Vielä kerran kansakuntien lahjakkuuseroista

Kun olen jo kom­pro­met­toin­ut itseni kir­joit­ta­mal­la asi­as­ta, johon mainet­taan var­jel­e­van ei pitäisi koskea kepil­läkään halu­an sum­ma­ta, miten itse asi­aa ajat­te­len. Korostan, että en ole asi­aa tutk­in­ut enkä tehtyjä tieteel­lisiä tutkimuk­sia edes lukenut. Pohd­in­tani perus­tuu vain tilas­toti­eteil­i­jän koulutukseen.

Ensin vähän keskustelus­ta: monel­la näyt­tää ole­van ilmiömäi­nen kyky uskoa asioiden ole­van niin kuin niiden toivoisi ole­van. Jos halu­aa elää maail­mas­sa, jos­sa kaik­ki ihmiset syn­tyvät yhtä lah­jakkaina, näyt­tää pystyvän usko­maan tähän, vaik­ka havain­not ker­toisi­vat mitä. Valitet­tavasti ajat­telu näyt­tää toimi­van myös toisin päin. Jos joku uskoo jonkin ilmiön ole­mas­saoloon, sen täy­tyy osoit­taa, että hän toivoisi niin ole­van. Itse tutk­i­jak­oulu­tuk­sen saa­neena en pysty tähän ajat­te­lu­ta­paan (sein = soll) yhtymään. Siis, että miten uskot asioiden ole­van, ker­too miten toivoisit niiden olevan.

Kun puhun älykkyy­destä, tarkoi­tan sitä, mitä älykkyys­testeil­lä mitataan. En siis tarkoi­ta sosi­aal­isia kykyjä enkä mon­ta muu­takaan sinän­sä tärkeää omi­naisu­ut­ta vaan vain älykkyyttä.

Ole­tan, että

1) Älykkyys on ainakin osit­tain geneet­tis­es­ti perinnöllistä

2) Älykkyy­den kehi­tyk­seen vaikut­ta­vat myös ympäristötekijät

3) Kaik­ki kansat ovat älykkyy­den suh­teen heterogeenisia

4) Käytössä ole­vat älykkyys­testit mit­taa­vat osit­tain asioi­ta, joi­ta voi myös oppia

Tästä seu­raa väk­isin, että eri väestöryh­mien välille syn­tyy valikoivan muut­toli­ik­keen, valikoivan syn­tyvyy­den ja valikoivan kuolleisu­u­den vuok­si ero­ja. Nämä erot voivat muut­tua hyvinkin nopeasti – yhdenkin sukupol­ven aikana – jos nois­sa kolmes­sa valikoivu­udessa tapah­tuu muu­tok­sia. Lisäk­si ero­ja aiheut­ta­vat eri­laiset kasvuolo­suh­teet, sil­lä mikään tutkimus ei väitä, että älykkyys olisi kokon­aan perin­nöl­listä. Koulu­tuk­sel­lakin on vaikutuksensa.

Kansakun­tien välisiä ero­ja eivät syn­nytä niinkään rodut kuin yhteiskun­nal­liset olo­suh­teet, jot­ka joko suo­si­vat tai eivät suosi lah­jakku­ut­ta. Väitän esimerki­no­mais­es­ti, että ital­ialais­ten keskimääräi­nen älykkyys las­kee seu­raavien 50 vuo­den aikana, kos­ka asi­at on maas­sa jär­jestet­ty niin, etteivät koulute­tut (siis keskimäärin lah­jakkaam­mat) naiset juuri syn­nytä. Suomes­sa tämä ansa on väl­tet­ty parem­min työn ja per­he-elämän yhteenso­vit­tamista suo­si­val­la poli­ti­ikalla, vaik­ka puut­teen­sa sitä on siinäkin.

Vaki­in­tuneis­sa yhteiskun­nis­sa ylälu­ok­ka pystyy han­kki­maan rikkaut­ta kog­ni­ti­ivisil­la kyvy­il­lä, yhteiskun­nan ja yri­tys­ten johtamisel­la. Kask­ivil­je­lykau­den Suomes­sa teo­reet­ti­nen lah­jakku­us ei ollut saman­lainen men­estys­tek­i­jä kuin siir­tomaakau­den Bri­tan­ni­as­sa. Jär­jestäy­tynyt yhteiskun­ta suosii rauhanomai­sis­sa olois­sa lah­jakkai­ta. Asi­aan liit­tyy vielä alene­va sää­tykier­to, mekanis­mi, jon­ka seu­rauk­se­na ylimys­suku­jen lapset val­taa­vat ekol­o­giset lokerot myös köy­hiltä. Tiedemiehen blo­gis­sa on mie­lenki­in­toinen link­ki tästä New York Timesiin.

Joku mainit­si min­ulle lähet­tämässään viestis­sä, että Stal­in­in puhdis­tuk­ses­sa kuolleet 20 miljoon­aa venäläistä oli­vat pääasi­as­sa älymys­tö­suku­jen jäseniä. Kai tuol­lainenkin karsin­ta jotenkin saa viis­arin värähtämään.

Kansakun­tien lah­jakku­userois­sa ei ole mitään dra­maat­tista. Saman­laisia ero­ja löy­tyy maaseudun ja kaupunkien välil­lä ja jopa kaupungi­nosien välil­lä. Pisa-tutkimuk­sen tulok­sia ei julka­ista kouluko­htais­es­ti, kos­ka epäedulli­nen oppi­la­saines tek­isi vääryyt­tä joillekin kouluille.

Aikamoinen haloo var­maankin syn­ty­isi, jos joku tulisi mitan­neek­si älykkyy­serot eri puoluei­den kan­nat­ta­jien välillä.

Se, mikä on tehnyt keskustelus­ta sopi­ma­ton­ta, on älykkyys­mit­tausten yhdis­tämi­nen rotuoppei­hin. Kun eri­laiset yhteiskun­nal­liset olo­suh­teet syn­nyt­tävät eri­laisen lah­jakku­us­jakau­man ja kun eri­laiset ”rodut” ovat eläneet eri­lai­sis­sa yhteiskun­nis­sa, voisi ilman empi­irisiä tutkimuk­si­akin olet­taa, että eri ”rotu­jen” välil­lä on myös ero­ja älykkyy­den jakau­mas­sa. Silti väitän, ettei älykkyys ole rotuom­i­naisu­us, kos­ka kaik­ki rodut ovat älykkyy­den suh­teen heterogeenisia.

Jos ottaisimme 10 000 sat­un­nais­es­ti valit­tua afrikkalaista ja toises­sa eril­lisessä kokeessa yhtä mon­ta kiinalaista ja ryhty­isimme jalosta­maan heitä kar­jan­jalostuk­ses­sa käyte­tyin ristey­tys­menetelmin, voisimme jalostaa älykkään afrikkalaisen ”rodun” ja tyh­män kiinalaisen ”rodun”, kos­ka afrikkalais­ten kesku­udessa on riit­tävästi älykkäitä ja kiinalais­ten kesku­udessa riit­tävästi tyh­miä. (Kiinalaisia ja afrikkalaisia ei siis risteytet­täisi keskenään, vaan molem­mat kokeet oli­si­vat eril­lisiä.) Mil­lään jalostus­menetelmäl­lä emme toisaal­ta voisi ilman ulkop­uolisia geene­jä jalostaa kiinalai­sista mus­tai­hoisia ja afrikkalai­sista kiinalaisen näköisiä, tai ainakin se kävisi hyvin hitaasti.

Minä en tiedä, miten Van­hanen on saanut mitatuk­si (tuskin mitan­nut itse) joillekin afrikkalaisille kan­soille keskimääräisen älykkyy­den 60–70 välille. Eri kan­so­jen välil­lä on lah­jakku­usero­ja, mut­ta noin suuri­in eroi­hin en usko, en ainakaan niin, että kyse olisi geneet­ti­sistä eroista. Luku­taidot­toma­l­la paikallista heimok­ieltä puhu­val­la voi olla vaikeuk­sia selvitä todel­lisia kykyjään vas­taavasti itse testistä. Testi mit­taa myös saat­ua koulu­tus­ta. Älykkyys on osit­tain myös ympäristötek­i­jöi­den tulosta. Ympäristötek­i­jät voivat olla epäedullisia koko kansakun­nal­la. On hyvin ikävää, että jotkut rasis­tisien into­hi­mo­jen val­taa­vat ovat käyt­täneet näitä luku­ja taval­la, jol­la niitä ei voi käyt­tää eikä pidä käyt­tää ja samal­la kom­pro­met­toi­neet koko aiheen.

On eet­tis­es­ti väärin ja myös tieteel­lis­es­ti pätemätön­tä soveltaa rodullista älykkyyso­let­ta­maa jokaiseen vas­taan­tule­vaan mustaihoiseen.

Sen sijaan erään­laise­na tämän­hetkisenä inhimil­lisen pääo­man mit­ta­ri­na koko kansakun­taa koskien nuo tutkimuk­set kan­nat­taisi ottaa huomioon. Aivan siitä riip­pumat­ta johtu­vatko huonot mit­taus­tu­lok­set geeneistä, lapse­na koe­tu­ista sairauk­sista, syn­ny­tyk­sessä vam­mau­tu­mis­es­ta, huonos­ta ravin­nos­ta, koulu­tuk­sen puut­teesta, älyl­lis­es­ti vähem­män haas­tavas­ta kasvuym­päristöstä tai asen­nevam­mas­ta, niil­lä on vaiku­tuk­sen­sa maan opti­maaliseen kehitysstrategiaan.

81 vastausta artikkeliin “Vielä kerran kansakuntien lahjakkuuseroista”

  1. Teen per­in­teisen ilkeän oharin eli lainaan yhtä kohtaa kirjoituksesta.

    Osmo;

    Kansakun­tien välisiä ero­ja eivät syn­nytä niinkään rodut kuin yhteiskun­nal­liset olo­suh­teet, jot­ka joko suo­si­vat tai eivät suosi lah­jakku­ut­ta. Väitän esimerki­no­mais­es­ti, että ital­ialais­ten keskimääräi­nen älykkyys las­kee seu­raavien 50 vuo­den aikana, kos­ka asi­at on maas­sa jär­jestet­ty niin, etteivät koulute­tut (siis keskimäärin lah­jakkaam­mat) naiset juuri synnytä.

    Jouni Lundqvist;

    Biologi­na ajat­te­len niin, että ital­ialais­ten per­imä on jatkos­sakin (1000 vuot­ta) sama kuin nyt. Vetoan tässä evoluu­tion käsit­tämät­tömään hitauteen.

    Jos ital­ialais­ten geeniper­imä on nyt kort­ti­pak­ka eli 52 kort­tia, on se sadan vuo­den päästä täs­mälleen sama. Jos seu­raavien vuosikym­me­nien aikana käteen nousee vain alle kympin kort­te­ja, pakas­sa on edelleen ässät, kuninkaat ja rouvat.

    Oden lail­la voin ajat­tel­la, että ital­ialais­ten men­estymi­nen men­san testeis­sä tulee heikken­emään lähivu­osi­na, mut­ta siihen en usko, että hei­dän geeniper­imän­sä heikkenisi enem­pää kuin muulla.

    Aiheeseen liit­tyen lisään, että mik­si sosi­aal­ista lah­jakku­ut­ta ei yleis­es­ti pide­tä äly­la­ji­na. Sosi­aalis­es­ti lah­jakkaat henkilöt ovat yhteisön­sä helmiä. Hei­dän avul­laan tämä yhteiskun­nan juna kul­kee. Aika usein he ovat naisia.

    Jouni Lundqvist

  2. Tätä en kyl­lä ymmär­rä. Kyl­lä kar­jan­jalostuskin pystyy pelkäl­lä valin­nal­la muut­ta­maan kan­nan jakau­maa nopeasti. Ital­ialais­ten geeni­varan­to pysyy jok­seenkin samana- samat geen­it ovat läs­nä — mut­ta eri suhteissa.

  3. Osmo: “Minä en tiedä, miten Van­hanen on saanut mitatuk­si (tuskin mitan­nut itse) joillekin afrikkalaisille kan­soille keskimääräisen älykkyy­den 60–70 välille.”

    Kai siinä on käytet­ty ihan taval­lisia ÄO-teste­jä, jois­sa tes­tataan kykyä abstrak­ti­in ajat­telu­un. En tiedä onko Van­hanen tehnyt mit­tauk­sia itse, mut­ta Englan­nis­sa pro­fes­sori Richard Lynn (joka on kait Van­hasen kaveri) viit­tasi samoi­hin lukui­hin pari kuukaut­ta sit­ten, kun James Wat­sonin rotukom­men­tit herät­tivät huomio­ta sikäläisessä mediassa.

    Erot voivat olla todel­lisia; ehkä mus­tan Afrikan kan­so­jen keskimääräi­nen ÄO todel­la on alhaisem­pi. Mut­ta on kokon­aan eri kysymys, ovatko erot geneet­tisiä vai ympäristön aiheut­tamia, ja jos molem­mat vaikut­ta­vat, mis­sä määrin? 

    Richard Lynn, James Wat­son ja Tatu Van­hanen tekevät suo­ran johtopäätök­sen, että geen­it ovat ero­jen taustal­la. Ei ammat­ti­taitoinen biolo­gi voi niin tehdä.

    MInäkään en, biologi­na, ymmär­rä nyt Jouni Lundqvistin järkeilyä. Jos pakas­sa on 52 kort­tia, mut­ta osa kor­te­ista pis­tetään sivu­un, kun niiden kan­ta­jat eivät lisään­ny, pakas­sa ei ole sadan vuo­den päästä enää kaikkia samo­ja kort­te­ja. Kyl­lä alleel­it voivat hävitä, ja niiden yleisyys pop­u­laa­tios­sa voi vähentyä.

  4. Yleinen käsi­tys älykkyys­mit­tauk­sista ja älykkyysosamäärästä on se, sil­lä mit­taa­maan vain perin­nöl­lisiä omi­naisuuk­sia. En tiedä, onko täl­laista älykkyyt­tä mah­dol­lista mita­ta tai onko sitä ylipäätään ole­mas­sa. Nykyiset menetelmät älykkyy­den mit­tauk­seen eivät mit­tään pelkästään geneet­tisiä omi­naisuuk­sia, vaan myös opit­tu­ja ominaisuuksia. 

    Epälein, että mon­et, jot­ka osal­lis­tu­vat keskustelu­un, eivät tätä eroa ymmär­rä, vaan olet­ta­vat, että Van­hasen tutkimuk­sis­sa käyte­tyssä aineis­tossa käsit­teel­lään ain­oas­taan geneet­tisiä omi­naisuuk­sia. En ole tutus­tunut Van­hasen tutkimuk­seen, joten en tiedä, tuoko hän tätä eroa ilmi tai onko hän itse sitä sisäistänyt.

  5. Osmo sanoi:

    ‘Kansakun­tien välisiä ero­ja eivät syn­nytä niinkään rodut kuin yhteiskun­nal­liset olo­suh­teet, jot­ka joko suo­si­vat tai eivät suosi lahjakkuutta.’

