Tehotonta oikeudenmukaisuutta

Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen väli­nen juna­lii­ken­ne tuot­taa VR:lle huo­mat­ta­van pal­jon voit­toa. Tämän voi­ton avul­la VR pys­tyy pitä­mään yllä tap­piol­lis­ta lii­ken­net­tä muu­al­la. Täl­lais­ta rahan siir­tä­mis­tä voi­tol­li­ses­ta tuo­tan­nos­ta tap­piol­li­sen tuo­tan­non yllä­pi­tä­mi­seen kut­su­taan ris­ti­sub­ven­tiok­si. VR voi näin teh­dä, kos­ka sil­lä on mono­po­li rau­ta­tei­den hen­ki­lö­lii­ken­tee­seen. Jos näin ei oli­si, Hel­sin­ki-Tam­pe­re ‑välil­le ilmaan­tui­si yksi­tyi­siä kil­pai­li­joi­ta nouk­ki­maan rusi­nat pullasta.

Enem­mis­tö ihmi­sis­tä pitää luul­ta­vas­ti oikeu­den­mu­kai­se­na sitä, että kan­nat­ta­van rei­tin tuo­toil­la pide­tään yllä tap­piol­lis­ta toi­min­taa. Samas­ta syys­tä pide­tään hyvä­nä sitä, että pos­ti­mak­sut ovat samat koko maas­sa, vaik­ka pos­tin jake­lu on tie­tys­ti pal­jon hal­vem­paa ker­ros­ta­loi­hin kuin har­vaan asu­tul­la maaseudulla.

Enem­mis­tö on talous­tie­teen teo­rioi­den mukaan vää­räs­sä. Ris­ti­sub­ven­tio tuot­taa suu­ria hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta. Edes­ta­kai­nen juna­lip­pu Tam­pe­reel­le mak­saa 52 euroa. Ilman tätä ris­ti­sub­ven­tio­ta hin­ta oli­si p0aljon hal­vem­pi, ilmei­ses­ti jotain 30 euron paik­keil­la. Juna­li­pun hin­nas­sa on siis var­sin kor­kea soli­daa­ri­suus­ve­ro. Jos rau­ta­tiet alis­tet­tai­siin kil­pai­lul­le, Tam­pe­reel­le pää­si­si pal­jon halvemmalla.

Voi olla perus­tel­tua, että rin­ta­mai­den ihmi­set osal­lis­tu­vat lii­ken­teen kus­tan­nuk­siin syr­jäi­sem­mäs­sä Suo­mes­sa, mut­ta mik­si mak­su­mie­hik­si pan­naan juu­ri juna­mat­kus­ta­jat? Oli­si pal­jon parem­pi kerä­tä tuo soli­daa­ri­suus­ve­ro kai­kil­ta rin­ta­mai­den asuk­kail­ta eikä vain niil­tä, jot­ka käyt­tä­vät junaa. Junaa käy­tet­täi­siin pal­jon enem­män, jos lip­pu Tam­pe­reel­la ja takai­sin mak­sai­si 30 euroa. Ris­ti­sub­ven­tio estää rau­ta­tei­tä saa­mas­ta sitä roo­lia, joka sil­lä voi­si olla juu­ri omim­mal­la alu­eel­laan, siel­lä mis­sä ihmi­siä liik­kuu paljon.

Toden­nä­köis­tä myös on, vaik­ka­kaan ei aivan var­maa, että junaa käy­tet­täi­siin Suo­mes­sa enem­män ja autol­la ajet­tai­siin vähem­män, jos tuo ris­ti­sub­ven­tio kiel­let­täi­siin. Joi­ta­kin tap­piol­li­sia yhteyk­siä jou­dut­tai­siin lak­kaut­ta­maan ja nii­den välien mat­kus­ta­jat mene­tet­täi­siin, mut­ta pal­jon enem­män mat­kus­ta­jia toi­saal­ta rau­ta­teil­le tuli­si lisää sen vah­vim­mil­la alueil­la. En tar­koi­ta, että näin kan­nat­tai­si teh­dä, sil­lä tap­piol­li­set­kin yhtey­det kan­nat­taa pitää hen­gis­sä. Kun ben­sa mak­saa kol­me euroa lit­ral­ta, nuo­kin välit muut­tu­vat taas kannattaviksi.

Mie­len­kiin­tois­ta oli­si, jos joku nos­tai­si rau­ta­tei­tä vas­taan kan­teen mää­rää­vän mark­ki­na-ase­man vää­rin­käy­tös­tä, sil­lä nyt VR yli­hin­noit­te­lee mono­po­lia­se­man tur­vin edul­li­set rei­tit törkeästi.

26 vastausta artikkeliin “Tehotonta oikeudenmukaisuutta”

  1. Tam­pe­reel­ta pää­see Ryanai­rin kyy­dis­sä Euroop­paan nopeam­min ja hal­vem­mal­la kuin junal­la Hel­sin­kiin. Tätä hin­noit­te­lua en ole täy­sin ymmär­tä­nyt. Olen nyt kol­mes­ti len­tä­nyt Ryanai­ril­la Sak­saan tai Englan­tiin, joka ker­ta meno-paluu mak­soi alle 50€ kaik­ki­nen kuluineen.

    Vai­kea uskoa että tuol­lai­nen hin­noit­te­lu­po­li­tiik­ka on pysy­vää, nau­tin niin pit­kään kuin lys­tiä kestää.

  2. Pie­ni kom­ment­ti liit­tyen toi­seen ja kol­man­teen kap­pa­lee­seen. Talous­tie­teen teo­riat eivät ota kan­taa oikeu­den­mu­kai­suu­teen, ne puhu­vat vain tehok­kuu­des­ta, hyvin­voin­nin tuot­ta­mi­ses­ta ja sen jakau­tu­mi­ses­ta. Talous­tie­de voi ker­toa, mikä on tehok­kain rat­kai­su, mut­ta ei sitä, mikä on oikeu­den­mu­kai­sin. Ihmi­set päät­tä­vät, mikä on oikeu­den­mu­kais­ta ja ihmi­set voi­vat pitää ei-tehok­kaim­pia rat­kai­su­ja oikeudenmukaisina.

    Kui­ten­kin, olet ihan oikeas­sa, menet­te­ly on mel­ko jär­je­tön, var­sin­kin jos halu­taan kan­nus­taa raideliikennettä.

