Päihdeäidit

Suomes­sa syn­tyy tietääk­seni 700 alko­holin vau­ri­oit­ta­maa FAS-las­ta vuosit­tain. Äidin alko­holinkäyt­tö raskau­den aikana on tuomin­nut hei­dät kehi­tys­vam­maisik­si. Tämä tilanne on mieletön.

Joidenkin oikeu­sop­pinei­den mielestä äidin alko­holinkäyt­töön ei voi­da puut­tua pakkokeinoin sik­iön suo­jelemisek­si, kos­ka sik­iö ei ole ihmi­nen eikä sik­iöl­lä sik­si ole ihmisoikeuk­sia. Äiti voidaan kyl­lä pan­na pakko­hoitoon, jos hänen kat­so­taan vaaran­ta­van oman ter­veyten­sä mut­ta ei tule­van lapsen­sa hyväksi.

Minus­ta tämä on saivartelua. Koko tulk­in­ta sik­iön ihmisoikeuk­sien puut­tumis­es­ta on peräisin abort­ti­laista. Jos sik­iöl­lä olisi ihmisoikeudet, abort­ti pitäisi kieltää kaikissa olo­suhteis­sa. Eikö voitaisi ajatel­la, että lapsel­la, joka on tarkoi­tus syn­nyt­tää, on ihmisoikeudet ja äidin oikeuk­sia voidaan rajoit­taa hänen hyväkseen.

En aikanaan min­is­ter­inä läht­enyt aja­maan päi­hdeäi­tien pakko­hoitoa, jol­lainen mah­dol­lisu­us on esimerkik­si Nor­jas­sa. Kun vapaae­htois­es­tikaan hoitoon hakeu­tuneet eivät hoitoon päässeet, pakko­hoidon ajami­nen tun­tui vähem­män motivoidul­ta. Oli myös pelko, että päi­hderi­ip­pu­vaiset äid­it meni­sivät pakko­hoidon pelos­sa maan alle.

Kehitimme suun­nitel­man, jota kut­suimme ”viiden täh­den hotel­lik­si”. Tarkoituk­se­na oli kehit­tää hoi­dos­ta niin ylelli­nen, että päi­hdeäid­it hakeu­tu­isi­vat sinne vapaae­htois­es­ti. Kun ker­roin, paljonko yksi FAS-lap­si yhteiskun­nalle tulee mak­samaan – varovais­es­ti lask­ienkin miljoona euroa – olin var­ma, että saisin tähän tarkoituk­seen val­tio­varain­min­is­ter­iöltä tukut­tain rahaa. En saanut. En ymmär­rä miksi.

Ainakin sel­l­ainen huumeri­ip­pu­vaisen äidin pakko­hoito pitää hyväksyä, jota hän itse pyytää: äiti hakeu­tuu hoitoon ja antaa vapaae­htois­es­ti luvan siihen, että hän­tä saa pitää hoi­dos­sa pakol­la, vaik­ka hänen mie­len­sä vieroi­tu­soirei­den vuok­si muut­tuisi. Tähänkään ei laki anna mahdollisuutta.

Sik­iön kannal­ta alko­holi on paljon pahempi asia kuin huumeet. Huumeäi­tien lap­sten vaikeudet alka­vat syn­ny­tys­ten jäl­keen. Sil­loin san­ot­ti­in, että huumeäi­tien lap­sista ote­taan huostaan kol­men vuo­den ikään men­nessä 80 %.

Minä olisin aika tyly.  Jos van­hempi­en huumeri­ip­pu­vu­us on sitä luokkaa, etteivät he pysty las­taan hoita­maan, lap­si pitäisi ottaa huostaan jo syn­ny­tys­laitok­sel­la eikä odot­taa, että tapah­tuu jotain riit­tävän pahaa oikeut­ta­maan huostaanoton.

Eikä vain ottaa huostaan, sil­lä huostaan­ot­to on väli­aikainen ja tähtää lapsen palaut­tamiseen van­hem­milleen. Täl­lainen lap­si pitäisi antaa adop­toitavak­si. Biol­o­gisel­la van­hem­muudel­la ei ole merk­i­tys­tä, jos lap­si vau­vas­ta alka­en on kas­vanut tois­t­en kas­vat­ta­mana. Suomes­sa on paljon adop­ti­o­las­ta toivovia per­heitä. Annet­takoon nuo syn­ny­tys­laitok­selta huostaan ote­tut heille.

24 vastausta artikkeliin “Päihdeäidit”

  1. FAS-lap­sia syn­tyy vuosit­tain suomes­sa noin sata, ei 700. 

    http://www.saunalahti.fi/kup/syndroma/fas.htm

    Arvioidaan, että taval­la tai toisel­la alko­holin vau­ri­oit­tamia lap­sia syn­tyy Osmon mainit­se­ma määrä. Täl­löin on kyse FAE-lap­sista. Tämä diag­noosi on ver­rat­en epä­tark­ka toisin kuin FAS. 

    Tämän lisäk­si epäil­lään, että mon­et oppimis- ja käytöshäir­iöt, dys­fa­sia, ADHD ym. saat­ta­vat johtua äidin päi­htei­den käytöstä. Tämä on tietysti erit­täin vaikea alue tutkia, kos­ka raskau­den aikaises­ta päi­htei­den käytöstä on vaikea saa­da luotet­tavaa tietoa. 