    Johon T.Vanhanen: ‘Samaa rotua koske­vis­sa älykkyys­testeis­sä eri puo­lil­la maail­maa saadut keskimääräiset älykkyysosamäärät ovat olleet suun­nilleen samal­la tasol­la. Miten se olisi mah­dol­lista ilman yhteisiä älykkyy­teen vaikut­tavia per­in­tötek­i­jöitä? Nämä havain­not koske­vat niin euroop­palaisia, afrikkalaisia kuin myös itäaasialaisia, joi­ta on hajaan­tunut eri puo­lille maailmaa.’

    ja

    ‘Myös saman­lai­sis­sa ympäristöolois­sa elävien rotu­jen älykkyysosamäärät poikkea­vat huo­mat­tavasti toi­sis­taan. Ero­jen olisi pitänyt tasoit­tua, jos pelkästään ympäristötek­i­jät vaikut­ta­vat älykkyyteen.’

    ja

    ‘Kun euroop­palaiset Euroopas­sa tai Yhdys­val­lois­sa ovat adop­toi­neet toiseen rotu­ryh­mään kuu­lu­via lap­sia, lapset ovat säi­lyt­täneet oma­lle rotu­ryh­mälleen luon­teeno­maisen älykkyysosamäärän.’

    Itse asi­as­sa en oikein ymmär­rä mil­laisia ovat olo­suh­teet, jot­ka eivät suosi lahjakkuutta?

  6. Marko K ymmär­si tuon siteer­aa­mansa lauseen väärin. Ehkä se oli kir­joitet­tu epä­selvästi. Siinä kyl­lä tarkoitin perin­nöl­listä lah­jakku­ut­ta siis sitä, että yhteiskun­nal­liset olot suo­si­vat enem­män tai vähem­män lah­jakku­ut­ta tuot­tavien gee­nien men­estys­tä. Lähtöo­le­tuk­sis­sani­han oli, että per­in­tötek­i­jät vaikut­ta­vat osaltaan älykkyyteen.

  7. Kir­jeen­vai­h­ta­ja ja muut, joille asia on epäselvä. 

    Vah­ha­nen ei ole ollut ÄO-mit­tauk­sia suun­nit­tele­mas­sa tai toteut­ta­mas­sa. Hän on yhdessä brit­tiläisen emer­i­tus­pro­fes­sori Richard Lyn­nin kanssa kerän­nyt eri älykkyys­tutkimuk­sista meta-aineis­ton, jon­ka perus­teel­la he ovat pää­tyneet teokss­sa “IQ and the Wealth of Nations” (2002) esitet­ty­i­hin tee­sei­hin. Rel­e­van­tein kri­ti­ik­ki metatutkimus­ta kohtaan onkin olet­ta­mus eri­lais­ten ja eri vuosi­na tehty­jen tes­tausten yhteis­mi­tat­to­muud­es­ta ja metodogi­sista puutteista. 

    Van­hanen ja Lynn rak­en­ta­vat siis teo­ri­aa älykkyy­den ja kansakun­nan men­estymisen välis­es­tä yhtey­destä. Täysin väärä tulk­in­ta on liit­tää tämä mil­lään muo­toa rotuoppei­hin, kuten siilipuo­lus­tuk­seen käper­tyvät “human­is­tit” näyt­tävät hädis­sään tekevän.

  8. “MInäkään en, biologi­na, ymmär­rä nyt Jouni Lundqvistin järkeilyä. Jos pakas­sa on 52 kort­tia, mut­ta osa kor­te­ista pis­tetään sivu­un, kun niiden kan­ta­jat eivät lisään­ny, pakas­sa ei ole sadan vuo­den päästä enää kaikkia samo­ja kort­te­ja. Kyl­lä alleel­it voivat hävitä, ja niiden yleisyys pop­u­laa­tios­sa voi vähentyä.”

    Lundqvist;

    Ihmiskun­nan alleel­it “muut­tuvat” hil­jalleen, mut­ta riit­tääkö siihen sata vuot­ta. (biologi­na en halua nähdä ihmiskun­taa yksit­täis­inä kan­soina). Ei riitä, ellei tapah­du luon­nonkata­trofia tai että että joku hul­lu tap­paa “puo­let” ihmisistä. 

    Rauhanolois­sa muu­tos tapah­tuu jälkeläis­ten kaut­ta ja se on äärim­mäisen hidas jut­tu. Ei edes ole­va ilmas­to­muu­tos muu­ta luon­non geeniper­imää kovin nopeasti. Pait­si että jääkarhu­jen koko geno­mi katoaa.

    Jouni Lundqvist

  9. Osmo on jälleen vihertävän korrekti:

    “Kansakun­tien välisiä ero­ja eivät syn­nytä niinkään rodut kuin yhteiskun­nal­liset olo­suh­teet, jot­ka joko suo­si­vat tai eivät suosi lahjakkuutta.”

    Voitko tämän väit­teesi tuek­si maini­ta esimerkke­jä yhteiskun­nal­li­sista olo­suhteista, jot­ka suo­si­vat lah­jat­to­muut­ta lah­jakku­u­den sijaan? Mikä on ympäristö, jos­sa uut­ta oival­ta­va, oppi­maansa nopeasti sovelta­va, toimivia ratkaisu­ja kek­sivä yksilö olisi huonom­mas­sa ase­mas­sa kuin näi­hin heikom­min kykenevä lajitoverinsa?

    Toinen kysymys on sit­ten, mis­tä palikoista rak­en­tu­vat nämä mys­tiset “yhteiskun­nal­liset olo­suh­teet”. Olisiko yhteiskun­nan muo­dostavil­la ihmisil­lä jotain osu­ut­ta asiaan?

  10. Ei siinä niin kovin kauan ole kun Suomes­sakin elet­ti­in aika alkeel­lis­es­ti. Mis­tä moinen yhden kah­den sukupol­ven älykkyy­den räjähdys? Olisiko koulu­tuk­sel­la mitään merkitystä.

    Jos en koskaan olisi autoa näh­nyt, niin tuskin­pa vaan tietäisin tai edes osaisin päätel­lä että sil­lä voi ajaa…

  11. Olen hyvin samaa mieltä Osmon kanssa. Kan­nat­taa muis­taa että vielä ennen maail­man­so­tia Suomenkin yliopis­tois­sa tutkit­ti­in yleis­es­ti eugeni­ikkaa. Sat­tuneesta syys­tä asia kuitenkin vai­et­ti­in kuo­li­aak­si ja siitä tehti­in tabu.

    Älykkyy­den kannal­ta ilmeisen negati­ivi­nen kult­tuuri ja yhteiskun­ta­muo­to on jyrkkä islam, jos­sa pelkästään nais­ten koulu­tuk­sen kieltämi­nen las­kee yhteiskun­nan henkistä pääo­maa dramaattisesti. 

    Toinen vas­taa­va negati­ivi­nen ilmiö ovat pienehköt uskon­nol­liset ja etniset yhteisöt val­tioiden sisäl­lä, joil­la on yhteiskun­nas­ta eristäy­tymisen ja sisään­päinkään­tymisen lisäk­si taipumus­ta par­i­u­tua pienessä piiris­sä serkku­jen ja pikkuserkku­jen kanssa. Tämän luulisi näkyvän väistämät­tä nopeasti myös jälkeläis­ten mui­ta heikom­mas­sa perimässä.

  12. Nykypäivä-lehdessä ulko­maiset tutk­i­jat? ruo­ti­vat Pisa-tutkimus­ta, kaikille tutun tek­i­jän, maa­han­muut­ta­jien pienen määrän lisäk­si siel­lä oli mie­lenki­in­toinen havain­to, jon­ka mukaan maaseudun tytöt vas­taa­vat Suomen Pisa-maineesta, kaupunkien tulok­set ovat keskitasoa.
    Peräkam­mar­in­poikana tämä huvit­ti min­ua kovasti, kos­ka Osmon eräs perus­teesi on se, että maaseudul­la asuu tyh­miä luusere­i­ta ja kaupungeis­sa kau­ni­it ja fiksut.
    Onko tämä nyt sit­ten asuin­paik­ka-vai sukupuolikysymys?
    Paljon selvitet­tävää siis älystä ja men­estymis­es­tä olisi, har­mi että se on poli­it­tista dynamiittia.

  13. Ode kir­joit­ti ensin:
    “Kun puhun älykkyy­destä, tarkoi­tan sitä, mitä älykkyys­testeil­lä mitataan. En siis tarkoi­ta sosi­aal­isia kykyjä enkä mon­ta muu­takaan sinän­sä tärkeää omi­naisu­ut­ta vaan vain älykkyyttä.”

    Ja vähän sen jälkeen:
    “Kansakun­tien välisiä ero­ja eivät syn­nytä niinkään rodut kuin yhteiskun­nal­liset olo­suh­teet, jot­ka joko suo­si­vat tai eivät suosi lahjakkuutta.”

    Asi­ay­htey­destä saa sen käsi­tyk­sen, että vaik­ka Ode väit­tää tarkoit­ta­vansa älykkyy­del­lä vain sitä, mitä sil­lä mitataan, niin hän käyt­tää sen syn­onyyminä kuitenkin lah­jakku­ut­ta, joka on käsit­teenä paljon älykkyyt­tä laajempi.

    Kaik­ki yhteiskun­nal­liset olo­suh­teet suo­si­vat lah­jakku­ut­ta, vaik­ka eri­laiset yhteiskun­nal­liset olot suo­si­vat tietysti eri­laisia lahjakkuuksia.
    Meil­lä on vain piinal­lisen tiukas­sa aja­tus, että älykyys, jota suosii mei­dän ympäristön hävit­tämiseen ja luon­non­va­ro­jen ker­skaku­lu­tuk­seen keskit­tynyt kult­tuurimme, olisi se “lah­jakkuuk­sien lahjakkuus”.
    Niin­hän ei tietenkään ole.

  14. Maan­pin­nalle:

    mie­lenki­in­toinen havain­to, jon­ka mukaan maaseudun tytöt vas­taa­vat Suomen Pisa-maineesta, kaupunkien tulok­set ovat keskitasoa.
    Peräkam­mar­in­poikana tämä huvit­ti min­ua kovasti, kos­ka Osmon eräs perus­teesi on se, että maaseudul­la asuu tyh­miä luusere­i­ta ja kaupungeis­sa kau­ni­it ja fiksut.

    En ole näh­nyt tuo­ta tutkimus­ta, mut­ta enti­nen tilas­toti­eteil­i­jä tark­istaisi heti, mitä “maaseudul­la” tarkoite­taan. On ris­ki, että sil­lä tarkoite­taan maalaiskun­tia. Sel­l­ai­sis­sa maalaiskun­nis­sa kuin Kirkkon­um­mi, Nur­mi­järvi, Sipoo ja Haukipu­das asuu ver­rat­tomasti enem­män väkeä ja ennen kaikkea koul­u­laisia kuin vaikka­pa Pihtiputaal­la tai Ris­ti­järvel­lä. Keskilu­okkaiset urbaan­it lap­siper­heet asu­vat “maal­la”

  15. Osmo:

    “Kask­ivil­je­lykau­den Suomes­sa teo­reet­ti­nen lah­jakku­us ei ollut saman­lainen men­estys­tek­i­jä kuin siir­tomaakau­den Bri­tan­ni­as­sa. Jär­jestäy­tynyt yhteiskun­ta suosii rauhanomai­sis­sa olois­sa lahjakkaita.”

    “Jos halu­aa elää maail­mas­sa, jos­sa kaik­ki ihmiset syn­tyvät yhtä lah­jakkaina, näyt­tää pystyvän usko­maan tähän, vaik­ka havain­not ker­toisi­vat mitä.”

    Pohjois­t­en kan­so­jen men­estys­tä selit­tää käytän­nölli­nen sisukku­us siinä mis­sä teo­reet­ti­nen lah­jakku­uskin. Mielestäni ihmi­nen voi halutes­saan kom­pen­soi­da alem­paa älykkyyt­tään tekemäl­lä kovem­min töitä. Kos­ka aiv­o­työkin on työtä, aiv­ot ja kehit­tyvät niitä käyt­tämäl­lä. Ts. geneet­tis­es­ti keskimääräistä vähä-älyisem­pi ei ole mielestäni tuomit­tu men­estymät­tömyy­teen, vaan voi raata­mal­la, epä­mukavu­ut­ta sietämäl­lä ja oleel­lisim­paan keskit­tymäl­lä saavut­taa men­estys­tä val­it­se­mal­laan alal­la. Vaikeankin ongel­man voi ratkaista keskit­tymäl­lä vain siihen ja pilkko­ma­l­la sen osaon­gelmi­in. Mikä on kenellekin vaikeaa toki vaihtelee.

    Win­ston Churchill, Vik­tor Tihonov ja Jor­ma Ollila ovat omien maid­en­sa perik­sianta­mat­to­muu­den ja raatamisen apos­tolei­ta. Toki hei­dän ykkös­ketjun­sa oli­vat / ovat perik­sianta­mat­toman raadan­nan lisäk­si huip­pu­lah­jakkai­ta, mut­ta ykkösken­tät eivät voi hoitaa kaikkea.

  16. “En ole näh­nyt tuo­ta tutkimus­ta, mut­ta enti­nen tilas­toti­eteil­i­jä tark­istaisi heti, mitä “maaseudul­la” tarkoite­taan. On ris­ki, että sil­lä tarkoite­taan maalaiskun­tia. Sel­l­ai­sis­sa maalaiskun­nis­sa kuin Kirkkon­um­mi, Nur­mi­järvi, Sipoo ja Haukipu­das asuu ver­rat­tomasti enem­män väkeä ja ennen kaikkea koul­u­laisia kuin vaikka­pa Pihtiputaal­la tai Ris­ti­järvel­lä. Keskilu­okkaiset urbaan­it lap­siper­heet asu­vat “maal­la”

    Keskilu­ok­ka näyt­tää muut­ta­neen pois lähiöistä, ei ole siis ihme että he eivät vas­tus­ta maa­han­muut­toa Afrikas­ta, se ei kos­ke­ta heitä mil­lään tasolla.

  17. Mah­danko­han olla ain­oa jota tämä geneet­ti­nen vai opit­tu kysymyk­se­naset­telu ei voisi vähempää kiin­nos­taa? Tehdään ajatuskoe:

    Jonkun maalaisil­la mitataan keskimääräistä alem­pi AÖ. Joku­maas­sa koulu­tuk­seen panos­te­taan ja pide­tään huol­ta siitä että myös vähem­män älykkäille sopi­vat työt ovat kan­nat­tavia. Uskooko val­taapitävät siihen, että syy alhaisel­la älykkyy­del­lä on per­in­totek­i­jöis­sä vai ympäristössä? Eli mitä käytän­nön merk­i­tys­tä täl­lä on?