  3. Ei nyt ihan noinkaan. 

    Kun ensin on talous­teo­rias­ta riip­pu­mat­ta mää­ri­tel­ty oikeu­den­mu­kai­suus, talous­teo­ria voi ker­toa, että tavoi­tel­tuun tulok­seen voi­daan pääs­tä myös tehok­kaam­min. Jos oikeu­den­mu­kai­suut­ta on, että vähä­lii­ken­tei­sil­lä ratao­suuk­sil­la­kin juna­lii­ken­ne toi­mii tuot­ta­mis­taan tap­piois­ta huo­li­mat­ta, on ole­mas­sa tehok­kaam­pia tapo­ja toteut­taa tämä kuin verot­taa juna­lii­ken­net­tä kan­nat­ta­vil­la osuuksilla.

    Tie­tys­ti asia on toi­sin, jos mää­ri­tel­lään oikeu­den­mu­kai­sek­si se, ettei rau­ta­tie­lii­ken­ne toi­mi mis­sään kunnolla.

  4. Olet ihan oikeas­sa. Luin vain päät­te­ly­si teks­tis­tä vää­rin­päin, talous­teo­rias­ta oikeu­den­mu­kai­suu­teen. My bad.

  5. Toi­saal­ta, mitä jos Hel­sin­gin sisäi­sen lii­ken­teen hin­noit­te­lu perus­tui­si lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nuk­siin? Met­ro on ver­rat­tu­na bus­siin lähes ilmai­nen lii­ken­nöi­dä, jos unoh­de­taan raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set, ja toi­sin­päin jos ne ote­taan huo­mioon. Ratik­ka on jotain noi­den kah­den välil­tä. (Onko tuos­sa juna­hin­ta­ver­tai­lus­sa muu­ten muka­na väyläkustannus?)

  6. Eikö VR yllä­pi­dä tap­piol­lis­ta lii­ken­net­tä lähin­nä lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riöl­tä saa­man­sa tuen avul­la eikä suo­raan omil­la voi­toil­laan. Val­tiol­le tili­te­tyt voi­tot saat­ta­vat toki kier­tää minis­te­riön bud­je­tin kaut­ta tas­kus­ta toiseen.

    Ker­man­kuo­ri­ja on VR. Se lak­kaut­taa ne syr­jäi­set rei­tit, joil­le ei yhteis­kun­nal­ta tukea tule. Eikä kui­ten­kaan anna kenen­kään muun nii­tä lii­ken­nöi­dä, vaik­ka jos­tain voi­si löy­tyä jous­ta­vam­pi ja teho­kaam­pi yrit­tä­jä, jol­le rei­tit ehkä kannattaisvatkin.

  7. Talous­tie­teen sovel­ta­mi­ses­sa käy­tän­töön on vähän ongel­mia, kun puhu­taan rau­ta­teis­tä tai yleen­sä­kin hyö­dyk­keis­tä, jois­sa vaa­di­taan mas­sii­vi­nen kiin­teä inves­toin­ti ja jos­sa raja­kus­tan­nuk­set ovat hyvin pie­net. Kuten Osmo tie­tää, talous­tie­tei­li­jät puhu­vat jos­kus luon­nol­li­sis­ta mono­po­leis­ta ja rau­ta­tie­tä voi­daan pitää sel­lai­se­na. Näis­sä ei kil­pai­lua syn­ny, kos­ka kun yksi on raken­ta­nut radan ja osta­nut junat, tämä voi uha­ta lei­ka­ta hin­to­ja niin, ettei kil­pai­li­jan kan­na­ta tul­la mark­ki­noil­le. Mono­po­li voi sit­ten hin­noi­tel­la voit­ton­sa mak­si­moi­dak­seen siten, että syn­tyy hyvinvointitappiota.

    VR on ongel­mal­li­nen sik­si, että se ei aina­kaan perin­tei­ses­ti ole toi­mi­nut siten, että se pyr­ki­si mak­si­moi­maan voit­to­jaan, vaan on ollut altis kai­ken­lai­sel­le poliit­ti­sel­le pai­nos­tuk­sel­le. Ehkä hie­man para­dok­saa­li­sel­ta kuu­los­taa, mut­ta itsea­sias­sa, ahne voi­ton­mak­si­moin­ti on sen­tään ennus­tet­ta­vaa ja sel­lais­ta mono­po­lia voi­si edes yrit­tää sää­del­lä jär­ke­väs­ti. Nyt VR muka täyt­tää jota­kin tär­ke­ää teh­tä­vää samal­la kun sen pitää joten­kin tuot­taa myös tulos­ta. Tämä ei joh­da kovin hyvään lop­pu­tu­lok­seen, mikä näkyy.

  8. Tie­de­mies on oikeil­le jäl­jil­lä kil­pai­lun ongel­mis­ta, jos sitä ei saa­da toi­mi­maan niin rat­kai­su voi­si olla lii­ke­lai­tos. Jos mark­ki­nat ei ohjaa, niin sit­ten parem­paa puut­tees­sa poliitikot.

    Mik­ko Laak­so­nen kir­joit­ti aikoi­naan Jouk­ko­lii­ken­ne­foo­ru­mil­la: “Jos VR oli­si lii­ke­lai­tos, sen suh­teen voi­tai­siin vaa­tia eri toi­men­pi­tei­tä kuin jos se on osa­keyh­tiö. Nyt, kun se on osa­keyh­tiö, mono­po­li on pak­ko pur­kaa mah­dol­li­sim­man pian. Jos VR oli­si lii­ke­lai­tos, se voi­tai­siin ratio­na­li­soi­da poliit­ti­sin pää­tök­sin. Yhtiö­nä näin ei voi tehdä.

    VR Oy mää­rit­te­lee itse yksi­puo­li­ses­ti, mitä sen lii­ken­ne mak­saa. HKL‑n kus­tan­nus­sel­vi­tys­ten mukaan VR Oy:n tun­ti­kor­vaus on noin kol­me ker­taa suu­rem­pi hen­ki­löä koh­den kuin HKL rai­tio- ja met­ro­lii­ken­teen sekä YTV-alu­eel­le toi­mi­vien bus­siyh­tiöi­den. Pää­oma- ja kilo­met­ri­kus­tan­nuk­set ovat noin 50% korkeammat.”
    http://jlf.fi/f29/513-vr-oy-ja-hkl-monopolien-valiset-erot/

    HKL jakaa kus­tan­nus­mal­lis­saan kus­tan­nuk­set nel­jään osaan, vau­nu­ki­lo­met­ri, vau­nu­tun­ti, vau­nu­päi­vä (kalus­to) ja vau­nu­päi­vä (kiin­teä). Met­ron ver­tai­lu rati­koi­hin on usein har­haan­joh­ta­vaa, mut­ta lähi­ju­na­lii­ken­ne ei juu­ri eroa met­ros­ta. Sel­vi­tys on toki HKL:n teke­mä, mut­ta erot ovat niin suu­ria että nii­tä on vai­kea käsit­tää (kus­tan­nuk­set vuo­del­ta 2004);

    - Vau­nu­ki­lo­met­ri (säh­kö, huol­to, jne.)
    met­ro 0,40e, juna 1,07

    - Vau­nu­tun­ti (kul­jet­ta­jan ja hen­ki­lö­kun­nan tuntikustannus)
    met­ro 28,27, juna 187,27

    - Vau­nu­päi­vä (kalus­to, kalus­ton las­ken­nal­li­nen hin­ta päivässä)
    met­ro 223,05, juna 666,17

    - Vau­nu­päi­vä (kiin­teä, hal­lin­to ja muut kulut päivässä)
    met­ro 153,06, juna 338,88
    http://www.hel.fi/wps/wcm/resources/file/eb4e8d0893c9efb/Joukkoliikenteen%20kustannusselvitys%202004.pdf

    Käsit­tä­mät­tö­min yksi­tyis­koh­ta on se että VR:n kon­duk­töö­ri ja kul­jet­ta­ja mak­saa nel­jä ker­taa enem­män tun­nis­sa kuin met­ro­kus­ki. Pitäi­si­kö­hän pis­tää HKL ja VR kil­pai­le­maan kehä­ra­dan lii­ken­nöin­nöis­tä? Yksi syy lisää integroi­da met­ro ja paikallisjuna.

  9. Hitaas­ti jau­ha­vat myl­lyt, mut­ta rau­ta­tie­lii­ken­teen avaa­mi­nen on kyl­lä vireil­lä. — Tava­ra­lii­ken­teen osal­ta se on osin toteu­tet­tu­kin, ja kan­sain­vä­li­sen hen­ki­lö­lii­ken­teen pitäi­si osin avau­tua 1.1.2010 kol­man­nen rau­ta­tie­pa­ke­tin kuo­riu­dut­tua kää­reis­tään. Täl­lä het­kel­lä pake­tis­sa tai­taa olla vie­lä enemmn pape­ria kuin sisältöä:

    http://ec.europa.eu/prelex/detail_dossier_real.cfm?CL=fi&DosId=189473

    Rau­ta­tei­den avau­tu­mi­sen esi­merk­ki­maa­na on toi­mi­nut Iso-Bri­tan­nia vuo­des­ta 1995. — Käsit­tääk­se­ni kil­pai­lun vai­ku­tuk­set ovat olleet myön­tei­siä: rau­ta­tei­den suo­sio on kas­va­nut, täs­mäl­li­syy­teen kiin­ni­te­tään enem­män huo­mio­ta eikä tur­val­li­suus­kaan ole kärsinyt. 

    Avau­tu­mi­sen ja kil­pai­lun jul­ki­nen kuva ei tosin ole näin myön­tei­nen, mut­ta sii­hen vai­kut­taa jul­ki­suu­den ylei­nen luon­ne: kiel­tei­set asiat, vaik­ka­pa yksi onnet­to­muus, saa­vat ilta­päi­vä­leh­tien otsi­kot, moni­mut­kai­sem­mat kehi­tys­lin­jat jää­vät raportteihin.

  10. Tie­de­mies on oikeas­sa ja vää­räs­sä sen suh­teen, voi­ko rau­ta­teil­lä olla kil­pai­lua. Kis­kot ovat luon­nol­li­nen mono­po­li kuten on moot­to­ri­tie­kin. Rau­ta­tie­lii­ken­ne voi­daan kui­ten­kin ava­ta kil­pai­lul­le siten, että mikä tahan­sa kul­je­tus­yh­tiö voi tuo­da kis­koil­le omat junan­sa. VR ei enää omis­ta kis­ko­ja, vaan ne omis­taa rata­hal­lin­to­kes­kus, jol­le VR mak­saa kis­ko­jen käytöstä.

    Euroo­pas­sa kaik­ki­lal­la rau­ta­tie­lii­ken­teen mark­ki­nao­suus kehit­tyy las­ku­voit­toi­ses­ti, pait­si Ruot­sis­sa ja Bri­tan­nias­sa, jois­sa molem­mis­sa rau­ta­tie­lii­ken­ne on alis­tet­tu kilpailulle.

    Bri­tan­nias­sa yksi­tyis­tet­tiin myös rai­tei­den yllä­pi­to, mikä oli suu­ri vir­he. Moni sekot­taa täs­tä aiheu­tu­neet ongel­mat itse lii­ken­nöin­nin kilpailuun.

    YTV-kun­nat näki­si­vät mie­lel­lään mah­dol­li­sek­si hoi­taa lähi­lii­ken­teen itse tai kil­pai­lut­taa sen, kos­ka kovin kal­lii­ta ovat VR:n juna­ki­lo­met­rit vaik­ka hel­sin­gin met­roon verrattuina.

    Tämän vuo­den alus­ta on ollut mah­dol­lis­ta hoi­taa tava­ra­lii­ken­net­tä yksi­tyi­ses­ti, mut­ta vie­lä ei ole yhtään yrit­tä­jää ilmaan­tu­nut. Aika näyt­tää. Hen­ki­lö­lii­ken­teen osal­ta VR:llä on monopoli.

  11. Tark­kaa­not­taen puhuin rau­ta­ties­tä, en rau­ta­tie­lii­ken­tees­tä. Rau­ta­tie on luon­nol­li­nen mono­po­li, mut­ta rau­ta­tie­lii­ken­ne ei. VR:llä on tosi­aan mono­po­li, mut­ta sen mono­po­li ei ole luon­nol­li­nen. Sil­lä on his­to­rial­li­nen ja poliit­ti­nen syy. Tuo men­nei­syy­den poliit­ti­nen pai­no­las­ti yhdis­tet­ty­nä VR:n osa­keyh­tiö­muo­toon on minus­ta täs­sä se ongel­ma. Toi­sin kuin aiem­pi kom­men­taat­to­ri, minä en ole sitä miel­tä, että rat­kai­su oli­si teh­dä VR:stä val­tion lii­ke­lai­tos, vaan pikem­min­kin rau­ta­tie­lii­ken­teen avaa­mi­nen kilpailulle.

  12. Bri­tan­nias­sa junal­la mat­kus­ta­mi­nen oli aina­kin omien havain­to­je­ni mukaan usko­mat­to­man kal­lis­ta jos ei kyen­nyt varaa­maan lip­pu­jaan Ryanair-hen­ki­ses­ti kuu­kaut­ta etukäteen. 

    Lon­too-Manc­hes­ter mak­saa seu­raa­vaan junaan mel­kein 200e, kuu­kau­den pää­hän 35e. Save­rit, super­sa­ve­rit ja Value Advanced optio­nit vaan sil­mis­sä vilis­ti­vät kun yri­tin niis­tä ottaa sel­vää. Kii­reis­tä impuls­sios­ta­jaa siis roko­te­taan kuten len­to­mat­kai­lus­sa­kin. Vaki­tui­set liik­ku­jat tie­ten­kin hyö­ty­vät kai­ken­lai­sien kausi­kort­tien ansios­ta. Pai­kal­li­set oli­vat kovin tyy­ty­mät­tö­miä pal­ve­luun ja luo­tet­ta­vuu­teen, itse en mois­ta ongel­maa tie­ten­kään huo­man­nut lyhyen reis­sai­lu­ni aikana.

  13. Tämän vuo­den alus­ta on ollut mah­dol­lis­ta hoi­taa tava­ra­lii­ken­net­tä yksi­tyi­ses­ti, mut­ta vie­lä ei ole yhtään yrit­tä­jää ilmaantunut.”
    Aina­kin tuloil­laan on Teol­li­suu­den Raideliikenne:
    “Kiu­ru­ve­del­le maa­lis­kuus­sa perus­tet­tu TR aikoo ottaa sii­vun tava­ra­lii­ken­tees­tä heti, kun lupa-asiat on saa­tu kuntoon.

    Savon Sano­mien haas­tat­te­le­ma yhtiön toi­mi­tus­joh­ta­ja Mark­ku Soi­ni­nen ker­too, että TR:n täh­täi­mes­sä ovat suo­ma­lai­sen ras­kaan teol­li­suu­den kuljetukset.”
    http://www.yle.fi/uutiset/talous/vasen/id60686.html

    Wiki­pe­dia on ajan tasal­la: http://fi.wikipedia.org/wiki/Teollisuuden_Raideliikenne

  14. YTV-kun­nat näki­si­vät mie­lel­lään mah­dol­li­sek­si hoi­taa lähi­lii­ken­teen itse tai kil­pai­lut­taa sen, kos­ka kovin kal­lii­ta ovat VR:n juna­ki­lo­met­rit vaik­ka hel­sin­gin met­roon verrattuina.”

    Tämä on erit­täin hyvä huo­mio. Itse asias­sa VR:n hin­nat ovat jopa niin kovia, että talou­del­li­ses­ti YTV:n kan­nat­tai­si luo­pua lähi­ju­nan käy­tös­tä koko­naan ja siir­tää mat­kus­ta­jat busseihin! 

    Käy­tän­nös­sä tätä ei tie­ten­kään voi­tai­si teh­dä kovin nopeas­ti (vas­taa­vaa kalus­toa ei ole saa­ta­vil­la riit­tä­väs­ti), mut­ta kyl­lä YTV:n pitäi­si minus­ta aktii­vi­sem­min ajaa VR:n mono­po­lia­se­man lopettamista.

  15. En ehdot­ta­nut, että VR:stä teh­täi­siin lii­ke­lai­tos, vaan että jos kil­pai­lua ei saa­da toi­mi­maan niin se on seu­raa­vak­si paras vaih­toeh­to. Lisäk­si huo­ma­tan, että on ole­mas­sa toi­mi­va lii­ke­lai­tos­muo­toi­nen rai­deo­pe­raat­too­ri (HKL), joka voi­si olla yksi kil­pai­li­ja VR OY:lle.

    Olem­me kai yksi­mie­li­siä sii­tä, että rau­ta­tie­verk­ko on luon­nol­li­nen mono­po­li joka kuu­luu val­tion hoi­det­ta­vak­si. Osmo sanoo, että lii­ken­nöin­ti pitäi­si sen sijaan kil­pai­lut­taa. Mut­ta tämä ei vält­tä­mät­tä nyky­ti­lan­tees­sa toi­mi, kos­ka junao­mis­tus on kes­kit­ty­nyt VR:lle.

    Juna­ka­lus­ton käyt­töi­kä voi olla jopa 50 vuot­ta, van­hem­paa­kin kalus­toa on maa­il­mal­la lii­ken­tees­sä. Eli alal­le tulo edel­lyt­tää suu­ria ja pit­kä­kes­toi­sia inves­toin­te­ja. Tämän takia voi­si erot­taa vie­lä kalus­ton omis­tuk­sen ja lii­ken­nöin­nin, ja näin on käsit­tääk­se­ni YTV-alu­eel­la aja­tel­tu teh­tä­vän. Mik­sei samoin VR:n voi­si pilkkoa?

    Ulko­maa­lai­set ope­ra­too­rit, eli lähin­nä venä­läi­nen rah­ti­lii­ken­ne, voi­si myös lisä­tä kil­pai­lua. Venä­jäl­lä on ilmei­ses­ti halu­ja rajan ylit­tä­vään tava­ra- ja mat­kus­ta­ja­lii­ken­tee­seen. Rata­han menee Kii­naan saakka.

  16. VR:llä on tosi­aan täl­lä het­kel­lä aika­moi­nen mono­po­li­voi­ma, vaik­ka lii­ken­ne avat­tai­siin­kin sinän­sä kil­pai­lul­le. Yksi sel­vit­tä­mi­sen arvoi­nen vaih­toeh­to oli­si mel­kein se, että rata­hal­lin­to­kes­kus jär­jes­täi­si jon­kin­lai­sen huu­to­kau­pan “rai­de­kais­tas­tas­ta” ja sii­hen koe­tet­tai­siin hou­ku­tel­la ulko­maa­lai­sia lii­ken­nöit­si­jöi­tä. En tie­dä, löy­tyy­kö esi­mer­kik­si Euroo­pas­ta ketään, jol­la oli­si sopi­vaa kalus­toa valmiina. 

    Täl­lais­ta ei kui­ten­kaan yleen­sä Suo­mes­sa ole tapa­na teh­dä. En ole vie­lä­kään anta­nut anteek­si sitä, että 3G-lupia ei huu­to­kau­pat­tu. On kum­mal­lis­ta, että kan­sa­lai­set eivät vaa­leis­sa ran­kais­seet nii­tä taho­ja, joi­den mie­les­tä kau­neus­kil­pai­lu oli parem­pi kuin huutokauppa.

  17. Tie­de­mies, Suo­mes­sa on oma rai­de­le­veys (käy­tän­nös­sä sama kuin Venä­jäl­lä), ja yli­pään­sä rai­de­le­veyk­sis­tä, jän­nit­tees­tä, jne. löy­tyy Euroo­pas­ta muis­taak­se­ni aina­kin seit­se­män eri kom­bi­naa­tioi­ta (kun oli­si ollut aikoi­naan direk­tii­vit…) Eli saman kalus­ton käyt­tö ei ole ihan mut­ka­ton­ta, mut­ta venä­läi­set ovat kiin­nos­tu­neet aina­kin Hel­sin­ki — Pie­ta­ri mat­kus­ta­ja­lii­ken­tees­tä ja tavarakuljetuksista.

    Ei noi­ta rai­de­kais­to­ja tar­vit­se huu­to­kau­pa­ta, riit­tyy kun RHK perii tas­a­puo­li­ses­ti mak­sun radan käy­tös­tä. Tie­tääk­se­ni tämä sinän­sä toimii.

    Hel­sin­gin seu­dun jouk­ko­lii­ken­teen yhdis­tä­mi­seh­do­tuk­sis­sa myös kum­mit­te­lee YTV-juna­ka­lus­to OY joka omis­tai­si junat, eli nii­den ope­roin­ti kil­pai­lu­tet­tai­siin. Tosin tuo yhdis­tä­mi­nen on aivan jär­kyt­tä­vä sot­ku, pit­käh­köä par­ran­pä­ri­nää aihees­ta kiin­nos­tu­neil­le esi­mer­kik­si osoit­tees­sa http://jlf.fi/f29/2143-helsinki-espoo-ja-vantaa-uusi-joukkoliikenneorganisaatio-haussa/

  18. Kulu­jen vas­ta­pai­no­na on kyl­lä hyvä miet­tiä pal­ve­lun­tar­joa­jan kapa­si­teet­tia. Uskal­tai­sin arva­ta, YTV:n hen­ki­lö­lii­ken­ne­ti­las­to­ja vil­kui­le­mat­ta, että yksi syy VR:n “kor­kei­siin” kului­hin on se, että kalus­toa sei­soo ruuh­ka­huip­pu­ja odottamassa. 

    On sel­vä, että sei­so­van­kin kalus­ton pää­oma­ku­lut on las­ku­tet­ta­va asiak­kaal­ta, jos ruuh­kis­ta pitää sel­viy­tyä. Kuin­ka­han moni ulko­mai­nen pal­ve­lun­tar­joa­ja on val­mis mobi­li­soi­maan pää­kau­pun­ki­seu­dul­le ruuh­ka­huip­pu­ja vas­taa­van kaluston?

    Toi­saal­ta, pää­kau­pun­ki­seu­dun kalus­tol­le tus­kin löy­tyy hel­pol­la lähia­lueil­ta muu­ta­kaan käyt­töä, pait­si ehkä Pie­ta­rin kaupunkiliikenteestä.

  19. Kulu­jen vas­ta­pai­no­na on kyl­lä hyvä miet­tiä pal­ve­lun­tar­joa­jan kapa­si­teet­tia. Uskal­tai­sin arva­ta, YTV:n hen­ki­lö­lii­ken­ne­ti­las­to­ja vil­kui­le­mat­ta, että yksi syy VR:n “kor­kei­siin” kului­hin on se, että kalus­toa sei­soo ruuh­ka­huip­pu­ja odottamassa.”

    Tämä­hän ei ole pel­käs­tään juna­lii­ken­net­tä vai­vaa­va ongel­ma: kai­ken jouk­ko­lii­ken­teen kalus­to pitää mitoit­taa huip­pu­ky­syn­nän mukaan (vaik­ka tuo­tot tule­vat kes­ki­mää­räi­sen kysyn­nän mukaan).

    VR:n kor­keis­ta hin­nois­ta puhut­taes­sa voi­daa ver­ra­ta YTV:n mak­sa­mia hin­to­ja (vaik­ka per mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­ri). Näis­tä huo­ma­taan, että VR:n juna­lii­ken­net­tä vas­taa­van bus­si­lii­ken­teen kus­tan­nuk­set ovat pie­nem­mät kuin VR:n har­joit­ta­man lii­ken­teen. Tämä on täy­sin jär­je­tön­tä, sil­lä juna­lii­ken­teen tuli­si olla bus­se­ja huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­paa sen tyyp­pi­sil­lä yhteyk­sil­lä, joi­ta VR hoi­taa (suu­ret mat­kus­ta­ja­vo­lyy­mit, lisä­mat­kus­ta­jan pie­net raja­kus­tan­nuk­set junakuljetuksessa…).

    Toi­nen ver­tai­lu­koh­ta oli­si vaik­ka tek­ni­ses­ti VR:n lähi­ju­nia vas­taa­va jär­jes­tel­mä, Hel­sin­gin met­ro. Sen kus­tan­nuk­set ovat mer­kit­tä­väs­ti alem­mat kuin VR:llä: Rai­de­ryh­mä arvioi, että jos VR.n lähi­ju­na­lii­ken­net­tä hoi­det­tai­siin samal­la tehok­kuu­del­la kuin HKL:n met­roa, niin YTV sääs­täi­si noin 10 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa. Tämä on tie­ten­kin vain yksi, jos­sain mää­rin har­ras­te­li­joi­den teke­mä, arvio, mut­ta kun ver­taa met­ron ja junan yksik­kö­kus­tan­nuk­sia ja mat­kus­ta­ja­mää­riä, on var­sin sel­vää, että VR:n hin­nat ovat poskettomat.

    Ja näil­lä kus­tan­nuse­roil­la ei ole mitään teke­mis­tä sen kans­sa, että VR:llä oli­si joten­kin enem­män kapa­si­teet­tia tar­jol­la kuin muil­la­kaan lii­ken­ne­muo­doil­la. Vas­taa­van bus­si­lii­ken­teen (sano­taan nyt vaik­ka Län­si­väy­län bus­sit) kapa­si­teet­ti mitoi­te­taan huip­pu­ky­syn­nän mukaan, samoin esi­mer­kik­si met­ro­lii­ken­teen kapa­si­teet­ti. Ja tämä mitoi­tus­ka­pa­si­teet­ti mää­rää kus­tan­nuk­set ja se las­ku­te­taan tilaajalta.

    On sel­vää, että VR lyp­sää yli­hin­taa YTV:ltä tai toi­mii käsit­tä­mät­tö­män tehot­to­mas­ti lähi­lii­ken­teen hoi­ta­mi­ses­sa. Täl­le ei vain ilman Edus­kun­nan pää­tös­tä voi­da mitään teh­dä. Ellei sit­ten EU jos­sain vai­hees­sa kiel­lä Suo­mea suo­si­mas­ta lain­sää­dän­nöl­lä omien (mono­po­li-) yri­tys­ten­sä toimintaa…

  20. On sel­vää, että VR lyp­sää yli­hin­taa YTV:ltä tai toi­mii käsit­tä­mät­tö­män tehot­to­mas­ti lähi­lii­ken­teen hoi­ta­mi­ses­sa. Täl­le ei vain ilman Edus­kun­nan pää­tös­tä voi­da mitään teh­dä. Ellei sit­ten EU jos­sain vai­hees­sa kiel­lä Suo­mea suo­si­mas­ta lain­sää­dän­nöl­lä omien (mono­po­li-) yri­tys­ten­sä toimintaa…”

    EU ajaa voi­mak­kaas­ti rai­de­lii­ken­teen avaa­mis­ta kil­pai­lul­le. Tuo ete­nee ihan hyvää vauh­tia, pitäi­si vaan löy­tää se kil­pai­li­ja. Yksi vaih­toeh­to oli­si integroi­da met­ro­verk­ko ja juna­ra­ta, nyt sii­hen oli­si hyvä sau­ma kun met­ron ohjaus­jär­jes­tel­mä menee uusik­si, uusia junia han­ki­taan ja met­roa laa­jen­ne­taan. Täs­tä oli­si tuhan­nen mon­ta muu­ta­kin hyö­tyä, mut­ta sen jäl­keen voi­si HKL kil­pail­la VR:n kanssa.

  21. EU ajaa voi­mak­kaas­ti rai­de­lii­ken­teen avaa­mis­ta kil­pai­lul­le. Tuo ete­nee ihan hyvää vauh­tia, pitäi­si vaan löy­tää se kilpailija.”

    On vähin­tään kysee­na­lais­ta sanoa, että vapaut­ta­mi­nen ete­ni­si “hyvää vauh­tia”. Aina­kaan minun tie­dos­sa­ni ei ole mitään EU:lta tule­vaa aloi­tet­ta hen­ki­lö­lii­ken­teen vapaut­ta­mi­sek­si kil­pai­lul­le. Ns. kol­mas rau­ta­tie­pa­ket­ti (komis­sion ehdo­tus) kyl­lä mää­rää kan­sain­vä­li­sen (EU-mai­den väli­sen) rau­ta­tie­lii­ken­teen avoi­mek­si kil­pai­lul­le 1.10.2010 läh­tien, mut­ta täl­lä on Suo­men kan­nal­ta vain vähän mer­ki­tys­tä (meil­lä kun ei juu­ri­kaan ole rau­ta­tie­lii­ken­net­tä mui­hin EU-mai­hin). Toki _periaatteessa_ EU kan­nat­taa kil­pai­lun lisää­mis­tä rautateillä.

    En minä näe miten­kään mah­dot­to­ma­na sitä, ettei­kö VR:lle löy­tyi­si kil­pai­li­joi­ta esi­mer­kik­si Hel­sin­gin lähi­lii­ken­tees­sä, kun­han kalus­ton omis­taa esim. YTV (kil­pai­lu­tet­ta­vak­si tuli­si siis ainoas­taan operointi).

    Yksi vaih­toeh­to oli­si integroi­da met­ro­verk­ko ja juna­ra­ta, nyt sii­hen oli­si hyvä sau­ma kun met­ron ohjaus­jär­jes­tel­mä menee uusik­si, uusia junia han­ki­taan ja met­roa laajennetaan.”

    Epäi­len mois­ta han­ket­ta, vaik­ka sii­nä jos­sain mää­rin saat­tai­si jär­keä olla­kin. HKL ja VR ovat mel­koi­sen eri lin­joil­la lii­ken­teen kehit­tä­mis­tä aja­tel­len (mikä näkyy esi­mer­kik­si sii­nä, että HKL ajaa jää­rä­päi­ses­ti met­ro­yh­teyt­tä esim. Pasi­laan, vaik­ka sin­ne menee jo kis­ko­pa­re­ja mel­koi­nen mää­rä). Puhu­mat­ta­kaan hal­lin­nol­li­sis­ta ongel­mis­ta ja etu­ris­ti­rii­dois­ta (Hel­sin­ki vs. valtio)

    Sinän­sä kil­pai­lun kan­nal­ta ei ole mitään mer­ki­tys­tä, ovat­ko met­ro- ja rau­ta­tie­verk­ko tek­ni­ses­ti yhte­ne­vin rat­kai­suin tote­tu­tet­tu. Eikä ole oikein mitään näyt­töä sii­tä­kään, että tek­ni­ses­ti yhden­mu­kai­nen jär­jes­tel­mä toi­si var­si­nai­sia sääs­tö­jä­kään niin pal­jon, että muu­tos­työ kan­nat­tai­si (en toki sano, ettei­kö näin voi­si olla, mut­ta miten­kään itses­tään sel­vää se ei ole)

    Ja sivu­men­nen sanoen, jos met­ro­jär­jes­tel­mää muu­te­taan, niin mie­lum­min pyr­ki­sin yhdis­tä­mään sitä rai­tio­vau­nu­jär­jes­tel­mään. Nykyi­nen suun­ta vain tun­tuu ole­van pikem­min­kin päin­vas­tai­nen (auto­maat­ti­met­ro).

  22. Ns. kol­mas rau­ta­tie­pa­ket­ti (komis­sion ehdo­tus) kyl­lä mää­rää kan­sain­vä­li­sen (EU-mai­den väli­sen) rau­ta­tie­lii­ken­teen avoi­mek­si kil­pai­lul­le 1.10.2010 läh­tien, mut­ta täl­lä on Suo­men kan­nal­ta vain vähän mer­ki­tys­tä (meil­lä kun ei juu­ri­kaan ole rau­ta­tie­lii­ken­net­tä mui­hin EU-mai­hin). Toki _periaatteessa_ EU kan­nat­taa kil­pai­lun lisää­mis­tä rautateillä.”

    Tot­ta­han tuo, mut­ta minus­ta nime­no­maan tuo “peri­aat­tees­sa” on saa­nut LVM:n lii­ket­tä. Hal­li­tus­oh­jel­mas­sa tai­taa lukea että asi­aa sel­vi­te­tään, enkä hal­li­tuk­sen kokoon­pa­non huo­mio­not­taen näe mitään syy­tä olla otta­mat­ta tätä vaka­vis­saan. Tämä­kin on jo huo­mat­ta­vaa edistystä.

    Mitä tulee met­ron ja läh­ju­nien integroin­tiin, vir­ka­mie­het ovat tor­ju­neet tämän sil­lä perus­teel­la että sii­nä on tek­ni­siä ongel­mia. Mikä tahan­sa tuon koko­luo­kan han­ke sisäl­tää tek­ni­siä päh­ki­nöi­tä pur­ta­vak­si, ja ottaen huo­mion että vas­taa­via hank­kei­ta on teh­ty useis­sa euroop­pa­lai­sis­sa kau­pun­geis­sa on vai­kea näh­dä mik­si tämä oli­si yli­voi­mai­sen vai­ke­aa. Oikeat ongel­mat on jos­sain ihan muu­al­la kuin tek­niik­ka ja talous ‑osas­tol­la.

    Onhan se nyt päh­kä­hul­lua, että jat­kos­sa vaik­ka Tapio­las­ta men­nään yhdel­lä ras­kas­rai­de­ju­nal­le kes­kus­taan, kävel­lään rei­lu vii­si minuut­tia lai­tu­ril­le ja vaih­de­taan toi­seen ras­kas­rai­de­ju­naan jol­la pää­see len­to­ken­täl­le. Lisäk­si RHK halu­aa oman met­ron kans­sa pääl­lek­käi­sen tun­ne­li­ra­dan lähi­ju­nil­le kan­ta­kau­pun­kiin (Pisa­ra), hin­taan 350 miljoonaa.

  23. VR har­kit­see hal­pa­vuo­ro­ja juniin
    Jul­kais­tu: 8:32

    hel­sin­gin sanomat 

    VR poh­tii uuden­lais­ta hin­noit­te­lu­käy­tän­töä, jos­sa juna­lip­pu­ja sai­si hal­vem­mal­la hil­jai­si­na kausi­na. Asias­ta ker­too Talous­sa­no­mat. Taus­tal­la on tar­ve hou­ku­tel­la mat­kus­ta­jia liik­keel­le ruuh­ka­huip­pu­jen ulkopuolella. 

    VR on tutus­tu­nut mui­den mai­den hin­noit­te­lu- ja alen­nus­käy­tän­töi­hin. Tois­tai­sek­si se ei kui­ten­kaan ole teh­nyt mitään pää­tök­siä oman hin­noit­te­lu­mal­lin­sa muuttamisesta. 

    Jo nykyi­sin VR myy makuu- ja auto­paik­ko­ja hal­vem­mal­la huip­puse­son­kien ulkopuolella. 

    Ruuh­ka-aikoi­na juna­vuo­rot ovat entis­tä useam­min lop­puun­myy­ty­jä. Pahin­ta ruuh­ka-aikaa ovat per­jan­tain ja sun­nun­tain ilta­päi­vät. Vuo­ro­jen tai kalus­ton lisää­mi­seen VR:llä ei Talous­sa­no­mien mukaan ole mahdollisuutta.”

    Toi­vot­ta­vas­ti VR täl­lä ker­taa oikeas­ti sai­si aikai­sek­si hie­man jär­ke­väm­män hin­noit­te­lun. Haluan kiit­tää Ode sii­tä, että valai­sit hie­man Bri­tan­nian rau­ta­tie­jär­jes­tel­män toi­mi­mat­to­muut­ta. Vika siis enem­män­kin on rato­jen yllä­pi­don yksi­tyis­tä­mi­ses­sä. Suo­mes­sa kun mones­ti perus­tel­laan rau­ta­tei­den val­tion­mo­no­po­lia nime­no­maan Bri­tan­nias­ta saa­duil­la huo­noil­la kokemuksilla. 

    PS. Oli­si­ko­han mitään mah­dol­li­suut­ta, että pyr­ki­sit takai­sin eduskuntaan?

  24. Kari:

    “Ja sivu­men­nen sanoen, jos met­ro­jär­jes­tel­mää muu­te­taan, niin mie­luum­min pyr­ki­sin yhdis­tä­mään sitä rai­tio­vau­nu­jär­jes­tel­mään. Nykyi­nen suun­ta vain tun­tuu ole­van pikem­min­kin päin­vas­tai­nen (auto­maat­ti­met­ro).

    Pie­ne­nä ongel­ma­na täs­sä on rai­de­le­veys, joka met­rol­la on venä­läi­sen rau­ta­tien mukai­nen. Hel­sin­gin kes­kus­tan ratik­ka­verk­koa ei tul­la täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la muut­ta­maan toi­sel­le levey­del­le, kos­ka se oli­si inves­toin­ti­na gigant­ti­nen ja mer­kit­si­si koko rati­kan pysäh­ty­mis­tä pit­käk­si ajak­si. Jos lai­ta­kau­pun­gil­le teh­dään pika­ra­tik­ka­verk­ko leveäm­mäl­lä levey­del­lä (en pidä jär­ke­vä­nä) ei se aina­kaan venä­läi­nen leveys ole.

    Pasi­laan menee siis myös seis­kan ratik­ka ja koh­ta myös ysi. Lisäk­si sin­ne menee mon­ta bus­si­lin­jaa. En pidä tätä ver­kos­toi­tu­mis­ta miten­kään huo­no­na, en myös­kään sitä, että sin­ne pää­si­si jos­kus Töö­lös­tä met­rol­la. Juna,jolla pää­see vain rau­ta­tie­a­se­mal­ta Pasi­laan, ei juu­ri kil­pai­le sen kans­sa, että Eli­ten teras­sil­ta tai HYKS:stä pää­see met­rol­la Pasi­laan ja näin rau­ta­tie­ver­kon piiriin.

  25. Jos lai­ta­kau­pun­gil­le teh­dään pika­ra­tik­ka­verk­ko leveäm­mäl­lä levey­del­lä (en pidä jär­ke­vä­nä) ei se aina­kaan venä­läi­nen leveys ole.”
    Ainoa jär­ke­vä syy teh­dä se muul­la kuin met­rin levey­del­lä on että voi­tai­siin käyt­tää junan (tai met­ron) kis­ko­ja. Esi­mer­kik­si jois­sain Joke­rin suun­ni­tel­mis­sa aje­taan Huo­pa­lah­ti — Lep­pä­vaa­ra väli ran­ta­ra­taa. Ja tämä tar­koit­taa venä­läis­tä leveyt­tä. Ratik­ka­verk­koa voi­si sit­ten lin­ja ker­ral­laan muut­taa, joka tapauk­ses­sa sitä jou­du­taan kor­jaa­maan. Ole­tet­ta­vas­ti kui­ten­kin jat­ke­taan met­rin rai­de­le­vey­del­lä, ei se sinän­sä ole mikään ongelma.

    Juna,jolla pää­see vain rau­ta­tie­a­se­mal­ta Pasi­laan, ei juu­ri kil­pai­le sen kans­sa, että Eli­ten teras­sil­ta tai HYKS:stä pää­see met­rol­la Pasi­laan ja näin rau­ta­tie­ver­kon piiriin.”
    Pisa­ran yksi idea on tuo­da Töö­lö ja Haka­nie­mi lähi­ju­nien pal­ve­lua­lu­eel­le, Pasi­lan taka­na­kin on joku­nen ase­ma. Töö­lön met­ro taas on pit­käl­ti saman tapai­nen han­ke mut­ta met­ron osal­ta. Ide­aa­li oli­si että oli­si kalus­toa joka pys­tyy lii­ken­nöi­mään sekä met­ro- että lähi­ju­na­ver­kol­la, ja se sit­ten ajai­si vaik­ka sil­muk­kaa Espoo — Haka­nie­mi — Kehä­ra­ta — Töö­lö — Itä-Hel­sin­ki. Se onko nuo tun­ne­lit Pasi­laan met­ro­tek­niik­kaa vai RHK:n rataa on sit­ten se ja sama. Aina­kin Atee­nas­sa täm­möi­siä junia kuu­lem­ma on.

  26. Pie­ne­nä ongel­ma­na täs­sä on rai­de­le­veys, joka met­rol­la on venä­läi­sen rau­ta­tien mukai­nen. Hel­sin­gin kes­kus­tan ratik­ka­verk­koa ei tul­la täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la muut­ta­maan toi­sel­le levey­del­le, kos­ka se oli­si inves­toin­ti­na gigant­ti­nen ja mer­kit­si­si koko rati­kan pysäh­ty­mis­tä pit­käk­si ajaksi.”

    Mik­si­kö­hän se oli­si muka juu­ri rati­kan rai­de­le­veys, joka pitäi­si muut­taa? Met­ro­han Hel­sin­gin jouk­ko­lii­ken­teen suu­rin ongel­ma on 🙂

    Mut­ta vaka­vam­min. En oikeas­taan tar­koit­ta­nut sitä, että jär­jes­tel­miä mil­lään näky­vis­sä ole­val­la aika­tau­lul­la yhdis­tet­täi­siin, vaan enem­män­kin sitä, että met­roa pitäi­si kehit­tää rai­tio­vau­nun suun­taan ja rai­tio­vau­nua met­ron suun­taan. Nykyi­sel­lään kum­pi­kaan jär­jes­tel­mä ei ole tarkoituksenmukainen.

    Rai­tio­vau­nun ongel­ma on se, että verk­koa ei kos­kaan olla laa­jen­net­tu kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­le, vau­nu­ko­koa ei olla kas­va­tet­tu (jol­loin saa­tai­siin kul­je­tus­kus­tan­nuk­set pie­nem­mik­si kuin bus­seil­la), lii­ken­net­tä ei olla ero­tet­tu riit­tä­väs­ti auto­lii­ken­tees­tä, eikä koko jär­jes­tel­mää yleen­sä ottaen­kaan olla juu­ri kehi­tet­ty 60-luvun jäl­keen. Ratik­kaa tuli­si kehit­tää “met­ro­mai­sem­paan” suun­taan: rai­de­verk­ko “suo­ra­vii­vai­sem­mak­si”, enem­män erot­te­lua muus­ta lii­ken­tees­tä, vau­nut pidem­mik­si, jne.

    Toi­saal­ta taas met­ron ongel­ma on se että se on — no — met­ro. Met­ro on täy­sin muus­ta lii­ken­tees­tä ero­tet­tu jär­jes­tel­mä. Nykyi­nen vir­roi­tus­jär­jes­tel­mä ei mah­dol­lis­ta mui­ta kuin eri­ta­so­liit­ty­miä mui­ta lii­ken­ne­väy­liä (rato­ja, jalan­kul­ku­tei­tä ja auto­tei­tä) ylit­täes­sä — edes rau­ta­tie ei ole näin järeä jär­jes­tel­mä. Täs­tä seu­raa usei­ta ongel­mia, jois­ta mer­kit­tä­vin on hin­ta. Met­ro pitää käy­tän­nös­sä raken­taa joko tun­ne­liin tai kal­lii­ta eri­ta­so­rat­kai­su­ja käyt­täen, aina ja kaik­kial­le, tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suu­des­ta riip­pu­mat­ta. Tämä aiheut­taa sen, että 1) met­ro­verk­ko ei laa­je­ne, eikä iki­nä tule laa­je­ne­maan­kaan, sii­hen tah­tiin, mihin uusia JL-yhteyk­siä tar­vit­tai­siin ja 2) ase­ma­verk­ko jää lii­an har­vak­si, jol­loin jou­du­taan tyy­ty­mään bus­seil­la tapah­tu­vaan syöt­tö­lii­ken­tee­seen, mikä ei hou­kut­te­le asiakkaita.

    Vaik­ka Hel­sin­ki­läi­set aina muis­ta­vat mol­la­ta Espoo­ta sii­tä, että se on vii­vyt­tä­nyt met­ron laa­je­ne­mis­ta, ei kyse vii­me kädes­sä ole espoo­lais­ten NIM­BY-poli­ti­koin­nis­ta, vaan hin­nas­ta. Met­ro on lii­an kal­lis tar­joa­maan­sa pal­ve­lu­ta­soon näh­den (Hel­sin­gin kokoi­ses­sa kau­pun­gis­sa). Tämän vuok­si met­ro ei Hel­sin­gis­sä­kään ole laa­jen­tu­nut juu­ri­kaan (oli­si­ko ollut puo­li kilo­met­riä vuo­des­sa vii­mei­sen 20 vuo­den aikana.…).

    Näin ollen met­roa pitäi­si kehit­tää rai­tio­vau­nun suun­taan: vir­roi­tus ylhääl­tä ja lisä­laa­jen­nuk­set (Sipoo, Espoo…) ehkä jotain aivan ydin­kes­kus­taa lukuu­not­ta­mat­ta teh­täi­siin “ratik­ka­na” maan­pin­nan tasol­la. Täl­löin ver­kos­ta saa­tai­siin laajempi (
    =parem­min pal­ve­le­va), talou­del­li­sem­pi ja hal­vem­pi rakentaa.

    Pasi­laan menee siis myös seis­kan ratik­ka ja koh­ta myös ysi. Lisäk­si sin­ne menee mon­ta bus­si­lin­jaa. En pidä tätä ver­kos­toi­tu­mis­ta miten­kään huo­no­na, en myös­kään sitä, että sin­ne pää­si­si jos­kus Töö­lös­tä met­rol­la. Juna,jolla pää­see vain rau­ta­tie­a­se­mal­ta Pasi­laan, ei juu­ri kil­pai­le sen kans­sa, että Eli­ten teras­sil­ta tai HYKS:stä pää­see met­rol­la Pasi­laan ja näin rau­ta­tie­ver­kon piiriin.”

    Olen peri­aat­tees­sa samaa miel­tä. Oli­si vain kai­kin puo­lin jär­ke­väm­pää toteut­taa ko. rata juna­na mie­lum­min kuin met­ro­na. Syy­nä tähän on se, että sil­loin pys­tyt­täi­siin tehos­ta­maan lähi­lii­ken­ne­ju­nien toi­min­taa ja vähen­tä­mään kis­ko­pa­re­ja välil­tä R‑asema — Pasi­la. Lisäk­si juna­ver­kon laa­jen­ta­mi­nen pal­ve­li­si pal­jon laa­jem­paa käyt­tä­jä­kun­taa (kaik­ki lähi­lii­ken­teen käyt­tä­jät) kuin Hel­sin­gin met­ron laajentaminen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.