että homma onnistuu 5-10 kertaa uraanin kaivamista maankuoresta kalliimmalla hinnalla (julkaisuvuosi 2001). Ydinsähkön hinnasta uraani muodostaa vain muutaman prosentin, joten dekadinkin kalliimpi malmin hinta ei ole ongelma.
Kunhan nyt öljyn hinta nousee ja nanoteknologian avulla akkutekniikka kehittyy, niin voidaankin lopettaa polttomoottorien käyttö autoissa ja siirtyä sähköautoihin. Kaipa sitä aurinkosähköäkin voidaan alkaa saada joillakin alueilla kilpailukykyiseen hintaan suuria määriä, kunhan yleistetty(!) Mooren laki painaa aurinkopaneelien hinnat alas ja hyötysuhteet ylös.
Sähköauton ei muuten tarvitse olla nykyään mikään säälittävä ja naurettava härveli.
http://en.wikipedia.org/wiki/Tesla_Roadster
Kiihdytyskisoissa tuo jättää minkä tahansa polttomoottorilla varustetun katuauton puremaan pölyä.
Markku J, hyötöreaktoreita, kelluvaa tuulivoimalaa, hiilidioksidin talteenottavaa hiilivoimalaa, fuusioreaktoria ja massiivisia auringoenergialaitoksia yhdistää kaksi asiaa. Ensinnäkin, kaikki ovat puolesta puhujiensa mukaan se ainoa oikea lääke sähköntuotannon ongelmiin. Toiseksi, käytännössä ensimmäistäkään ei ole kaupallisessa käytössä. (Ja kolmanneksi, hiilivoimala pois lukien, kaikki tarvitsevat tuekseen joko fossiilisilla tai vesivoimalla tuotettu sähköä, tosin hieman eri syistä.)
Suhtaudun ihan positiivisesti, ja optimistisestikin, tuotantotekniikkojen kehitykseen. Kuitenkin, pelkästään Euroopassa tuotetaan tuollaiset kaksi petawattia sähköä fossiilisilla vuodessa, eikä tuohon juuri mikään muu pysty tällä hetkellä olennaisesti vaikuttamaan kuin tehokkaampi energiankäyttö.
Mutta olisiko Travellerin tietokone turhake vai haitake? No, kyllä ne sen osaisi Ylivoimaisen Viisauden Ministeriössä sitten päättää.
Vakavammin sanottuna, tai kysyttynä, onko tosiaan niin, että talouskasvu on ympäristölle haitallista? Eikö ole pikemmin niin, että vain vahvassa taloudessa voidaan tehdä riittävästi ympäristöä säästäviä investointeja, kuten vaikkapa ydin- tai aurinkovoimaloita tai lämpöpumppuja asuntoihin? Eikö Kiinan ympäristötuhon voisi välttää — sikäli kuin se vielä on mahdollista — vahvemmalla, ei heikommalla taloudella? Uudet ympäristöä säästävät keksinnötkin kai vaativat syntyäkseen taloudellisia kannustimia ja vapaiden markkinoiden hintainformaatiota. Eikä väestöräjähdyksen estämiseksikään ole keksitty kuin talouden vahvistaminen (jos ei sitten usko Linkolan kansanmurhiin).
Jos noin on, tärkeätä olisi nyt kiihdyttää talouskasvua, mutta niin, että kasvun moottori olisi ympäristöteknologia ja aineettomat tuotteet ja palvelut. Muulle tuotannolle pitäisi lätkäistä haittavero tai laittaa se päästökaupan piiriin. Mallikansalaiseksi nostettaisiin sohvaperuna.
”Markku J, hyötöreaktoreita, kelluvaa tuulivoimalaa, hiilidioksidin talteenottavaa hiilivoimalaa, fuusioreaktoria ja massiivisia auringoenergialaitoksia yhdistää kaksi asiaa. Ensinnäkin, kaikki ovat puolesta puhujiensa mukaan se ainoa oikea lääke sähköntuotannon ongelmiin. Toiseksi, käytännössä ensimmäistäkään ei ole kaupallisessa käytössä. ”
Olet väärässä. Venäjän Belojarskissa on käytössä kaksi sulametallijäähdytteistä nopeaa hyötöreaktoria tuottamassa sähköä valtakunnanverkkoon.
http://en.wikipedia.org/wiki/BN-600_reactor
Kanadassa on kaupallisessa käytössä CANDU-reaktoreita:
http://en.wikipedia.org/wiki/Bruce_Nuclear_Generating_Station
Lisätietoa CANDU-reaktorista:
http://en.wikipedia.org/wiki/CANDU
CANDU:n polttoaineena on U-238, joka ei ole fissiili. CANDU on siis käytännössä hyötöreaktori.
On jokseenkin asiatonta rinnastaa fuusioreaktori hyötöreaktoriin. Fuusioreaktori on nykyään vielä spekulatiivista teknologiaa. Hyötöreaktoreissa ei ole teknisesti mitään sellaista, mitä ei olisi osattu jo puoli vuosi-sataa sitten. Kelluvissa tuulivoimaloissa on sama ongelma kuin tuulivoimaloissa yleensäkin: ennustamattomuutensa takia tuulivoima ei sovellu perusvoiman tuotantoon, sää muuttuu aivan liian nopeasti, että tuulivoimaloiden hinaaminen tuulisille alueille olisi järkevää. Hiilidioksidin talteenotto hiilivoimaloista ei poista hiilikaivostoiminnan haittoja vaan lisää niitä, koska talteenotto kuluttaa energiaa ja siten lisää polttoaineenkulutusta. Sama koskee savukaasujen puhdistusta. Ja joka tapauksessa hiilituhkasta ei päästä eroon. Aurinkoenergialaitoksista sanoin kyllä selvästi, että kyseessä on joillekin alueille sopiva ratkaisu.
[i]Mutta olisiko Travellerin tietokone turhake vai haitake? No, kyllä ne sen osaisi Ylivoimaisen Viisauden Ministeriössä sitten päättää.[/i]
Ylivoimaisen Viisauden Ministeriöt pystyvät jo nytkin määrittelemään helposti mikä on Hyvää ja mikä on Pahaa. Oli sitten kyse kurkkujen käyryysasteen määrittelystä tai perustuslain ohittavista virkamiespäätöksistä. Mainittu teknisiin, muihin mitattavissa ja arvioitavissa oleviin seikkoihin perustuva määrittely ei olisi lainkaan vaikea tehdä. Työtunteja asiaan tietenkin kuluisi, muttei sen enempää kuin tuoteselosteiden, käyttöohjeiden, tullausten, kiintiöiden määrittelyn, erilaisten turvallisuustarkastusten etenkin KEMIKAALI turvallisuuden ym. tekemiseen ja asioita voitaisiin jopa yhdistää.
Toki se nostaisi hieman tavaroiden hintaa ja esimerkiksi jotkin harvinaisimmista dildo-merkeistä saattaisivat jopa hävitä kokonaan valikoimista, mikä ei tietenkään miellyttäisi vaativaa Kuluttajaa. Siis eteenpäin valitulla tiellä! Olkaamme siis USKOSSAMME vahvoja!
Tähän sopii jatkoksi [url=http://www.eettinenvalinta.fi/index.phtml]Eettinen valinta[/url] (linkistä kohta Asuminen, siitä kohta 9): [quote]Jos pihalla on suihkulähde, vesiautomaatti, pihavalaistus tai säteilylämmitin, ohjaa niiden toimintaa kellokytkimillä.[/quote]
On siis eettistä se, että pihalla ON nämä laitteet, kunhan niitä ei käytetä kaiken aikaa. Epäeettistä on vain, jos ulkoilmaa lämmitetään silloinkin, kun ei haluta nauttia talvella drinkkejä terassilla ikään kuin olisi kesä.
Minä en löydä noista eettisyyksistä yhtään ainoata kohtaa, jota ei itsestäänselvästi noudata kuka tahansa, jolla ei ole rahaa haaskattavaksi asti. Itse asiassa minä en itse yllä noin kovaan kulutukseen ikinä – ei ole niin paljon pätäkkää.
Eikö törsäyksestä tosiaan voi sanoa että se on törsäystä?
Ohops, eivät näytä hakasuljekoodit toimivan tässä blogissa. Eettinen valinta siis täällä:
http://www.eettinenvalinta.fi/
Voisiko tuontitullit olla ratkaisu teollisuuden alojen siirtymiseen päästökaupan ulkopuolelle? Kaikille tuotteille määrättäisiin hiilidioksidin tuotantoon perustuva tuontitulli. Näin ainakin energiavaltainen teollisuus ei voisi väistellä päästökaupan kustannuksia ja päästökaupan piirissä olevat maat eivät maksaisi kallista hintaa hiilidioksidi tuotantonsa vähentämisestä, joka ei oikeasti vähennä päästöjä.
Markku J, olen tietoinen tuosta venäläisistä hyötyreaktorista. Tuo CANDU on uusi tuttavuus, mutta pikatutustumisella tuo on reaktori joka käyttää sinänsä tehokkaammin rikastamatonta uraania, ei varsinainen hyötyreaktori. Korjaa jos olen väärässä, mutta Ranskassa oli yksi hyötyreaktori joka suljettiin kustannussyistä ja Japanissa toinen joka suljettiin turvallisuusongelmien takia. Varmaan kustannukset saadaan kuriin, turvallisuudesta verrattuna tavalliseen ydinvoimalaan en osaa sanoa, mutta haen takaa sitä että TVO ei käytännössä voi huomenna tilata tuollaista. Aivan samoin kuin se ei voi vain tilata kelluvia tuulivoimaloita, hiilidioksidin talteenottojärjestelmää hiilivoimalaan, tai 100 megawatin aurinkovoimalaa, vaikka nämä eivät ole sinänsä mitenkään teknisesti mahdottomia.
Kysymys on siis kehitteillä olevasta teknologiasta jota ei ole vielä koeteltu laajamittaisessa kaupallisessa käytössä. Fuusioreaktori on toki vielä enemmän vaiheessa, mutta minusta on syytä erottaa keskustelussa energialähteet joita voidaan käyttää nyt, viiden vuoden sisään, viidentoista vuoden sisään, jne.
Kelluvien tuulivoimaloiden idea on että voidaan tuottaa tuulisähköä avomerellä ilman kalliita perustuksia. Avomerelle tuulee kovempaa ja tasaisemmin. Ja ei näitä ole tarkoitus siirtää paikasta toiseen.
Tuulivoimaloiden vaihteleva tuotanto on ongelma, mutta ei sitäkään kannata liioitella. Jos tuulivoima oikeasti saavuttaa sellaisia osuuksia että vaihtelut aiheuttavat ongelmia koko sähköntuotantojärjestelmälle, niin se on siinä vaiheessa myös maantieteellisesti niin laajalle hajautunutta että vaihtelu on pienempää. VTT arvioi että pohjoismaissa 20% osuus ei tuottaisi vielä mitään isompia pulmia, ja tuosta ollaan hyvin kaukana.
Tuuli-, aurinko- ja uraanipannuväki on törmäyskurssilla sen takia, että jokainen haluaa omia vesivoiman ja biopolttoaineet itselleen. Näin siksi, että tuulivoima tarvitsee vesivoimaa tuulenvaihtelujen tasoittamiseen, aurinkosähköä ei saa yöllä, ja ydinvoima ei käytännössä jousta kysynnän vaihteluiden (yö/päivä, kesä/talvi) mukaan. Jos tätä ei voi hoitaa rajallisilla vesi- ja biovoimaloille, niin poltetaan sitten fossiilisia, eli nämä sinänsä päästöttömät energialähteet voivat efektiivisesti lisätä päästöjä. Kts. esim. http://www.desertec.org/ etusivulta kartta jossa on yksi vaaleansininen läiskä Skandinaviassa kuvaamassa vesivoimaa jota heidän aurinko/tuuli-suunnitelmansa vaatii. Brittien sisäinen kinastely ydinvoiman ja tuulivoiman välillä on osittain samaa sukua, muuten ne eivät ole mitenkään toisensa pois sulkevia.
Asiaa auttaisi reaaliaikainen sähkön hinnoittelu, ja meillä suomessa sähkölämmityksen vähentäminen. Ruotsissa tähän suuntaan on menty. Aiemmin mainitsemasi sähköautot myös osaltaan helpottaisivat ongelmaa jos ne ladattaisiin pääsääntöisesti yöllä.
Kiitos oivallisesta kirjoituksestasi!
Tämä ei nyt suoranaisesti liity asiaan, mutta eräs luonnontieteiden opettaja on tehnyt videon, jolla voi yrittää käännyttää ilmastoskeptikoita: How it all ends
Yhdessä toisessa videossaan hän kertoo muun muassa, että ekonomit ovat laskeneet ilmastonmuutoksen torjumisen alentavan bruttokansantuotteen kasvua vuosittain alle 3%. Siis kasvua. Tiedä sitten, miten ovat moisiin lukemiin päässeet, mutta käyhän se järkeen, että ilmastonmuutoksen estämisen kaltainen suuri yhteiskunnallinen ponnistus vaatii paljon työvoimaa ja kehittää tekniikoita ja tuotteita. Kuten sota, paitsi että ihmisiä ei suoranaisesti tapeta.
Liittyen sähkön tuotantoon: Itse näkisin sähkönkulutuspiikkien tasaamisen pikemminkin varastointiongelmana kuin tuotanto-ongelmana. On se nyt kumma, kun kuuhun ollaan menty, mutta sähköä ei osata tai haluta edelleenkään tehokkaasti varastoida.
tpyyluoma kirjoitti: ”ydinvoima ei käytännössä jousta kysynnän vaihteluiden (yö/päivä, kesä/talvi) mukaan”
Teknisesti kai tähän ei ole rajoitteita, pikemminkin tekniseltä kannalta olen ymmärtänyt ydinvoimalan pystyvän suhteellisen nopeaankin tehonsäätöön.
Eli onko tuon kommentin taustalla raha, siis se että ydinvoimalla kannattaa tuottaa maksimimäärä sähköä, jotta investoinnille saadaan maksimi tuotto? Tällöin esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden kallistuessa ydinvoimaa tultaisiin käyttämään myös säätövoimana?
Ydinvoiman riskit on sitten toinen juttu.
Moi ja kiitti erinomaisesta kirjoituksesta sekä valaisevista kannanotoista
Mä en ymmärrä mitä näiden tekniikkauskovaisten ja elintapauskovaisten ’mistään ei tartte luopua’ -ihmisten päässä liikkuu.
Eikös tämä ole aika yksinkertaista pohjimmiltaan: Mitä enemmän meitä ihmisiä on ja mitä parempi materiaalinen elintaso meillä on mahdollisemman suurella fyysisellä vaivattomuudella kuorrutettuna, niin sitä enemmän me kulutamme ja tuhoamme luonnonvaroja. Se miten suurella ekologisella tehokkuudella / tehottomuudella tämä kaikki tapahtuu on ainoastaan sivukerroin koko yhtälössä.
Loppupäätelmä: Pitäisi luopua, ei ylläpitää ja kasvattaa. Mutta juuri tämähän ei mahdu edellämainitujen ihmisten päähän millään. Apua ja kauhistus sentään.
Miksi ihmeessä meidän pitää esimerkiksi tareta helmikuun pakkasissa kotonamme alushoususilla, päästä luistelemaan heinäkuussa ja altaaseen uimaan joulukuussa ja milloin tahansa minne tahansa maapallolla muutamassa tunnissa drikkien äärelle makaaman. Ei niin yhtään miksikään. Tässä se lopullinen syy.
Jollemme lentäisi minnekään milloinkaan, niin ei tarvitsisi esim. pohtia lentoliikenteen päästöjä. Yksinkertaista.
Vaikeaa?
Ei minusta.
Menkää itseenne ns. järkenne kanssa, jota käytätte ainoastaan omien ennakkoehtojenne ja erityisesti reunaehtojenne mukaisesti.
Vanhaa esimerkkiä lainatakseni kinastelette pikajunassa matkalla helvettiin veturin moottorin yksityiskohdista kysymättä miksi se raide joskus rakennettiin ja miksi astuimme kyytiin.
– Juho Järvelin –
Repa: ”Teknisesti kai tähän ei ole rajoitteita, pikemminkin tekniseltä kannalta olen ymmärtänyt ydinvoimalan pystyvän suhteellisen nopeaankin tehonsäätöön.”
Niin minäkin.
”Eli onko tuon kommentin taustalla raha, siis se että ydinvoimalla kannattaa tuottaa maksimimäärä sähköä, jotta investoinnille saadaan maksimi tuotto? Tällöin esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden kallistuessa ydinvoimaa tultaisiin käyttämään myös säätövoimana?”
Juu, rahasta tässä on kysymys. Jollei uraanin hinta nyt aivan karkaa käsistä, niin ydinvoimala maksaa omistajalleen melkein yhtä paljon riippumatta käyttöasteesta. Yksinkertaistaen, käyttöasteen (k) vaikutus sähköntuotantokustannukseen on tällöin 1/k-1. Eli 100% käyttöasteella vaikutusta ei ole, 90% käytttöasteella hinta nousee 10%, 80% nousua +25%, 70% +43%, 60% + 66%, 50% +100%, jne.
Jos leikitään ajatuksella, että kaikki Suomen sähkö tuotettaisiin ydinvoimalla ja kulutus olisi samanlaista kuin nyt, niin voimaloiden käyttöaste olisi ehkä 65%. Näin siksi että huippukulutuksen (n. 15GWh vuonna 2007) ja keskikulutuksen (10GWh) ero on noin 50%.
Selitys siihen miksi ydinsähkön hinta-arviot ovat kaikkea väliltä €10/MWh ja €60/MWh on käyttöasteoletuksen ohella pääomalle oletettu korko. Oletetaan että ydinmies ja viherpiipertäjä keskustelevat ydinvoiman hinnasta.
Gigawatin voimalan rakentamiskustannukseksi he sopivat kaksi miljardia. Selkeyden vuoksi he pääsevät yksimielisyyteen siitä että muut kuin pääomakulut (verot, polttoaine, työvoima, jne.) oletetaan €50 miljoonaksi vuodessa
Ydinmies olettaa käyttöasteeksi 98%. Voimalan vuosituotanto on täten noin 8600GWh. Ydinmiehen mukaan sopiva tuotto pääomalle on pankkilainan omainen 5%, eli €100 miljoonaa vuodessa. Täten vuosikustannukset ovat noin €150 miljoonaa euroa, eli €17 500/GWh, eli sähkön hinta €17,5c/kWh.
Viherpiipertäjä taasen olettaa käyttöasteeksi 80%. Vuosituotanto täten n. 7000GWh. Viherpiipertäjä huomauttaa, että alhainenkin tuotto-oletus pääomalle on vähintään 10%, eli €200 miljoonaa vuodessa. Vuosikustannusket €250 miljoonaa, €36 000/GWh, eli €36c/kWh. Eli aika tarkalleen kaksi kertaa enemmän kuin ydinmiehen laskelmissa.
Kun tuota harjoitusta jatkokehittää vaikkapa purkukustannuksilla, käyttöiällä, jne. niin ollaan siinä perinteisessä kustannuslaskennassa. Eli päätetään tulos ja säädetään muuttujat sopiviksi.