    Voisit Osmo parem­min pere­htyä näi­hin aloituk­si­in, ettet nyt näin väärää tietoa tääl­lä jakele. Moni lukee vain aloituk­sesi ja on nyt sitä mieltä, että FAS-lap­sia (eli pahasti alko­holin vau­ri­oit­tamia kehi­tys­vam­maisia vau­vo­ja) syn­tyy seit­senker­tainen määrä todel­liseen ver­rat­tuna. Onnek­si tilanne ei ole näin paha, vaik­ka jokainen elämän­sä nor­maalit mah­dol­lisu­udet menet­tänyt via­ton pienokainen on toki liikaa. 

    “Sik­iön kannal­ta alko­holi on paljon pahempi asia kuin huumeet. ”

    Mitä tämä tarkoit­taa, voitko perustel­la tätä?

  2. Vuo­den vai­h­teessa tulee voimaan uusi las­ten­suo­jelu­la­ki. Saa nähdä minkälaisia vaikutuksia. 

    Pikaisen tutus­tu­misen perus­teel­la uusi lain­säädän­tö pyrkii otta­maan sosi­aal­i­työn­tek­i­jät ja muun las­ten­suo­je­lu­työn tiukem­min byrokraat­tisen valvon­taansa. Paper­itöitä tulee lisää ja velvoit­teet kas­vaa. En tiedä pystyykö raskaskaan byrokra­tia silti tekemään huonos­ti työn­sä tekevästä sosi­aal­i­työn­tek­i­jästä hyvää tai ehkäisemään virheitä ja laimin­lyön­te­jä. Tun­nol­lis­ten ihmis­ten paper­i­työ­taak­ka kyl­lä kasvaa. 

    Per­in­teiseen tapaan byrokra­tia reagoi epäko­hti­in ain­oal­la tun­temal­laan taval­la: lisäämäl­lä byrokra­ti­aa. Maalaisjär­jelle ja oma­lle harkin­nalle jätetään aina vähem­män tilaa. Las­ten­suo­jelus­sa on epäko­htia niinkuin tulee kir­joituk­ses­tasikin ilmi, mut­ta uusi lain­säädän­tö tuskin niille mitään voi. 

    Rohkeisi­in tärkeisi­in päätök­si­in ei uskalleta ryhtyä, mut­ta innol­la sääde­tään yhä yksi­tyisko­htaisem­pia lake­ja. Mieli­v­al­taisu­ut­ta pelätään liikaakin. jos säädet­täisi­in laki päi­hdeäi­tien pakko­hoi­dos­ta, niin kyl­lä sen toimeen­pane­m­i­nen aiheut­taisi var­masti MOT-ohjel­man ansait­se­via epäoikeu­den­mukaisuuk­sia, mut­ta mielestäni ne oli­si­vat pienem­pi paha kuin kra­pu­las­sa syn­tyvät vauvat. 

    Las­ten­suo­jelus­sakin pitäisi uskaltaa rohkeasti antaa työtä tekeville enem­män val­taa ja vas­tu­u­ta. Pitäisi mah­dol­lis­taa pien­imuo­toinen mieli­v­al­taisu­uskin, ja val­lan­halti­ja pitäisi lait­taa tiukasti vas­tu­useen siitä miten val­taansa käyt­tää. Sosi­aal­i­työn­tek­i­jöille pitäisi antaa enem­män tilaa tehdä enem­män las­ten aut­tamisek­si järkeväk­si kat­so­ma­l­laan taval­la eikä alis­taa jokaista toimea byrokra­t­ian ja toim­inta-ohjeen alle.

  3. Eli­na taitaa olla oike­as­sa. Vakavasti alko­holin vau­ri­oit­tamia FAS-lap­sia on paljon vähem­män, joskin tuo tieto 700 FAS-laps­es­ta esi­in­tyy julk­isu­udessa aika usein. Jonk­i­nastei­sista alko­ho­li­vau­ri­oista diag­nos­ti­soitu­ja oli aikanaan tuo 700 ja nyt vähän enem­män. Diag­nos­ti­soimat­ta jääneitä on myös määrä, jota ei tiedetä. 

    Päi­hderi­ip­pu­vaisille äideille syn­tyy lap­sia noin 5000, siis joka kymmenes syn­tyvä lap­si (!). Jotkut näistä äideistä pystyvät ole­maan kuiv­il­la raskau­den ajan, mut­ta epäi­ly todel­la on, että osa noista muista oirey­htymistä liit­ty­isi tähän kysymykseen.

  4. Hienoa että Osmo Soin­in­vaara uskallat tais­tel­la oikeit­ten asioiden puoles­ta. Selvästikin ymmär­rät että on äärim­mäisen vaikeaa tais­tel­la riip­pu­vaisuuk­sia ja äidin oikeuk­sia vas­taan mut­ta silti uskallat tuo­da esi­in sen tärkeän seikan että syn­tymään tarkoite­tul­la sik­iöl­lä on kaik­ki ihmisoikeudet.

    Äit­inä uskallan väit­tää että pakko­hoito on hyvä vai­h­toe­hto päi­hderi­ip­pu­vaisille. Kos­ka tietämyk­semme raskaud­es­ta on kas­vanut voisimme ihan hyvin ulot­taa huostaan­oton kri­teer­it raskau­den alkuvaiheisiin.

  5. Muis­telisin, että taan­noin oli jos­sakin (pohjois?) maas­sa tar­jot­tu päi­hdeon­gel­maisille nuo­rille naisille rahaa siitä hyvästä, että nämä ster­iloidaan ja että tästä olisi nous­sut kauhea kohu “eugeni­ikan” harjoittamisena. 

    Itse en näe kysymyk­sessä mitään ongel­maa. Moni narko­maani ottaisi var­masti mielel­lään vas­taan vaik­ka 1000 euroa palkkiona siitä, että menee ver­rat­en yksinker­taiseen oper­aa­tioon. Täl­lä säästet­täisi­in myös mon­ta murhetta. 

    Ennen tämä aja­tus puis­tat­ti min­ua, mut­ta kun sain omia lap­sia ja aloin huo­ma­ta kaupungilla per­heitä, jois­sa on pieniä lap­sia ja van­hem­mat aivan tolkku pois, mietin kan­taani uudelleen. Eihän tämä koko ongel­maa ratkai­sisi, mut­ta voisi helpot­taa kuitenkin.

  6. Joskus ker­rot­ti­in päi­hdeäidis­tä, joka oli pyöräyt­tänyt sar­jas­sa kuusi FAS-las­ta (Eli­nalle: nämä oli­vat oikeista FAS-lapsia).Jotenkin min­ullekin tuli mieleen, että voisiko tähän jotenkin puuttua.

    Eugeni­ik­ka on kai sitä, että rajoite­taan syn­tyvyyt­tä geneet­tisen omi­naisuuk­sien perus­teel­la. Se, että sosi­aalis­es­ti kelvot­tomien van­hempi­en lisään­tymistä pyritään rajoittamaan,ei tämän määritelmän mukaan ole eugeni­ikkaa. Lievin muo­to tätä olisi, että ter­vey­den­hoito­henkilökun­nal­la olisi oikeus ehdot­taa abort­tia. Sitäkään ei nyt saa tehdä, vaan äidin on olta­va niin tolkuis­saan, että kek­sii tämän vai­h­toe­hdon itse.

  7. Min­un mielestä Suomes­sa on noin yleis­es­tikin ottaen niin vaka­va alko­ho­lion­gel­ma, että ihmette­len suuresti mik­si siihen ei olla puu­tut­tu oikeas­t­aan mitenkään.
    En ymmär­rä kenen edun mukaus­ta on vaikka­pa nyky­isin hyvin tavalli­nen näky, että nuoret, vielä kehit­tymässä ole­vat tytöt vetävät ns. viikonloppukännejä.
    Näistä aiheutuneet ongel­math­an tule­vat eteen vas­ta vuosikymme­nen päästä. Siinäkö meil­lä on sat­saus tulevaisuuteen.
    Miten alko­holi vaikut­taa vielä kehit­tymässä ole­van tule­van syn­nyt­täjän var­taloon? Ja miten paljon se yleen­säkin lisää sit­ten tule­vaisu­udessa alko­holin käyt­töä raskau­den aikana. Ei siitä alko­holis­mista päästä niin vain eroon raskau­den koit­taes­sa vaik­ka yllät­täen. Mon­et äid­it kuitenkin peit­televätkin asi­aa, kos­ka pote­vat asi­as­ta huonoa omaatuntoa.

    Mik­si tässä maas­sa ei tehdä akti­ivista alko­holin käytön vas­taus­ta valistustyötä??

  8. Osmo “Lievin muo­to tätä [syn­tyyvy­den rajoit­tamista] olisi, että ter­vey­den­hoito­henkilökun­nal­la olisi oikeus ehdot­taa aborttia”

    Fetaalialko­holisyn­d­rooman syn­tymekanis­mi on vielä paljolti hämärän peitossa. Alko­holin vaiku­tus on kiis­ta­ton, mut­ta suuri osa rap­pioalko­holistienkin lap­sisi­ta syn­tyy ter­veinä, joskin usein pieni­pain­ois­i­na. Näin ollen abortin suosit­ta­mi­nen on arpapeliä.. 

    Pakko­hoidon yksi keskeinen ongle­ma on kohderyh­män tavoitet­tavu­us. Pahoin alko­holisoitunut äiti usein tajuaa ole­vansa raskaana vas­ta ensim­mäisen raskauskol­man­nek­sen jäl­keen ja vas­ta tässä vai­heessa hakeu­tuu neu­volaan jos sil­loinkaan. FAS:n kannal­ta ensim­mäi­nen raskauskol­mannes on juuri kri­it­ti­nen. Sil­loin tapah­tu­vat solu­muu­tok­set, jot­ka aiheut­ta­vat kehi­tys­vam­maisu­u­den. Pakko­hoito tämän jäl­keen vaikut­taa lähin­nä lapsen kasvu­un, ei muuta.

  9. Tässä vielä luku­jen ja ter­mi­nolo­gian täs­men­nys­tä. Erja Halmes­mä­ki on tehnyt aiheesta väitöskirjan. 

    Lain­aus: Duodec­im 2005;121:54–61 E. Halmes­mä­ki ja I. Autti-Rämö
    55

    “Suomes­sa syn­tyy vuosit­tain noin 600 lasta,
    joil­la on sik­iöaikaiseen alko­ho­lialtistuk­seen liittyviä
    oire­i­ta. Arvioimme, että näistä lap­sista noin 70:llä on
    klassi­nen FAS, 130:lla FAE ja
    noin 400:lla yksi­no­maan keskush­er­moston toimintahäiriö
    tai vain varhais­raskaudessa tapahtuneen
    sat­un­naisen humala­hakuisen alkoholinkäytön
    aiheut­ta­ma epämuodostuma.”

    Joten Osmo tapaili tätä kokon­ais­lukua, joka siis on arvio. Kuitenkin etenkin FAS on selkeä oirey­htymä tyyp­il­li­sine piirtei­neen, joten luku sen osalta on luotettava.

  10. Min­ul­la on kyl­lä eri tieto tuos­ta alko­ho­li­vam­mo­jen aiheutu­misa­janko­hdas­ta. Ainakin kuusi vuot­ta sit­ten, kun tutus­tu­in asi­aan viran puoles­ta, san­ot­ti­in, että ensim­mäisen kol­man­nek­sen jäl­keen vas­ta alka­vat her­moston kannal­ta ratkai­se­vat ajat.

  11. Vähän kär­jistys­tä ketjuun.

    Lisään­tymisoikeut­ta ei kai vielä olla viemässä keneltäkään pois, mut­ta pitäisikö ihmisiltä ottaa pois oikeus van­hem­muu­teen siinä mielessä, että saa automaat­tis­es­ti kas­vat­taa omia lap­si­aan. Mik­si ain­oas­taan huumevan­hem­mat olisi tuomit­tu menet­tämään lapsen­sa? Jonkun toisen mielestä jokin toinen seik­ka biol­o­gis­ten van­hempi­en elämän­tavois­sa, voi olla lapselle vahingoksi. 

    Jos läh­estytään asi­aa niin, että kenel­läkään ei ole automaat­tis­es­ti oikeut­ta kas­vat­taa lap­sia. Oikeu­den voisi saavut­taa läpäistyään riit­tävän tiukat testit. 

    Markki­na­t­alouden hengessä biologi­nen van­hem­muus ja kas­va­tus­van­hem­muus erotet­taisi­in täysin toi­sis­taan, ja kum­mankin van­hem­muu­den lajin saisi osalleen se, joka sen parhait­en taitaa. Ihmiset voisi­vat myös erikois­tua siihen van­hem­muu­den laji­in, jon­ka koke­vat itselleen läheisem­mäk­si. Samal­la yhteiskun­nan ohjailumah­dol­lisu­udet parani­si­vat oleel­lis­es­ti ja kus­tan­nuk­sis­sa säästet­täisi­in tavattomasti.

  12. Alko­holis­tiäid­it olisi ilman muu­ta pakkos­ter­iloita­va jo ensim­mäisen FAS lapsen jäl­keen. Toimen­pide­hän voidaan hel­posti peru­ut­taa, mikäli äiti pääsee irti alkoholismistaan.

    Ster­iloin­tipalkkio olisi eri­no­mainen aja­tus, eikä sitä pitäisi raja­ta ain­oas­taan alko­holis­tei­hin ja narko­maanei­hin, vaan laa­jem­min koko toimeen­tu­lotuel­la ym. avus­tuk­sil­la pysyvästi elävien joukkoon. On kiis­ta­ton tosi­a­sia että maini­tun joukon lapset jatka­vat taval­lis­es­ti van­hempi­en­sa näyt­tämäl­lä tiel­lä aikuise­nakin. Palkkio voisi olla huo­mat­tavasti suurem­pikin ja rahat tähän olisi saatavis­sa hel­posti siitä välit­tömästi seu­raav­ista suurista säästöistä. Tästä seu­raavaa pien­tä ihmis­pop­u­laa­tion pienen­e­mistäkin pitää ter­ve­htiä ilolla.

    Mon­et alko­holis­tit han­kki­vat piit­taa­mat­tomasti lap­sia taatak­seen itselleen “häädöt­tömän” kaupun­gin vuokra-asun­non ja suurem­mat sosiaaliavustukset.

  13. Trav­el­er ehdot­taa pakkos­ter­il­isaa­tio­ta päihdeäideille:

    “Toimen­pide­hän [ster­il­isaa­tio] voidaan hel­posti peru­ut­taa, mikäli äiti pääsee irti alkoholismistaan.”

    Naisen ster­iloin­ti ei ole mikään pikku­toimen­pide, mut­ta vielä huo­mat­tavasti suurem­pi oper­aa­tio on sen purku. Hedelmäl­lisyys palaa vain noin puolelle nai­sista purkuleikkauk­sen jälkeen. 