    Osmo sanoo, että jos tiedoste­taan että lukupäässä on syn­näisiä ero­ja, niin ymmär­retään pitää huoltaa (esim. vero­tuk­sen kaut­ta) että vähem­min fik­sutkin pär­jää. Mut­ta jos meil­lä on tuhan­sia koulupu­dokkai­ta, niin kysymys siitä onko syy geeneis­sä vai jos­sain muus­sa on kohteliaasti san­ot­tuna aka­teem­i­nen hei­dän yhteiskun­nas­sa pär­jäämisen kannalta.

    Ai niin, ja mitä syitä meil­lä on olet­taa että väestön keskimääräi­nen älykkyys on olen­nainen val­tion men­estys­tä selit­tävä tekijä?

    Jos saa ehdot­taa jotain muu­takin puheenai­het­ta, miten olisi Mar­tin Wolfin tuore kolum­ni Dan­gers of Liv­ing in a Zero Sum Econ­o­my? (http://blogs.ft.com/wolfforum/2007/12/the-dangers-of.html)

  18. “Voitko tämän väit­teesi tuek­si maini­ta esimerkke­jä yhteiskun­nal­li­sista olo­suhteista, jot­ka suo­si­vat lah­jat­to­muut­ta lah­jakku­u­den sijaan? Mikä on ympäristö, jos­sa uut­ta oival­ta­va, oppi­maansa nopeasti sovelta­va, toimivia ratkaisu­ja kek­sivä yksilö olisi huonom­mas­sa ase­mas­sa kuin näi­hin heikom­min kykenevä lajitoverinsa?”

    on rutkalti esimerkke­jä yhteiskun­nal­li­sista olo­suhteista jot­ka suo­si­vat enem­män fyy­sistä voimaa ja aggres­si­ivi­su­ut­ta kuin älykkyyt­tä. vaik­ka älykkyys (siis se matemaat­ti­nen päät­te­lykyky) ei nois­sakaan yhteiskun­nis­sa ole este, niin silti yhteiskun­nat jot­ka eivät ensisi­jais­es­ti suosi voimaa ja aggres­si­ivi­su­ut­ta, tuot­ta­vat älykkäämpiä yksilöitä, kos­ka näis­sä yhteiskun­nis­sa älykkyys on suurem­mas­sa arvossa.

    Aivan niinkuin niil­lä pohjois-euroopan juu­ta­laisil­la. Kyse ei ole siitä, että Puolan talon­poikaisväestö olisi sorsin­ut älykkäitä, vaan siitä että juu­ta­laiset (joil­ta maan­omis­tus oli kiel­let­ty) suo­si­vat älykkyyt­tä enem­män joten val­in­ta­paine oli älykkyy­den osalta suurempi.

    Jo pelkästään se, että län­si-afrikas­sa on vallinnut olo­suh­teet jot­ka ovat suosi­neet niitä omi­naisuuk­sia joil­la voite­taan sadan metrin sprint­ti, tarkoit­taa, että puolison­va­lin­nas­sa ja jälkeläis­ten tuot­tamises­sa ei ole pain­otet­tu niinkään juu­ta­lais­ten tyyli­in älykkyyt­tä, kuin sadan metrin sprint­ti-omi­naisuuk­sia. pitää vali­ta. jos halu­aa tuot­taa lap­sis­taan ensisi­jais­es­ti sprint­tere­itä, niin puoli­son valin­nas­sa ei ole varaa pain­ot­taa älykyyt­tä samas­sa määrin. 

    Vaik­ka olenkin pitkälti samaa mieltä Soin­in­vaaran kanssa asi­as­ta, niin en ole aivan var­ma hänen vakau­muk­ses­taan, että älykkyy­serot muut­tuisi­vat hyvinkin nopeasti. toki esim. suo­ma­lais­ten keskimääräistä älykkyyt­tä voitaisi­in nopeasti nos­taa kieltämäl­lä alle 100 IQ:n ihmisiä lisään­tymästä ja aset­ta­mal­la velvoite, että yli 120:IQ:n ihmiset tek­i­sivät vähin­tään neljä jälkeläistä. 

    “Kansakun­tien välisiä ero­ja eivät syn­nytä niinkään rodut kuin yhteiskun­nal­liset olo­suh­teet, jot­ka joko suo­si­vat tai eivät suosi lahjakkuutta.”

    vedän luvut hatus­ta, mut­ta eikö tämän perus­teel­la voitaisi olet­taa, että kym­meniä­tuhan­sia vuosia sit­ten eriy­tyneet näi­hin päivi­in saak­ka met­sästys-keräi­ly-yhteiskun­nas­sa eläneet aus­tralian abo­rig­i­naalit olisi suosi­neet hyvin eri­laisia omi­naisuuk­sia kuin 10 000–5 000 maanvil­jelys-yhteiskun­nas­sa eläneet euroop­palaiset. Kos­ka nyky­maail­ma perus­tuu pitkälti euroop­palaiseen kult­tuurin perus­tu­vaan talousjär­jestelmään, niin eikö voi­da olet­taa, että abo­rig­i­naalien geenistö vas­taa huonos­ti (tai ainakin huonom­min) niihin vaa­timuk­si­in, joi­ta nykyi­nen kult­tuuri men­estyjältä edel­lyt­tää. Se seik­ka, että nykyisessä kult­tuuris­sa abo­rig­i­naalit eivät pär­jää niin hyvin kuin euroop­palaisen (tai aasialaisen, sitä parem­pi) geenistön syn­tymälah­janaan saa­neet ihmiset pär­jäävät ei siis seli­ty rak­en­teel­lisel­la rasis­mil­la vaan syn­nyn­näisil­lä perin­nöl­lisil­lä eroil­la. Voidaan toki argu­men­toi­da, että väli­neetön euroop­palainen on geenistöltään, että tiedoil­taan huonom­min sovel­tu­va Aus­tralian erä­mai­hin kuin abo­rig­i­naali. Tämän tun­nus­t­a­mi­nen vain lisää pont­ta väit­teeseen, että voi olla toisinkin päin, että abo­rig­i­naali on tiedoil­taan, että geenistöltään huonos­ti sopeu­tu­va anglo-amerikkalaiseen kulttuuriympäristöön. 

    en halua nyt kom­pro­met­toi­da itseäni. (kuten osmo soin­in­vaara ilmaisi) halu­an vain tuo­da ilmi näke­myk­siäni ja miel­teitäni asi­as­ta. olen valmis vai­h­ta­maan mielip­iteitäni jos vaku­ut­tavasti min­ulle asia esitetään. Pelkään kuol­lak­seni, että min­ut leimataan rasis­tik­si, kos­ka olen ilmais­sut käsi­tyk­siä ja havain­to­ja roduista ja älykkyydestä. 

    Vielä yksi kysymys (colum­bo)? kun ajat­telee, että lyn­nin tutkimuk­sia lukenut uus­nat­si saa innoit­teen ajatel­la, että on älykkäämpi kuin jokainen kohtaa­mansa afrikkalainen, niin saako hän m yös innoit­teen ajatel­la, että jokainen kohtaa­mansa kiinalainen on älykkäämpi ja täten rodullis­es­ti ylevämpi mas­ter race kuin hän itse.

  19. Osmo: “En ole näh­nyt tutkimus­ta, mut­ta enti­nen tilas­toti­eteil­i­jä tark­istaisi heti, mitä maaseudul­la tarkoitetaan”.
    Kirkkon­um­men ja Nur­mi­jär­ven kol­le­gat nos­ta­vat Pihtiputaan mum­mon kan­sain­väliseen kär­keen, ohi pääkaupunkimme aivok­lus­terin. Onnit­te­lut Mum­molle, älykäs ja pystyvä seniorikansalainen.

  20. “Voitko tämän väit­teesi tuek­si maini­ta esimerkke­jä yhteiskun­nal­li­sista olo­suhteista, jot­ka suo­si­vat lah­jat­to­muut­ta lah­jakku­u­den sijaan? Mikä on ympäristö, jos­sa uut­ta oival­ta­va, oppi­maansa nopeasti sovelta­va, toimivia ratkaisu­ja kek­sivä yksilö olisi huonom­mas­sa ase­mas­sa kuin näi­hin heikom­min kykenevä lajitoverinsa?”

    Ihan väistämät­tä tulee mieleen sel­l­ainen patri­arkaa­li­nen ja taikauskoinen yhteiskun­ta, jos­sa nais­ten sor­to ja kiihkomonoteis­mi val­lit­se­vat. Lait ja oikeuslaitok­sen pros­es­sit ovat peräisin jumalal­li­sista näy­istä yli tuhan­nen vuo­den takaa. Koulus­sa pän­tätään lähin­nä “pyhiä” kir­joituk­sia. Kyseenalais­ta­jat tas­apäis­tetään nopeasti.

    Tuol­laises­sa paikas­sa jär­jestä ei tai­da olla kuin haittaa.

  21. Maan­pin­nalle:

    “Kirkkon­um­men ja Nur­mi­jär­ven kol­le­gat nos­ta­vat Pihtiputaan mum­mon kan­sain­väliseen kär­keen, ohi pääkaupunkimme aivoklusterin.”

    Aikanaan net­tideit­tail­lessa tuli huo­mat­tua tuo maaseudun älykkäi­den nais­ten ilmiö. Vähän nuorem­mas­sa sukupolves­sa tosin. Kaupungeis­sa sta­tussym­bol­it ovat nuo­rille naisille kaik­ki kaikessa ja näin elämä nuo­rille miehille vaikeaa. Maaseudun naiset ovat jotenkin ren­nom­pia ja silti ymmärtävät maail­man menoa yhtä hyvin. Toisaal­ta maaseudun naisille pitäisi sit­ten olla heti isot talot ja liu­ta kakaroi­ta. No, onnek­si sit­tem­min huo­masin, että on onnek­si toki älykkäitä naisia, jot­ka eivät ole kuin kohtu­ullisen materialistisia=)

  22. Ren­not maalaistytöt.
    Var­maan oikea huomio, kaupungeis­sa kanssakäymi­nen on enem­män muodol­lista ja teen­näistä. Teen­näisen ystävällistäkin.Tästä seu­raa sel­l­ainenkin harhakäsi­tys, että kaupunki­laiset sinäl­lään oli­si­vat esim. suvait­se­vampia tai avarakat­seisem­pia kuin Sim­peleen serkkun­sa, luul­tavasti päinvastoin.
    Eri asia on sit­ten se, että kaupungeis­sa syr­ji­tyt ja muuten omi­tuiset saa­vat tilaisu­u­den “kado­ta mas­saan” tai muo­dostaa muiden saman­lais­ten kanssa oman alakult­tuurin. On tärkeää huo­ma­ta että sil­loin ei ole kysymys suvait­semis­es­ta, vaan siitä että suuri väkimäärä antaa mah­dol­lisu­u­den eriy­tyä ja eristäytyä.

  23. Maan­pin­nalle:

    “Tästä seu­raa sel­l­ainenkin harhakäsi­tys, että kaupunki­laiset sinäl­lään oli­si­vat esim. suvait­se­vampia tai avarakat­seisem­pia kuin Sim­peleen serkkun­sa, luul­tavasti päinvastoin.”

    Tun­tuu siltä, että Suo­mi on tämän nykyaikaisen tiedonväl­i­tyk­sen ansios­ta jo niin paljon yht­enäistynyt, että ero suvait­se­vaisu­udessa ja avarakat­seisu­udessa lie­nee paljon suurem­pi henkilöi­den välil­lä kuin eri­lais­ten asuin­paikko­jen välillä.

    Muodol­lisu­us ja kohteliaisu­udet ovat toisaal­ta myös toisen yksi­ty­isyy­den arvostamista jota taas kaupunkikult­tuuris­sa arvoste­taan enem­män kuin maaseudul­la. Lisäk­si monis­sa muis­sa mais­sa, joi­hin esimerkik­si mon­et Helsingis­sä työsken­televät ovat sään­nöl­lis­es­ti yhtey­dessä, käyt­täy­tymiskood­is­to ainakin työa­siois­sa on meitä paljon muodol­lisem­paa. Omien ja edus­tamien­sa asioiden eteen­päin viemisek­si ainakin euroop­palaista ja amerikkalaista tapakult­tuuria on hyvä kohtu­ullises­sa määrin tuntea. 

    Yksi­tyiselämän mukavu­ut­ta ajatellen taas läm­min ja ren­to seu­ra on sitä paras­ta. Voi olla niin, että kaupunki­lais­nainen joutuu nyky-yhteiskun­nas­sa rak­en­ta­maan aidon yti­men­sä ympärille pak­sum­man panssarin kuin maalais­serkkun­sa ja näin joskus huka­ta yti­men­sä itseltäänkin. 

    Voi olla, että saman­lainen ilmiö on miehissäkin, mut­ta jotenkin tun­tuu että miehissä pyrkimys aitouteen on jotenkin enem­män luon­tainen ja naiset helpom­min ehkä hieno­tun­teisu­ussy­istä kau­nis­tel­e­vat ja siitä tulee tuo teen­näisyy­den vaikutelma. 

    Toisaal­ta hieno­tun­teisu­us on em. euroop­palaista tapakult­tuuria ja sitä on hyvä oikeis­sa paikois­sa osa­ta, kun­han muis­taa olla pohjim­mil­taan rehellinen.

  24. YLE:n tiedeuutis­ten mukaan viit­tauk­set rotu­jen välisi­in älykkyy­seroi­hin ovat eri­tyisen tule­narko­ja, kun tutk­i­taan micro­cephalin-geenin D‑muotoa ja ASPM-geenin eri muo­to­ja. Uuti­nen käsit­telee Chi­gagon yliopis­ton tutk­i­jaryh­män ihmisen aivo­jen evoluu­tio­ta käsit­televää tutkimus­ta. Tieteessä ei kuitenkaan voi olla mitään tule­narko­ja kysymyk­siä. Tieteen­tek­i­jöi­den tehtävänä on saavut­taa tieteel­lisen menetelmän avul­la mah­dol­lisim­man oikea näke­mys todel­lisu­u­den rak­en­teesta ja toimin­nas­ta. Tieteen­tek­i­jöi­den ei pidä olla poli­it­tis­ten päät­täjien, medi­an, talouselämän, kult­tuuri­vaikut­ta­jien tai minkään muunkaan tahon talu­tus­nuo­ras­sa. Nämä tahot voivat pitää mitä tahansa tieteel­listä kysymys­tä tule­narkana, mut­ta se ei saa vaikut­taa tieteen­tek­i­jöi­den tekemään tutkimukseen. 

    Tässä lain­aus kyseis­es­tä uutisesta:
    “Kaik­ki tutk­i­jat eivät ole vielä vaku­ut­tunei­ta löy­dön merk­i­tyk­ses­tä ja eri­tyis­es­ti viit­tauk­set rotu­jen välisi­in älykkyy­seroi­hin ovat tule­narkaa tavaraa. Samas­sa Sci­ence-lehdessä Lah­nin tutkimus­ta kom­men­toin­ut Michael Bel­ter varoit­taa vetämästä liian nopei­ta johtopäätök­siä. Mikään geeni ei toi­mi ain­oas­taan aivois­sa, vaan jonkun geen­imuodon rikas­tu­mi­nen voi johtua sen eduista aivan muual­la ihmise­lim­istössä. Myös mutaa­tioiden syn­nyn ajoit­tumi­nen juuri tärkeisi­in his­to­ri­al­lisi­in kään­neko­hti­in kuu­lostaa liian hyvältä ollak­seen tot­ta. Lisää tutkimuk­sia tarvitaan.” 

    http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=ter veys&osannimi=tutkittua_dementia&jutunid=5665

  25. Nämä älykkyys sitä ja lah­jakku­us tätä keskuste­lut ovat main­io­ta viihdet­tä. Älykkyys ja lah­jakku­us eivät ole absolu­ut­tisia totuuk­sia yksi ja yksi, joista ynnäämäl­lä aina saadaan kak­si. Älykkyys ja lah­jakku­us liukenevat esimerkik­si alko­holi­in ja uni­va­je tai stres­si huteroit­taa ne hel­posti. Sit­ten jää vielä pohdit­tavak­si kysymys, mihin älykkyyt­tä ja lah­jakku­ut­ta tarvi­taan ja käytetäänkös niitä sit­ten siihen vaiko esimerkik­si viihdyt­tävi­in fik­sui­hin keskustelui­hin. Keskimäärin älykäs yhä selviää sel­l­ais­es­ta tilanteesta, mihin keskimäärin fik­su ei joudu. 

    Hyvää Uut­ta Vuot­ta Osmo ja osallistujat!

  26. Keskisuo­ma­lainen 31.12.2008 tut­ki ja todisti, että kansakun­na sisäl­läkin on lahjakkuseroja;)

    “Pienis­sä kun­nis­sa annetaan parem­pia numeroita”
    todistukseen.

    http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/pieniss%C3%A4-kunnissa-annetaan-oppilaille-parempia-numeroita(48709).ece

    Pieni lain­aus:
    “Keskiar­von perus­teel­la maan huono­ta­soisin yläk­oulu on Helsin­gin Naulakallion koulu 6,09:n keskiar­vol­la. Maan paras puolestaan on Helsin­gin Sak­salainen koulu 9,13:lla. Koulu­jen keskiar­vo­ero on yli kolme numeroa. Pääkaupunkiseudun kaupunkien väliset keskiar­vo­erot ovat suuria.”

  27. Jami,

    Link­ki ei avaudu minulla ?

    Val­takun­nal­lis­ten tasokokei­den ja myös Pisa-tes­tauk­sen tulosten poh­jal­ta on tosi­aan todet­tu, että samoil­la tiedoil­la ja osaamis­ta­sol­la saa hyvin eri­laisia arvosano­ja riip­puen asuinpaikasta. 

    Lapis­sa ja Pohjois-Kar­jalas­sa samal­la äidinkie­len hallinnal­la annetaan keskimäärin kak­si, jopa kolme numeroa parem­pi arvosana todis­tuk­seen kuin Helsin­gin tasokkaim­mis­sa kouluis­sa. Muis­sakin aineis­sa ero oli numeron luokkaa.
    Efek­ti toimii myös paikkakun­tien sisäl­lä siten, että huono­ta­soi­sis­sa kouluis­sa saa suh­teessa parem­pia arvosanoja. 

    Kos­ka keski­as­teen koulu­tuk­seen pyritään pääsään­töis­es­ti päät­tö­todis­tuk­sen arvosanoil­la, on alueelli­nen epä­tasa-arvo ilmeinen. 

    Koulu­jen parem­muud­es­ta keskustel­lessa on tietysti aina otet­ta­va huomioon, että arvosanat tulee suh­teut­taa oppi­la­sainek­seen. Kouluis­sa, joi­hin on kasautunut aka­teemis­ten van­hempi­en lap­sia ovat oppimis­tu­lok­set ehkä vain näen­näis­es­ti parem­pia. Paras kouluhan on itse asi­as­sa sel­l­ainen, jos­sa rupusak­ista leiv­otaan keskinker­taisuuk­sia …tai keskinker­taisuuk­sista huippuja.

  28. Kiitoskset Osmolle asian mie­lenki­in­tois­es­ta käsit­telystä. Kir­joitin muu­ta­man sanan aiheesta, mut­ta aihe venähti sen ver­ran laa­jak­si, että julkaisen sen omas­sa blo­gis­sani, enkä tuki kom­ment­tiosas­toa sil­lä. http://hiiden.blogspot.com/2007/12/rotumyytti.html

    Tiivistäen otan kan­taa, miten rotukäsit­teestä on niin eri­laisia käsi­tyk­siä johtuen todel­lisu­us­vas­tais­ten ide­olo­gioiden värit­tämästä keskustelus­ta ja itse käsit­teen abstrak­tista omi­naisu­ud­es­ta. Objek­ti­ivis­es­ti havain­noiden, voidaan kuitenkin huo­ma­ta tiety­ille maanti­eteel­lisille pop­u­laa­tioille kasaan­tu­vista perin­nöl­li­sistä omi­naisuuk­sista, jot­ka menevät pitem­mälle, kuin pelkkien kuvako­rt­tien lisäämiseen tai vähen­tämiseen pakas­ta. Tämä on myös sopusuh­teessa havaitun evoluu­tion kanssa, jos­sa ihmi­nen erkaan­tui sim­panssista ja jakaan­tui moniksi sukupu­ut­toon kuolleek­si ihmis­la­jik­si ja myöhem­min maanti­eteel­lisik­si “roduik­si”. Nykyiset havaitut erot ovat pääasi­as­sa sopeu­tu­mia eri­laisi­in ympäristöi­hin, jois­sa äkilli­nen muu­tos on luon­nut kas­va­neen sopeu­tu­mi­s­paineen, johon kas­va­neet pop­u­laa­tiokoot ovat pystyneet vas­taa­maan. Seu­rauk­se­na nyky­isin havait­ta­va ihmis­pop­u­laa­tioiden laa­ja kir­jo, jois­sa ilme­nee myös ennal­ta arvaa­mat­to­mia muutoksia.

  29. “Joku mainit­si min­ulle lähet­tämässään viestis­sä, että Stal­in­in puhdis­tuk­ses­sa kuolleet 20 miljoon­aa venäläistä oli­vat pääasi­as­sa älymys­tö­suku­jen jäseniä.”

    Lukekaa sitä Vankileirien saaris­toa. Suurin osa Stal­in­in puhdis­tuk­sis­sa kuolleista oli musikoi­ta. Maaseudun tuhoami­nen laa­joil­la väestön­si­ir­roil­la ja van­git­semisil­la oli nimeno­maan se “suuri ter­rori”, älymys­tön vain­oami­nen oli “pieni ter­rori”, Robert Con­questi­in viitatakseni.

    Muuten, olisi syytä sitäkin pohtia, miten euroop­palais­ten keskimääräiseen älykkyy­teen vaikut­ti se, että katolisen kirkon yli­val­lan aikana älykkäim­mät poimit­ti­in papeik­si ja selibaattiin.

  30. “Vaki­in­tuneis­sa yhteiskun­nis­sa ylälu­ok­ka pystyy han­kki­maan rikkaut­ta kog­ni­ti­ivisil­la kyvy­il­lä, yhteiskun­nan ja yri­tys­ten johtamisel­la. Kask­ivil­je­lykau­den Suomes­sa teo­reet­ti­nen lah­jakku­us ei ollut saman­lainen men­estys­tek­i­jä kuin siir­tomaakau­den Britanniassa.”

    Tuskin­pa. Siir­tomaakau­den Bri­tan­ni­as­sa hal­lit­si perin­nölli­nen ylälu­ok­ka, ja vielä nykyäänkin oikeat van­hem­mat ovat Bri­tan­ni­as­sa yhteiskun­nal­lisen men­estyk­sen (= rahan ja arvos­tuk­sen) kannal­ta tärkeämpi tek­i­jä kuin lah­jakku­us. Siir­tomais­sa oli kyl­lä men­estymisen mah­dol­lisuuk­sia köy­hille ja työteliäille, mut­ta ne oli­vat sit­ten nimeno­maan _siirtomaissa_ men­estymisen mah­dol­lisuuk­sia. Ei ollut mitenkään itses­tään selvää, että siir­tomais­sa pätevöi­tynyt henkilö nousee lor­di iso­her­ran ohi.

  31. On eet­tis­es­ti väärin ja myös tieteel­lis­es­ti pätemätön­tä soveltaa rodullista älykkyyso­let­ta­maa jokaiseen vas­taan­tule­vaan mustaihoiseen.

    Sen sijaan kokon­aisi­in kansakun­ti­in voi rodullista älykkyyso­let­ta­maa soveltaa. Minä en ainakaan aio investoi­da mitään mai­hin, jos­sa keskiver­to työn­tek­i­jä on älykkyy­deltään suo­ma­laisen kehi­tys­vam­maisen tasol­la. En myöskään aio tuh­la­ta aikaani haas­tat­tele­mal­la mus­tai­hoisia työn­hak­i­joi­ta, jos vain valkoisia tai keltaisia riittää. 

    Afrikan maid­en aut­ta­mi­nen, huo­maan, on myös selvästi ollut vääril­lä raiteil­la. Ohjak­si­in pitää pistää kehi­tys­vam­mais­ten kanssa töitä teke­viä ter­veysalan ammat­ti­laisia. Mei­dän mielestämme Hes­burg­erin pihv­in­pais­to on yksi har­voista ammateista, johon afrikkalais­ten maid­en talous voi perustua.

    Tietysti on mah­dol­lista, että Van­hanen, Lynn ja Eli­nan kaltaiset innokkaat myötäjuok­si­jat eivät tun­nekaan kaikkea asi­aan liit­tyvää tietoa. Sepä vas­ta olisikin noloa, sil­lä sil­loin tule­vat sukupol­vet lait­ta­vat hei­dät samaan kat­e­go­ri­aan aiem­pi­en rasistien kanssa, siis niiden jot­ka oli­vat ihan var­mo­ja, että juu­ta­laiset piti polt­taa ja neeker­it orjuuttaa.

    Niin tai näin, Tatu Van­hasen kuu­luu jäädä his­to­ri­aan yht­enä merkit­tävim­mistä maail­man­his­to­ri­aan vaikut­taneista suo­ma­lai­sista. Vai kek­si­ikö joku toisen suo­ma­laisen joka on onnis­tunut hidas­ta­maan glob­al­isaa­tio­ta tehokkaam­min kuin “älä ainakaan Afrikkaan investoi” ‑Van­hanen. Erikoinen ase­ma miehel­lä, jota oma poi­ka poi­ka Hesarin Kuukausili­it­teessä piti vanhuudenhöperöinä.

  32. Nim­imerk­ki Noz­ic kir­joit­taa omas­sa blogissaan:

    Soin­in­vaara kir­joit­taa, että älykkyys ei ole rotuom­i­naisu­us, kos­ka kaik­ki rodut ovat älykkyy­den suh­teen het­ero­geenisia. Soin­in­vaaran argu­ment­ti on siis, että kos­ka kaik­ista roduista löy­tyy sekä tyh­miä että älykkäitä, ei älykkyys ole rotuom­i­naisu­us. Analogi­nen argu­ment­ti olisi, että pitu­us ei ole sukupuo­liom­i­naisu­us, kos­ka löy­tyy sekä pitk­iä naisia että lyhy­itä miehiä. Soin­in­vaaran argun­ment­ti on siis puh­dasver­i­nen hyökkäys olk­inukkea vas­taan. Keskustelua ei käy­dä siitä, onko vaikka­pa koko mus­ta rotu koko valkoista rotua vähem­män älykästä, vaan siitä onko rotu­jen välil­lä keskimääräisiä älykkyyseroja.

    Noz­ic ei ymmärtänyt point­tiani. Nais­sukupuoleen liit­tyy tek­i­jöitä, jot­ka heiken­tävät miehi­in ver­rat­tuna pitu­uskasvua kaikil­la naisil­la. Kos­ka pitu­u­teen vaikut­ta­vat muutkin asi­at, miesten ja nais­ten­pitu­us­jakau­mat menevät osit­tain päällekkäin. Nuo pitu­ut­ta lyhen­tävät tek­i­jät ovat ovat läs­nä jokaises­sa naises­sa. Sik­si se on sukupuoliominaisuus.

    Min­ulle ei kukaan ole pystynyt esit­tämään geeniä, joka heiken­täisi älykkyyt­tä ja joka olisi kaikil­la etnisil­lä afrikkalaisil­la. Eri­laisia aivo­jen kap­a­siteet­ti­in liit­tyviä geene­jä on eripuo­lil­la maail­maa asuvil­la eri­laisia määriä. Tämä vaikut­taa keskiar­voihin, mut­ta se ei ole rotu­un suo­raan liit­tyvä omi­naisu­us kuten hor­moni­toimin­nan piir­teet ovat sukupuoleen liit­tyvä ominaisuus.

  33. Tomi sanoo:

    “Tietysti on mah­dol­lista, että Van­hanen, Lynn ja Eli­nan kaltaiset innokkaat myötäjuok­si­jat eivät tun­nekaan kaikkea asi­aan liit­tyvää tietoa.”

    Se on varsin mah­dol­lista. Tun­netko sinä? 

    Val­ista toki Van­has­ta ja Lyn­niä ja meitä myötäjuok­si­joi­ta. Olen ehdot­toman avoin kaikille ajatuk­sille aiheen ympäril­lä. Uskallan luva­ta sen myös Van­hasen ja Lyn­nin puoles­ta. En ole mis­sään yhtey­dessä väit­tänyt tun­te­vani kaikkea asi­aan liit­tyvää tietoa. Olen tehnyt päätelmäni tiedey­hteisön julkisen debatin perus­teel­la… Ker­ro toki, jos sin­ul­la on tämän ulkop­uolel­la ole­vaa salaista tietoa. 

    “Afrikan maid­en aut­ta­mi­nen, huo­maan, on myös selvästi ollut vääril­lä raiteilla”

    Afrikan maid­en aut­ta­mi­nen on tosi­aan ollut vääril­lä raitel­la. Vai oliko tämä iro­ni­aa? Eivätkö tulok­set puhu puolestaan? Jos esität yhden indikaat­torin siel­lä parem­paan suun­taan, esitän sin­ulle kymme­nen muu­ta huonom­paan suun­taan jät­timäi­sistä sinne syy­de­ty­istä sum­mista huoli­mat­ta. Varsin alen­ta­vana pidän sävyä sanas­sa “aut­ta­mi­nen”. Mitä hol­hot­tavia he meille ovat, jos ker­ran kyvyt ovat yhdenvertaiset?

    Heilu­tat nyt sitä alhais­in­ta kort­tia niput­ta­mal­la min­ut orju­u­den tai ihmis­ten polt­tamisen puoles­ta puhu­jak­si. En voi muu­ta siihen sanoa kuin että “voi pyhä yksinkertaisuus”…

  34. Osmo on jämäkkänä aja­tusten­sa takana: 

    “Min­ulle ei kukaan ole pystynyt esit­tämään geeniä, joka heiken­täisi älykkyyttä”

    Jes­sus sentään!

    Min­ullekin umpi­maal­likkona on itses­tään­selvyys, ettei älykkyy­den perin­nöl­listä osu­ut­ta säätele jokin yksit­täi­nen geeni.

    Ei muuten pitu­uskasvuakaan… Osmon pitää men­nä perin­nöl­lisyysti­eteen peruskurssille jo tänä keväänä.

  35. Pakko vielä kom­men­toi­da Tomia.. 

    “Vai kek­si­ikö joku toisen suo­ma­laisen joka on onnis­tunut hidas­ta­maan glob­al­isaa­tio­ta tehokkaam­min kuin “älä ainakaan Afrikkaan investoi” ‑Van­hanen.”

    Kyl­lä nyt luk­i­jakun­ta vaku­ut­tuu vimeistään tässä vai­heessa siitä, että “van­hu­u­den­höperö” Van­hanen Pohjolan perukoil­ta on Afrikan kur­ju­u­den per­im­mäi­nen syy. Glob­al­isaa­tio pysähtyi kuin seinään.…

    (LOL)

  36. Minä en ymmärtänyt Tomin kir­joituk­ses­ta yhtään mitään. Ilmeis­es­ti siinä oli osa iro­ni­aa ja osa tosis­saan kir­joitet­tua, mut­ta luk­i­jalle epä­selväk­si jäi mis­sä kohdin ja kumpaa. 

    Miten muuten Van­hanen voi samaan aikaan olla van­hu­u­den­höperö ja Suomen merkit­tävin glob­al­isaa­tion hidas­ta­ja? Ehkä tuokin oli iro­ni­aa Tomin kir­joituk­ses­sa, mut­ta kysyn vakaval­la naa­mal­la silti, kos­ka vas­taa­van tyylisi­in väit­teisi­in tör­mää V & L koskevas­sa debatis­sakin vähän väliä. Her­rat ovat täysin mar­gin­aal­isia sekopäitä joi­ta kukaan ei ota tosis­saan sil­loin kun arvioidaan hei­dän tuo­to­sten­sa tieteel­listä pätävyyt­tä. Mut­ta heti kun ale­taan keskustel­la siitä, saako tuol­laisia tulok­sia julka­ista, Van­hanen ja Lynn muut­tuvatkin merkit­täviksi tiedemiehik­si joiden teuo­tok­sil­la on val­ta­va näkyvyys ja vaiku­tus ihmis­ten ajatteluun. 

    Huikeaa seu­rat­tavaa on se itsepetok­sen ja ris­tiri­itais­ten argu­ment­tien määrä jota tiedosta­va osa­puoli solke­naan suoltaa.

  37. Eli­na:

    ““Min­ulle ei kukaan ole pystynyt esit­tämään geeniä, joka heiken­täisi älykkyyttä”

    Jes­sus sentään!

    Min­ullekin umpi­maal­likkona on itses­tään­selvyys, ettei älykkyy­den perin­nöl­listä osu­ut­ta säätele jokin yksit­täi­nen geeni.”

    Ajat­telin ensin jät­tää tämän Eli­nan kom­mentin julkaise­mat­ta, kos­ka hän siteer­aa min­ua väärin, mut­ta ran­gais­tuk­sek­si väärin siteer­aamis­es­ta julkaisen sittenkin.

    Oikea sitaat­ti on:
    Min­ulle ei kukaan ole pystynyt esit­tämään geeniä, joka heiken­täisi älykkyyt­tä ja joka olisi kaikil­la etnisil­lä afrikkalaisilla.

    Yksit­täisiä älykkyy­teen vaikut­tavia geene­jä on löy­det­ty runsaasti. 

  38. Jos tuon ‘rotuom­i­naisu­us’ sanan määrit­telee tuol­la taval­la, menet­tää se merk­i­tyk­sen­sä. Toisin­sa­noen se ei kuvaa mitään konkreet­tista asiaa.

    Ihmi­saivo­jen rakenne ovat niin mon­imutkainen, että niiden rak­en­tamiseen tarvi­taan val­ta­va määrä DNA-dataa. Tähän dataan mah­tuu val­ta­va määrä ero­ja ihmiskun­nan, rotu­jen ja yksilöi­den välil­lä, joten mitään yksit­täisiä geene­jä, joista älykkyys rak­en­tuu, ei tul­la koskaan määrit­telemään (vaikkakin joil­lain voi olla huo­mat­tavi­akin vaiku­tuk­sia). Sop­paan pitää lisätä myös kehon muut raken­nu­sosaset, jot­ka määrit­televät aivo­jen toim­intaa, kuten hor­moonit, ais­tit, anato­mia. Nämä puolestaan ovat vuorovaiku­tuk­ses­sa muun kehon kanssa, ja niin edelleen. Lop­ul­ta voidaan melkein sanoa, että kaik­ki geen­it ovat vaiku­tuk­ses­sa aivo­jen toimin­nan suh­teen. Nämä suh­teet myös ratkai­se­vat gee­nien sisäisen kamp­pailu ihmiske­hon resurs­seista. Joku ympäristö vaatii tietyn­laista sopeu­tu­mista, ja kaik­ki ihmisen vaikut­ta­vat geen­it käyvät läpi muut­tumis ja val­in­ta pros­essin, jol­loin tietyt omi­naisu­udet kasaan­tu­vat, vaik­ka mitään yksit­täistä mullis­tavaa geeniä ei olisikaan. Aivo­jen kohdal­la suurem­pi koko vie ener­giaa, tarvit­se­vat enem­män aikaa kehit­tyäk­seen (joka puolestaan vaikut­taa muuhun lisään­tymis omi­naisuuk­si­in), vaaran­taa syn­ny­tyk­sen ja vaatii suurem­man lan­tion. Lev­en­tynyt lan­tio puolestaan vaatii jalko­jen muodon muut­tamista. Ja jot­ta aiv­ot saisi­vat lisää tilaa päässä, niin siir­tymi­nen pehmeäm­pään rav­in­toon aut­taa, kun päätä ei tarvitse rak­en­taa jät­timäisiä ja vahvo­ja leuko­ja palvele­maan. Jopa melani­inil­la on oma toim­intansa aivois­sa. Ollaan havait­tu, että sin­isilmäisil­lä on hie­man pienem­pi lääkeaine­herkkyys ja suurem­pi ris­ki alko­holisoitua. Yleisen stereo­typ­i­an mukaan myös sin­isilmäi­nen pohjo­is­maalainen on luon­teeltaan sulkeu­tuneem­pi, kuin esim. juuri Afrikan mus­tat rodut.

    Analo­giana auto­jen kehi­tys, jol­loin ensim­mäis­es­tä autok­si luet­tavas­ta vem­peleestä alkoi kehi­tys par­rem­pi­en auto­jen luomisek­si. Vaik­ka parem­pia ratkaisu­ja kek­sit­ti­in, niin yhä enem­män piti valmis­taa auto­ja tiet­ty­i­hin ympäristöi­hin ja käyt­töom­i­naisuuk­si­in. Erä­maas­sa ajet­taes­sa on isoista renkaista, korkeas­ta maavaras­ta ja kulu­tuk­senkestävyy­destä hyö­tyä; Kil­pa-auton pitää olla mata­la ja tilaa vain kuskille ja rak­en­teen kestok­si riit­tää yksi kisa; Kaupunki­laiselle taas pieni ja vähän polt­toainet­ta vievä on ollut suosit­tu val­in­ta. Ja kun yhtä omi­naisu­ut­ta tuu­naa, niin pitää myös mui­ta omi­naisuuk­sia sopeut­taa siihen. Kaik­ki nämä ovat auto­ja, eikä mitään yhtä mut­te­ria voi­da nimetä määrit­telemään auto­tyyp­pia, mut­ta kaikil­la voidaan kat­soa ole­van joitain “tyyp­pi­om­i­naisuuk­sia”.

    Jaloste­taan pyg­mi­heimo geen­itekni­ikan keinol­la siten, että val­i­taan kaik­ki älykkyy­teen posi­ti­ivis­es­ti vaikut­ta­vat geen­it, niin että saadaa nos­tet­tua koko väestön kek­si IQ >60 Euroopan­ju­u­ta­lais­ten tasolle ~115, niin että myös huip­puä­lykkäitä tieteen nobelis­te­ja olisi joukos­sa. Epäilen, että täl­läi­nen onnis­tuu, vaik­ka pystyt­täisi­in nimemään 55 geeniä, joista jokainen nos­taa IQ:ta yhdel­lä pis­teel­lä. Edes tuhan­sien harv­inais­ten pyg­migee­nien löytämi­nen, jot­ka nos­taisi­vat jokainen IQ:ta, ei takaa parem­paa lop­putu­losta, kos­ka geen­it eivät ole valikoituneet toimimaan 

  39. Kir­joituk­seni ei ollut iro­ni­aa. Ihan oikeasti en aio sijoit­taa mitään Afrikkaan, kos­ka minus­sa on herän­nyt epäilys, että sikäläiset todel­la ovat keskimäärin suo­ma­laisen kehi­tys­vam­maisen tasol­la. Hul­lua olisi pistää vähiä raho­jaan sel­l­aiseen sop­paan. Afrikkalais­ten työn­hak­i­joiden haas­tat­telukin on kallis­ar­voisen ajan hukkaan heit­tämistä ihan oikeasti, jos mui­ta on tarjolla. 

    Jos siis ottaa van­haset, eli­nat ja mat­ti hoot tosis­saan. Ja täy­tyy kai ottaa, kun niin kiihkeästi noiden jut­tu­jen puoles­ta puhutaan. Mut­ta, kuten kir­joitin taas ihan vakavis­sani, noloa olisi jos myöhem­min pal­jas­tu­isi, ettei ihan niin kiihkeä olisi kan­nat­tanut ollakaan. Siis meille vain noloa mut­ta mon­elle afrikkalaisille kuolemaksi.

    Ihan tot­ta oli myös se, että Mat­ti Van­hanen vih­jaisi isän­sä ole­van van­hu­u­den­höperö. Minä en ole tietenkään vas­tu­us­sa päämin­is­terin esit­tämistä mielipiteistä. 

    Ja ihan tosis­sani kysyin, kek­si­ikö joku toisen suo­ma­laisen jon­ka voisi kuvitel­la vaikut­ta­neen enem­män maail­man­his­to­ri­aan kuin Tatu Van­hasen. Oma näp­pitun­tu­mani on, että tietyis­sä kon­ser­vati­ivipi­ireis­sä ja muiden epämiel­lyt­tävien mut­ta vaiku­tus­val­tais­ten ihmis­ten kesku­udessa Vahaseen ja Lyn­ni­in viit­taami­nen on muut­tunut hyväksyt­täväk­si argumentiksi.

    Oliko täl­lä ker­taa tarpeek­si selvästi sanottu?

  40. Tarken­nuk­se­na sekavaan tek­sti­in ‘yksit­täis­es­tä geenistä’ vielä sen ver­ran, että jos ‘rotuom­i­naisu­u­teen’ vaa­di­taan jonkun koko rotu­un fik­saan­tunut geeni, niin sil­loin yksinker­taisim­mil­laan se on juuri se yksit­täi­nen, mut­ta kos­ka geeneil­lä on niin laa­jat vaiku­tuk­set pitkin ihmiske­hoa, on saadaan näi­den posi­ti­ivisel­la valin­nal­la omi­naisu­us fik­saan­nutet­tua pop­u­laa­tioon. Kyse on siis juurikin rotuOM­I­NAISU­UD­S­TA eikä rotuGEENISTÄ.

    Geneet­ti­nen vari­aa­tio on itsessään huo­mat­ta­va, vaik­ka sitä usein vähätellään:
    http://dienekes.blogspot.com/2007/04/prediction-of-continent-of-origin-using.html

  41. Jot­ta vaiken­e­m­i­nen ei olisi myön­tämisen merkki,ilmoitan, että pidän täysin täysin jär­jet­töminä väit­teitä, että puo­let afrikkalai­sista olisi henkiseltä suori­tuskyvyltään kehi­tys­vam­maisen tasolla.olen sen­tään ollut Afrikas­sa. Mit­tauk­sis­sa on jotain vikaa. Kun en tiedä, miten ne on tehty, en ryhdy julkises­ti arvaile­maan, mikä on näin jär­jen­vas­taiseen tulok­seen johtanut. 

    Sen ver­ran voin arvaus­tani raot­taa, että jos suo­ma­lainen aikuinen saa älykkyys­testis­sä tulok­sek­si 60 pis­tet­tä, hän on mitä toden­näköisem­min vam­mainen monil­la muil­lakin tavoin, esimerkik­si liikkuu kömpelösti.

  42. Osmo heit­tää taas kehään vah­vaa mutua, jos­sa ei ole totu­u­den häivää: 

    “Sen ver­ran voin arvaus­tani raot­taa, että jos suo­ma­lainen aikuinen saa älykkyys­testis­sä tulok­sek­si 60 pis­tet­tä, hän on mitä toden­näköisem­min vam­mainen monil­la muil­lakin tavoin, esimerkik­si liikkuu kömpelösti.”

    Älykkyysosamäärältään 70:n ja 79:n välille sijoit­tuvia henkilöitä on pidet­ty psykol­o­gis­es­ti heikkolahjaisina. 

    Lievästi kehi­tys­vam­maisik­si kat­so­taan henkilöt, joiden älykkyysosamäärä vai­htelee 50 ja 69 välil­lä. Lääketi­eteessä on käytössä diag­noosi Retar­da­tio men­tal­is levis. 

    Edel­lä maini­tu­il­la henkilöil­lä ei yleen­sä ole mitään puut­tei­ta karkeamo­tori­ikan alueella.

  43. Vielä lievästä kehitysvammasta:

    Lapset, joil­la diag­nosoidaan lievä kehi­tys­vam­ma käyvät yleen­sä taval­lista koulua mukaute­tus­sa opetuk­ses­sa. Heistä ei päälle päin voi huo­ma­ta vam­maisu­ut­ta yleen­sä mil­lään tavoin. Lievä kehi­tys­vam­ma on käytän­nössä esim. lukio-opin­to­jen esteenä, mut­tei mis­sään tapauk­ses­sa perusk­oulun oppimäärän, mikäli tuk­i­toimet ovat kohdallaan. 

    Down­in syn­d­roomas­ta kär­sivien ÄO on pääsään­töis­es­ti keski­vaikean kehi­tys­vam­maisen tasol­la (35–49 pis­tet­tä) Heistäkin suuri osa oppii luke­maan. Vas­ta täl­lä älykkyys­ta­sol­la ole­muk­seen tulee usein Osmon mainit­se­maa köm­pe­lyyt­tä ja ns. tyl­sämieli­nen katse.

  44. Me olemme län­si­mais­sa tot­tuneet siihen, että älyl­lis­es­ti kehi­tys­vam­mainen on myös jol­lain kausaalisel­la ja havait­taval­la taval­la fyy­sis­es­ti vam­mainen, ja tämä syn­nyt­tää mieliku­van. Kuitenkin toisi­naan myös tääl­lä tapaa ihmisiä, joit­ten _ainoa_ merkit­tävästi poikkea­va omi­naisu­us onkin vain mata­la ÄO, mut­ta he ovat sinän­sä ihan ter­veitä. Pin­takeskustelus­sa heitä ei huo­maa, ja katuku­vas­ta he eivät ero­tu. Vas­ta hie­man syväl­lisem­mässä keskustelus­sa alkaa mieleen hiip­iä epä­muka­va, sur­re­al­isti­nen tunne, kuin kuul­lessaan vironkielistä tek­stiä: On aivan kuin juuri _melkein_ ymmärtäisi, ja yleen­sä vais­tom­ais­es­ti alka­akin etsiä syytä ensik­si omas­ta ymmär­ryk­ses­tä ja seli­tyskyvys­tä, kos­ka, toinen vai­h­toe­hto tun­tuu niin uskomattomalta.

  45. Catili­na,

    Aivan! Sanal­la kehi­tys­vam­ma on sel­l­ainen kaiku, että monille tulee mieleen kuo­laa val­u­va suu auki möl­löt­tävä idioot­ti. Tosi­asi­as­sa lievästi kehi­tys­vam­maisen kanssa voi keskustel­la säästä ja muista ark­i­sista asioista aivan nor­maali­in tapaan. Vas­ta kun siir­ry­tään abstrak­tioi­hin tai tietämyk­seen, joka ei ole ihan itses­tään­selvää, niin saat­taa tosi­aan tul­la tämä sur­re­al­isti­nen tunne (hyvä sanaval­in­ta sinulta)

    Min­ulle kävi näin, kun jouduin tekemisi­in kahvit­telun merkeis­sä min­ulle tun­tem­at­toman mieheni tut­ta­van vai­mon kanssa. Jut­te­limme niitä näitä.. kyl­lä vähän aika ajoin mielessä kävi, etten tai­da varsi­naisen älykön kanssa olla tekemisissä.

    Mainitsin sit­ten, että olimme käyneet Berli­inis­sä kesän aikana. Tähän hän: “Mun siskokin on joskus käynyt kans samas­sa paikas­sa Ruot­sis­sa… eiku Per­li­ini­hän onkin Englan­nis­sa.…” Veti sanat­tomak­si kyllä. 

    Tämän per­heen lap­sista toinen läpäisi perusk­oulun EMU-opetuk­ses­sa, toinen ei lainkaan. Kuulin myöhem­min, että kyseisel­lä naisel­lakaan ei ollut perusk­oulun päät­tö­todis­tus­ta. Oma tari­nansa on tämä avi­o­li­it­to, jos­sa mies on tekni­ikan tohtori. 

    Älykkyysosamäärä ei tietenkään ole tasavä­li­nen asteikko, mut­ta jotain osvi­it­taa antaa se, että yli 80 pis­tet­tä pide­tään nor­maal­iä­lynä. Ero Osmon mainit­se­maan 60 pis­teeseen on siis sama kuin henkilöil­lä, joiden pis­teet ovat 100 ja 120. Ero näkyy spe­sifeis­sä, korkeam­mis­sa kog­ni­ti­ivi­sis­sa pros­es­seis­sa. Kumpikin kuitenkin oppii suun­nilleen samat asi­at. 120-pis­teinen vain nopeam­min, helpom­min ja toden­näköis­es­ti syväl­lisem­min ja pysyvämmin. 

    Eli huono argu­ment­ti ÄO:n mit­taus­tu­losten kiistämiseen Afrikas­sa on, että mata­la keskimääri­nen älykkyys jotenkin katuku­vas­sa näky­isi. Jotain muu­ta pitää vas­taväit­teek­si keksiä.

  46. Kova, oikeis­to­lainen antropolo­gian pro­fes­sori Vin­cent Sarich teki saman­su­un­taisia havain­to­ja Afrikas­sa kuin — pal­stan isän­tä. Itse asi­as­sa nuo havain­not oli­vat (läh­es ain­oa) asia, jos­ta ko. henkilö oli samaa mieltä vasem­mis­to­laishenkisen tyt­tären­sä kanssa. 

    He liikkui­v­at suh­teel­lisen laa­jasti eräässä Afrikan maas­sa, oli­vat tekemi­sis­sä eri­lais­ten ihmis­ten (mm. hotel­lien henkilökun­tien, oppaina toimivien “pai­men­to­lais­ten” yms.), ja tuli­vat siihen lop­putu­lok­seen, etteivät he olleet teke­mis­sä ÄO 70-ihmis­ten (no, oli­pas sanahirviö) kanssa. Em. pro­fes­sori muis­tut­ti vielä län­si­mai­sis­sa yliopis­tois­sa opiskele­vien afrikkalais­ten määrästä.

    Muis­tu­tan vielä, että Vin­cent Sarich oli niiden tieteen­har­joit­ta­jien joukos­sa, jot­ka aset­tui­v­at Bell Cur­ven ole­tusten taakse vuon­na 1994.

  47. En tiedä mainit­ti­inko asia jo, mut­ta Sci­ence ‑lehden val­it­se­ma “vuo­den läpimur­to” käsit­telee ihmis­ten geneet­tisiä ero­ja, jot­ka ovat aiem­paa luul­tua suurem­pia. Yksilöi­den välil­lä voi olla suuri­akin ero­ja genomeis­sa, ja nämä erot periy­tyvät. Lisäk­si ihmiskun­nan evoluu­tio näyt­tää kiihtyneen ja eriy­tyneen eri­lais­ten ympäristö- ja rav­in­totek­i­jöi­den takia.

    http://www.sciencemag.org/cgi/content/full/318/5858/1842

  48. Yksit­täis­ten maid­en tulok­sista sen ver­ran, että ainakin Päivän­tasaa­jan Guinean tulos oli peräisin testistä, joka oli tehty vam­mais­ten las­ten koulussa/orpokodissa.

    Arvostan vil­pit­tömästi sitä, että keskustelua ole sen­suroitu. Ain­oas­taan asi­at­tomat, selvästi loukkaa­vat kom­men­tit ovat siiv­ot­tu pois. 

    O.S., muis­taak­seni kir­joitit 2000-luvun alus­sa Suomen Kuvale­hteen kolum­ni, jos­sa käsit­telit samo­ja asioi­ta kuin nyt. Mielestäni kan­tasi ei ole muut­tunut juuri lainkaan — ainakaan tärkeimpi­en koh­tien osalta. Pyy­dän anteek­si pien­tä omahyväisyy­den puuskaani, mut­ta ihmette­len, mik­sei kukaan ole viitan­nut em. artikkeliin.

  49. Tuo­mas, sinä sanot: 

    “Yksit­täis­ten maid­en tulok­sista sen ver­ran, että ainakin Päivän­tasaa­jan Guinean tulos oli peräisin testistä, joka oli tehty vam­mais­ten las­ten koulussa/orpokodissa”

    Voisiko tähän saa­da läh­teen? Ainakaan minä en usko, että Van­hanen & Lynn oli­si­vat aineestoon­sa tuol­laista oto­s­ta huo­li­neet. En usko!

    “Ain­oas­taan asi­at­tomat, selvästi loukkaa­vat kom­men­tit ovat siiv­ot­tu pois.” 

    Mis­tä tiedät, mitä täältä on sen­suroitu? Oletko mod­er­aat­torin pikku apulainen?

    Viitat­en vielä ylem­pään kom­ment­ti­isi Afrikan kokemuksista. 

    Miten saat tietoa palveluhenkilökun­nan älykkyysosamäärästä, kun käyt McDon­ald­sis­sa Nairo­bis­sa, Kööpen­ham­i­nas­sa tai New Yorkissa? Kehi­tys­vam­mais­ten kanssa työsken­nelleenä, voin ker­toa, että alem­mal­lakin ÄO:llä kuin mainit­se­masi 70 voi pär­jätä hyvin monis­sa työte­htävis­sä. Sosi­aa­li­nen lah­jakku­us peit­toaa pär­jäämisen Men­san kuviotesteis­sä men­nen tullen. Kyl­lä ne pirtelöt ja ham­puri­laiset oppii noin viidenkympin pisteillä. 

    Ja mik­si kan­sain­välis­ten hotel­lien recep­tioneis­sa ym. tör­mäisi juuri siihen keskimääräiseen afrikkalaiseen? Kaikel­la toden­näköisyy­del­lä siel­lä tör­mää afrikkalaiseen menestyjään.

  50. “Voisiko tähän saa­da läh­teen? Ainakaan minä en usko, että Van­hanen & Lynn oli­si­vat aineestoon­sa tuol­laista oto­s­ta huo­li­neet. En usko!”

    of 48 10–14-year olds in Equa­to­r­i­al Guinea, and so on, all were tak­en as mea­sures of ‘nation­al IQ’.[24] (wikipedia), ja etsin vielä sin­ulle läh­teen, jos­sa testiryh­mä maini­taan. En ole keksinyt suinkaan tuo­ta päästäni. 

    Richard Lynn on myös tun­net­tu ääri­oikeis­to­lainen, joka halvek­suu eri­tyis­es­ti afrikkalais­peräisiä ihmisiä. Hän on tehnyt yhteistyötä mm. Roger Pear­son­in (uusi­nat­si antropolo­gi, jon­ka takia Hans Eysenck erosi Mankind Quar­ter­lyn toim­i­tuk­ses­ta) kanssa. Enkä näe mitään syytä siihen, mik­sei hän voisi käyt­tää em. kaltaista aineis­toa tutkimuk­sis­saan. Uskon myös, että Van­hanen on heistä kahdes­ta “se neu­traalimpi tiedemies”. 

    “Mis­tä tiedät, mitä täältä on sen­suroitu? Oletko mod­er­aat­torin pikku apulainen?”

    Tarkoitin lähin­nä sitä, että mon­et esim. sin­un asial­liset kom­ment­tisi oli­si­vat — jos­sain muus­sa blo­gis­sa — jääneet julkaisematta. 

    Tuos­ta voisi turhamaisem­pi ihmi­nen loukkaan­tua, mut­ta antaa nyt olla. Voisin olla vain keskikokoinen apu­lainen, mut­ta en ole sitäkään.

  51. I then go one step fur­ther along these
    lines. A cou­ple of years ago my daugh­ter and I spent some time in Kenya
    (pure­ly as tourists) and lived in Nanyu­ki (a lit­tle town at the base of
    Mount Kenya) for about a week. We were prac­ti­cal­ly the only “whites”
    there. Any­how, we had a chance to inter­act with many Africans in
    var­i­ous roles from moun­taineer­ing guides to hotel clean­ing ladies and
    nev­er had the feel­ing that we were deal­ing with any­thing oth­er than the
    nor­mal cog­ni­tive range of human beings — dark-skinned, yes, but still
    nor­mal human beings. These were not IQ 70 peo­ple, or at least they
    weren’t like IQ 70 whites I have known. My daugh­ter, who is far more to
    the left polit­i­cal­ly, and I, were in total agree­ment on this one.

    Final­ly, if one con­sid­ers the impli­ca­tions of an IQ 70 population
    aver­age .…. Well, at one end it would have a fair pro­por­tion of the
    pop­u­la­tion in the high 50s and low 60s, and that is seri­ous mental
    retar­da­tion by any­one’s stan­dards. At the oth­er, it would mean that
    there were vir­tu­al­ly no Africans with the IQ of an aver­age Euro­pean, and
    that is sim­ply untrue empir­i­cal­ly. So the mul­ti­tudes of functionally
    men­tal­ly retard­ed just
    aren’t there, and there is no short­age of Africans quite a bit brighter
    than the aver­age “white” in var­i­ous uni­ver­si­ties all over the world.

  52. Eli­na, olisin odot­tanut sin­ul­ta vas­ta-argu­ment­tia, kos­ka uskon, että en mitenkään vaku­ut­tanut sin­ua ko. asiassa. 

    Edel­lisessä viestiketjus­sa sin­ua kiitetään poikkeuk­sel­lise­na naise­na, mut­ta olen var­ma, että maa­han­muut­toon kri­it­tis­es­ti suh­tau­tu­via naisia voi olla jopa enem­män kuin miehiä.

  53. Tuo­mas, luin kyl­lä kir­joituk­sesi. Älä pahas­tu vastaamattomuudestani. 

    Min­ulle jäi epä­selväk­si siitä kyl­lä monikin asia. Kat­son linkit­tämäsi läh­teen ja vas­taan kyl­lä. Täl­lä blogilla ketjut tup­paa­vat tekni­sistä syistä jäämään varsin lyhytikäisik­si, mikä laan­nut­taa intoa keskusteluun. 

    San­ot:

    “olen var­ma, että maa­han­muut­toon kri­it­tis­es­ti suh­tau­tu­via naisia voi olla jopa enem­män kuin miehiä.”

    Gallupi­en mukaan olet väärässä. Naiset ovat myötämielisem­piä maa­han­muu­tolle. Ja eihän min­ul­lakaan ole mitään tätä “työperäistä” maa­han­muut­toa vas­taan.. näkis vaan sitä ihmettä.….

  54. Väität, että Richard Lynn on kammok­sumasi “ääri­oikeis­to­lainen”. Siihen en ota varsi­nais­es­ti kan­taa, mut­ta mitään viit­teitä siihen en ainakaan hänen koti­sivuil­taan löytänyt. Täältä voi itse katsoa! 

    http://www.rlynn.co.uk/

    Ja sitä pait­si: Mik­si ihmisen arvo­maail­ma ja poli­it­ti­nen suun­tau­tu­mi­nen vaikut­taisi automaat­tis­es­ti hänen tutkimuseti­ikkaansa? Kyl­lä tutk­i­ja voi (ja hänen pitääkin) olla vapaa omista asen­teis­taan tehdessään tiedettä. 

    Tässä Lynn itse sum­maa työn­sä tiedemaailmassa:

    Most of my work has been on intel­li­gence. My major dis­cov­er­ies are that the Ori­en­tal peo­ples of East Asia have high­er aver­age intel­li­gence by about 5 IQs points than Euro­peans and peo­ples of Euro­pean ori­gin in the Unit­ed States and else­where; and that men have a high­er aver­age IQ than women by about 5 IQs points. I first pub­lished the high IQ of the Ori­en­tal peo­ples in 1977 in a paper on the intel­li­gence of the Japan­ese. In sub­se­quent years the high Ori­en­tal IQ has been con­firmed in numer­ous stud­ies of Ori­en­tal peo­ples in Hong Kong, Tai­wan, South Korea, Chi­na, Sin­ga­pore and the Unit­ed States.

    San­ot, että hän halvek­sii mus­tia ihmisiä… Halvek­simi­nen on tun­neti­la. Mikään emootio ei min­ulle ainakaan väl­i­ty, kun hän yllä esit­telee työtänsä. 

    Yhtä hyv­in­hän voi tämän perus­teel­la sanoa, että hän halvek­suu valkoisia euroop­palaisia ihmisiä, itäaasialaisethan tässä on jalustalle nos­tet­tu, emme suinkaan me ja hän. Halvek­si­iko hän mielestäsi myös naisia?… Mik­set puo­lus­ta itseäsi ja min­ua, vaan ain­oas­taan afrikkalaisia noin kiivaasti. Mekö tyh­mem­piä kuin vinosilmät kinkit? 

    Muu­ta­ma kom­ment­ti siteer­aa­maasi kirjeenvaihtoon

    “dark-skinned, yes, but still nor­mal human beings.”

    Hah, voiko enää alen­tu­vamin kans­saih­misi­in suh­tau­tua? Tum­mai­hoisia, mut­ta SILTI nor­maale­ja ihmisiä.… 

    ” These were not IQ 70 peo­ple, or at least they weren’t like IQ 70 whites I have known.” 

    En tiedä, mis­sä Vin­cent on näitä heikko­lah­jaisek­si luokitel­tu­ja Euroopas­sa näh­nyt ja kuin­ka syväl­lis­es­ti hei­hin tutus­tunut. Omas­ta koke­muk­ses­tani voin tosi­aan sanoa, että arkises­sa kanssakäymisessä on erit­täin vaikea havai­ta jos ihmisel­lä on jonkin ver­ran keskimääräistä mata­lampi ÄO. Nämä ihmiset tekevät hyvinkin monipuolisia käytän­nön töitä men­estyk­sekkäästi. Vincet ottaa esi­in oppaat ja ker­rossi­ivoo­jat. Hyvä opas voi aivan var­masti olla vaikka­pa 80:n pis­teil­lä, ker­rossi­ivoo­ja paljon alemmillakin. 

    Käsit­tämätön aja­tusvirhe Vin­cen­til­lä se, että kaik­ki hänen kohtaa­mansa mus­tat oli­si­vat näitä aver­age-tyyppe­jä… Onhan siel­lä nyt puo­let ihmi­sistä yli tämän tilas­toidun 70! Moni palvelu­alan ammat­ti­lainen siel­lä voi olla jopa sadan pointsin tyyp­pi… tuliko­han Vin­cent sitä ajatelleeksi. 

    “My daugh­ter, who is far more to the left polit­i­cal­ly, and I, were in total agree­ment on this one.”

    Tämä on minus­ta täysin käsit­tämätön ja idioot­ti­mainen näkökul­ma. Mitä hel­vettiä hei­dän poli­it­ti­nen suun­tau­tu­misen­sa vaikut­taa havain­toi­hin ihmis­ten älykkyy­destä? Olen oikeistolainen=neekeri on tyh­mä, olen vasemmistolainen=neekeri on fiksu. 

  55. Kysyn nyt tuo­ta Päivän­tasaa­jan Guinean tilan­net­ta Lyn­niltä itseltään, niin lop­puu tämä pähkäi­ly. Van­hasen meili-osoitet­ta en löy­dä mis­tään… ehkä sen saisi Hesarista?

    Lai­tan vas­tauk­sen sit­ten tänne. Tässähän voi men­nä kyl­lä pidem­pikin aika ennenkuin Lynn vas­taa ja ketju siir­tyä seu­raavalle sivulle.… että ottakaa se huomioon.

  56. Käy kat­so­mas­sa wikipedi­an sivu R. Lyn­nistä, ja uskon, että vaku­u­tut edes vähän. Yksinker­tais­taen “rotu­mi­esten” ajat­teluketju menee näin: kos­ka tiet­ty­jen Itä-/Po­hjois-Aasian kan­so­jen AÖ:n ka. on korkeampi kuin valkois­t­en euroop­palais­ten, on heitä sen takia arvostet­ta­va, mut­ta jos asia ei olisikaan/olekaan näin, niin aasialaisetkin kuu­luisi­vat maail­man vähä-älyisen, kult­tuu­rit­toman, köy­hän, jne. enem­mistön joukkoon. 

    Olet­pa nai­ivi, jos et usko väitet­täni, että useille näistä älykkyys­tutk­i­joista (poikkeuksi­na esim. Robert Stern­berg ja James Fly­nn) älykkyysosamäärä on tärkein ihmis­ar­von mittari.

  57. Minä en anna pätkänkään ver­taa pain­oar­voa väit­teille koskien nais­ten älyl­listä alem­muut­ta ver­rat­tuna miehi­in. Mitkään empi­iriset havain­toni eivät tue tätä, ja vaik­ka Nobel onkin ojen­net­tu suh­teet­tomasti use­am­man miehen kuin naisen käteen, niin en usko senkään ole­van pysyvä, ehdo­ton asia.
    Sitä pait­si (kuinka­han) mon­et lah­jakkaat naisopiske­li­jat on lan­nis­tet­tu stereo­tyyp­pisil­lä käsi­tyk­sil­lä luon­non­ti­etei­den sovel­tuvu­ud­es­ta heille.

  58. Olet var­masti huo­man­nut myös sen, että meikäläinen/pohjoismaalainen tasa-arvoa­jat­telu on — lop­pu­jen lopuk­si — hyvinkin harv­inaista. Olen hyvil­läni siitä, että min­ua ei ole opetet­tu ihaile­maan tai ole­maan kateelli­nen “parhaille”/“paremmilleni” tai halvek­sumaan ja sor­ta­maan “huonoimpia”, mut­ta näin­hän asian lai­ta on monis­sa muis­sa kult­tuureis­sa. No, van­has­sa lat­teudessa “kateus ylit­tää kiimankin” on valitet­tavasti yhä perää, mut­ta eivätköhän suo­ma­laiset voisi jo lop­ul­ta muis­taa ja ottaa omik­seen V.A. Kosken­niemen sanat: “Kateus on sielun home”.

  59. Tuo­mas on tasa-arvon kannattaja: 

    “Minä en anna pätkänkään ver­taa pain­oar­voa väit­teille koskien nais­ten älyl­listä alem­muut­ta ver­rat­tuna miehiin. ”

    Eipä se fak­ta muuk­si muu­tu, antoi sille pain­oar­voa tai ei. Naiset saa­vat kaut­ta lin­jan kaikissa kult­tuureis­sa älykkyys­testin tulok­se­na viitisen pis­tet­tä alem­man osamäärän. Olen ylpeä puolestasi, Tuo­mas. Enkä yhtään kade. 

    Nyt ollaan tietysti jälleen keskustelun alkulähtei­den äärel­lä. Mitä se älykkyys on? Naiset päi­hit­tävät miehet ver­baalises­sa päät­telyssä ja myös monis­sa muis­tia mit­taavis­sa tehtävis­sä. Naiset ovat myös miehiä parem­pia pros­es­soimaan monia asioi­ta yhtäaikaisesti.

  60. Kiitos IH, ehdinkin löytää osoit­teen jo itse ja kysyäkin asiaa. 

    Sainkin kum­mal­takin her­ral­ta Lynn & Van­hanen vas­tauk­set ihan pikana… 

    Lynn on ollut osa­puoli, joka on koon­nut tutkimu­saineis­ton. Van­hanen on ollut enem­män ana­lyy­si­vai­heessa mukana. Aineis­to koos­t­uu siis sadoista älykkyys­tutkimuk­sista ja kat­taa joka maail­man kolkan, jos­sa ylipään­sä näitä tes­tauk­sia on tehty.

    Lynn myön­tää ilman köhimistä, että mit­tauk­sis­sa virheitä on tapah­tunut. Hän on kuitenkin vaku­ut­tunut, että kokon­aisu­ut­ta tarkasteltaes­sa kyse on aivan mar­gin­aal­i­sista asioista. Jois­sain yksit­täi­sis­sä otok­sis­sa on tosi­aan vakavi­akin epä­selvyyk­siä, myön­tävät molem­mat tutk­i­jat. Huo­matkaa, ettei kumpikaan tutk­i­joista ole siis ollut mit­taus­vai­heen toim­i­joi­ta. Kyseessä on meta-analyysi. 

    Uno­hdin kysyä heiltä, saako vas­tausvi­estit julka­ista sel­l­aise­naan.. joten en nyt lai­ta tähän suo­ria siteerauksia.

  61. Tuo­mak­sen mielestä olen lapsekkaan sinisilmäinen:

    “Olet­pa nai­ivi, jos et usko väitet­täni, että useille näistä älykkyys­tutk­i­joista älykkyysosamäärä on tärkein ihmis­ar­von mittari.”

    Tähän en ole ottanut enkä otakaan mitään kantaa. 

    En oikein ymmär­rä miten sinäkään voit siihen noin voimakkaasti ottaa kan­taa. Ovatko he ken­ties näin julkises­ti sanoneet (lai­ta lähde) vai tun­netko hei­dät henkilöko­htais­es­ti ja he ovat usk­outuneet sin­ulle tässä asiassa.?

    Tutkimus­tu­lok­sia ei voi tyr­mätä sen perus­teel­la, mikä on tutk­i­jan mah­dolli­nen maail­mankat­so­mus, vaan ain­oas­taan metodolo­giaan kohdis­tu­val­la perustel­lul­la kri­ti­ikil­lä. Tutkimus­tu­lok­sia ei voi siis myöskään mitätöidä sen takia, että tulok­set eivät miel­lytä ja ovat ris­tiri­idas­sa oman arvo­maail­man kanssa. 

    Kuten san­ot­tu sekä Lynn että Van­hanen myön­tävät aineis­ton sisältävän heikkouk­sia muu­toinkin kuin Afrikan osalta. Päivän­tasaa­jan Guine­as­sa on kuitenkin vähem­män ihmisiä kuin Helsingis­sä. Keskutelus­sa siitä, onko afrikkalainen rotu vähem­män älykästä, ei Guinean otok­sel­la ole merk­i­tys­tä hevon paskan ver­taa (anteek­si karkea ilmaisu).

    Mitä mui­ta mah­dol­lisia puut­tei­ta on Afrikas­ta kerä­tyis­sä mit­tauk­sis­sa laa­jem­minkin, on kysymys, jota pitäisi tutkia. On kum­mas­tut­tavaa, että nämä kovaääniset tahot, jot­ka jatku­vasti ovat tätä meta-ana­lyysia non­saleer­aa­mas­sa eivät vaivaudu yhdis­tämään voimi­aan ja osoit­ta­maan ne heikkoudet sys­temaat­tis­es­ti, mitä hei­dän mielestään tutkimuk­ses­sa on. 

    Kukaan ei myöskään ole min­ulle pystynyt uskot­tavasti perustele­maan, mik­si varsin alkeel­li­sis­sa olois­sa elävät intialaiset ja kiinalaiset saa­vat testeis­sä jär­jestään vähin­tään 20 pis­tet­tä enem­män kuin afrikkalaiset. Tuskin rav­it­se­mus ja muut virik­keet sen kum­mem­pia jos­san Int­ian slum­mis­sa ja Kiinan maaseudul­la ovat kuin afrikkalaiskylässä, jos­sa ei varsi­nais­es­ta nälän­hädästä kärsitä?

    Ovatko Aasian mit­tauk­set olleet jotenkin “parem­min” tehtyjä ja jos ovat niin miten ja mik­si…? Mik­si koko asi­as­ta meuhkataan vain Afrikan osalta. Mik­sei kukaan keuhkoa siitä, että itäaasialaiset saa­vat niin korkei­ta pis­teitä. Siel­lä ovat siis kaik­ki otok­set ja reli­a­bili­teetit kohdal­laan? Korkeat pisteet=mittaus OK, mata­lat pisteet=mittaus päin p****ttä.

    Aika loogista…

  62. Tuo­hon vas­taan myöhemmin.

    No, mik­seivät — her­rat Rush­ton, Lynn, Jensen, Mur­ray, Levin, Itzkoff, Whit­ney, Her­rn­stein jne. — ole koskaan kieltäneet vaikka­pa rasial­is­tiselta ääri­oikeis­tol­ta tai jopa uusi­nat­seil­ta tutkimus­tu­losten­sa käyt­tämistä omis­sa julka­isu­is­saan? Mik­si he ovat anta­neet haas­tat­telu­ja em. ryh­mien lehti­in? Puhu­mat­takaan luen­noista, jois­sa keskustelun aiheena ole­vista tutkimus­tu­lok­sista vede­tään äärim­mäisen selvät johtopäätök­set, jot­ka sopi­vat hyvin omaan poli­it­tiseen agendaan.

  63. Kiinan maaseudul­la ei ole kär­sit­ty kym­meni­in vuosi­in nälän­hädästä, vaan lihavu­ud­es­ta on tul­lut ongelma. 

    Eli­na, on hyvin iro­nista, että esim. FAS-lap­sien äideistä olemme oikeas­t­aan samaa mieltä.

  64. Vaik­ka tämä keskustelu onkin näyt­tänyt älykkään valkoisen naisen ja vähän hölmön sekä hel­posti provosoitavis­sa ole­van human­isti-egal­i­taristin epä­ta­saiselta kamp­pailul­ta, niin se ei suinkaan ole ohitse.

  65. Tuo­mas kirjoitti:

    “Kiinan maaseudul­la ei ole kär­sit­ty kym­meni­in vuosi­in nälän­hädästä, vaan lihavu­ud­es­ta on tul­lut ongelma. ”

    Vai lihavu­ud­es­ta maaseudul­la ongel­ma. Nyt taisi tul­la niin pak­sua pup­pua ettei mitään rajaa. Lait­tanet ref­er­enssiä väit­teesi tueksi?

    Kiinan maaseu­tu on pait­si lukumäärältään val­ta­va, n. 800 miljoon­aa, niin yhä hyvin köy­hää. Joka kol­mas­toista kiinalainen lap­si ei edes aloi­ta koulua ja pääosa näistä nimeno­maan maaseudul­la. Vaik­ka kiinalaisen index­in mukaan köy­hyys­ra­jan ala­puolel­la elää enää 200 miljoon­aa kiinalaista niin maaseudun yltäkyl­läisyysongelmista puhumi­nen kuul­lostaa hul­lun houreelta.

  66. Jaa­has,

    Jos minä annan haas­tat­telun Vihreään Lankaan, niin tun­nus­tan siis vihreää poli­ti­ikas­sa (nev­er) , jos annan haas­tat­telun Zeta-lehteen, niin olen homosek­suaali. Entäs jos haas­tat­telu­ni on Romano Mis­sios­sa, olen siis romani… jne. 

    Jos nämä ääri­oikeis­to­laiset lehdet ovat olleet kiin­nos­tunei­ta Lyn­nistä ja hänen tutkimus­tu­lok­sis­taan, niin mik­si hän ei antaisi haas­tat­telua.. , niin mik­si ei?

    Ja miten tutkimus­tu­lok­sia voisi kieltää käyt­tämästä jossain?Kun ne ker­ran on julka­istu, niin tietenkin niitä saa refer­oi­da, kun vain lähde­vi­it­teet ovat kun­nos­sa ja mitään ei vääris­tel­lä. Kuka nyt on nai­ivi? Oletko tutkimuk­sen kanssa mis­sään tekemisissä? 

    Vähän muuten epäilen, että Kiinan maaseudul­la kär­sit­täisi­in jo liikali­havu­ud­es­ta noin yleis­es­ti, mut­ta aina kun­non lähde­vi­ite aut­taa Eli­naa uskomaan…

    Ei min­ul­la ole mitään eri­ty­istä mielipi­det­tä FAS-las­ten äideistä, joten en oikein osaa ottaa kan­taa olem­meko saman­mielisä asi­as­ta ja varsinkaan onko se ironista..

  67. Unicefin raportista 2007:

    Kiinan maaseudul­la sadat miljoonat ihmiset kär­sivät ali­rav­it­se­muk­ses­ta ja noin 30 miljoon­aa suo­ranais­es­ta nälänhädästä.

    Tämä ei tietenkään poista sitä mah­dol­lisu­ut­ta, ettei siel­lä joku pulskem­pikin kaveri voisi asustel­la, mut­ta varsi­nais­es­ta “lihavu­u­songel­mas­ta” (sano­jasi lainat­en) tuskin voi puhua. 

    Sekoi­tat nyt var­masti uutisi­in, joiden mukaan yhden lapsen poli­ti­ik­ka on johtanut vauras­tu­vis­sa kaupungeis­sa pikku keis­ari ‑ilmiöön, jos­sa yli­hem­motel­tu ain­okainen saa kaiken mitä halu­aa myös siis herkku­ja yli tarpeen. 

    Samas­ta Unisefin artikke­lista löy­tyi tieto, että jopa 27 pros­ent­tia 10–12 ‑vuo­ti­aista suurten kaupunkien kiinalais­lap­sista on yli­pain­ois­ia. Tämähän ylit­tää jo Yhdys­val­tainkin luke­mat kirkkaasti. Mut­ta maaseu­tu on aivan toinen maailmansa. 

    Tuo­mas uhoaa:

    ” vaik­ka tämä keskustelu onkin näyt­tänyt älykkään valkoisen naisen ja vähän hölmön sekä hel­posti provosoitavis­sa ole­van human­isti-egal­i­taristin epä­ta­saiselta kamp­pailul­ta, niin se ei suinkaan ole ohitse.”

    Heh, heh… ainakin tuon äly­va­paan Kiina-heit­tosi jäl­keen se todel­lakin siltä näyt­tää… Eli­nalle 6–0 tässä vai­heessa. Nyt tsemp­piä, Tumppi!

  68. Myön­nän virheeni tuos­sa suh­teessa. Muis­tan kuitenkin näh­neeni pätkän, joka tosin ker­toi kaupunki­lais­las­ten kas­vavas­ta yli­pain­oisu­ud­es­ta. Kir­joituk­seni eivät kuitenkaan ole hullunhoureita. 

    “Jos nämä ääri­oikeis­to­laiset lehdet ovat olleet kiin­nos­tunei­ta Lyn­nistä ja hänen tutkimus­tu­lok­sis­taan, niin mik­si hän ei antaisi haas­tat­telua.. , niin mik­si ei?”

    Et kai tosis­sasi kysynyt, mik­si em. tahot ovat olleet kiin­nos­tunei­ta. Niin­pä, ja vielä kun em. jär­jestö­jen lehtien ja web-sivu­jen aja­tus­maail­ma sopii hyvin yhteen oman aja­tus­maail­man kanssa, niin ei kai siinä mitään. Eli annetaan “tieteelli­nen lupa” halvek­sua eräitä ihmis­ryh­miä tai voidaan perustel­la hyväl­lä oma­l­latun­nol­la alis­tamista ja syr­jin­tää, jopa kansamurhi­akin. Oli­si­vathan mon­et näistä sinän­sä päte­vistä ja eri­no­mai­sista tiedemiehistä kieltäy­tyä näistä haas­tat­teluista yms., jos he oli­si­vat ehdot­tomasti sitä mieltä, että hei­dän tutkimuk­sis­taan ei pidä tehdä poli­it­tisia johtopäätök­siä tai saati sit­ten käyt­tää niitä tiet­ty­jen ihmis­ryh­mien suo­ranaiseen pilkkaamiseen. 

    “Ja miten tutkimus­tu­lok­sia voisi kieltää käyt­tämästä jossain?”

    Toki tutkimus­tu­lok­sia voi kieltää käyt­tämästä, mut­ta niiden käyt­tämistä ei voi estää. Eikö se asia ole noin päin? 

    “Kun ne ker­ran on julka­istu, niin tietenkin niitä saa refer­oi­da, kun vain lähde­vi­it­teet ovat kun­nos­sa ja mitään ei vääristellä. 

    Olen samaa mieltä. Mielestäni en sanonut mitään, joka olisi päin­vas­taista kom­ment­tisi kanssa. 

    “Kuka nyt on naiivi? 

    Pyy­dän anteek­si, että kut­suin sin­ua nai­iviksi. En koe kuitenkaan ole­vani itsekään naiivi. 

    “Oletko tutkimuk­sen kanssa mis­sään tekemisissä?”

    Tuol­la kysymyk­sel­lä ei ole mitään tekemistä väit­te­lymme kanssa. Oletko itse? 

    “Ei min­ul­la ole mitään eri­ty­istä mielipi­det­tä FAS-las­ten äideistä, joten en oikein osaa ottaa kan­taa olem­meko saman­mielisä asi­as­ta ja varsinkaan onko se ironista..”

    Pieni piruilu on aina paikallaan. Sat­u­in vain luke­maan viestiketjua, jos­sa käsitelti­in päi­hteitä myös raskau­den aikana käyt­täviä äite­jä ja hei­dän vau­ri­oitunei­ta lapsiaan.

  69. Selvä! Myön­nän tässä suh­teessa olleeni väärässä, mut­ta Etelä-Aasia ja Afrik­ka ovat kaik­ista ali­rav­i­tu­im­mat alueet. Sitä pait­si Int­ian keskimääräi­nen ÄÖ on noin 80, ja ole­tan, että siihen on koot­tu otok­sia kaik­ista väestöryh­mistä. Eli vaik­ka Inti­as­sa on (aina ollut) hyvin, hyvin varakkai­ta ja koulutet­tu­ja ihmisiä, niin tuon mukaan siel­lä on myös hyvin paljon…ihmisiä, ainakin jos näin uskotaan. 

    6–2 tuos­sa Kiina-asiassa.

  70. Eli­na:
    “Samas­ta Unisefin artikke­lista löy­tyi tieto, että jopa 27 pros­ent­tia 10–12 ‑vuo­ti­aista suurten kaupunkien kiinalais­lap­sista on yli­pain­ois­ia. Tämähän ylit­tää jo Yhdys­val­tainkin luke­mat kirkkaasti. Mut­ta maaseu­tu on aivan toinen maailmansa.”

    En usko mil­lään, että tuo yli­pain­ois­t­en osu­us olisi noin iso.
    Olisiko­han siinä jokin tilas­to tai mit­tausjut­tu takana.
    Kyl­lä Kiinas­sakin näkee lihavia, mut­ta ne ovat aika har­vas­sa. Lähin­nä van­hempia liikemiehiä. Lapset siel­lä ovat ainakin oman kuvani perus­teel­la enem­mänkin hoikkia.

    Sitä­vas­toin ruokaa on kyl­lä hyvin tar­jol­la. Ihan maaseu­tu­jen peräkolkkia ei ole tul­lut kolut­tua. Mut­ta yleen­sä siel­lä on niin, että jos on työ on myös ruo­ka. Ja aika har­val­la ei olisi työtä.

    Mikä kiinalaises­sa ravin­nos­sa sit­ten on mielestäni hyvää? Jos ver­taa Suomeen, niin leipä yms. vil­jatuot­teet eivät ole jokapäivästä rav­in­toa. Paljon pro­tei­inia ja kasviksia hyvin monipuolis­es­ti. Maha täytetään tarvit­taes­sa lopuk­si riisillä.

  71. Tump­pi ei keski­ty skabaan:

    Nuo kak­si pis­tet­tä tuos­ta Kiina-asi­as­ta nyt saat säälistä. Olit kuitenkin oike­as­sa siinä, että Kiinas­sa kytee oras­ta­va lihavu­usepi­demia seu­raavis­sa sukupolvis­sa kaupungeis­sa. Kir­joitit kuitenkin MAASEUDULLA, joten olen nyt varsin lojaali vas­tus­ta­ja hyväksyessäni radikaalin pistemuutoksen. 

    Int­ian KA-pis­temäärä on tosi­aan Lyn­nin ja Van­hasen aineis­tossa 81, mut­ta huomaa.…Etiopiassa, jos­sa myös on mitat­tu kat­tavasti ja läpäi­sevästi kaik­ki yhteiskun­talu­okat, luke­ma on 64. 

    17 pis­tet­tä on huima ero kansal­lisel­la tasol­la. Kun puhutaan keskimääräi­sistä arvoista täy­tyy aina ottaa huomioon ääripäi­den osu­us ja väkimäärä. Inti­as­sa on näin ollen sato­ja miljoo­nia ihmisiä enem­män kuin Afrikas­sa, joiden henk­i­nen poten­ti­aali korkeaan koulu­tuk­seen ja vaa­tivi­in tehtävi­in on riittävä.

  72. Ciclista,

    Tässä link­ki Unicefin sivuille ja lain­aus perässä:

    http://www.unicef.org/china/nutrition_566.html

    “Stud­ies sug­gest 27% of urban chil­dren aged 10 to 12 are over­weight. In Shang­hai, Tian­jin, and Bei­jing, about 15% of the adult pop­u­la­tion is clas­si­fied as either over­weight or obese. This result is con­sis­tent with accel­er­at­ed con­sump­tion of meat, edi­ble oil, and oth­er sources of fat and the reduc­tion of exer­cise. Obe­si­ty-asso­ci­at­ed dis­eases such as dia­betes and car­dio­vas­cu­lar impair­ment are becom­ing seri­ous pub­lic health issues.” 

    Huom: Yli­pain­o­han sinän­sä ei vielä tarkoi­ta lihavu­ut­ta eli jos lapsel­la on pieni vat­samakkara, on hän mah­dol­lis­es­ti jo yli­pain­oisek­si luokitel­tu. Min­ul­la on liikun­nalli­nen, erit­täin hoik­ka (pin­seteil­lä saa ehkä otteen vat­sas­ta) 8‑vuotias tyt­tö ja hän on pituuten­sä näh­den ns. ykkö­nen eli ideaal­i­ta­paus käyril­lä. Yli­paino tulee luok­i­tuk­ses­sa jo aika pian vas­taan nol­lan jälkeen. 

    Mut­ta sivut eivät nyt ker­ro yli­pain­on määritelmää Kiinas­sa eivätkä lähteistä mitään. Eiköhän jonkin­laiset kouluter­vey­den­huol­lon tilas­tot ole kyseessä.

  73. Uskon kyl­lä, että asia voi jonkin tilas­ton perus­teel­la olla näin. Mut­ta havain­to yli­pain­oisu­ud­es­ta on ihan omako­htainen tun­tu­ma. Ja yleen­sä sel­l­ainen ker­too aika hyvin todel­lisen tilanteen. Huo­mat­tavasti parem­min kuin painoindeksi.

    Voi johtua myös siitä, että kiinalaiset ovat edelleen keskip­itu­udeltaan euroop­palaisia tai pohjois-amerikkalaisia lyhyem­piä. Yleen­sä pain­oin­dek­si muut­tuu vielä epä­tarkem­mak­si nimeno­maan lyhyem­pi­en ihmis­ten kohdalla.

    Aikuisia lihavia näkee myös har­voin. Miehiä on ponäköitä selvästi enem­män kuin naisia. Lähin­nä van­hempia liikemiehiä.

    Tuos­sa Unisef:n rapor­tis­sa on “arvat­tu” taas ker­ran urbaanin leg­en­dan perustel­la väärin ras­van lihot­ta­va vaiku­tus. Sitä kar­si­mal­la kun kaik­ki kansat edelleenkin vain liho­vat kiihtyväl­lä vauhdilla.
    Kyl­lä minus­ta tun­tuu vah­vasti siltä tämä euroop­palainen ja pohjois-amerikkalainen pul­lan ja muun sok­erin syön­ti on on mei­dän lihavu­u­den perustek­i­jä. Rav­in­to­su­osi­tuk­sia tehdessä on nyt ere­hdyt­ty pahem­man kerran.

  74. Rav­in­to­su­osi­tuk­sis­sa kai lähde­tään siitä, että ras­vaa saadaan kuitenkin tarpeek­si. En muista yhtään suosi­tus­ta, jos­sa kehotet­taisi­in mässäämään pul­lal­la ja sokerilla.

    On tot­ta, että pain­oin­dek­sit eivät usein ole elävästä elämästä, ja on valitet­ta­van tot­ta, että mon­en yksilöl­lisen paino-ongel­man primääripe­rus­ta ei ole pelkkä yksinker­tainen epä­suh­ta tulois­sa ja menois­sa, jol­loin tyly keho­tus syödä vaan vähem­män ei ole eri­tyisen hedelmällinen.

    Toisaal­ta vähem­män syömi­nen kiis­tat­ta myös toimii. Juuri tähän perus­tu­vat lihavu­u­den kirur­giset hoidot, jot­ka toimi­vat jopa usein erit­täin hyvin.

  75. Hiukan lisää aiheesta ja aiheen vier­estä: suo­ma­laiset yliop­pi­laskoke­laat näyt­tävät pär­jäävän hyvin myös Euroop­pak­oulun lop­pututkin­nos­sa mui­hin saman koulun käyneisi­in verrattuna:

    http://trade-union-sid.freehostia.com/tiki/tiki-index.php?page=Are%20There%20Three%20European%20Schools%20inside%20one

    Link­ki on EU:n vai­h­toe­htoisen ammat­tiy­hdis­tyk­sen sivu, enkä tunne ver­tailus­sa käytet­tyjä oppi­las­määriä. Suo­ma­laisia ei Brys­selin ja Lux­em­bur­gin euroop­pak­ouluis­sa lie satamäärin ollut. 

    Olem­meko me suo­ma­liset siis tosi­aan se kol­mas valit­tu kansa (kak­si muu­ta­han ovat tietysti juu­ta­laiset ja kreikkalaiset)?

  76. Hyvä ja rohkea kir­joi­tus! Tässä keskustelus­sa nyt tun­tuu ole­van hirveä vään­tö siitä, että onko tuo älykkyy­sero geneet­tistä vai ei. Onko täl­lä kuitenkaan väliä? Point­ti­han oli, että tiedoste­taan joka tapauk­ses­sa fak­ta, että esim. Saha­ran eteläpuoleises­sa Afrikas­sa väestön keskimääräi­nen älykkyysosamäärä on selvästi alhaisem­pi kuin vaik­ka keskmäärin noin yleen­sä län­si­mais­sa. Kun tämä tiedoste­taan, se voidaan ottaa esim. kehi­tysavus­sa huomioon ja pyrk­iä aut­ta­maan Afrikkalaisia luo­maan sinne sel­l­aisia malle­ja, jot­ka voivat toimia sikäläi­sis­sä olo­suhteis­sa sen sijaan, että tyrkytetään mei­dän län­si­maista yhteiskun­taa ja abstrak­tia län­si­maista ajat­te­lu­ta­paa sellaisinaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *