Vielä kerran kansakuntien lahjakkuuseroista

Kun olen jo kom­pro­met­toi­nut itse­ni kir­joit­ta­mal­la asias­ta, johon mai­net­taan var­je­le­van ei pitäi­si kos­kea kepil­lä­kään haluan sum­ma­ta, miten itse asi­aa ajat­te­len. Koros­tan, että en ole asi­aa tut­ki­nut enkä teh­ty­jä tie­teel­li­siä tut­ki­muk­sia edes luke­nut. Poh­din­ta­ni perus­tuu vain tilas­to­tie­tei­li­jän koulutukseen.

Ensin vähän kes­kus­te­lus­ta: monel­la näyt­tää ole­van ilmiö­mäi­nen kyky uskoa asioi­den ole­van niin kuin nii­den toi­voi­si ole­van. Jos halu­aa elää maa­il­mas­sa, jos­sa kaik­ki ihmi­set syn­ty­vät yhtä lah­jak­kai­na, näyt­tää pys­ty­vän usko­maan tähän, vaik­ka havain­not ker­toi­si­vat mitä. Vali­tet­ta­vas­ti ajat­te­lu näyt­tää toi­mi­van myös toi­sin päin. Jos joku uskoo jon­kin ilmiön ole­mas­sao­loon, sen täy­tyy osoit­taa, että hän toi­voi­si niin ole­van. Itse tut­ki­ja­kou­lu­tuk­sen saa­nee­na en pys­ty tähän ajat­te­lu­ta­paan (sein = soll) yhty­mään. Siis, että miten uskot asioi­den ole­van, ker­too miten toi­voi­sit nii­den olevan.

Kun puhun älyk­kyy­des­tä, tar­koi­tan sitä, mitä älyk­kyys­tes­teil­lä mita­taan. En siis tar­koi­ta sosi­aa­li­sia kyky­jä enkä mon­ta muu­ta­kaan sinän­sä tär­ke­ää omi­nai­suut­ta vaan vain älykkyyttä.

Ole­tan, että

1) Älyk­kyys on aina­kin osit­tain geneet­ti­ses­ti perinnöllistä

2) Älyk­kyy­den kehi­tyk­seen vai­kut­ta­vat myös ympäristötekijät

3) Kaik­ki kan­sat ovat älyk­kyy­den suh­teen heterogeenisia

4) Käy­tös­sä ole­vat älyk­kyys­tes­tit mit­taa­vat osit­tain asioi­ta, joi­ta voi myös oppia

Täs­tä seu­raa väki­sin, että eri väes­tö­ryh­mien välil­le syn­tyy vali­koi­van muut­to­liik­keen, vali­koi­van syn­ty­vyy­den ja vali­koi­van kuol­lei­suu­den vuok­si ero­ja. Nämä erot voi­vat muut­tua hyvin­kin nopeas­ti – yhden­kin suku­pol­ven aika­na – jos nois­sa kol­mes­sa vali­koi­vuu­des­sa tapah­tuu muu­tok­sia. Lisäk­si ero­ja aiheut­ta­vat eri­lai­set kas­vuo­lo­suh­teet, sil­lä mikään tut­ki­mus ei väi­tä, että älyk­kyys oli­si koko­naan perin­nöl­lis­tä. Kou­lu­tuk­sel­la­kin on vaikutuksensa.

Kan­sa­kun­tien väli­siä ero­ja eivät syn­ny­tä niin­kään rodut kuin yhteis­kun­nal­li­set olo­suh­teet, jot­ka joko suo­si­vat tai eivät suo­si lah­jak­kuut­ta. Väi­tän esi­mer­kin­omai­ses­ti, että ita­lia­lais­ten kes­ki­mää­räi­nen älyk­kyys las­kee seu­raa­vien 50 vuo­den aika­na, kos­ka asiat on maas­sa jär­jes­tet­ty niin, ettei­vät kou­lu­te­tut (siis kes­ki­mää­rin lah­jak­kaam­mat) nai­set juu­ri syn­ny­tä. Suo­mes­sa tämä ansa on väl­tet­ty parem­min työn ja per­he-elä­män yhteen­so­vit­ta­mis­ta suo­si­val­la poli­tii­kal­la, vaik­ka puut­teen­sa sitä on siinäkin.

Vakiin­tu­neis­sa yhteis­kun­nis­sa ylä­luok­ka pys­tyy hank­ki­maan rik­kaut­ta kog­ni­tii­vi­sil­la kyvyil­lä, yhteis­kun­nan ja yri­tys­ten joh­ta­mi­sel­la. Kas­ki­vil­je­ly­kau­den Suo­mes­sa teo­reet­ti­nen lah­jak­kuus ei ollut saman­lai­nen menes­tys­te­ki­jä kuin siir­to­maa­kau­den Bri­tan­nias­sa. Jär­jes­täy­ty­nyt yhteis­kun­ta suo­sii rau­han­omai­sis­sa olois­sa lah­jak­kai­ta. Asi­aan liit­tyy vie­lä ale­ne­va sää­ty­kier­to, meka­nis­mi, jon­ka seu­rauk­se­na yli­mys­su­ku­jen lap­set val­taa­vat eko­lo­gi­set loke­rot myös köy­hil­tä. Tie­de­mie­hen blo­gis­sa on mie­len­kiin­toi­nen link­ki täs­tä New York Timesiin.

Joku mai­nit­si minul­le lähet­tä­mäs­sään vies­tis­sä, että Sta­li­nin puh­dis­tuk­ses­sa kuol­leet 20 mil­joo­naa venä­läis­tä oli­vat pää­asias­sa äly­mys­tö­su­ku­jen jäse­niä. Kai tuol­lai­nen­kin kar­sin­ta joten­kin saa vii­sa­rin värähtämään.

Kan­sa­kun­tien lah­jak­kuuse­rois­sa ei ole mitään dra­maat­tis­ta. Saman­lai­sia ero­ja löy­tyy maa­seu­dun ja kau­pun­kien välil­lä ja jopa kau­pun­gi­no­sien välil­lä. Pisa-tut­ki­muk­sen tulok­sia ei jul­kais­ta kou­lu­koh­tai­ses­ti, kos­ka epäe­dul­li­nen oppi­la­sai­nes teki­si vää­ryyt­tä joil­le­kin kouluille.

Aika­moi­nen haloo var­maan­kin syn­tyi­si, jos joku tuli­si mitan­neek­si älyk­kyy­se­rot eri puo­luei­den kan­nat­ta­jien välillä.

Se, mikä on teh­nyt kes­kus­te­lus­ta sopi­ma­ton­ta, on älyk­kyys­mit­taus­ten yhdis­tä­mi­nen rotuop­pei­hin. Kun eri­lai­set yhteis­kun­nal­li­set olo­suh­teet syn­nyt­tä­vät eri­lai­sen lah­jak­kuus­ja­kau­man ja kun eri­lai­set ”rodut” ovat elä­neet eri­lai­sis­sa yhteis­kun­nis­sa, voi­si ilman empii­ri­siä tut­ki­muk­sia­kin olet­taa, että eri ”rotu­jen” välil­lä on myös ero­ja älyk­kyy­den jakau­mas­sa. Sil­ti väi­tän, ettei älyk­kyys ole rotuo­mi­nai­suus, kos­ka kaik­ki rodut ovat älyk­kyy­den suh­teen heterogeenisia.

Jos ottai­sim­me 10 000 satun­nai­ses­ti valit­tua afrik­ka­lais­ta ja toi­ses­sa eril­li­ses­sä kokees­sa yhtä mon­ta kii­na­lais­ta ja ryh­tyi­sim­me jalos­ta­maan hei­tä kar­jan­ja­los­tuk­ses­sa käy­te­tyin ris­tey­tys­me­ne­tel­min, voi­sim­me jalos­taa älyk­kään afrik­ka­lai­sen ”rodun” ja tyh­män kii­na­lai­sen ”rodun”, kos­ka afrik­ka­lais­ten kes­kuu­des­sa on riit­tä­väs­ti älyk­käi­tä ja kii­na­lais­ten kes­kuu­des­sa riit­tä­väs­ti tyh­miä. (Kii­na­lai­sia ja afrik­ka­lai­sia ei siis ris­tey­tet­täi­si kes­ke­nään, vaan molem­mat kokeet oli­si­vat eril­li­siä.) Mil­lään jalos­tus­me­ne­tel­mäl­lä emme toi­saal­ta voi­si ilman ulko­puo­li­sia gee­ne­jä jalos­taa kii­na­lai­sis­ta mus­tai­hoi­sia ja afrik­ka­lai­sis­ta kii­na­lai­sen näköi­siä, tai aina­kin se kävi­si hyvin hitaasti.

Minä en tie­dä, miten Van­ha­nen on saa­nut mita­tuk­si (tus­kin mitan­nut itse) joil­le­kin afrik­ka­lai­sil­le kan­soil­le kes­ki­mää­räi­sen älyk­kyy­den 60–70 välil­le. Eri kan­so­jen välil­lä on lah­jak­kuuse­ro­ja, mut­ta noin suu­riin eroi­hin en usko, en aina­kaan niin, että kyse oli­si geneet­ti­sis­tä erois­ta. Luku­tai­dot­to­mal­la pai­kal­lis­ta hei­mo­kiel­tä puhu­val­la voi olla vai­keuk­sia sel­vi­tä todel­li­sia kyky­jään vas­taa­vas­ti itse tes­tis­tä. Tes­ti mit­taa myös saa­tua kou­lu­tus­ta. Älyk­kyys on osit­tain myös ympä­ris­tö­te­ki­jöi­den tulos­ta. Ympä­ris­tö­te­ki­jät voi­vat olla epäe­dul­li­sia koko kan­sa­kun­nal­la. On hyvin ikä­vää, että jot­kut rasis­ti­sien into­hi­mo­jen val­taa­vat ovat käyt­tä­neet näi­tä luku­ja taval­la, jol­la nii­tä ei voi käyt­tää eikä pidä käyt­tää ja samal­la kom­pro­met­toi­neet koko aiheen.

On eet­ti­ses­ti vää­rin ja myös tie­teel­li­ses­ti päte­mä­tön­tä sovel­taa rodul­lis­ta älyk­kyy­so­let­ta­maa jokai­seen vas­taan­tu­le­vaan mustaihoiseen.

Sen sijaan erään­lai­se­na tämän­het­ki­se­nä inhi­mil­li­sen pää­oman mit­ta­ri­na koko kan­sa­kun­taa kos­kien nuo tut­ki­muk­set kan­nat­tai­si ottaa huo­mioon. Aivan sii­tä riip­pu­mat­ta joh­tu­vat­ko huo­not mit­taus­tu­lok­set gee­neis­tä, lap­se­na koe­tuis­ta sai­rauk­sis­ta, syn­ny­tyk­ses­sä vam­mau­tu­mi­ses­ta, huo­nos­ta ravin­nos­ta, kou­lu­tuk­sen puut­tees­ta, älyl­li­ses­ti vähem­män haas­ta­vas­ta kas­vu­ym­pä­ris­tös­tä tai asen­ne­vam­mas­ta, niil­lä on vai­ku­tuk­sen­sa maan opti­maa­li­seen kehitysstrategiaan.

81 vastausta artikkeliin “Vielä kerran kansakuntien lahjakkuuseroista”

  1. Teen perin­tei­sen ilkeän oha­rin eli lai­naan yhtä koh­taa kirjoituksesta.

    Osmo;

    Kan­sa­kun­tien väli­siä ero­ja eivät syn­ny­tä niin­kään rodut kuin yhteis­kun­nal­li­set olo­suh­teet, jot­ka joko suo­si­vat tai eivät suo­si lah­jak­kuut­ta. Väi­tän esi­mer­kin­omai­ses­ti, että ita­lia­lais­ten kes­ki­mää­räi­nen älyk­kyys las­kee seu­raa­vien 50 vuo­den aika­na, kos­ka asiat on maas­sa jär­jes­tet­ty niin, ettei­vät kou­lu­te­tut (siis kes­ki­mää­rin lah­jak­kaam­mat) nai­set juu­ri synnytä.

    Jou­ni Lundqvist;

    Bio­lo­gi­na ajat­te­len niin, että ita­lia­lais­ten peri­mä on jat­kos­sa­kin (1000 vuot­ta) sama kuin nyt. Vetoan täs­sä evo­luu­tion käsit­tä­mät­tö­mään hitauteen.

    Jos ita­lia­lais­ten gee­ni­pe­ri­mä on nyt kort­ti­pak­ka eli 52 kort­tia, on se sadan vuo­den pääs­tä täs­mäl­leen sama. Jos seu­raa­vien vuo­si­kym­me­nien aika­na käteen nousee vain alle kym­pin kort­te­ja, pakas­sa on edel­leen ässät, kunin­kaat ja rouvat.

    Oden lail­la voin ajat­tel­la, että ita­lia­lais­ten menes­ty­mi­nen men­san tes­teis­sä tulee heik­ke­ne­mään lähi­vuo­si­na, mut­ta sii­hen en usko, että hei­dän gee­ni­pe­ri­män­sä heik­ke­ni­si enem­pää kuin muulla.

    Aihee­seen liit­tyen lisään, että mik­si sosi­aa­lis­ta lah­jak­kuut­ta ei ylei­ses­ti pide­tä äly­la­ji­na. Sosi­aa­li­ses­ti lah­jak­kaat hen­ki­löt ovat yhtei­sön­sä hel­miä. Hei­dän avul­laan tämä yhteis­kun­nan juna kul­kee. Aika usein he ovat naisia.

    Jou­ni Lundqvist

  2. Tätä en kyl­lä ymmär­rä. Kyl­lä kar­jan­ja­los­tus­kin pys­tyy pel­käl­lä valin­nal­la muut­ta­maan kan­nan jakau­maa nopeas­ti. Ita­lia­lais­ten gee­ni­va­ran­to pysyy jok­seen­kin sama­na- samat gee­nit ovat läs­nä — mut­ta eri suhteissa.

  3. Osmo: “Minä en tie­dä, miten Van­ha­nen on saa­nut mita­tuk­si (tus­kin mitan­nut itse) joil­le­kin afrik­ka­lai­sil­le kan­soil­le kes­ki­mää­räi­sen älyk­kyy­den 60–70 välille.”

    Kai sii­nä on käy­tet­ty ihan taval­li­sia ÄO-tes­te­jä, jois­sa tes­ta­taan kykyä abstrak­tiin ajat­te­luun. En tie­dä onko Van­ha­nen teh­nyt mit­tauk­sia itse, mut­ta Englan­nis­sa pro­fes­so­ri Ric­hard Lynn (joka on kait Van­ha­sen kave­ri) viit­ta­si samoi­hin lukui­hin pari kuu­kaut­ta sit­ten, kun James Wat­so­nin rotu­kom­men­tit herät­ti­vät huo­mio­ta sikä­läi­ses­sä mediassa.

    Erot voi­vat olla todel­li­sia; ehkä mus­tan Afri­kan kan­so­jen kes­ki­mää­räi­nen ÄO todel­la on alhai­sem­pi. Mut­ta on koko­naan eri kysy­mys, ovat­ko erot geneet­ti­siä vai ympä­ris­tön aiheut­ta­mia, ja jos molem­mat vai­kut­ta­vat, mis­sä määrin? 

    Ric­hard Lynn, James Wat­son ja Tatu Van­ha­nen teke­vät suo­ran joh­to­pää­tök­sen, että gee­nit ovat ero­jen taus­tal­la. Ei ammat­ti­tai­toi­nen bio­lo­gi voi niin tehdä.

    MInä­kään en, bio­lo­gi­na, ymmär­rä nyt Jou­ni Lund­qvis­tin jär­kei­lyä. Jos pakas­sa on 52 kort­tia, mut­ta osa kor­teis­ta pis­te­tään sivuun, kun nii­den kan­ta­jat eivät lisään­ny, pakas­sa ei ole sadan vuo­den pääs­tä enää kaik­kia samo­ja kort­te­ja. Kyl­lä allee­lit voi­vat hävi­tä, ja nii­den ylei­syys popu­laa­tios­sa voi vähentyä.

  4. Ylei­nen käsi­tys älyk­kyys­mit­tauk­sis­ta ja älyk­kyys­osa­mää­räs­tä on se, sil­lä mit­taa­maan vain perin­nöl­li­siä omi­nai­suuk­sia. En tie­dä, onko täl­lais­ta älyk­kyyt­tä mah­dol­lis­ta mita­ta tai onko sitä yli­pää­tään ole­mas­sa. Nykyi­set mene­tel­mät älyk­kyy­den mit­tauk­seen eivät mit­tään pel­käs­tään geneet­ti­siä omi­nai­suuk­sia, vaan myös opit­tu­ja ominaisuuksia. 

    Epä­lein, että monet, jot­ka osal­lis­tu­vat kes­kus­te­luun, eivät tätä eroa ymmär­rä, vaan olet­ta­vat, että Van­ha­sen tut­ki­muk­sis­sa käy­te­tys­sä aineis­tos­sa käsit­teel­lään ainoas­taan geneet­ti­siä omi­nai­suuk­sia. En ole tutus­tu­nut Van­ha­sen tut­ki­muk­seen, joten en tie­dä, tuo­ko hän tätä eroa ilmi tai onko hän itse sitä sisäistänyt.

  5. Osmo sanoi:

    Kan­sa­kun­tien väli­siä ero­ja eivät syn­ny­tä niin­kään rodut kuin yhteis­kun­nal­li­set olo­suh­teet, jot­ka joko suo­si­vat tai eivät suo­si lahjakkuutta.’

    Johon T.Vanhanen: ‘Samaa rotua kos­ke­vis­sa älyk­kyys­tes­teis­sä eri puo­lil­la maa­il­maa saa­dut kes­ki­mää­räi­set älyk­kyys­osa­mää­rät ovat olleet suun­nil­leen samal­la tasol­la. Miten se oli­si mah­dol­lis­ta ilman yhtei­siä älyk­kyy­teen vai­kut­ta­via perin­tö­te­ki­jöi­tä? Nämä havain­not kos­ke­vat niin euroop­pa­lai­sia, afrik­ka­lai­sia kuin myös itä­aa­sia­lai­sia, joi­ta on hajaan­tu­nut eri puo­lil­le maailmaa.’

    ja

    Myös saman­lai­sis­sa ympä­ris­tö­olois­sa elä­vien rotu­jen älyk­kyys­osa­mää­rät poik­kea­vat huo­mat­ta­vas­ti toi­sis­taan. Ero­jen oli­si pitä­nyt tasoit­tua, jos pel­käs­tään ympä­ris­tö­te­ki­jät vai­kut­ta­vat älykkyyteen.’

    ja

    Kun euroop­pa­lai­set Euroo­pas­sa tai Yhdys­val­lois­sa ovat adop­toi­neet toi­seen rotu­ryh­mään kuu­lu­via lap­sia, lap­set ovat säi­lyt­tä­neet omal­le rotu­ryh­mäl­leen luon­teen­omai­sen älykkyysosamäärän.’

    Itse asias­sa en oikein ymmär­rä mil­lai­sia ovat olo­suh­teet, jot­ka eivät suo­si lahjakkuutta?

  6. Mar­ko K ymmär­si tuon sitee­raa­man­sa lauseen vää­rin. Ehkä se oli kir­joi­tet­tu epä­sel­väs­ti. Sii­nä kyl­lä tar­koi­tin perin­nöl­lis­tä lah­jak­kuut­ta siis sitä, että yhteis­kun­nal­li­set olot suo­si­vat enem­män tai vähem­män lah­jak­kuut­ta tuot­ta­vien gee­nien menes­tys­tä. Läh­tö­ole­tuk­sis­sa­ni­han oli, että perin­tö­te­ki­jät vai­kut­ta­vat osal­taan älykkyyteen.

  7. Kir­jeen­vaih­ta­ja ja muut, joil­le asia on epäselvä. 

    Vah­ha­nen ei ole ollut ÄO-mit­tauk­sia suun­nit­te­le­mas­sa tai toteut­ta­mas­sa. Hän on yhdes­sä brit­ti­läi­sen eme­ri­tus­pro­fes­so­ri Ric­hard Lyn­nin kans­sa kerän­nyt eri älyk­kyys­tut­ki­muk­sis­ta meta-aineis­ton, jon­ka perus­teel­la he ovat pää­ty­neet teokss­sa “IQ and the Wealth of Nations” (2002) esi­tet­tyi­hin tee­sei­hin. Rele­van­tein kri­tiik­ki meta­tut­ki­mus­ta koh­taan onkin olet­ta­mus eri­lais­ten ja eri vuo­si­na teh­ty­jen tes­taus­ten yhteis­mi­tat­to­muu­des­ta ja meto­do­gi­sis­ta puutteista. 

    Van­ha­nen ja Lynn raken­ta­vat siis teo­ri­aa älyk­kyy­den ja kan­sa­kun­nan menes­ty­mi­sen väli­ses­tä yhtey­des­tä. Täy­sin vää­rä tul­kin­ta on liit­tää tämä mil­lään muo­toa rotuop­pei­hin, kuten sii­li­puo­lus­tuk­seen käper­ty­vät “huma­nis­tit” näyt­tä­vät hädis­sään tekevän.

  8. MInä­kään en, bio­lo­gi­na, ymmär­rä nyt Jou­ni Lund­qvis­tin jär­kei­lyä. Jos pakas­sa on 52 kort­tia, mut­ta osa kor­teis­ta pis­te­tään sivuun, kun nii­den kan­ta­jat eivät lisään­ny, pakas­sa ei ole sadan vuo­den pääs­tä enää kaik­kia samo­ja kort­te­ja. Kyl­lä allee­lit voi­vat hävi­tä, ja nii­den ylei­syys popu­laa­tios­sa voi vähentyä.”

    Lund­qvist;

    Ihmis­kun­nan allee­lit “muut­tu­vat” hil­jal­leen, mut­ta riit­tää­kö sii­hen sata vuot­ta. (bio­lo­gi­na en halua näh­dä ihmis­kun­taa yksit­täi­si­nä kan­soi­na). Ei rii­tä, ellei tapah­du luon­non­ka­tat­ro­fia tai että että joku hul­lu tap­paa “puo­let” ihmisistä. 

    Rau­ha­no­lois­sa muu­tos tapah­tuu jäl­ke­läis­ten kaut­ta ja se on äärim­mäi­sen hidas jut­tu. Ei edes ole­va ilmas­to­muu­tos muu­ta luon­non gee­ni­pe­ri­mää kovin nopeas­ti. Pait­si että jää­kar­hu­jen koko geno­mi katoaa.

    Jou­ni Lundqvist

  9. Osmo on jäl­leen viher­tä­vän korrekti:

    Kan­sa­kun­tien väli­siä ero­ja eivät syn­ny­tä niin­kään rodut kuin yhteis­kun­nal­li­set olo­suh­teet, jot­ka joko suo­si­vat tai eivät suo­si lahjakkuutta.”

    Voit­ko tämän väit­tee­si tuek­si mai­ni­ta esi­merk­ke­jä yhteis­kun­nal­li­sis­ta olo­suh­teis­ta, jot­ka suo­si­vat lah­jat­to­muut­ta lah­jak­kuu­den sijaan? Mikä on ympä­ris­tö, jos­sa uut­ta oival­ta­va, oppi­maan­sa nopeas­ti sovel­ta­va, toi­mi­via rat­kai­su­ja kek­si­vä yksi­lö oli­si huo­nom­mas­sa ase­mas­sa kuin näi­hin hei­kom­min kyke­ne­vä lajitoverinsa?

    Toi­nen kysy­mys on sit­ten, mis­tä pali­kois­ta raken­tu­vat nämä mys­ti­set “yhteis­kun­nal­li­set olo­suh­teet”. Oli­si­ko yhteis­kun­nan muo­dos­ta­vil­la ihmi­sil­lä jotain osuut­ta asiaan?

  10. Ei sii­nä niin kovin kau­an ole kun Suo­mes­sa­kin elet­tiin aika alkeel­li­ses­ti. Mis­tä moi­nen yhden kah­den suku­pol­ven älyk­kyy­den räjäh­dys? Oli­si­ko kou­lu­tuk­sel­la mitään merkitystä.

    Jos en kos­kaan oli­si autoa näh­nyt, niin tus­kin­pa vaan tie­täi­sin tai edes osai­sin pää­tel­lä että sil­lä voi ajaa…

  11. Olen hyvin samaa miel­tä Osmon kans­sa. Kan­nat­taa muis­taa että vie­lä ennen maa­il­man­so­tia Suo­men­kin yli­opis­tois­sa tut­kit­tiin ylei­ses­ti euge­niik­kaa. Sat­tu­nees­ta syys­tä asia kui­ten­kin vai­et­tiin kuo­li­aak­si ja sii­tä teh­tiin tabu.

    Älyk­kyy­den kan­nal­ta ilmei­sen nega­tii­vi­nen kult­tuu­ri ja yhteis­kun­ta­muo­to on jyrk­kä islam, jos­sa pel­käs­tään nais­ten kou­lu­tuk­sen kiel­tä­mi­nen las­kee yhteis­kun­nan hen­kis­tä pää­omaa dramaattisesti. 

    Toi­nen vas­taa­va nega­tii­vi­nen ilmiö ovat pie­neh­köt uskon­nol­li­set ja etni­set yhtei­söt val­tioi­den sisäl­lä, joil­la on yhteis­kun­nas­ta eris­täy­ty­mi­sen ja sisään­päin­kään­ty­mi­sen lisäk­si tai­pu­mus­ta pariu­tua pie­nes­sä pii­ris­sä serk­ku­jen ja pik­kuserk­ku­jen kans­sa. Tämän luu­li­si näky­vän väis­tä­mät­tä nopeas­ti myös jäl­ke­läis­ten mui­ta hei­kom­mas­sa perimässä.

  12. Nyky­päi­vä-leh­des­sä ulko­mai­set tut­ki­jat? ruo­ti­vat Pisa-tut­ki­mus­ta, kai­kil­le tutun teki­jän, maa­han­muut­ta­jien pie­nen mää­rän lisäk­si siel­lä oli mie­len­kiin­toi­nen havain­to, jon­ka mukaan maa­seu­dun tytöt vas­taa­vat Suo­men Pisa-mai­nees­ta, kau­pun­kien tulok­set ovat keskitasoa.
    Perä­kam­ma­rin­poi­ka­na tämä huvit­ti minua kovas­ti, kos­ka Osmon eräs perus­tee­si on se, että maa­seu­dul­la asuu tyh­miä luuse­rei­ta ja kau­pun­geis­sa kau­niit ja fiksut.
    Onko tämä nyt sit­ten asuin­paik­ka-vai sukupuolikysymys?
    Pal­jon sel­vi­tet­tä­vää siis älys­tä ja menes­ty­mi­ses­tä oli­si, har­mi että se on poliit­tis­ta dynamiittia.

  13. Ode kir­joit­ti ensin:
    “Kun puhun älyk­kyy­des­tä, tar­koi­tan sitä, mitä älyk­kyys­tes­teil­lä mita­taan. En siis tar­koi­ta sosi­aa­li­sia kyky­jä enkä mon­ta muu­ta­kaan sinän­sä tär­ke­ää omi­nai­suut­ta vaan vain älykkyyttä.”

    Ja vähän sen jälkeen:
    “Kan­sa­kun­tien väli­siä ero­ja eivät syn­ny­tä niin­kään rodut kuin yhteis­kun­nal­li­set olo­suh­teet, jot­ka joko suo­si­vat tai eivät suo­si lahjakkuutta.”

    Asiayh­tey­des­tä saa sen käsi­tyk­sen, että vaik­ka Ode väit­tää tar­koit­ta­van­sa älyk­kyy­del­lä vain sitä, mitä sil­lä mita­taan, niin hän käyt­tää sen syno­nyy­mi­nä kui­ten­kin lah­jak­kuut­ta, joka on käsit­tee­nä pal­jon älyk­kyyt­tä laajempi.

    Kaik­ki yhteis­kun­nal­li­set olo­suh­teet suo­si­vat lah­jak­kuut­ta, vaik­ka eri­lai­set yhteis­kun­nal­li­set olot suo­si­vat tie­tys­ti eri­lai­sia lahjakkuuksia.
    Meil­lä on vain pii­nal­li­sen tiu­kas­sa aja­tus, että äly­kyys, jota suo­sii mei­dän ympä­ris­tön hävit­tä­mi­seen ja luon­non­va­ro­jen kers­ka­ku­lu­tuk­seen kes­kit­ty­nyt kult­tuu­rim­me, oli­si se “lah­jak­kuuk­sien lahjakkuus”.
    Niin­hän ei tie­ten­kään ole.

  14. Maan­pin­nal­le:

    mie­len­kiin­toi­nen havain­to, jon­ka mukaan maa­seu­dun tytöt vas­taa­vat Suo­men Pisa-mai­nees­ta, kau­pun­kien tulok­set ovat keskitasoa.
    Perä­kam­ma­rin­poi­ka­na tämä huvit­ti minua kovas­ti, kos­ka Osmon eräs perus­tee­si on se, että maa­seu­dul­la asuu tyh­miä luuse­rei­ta ja kau­pun­geis­sa kau­niit ja fiksut.

    En ole näh­nyt tuo­ta tut­ki­mus­ta, mut­ta enti­nen tilas­to­tie­tei­li­jä tar­kis­tai­si heti, mitä “maa­seu­dul­la” tar­koi­te­taan. On ris­ki, että sil­lä tar­koi­te­taan maa­lais­kun­tia. Sel­lai­sis­sa maa­lais­kun­nis­sa kuin Kirk­ko­num­mi, Nur­mi­jär­vi, Sipoo ja Hau­ki­pu­das asuu ver­rat­to­mas­ti enem­män väkeä ja ennen kaik­kea kou­lu­lai­sia kuin vaik­ka­pa Pih­ti­pu­taal­la tai Ris­ti­jär­vel­lä. Kes­ki­luok­kai­set urbaa­nit lap­si­per­heet asu­vat “maal­la”

  15. Osmo:

    Kas­ki­vil­je­ly­kau­den Suo­mes­sa teo­reet­ti­nen lah­jak­kuus ei ollut saman­lai­nen menes­tys­te­ki­jä kuin siir­to­maa­kau­den Bri­tan­nias­sa. Jär­jes­täy­ty­nyt yhteis­kun­ta suo­sii rau­han­omai­sis­sa olois­sa lahjakkaita.”

    Jos halu­aa elää maa­il­mas­sa, jos­sa kaik­ki ihmi­set syn­ty­vät yhtä lah­jak­kai­na, näyt­tää pys­ty­vän usko­maan tähän, vaik­ka havain­not ker­toi­si­vat mitä.”

    Poh­jois­ten kan­so­jen menes­tys­tä selit­tää käy­tän­nöl­li­nen sisuk­kuus sii­nä mis­sä teo­reet­ti­nen lah­jak­kuus­kin. Mie­les­tä­ni ihmi­nen voi halu­tes­saan kom­pen­soi­da alem­paa älyk­kyyt­tään teke­mäl­lä kovem­min töi­tä. Kos­ka aivo­työ­kin on työ­tä, aivot ja kehit­ty­vät nii­tä käyt­tä­mäl­lä. Ts. geneet­ti­ses­ti kes­ki­mää­räis­tä vähä-älyi­sem­pi ei ole mie­les­tä­ni tuo­mit­tu menes­ty­mät­tö­myy­teen, vaan voi raa­ta­mal­la, epä­mu­ka­vuut­ta sie­tä­mäl­lä ja oleel­li­sim­paan kes­kit­ty­mäl­lä saa­vut­taa menes­tys­tä valit­se­mal­laan alal­la. Vai­kean­kin ongel­man voi rat­kais­ta kes­kit­ty­mäl­lä vain sii­hen ja pilk­ko­mal­la sen osaon­gel­miin. Mikä on kenel­le­kin vai­ke­aa toki vaihtelee.

    Wins­ton Churc­hill, Vik­tor Tiho­nov ja Jor­ma Olli­la ovat omien mai­den­sa perik­sian­ta­mat­to­muu­den ja raa­ta­mi­sen apos­to­lei­ta. Toki hei­dän ykkös­ket­jun­sa oli­vat / ovat perik­sian­ta­mat­to­man raa­dan­nan lisäk­si huip­pu­lah­jak­kai­ta, mut­ta ykkös­ken­tät eivät voi hoi­taa kaikkea.

  16. En ole näh­nyt tuo­ta tut­ki­mus­ta, mut­ta enti­nen tilas­to­tie­tei­li­jä tar­kis­tai­si heti, mitä “maa­seu­dul­la” tar­koi­te­taan. On ris­ki, että sil­lä tar­koi­te­taan maa­lais­kun­tia. Sel­lai­sis­sa maa­lais­kun­nis­sa kuin Kirk­ko­num­mi, Nur­mi­jär­vi, Sipoo ja Hau­ki­pu­das asuu ver­rat­to­mas­ti enem­män väkeä ja ennen kaik­kea kou­lu­lai­sia kuin vaik­ka­pa Pih­ti­pu­taal­la tai Ris­ti­jär­vel­lä. Kes­ki­luok­kai­set urbaa­nit lap­si­per­heet asu­vat “maal­la”

    Kes­ki­luok­ka näyt­tää muut­ta­neen pois lähiöis­tä, ei ole siis ihme että he eivät vas­tus­ta maa­han­muut­toa Afri­kas­ta, se ei kos­ke­ta hei­tä mil­lään tasolla.

  17. Mah­dan­ko­han olla ainoa jota tämä geneet­ti­nen vai opit­tu kysy­myk­se­na­set­te­lu ei voi­si vähem­pää kiin­nos­taa? Teh­dään ajatuskoe:

    Jon­kun maa­lai­sil­la mita­taan kes­ki­mää­räis­tä alem­pi . Joku­maas­sa kou­lu­tuk­seen panos­te­taan ja pide­tään huol­ta sii­tä että myös vähem­män älyk­käil­le sopi­vat työt ovat kan­nat­ta­via. Uskoo­ko val­taa­pi­tä­vät sii­hen, että syy alhai­sel­la älyk­kyy­del­lä on perin­to­te­ki­jöis­sä vai ympä­ris­tös­sä? Eli mitä käy­tän­nön mer­ki­tys­tä täl­lä on?

    Osmo sanoo, että jos tie­dos­te­taan että luku­pääs­sä on syn­näi­siä ero­ja, niin ymmär­re­tään pitää huol­taa (esim. vero­tuk­sen kaut­ta) että vähem­min fik­sut­kin pär­jää. Mut­ta jos meil­lä on tuhan­sia kou­lu­pu­dok­kai­ta, niin kysy­mys sii­tä onko syy gee­neis­sä vai jos­sain muus­sa on koh­te­li­aas­ti sanot­tu­na aka­tee­mi­nen hei­dän yhteis­kun­nas­sa pär­jää­mi­sen kannalta.

    Ai niin, ja mitä syi­tä meil­lä on olet­taa että väes­tön kes­ki­mää­räi­nen älyk­kyys on olen­nai­nen val­tion menes­tys­tä selit­tä­vä tekijä?

    Jos saa ehdot­taa jotain muu­ta­kin puhee­nai­het­ta, miten oli­si Mar­tin Wol­fin tuo­re kolum­ni Dan­gers of Living in a Zero Sum Eco­no­my? (http://blogs.ft.com/wolfforum/2007/12/the-dangers-of.html)

  18. Voit­ko tämän väit­tee­si tuek­si mai­ni­ta esi­merk­ke­jä yhteis­kun­nal­li­sis­ta olo­suh­teis­ta, jot­ka suo­si­vat lah­jat­to­muut­ta lah­jak­kuu­den sijaan? Mikä on ympä­ris­tö, jos­sa uut­ta oival­ta­va, oppi­maan­sa nopeas­ti sovel­ta­va, toi­mi­via rat­kai­su­ja kek­si­vä yksi­lö oli­si huo­nom­mas­sa ase­mas­sa kuin näi­hin hei­kom­min kyke­ne­vä lajitoverinsa?”

    on rut­kal­ti esi­merk­ke­jä yhteis­kun­nal­li­sis­ta olo­suh­teis­ta jot­ka suo­si­vat enem­män fyy­sis­tä voi­maa ja aggres­sii­vi­suut­ta kuin älyk­kyyt­tä. vaik­ka älyk­kyys (siis se mate­maat­ti­nen päät­te­ly­ky­ky) ei nois­sa­kaan yhteis­kun­nis­sa ole este, niin sil­ti yhteis­kun­nat jot­ka eivät ensi­si­jai­ses­ti suo­si voi­maa ja aggres­sii­vi­suut­ta, tuot­ta­vat älyk­kääm­piä yksi­löi­tä, kos­ka näis­sä yhteis­kun­nis­sa älyk­kyys on suu­rem­mas­sa arvossa.

    Aivan niin­kuin niil­lä poh­jois-euroo­pan juu­ta­lai­sil­la. Kyse ei ole sii­tä, että Puo­lan talon­poi­kais­väes­tö oli­si sor­si­nut älyk­käi­tä, vaan sii­tä että juu­ta­lai­set (joil­ta maa­no­mis­tus oli kiel­let­ty) suo­si­vat älyk­kyyt­tä enem­män joten valin­ta­pai­ne oli älyk­kyy­den osal­ta suurempi.

    Jo pel­käs­tään se, että län­si-afri­kas­sa on val­lin­nut olo­suh­teet jot­ka ovat suo­si­neet nii­tä omi­nai­suuk­sia joil­la voi­te­taan sadan met­rin sprint­ti, tar­koit­taa, että puo­li­son­va­lin­nas­sa ja jäl­ke­läis­ten tuot­ta­mi­ses­sa ei ole pai­no­tet­tu niin­kään juu­ta­lais­ten tyy­liin älyk­kyyt­tä, kuin sadan met­rin sprint­ti-omi­nai­suuk­sia. pitää vali­ta. jos halu­aa tuot­taa lap­sis­taan ensi­si­jai­ses­ti sprint­te­rei­tä, niin puo­li­son valin­nas­sa ei ole varaa pai­not­taa äly­kyyt­tä samas­sa määrin. 

    Vaik­ka olen­kin pit­käl­ti samaa miel­tä Soi­nin­vaa­ran kans­sa asias­ta, niin en ole aivan var­ma hänen vakau­muk­ses­taan, että älyk­kyy­se­rot muut­tui­si­vat hyvin­kin nopeas­ti. toki esim. suo­ma­lais­ten kes­ki­mää­räis­tä älyk­kyyt­tä voi­tai­siin nopeas­ti nos­taa kiel­tä­mäl­lä alle 100 IQ:n ihmi­siä lisään­ty­mäs­tä ja aset­ta­mal­la vel­voi­te, että yli 120:IQ:n ihmi­set teki­si­vät vähin­tään nel­jä jälkeläistä. 

    Kan­sa­kun­tien väli­siä ero­ja eivät syn­ny­tä niin­kään rodut kuin yhteis­kun­nal­li­set olo­suh­teet, jot­ka joko suo­si­vat tai eivät suo­si lahjakkuutta.”

    vedän luvut hatus­ta, mut­ta eikö tämän perus­teel­la voi­tai­si olet­taa, että kym­me­niä­tu­han­sia vuo­sia sit­ten eriy­ty­neet näi­hin päi­viin saak­ka met­säs­tys-keräi­ly-yhteis­kun­nas­sa elä­neet austra­lian abo­ri­gi­naa­lit oli­si suo­si­neet hyvin eri­lai­sia omi­nai­suuk­sia kuin 10 000–5 000 maan­vil­je­lys-yhteis­kun­nas­sa elä­neet euroop­pa­lai­set. Kos­ka nyky­maa­il­ma perus­tuu pit­käl­ti euroop­pa­lai­seen kult­tuu­rin perus­tu­vaan talous­jär­jes­tel­mään, niin eikö voi­da olet­taa, että abo­ri­gi­naa­lien gee­nis­tö vas­taa huo­nos­ti (tai aina­kin huo­nom­min) nii­hin vaa­ti­muk­siin, joi­ta nykyi­nen kult­tuu­ri menes­ty­jäl­tä edel­lyt­tää. Se seik­ka, että nykyi­ses­sä kult­tuu­ris­sa abo­ri­gi­naa­lit eivät pär­jää niin hyvin kuin euroop­pa­lai­sen (tai aasia­lai­sen, sitä parem­pi) gee­nis­tön syn­ty­mä­lah­ja­naan saa­neet ihmi­set pär­jää­vät ei siis seli­ty raken­teel­li­sel­la rasis­mil­la vaan syn­nyn­näi­sil­lä perin­nöl­li­sil­lä eroil­la. Voi­daan toki argu­men­toi­da, että väli­nee­tön euroop­pa­lai­nen on gee­nis­töl­tään, että tie­doil­taan huo­nom­min sovel­tu­va Austra­lian erä­mai­hin kuin abo­ri­gi­naa­li. Tämän tun­nus­ta­mi­nen vain lisää pont­ta väit­tee­seen, että voi olla toi­sin­kin päin, että abo­ri­gi­naa­li on tie­doil­taan, että gee­nis­töl­tään huo­nos­ti sopeu­tu­va anglo-ame­rik­ka­lai­seen kulttuuriympäristöön. 

    en halua nyt kom­pro­met­toi­da itseä­ni. (kuten osmo soi­nin­vaa­ra ilmai­si) haluan vain tuo­da ilmi näke­myk­siä­ni ja miel­tei­tä­ni asias­ta. olen val­mis vaih­ta­maan mie­li­pi­tei­tä­ni jos vakuut­ta­vas­ti minul­le asia esi­te­tään. Pel­kään kuol­lak­se­ni, että minut lei­ma­taan rasis­tik­si, kos­ka olen ilmais­sut käsi­tyk­siä ja havain­to­ja roduis­ta ja älykkyydestä. 

    Vie­lä yksi kysy­mys (colum­bo)? kun ajat­te­lee, että lyn­nin tut­ki­muk­sia luke­nut uus­nat­si saa innoit­teen aja­tel­la, että on älyk­kääm­pi kuin jokai­nen koh­taa­man­sa afrik­ka­lai­nen, niin saa­ko hän m yös innoit­teen aja­tel­la, että jokai­nen koh­taa­man­sa kii­na­lai­nen on älyk­kääm­pi ja täten rodul­li­ses­ti yle­väm­pi mas­ter race kuin hän itse.

  19. Osmo: “En ole näh­nyt tut­ki­mus­ta, mut­ta enti­nen tilas­to­tie­tei­li­jä tar­kis­tai­si heti, mitä maa­seu­dul­la tarkoitetaan”.
    Kirk­ko­num­men ja Nur­mi­jär­ven kol­le­gat nos­ta­vat Pih­ti­pu­taan mum­mon kan­sain­vä­li­seen kär­keen, ohi pää­kau­pun­kim­me aivoklus­te­rin. Onnit­te­lut Mum­mol­le, äly­käs ja pys­ty­vä seniorikansalainen.

  20. Voit­ko tämän väit­tee­si tuek­si mai­ni­ta esi­merk­ke­jä yhteis­kun­nal­li­sis­ta olo­suh­teis­ta, jot­ka suo­si­vat lah­jat­to­muut­ta lah­jak­kuu­den sijaan? Mikä on ympä­ris­tö, jos­sa uut­ta oival­ta­va, oppi­maan­sa nopeas­ti sovel­ta­va, toi­mi­via rat­kai­su­ja kek­si­vä yksi­lö oli­si huo­nom­mas­sa ase­mas­sa kuin näi­hin hei­kom­min kyke­ne­vä lajitoverinsa?”

    Ihan väis­tä­mät­tä tulee mie­leen sel­lai­nen pat­riar­kaa­li­nen ja tai­kaus­koi­nen yhteis­kun­ta, jos­sa nais­ten sor­to ja kiih­ko­mo­no­teis­mi val­lit­se­vat. Lait ja oikeus­lai­tok­sen pro­ses­sit ovat peräi­sin juma­lal­li­sis­ta näyis­tä yli tuhan­nen vuo­den takaa. Kou­lus­sa pän­tä­tään lähin­nä “pyhiä” kir­joi­tuk­sia. Kysee­na­lais­ta­jat tasa­päis­te­tään nopeasti.

    Tuol­lai­ses­sa pai­kas­sa jär­jes­tä ei tai­da olla kuin haittaa.

  21. Maan­pin­nal­le:

    Kirk­ko­num­men ja Nur­mi­jär­ven kol­le­gat nos­ta­vat Pih­ti­pu­taan mum­mon kan­sain­vä­li­seen kär­keen, ohi pää­kau­pun­kim­me aivoklusterin.”

    Aika­naan net­ti­deit­tail­les­sa tuli huo­mat­tua tuo maa­seu­dun älyk­käi­den nais­ten ilmiö. Vähän nuo­rem­mas­sa suku­pol­ves­sa tosin. Kau­pun­geis­sa sta­tus­sym­bo­lit ovat nuo­ril­le nai­sil­le kaik­ki kai­kes­sa ja näin elä­mä nuo­ril­le mie­hil­le vai­ke­aa. Maa­seu­dun nai­set ovat joten­kin ren­nom­pia ja sil­ti ymmär­tä­vät maa­il­man menoa yhtä hyvin. Toi­saal­ta maa­seu­dun nai­sil­le pitäi­si sit­ten olla heti isot talot ja liu­ta kaka­roi­ta. No, onnek­si sit­tem­min huo­ma­sin, että on onnek­si toki älyk­käi­tä nai­sia, jot­ka eivät ole kuin koh­tuul­li­sen materialistisia=)

  22. Ren­not maalaistytöt.
    Var­maan oikea huo­mio, kau­pun­geis­sa kans­sa­käy­mi­nen on enem­män muo­dol­lis­ta ja teen­näis­tä. Teen­näi­sen ystävällistäkin.Tästä seu­raa sel­lai­nen­kin har­ha­kä­si­tys, että kau­pun­ki­lai­set sinäl­lään oli­si­vat esim. suvait­se­vam­pia tai ava­ra­kat­sei­sem­pia kuin Sim­pe­leen serk­kun­sa, luul­ta­vas­ti päinvastoin.
    Eri asia on sit­ten se, että kau­pun­geis­sa syr­ji­tyt ja muu­ten omi­tui­set saa­vat tilai­suu­den “kado­ta mas­saan” tai muo­dos­taa mui­den saman­lais­ten kans­sa oman ala­kult­tuu­rin. On tär­ke­ää huo­ma­ta että sil­loin ei ole kysy­mys suvait­se­mi­ses­ta, vaan sii­tä että suu­ri väki­mää­rä antaa mah­dol­li­suu­den eriy­tyä ja eristäytyä.

  23. Maan­pin­nal­le:

    Täs­tä seu­raa sel­lai­nen­kin har­ha­kä­si­tys, että kau­pun­ki­lai­set sinäl­lään oli­si­vat esim. suvait­se­vam­pia tai ava­ra­kat­sei­sem­pia kuin Sim­pe­leen serk­kun­sa, luul­ta­vas­ti päinvastoin.”

    Tun­tuu sil­tä, että Suo­mi on tämän nyky­ai­kai­sen tie­don­vä­li­tyk­sen ansios­ta jo niin pal­jon yhte­näis­ty­nyt, että ero suvait­se­vai­suu­des­sa ja ava­ra­kat­sei­suu­des­sa lie­nee pal­jon suu­rem­pi hen­ki­löi­den välil­lä kuin eri­lais­ten asuin­paik­ko­jen välillä.

    Muo­dol­li­suus ja koh­te­liai­suu­det ovat toi­saal­ta myös toi­sen yksi­tyi­syy­den arvos­ta­mis­ta jota taas kau­pun­ki­kult­tuu­ris­sa arvos­te­taan enem­män kuin maa­seu­dul­la. Lisäk­si monis­sa muis­sa mais­sa, joi­hin esi­mer­kik­si monet Hel­sin­gis­sä työs­ken­te­le­vät ovat sään­nöl­li­ses­ti yhtey­des­sä, käyt­täy­ty­mis­koo­dis­to aina­kin työ­asiois­sa on mei­tä pal­jon muo­dol­li­sem­paa. Omien ja edus­ta­mien­sa asioi­den eteen­päin vie­mi­sek­si aina­kin euroop­pa­lais­ta ja ame­rik­ka­lais­ta tapa­kult­tuu­ria on hyvä koh­tuul­li­ses­sa mää­rin tuntea. 

    Yksi­tyi­se­lä­män muka­vuut­ta aja­tel­len taas läm­min ja ren­to seu­ra on sitä paras­ta. Voi olla niin, että kau­pun­ki­lais­nai­nen jou­tuu nyky-yhteis­kun­nas­sa raken­ta­maan aidon yti­men­sä ympä­ril­le pak­sum­man pans­sa­rin kuin maa­lais­serk­kun­sa ja näin jos­kus huka­ta yti­men­sä itseltäänkin. 

    Voi olla, että saman­lai­nen ilmiö on mie­his­sä­kin, mut­ta joten­kin tun­tuu että mie­his­sä pyr­ki­mys aitou­teen on joten­kin enem­män luon­tai­nen ja nai­set hel­pom­min ehkä hie­no­tun­tei­suus­syis­tä kau­nis­te­le­vat ja sii­tä tulee tuo teen­näi­syy­den vaikutelma. 

    Toi­saal­ta hie­no­tun­tei­suus on em. euroop­pa­lais­ta tapa­kult­tuu­ria ja sitä on hyvä oikeis­sa pai­kois­sa osa­ta, kun­han muis­taa olla poh­jim­mil­taan rehellinen.

  24. YLE:n tie­de­uu­tis­ten mukaan viit­tauk­set rotu­jen väli­siin älyk­kyy­se­roi­hin ovat eri­tyi­sen tule­nar­ko­ja, kun tut­ki­taan mic­rocep­ha­lin-gee­nin D‑muotoa ja ASPM-gee­nin eri muo­to­ja. Uuti­nen käsit­te­lee Chi­ga­gon yli­opis­ton tut­ki­ja­ryh­män ihmi­sen aivo­jen evo­luu­tio­ta käsit­te­le­vää tut­ki­mus­ta. Tie­tees­sä ei kui­ten­kaan voi olla mitään tule­nar­ko­ja kysy­myk­siä. Tie­teen­te­ki­jöi­den teh­tä­vä­nä on saa­vut­taa tie­teel­li­sen mene­tel­män avul­la mah­dol­li­sim­man oikea näke­mys todel­li­suu­den raken­tees­ta ja toi­min­nas­ta. Tie­teen­te­ki­jöi­den ei pidä olla poliit­tis­ten päät­tä­jien, median, talous­e­lä­män, kult­tuu­ri­vai­kut­ta­jien tai min­kään muun­kaan tahon talu­tus­nuo­ras­sa. Nämä tahot voi­vat pitää mitä tahan­sa tie­teel­lis­tä kysy­mys­tä tule­nar­ka­na, mut­ta se ei saa vai­kut­taa tie­teen­te­ki­jöi­den teke­mään tutkimukseen. 

    Täs­sä lai­naus kysei­ses­tä uutisesta:
    “Kaik­ki tut­ki­jat eivät ole vie­lä vakuut­tu­nei­ta löy­dön mer­ki­tyk­ses­tä ja eri­tyi­ses­ti viit­tauk­set rotu­jen väli­siin älyk­kyy­se­roi­hin ovat tule­nar­kaa tava­raa. Samas­sa Science-leh­des­sä Lah­nin tut­ki­mus­ta kom­men­toi­nut Mic­hael Bel­ter varoit­taa vetä­mäs­tä lii­an nopei­ta joh­to­pää­tök­siä. Mikään gee­ni ei toi­mi ainoas­taan aivois­sa, vaan jon­kun gee­ni­muo­don rikas­tu­mi­nen voi joh­tua sen eduis­ta aivan muu­al­la ihmi­se­li­mis­tös­sä. Myös mutaa­tioi­den syn­nyn ajoit­tu­mi­nen juu­ri tär­kei­siin his­to­rial­li­siin kään­ne­koh­tiin kuu­los­taa lii­an hyväl­tä ollak­seen tot­ta. Lisää tut­ki­muk­sia tarvitaan.” 

    http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=ter veys&osannimi=tutkittua_dementia&jutunid=5665

  25. Nämä älyk­kyys sitä ja lah­jak­kuus tätä kes­kus­te­lut ovat mai­nio­ta viih­det­tä. Älyk­kyys ja lah­jak­kuus eivät ole abso­luut­ti­sia totuuk­sia yksi ja yksi, jois­ta ynnää­mäl­lä aina saa­daan kak­si. Älyk­kyys ja lah­jak­kuus liu­ke­ne­vat esi­mer­kik­si alko­ho­liin ja uni­va­je tai stres­si hute­roit­taa ne hel­pos­ti. Sit­ten jää vie­lä poh­dit­ta­vak­si kysy­mys, mihin älyk­kyyt­tä ja lah­jak­kuut­ta tar­vi­taan ja käy­te­tään­kös nii­tä sit­ten sii­hen vai­ko esi­mer­kik­si viih­dyt­tä­viin fik­sui­hin kes­kus­te­lui­hin. Kes­ki­mää­rin äly­käs yhä sel­vi­ää sel­lai­ses­ta tilan­tees­ta, mihin kes­ki­mää­rin fik­su ei joudu. 

    Hyvää Uut­ta Vuot­ta Osmo ja osallistujat!

  26. Kes­ki­suo­ma­lai­nen 31.12.2008 tut­ki ja todis­ti, että kan­sa­kun­na sisäl­lä­kin on lahjakkuseroja;)

    Pie­nis­sä kun­nis­sa anne­taan parem­pia numeroita”
    todistukseen.

    http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/pieniss%C3%A4-kunnissa-annetaan-oppilaille-parempia-numeroita(48709).ece

    Pie­ni lainaus:
    “Kes­kiar­von perus­teel­la maan huo­no­ta­soi­sin ylä­kou­lu on Hel­sin­gin Nau­la­kal­lion kou­lu 6,09:n kes­kiar­vol­la. Maan paras puo­les­taan on Hel­sin­gin Sak­sa­lai­nen kou­lu 9,13:lla. Kou­lu­jen kes­kiar­voe­ro on yli kol­me nume­roa. Pää­kau­pun­ki­seu­dun kau­pun­kien väli­set kes­kiar­voe­rot ovat suuria.”

  27. Jami,

    Link­ki ei avau­du minulla ?

    Val­ta­kun­nal­lis­ten taso­ko­kei­den ja myös Pisa-tes­tauk­sen tulos­ten poh­jal­ta on tosi­aan todet­tu, että samoil­la tie­doil­la ja osaa­mis­ta­sol­la saa hyvin eri­lai­sia arvo­sa­no­ja riip­puen asuinpaikasta. 

    Lapis­sa ja Poh­jois-Kar­ja­las­sa samal­la äidin­kie­len hal­lin­nal­la anne­taan kes­ki­mää­rin kak­si, jopa kol­me nume­roa parem­pi arvo­sa­na todis­tuk­seen kuin Hel­sin­gin tasok­kaim­mis­sa kou­luis­sa. Muis­sa­kin aineis­sa ero oli nume­ron luokkaa.
    Efek­ti toi­mii myös paik­ka­kun­tien sisäl­lä siten, että huo­no­ta­soi­sis­sa kou­luis­sa saa suh­tees­sa parem­pia arvosanoja. 

    Kos­ka kes­kias­teen kou­lu­tuk­seen pyri­tään pää­sään­töi­ses­ti päät­tö­to­dis­tuk­sen arvo­sa­noil­la, on alu­eel­li­nen epä­ta­sa-arvo ilmeinen. 

    Kou­lu­jen parem­muu­des­ta kes­kus­tel­les­sa on tie­tys­ti aina otet­ta­va huo­mioon, että arvo­sa­nat tulee suh­teut­taa oppi­la­sai­nek­seen. Kou­luis­sa, joi­hin on kasau­tu­nut aka­tee­mis­ten van­hem­pien lap­sia ovat oppi­mis­tu­lok­set ehkä vain näen­näi­ses­ti parem­pia. Paras kou­lu­han on itse asias­sa sel­lai­nen, jos­sa rupusa­kis­ta lei­vo­taan kes­kin­ker­tai­suuk­sia …tai kes­kin­ker­tai­suuk­sis­ta huippuja.

  28. Kii­tosk­set Osmol­le asian mie­len­kiin­toi­ses­ta käsit­te­lys­tä. Kir­joi­tin muu­ta­man sanan aihees­ta, mut­ta aihe venäh­ti sen ver­ran laa­jak­si, että jul­kai­sen sen omas­sa blo­gis­sa­ni, enkä tuki kom­ment­tio­sas­toa sil­lä. http://hiiden.blogspot.com/2007/12/rotumyytti.html

    Tii­vis­täen otan kan­taa, miten rotu­kä­sit­tees­tä on niin eri­lai­sia käsi­tyk­siä joh­tuen todel­li­suus­vas­tais­ten ideo­lo­gioi­den värit­tä­mäs­tä kes­kus­te­lus­ta ja itse käsit­teen abstrak­tis­ta omi­nai­suu­des­ta. Objek­tii­vi­ses­ti havain­noi­den, voi­daan kui­ten­kin huo­ma­ta tie­tyil­le maan­tie­teel­li­sil­le popu­laa­tioil­le kasaan­tu­vis­ta perin­nöl­li­sis­tä omi­nai­suuk­sis­ta, jot­ka mene­vät pitem­mäl­le, kuin pelk­kien kuva­kort­tien lisää­mi­seen tai vähen­tä­mi­seen pakas­ta. Tämä on myös sopusuh­tees­sa havai­tun evo­luu­tion kans­sa, jos­sa ihmi­nen erkaan­tui sim­pans­sis­ta ja jakaan­tui monik­si suku­puut­toon kuol­leek­si ihmis­la­jik­si ja myö­hem­min maan­tie­teel­li­sik­si “roduik­si”. Nykyi­set havai­tut erot ovat pää­asias­sa sopeu­tu­mia eri­lai­siin ympä­ris­töi­hin, jois­sa äkil­li­nen muu­tos on luon­nut kas­va­neen sopeu­tu­mis­pai­neen, johon kas­va­neet popu­laa­tio­koot ovat pys­ty­neet vas­taa­maan. Seu­rauk­se­na nykyi­sin havait­ta­va ihmis­po­pu­laa­tioi­den laa­ja kir­jo, jois­sa ilme­nee myös ennal­ta arvaa­mat­to­mia muutoksia.

  29. Joku mai­nit­si minul­le lähet­tä­mäs­sään vies­tis­sä, että Sta­li­nin puh­dis­tuk­ses­sa kuol­leet 20 mil­joo­naa venä­läis­tä oli­vat pää­asias­sa äly­mys­tö­su­ku­jen jäseniä.”

    Luke­kaa sitä Van­ki­lei­rien saa­ris­toa. Suu­rin osa Sta­li­nin puh­dis­tuk­sis­sa kuol­leis­ta oli musi­koi­ta. Maa­seu­dun tuhoa­mi­nen laa­joil­la väes­tön­siir­roil­la ja van­git­se­mi­sil­la oli nime­no­maan se “suu­ri ter­ro­ri”, äly­mys­tön vai­noa­mi­nen oli “pie­ni ter­ro­ri”, Robert Conques­tiin viitatakseni.

    Muu­ten, oli­si syy­tä sitä­kin poh­tia, miten euroop­pa­lais­ten kes­ki­mää­räi­seen älyk­kyy­teen vai­kut­ti se, että kato­li­sen kir­kon yli­val­lan aika­na älyk­käim­mät poi­mit­tiin papeik­si ja selibaattiin.

  30. Vakiin­tu­neis­sa yhteis­kun­nis­sa ylä­luok­ka pys­tyy hank­ki­maan rik­kaut­ta kog­ni­tii­vi­sil­la kyvyil­lä, yhteis­kun­nan ja yri­tys­ten joh­ta­mi­sel­la. Kas­ki­vil­je­ly­kau­den Suo­mes­sa teo­reet­ti­nen lah­jak­kuus ei ollut saman­lai­nen menes­tys­te­ki­jä kuin siir­to­maa­kau­den Britanniassa.”

    Tus­kin­pa. Siir­to­maa­kau­den Bri­tan­nias­sa hal­lit­si perin­nöl­li­nen ylä­luok­ka, ja vie­lä nyky­ään­kin oikeat van­hem­mat ovat Bri­tan­nias­sa yhteis­kun­nal­li­sen menes­tyk­sen (= rahan ja arvos­tuk­sen) kan­nal­ta tär­keäm­pi teki­jä kuin lah­jak­kuus. Siir­to­mais­sa oli kyl­lä menes­ty­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia köy­hil­le ja työ­te­liäil­le, mut­ta ne oli­vat sit­ten nime­no­maan _siirtomaissa_ menes­ty­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia. Ei ollut miten­kään itses­tään sel­vää, että siir­to­mais­sa päte­vöi­ty­nyt hen­ki­lö nousee lor­di iso­her­ran ohi.

  31. On eet­ti­ses­ti vää­rin ja myös tie­teel­li­ses­ti päte­mä­tön­tä sovel­taa rodul­lis­ta älyk­kyy­so­let­ta­maa jokai­seen vas­taan­tu­le­vaan mustaihoiseen.

    Sen sijaan koko­nai­siin kan­sa­kun­tiin voi rodul­lis­ta älyk­kyy­so­let­ta­maa sovel­taa. Minä en aina­kaan aio inves­toi­da mitään mai­hin, jos­sa kes­ki­ver­to työn­te­ki­jä on älyk­kyy­del­tään suo­ma­lai­sen kehi­tys­vam­mai­sen tasol­la. En myös­kään aio tuh­la­ta aikaa­ni haas­tat­te­le­mal­la mus­tai­hoi­sia työn­ha­ki­joi­ta, jos vain val­koi­sia tai kel­tai­sia riittää. 

    Afri­kan mai­den aut­ta­mi­nen, huo­maan, on myös sel­väs­ti ollut vää­ril­lä rai­teil­la. Ohjak­siin pitää pis­tää kehi­tys­vam­mais­ten kans­sa töi­tä teke­viä ter­vey­sa­lan ammat­ti­lai­sia. Mei­dän mie­les­täm­me Hes­bur­ge­rin pih­vin­pais­to on yksi har­vois­ta amma­teis­ta, johon afrik­ka­lais­ten mai­den talous voi perustua.

    Tie­tys­ti on mah­dol­lis­ta, että Van­ha­nen, Lynn ja Eli­nan kal­tai­set innok­kaat myö­tä­juok­si­jat eivät tun­ne­kaan kaik­kea asi­aan liit­ty­vää tie­toa. Sepä vas­ta oli­si­kin noloa, sil­lä sil­loin tule­vat suku­pol­vet lait­ta­vat hei­dät samaan kate­go­ri­aan aiem­pien rasis­tien kans­sa, siis nii­den jot­ka oli­vat ihan var­mo­ja, että juu­ta­lai­set piti polt­taa ja nee­ke­rit orjuuttaa.

    Niin tai näin, Tatu Van­ha­sen kuu­luu jää­dä his­to­ri­aan yhte­nä mer­kit­tä­vim­mis­tä maa­il­man­his­to­ri­aan vai­kut­ta­neis­ta suo­ma­lai­sis­ta. Vai kek­sii­kö joku toi­sen suo­ma­lai­sen joka on onnis­tu­nut hidas­ta­maan glo­ba­li­saa­tio­ta tehok­kaam­min kuin “älä aina­kaan Afrik­kaan inves­toi” ‑Van­ha­nen. Eri­koi­nen ase­ma mie­hel­lä, jota oma poi­ka poi­ka Hesa­rin Kuu­kausi­liit­tees­sä piti vanhuudenhöperöinä.

  32. Nimi­merk­ki Nozic kir­joit­taa omas­sa blogissaan:

    Soi­nin­vaa­ra kir­joit­taa, että älyk­kyys ei ole rotuo­mi­nai­suus, kos­ka kaik­ki rodut ovat älyk­kyy­den suh­teen hete­ro­gee­ni­sia. Soi­nin­vaa­ran argu­ment­ti on siis, että kos­ka kai­kis­ta roduis­ta löy­tyy sekä tyh­miä että älyk­käi­tä, ei älyk­kyys ole rotuo­mi­nai­suus. Ana­lo­gi­nen argu­ment­ti oli­si, että pituus ei ole suku­puo­lio­mi­nai­suus, kos­ka löy­tyy sekä pit­kiä nai­sia että lyhyi­tä mie­hiä. Soi­nin­vaa­ran argun­ment­ti on siis puh­das­ve­ri­nen hyök­käys olki­nuk­kea vas­taan. Kes­kus­te­lua ei käy­dä sii­tä, onko vaik­ka­pa koko mus­ta rotu koko val­kois­ta rotua vähem­män äly­käs­tä, vaan sii­tä onko rotu­jen välil­lä kes­ki­mää­räi­siä älykkyyseroja.

    Nozic ei ymmär­tä­nyt point­tia­ni. Nais­su­ku­puo­leen liit­tyy teki­jöi­tä, jot­ka hei­ken­tä­vät mie­hiin ver­rat­tu­na pituus­kas­vua kai­kil­la nai­sil­la. Kos­ka pituu­teen vai­kut­ta­vat muut­kin asiat, mies­ten ja nais­ten­pi­tuus­ja­kau­mat mene­vät osit­tain pääl­lek­käin. Nuo pituut­ta lyhen­tä­vät teki­jät ovat ovat läs­nä jokai­ses­sa nai­ses­sa. Sik­si se on sukupuoliominaisuus.

    Minul­le ei kukaan ole pys­ty­nyt esit­tä­mään gee­niä, joka hei­ken­täi­si älyk­kyyt­tä ja joka oli­si kai­kil­la etni­sil­lä afrik­ka­lai­sil­la. Eri­lai­sia aivo­jen kapa­si­teet­tiin liit­ty­viä gee­ne­jä on eri­puo­lil­la maa­il­maa asu­vil­la eri­lai­sia mää­riä. Tämä vai­kut­taa kes­kiar­voi­hin, mut­ta se ei ole rotuun suo­raan liit­ty­vä omi­nai­suus kuten hor­mo­ni­toi­min­nan piir­teet ovat suku­puo­leen liit­ty­vä ominaisuus.

  33. Tomi sanoo:

    Tie­tys­ti on mah­dol­lis­ta, että Van­ha­nen, Lynn ja Eli­nan kal­tai­set innok­kaat myö­tä­juok­si­jat eivät tun­ne­kaan kaik­kea asi­aan liit­ty­vää tietoa.”

    Se on var­sin mah­dol­lis­ta. Tun­net­ko sinä? 

    Valis­ta toki Van­has­ta ja Lyn­niä ja mei­tä myö­tä­juok­si­joi­ta. Olen ehdot­to­man avoin kai­kil­le aja­tuk­sil­le aiheen ympä­ril­lä. Uskal­lan luva­ta sen myös Van­ha­sen ja Lyn­nin puo­les­ta. En ole mis­sään yhtey­des­sä väit­tä­nyt tun­te­va­ni kaik­kea asi­aan liit­ty­vää tie­toa. Olen teh­nyt pää­tel­mä­ni tie­deyh­tei­sön jul­ki­sen deba­tin perus­teel­la… Ker­ro toki, jos sinul­la on tämän ulko­puo­lel­la ole­vaa salais­ta tietoa. 

    Afri­kan mai­den aut­ta­mi­nen, huo­maan, on myös sel­väs­ti ollut vää­ril­lä raiteilla”

    Afri­kan mai­den aut­ta­mi­nen on tosi­aan ollut vää­ril­lä rai­tel­la. Vai oli­ko tämä iro­ni­aa? Eivät­kö tulok­set puhu puo­les­taan? Jos esi­tät yhden indi­kaat­to­rin siel­lä parem­paan suun­taan, esi­tän sinul­le kym­me­nen muu­ta huo­nom­paan suun­taan jät­ti­mäi­sis­tä sin­ne syy­de­tyis­tä sum­mis­ta huo­li­mat­ta. Var­sin alen­ta­va­na pidän sävyä sanas­sa “aut­ta­mi­nen”. Mitä hol­hot­ta­via he meil­le ovat, jos ker­ran kyvyt ovat yhdenvertaiset?

    Hei­lu­tat nyt sitä alhai­sin­ta kort­tia niput­ta­mal­la minut orjuu­den tai ihmis­ten polt­ta­mi­sen puo­les­ta puhu­jak­si. En voi muu­ta sii­hen sanoa kuin että “voi pyhä yksinkertaisuus”…

  34. Osmo on jämäk­kä­nä aja­tus­ten­sa takana: 

    Minul­le ei kukaan ole pys­ty­nyt esit­tä­mään gee­niä, joka hei­ken­täi­si älykkyyttä”

    Jes­sus sentään!

    Minul­le­kin umpi­maal­lik­ko­na on itses­tään­sel­vyys, ettei älyk­kyy­den perin­nöl­lis­tä osuut­ta sää­te­le jokin yksit­täi­nen geeni.

    Ei muu­ten pituus­kas­vua­kaan… Osmon pitää men­nä perin­nöl­li­syys­tie­teen perus­kurs­sil­le jo tänä keväänä.

  35. Pak­ko vie­lä kom­men­toi­da Tomia.. 

    Vai kek­sii­kö joku toi­sen suo­ma­lai­sen joka on onnis­tu­nut hidas­ta­maan glo­ba­li­saa­tio­ta tehok­kaam­min kuin “älä aina­kaan Afrik­kaan inves­toi” ‑Van­ha­nen.”

    Kyl­lä nyt luki­ja­kun­ta vakuut­tuu vimeis­tään täs­sä vai­hees­sa sii­tä, että “van­huu­den­hö­pe­rö” Van­ha­nen Poh­jo­lan peru­koil­ta on Afri­kan kur­juu­den perim­mäi­nen syy. Glo­ba­li­saa­tio pysäh­tyi kuin seinään.…

    (LOL)

  36. Minä en ymmär­tä­nyt Tomin kir­joi­tuk­ses­ta yhtään mitään. Ilmei­ses­ti sii­nä oli osa iro­ni­aa ja osa tosis­saan kir­joi­tet­tua, mut­ta luki­jal­le epä­sel­väk­si jäi mis­sä koh­din ja kumpaa. 

    Miten muu­ten Van­ha­nen voi samaan aikaan olla van­huu­den­hö­pe­rö ja Suo­men mer­kit­tä­vin glo­ba­li­saa­tion hidas­ta­ja? Ehkä tuo­kin oli iro­ni­aa Tomin kir­joi­tuk­ses­sa, mut­ta kysyn vaka­val­la naa­mal­la sil­ti, kos­ka vas­taa­van tyy­li­siin väit­tei­siin tör­mää V & L kos­ke­vas­sa deba­tis­sa­kin vähän väliä. Her­rat ovat täy­sin mar­gi­naa­li­sia seko­päi­tä joi­ta kukaan ei ota tosis­saan sil­loin kun arvioi­daan hei­dän tuo­tos­ten­sa tie­teel­lis­tä pätä­vyyt­tä. Mut­ta heti kun ale­taan kes­kus­tel­la sii­tä, saa­ko tuol­lai­sia tulok­sia jul­kais­ta, Van­ha­nen ja Lynn muut­tu­vat­kin mer­kit­tä­vik­si tie­de­mie­hik­si joi­den teuo­tok­sil­la on val­ta­va näky­vyys ja vai­ku­tus ihmis­ten ajatteluun. 

    Hui­ke­aa seu­rat­ta­vaa on se itse­pe­tok­sen ja ris­ti­rii­tais­ten argu­ment­tien mää­rä jota tie­dos­ta­va osa­puo­li sol­ke­naan suoltaa.

  37. Eli­na:

    “Minul­le ei kukaan ole pys­ty­nyt esit­tä­mään gee­niä, joka hei­ken­täi­si älykkyyttä”

    Jes­sus sentään!

    Minul­le­kin umpi­maal­lik­ko­na on itses­tään­sel­vyys, ettei älyk­kyy­den perin­nöl­lis­tä osuut­ta sää­te­le jokin yksit­täi­nen geeni.”

    Ajat­te­lin ensin jät­tää tämän Eli­nan kom­men­tin jul­kai­se­mat­ta, kos­ka hän sitee­raa minua vää­rin, mut­ta ran­gais­tuk­sek­si vää­rin sitee­raa­mi­ses­ta jul­kai­sen sittenkin.

    Oikea sitaat­ti on:
    Minul­le ei kukaan ole pys­ty­nyt esit­tä­mään gee­niä, joka hei­ken­täi­si älyk­kyyt­tä ja joka oli­si kai­kil­la etni­sil­lä afrikkalaisilla.

    Yksit­täi­siä älyk­kyy­teen vai­kut­ta­via gee­ne­jä on löy­det­ty runsaasti. 

  38. Jos tuon ‘rotuo­mi­nai­suus’ sanan mää­rit­te­lee tuol­la taval­la, menet­tää se mer­ki­tyk­sen­sä. Toi­sin­sa­noen se ei kuvaa mitään kon­kreet­tis­ta asiaa.

    Ihmi­sai­vo­jen raken­ne ovat niin moni­mut­kai­nen, että nii­den raken­ta­mi­seen tar­vi­taan val­ta­va mää­rä DNA-dataa. Tähän dataan mah­tuu val­ta­va mää­rä ero­ja ihmis­kun­nan, rotu­jen ja yksi­löi­den välil­lä, joten mitään yksit­täi­siä gee­ne­jä, jois­ta älyk­kyys raken­tuu, ei tul­la kos­kaan mää­rit­te­le­mään (vaik­ka­kin joil­lain voi olla huo­mat­ta­via­kin vai­ku­tuk­sia). Sop­paan pitää lisä­tä myös kehon muut raken­nus­os­a­set, jot­ka mää­rit­te­le­vät aivo­jen toi­min­taa, kuten hor­moo­nit, ais­tit, ana­to­mia. Nämä puo­les­taan ovat vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa muun kehon kans­sa, ja niin edel­leen. Lopul­ta voi­daan mel­kein sanoa, että kaik­ki gee­nit ovat vai­ku­tuk­ses­sa aivo­jen toi­min­nan suh­teen. Nämä suh­teet myös rat­kai­se­vat gee­nien sisäi­sen kamp­pai­lu ihmis­ke­hon resurs­seis­ta. Joku ympä­ris­tö vaa­tii tie­tyn­lais­ta sopeu­tu­mis­ta, ja kaik­ki ihmi­sen vai­kut­ta­vat gee­nit käy­vät läpi muut­tu­mis ja valin­ta pro­ses­sin, jol­loin tie­tyt omi­nai­suu­det kasaan­tu­vat, vaik­ka mitään yksit­täis­tä mul­lis­ta­vaa gee­niä ei oli­si­kaan. Aivo­jen koh­dal­la suu­rem­pi koko vie ener­gi­aa, tar­vit­se­vat enem­män aikaa kehit­tyäk­seen (joka puo­les­taan vai­kut­taa muu­hun lisään­ty­mis omi­nai­suuk­siin), vaa­ran­taa syn­ny­tyk­sen ja vaa­tii suu­rem­man lan­tion. Leven­ty­nyt lan­tio puo­les­taan vaa­tii jal­ko­jen muo­don muut­ta­mis­ta. Ja jot­ta aivot sai­si­vat lisää tilaa pääs­sä, niin siir­ty­mi­nen peh­meäm­pään ravin­toon aut­taa, kun pää­tä ei tar­vit­se raken­taa jät­ti­mäi­siä ja vah­vo­ja leu­ko­ja pal­ve­le­maan. Jopa mela­nii­nil­la on oma toi­min­tan­sa aivois­sa. Ollaan havait­tu, että sini­sil­mäi­sil­lä on hie­man pie­nem­pi lää­ke­ai­ne­herk­kyys ja suu­rem­pi ris­ki alko­ho­li­soi­tua. Ylei­sen ste­reo­ty­pian mukaan myös sini­sil­mäi­nen poh­jois­maa­lai­nen on luon­teel­taan sul­keu­tu­neem­pi, kuin esim. juu­ri Afri­kan mus­tat rodut.

    Ana­lo­gia­na auto­jen kehi­tys, jol­loin ensim­mäi­ses­tä autok­si luet­ta­vas­ta vem­pe­lees­tä alkoi kehi­tys par­rem­pien auto­jen luo­mi­sek­si. Vaik­ka parem­pia rat­kai­su­ja kek­sit­tiin, niin yhä enem­män piti val­mis­taa auto­ja tiet­tyi­hin ympä­ris­töi­hin ja käyt­tö­omi­nai­suuk­siin. Erä­maas­sa ajet­taes­sa on isois­ta ren­kais­ta, kor­keas­ta maa­va­ras­ta ja kulu­tuk­sen­kes­tä­vyy­des­tä hyö­tyä; Kil­pa-auton pitää olla mata­la ja tilaa vain kus­kil­le ja raken­teen kes­tok­si riit­tää yksi kisa; Kau­pun­ki­lai­sel­le taas pie­ni ja vähän polt­toai­net­ta vie­vä on ollut suo­sit­tu valin­ta. Ja kun yhtä omi­nai­suut­ta tuu­naa, niin pitää myös mui­ta omi­nai­suuk­sia sopeut­taa sii­hen. Kaik­ki nämä ovat auto­ja, eikä mitään yhtä mut­te­ria voi­da nime­tä mää­rit­te­le­mään auto­tyyp­pia, mut­ta kai­kil­la voi­daan kat­soa ole­van joi­tain “tyyp­pio­mi­nai­suuk­sia”.

    Jalos­te­taan pyg­mi­hei­mo gee­ni­tek­nii­kan kei­nol­la siten, että vali­taan kaik­ki älyk­kyy­teen posi­tii­vi­ses­ti vai­kut­ta­vat gee­nit, niin että saa­daa nos­tet­tua koko väes­tön kek­si IQ >60 Euroo­pan­juu­ta­lais­ten tasol­le ~115, niin että myös huip­pu­älyk­käi­tä tie­teen nobe­lis­te­ja oli­si jou­kos­sa. Epäi­len, että täl­läi­nen onnis­tuu, vaik­ka pys­tyt­täi­siin nime­mään 55 gee­niä, jois­ta jokai­nen nos­taa IQ:ta yhdel­lä pis­teel­lä. Edes tuhan­sien har­vi­nais­ten pyg­mi­gee­nien löy­tä­mi­nen, jot­ka nos­tai­si­vat jokai­nen IQ:ta, ei takaa parem­paa lop­pu­tu­los­ta, kos­ka gee­nit eivät ole vali­koi­tu­neet toimimaan 

  39. Kir­joi­tuk­se­ni ei ollut iro­ni­aa. Ihan oikeas­ti en aio sijoit­taa mitään Afrik­kaan, kos­ka minus­sa on herän­nyt epäi­lys, että sikä­läi­set todel­la ovat kes­ki­mää­rin suo­ma­lai­sen kehi­tys­vam­mai­sen tasol­la. Hul­lua oli­si pis­tää vähiä raho­jaan sel­lai­seen sop­paan. Afrik­ka­lais­ten työn­ha­ki­joi­den haas­tat­te­lu­kin on kal­li­sar­voi­sen ajan huk­kaan heit­tä­mis­tä ihan oikeas­ti, jos mui­ta on tarjolla. 

    Jos siis ottaa van­ha­set, eli­nat ja mat­ti hoot tosis­saan. Ja täy­tyy kai ottaa, kun niin kiih­keäs­ti noi­den jut­tu­jen puo­les­ta puhu­taan. Mut­ta, kuten kir­joi­tin taas ihan vaka­vis­sa­ni, noloa oli­si jos myö­hem­min pal­jas­tui­si, ettei ihan niin kiih­keä oli­si kan­nat­ta­nut olla­kaan. Siis meil­le vain noloa mut­ta monel­le afrik­ka­lai­sil­le kuolemaksi.

    Ihan tot­ta oli myös se, että Mat­ti Van­ha­nen vih­jai­si isän­sä ole­van van­huu­den­hö­pe­rö. Minä en ole tie­ten­kään vas­tuus­sa pää­mi­nis­te­rin esit­tä­mis­tä mielipiteistä. 

    Ja ihan tosis­sa­ni kysyin, kek­sii­kö joku toi­sen suo­ma­lai­sen jon­ka voi­si kuvi­tel­la vai­kut­ta­neen enem­män maa­il­man­his­to­ri­aan kuin Tatu Van­ha­sen. Oma näp­pi­tun­tu­ma­ni on, että tie­tyis­sä kon­ser­va­tii­vi­pii­reis­sä ja mui­den epä­miel­lyt­tä­vien mut­ta vai­ku­tus­val­tais­ten ihmis­ten kes­kuu­des­sa Vaha­seen ja Lyn­niin viit­taa­mi­nen on muut­tu­nut hyväk­syt­tä­väk­si argumentiksi.

    Oli­ko täl­lä ker­taa tar­peek­si sel­väs­ti sanottu?

  40. Tar­ken­nuk­se­na seka­vaan teks­tiin ‘yksit­täi­ses­tä gee­nis­tä’ vie­lä sen ver­ran, että jos ‘rotuo­mi­nai­suu­teen’ vaa­di­taan jon­kun koko rotuun fik­saan­tu­nut gee­ni, niin sil­loin yksin­ker­tai­sim­mil­laan se on juu­ri se yksit­täi­nen, mut­ta kos­ka gee­neil­lä on niin laa­jat vai­ku­tuk­set pit­kin ihmis­ke­hoa, on saa­daan näi­den posi­tii­vi­sel­la valin­nal­la omi­nai­suus fik­saan­nu­tet­tua popu­laa­tioon. Kyse on siis juu­ri­kin rotuO­MI­NAI­SUUDS­TA eikä rotuGEENISTÄ.

    Geneet­ti­nen vari­aa­tio on itses­sään huo­mat­ta­va, vaik­ka sitä usein vähätellään:
    http://dienekes.blogspot.com/2007/04/prediction-of-continent-of-origin-using.html

  41. Jot­ta vai­ke­ne­mi­nen ei oli­si myön­tä­mi­sen merkki,ilmoitan, että pidän täy­sin täy­sin jär­jet­tö­mi­nä väit­tei­tä, että puo­let afrik­ka­lai­sis­ta oli­si hen­ki­sel­tä suo­ri­tus­ky­vyl­tään kehi­tys­vam­mai­sen tasolla.olen sen­tään ollut Afri­kas­sa. Mit­tauk­sis­sa on jotain vikaa. Kun en tie­dä, miten ne on teh­ty, en ryh­dy jul­ki­ses­ti arvai­le­maan, mikä on näin jär­jen­vas­tai­seen tulok­seen johtanut. 

    Sen ver­ran voin arvaus­ta­ni raot­taa, että jos suo­ma­lai­nen aikui­nen saa älyk­kyys­tes­tis­sä tulok­sek­si 60 pis­tet­tä, hän on mitä toden­nä­köi­sem­min vam­mai­nen monil­la muil­la­kin tavoin, esi­mer­kik­si liik­kuu kömpelösti.

  42. Osmo heit­tää taas kehään vah­vaa mutua, jos­sa ei ole totuu­den häivää: 

    Sen ver­ran voin arvaus­ta­ni raot­taa, että jos suo­ma­lai­nen aikui­nen saa älyk­kyys­tes­tis­sä tulok­sek­si 60 pis­tet­tä, hän on mitä toden­nä­köi­sem­min vam­mai­nen monil­la muil­la­kin tavoin, esi­mer­kik­si liik­kuu kömpelösti.”

    Älyk­kyys­osa­mää­räl­tään 70:n ja 79:n välil­le sijoit­tu­via hen­ki­löi­tä on pidet­ty psy­ko­lo­gi­ses­ti heikkolahjaisina. 

    Lie­väs­ti kehi­tys­vam­mai­sik­si kat­so­taan hen­ki­löt, joi­den älyk­kyys­osa­mää­rä vaih­te­lee 50 ja 69 välil­lä. Lää­ke­tie­tees­sä on käy­tös­sä diag­noo­si Retar­da­tio men­ta­lis levis. 

    Edel­lä mai­ni­tuil­la hen­ki­löil­lä ei yleen­sä ole mitään puut­tei­ta kar­kea­mo­to­rii­kan alueella.

  43. Vie­lä lie­väs­tä kehitysvammasta:

    Lap­set, joil­la diag­no­soi­daan lie­vä kehi­tys­vam­ma käy­vät yleen­sä taval­lis­ta kou­lua mukau­te­tus­sa ope­tuk­ses­sa. Heis­tä ei pääl­le päin voi huo­ma­ta vam­mai­suut­ta yleen­sä mil­lään tavoin. Lie­vä kehi­tys­vam­ma on käy­tän­nös­sä esim. lukio-opin­to­jen estee­nä, mut­tei mis­sään tapauk­ses­sa perus­kou­lun oppi­mää­rän, mikä­li tuki­toi­met ovat kohdallaan. 

    Dow­nin syndroo­mas­ta kär­si­vien ÄO on pää­sään­töi­ses­ti kes­ki­vai­kean kehi­tys­vam­mai­sen tasol­la (35–49 pis­tet­tä) Heis­tä­kin suu­ri osa oppii luke­maan. Vas­ta täl­lä älyk­kyys­ta­sol­la ole­muk­seen tulee usein Osmon mai­nit­se­maa köm­pe­lyyt­tä ja ns. tyl­sä­mie­li­nen katse.

  44. Me olem­me län­si­mais­sa tot­tu­neet sii­hen, että älyl­li­ses­ti kehi­tys­vam­mai­nen on myös jol­lain kausaa­li­sel­la ja havait­ta­val­la taval­la fyy­si­ses­ti vam­mai­nen, ja tämä syn­nyt­tää mie­li­ku­van. Kui­ten­kin toi­si­naan myös tääl­lä tapaa ihmi­siä, joit­ten _ainoa_ mer­kit­tä­väs­ti poik­kea­va omi­nai­suus onkin vain mata­la ÄO, mut­ta he ovat sinän­sä ihan ter­vei­tä. Pin­ta­kes­kus­te­lus­sa hei­tä ei huo­maa, ja katu­ku­vas­ta he eivät ero­tu. Vas­ta hie­man syväl­li­sem­mäs­sä kes­kus­te­lus­sa alkaa mie­leen hii­piä epä­mu­ka­va, sur­rea­lis­ti­nen tun­ne, kuin kuul­les­saan viron­kie­lis­tä teks­tiä: On aivan kuin juu­ri _melkein_ ymmär­täi­si, ja yleen­sä vais­to­mai­ses­ti alkaa­kin etsiä syy­tä ensik­si omas­ta ymmär­ryk­ses­tä ja seli­tys­ky­vys­tä, kos­ka, toi­nen vaih­toeh­to tun­tuu niin uskomattomalta.

  45. Cati­li­na,

    Aivan! Sanal­la kehi­tys­vam­ma on sel­lai­nen kai­ku, että monil­le tulee mie­leen kuo­laa valu­va suu auki möl­löt­tä­vä idioot­ti. Tosia­sias­sa lie­väs­ti kehi­tys­vam­mai­sen kans­sa voi kes­kus­tel­la sääs­tä ja muis­ta arki­sis­ta asiois­ta aivan nor­maa­liin tapaan. Vas­ta kun siir­ry­tään abstrak­tioi­hin tai tie­tä­myk­seen, joka ei ole ihan itses­tään­sel­vää, niin saat­taa tosi­aan tul­la tämä sur­rea­lis­ti­nen tun­ne (hyvä sana­va­lin­ta sinulta)

    Minul­le kävi näin, kun jou­duin teke­mi­siin kah­vit­te­lun mer­keis­sä minul­le tun­te­mat­to­man mie­he­ni tut­ta­van vai­mon kans­sa. Jut­te­lim­me nii­tä näi­tä.. kyl­lä vähän aika ajoin mie­les­sä kävi, etten tai­da var­si­nai­sen äly­kön kans­sa olla tekemisissä.

    Mai­nit­sin sit­ten, että olim­me käy­neet Ber­lii­nis­sä kesän aika­na. Tähän hän: “Mun sis­ko­kin on jos­kus käy­nyt kans samas­sa pai­kas­sa Ruot­sis­sa… eiku Per­lii­ni­hän onkin Englan­nis­sa.…” Veti sanat­to­mak­si kyllä. 

    Tämän per­heen lap­sis­ta toi­nen läpäi­si perus­kou­lun EMU-ope­tuk­ses­sa, toi­nen ei lain­kaan. Kuu­lin myö­hem­min, että kysei­sel­lä nai­sel­la­kaan ei ollut perus­kou­lun päät­tö­to­dis­tus­ta. Oma tari­nan­sa on tämä avio­liit­to, jos­sa mies on tek­nii­kan tohtori. 

    Älyk­kyys­osa­mää­rä ei tie­ten­kään ole tasa­vä­li­nen asteik­ko, mut­ta jotain osviit­taa antaa se, että yli 80 pis­tet­tä pide­tään nor­maa­liä­ly­nä. Ero Osmon mai­nit­se­maan 60 pis­tee­seen on siis sama kuin hen­ki­löil­lä, joi­den pis­teet ovat 100 ja 120. Ero näkyy spe­si­feis­sä, kor­keam­mis­sa kog­ni­tii­vi­sis­sa pro­ses­seis­sa. Kum­pi­kin kui­ten­kin oppii suun­nil­leen samat asiat. 120-pis­tei­nen vain nopeam­min, hel­pom­min ja toden­nä­köi­ses­ti syväl­li­sem­min ja pysyvämmin. 

    Eli huo­no argu­ment­ti ÄO:n mit­taus­tu­los­ten kiis­tä­mi­seen Afri­kas­sa on, että mata­la kes­ki­mää­ri­nen älyk­kyys joten­kin katu­ku­vas­sa näkyi­si. Jotain muu­ta pitää vas­ta­väit­teek­si keksiä.

  46. Kova, oikeis­to­lai­nen ant­ro­po­lo­gian pro­fes­so­ri Vincent Sarich teki saman­suun­tai­sia havain­to­ja Afri­kas­sa kuin — pals­tan isän­tä. Itse asias­sa nuo havain­not oli­vat (lähes ainoa) asia, jos­ta ko. hen­ki­lö oli samaa miel­tä vasem­mis­to­lais­hen­ki­sen tyt­tä­ren­sä kanssa. 

    He liik­kui­vat suh­teel­li­sen laa­jas­ti erääs­sä Afri­kan maas­sa, oli­vat teke­mi­sis­sä eri­lais­ten ihmis­ten (mm. hotel­lien hen­ki­lö­kun­tien, oppai­na toi­mi­vien “pai­men­to­lais­ten” yms.), ja tuli­vat sii­hen lop­pu­tu­lok­seen, ettei­vät he olleet teke­mis­sä ÄO 70-ihmis­ten (no, oli­pas sana­hir­viö) kans­sa. Em. pro­fes­so­ri muis­tut­ti vie­lä län­si­mai­sis­sa yli­opis­tois­sa opis­ke­le­vien afrik­ka­lais­ten määrästä.

    Muis­tu­tan vie­lä, että Vincent Sarich oli nii­den tie­teen­har­joit­ta­jien jou­kos­sa, jot­ka aset­tui­vat Bell Cur­ven ole­tus­ten taak­se vuon­na 1994.

  47. En tie­dä mai­nit­tiin­ko asia jo, mut­ta Science ‑leh­den valit­se­ma “vuo­den läpi­mur­to” käsit­te­lee ihmis­ten geneet­ti­siä ero­ja, jot­ka ovat aiem­paa luul­tua suu­rem­pia. Yksi­löi­den välil­lä voi olla suu­ria­kin ero­ja geno­meis­sa, ja nämä erot periy­ty­vät. Lisäk­si ihmis­kun­nan evo­luu­tio näyt­tää kiih­ty­neen ja eriy­ty­neen eri­lais­ten ympä­ris­tö- ja ravin­to­te­ki­jöi­den takia.

    http://www.sciencemag.org/cgi/content/full/318/5858/1842

  48. Yksit­täis­ten mai­den tulok­sis­ta sen ver­ran, että aina­kin Päi­vän­ta­saa­jan Gui­nean tulos oli peräi­sin tes­tis­tä, joka oli teh­ty vam­mais­ten las­ten koulussa/orpokodissa.

    Arvos­tan vil­pit­tö­mäs­ti sitä, että kes­kus­te­lua ole sen­su­roi­tu. Ainoas­taan asiat­to­mat, sel­väs­ti louk­kaa­vat kom­men­tit ovat sii­vot­tu pois. 

    O.S., muis­taak­se­ni kir­joi­tit 2000-luvun alus­sa Suo­men Kuva­leh­teen kolum­ni, jos­sa käsit­te­lit samo­ja asioi­ta kuin nyt. Mie­les­tä­ni kan­ta­si ei ole muut­tu­nut juu­ri lain­kaan — aina­kaan tär­keim­pien koh­tien osal­ta. Pyy­dän anteek­si pien­tä oma­hy­väi­syy­den puus­kaa­ni, mut­ta ihmet­te­len, mik­sei kukaan ole vii­tan­nut em. artikkeliin.

  49. Tuo­mas, sinä sanot: 

    Yksit­täis­ten mai­den tulok­sis­ta sen ver­ran, että aina­kin Päi­vän­ta­saa­jan Gui­nean tulos oli peräi­sin tes­tis­tä, joka oli teh­ty vam­mais­ten las­ten koulussa/orpokodissa”

    Voi­si­ko tähän saa­da läh­teen? Aina­kaan minä en usko, että Van­ha­nen & Lynn oli­si­vat ainees­toon­sa tuol­lais­ta otos­ta huo­li­neet. En usko!

    Ainoas­taan asiat­to­mat, sel­väs­ti louk­kaa­vat kom­men­tit ovat sii­vot­tu pois.” 

    Mis­tä tie­dät, mitä tääl­tä on sen­su­roi­tu? Olet­ko mode­raat­to­rin pik­ku apulainen?

    Vii­ta­ten vie­lä ylem­pään kom­ment­tii­si Afri­kan kokemuksista. 

    Miten saat tie­toa pal­ve­lu­hen­ki­lö­kun­nan älyk­kyys­osa­mää­räs­tä, kun käyt McDo­nald­sis­sa Nai­ro­bis­sa, Köö­pen­ha­mi­nas­sa tai New Yor­kis­sa? Kehi­tys­vam­mais­ten kans­sa työs­ken­nel­lee­nä, voin ker­toa, että alem­mal­la­kin ÄO:llä kuin mai­nit­se­ma­si 70 voi pär­jä­tä hyvin monis­sa työ­teh­tä­vis­sä. Sosi­aa­li­nen lah­jak­kuus peit­to­aa pär­jää­mi­sen Men­san kuvio­tes­teis­sä men­nen tul­len. Kyl­lä ne pir­te­löt ja ham­pu­ri­lai­set oppii noin vii­den­kym­pin pisteillä. 

    Ja mik­si kan­sain­vä­lis­ten hotel­lien recep­tio­neis­sa ym. tör­mäi­si juu­ri sii­hen kes­ki­mää­räi­seen afrik­ka­lai­seen? Kai­kel­la toden­nä­köi­syy­del­lä siel­lä tör­mää afrik­ka­lai­seen menestyjään.

  50. Voi­si­ko tähän saa­da läh­teen? Aina­kaan minä en usko, että Van­ha­nen & Lynn oli­si­vat ainees­toon­sa tuol­lais­ta otos­ta huo­li­neet. En usko!”

    of 48 10–14-year olds in Equa­to­rial Gui­nea, and so on, all were taken as mea­su­res of ‘natio­nal IQ’.[24] (wiki­pe­dia), ja etsin vie­lä sinul­le läh­teen, jos­sa tes­ti­ryh­mä mai­ni­taan. En ole kek­si­nyt suin­kaan tuo­ta päästäni. 

    Ric­hard Lynn on myös tun­net­tu äärioi­keis­to­lai­nen, joka hal­vek­suu eri­tyi­ses­ti afrik­ka­lais­pe­räi­siä ihmi­siä. Hän on teh­nyt yhteis­työ­tä mm. Roger Pear­so­nin (uusi­nat­si ant­ro­po­lo­gi, jon­ka takia Hans Eysenck ero­si Man­kind Quar­ter­lyn toi­mi­tuk­ses­ta) kans­sa. Enkä näe mitään syy­tä sii­hen, mik­sei hän voi­si käyt­tää em. kal­tais­ta aineis­toa tut­ki­muk­sis­saan. Uskon myös, että Van­ha­nen on heis­tä kah­des­ta “se neut­raa­lim­pi tiedemies”. 

    Mis­tä tie­dät, mitä tääl­tä on sen­su­roi­tu? Olet­ko mode­raat­to­rin pik­ku apulainen?”

    Tar­koi­tin lähin­nä sitä, että monet esim. sinun asial­li­set kom­ment­ti­si oli­si­vat — jos­sain muus­sa blo­gis­sa — jää­neet julkaisematta. 

    Tuos­ta voi­si tur­ha­mai­sem­pi ihmi­nen louk­kaan­tua, mut­ta antaa nyt olla. Voi­sin olla vain kes­ki­ko­koi­nen apu­lai­nen, mut­ta en ole sitäkään.

  51. I then go one step furt­her along these
    lines. A couple of years ago my daugh­ter and I spent some time in Kenya
    (pure­ly as tou­rists) and lived in Nany­uki (a litt­le town at the base of
    Mount Kenya) for about a week. We were prac­tical­ly the only “whi­tes”
    the­re. Any­how, we had a chance to inte­ract with many Africans in
    various roles from moun­tai­nee­ring gui­des to hotel clea­ning ladies and
    never had the fee­ling that we were dea­ling with anyt­hing other than the
    nor­mal cog­ni­ti­ve ran­ge of human beings — dark-skin­ned, yes, but still
    nor­mal human beings. The­se were not IQ 70 people, or at least they
    weren’t like IQ 70 whi­tes I have known. My daugh­ter, who is far more to
    the left poli­tical­ly, and I, were in total agree­ment on this one.

    Final­ly, if one con­si­ders the implica­tions of an IQ 70 population
    ave­ra­ge .…. Well, at one end it would have a fair pro­por­tion of the
    popu­la­tion in the high 50s and low 60s, and that is serious mental
    retar­da­tion by any­one’s stan­dards. At the other, it would mean that
    the­re were vir­tual­ly no Africans with the IQ of an ave­ra­ge Euro­pean, and
    that is simply unt­rue empi­rical­ly. So the mul­ti­tu­des of functionally
    men­tal­ly retar­ded just
    aren’t the­re, and the­re is no shor­ta­ge of Africans qui­te a bit brighter
    than the ave­ra­ge “whi­te” in various uni­ver­si­ties all over the world.

  52. Eli­na, oli­sin odot­ta­nut sinul­ta vas­ta-argu­ment­tia, kos­ka uskon, että en miten­kään vakuut­ta­nut sinua ko. asiassa. 

    Edel­li­ses­sä vies­ti­ket­jus­sa sinua kii­te­tään poik­keuk­sel­li­se­na nai­se­na, mut­ta olen var­ma, että maa­han­muut­toon kriit­ti­ses­ti suh­tau­tu­via nai­sia voi olla jopa enem­män kuin miehiä.

  53. Tuo­mas, luin kyl­lä kir­joi­tuk­se­si. Älä pahas­tu vastaamattomuudestani. 

    Minul­le jäi epä­sel­väk­si sii­tä kyl­lä moni­kin asia. Kat­son lin­kit­tä­mä­si läh­teen ja vas­taan kyl­lä. Täl­lä blo­gil­la ket­jut tup­paa­vat tek­ni­sis­tä syis­tä jää­mään var­sin lyhy­ti­käi­sik­si, mikä laan­nut­taa intoa keskusteluun. 

    Sanot:

    olen var­ma, että maa­han­muut­toon kriit­ti­ses­ti suh­tau­tu­via nai­sia voi olla jopa enem­män kuin miehiä.”

    Gal­lu­pien mukaan olet vää­räs­sä. Nai­set ovat myö­tä­mie­li­sem­piä maa­han­muu­tol­le. Ja eihän minul­la­kaan ole mitään tätä “työ­pe­räis­tä” maa­han­muut­toa vas­taan.. näkis vaan sitä ihmettä.….

  54. Väi­tät, että Ric­hard Lynn on kam­mok­su­ma­si “äärioi­keis­to­lai­nen”. Sii­hen en ota var­si­nai­ses­ti kan­taa, mut­ta mitään viit­tei­tä sii­hen en aina­kaan hänen koti­si­vuil­taan löy­tä­nyt. Tääl­tä voi itse katsoa! 

    http://www.rlynn.co.uk/

    Ja sitä pait­si: Mik­si ihmi­sen arvo­maa­il­ma ja poliit­ti­nen suun­tau­tu­mi­nen vai­kut­tai­si auto­maat­ti­ses­ti hänen tut­ki­muse­tiik­kaan­sa? Kyl­lä tut­ki­ja voi (ja hänen pitää­kin) olla vapaa omis­ta asen­teis­taan teh­des­sään tiedettä. 

    Täs­sä Lynn itse sum­maa työn­sä tiedemaailmassa:

    Most of my work has been on intel­li­gence. My major disco­ve­ries are that the Orien­tal peoples of East Asia have hig­her ave­ra­ge intel­li­gence by about 5 IQs points than Euro­peans and peoples of Euro­pean ori­gin in the Uni­ted Sta­tes and elsew­he­re; and that men have a hig­her ave­ra­ge IQ than women by about 5 IQs points. I first publis­hed the high IQ of the Orien­tal peoples in 1977 in a paper on the intel­li­gence of the Japa­ne­se. In sub­sequent years the high Orien­tal IQ has been con­fir­med in nume­rous stu­dies of Orien­tal peoples in Hong Kong, Taiwan, South Korea, Chi­na, Sin­ga­po­re and the Uni­ted States.

    Sanot, että hän hal­vek­sii mus­tia ihmi­siä… Hal­vek­si­mi­nen on tun­ne­ti­la. Mikään emoo­tio ei minul­le aina­kaan väli­ty, kun hän yllä esit­te­lee työtänsä. 

    Yhtä hyvin­hän voi tämän perus­teel­la sanoa, että hän hal­vek­suu val­koi­sia euroop­pa­lai­sia ihmi­siä, itä­aa­sia­lai­set­han täs­sä on jalus­tal­le nos­tet­tu, emme suin­kaan me ja hän. Hal­vek­sii­ko hän mie­les­tä­si myös nai­sia?… Mik­set puo­lus­ta itseä­si ja minua, vaan ainoas­taan afrik­ka­lai­sia noin kii­vaas­ti. Mekö tyh­mem­piä kuin vino­sil­mät kinkit? 

    Muu­ta­ma kom­ment­ti sitee­raa­maa­si kirjeenvaihtoon

    dark-skin­ned, yes, but still nor­mal human beings.”

    Hah, voi­ko enää alen­tu­va­min kans­saih­mi­siin suh­tau­tua? Tum­mai­hoi­sia, mut­ta SILTI nor­maa­le­ja ihmisiä.… 

    ” The­se were not IQ 70 people, or at least they weren’t like IQ 70 whi­tes I have known.” 

    En tie­dä, mis­sä Vincent on näi­tä heik­ko­lah­jai­sek­si luo­ki­tel­tu­ja Euroo­pas­sa näh­nyt ja kuin­ka syväl­li­ses­ti hei­hin tutus­tu­nut. Omas­ta koke­muk­ses­ta­ni voin tosi­aan sanoa, että arki­ses­sa kans­sa­käy­mi­ses­sä on erit­täin vai­kea havai­ta jos ihmi­sel­lä on jon­kin ver­ran kes­ki­mää­räis­tä mata­lam­pi ÄO. Nämä ihmi­set teke­vät hyvin­kin moni­puo­li­sia käy­tän­nön töi­tä menes­tyk­sek­kääs­ti. Vincet ottaa esiin oppaat ja ker­ros­sii­voo­jat. Hyvä opas voi aivan var­mas­ti olla vaik­ka­pa 80:n pis­teil­lä, ker­ros­sii­voo­ja pal­jon alemmillakin. 

    Käsit­tä­mä­tön aja­tus­vir­he Vincen­til­lä se, että kaik­ki hänen koh­taa­man­sa mus­tat oli­si­vat näi­tä ave­ra­ge-tyyp­pe­jä… Onhan siel­lä nyt puo­let ihmi­sis­tä yli tämän tilas­toi­dun 70! Moni pal­ve­lua­lan ammat­ti­lai­nen siel­lä voi olla jopa sadan point­sin tyyp­pi… tuli­ko­han Vincent sitä ajatelleeksi. 

    My daugh­ter, who is far more to the left poli­tical­ly, and I, were in total agree­ment on this one.”

    Tämä on minus­ta täy­sin käsit­tä­mä­tön ja idioot­ti­mai­nen näkö­kul­ma. Mitä hel­vet­tiä hei­dän poliit­ti­nen suun­tau­tu­mi­sen­sa vai­kut­taa havain­toi­hin ihmis­ten älyk­kyy­des­tä? Olen oikeistolainen=neekeri on tyh­mä, olen vasemmistolainen=neekeri on fiksu. 

  55. Kysyn nyt tuo­ta Päi­vän­ta­saa­jan Gui­nean tilan­net­ta Lyn­nil­tä itsel­tään, niin lop­puu tämä päh­käi­ly. Van­ha­sen mei­li-osoi­tet­ta en löy­dä mis­tään… ehkä sen sai­si Hesarista?

    Lai­tan vas­tauk­sen sit­ten tän­ne. Täs­sä­hän voi men­nä kyl­lä pidem­pi­kin aika ennen­kuin Lynn vas­taa ja ket­ju siir­tyä seu­raa­val­le sivul­le.… että otta­kaa se huomioon.

  56. Käy kat­so­mas­sa wiki­pe­dian sivu R. Lyn­nis­tä, ja uskon, että vakuu­tut edes vähän. Yksin­ker­tais­taen “rotu­mies­ten” ajat­te­lu­ket­ju menee näin: kos­ka tiet­ty­jen Itä-/Poh­jois-Aasian kan­so­jen :n ka. on kor­keam­pi kuin val­kois­ten euroop­pa­lais­ten, on hei­tä sen takia arvos­tet­ta­va, mut­ta jos asia ei olisikaan/olekaan näin, niin aasia­lai­set­kin kuu­lui­si­vat maa­il­man vähä-älyi­sen, kult­tuu­rit­to­man, köy­hän, jne. enem­mis­tön joukkoon. 

    Olet­pa naii­vi, jos et usko väi­tet­tä­ni, että useil­le näis­tä älyk­kyys­tut­ki­jois­ta (poik­keuk­si­na esim. Robert Stern­berg ja James Flynn) älyk­kyys­osa­mää­rä on tär­kein ihmi­sar­von mittari.

  57. Minä en anna pät­kän­kään ver­taa pai­noar­voa väit­teil­le kos­kien nais­ten älyl­lis­tä alem­muut­ta ver­rat­tu­na mie­hiin. Mit­kään empii­ri­set havain­to­ni eivät tue tätä, ja vaik­ka Nobel onkin ojen­net­tu suh­teet­to­mas­ti useam­man mie­hen kuin nai­sen käteen, niin en usko sen­kään ole­van pysy­vä, ehdo­ton asia.
    Sitä pait­si (kuin­ka­han) monet lah­jak­kaat nais­opis­ke­li­jat on lan­nis­tet­tu ste­reo­tyyp­pi­sil­lä käsi­tyk­sil­lä luon­non­tie­tei­den sovel­tu­vuu­des­ta heille.

  58. Olet var­mas­ti huo­man­nut myös sen, että meikäläinen/pohjoismaalainen tasa-arvoa­jat­te­lu on — lop­pu­jen lopuk­si — hyvin­kin har­vi­nais­ta. Olen hyvil­lä­ni sii­tä, että minua ei ole ope­tet­tu ihai­le­maan tai ole­maan kateel­li­nen “parhaille”/“paremmilleni” tai hal­vek­su­maan ja sor­ta­maan “huo­noim­pia”, mut­ta näin­hän asian lai­ta on monis­sa muis­sa kult­tuu­reis­sa. No, van­has­sa lat­teu­des­sa “kateus ylit­tää kii­man­kin” on vali­tet­ta­vas­ti yhä perää, mut­ta eivät­kö­hän suo­ma­lai­set voi­si jo lopul­ta muis­taa ja ottaa omik­seen V.A. Kos­ken­nie­men sanat: “Kateus on sie­lun home”.

  59. Tuo­mas on tasa-arvon kannattaja: 

    Minä en anna pät­kän­kään ver­taa pai­noar­voa väit­teil­le kos­kien nais­ten älyl­lis­tä alem­muut­ta ver­rat­tu­na miehiin. ”

    Eipä se fak­ta muuk­si muu­tu, antoi sil­le pai­noar­voa tai ei. Nai­set saa­vat kaut­ta lin­jan kai­kis­sa kult­tuu­reis­sa älyk­kyys­tes­tin tulok­se­na vii­ti­sen pis­tet­tä alem­man osa­mää­rän. Olen ylpeä puo­les­ta­si, Tuo­mas. Enkä yhtään kade. 

    Nyt ollaan tie­tys­ti jäl­leen kes­kus­te­lun alku­läh­tei­den äärel­lä. Mitä se älyk­kyys on? Nai­set päi­hit­tä­vät mie­het ver­baa­li­ses­sa päät­te­lys­sä ja myös monis­sa muis­tia mit­taa­vis­sa teh­tä­vis­sä. Nai­set ovat myös mie­hiä parem­pia pro­ses­soi­maan monia asioi­ta yhtäaikaisesti.

  60. Kii­tos IH, ehdin­kin löy­tää osoit­teen jo itse ja kysyä­kin asiaa. 

    Sain­kin kum­mal­ta­kin her­ral­ta Lynn & Van­ha­nen vas­tauk­set ihan pikana… 

    Lynn on ollut osa­puo­li, joka on koon­nut tut­ki­musai­neis­ton. Van­ha­nen on ollut enem­män ana­lyy­si­vai­hees­sa muka­na. Aineis­to koos­tuu siis sadois­ta älyk­kyys­tut­ki­muk­sis­ta ja kat­taa joka maa­il­man kol­kan, jos­sa yli­pään­sä näi­tä tes­tauk­sia on tehty.

    Lynn myön­tää ilman köhi­mis­tä, että mit­tauk­sis­sa vir­hei­tä on tapah­tu­nut. Hän on kui­ten­kin vakuut­tu­nut, että koko­nai­suut­ta tar­kas­tel­taes­sa kyse on aivan mar­gi­naa­li­sis­ta asiois­ta. Jois­sain yksit­täi­sis­sä otok­sis­sa on tosi­aan vaka­via­kin epä­sel­vyyk­siä, myön­tä­vät molem­mat tut­ki­jat. Huo­mat­kaa, ettei kum­pi­kaan tut­ki­jois­ta ole siis ollut mit­taus­vai­heen toi­mi­joi­ta. Kysees­sä on meta-analyysi. 

    Unoh­din kysyä heil­tä, saa­ko vas­taus­vies­tit jul­kais­ta sel­lai­se­naan.. joten en nyt lai­ta tähän suo­ria siteerauksia.

  61. Tuo­mak­sen mie­les­tä olen lap­sek­kaan sinisilmäinen:

    Olet­pa naii­vi, jos et usko väi­tet­tä­ni, että useil­le näis­tä älyk­kyys­tut­ki­jois­ta älyk­kyys­osa­mää­rä on tär­kein ihmi­sar­von mittari.”

    Tähän en ole otta­nut enkä ota­kaan mitään kantaa. 

    En oikein ymmär­rä miten sinä­kään voit sii­hen noin voi­mak­kaas­ti ottaa kan­taa. Ovat­ko he ken­ties näin jul­ki­ses­ti sano­neet (lai­ta läh­de) vai tun­net­ko hei­dät hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti ja he ovat uskou­tu­neet sinul­le täs­sä asiassa.?

    Tut­ki­mus­tu­lok­sia ei voi tyr­mä­tä sen perus­teel­la, mikä on tut­ki­jan mah­dol­li­nen maa­il­man­kat­so­mus, vaan ainoas­taan meto­do­lo­gi­aan koh­dis­tu­val­la perus­tel­lul­la kri­tii­kil­lä. Tut­ki­mus­tu­lok­sia ei voi siis myös­kään mitä­töi­dä sen takia, että tulok­set eivät miel­ly­tä ja ovat ris­ti­rii­das­sa oman arvo­maa­il­man kanssa. 

    Kuten sanot­tu sekä Lynn että Van­ha­nen myön­tä­vät aineis­ton sisäl­tä­vän heik­kouk­sia muu­toin­kin kuin Afri­kan osal­ta. Päi­vän­ta­saa­jan Gui­neas­sa on kui­ten­kin vähem­män ihmi­siä kuin Hel­sin­gis­sä. Kes­ku­te­lus­sa sii­tä, onko afrik­ka­lai­nen rotu vähem­män äly­käs­tä, ei Gui­nean otok­sel­la ole mer­ki­tys­tä hevon pas­kan ver­taa (anteek­si kar­kea ilmaisu).

    Mitä mui­ta mah­dol­li­sia puut­tei­ta on Afri­kas­ta kerä­tyis­sä mit­tauk­sis­sa laa­jem­min­kin, on kysy­mys, jota pitäi­si tut­kia. On kum­mas­tut­ta­vaa, että nämä kova­ää­ni­set tahot, jot­ka jat­ku­vas­ti ovat tätä meta-ana­lyy­sia non­sa­lee­raa­mas­sa eivät vai­vau­du yhdis­tä­mään voi­mi­aan ja osoit­ta­maan ne heik­kou­det sys­te­maat­ti­ses­ti, mitä hei­dän mie­les­tään tut­ki­muk­ses­sa on. 

    Kukaan ei myös­kään ole minul­le pys­ty­nyt uskot­ta­vas­ti perus­te­le­maan, mik­si var­sin alkeel­li­sis­sa olois­sa elä­vät intia­lai­set ja kii­na­lai­set saa­vat tes­teis­sä jär­jes­tään vähin­tään 20 pis­tet­tä enem­män kuin afrik­ka­lai­set. Tus­kin ravit­se­mus ja muut virik­keet sen kum­mem­pia jos­san Intian slum­mis­sa ja Kii­nan maa­seu­dul­la ovat kuin afrik­ka­lais­ky­läs­sä, jos­sa ei var­si­nai­ses­ta nälän­hä­däs­tä kärsitä?

    Ovat­ko Aasian mit­tauk­set olleet joten­kin “parem­min” teh­ty­jä ja jos ovat niin miten ja mik­si…? Mik­si koko asias­ta meuh­ka­taan vain Afri­kan osal­ta. Mik­sei kukaan keuh­koa sii­tä, että itä­aa­sia­lai­set saa­vat niin kor­kei­ta pis­tei­tä. Siel­lä ovat siis kaik­ki otok­set ja relia­bi­li­tee­tit koh­dal­laan? Kor­keat pisteet=mittaus OK, mata­lat pisteet=mittaus päin p****ttä.

    Aika loo­gis­ta…

  62. Tuo­hon vas­taan myöhemmin.

    No, mik­sei­vät — her­rat Rush­ton, Lynn, Jen­sen, Mur­ray, Levin, Itz­koff, Whit­ney, Herrns­tein jne. — ole kos­kaan kiel­tä­neet vaik­ka­pa rasia­lis­ti­sel­ta äärioi­keis­tol­ta tai jopa uusi­nat­seil­ta tut­ki­mus­tu­los­ten­sa käyt­tä­mis­tä omis­sa jul­kai­suis­saan? Mik­si he ovat anta­neet haas­tat­te­lu­ja em. ryh­mien leh­tiin? Puhu­mat­ta­kaan luen­nois­ta, jois­sa kes­kus­te­lun aihee­na ole­vis­ta tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta vede­tään äärim­mäi­sen sel­vät joh­to­pää­tök­set, jot­ka sopi­vat hyvin omaan poliit­ti­seen agendaan.

  63. Kii­nan maa­seu­dul­la ei ole kär­sit­ty kym­me­niin vuo­siin nälän­hä­däs­tä, vaan liha­vuu­des­ta on tul­lut ongelma. 

    Eli­na, on hyvin iro­nis­ta, että esim. FAS-lap­sien äideis­tä olem­me oikeas­taan samaa mieltä.

  64. Vaik­ka tämä kes­kus­te­lu onkin näyt­tä­nyt älyk­kään val­koi­sen nai­sen ja vähän höl­mön sekä hel­pos­ti pro­vo­soi­ta­vis­sa ole­van huma­nis­ti-ega­li­ta­ris­tin epä­ta­sai­sel­ta kamp­pai­lul­ta, niin se ei suin­kaan ole ohitse.

  65. Tuo­mas kirjoitti:

    Kii­nan maa­seu­dul­la ei ole kär­sit­ty kym­me­niin vuo­siin nälän­hä­däs­tä, vaan liha­vuu­des­ta on tul­lut ongelma. ”

    Vai liha­vuu­des­ta maa­seu­dul­la ongel­ma. Nyt tai­si tul­la niin pak­sua pup­pua ettei mitään rajaa. Lait­ta­net refe­rens­siä väit­tee­si tueksi?

    Kii­nan maa­seu­tu on pait­si luku­mää­räl­tään val­ta­va, n. 800 mil­joo­naa, niin yhä hyvin köy­hää. Joka kol­mas­tois­ta kii­na­lai­nen lap­si ei edes aloi­ta kou­lua ja pää­osa näis­tä nime­no­maan maa­seu­dul­la. Vaik­ka kii­na­lai­sen indexin mukaan köy­hyys­ra­jan ala­puo­lel­la elää enää 200 mil­joo­naa kii­na­lais­ta niin maa­seu­dun yltä­kyl­läi­syy­son­gel­mis­ta puhu­mi­nen kuul­los­taa hul­lun houreelta.

  66. Jaa­has,

    Jos minä annan haas­tat­te­lun Vih­re­ään Lan­kaan, niin tun­nus­tan siis vih­re­ää poli­tii­kas­sa (never) , jos annan haas­tat­te­lun Zeta-leh­teen, niin olen homo­sek­su­aa­li. Entäs jos haas­tat­te­lu­ni on Roma­no Mis­sios­sa, olen siis roma­ni… jne. 

    Jos nämä äärioi­keis­to­lai­set leh­det ovat olleet kiin­nos­tu­nei­ta Lyn­nis­tä ja hänen tut­ki­mus­tu­lok­sis­taan, niin mik­si hän ei antai­si haas­tat­te­lua.. , niin mik­si ei?

    Ja miten tut­ki­mus­tu­lok­sia voi­si kiel­tää käyt­tä­mäs­tä jossain?Kun ne ker­ran on jul­kais­tu, niin tie­ten­kin nii­tä saa refe­roi­da, kun vain läh­de­viit­teet ovat kun­nos­sa ja mitään ei vää­ris­tel­lä. Kuka nyt on naii­vi? Olet­ko tut­ki­muk­sen kans­sa mis­sään tekemisissä? 

    Vähän muu­ten epäi­len, että Kii­nan maa­seu­dul­la kär­sit­täi­siin jo lii­ka­li­ha­vuu­des­ta noin ylei­ses­ti, mut­ta aina kun­non läh­de­vii­te aut­taa Eli­naa uskomaan…

    Ei minul­la ole mitään eri­tyis­tä mie­li­pi­det­tä FAS-las­ten äideis­tä, joten en oikein osaa ottaa kan­taa olem­me­ko saman­mie­li­sä asias­ta ja var­sin­kaan onko se ironista..

  67. Unice­fin rapor­tis­ta 2007:

    Kii­nan maa­seu­dul­la sadat mil­joo­nat ihmi­set kär­si­vät ali­ra­vit­se­muk­ses­ta ja noin 30 mil­joo­naa suo­ra­nai­ses­ta nälänhädästä.

    Tämä ei tie­ten­kään pois­ta sitä mah­dol­li­suut­ta, ettei siel­lä joku puls­kem­pi­kin kave­ri voi­si asus­tel­la, mut­ta var­si­nai­ses­ta “liha­vuuson­gel­mas­ta” (sano­ja­si lai­na­ten) tus­kin voi puhua. 

    Sekoi­tat nyt var­mas­ti uuti­siin, joi­den mukaan yhden lap­sen poli­tiik­ka on joh­ta­nut vau­ras­tu­vis­sa kau­pun­geis­sa pik­ku kei­sa­ri ‑ilmi­öön, jos­sa yli­hem­mo­tel­tu aino­kai­nen saa kai­ken mitä halu­aa myös siis herk­ku­ja yli tarpeen. 

    Samas­ta Uni­se­fin artik­ke­lis­ta löy­tyi tie­to, että jopa 27 pro­sent­tia 10–12 ‑vuo­tiais­ta suur­ten kau­pun­kien kii­na­lais­lap­sis­ta on yli­pai­noi­sia. Tämä­hän ylit­tää jo Yhdys­val­tain­kin luke­mat kirk­kaas­ti. Mut­ta maa­seu­tu on aivan toi­nen maailmansa. 

    Tuo­mas uhoaa:

    ” vaik­ka tämä kes­kus­te­lu onkin näyt­tä­nyt älyk­kään val­koi­sen nai­sen ja vähän höl­mön sekä hel­pos­ti pro­vo­soi­ta­vis­sa ole­van huma­nis­ti-ega­li­ta­ris­tin epä­ta­sai­sel­ta kamp­pai­lul­ta, niin se ei suin­kaan ole ohitse.”

    Heh, heh… aina­kin tuon äly­va­paan Kii­na-heit­to­si jäl­keen se todel­la­kin sil­tä näyt­tää… Eli­nal­le 6–0 täs­sä vai­hees­sa. Nyt tsemp­piä, Tumppi!

  68. Myön­nän vir­hee­ni tuos­sa suh­tees­sa. Muis­tan kui­ten­kin näh­nee­ni pät­kän, joka tosin ker­toi kau­pun­ki­lais­las­ten kas­va­vas­ta yli­pai­noi­suu­des­ta. Kir­joi­tuk­se­ni eivät kui­ten­kaan ole hullunhoureita. 

    Jos nämä äärioi­keis­to­lai­set leh­det ovat olleet kiin­nos­tu­nei­ta Lyn­nis­tä ja hänen tut­ki­mus­tu­lok­sis­taan, niin mik­si hän ei antai­si haas­tat­te­lua.. , niin mik­si ei?”

    Et kai tosis­sa­si kysy­nyt, mik­si em. tahot ovat olleet kiin­nos­tu­nei­ta. Niin­pä, ja vie­lä kun em. jär­jes­tö­jen leh­tien ja web-sivu­jen aja­tus­maa­il­ma sopii hyvin yhteen oman aja­tus­maa­il­man kans­sa, niin ei kai sii­nä mitään. Eli anne­taan “tie­teel­li­nen lupa” hal­vek­sua eräi­tä ihmis­ryh­miä tai voi­daan perus­tel­la hyväl­lä omal­la­tun­nol­la alis­ta­mis­ta ja syr­jin­tää, jopa kan­sa­mur­hia­kin. Oli­si­vat­han monet näis­tä sinän­sä päte­vis­tä ja erin­omai­sis­ta tie­de­mie­his­tä kiel­täy­tyä näis­tä haas­tat­te­luis­ta yms., jos he oli­si­vat ehdot­to­mas­ti sitä miel­tä, että hei­dän tut­ki­muk­sis­taan ei pidä teh­dä poliit­ti­sia joh­to­pää­tök­siä tai saa­ti sit­ten käyt­tää nii­tä tiet­ty­jen ihmis­ryh­mien suo­ra­nai­seen pilkkaamiseen. 

    Ja miten tut­ki­mus­tu­lok­sia voi­si kiel­tää käyt­tä­mäs­tä jossain?”

    Toki tut­ki­mus­tu­lok­sia voi kiel­tää käyt­tä­mäs­tä, mut­ta nii­den käyt­tä­mis­tä ei voi estää. Eikö se asia ole noin päin? 

    Kun ne ker­ran on jul­kais­tu, niin tie­ten­kin nii­tä saa refe­roi­da, kun vain läh­de­viit­teet ovat kun­nos­sa ja mitään ei vääristellä. 

    Olen samaa miel­tä. Mie­les­tä­ni en sano­nut mitään, joka oli­si päin­vas­tais­ta kom­ment­ti­si kanssa. 

    Kuka nyt on naiivi? 

    Pyy­dän anteek­si, että kut­suin sinua naii­vik­si. En koe kui­ten­kaan ole­va­ni itse­kään naiivi. 

    Olet­ko tut­ki­muk­sen kans­sa mis­sään tekemisissä?”

    Tuol­la kysy­myk­sel­lä ei ole mitään teke­mis­tä väit­te­lym­me kans­sa. Olet­ko itse? 

    Ei minul­la ole mitään eri­tyis­tä mie­li­pi­det­tä FAS-las­ten äideis­tä, joten en oikein osaa ottaa kan­taa olem­me­ko saman­mie­li­sä asias­ta ja var­sin­kaan onko se ironista..”

    Pie­ni pirui­lu on aina pai­kal­laan. Satuin vain luke­maan vies­ti­ket­jua, jos­sa käsi­tel­tiin päih­tei­tä myös ras­kau­den aika­na käyt­tä­viä äite­jä ja hei­dän vau­rioi­tu­nei­ta lapsiaan.

  69. Sel­vä! Myön­nän täs­sä suh­tees­sa ollee­ni vää­räs­sä, mut­ta Ete­lä-Aasia ja Afrik­ka ovat kai­kis­ta ali­ra­vi­tuim­mat alu­eet. Sitä pait­si Intian kes­ki­mää­räi­nen ÄÖ on noin 80, ja ole­tan, että sii­hen on koot­tu otok­sia kai­kis­ta väes­tö­ryh­mis­tä. Eli vaik­ka Intias­sa on (aina ollut) hyvin, hyvin varak­kai­ta ja kou­lu­tet­tu­ja ihmi­siä, niin tuon mukaan siel­lä on myös hyvin paljon…ihmisiä, aina­kin jos näin uskotaan. 

    6–2 tuos­sa Kiina-asiassa.

  70. Eli­na:
    “Samas­ta Uni­se­fin artik­ke­lis­ta löy­tyi tie­to, että jopa 27 pro­sent­tia 10–12 ‑vuo­tiais­ta suur­ten kau­pun­kien kii­na­lais­lap­sis­ta on yli­pai­noi­sia. Tämä­hän ylit­tää jo Yhdys­val­tain­kin luke­mat kirk­kaas­ti. Mut­ta maa­seu­tu on aivan toi­nen maailmansa.”

    En usko mil­lään, että tuo yli­pai­nois­ten osuus oli­si noin iso.
    Oli­si­ko­han sii­nä jokin tilas­to tai mit­taus­jut­tu takana.
    Kyl­lä Kii­nas­sa­kin näkee liha­via, mut­ta ne ovat aika har­vas­sa. Lähin­nä van­hem­pia lii­ke­mie­hiä. Lap­set siel­lä ovat aina­kin oman kuva­ni perus­teel­la enem­män­kin hoikkia.

    Sitä­vas­toin ruo­kaa on kyl­lä hyvin tar­jol­la. Ihan maa­seu­tu­jen perä­kolk­kia ei ole tul­lut kolut­tua. Mut­ta yleen­sä siel­lä on niin, että jos on työ on myös ruo­ka. Ja aika har­val­la ei oli­si työtä.

    Mikä kii­na­lai­ses­sa ravin­nos­sa sit­ten on mie­les­tä­ni hyvää? Jos ver­taa Suo­meen, niin lei­pä yms. vil­ja­tuot­teet eivät ole joka­päi­väs­tä ravin­toa. Pal­jon pro­teii­nia ja kas­vik­sia hyvin moni­puo­li­ses­ti. Maha täy­te­tään tar­vit­taes­sa lopuk­si riisillä.

  71. Tump­pi ei kes­ki­ty skabaan:

    Nuo kak­si pis­tet­tä tuos­ta Kii­na-asias­ta nyt saat sää­lis­tä. Olit kui­ten­kin oikeas­sa sii­nä, että Kii­nas­sa kytee oras­ta­va liha­vuuse­pi­de­mia seu­raa­vis­sa suku­pol­vis­sa kau­pun­geis­sa. Kir­joi­tit kui­ten­kin MAASEUDULLA, joten olen nyt var­sin lojaa­li vas­tus­ta­ja hyväk­syes­sä­ni radi­kaa­lin pistemuutoksen. 

    Intian KA-pis­te­mää­rä on tosi­aan Lyn­nin ja Van­ha­sen aineis­tos­sa 81, mut­ta huomaa.…Etiopiassa, jos­sa myös on mitat­tu kat­ta­vas­ti ja läpäi­se­väs­ti kaik­ki yhteis­kun­ta­luo­kat, luke­ma on 64. 

    17 pis­tet­tä on hui­ma ero kan­sal­li­sel­la tasol­la. Kun puhu­taan kes­ki­mää­räi­sis­tä arvois­ta täy­tyy aina ottaa huo­mioon ääri­päi­den osuus ja väki­mää­rä. Intias­sa on näin ollen sato­ja mil­joo­nia ihmi­siä enem­män kuin Afri­kas­sa, joi­den hen­ki­nen poten­ti­aa­li kor­ke­aan kou­lu­tuk­seen ja vaa­ti­viin teh­tä­viin on riittävä.

  72. Ciclis­ta,

    Täs­sä link­ki Unice­fin sivuil­le ja lai­naus perässä:

    http://www.unicef.org/china/nutrition_566.html

    Stu­dies sug­gest 27% of urban children aged 10 to 12 are overweight. In Shang­hai, Tian­jin, and Bei­jing, about 15% of the adult popu­la­tion is clas­si­fied as eit­her overweight or obe­se. This result is con­sis­tent with acce­le­ra­ted con­sump­tion of meat, edible oil, and other sources of fat and the reduc­tion of exerci­se. Obe­si­ty-associa­ted disea­ses such as dia­be­tes and car­dio­vascu­lar impair­ment are beco­ming serious public health issues.” 

    Huom: Yli­pai­no­han sinän­sä ei vie­lä tar­koi­ta liha­vuut­ta eli jos lap­sel­la on pie­ni vat­sa­mak­ka­ra, on hän mah­dol­li­ses­ti jo yli­pai­noi­sek­si luo­ki­tel­tu. Minul­la on lii­kun­nal­li­nen, erit­täin hoik­ka (pin­se­teil­lä saa ehkä otteen vat­sas­ta) 8‑vuotias tyt­tö ja hän on pituu­ten­sä näh­den ns. ykkö­nen eli ide­aa­li­ta­paus käy­ril­lä. Yli­pai­no tulee luo­ki­tuk­ses­sa jo aika pian vas­taan nol­lan jälkeen. 

    Mut­ta sivut eivät nyt ker­ro yli­pai­non mää­ri­tel­mää Kii­nas­sa eivät­kä läh­teis­tä mitään. Eikö­hän jon­kin­lai­set kou­lu­ter­vey­den­huol­lon tilas­tot ole kyseessä.

  73. Uskon kyl­lä, että asia voi jon­kin tilas­ton perus­teel­la olla näin. Mut­ta havain­to yli­pai­noi­suu­des­ta on ihan oma­koh­tai­nen tun­tu­ma. Ja yleen­sä sel­lai­nen ker­too aika hyvin todel­li­sen tilan­teen. Huo­mat­ta­vas­ti parem­min kuin painoindeksi.

    Voi joh­tua myös sii­tä, että kii­na­lai­set ovat edel­leen kes­ki­pi­tuu­del­taan euroop­pa­lai­sia tai poh­jois-ame­rik­ka­lai­sia lyhyem­piä. Yleen­sä pai­noin­dek­si muut­tuu vie­lä epä­tar­kem­mak­si nime­no­maan lyhyem­pien ihmis­ten kohdalla.

    Aikui­sia liha­via näkee myös har­voin. Mie­hiä on ponä­köi­tä sel­väs­ti enem­män kuin nai­sia. Lähin­nä van­hem­pia liikemiehiä.

    Tuos­sa Unisef:n rapor­tis­sa on “arvat­tu” taas ker­ran urbaa­nin legen­dan perus­tel­la vää­rin ras­van lihot­ta­va vai­ku­tus. Sitä kar­si­mal­la kun kaik­ki kan­sat edel­leen­kin vain liho­vat kiih­ty­väl­lä vauhdilla.
    Kyl­lä minus­ta tun­tuu vah­vas­ti sil­tä tämä euroop­pa­lai­nen ja poh­jois-ame­rik­ka­lai­nen pul­lan ja muun soke­rin syön­ti on on mei­dän liha­vuu­den perus­te­ki­jä. Ravin­to­suo­si­tuk­sia teh­des­sä on nyt ereh­dyt­ty pahem­man kerran.

  74. Ravin­to­suo­si­tuk­sis­sa kai läh­de­tään sii­tä, että ras­vaa saa­daan kui­ten­kin tar­peek­si. En muis­ta yhtään suo­si­tus­ta, jos­sa keho­tet­tai­siin mäs­sää­mään pul­lal­la ja sokerilla.

    On tot­ta, että pai­noin­dek­sit eivät usein ole elä­väs­tä elä­mäs­tä, ja on vali­tet­ta­van tot­ta, että monen yksi­löl­li­sen pai­no-ongel­man pri­mää­ri­pe­rus­ta ei ole pelk­kä yksin­ker­tai­nen epä­suh­ta tulois­sa ja menois­sa, jol­loin tyly keho­tus syö­dä vaan vähem­män ei ole eri­tyi­sen hedelmällinen.

    Toi­saal­ta vähem­män syö­mi­nen kiis­tat­ta myös toi­mii. Juu­ri tähän perus­tu­vat liha­vuu­den kirur­gi­set hoi­dot, jot­ka toi­mi­vat jopa usein erit­täin hyvin.

  75. Hiu­kan lisää aihees­ta ja aiheen vie­res­tä: suo­ma­lai­set yli­op­pi­las­ko­ke­laat näyt­tä­vät pär­jää­vän hyvin myös Euroop­pa­kou­lun lop­pu­tut­kin­nos­sa mui­hin saman kou­lun käy­nei­siin verrattuna:

    http://trade-union-sid.freehostia.com/tiki/tiki-index.php?page=Are%20There%20Three%20European%20Schools%20inside%20one

    Link­ki on EU:n vaih­toeh­toi­sen ammat­tiyh­dis­tyk­sen sivu, enkä tun­ne ver­tai­lus­sa käy­tet­ty­jä oppi­las­mää­riä. Suo­ma­lai­sia ei Brys­se­lin ja Luxem­bur­gin euroop­pa­kou­luis­sa lie sata­mää­rin ollut. 

    Olem­me­ko me suo­ma­li­set siis tosi­aan se kol­mas valit­tu kan­sa (kak­si muu­ta­han ovat tie­tys­ti juu­ta­lai­set ja kreikkalaiset)?

  76. Hyvä ja roh­kea kir­joi­tus! Täs­sä kes­kus­te­lus­sa nyt tun­tuu ole­van hir­veä vään­tö sii­tä, että onko tuo älyk­kyy­se­ro geneet­tis­tä vai ei. Onko täl­lä kui­ten­kaan väliä? Point­ti­han oli, että tie­dos­te­taan joka tapauk­ses­sa fak­ta, että esim. Saha­ran ete­lä­puo­lei­ses­sa Afri­kas­sa väes­tön kes­ki­mää­räi­nen älyk­kyys­osa­mää­rä on sel­väs­ti alhai­sem­pi kuin vaik­ka kesk­mää­rin noin yleen­sä län­si­mais­sa. Kun tämä tie­dos­te­taan, se voi­daan ottaa esim. kehi­ty­sa­vus­sa huo­mioon ja pyr­kiä aut­ta­maan Afrik­ka­lai­sia luo­maan sin­ne sel­lai­sia mal­le­ja, jot­ka voi­vat toi­mia sikä­läi­sis­sä olo­suh­teis­sa sen sijaan, että tyr­ky­te­tään mei­dän län­si­mais­ta yhteis­kun­taa ja abstrak­tia län­si­mais­ta ajat­te­lu­ta­paa sellaisinaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.