    Mik­semme ster­iloisi miehiä, jot­ka vas­tu­ut­tomasti ovat yhdyn­nässä alko­holisti­nais­ten kanssa? Miehen vasek­to­mia on yksinker­tainen, päiväkirurginen toimen­pide ja puret­tavis­sa siinä mis­sä naisenkin. 

    Trav­el­er jatkaa:

    “Mon­et alko­holis­tit han­kki­vat piit­taa­mat­tomasti lap­sia taatak­seen itselleen “häädöt­tömän” kaupun­gin vuokra-asun­non ja suurem­mat sosiaaliavustukset.”

    Ja pah! Tun­netko mon­takin täl­laista tapaus­ta henkilökohtaisesti?

  14. Eli­na, naisen ster­i­laa­tion purku onnis­tuu suurem­mal­la toden­näkölisyy­del­lä kuin miehen ster­i­laa­tion purku. Lisäk­si päi­hdeon­gel­maisen naisen kanssa sek­siä har­ras­tavien miesten ster­iloin­ti ei olisi lähi­mainkaan tehokas tapa puut­tua näi­hin tapauk­si­in, kun nainen voi hel­posti han­kkia sek­sikump­panikseen jonkun ster­iloimat­toman miehen.

    Jos esimerkik­si on 49 ster­iloitua päi­hdeon­gel­maista naista, 1 ster­iloima­ton nainen ja 50 ster­iloima­ton­ta miestä, niin vuodessa syn­tyy korkein­taan yksi lap­si päi­hdeon­gel­maiselle naiselle. Jos taas on 50 ster­il­i­ma­ton­ta päi­hdeon­gel­maista naista, 1 ster­il­i­ma­ton mies ja 49 ster­iloitua miestä — voi syn­tyä 50 las­ta päi­hdeon­gel­maisille naisille.

    Tosin olen sitä mieltä, että nykypäivänä ster­iloin­ti olisi ainakin pakol­lise­na toime­na liian radikaali temp­pu. Melkein yhtä tehokas­ta olisi esimerkik­si pitkä­vaikut­teisen ehkäisykapselin tms asen­nus päi­hdeon­gel­maisille äideille. Ja niis­sä onnel­li­sis­sa tapauk­sis­sa, jois­sa nainen pääisi päi­hdeon­gel­mas­ta joskus tule­vaisu­udessa eroon, olisi lisään­tymiskyky kuitenkin edelleen tal­lel­la ehkäisykapselin pois­tamisen tai sen vaiku­tuk­sen päät­tymisen jälkeen.

  15. Kari,

    Ainakin kaupun­gin ylläpitämil­lä per­he­su­un­nit­telun sivuil­la san­o­taan, että purku onnis­tuu samal­la toden­näköisyyel­lä oli kyseessä mies tai nainen. Eli puolel­la onnis­tuu, puolel­la ei!

    http://metku.net/~pesu/ehkaisy/sterilisaatio.php

    En nyt syväl­lis­es­ti pere­htynyt matemaat­tisi­in päätelmi­isi ster­iloin­nin hyödyl­lisyy­destä sukupuolit­tain. Teen sen ehkä myöhem­min. (jouluki­ire­itä..)

    Kuitenkin, jos yksi holti­ton alko­holisti­nainen on jo raskaana, niin hän on yhdek­sän kalen­terikuukaut­ta (10 raskauskuukaut­ta) vaara­ton tältä kannalta. 

    Täl­lä välin syys­tä tai tois­es­ta holtit­toman miehen on mah­dol­lista tehdä sata naista raskaak­si. Kumpi nyt sit­ten kan­nat­taa ster­iloi­da, jos kri­teerik­si asete­taan kyvyt­tömyys ajatel­la lapsen etua?

  16. Turha keskustel­la mis­tään ster­iloin­nista. Kansal­lis­mielisetkään eivät pidä nais­ten sukupuolie­lim­ien silpomis­es­ta ;), Vaik­ka Suomes­sa surut­ta leikel­läänkin vaikka­pa inter­sukupuolisia lap­sia heiltä kysymättä.
    Vakavasti opet­tuna pakkos­ter­iloin­ti tuskin on todel­lakaan mikään sel­l­ainen vai­h­toe­hto, joka voisi mitenkkään nykypäivän maail­mas­sa real­is­tis­es­ti toteutua.
    Kyl­lä ain­ut keino on val­is­tus, ja yleen­sä alko­holin käytön vähen­tämi­nen. Monis­sa mais­sa se ei ole ongel­ma, ja silti(siksi) ihmiset osaa­vat pitää aidosti hauskaa ja naut­tia elämästäään;)!!

  17. Vielä kuriosi­teet­ti­na ster­iloin­tien peru­mis­ten onnis­tu­mis­pros­en­teista Wikipedi­an mukaan nais­ten ster­i­laa­tios­sa: “Suc­cess­ful repair of the fal­lop­i­an tubes is now pos­si­ble in 98% of women who have had a tubal lig­a­tion, regard­less of the type of ster­il­iza­tion procedure.”

    Miesten ster­i­laa­tios­ta san­o­taan puolestaan, että: “Vaso­va­sos­to­my is effec­tive at achiev­ing preg­nan­cy in only 50%-70% of cases”.

  18. Puhe pakkos­ter­il­isaa­tios­ta edus­taa sel­l­aista kan­taa, että ihmisyk­silöt ovat ole­mas­sa yhteisön­sä evo­lu­ti­ivisen edun vuok­si. Me lib­er­aalit ajat­telemme päin­vas­toin, että yhteisöt ovat ole­mas­sa yksilöi­den hyv­in­voin­nin ja men­estyk­sen mah­dol­lis­tamisek­si. Ongel­mat­a­pauk­sia on, mut­ta edes kansakun­nan kokon­aise­tu ei ole peruste ihmisoikeuk­sien ohittamiselle. 

    Päi­hdeäi­tien kohdal­la kysymys on lop­ul­ta siitä, voidaanko hei­dän teko­jaan pitää vapaina val­in­toina. Jos ei, yhteiskun­ta voi hol­ho­ta hei­dän hedelmäl­lisyyt­tään. Mitään ihan suo­ravi­ivaista vas­taus­ta kysymyk­seen ei kai ole.

  19. “Mik­semme ster­iloisi miehiä, jot­ka vas­tu­ut­tomasti ovat yhdyn­nässä alko­holisti­nais­ten kanssa? Miehen vasek­to­mia on yksinker­tainen, päiväkirurginen toimen­pide ja puret­tavis­sa siinä mis­sä naisenkin.”

    Ylhääl­lähän tuo jo tulikin, hyväkun­toinen mies voi saat­taa raskaak­si vaik­ka 100 naista vuodessa.. Siis ongel­ma on siinä että naiset TEKEVÄT ne lapset, miehet vain vähän avit­taa.. Ymmär­rän että femakkopi­ireis­sä asia närästää ja sik­si suosit­te­lenkin kaikille vasem­mis­to­laisille ja muille tiedostaville lapsen­teosta pidät­täy­tymistä. Juuri siten vas­tus­tat­te parhait­en ilmas­ton­muu­tos­ta ja glob­al­isaa­tio­ta. Linkola.

    “Trav­el­er jatkaa:

    “Mon­et alko­holis­tit han­kki­vat piit­taa­mat­tomasti lap­sia taatak­seen itselleen “häädöt­tömän” kaupun­gin vuokra-asun­non ja suurem­mat sosiaaliavustukset.”

    Ja pah! Tun­netko mon­takin täl­laista tapaus­ta henkilökohtaisesti?”

    No ihan val­ta­van läheltä en mut­ta kaveripi­ir­iä asustelee jonkin ver­ran nois­sa paskalähiöis­säkin ja on tuostakin puhut­tu; oikei­den esimerkkien val­os­sa. Yksi enti­nen koulukaveri näyt­tää myös viet­tävän keskilu­okkaista elämää kakar­alau­mansa kanssa. Mitään töitä mainit­tu pariskun­ta ei ole kyl­lä koskaan tehnyt jos sos­sus­sa valit­tamista ei las­ke­ta työksi.

    Tuos­ta ster­iloin­nista sen ver­ran että mikäli leikkaus todel­lakin aiheut­taa noin suurelle osalle pysyvän strerili­teetin, pitäisi tietenkin käyt­tää niitä ihonalaisia ehkäisykapse­lei­ta. Ei ihmis­ten leikkaami­nen ole pääa­sia vaan tulokset.

  20. “Minä olisin aika tyly. Jos van­hempi­en huumeri­ip­pu­vu­us on sitä luokkaa, etteivät he pysty las­taan hoita­maan, lap­si pitäisi ottaa huostaan jo syn­ny­tys­laitok­sel­la eikä odot­taa, että tapah­tuu jotain riit­tävän pahaa oikeut­ta­maan huostaan­oton. Eikä vain ottaa huostaan, sil­lä huostaan­ot­to on väli­aikainen ja tähtää lapsen palaut­tamiseen van­hem­milleen. Täl­lainen lap­si pitäisi antaa adoptoitavaksi.”

    Tylyä kyl­lä. Adop­toin­nin uhka saat­taisi ehkä lisätä abortin houkut­tele­vu­ut­ta, mut­ta myös johtaa päi­hdeon­gel­man salaamiseen. 

    Lähin­nä jäin miet­timään, miten määritel­lään, että van­hempi­en huumeri­ip­pu­vu­us on “sitä luokkaa”? Mon­et päi­hdeon­gel­maiset, jopa opi­aat­tiri­ip­pu­vaiset, pystyvät huole­hti­maan lap­sis­taan ongelmit­ta. Eivät läh­eskään kaik­ki, mut­ta yksilöl­lisen arvioin­nin ansios­ta nämä muu­ta­mat van­hem­mat voivat samal­la sekä saa­da apua päi­hdeon­gel­maansa että kas­vat­taa las­taan rakas­tavien van­hempi­en tavoin. 

    Huole­htimiskyvyn määrit­tämi­nen on aika har­maa­ta aluet­ta. Tek­stistä tulee sel­l­ainen mieliku­va, että pelkän päi­hderi­ip­pu­vu­u­den tulisi olla riit­tävä syy lapsen pakkoad­op­toin­ti­in. Päi­hderi­ip­pu­vu­us leimaa ihmisen monis­sa julk­i­sis­sa palveluis­sa, työn­haus­sa ym. jo nyt ja sul­kee hel­posti yhteiskun­nan laidalle. Pitääkö päi­hdeon­gel­maisil­ta vielä viedä viimeinenkin ihmis­ar­von mit­ta — mah­dol­lisu­us hyvään vanhemmuuteen? 

    En mis­sään tapauk­ses­sa vas­tus­ta sitä, että päi­hderi­ip­pu­vais­ten van­hempi­en kykyä huole­htia ja kan­taa vas­tu­u­ta lap­sis­taan tarkkail­taisi­in mui­ta tiivi­im­min, van­hempia velvoitet­taisi­in yhteistyöhön vira­nomais­ten kanssa ja puut­tumiskyn­nys olisi sama kuin muil­lakin, mut­ta mik­si sen tulisi olla alem­pi? Useim­mat päi­hdeon­gel­maiset eivät kykene kyp­sään van­hem­muu­teen, mut­ta kun kuitenkin osa pystyy…

  21. Isän suun­na­ton rakkaus ja ikävä tyttäreensä
    HELSINGIN SANOMAT
    2.4.2008

    Isä tais­telee suo­ma­laisen tyt­tären­sä saamisek­si Norjasta 

    Päi­hdeon­gel­mainen äiti vei Osloon Suomes­sa huostaan ote­tun tytön
    Iri­na Vähäsarja
    Ter­hi Width 

    Isät sivu­ute­taan usein las­ten huolta­ju­ud­es­ta ja sijoituk­sista päätettäessä. 

    Sen sai huo­ma­ta myös helsinkiläis­mies, jon­ka 12-vuo­tias tytär on yhä Nor­jas­sa, vaik­ka mies on saanut lapsen yksin­huolta­ju­u­den Suomessa. 

    Alun perin tytön huolta­ju­us oli hänen suo­ma­laisel­la äidil­lään. Tytär otet­ti­in huostaan Suomes­sa vuon­na 2002, kos­ka äidin ei kat­sot­tu päi­htei­denkäytön vuok­si kykenevän huole­hti­maan lapsestaan. 

    Kun kuu­sivuo­tias tytär oli äitin­sä luona loma­l­la kesäl­lä 2002, äiti vei lapsen Osloon. 

    Isän mukaan suo­ma­laiset sosi­aalivi­ra­nomaiset otti­vat kyl­lä nor­jalaisi­in kol­le­goi­hin­sa yhteyt­tä kuukau­den kulut­tua Nor­jaan menos­ta, mut­ta eivät vaati­neet lapsen palau­tus­ta. Äitiä yritet­ti­in houkutel­la Suomeen päihdehoitoon. 

    Pian Oslon las­ten­suo­jelu­vi­ra­nomaiset alkoi­vat saa­da per­heestä huolestunei­ta ilmoituk­sia. Kesäl­lä 2003 tytär otet­ti­in huostaan päi­htyneeltä äidiltä. Hänet sijoitet­ti­in nor­jalaiseen las­tenkoti­in ja sieltä sijoitusperheeseen. 

    Nyt äiti on palan­nut Suomeen, mut­ta tytär asuu yhä sijoi­tus­per­heessä. Isä sai yksin­huolta­ju­u­den joulukuussa. 

    Sama äiti tuomit­ti­in Van­taan käräjäoikeudessa torstaina 11-kuukautisen poikansa heit­teillepanos­ta ehdol­liseen vankeu­teen vuodek­si ja kahdek­si kuukaudek­si. Hän jät­ti lapsen viime lokaku­us­sa vähissä vaat­teis­sa pen­saaseen bus­sipysäkin taakse vilkkaan kadun viereen. 

    Oslos­sa käräjäoikeus ei selvit­tänyt, olisiko isästä ollut Nor­jaan jääneen tytön huoltajaksi. 

    Myöskään suo­ma­laiset las­ten­suo­jelu­vi­ra­nomaiset eivät isän mukaan tutki­neet hänen olo­suhteitaan ja antoi­vat totu­u­den­vas­tais­es­ti ymmärtää, ettei hän olisi ollut lapsen kanssa tekemisissä. 

    Isä pitää tapah­tunut­ta selvänä virkavirheenä. Hän on tehnyt sosi­aalivi­ra­nomais­ten toimin­nas­ta rikosil­moituk­sen, hallintokan­telun ja vetoomuk­sen EU:n parlamentille. 

    Myös isän nor­jalainen asiana­ja­ja Har­ald Hodt arvioi, että sekä Suomen että Nor­jan las­ten­suo­jelu­vi­ra­nomaiset tekivät vuon­na 2003 aivan liian vähän työtä tytön palauttamiseksi. 

    “Oikeuskäsit­telyssä Nor­jas­sa tehti­in karkea virhe, sil­lä isää ei mis­sään vai­heessa pidet­ty osa­puole­na jutus­sa, vain äitiä. Las­ten­suo­jelukysymyk­siä ratko­va Fylkesnem­da antoi tuol­loin vas­tu­un laps­es­ta Oslon kun­nalle. Myöhem­mässä tuomiois­tuinkäsit­telyssä isä ei taaskaan ollut osa­puole­na”, Hodt ker­too puhelimessa. 

    Nor­jan las­ten­suo­jelu­vi­ra­nomaiset eivät ole kor­jan­neet virhet­tään, vaik­ka isä on itse ollut akti­ivi­nen osa­puoli asi­as­sa. He eivät kom­men­toi yksit­täisiä tapauk­sia, kuten ei asi­aa Suomes­sa hoi­tanut Helsin­gin kaupun­gin sosiaalivirastokaan. 

    Sosi­aalivi­ras­ton lakimies Kar­ri Välimä­ki sanoo, ettei tunne tapaus­ta. Isän ker­toman perus­teel­la kuu­lostaa kuitenkin siltä, että suo­ma­laisvi­ra­nomaiset eivät ole menetelleet oikein antaes­saan huostaan ote­tun lapsen jäädä äidin kanssa ulkomaille. 

    “Vas­tuu laps­es­ta säi­lyy sosi­aalilau­takun­nal­la. Jos näin ei olisi, mei­dät olisi liian help­po hoitaa pois pelistä tah­don­va­s­tai­sis­sa las­ten­suo­jelu­a­siois­sa viemäl­lä lap­si rajan yli.” 

    Lap­si on ollut Nor­jas­sa samas­sa sijoi­tus­per­heessä nelisen vuot­ta. Mitä kauem­min aikaa kuluu, sitä vaikeam­paa sijoi­tuskotipäätöstä on pyörtää. 

    “Jos lap­si on otet­tu huostaan vaik­ka parivuo­ti­aana ja on ollut samas­sa paikas­sa kolme neljä vuot­ta, voi huolta­ju­u­den saami­nen olla vaikeaa”, Hodt arvioi. Lapsen siirtämistä sijoi­tuskodista pide­tään usein täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa lapselle vahingollisena. 

    Yksin­huolta­ju­ut­ta isä rohkais­tui hake­maan viime syksynä sen jäl­keen, kun kuuli äidin jät­täneen toisen lapsen­sa heit­teille Myyr­mäessä. Myön­teinen huolta­ju­us­päätös tuli 17. joulukuuta. 

    Asiana­ja­ja Hodt ei ole var­ma, päteekö isälle Suomes­sa myön­net­ty huolta­ju­us­päätös Nor­jas­sa. Suomen oikeusmin­is­ter­iö on isän aloit­teesta toimit­tanut Nor­jaan Euroopan neu­vos­ton yleis­sopimuk­sen mukaisen pyyn­nön huolta­ju­u­den tunnustamisesta. 

    Huostaan­oton purkamista käsiteltäneen oikeudessa syksyl­lä. Siihen saak­ka tytär pysyy Oslos­sa. Isä jatkaa taisteluaan. 

    “Jos äiti on mokan­nut, mik­si siitä ran­gais­taan min­ua ja las­ta”, isä kysyy. 

    Lähde: http://www.hs.fi/digilehti/kotimaa/artikkeli/1135235232896/

    Tätä ainakin tämä päi­hdeäi­ti on saanut aikaan. Nyt tais­telemme “tuulimyl­lyjä” vas­taan, että isä, joka sain Suomes­sa yksin­huolta­ju­u­den, saisi tyt­tären­sä kotiin.
    Mut­ta virkakoneis­to Suomes­sa ja Nor­jas­sa ovat tehneet paho­ja virkavirheitä, eikä ketään niistä myön­nä virheitään eikä auta isää asi­as­sa, sil­lä olemme tehneet tutk­in­tapyyn­töjä poli­isille ym. tahoille.

    Toisen van­hem­man ja lapsen oikeuk­sia riko­taan kokoa­jan, kaikkia asi­aan liit­tyviä lake­ja riko­taan rankim­man kaa­van mukaan.

  22. Ehkäpä ylelli­nen hoito päi­hdeäideille olisi tuonut kan­nustei­ta asun­not­tomille narko­maaneille han­kki­u­tua raskaak­si sosi­aalisen nousun mah­dol­lis­tamisek­si. Miten ohjel­ma olisi markki­noitu huumei­denkäyt­töä hark­it­seville? Olisiko se toimin­ut yhtä hyvin kuin minä se markkinoidaan?

  23. Las­ten poisot­to syn­närill olisi sitä oikeaa ennal­taehkäisyä, ei se, että käytetään tolku­ton määrä rahaa kelvot­tomien van­hempi­en tukemiseen.

    Ei näis­sä hom­mis­sa raha ole ongel­ma, vaan se että tehdään asi­at alus­ta asti väärin. On ihan selvää että las­ten­suo­jelus­sakin pieni poruk­ka aiheut­taa merkit­tävim­män vaivan. Jos tältä kelvot­tomien sak­il­ta ote­taan lapset jo syn­ny­tys­laitok­sel­la pois, las­ten­suo­jelun tarve romahtaisi.

  24. Tan­skalaises­sa doku­men­tis­sa narko­maaniäid­it toivoivat pakko­hoitoa päi­hdeäideille. Arvolib­er­aal­ius ei ole tässä suh­teessa ratkaisu. Ajatelkaa, mikä hel­vetti las­ta odottaa!!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *