Saako toisen tontille pysäköidä?

Kärä­jä­oi­keus on toden­nut, ettei yksi­tyi­nen pysä­köin­nin­val­von­tayh­tiö voi mää­rä­tä 40 euron park­ki­sak­koa yksi­tyi­sel­le ton­til­le pysä­köin­nis­tä. Täl­lai­nen val­von­ta kuu­luu kuu­lem­ma jul­ki­sel­le val­lal­le, joka toi­saal­ta val­voo vain jul­ki­sia aluei­ta. Kärä­jä­oi­keu­den pää­tös mer­kit­see siis, että toi­sen ton­til­le saa pysä­köi­dä ilmaiseksi.

Jos itse omis­tai­sin ton­tin, jol­le luvat­to­mat pysä­köi­jät tun­ke­vat, muut­tai­sin sen mak­sul­li­sek­si pysä­köin­ti­pai­kak­si, jos­sa pysä­köin­ti on sal­lit­tua, mut­ta mak­saa 40 euroa muil­ta kuin niil­tä, joil­la on oikeus pysä­köi­dä ilmai­sek­si. Mak­sul­li­sen pysä­köin­nin lail­li­suut­ta kukaan ei voi kiis­tää eikä sitä, että mak­sa­mat­ta jää­nyt pysä­köin­ti­mak­su on ulosottokelpoinen.

27 vastausta artikkeliin “Saako toisen tontille pysäköidä?”

  1. En nyt ole sata­pro­sent­ti­sen var­ma asias­ta, mut­ta luu­len, että kärä­jä­oi­keu­den pää­tök­sel­lä on ollut jotain teke­mis­tä sen kans­sa, että pysä­köin­ti­vir­he­mak­sun kir­joit­ti yksi­tyi­nen pysäköinninvalvoja.

  2. Niin, jat­ko­na siis edel­li­sel­le: Eli siis että yksi­tyi­sel­lä pysä­köin­nin­val­vo­jal­la ei ole oikeut­ta kir­joit­taa samal­la lail­la lain mukaan sito­vaa pysä­köin­ti­vir­he­mak­sua kuin kun­nal­li­sel­la tai polii­sil­la. En ole var­ma ymmär­sin­kö jutun oikein, mut­ta käsit­tääk­se­ni ko. pysä­köin­ti­pai­kal­la pysä­köin­ti oli ilmais­ta jonain tiet­ty­nä aikana?

  3. Kyse oli yksi­tyi­ses­tä ton­tis­ta, jos­sa ulko­puo­li­sil­la ei ole oikeut­ta pysä­köi­dä lain­kaan, siis vaik­ka sinun piha­si. Jos on luva­ton­ta ran­gais­ta täs­tä pysä­köin­nis­tä, sil­loin­han on oikeus pysä­köi­dä mihin tahan­sa yksi­tyi­sel­le maal­le. Jos tul­kin­ta on tämä, kan­nat­taa muut­taa paik­ka muo­dol­li­ses­ti mak­sul­li­sek­si ja mää­rä­tä pysä­köin­nis­tä mak­su, siis ei vir­he­mak­sua. Sii­tä voi lähet­tää ihan taval­li­sen laskun,jonka lähet­tä­mi­seen ei mitään viran­omais­val­tuuk­sia tarvita.

  4. Kat­so­taan nyt mitä hovioi­keus ja kor­kein oikeus sano­vat asiasta.

    Voi olla jär­ke­vin­tä kir­joit­taa asias­ta sel­keä uusi laki.

    (Muu­ten olen sitä miel­tä, että oikeus­is­tuin­ten tuo­mioi­den kri­ti­soin­ti luke­mat­ta itse tuo­mio­ta on jär­je­tön­tä puu­haa. Onko ko. tuo­mio luet­ta­vis­sa jos­sain päin net­tiä? En jak­sai­si vai­vau­tua tilaa­maan kärä­jä­oi­keu­den kans­lias­ta mak­sul­li­sia kopioita.)

  5. Tämä antaa ihan uusia ulot­tu­vuuk­sia sil­le urbaa­ni­le­gen­dal­le Maa­mie­hen tie­to­laa­ris­ta, kysy­myk­seen “Saa­ko toi­sen ton­til­le raken­taa vene­va­jan?” vaih­de­taan kysy­jäk­si nimi­mer­kin “Valoin­ko sok­ke­lin tur­haan?” tilal­le “Trai­le­ri jo parkissa”.

  6. En ymmär­rä, mik­si pää­tök­set itse pitäi­si itse lukea jokai­ses­sa tapauk­ses­sa. Jos tuo­mion tär­kein sisäl­tö ei istu omaan oikeus­ta­juun, perus­te­lui­den luke­mi­nen ei sitä yleen­sä mihin­kään muu­ta. Tuo­miois­tuin­ten pää­tös­ten lain­mu­kai­suut­ta on maal­li­kon kui­ten­kin mel­kein mah­do­ton­ta arvioida. 

    Kri­tii­kin koh­tee­na ei yleen­sä ole­kaan tuo­miois­tuin sinän­sä, vaan pää­tök­sen kes­kei­nen sisäl­tö: Täs­sä siis se, ettei mak­su ollut lain­voi­mai­nen. Tul­kin­nan syy­tä ei voi oikein arvioi­da ilman sekä lai­no­pil­lis­ta asian­tun­te­mus­ta että pää­tös­ten itsen­sä lukua: Voi olla, että kaik­ki tuo­miois­tui­met ovat samaa miel­tä kor­keim­paan asti, kos­ka laki nyt sanoo näin. Pää­tös­tä voi sil­ti kri­ti­soi­da, vika vain ei ole tuo­miois­tui­mis­sa, vaan laissa. 

    Tämän eron ymmär­tä­mi­nen voi olla vai­ke­aa, kos­ka suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta seu­raa ame­rik­ka­lai­sia laki­sar­jo­ja, jois­ta saa ihan vää­rän kuvan tuo­miois­tuin­ten toiminnasta.

  7. Sel­vyy­den vuok­si sanot­ta­koon vie­lä, että nämä yksi­tyi­set ton­tit ovat usein esi­mer­kik­si, aina­kin Hel­sin­gis­sä, kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­kiin­teis­tö­jen tont­te­ja. Idea­na tääl­lä näkyy ole­van, että vuo­kra-asun­nois­sa asu­vil­la ei käy vie­rai­ta tai vie­raat eivät aina­kaan tule omal­la autol­laan. (Esi­merk­ki­nä olkoon Kar­viais­tien ja Kar­viais­mäen alue Malmilla.)
    Iso­jen ker­ros­ta­loa­luei­den park­ki­pai­koil­la ei ole lain­kaan vie­ras­paik­ko­ja ja kaduil­la on alue­py­sä­köin­ti­kiel­to tai puo­len tun­nin paik­ka. Meil­lä ei ole autoa, mut­ta jos jos­kus satun­nai­ses­ti käy­tös­sä on auto, ei sil­le löy­dy mitään lail­lis­ta paikkaa.
    Myös VR on pan­nut kor­ten­sa kekoon ja anta­nut ase­man vie­res­sä ole­van ison pysä­köin­tia­lu­een jol­le­kin tahol­le käyt­töön ja tämä taho on alka­nut rahas­taa park­ki­pai­kois­ta (siis lii­tyn­tä­lii­ken­teen pai­kois­ta (ja se on aina­kin euro per jotain eli kuu­kau­des­sa vaik­ka­pa juna­mat­kai­li­jan kului­hin toi­nen moko­ma). Ase­man park­kis on usein puo­li­tyh­jä­nä, vaik­ka Mal­mil­la on huu­ta­va park­ki­paik­ka­pu­la. Kun kävin Kulos­aa­res­sa kyläi­le­mäs­sä, huo­ma­sin, että met­roa­se­man park­kik­sel­la pysä­köin­ti on ilmais­ta. Sosi­aa­li­ryh­mien kan­nal­ta tar­kas­te­lui­na mie­len­kiin­toi­ses­ti koh­den­net­tu nämä toimenpiteet.

  8. Mies pysä­köi auton­sa Jako­mäen­tie 6 kiin­teis­tön alu­eel­le luvat­to­mas­ti yhdek­sän ker­taa syk­syn ja tal­ven 2006 aika­na. ” /HS
    “Jako­mäen Kiin­teis­töt Oy on Hel­sin­gin kau­pun­gin omis­ta­ma ara­va­vuo­kra­ta­lo­yh­tiö. ” / http://www.jakomaenkiinteistot.fi/

    Aika has­sua, Hel­sin­gin kau­pun­ki on ulkois­tan­nut pysä­köin­nin­val­von­nan? Oli­si hyvä sel­vit­tää, mak­sa­ko kau­pun­gin omis­ta­ma yhtiö suu­ria sum­mia ParkCo­mil­le, vaik­ka samaa sako­tus­pal­ve­lua saa kau­pun­gin omal­ta yksiköltä?

  9. Tämä kysei­nen ParkCom oli pari vuot­ta sit­ten lait­ta­nut auto­ni tuu­li­la­siin pysä­köin­ti­vir­he­mak­sun. Tilan­ne oli sikä­li eri­koi­nen, että auto­ni sei­soi tuol­loin park­ki­ta­los­sa ruu­dus­sa, jon­ka olin itsel­le­ni vuo­kran­nut jo pari vuot­ta aikai­sem­min. Kun tie­dus­te­lin kysei­ses­tä yhtiös­tä seli­tys­tä asial­le, he ilmoit­ti­vat, että eivät voi tie­tää, kuka kysei­ses­sä park­ki­hal­lis­sa on pysä­köi­nyt oman auton­sa luval­li­sel­le pai­kal­le ja kuka ei. Toi­sin sanoen kokei­li­vat kepil­lä jää­tä. En kos­kaan mak­sa­nut sitä pysä­köin­ti­vir­he­mak­sua, mut­ta kes­kus­te­lin noin tun­nin puhe­li­mes­sa yhtiön toi­mi­tus­joh­ta­jan kans­sa aihees­ta “mik­si suu­ri osa park­ki­hal­lin vuo­krat­ta­va­na ole­vis­ta ruu­duis­ta on yhä vuo­kraa­mat­ta ja samaan aikaan kadun­var­ret ovat täyn­nä autoja”. 

    Pysä­köin­nin­val­von­ta ei ole lii­ke­toi­min­taa vaan viran­omai­sen val­von­ta­teh­tä­vä. Vero­jen kerää­mi­sel­le ei saa tapah­tua samaa kuin on jois­sa­kin tapauk­sis­sa hyvän­te­ke­väi­syys­ke­räys­ten kans­sa käy­nyt, että pöyh­keät keräys­ku­lut kate­taan mut­ta toi­mek­sian­ta­jal­le jael­laan vain almuja.

  10. Kärä­jä­oi­keu­del­le esi­tet­ty kysy­mys oli kui­ten­kin, että “saa­ko omal­le ton­til­le pysä­köi­nyt­tä sakot­taa itse”? Vas­taus oli tie­tys­ti myös odo­tet­tu, “ei saa, olet­te­ko vähän tyh­mä? Ja kas­san kaut­ta, 1300 €, kiitos”.

  11. Aina­kin meil­lä tääl­lä Lap­peen­ran­nas­sa kau­pun­ki suo­rit­taa pysä­köin­nin­val­von­taa eli kir­joit­taa sak­ko­ja yksi­tyi­sil­le pysä­köin­ti­pai­koil­le vää­rin pysä­köi­dyil­le autoil­le esim. kaup­pa­kes­kus Arma­das­sa, Iso-Kris­tii­nas­sa ja Opris­sa. Käsit­tääk­se­ni sopi­mal­la pysä­köin­nin­val­von­nas­ta saa oman tont­tin­sa val­von­nan pii­riin. Pysä­köin­nin val­vo­jat tule­vat myös pyy­det­täes­sä muu­al­le­kin esim. yli­opis­tol­le ja uima­hal­lil­le sakottamaan.

    Yksit­täis­ta­pauk­sis­sa voi tääl­lä aina­kin soit­taa polii­sil­le. Täl­löin polii­si tulee ja sakot­taa. Polii­sil­la on myös oikeus siir­tää tai siir­rät­tää auto.

    Mie­les­tä­ni yksi­tyi­nen taho ei voi miten­kään toi­mia rankaisijana. 

    Osmo sai­si miet­tiä tätä lauset­taan hie­man pidem­mäl­le: “Kärä­jä­oi­keu­den pää­tös mer­kit­see siis, että toi­sen ton­til­le saa pysä­köi­dä ilmaiseksi.”

    Kos­ka tai­dat tykä­tä raken­taa hie­man asi­aa liip­paa­via joh­to­pää­tök­siä, niin minä­kin teen täs­sä yhden vas­taa­van­lai­sen. Kos­ka minä en saa luki­ta kel­la­rii­ni ihmis­tä, joka yrit­tää varas­taa autoa­ni, niin auto­jen varas­ta­mi­nen on suo­mes­sa laillista.

  12. Mikä ongel­ma täs­sä pysä­köin­tia­sias­sa on. Jos sinun pihaa­si joku pysä­köi, “pot­kit auton lom­mol­le”, huu­dat kurk­kusuo­ra­na syyl­li­sel­le ja lopul­ta kut­sut polii­sin. Osmon neu­vo on, että tee pihas­ta­si mak­sul­li­nen pysä­köin­ti­paik­ka. Se tääl­lä maal­la ei oikein istu, mut­ta ehkä jos­sain Puna­vuo­res­sa istuu. Joka tapauk­ses­sa on sel­vää, että yksi­tyi­nen ei voi mät­kiä pysä­köin­ti­ran­gais­tuk­sia. Mikä täs­sä on se ongelma.

  13. Teo­ria on teo­ria mut­ta prak­ti­ka on praktika.

    Polii­si ja pysä­köin­nin­val­vo­jat eivät var­sin­kaan vii­kon­lop­pui­sin tee mitään luvat­to­mal­le piha­py­sä­köin­nil­le. Pitäi­si soit­taa polii­si sakot­ta­maan, jol­la on vii­kon­lop­pui­sin yllin kyl­lin teke­mis­tä. Ei var­mas­ti tule. Lap­pu­lii­sat eivät ole työs­sä myös­kään sil­loin. Sen vuok­si oli­si hyväk­si jos yksi­tyi­set ottai­si­vat hoi­taak­seen pysä­köin­nin­val­von­taa tuol­ta osin. 

    Ker­ron tämän sik­si, että olen erään asun­to­yh­tiön hal­li­tuk­ses­sa ja toi­voi­sin, että hovioi­keus kumoai­si kärä­jä­oi­keu­den päätöksen.

    Vähän asian vie­res­tä, mut­ta fak­ta on se, että suu­ris­sa kau­pun­geis­sa ilman yksi­tyi­siä var­tioin­tiy­ri­tyk­siä hom­ma oli­si karan­nut polii­sin käsis­tä aiko­ja sit­ten. Polii­si ei usko enää itse­kään voi­van­sa pitää yleis­tä jär­jes­tys­tä esim. kaup­pa­kes­kuk­ses­sa. Työ on dele­goi­tu yksityisille.

  14. Näh­dä­ke­ni nime­no­maan yksi­tyis­ten fir­mo­jen myö­tä kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­kiin­teis­tö­jen pysä­köin­ti­ti­lan­ne on aja­tu­tu­nut mah­dot­to­mak­si; tulos­ta täy­tyy saa­da ja saa­daan­han sitä, kun vie­ras­pai­kat on pois­tet­tu tai nii­tä on vähen­net­ty radikaalisti.

  15. ParkCo­min toi­min­ta­mal­li oli alun­pe­rin­kin täy­sin kes­tä­mä­tön. Kos­ka yri­tyk­sen tuot­to perus­tuu park­ki­sak­koi­hin, sen int­res­sin mukais­ta on mah­dol­li­sim­man suu­ri mää­rä sako­tet­ta­via vää­rin­py­sä­köin­te­jä — sii­nä mis­sä kiin­teis­tön omis­ta­ja luon­nol­li­ses­ti halu­aa pitää asiat­to­mat park­kee­raa­jat minimissä.

    Hom­ma voi­si toi­mia siten, että pysä­köin­nin­val­von­ta­fir­mal­ta oste­taan pal­ve­lua, jol­le on mää­ri­tel­ty tiet­ty perus­kuu­kausi­mak­su. Mak­sun lopul­li­nen suu­ruus riip­pui­si sii­tä, miten hyvin sopi­muk­sen pii­riin kuu­lu­va alue pysyi­si vapaa­na vää­rin pysä­köi­dyis­tä vie­rai­li­jois­ta. Tämä kan­nus­tai­si aitoon val­von­taan ja jopa ennal­taeh­käi­se­vään toi­min­taan sen sijaan, että kytä­tään nur­kan taka­na ja juos­taan laput­ta­maan heti, kun kul­jet­ta­ja on kadon­nut näkö­pii­ris­tä (ParkCom on kuu­lem­ma toi­mi­nut jos­sain ihan oikeas­ti näin, usko­kaa tai älkää!). Itse sak­ko­mak­su meni­si kun­nal­le kuten kuuluukin.

    Laki­uu­dis­tus­ta täs­sä kai tar­vi­taan, mut­ta ei tou­hu voi­nut sel­lai­se­na­kaan jat­kua kuin mitä se oli ennen oikeu­den päätöstä.

  16. Minul­la ei ole kysei­ses­tä tapauk­ses­ta mitään tie­toa, mut­ta näin minä olen ymmär­tä­nyt yksi­tyi­sen pysä­köin­nin­val­von­nan ongel­mat ylei­sel­lä tasolla:

    1. vain viran­omai­sel­la on sako­tusoi­keus ja hyvä niin. Kyse ei siis voi olla sakos­ta vaan sopi­mus­rik­ko­muk­ses­sa. Sopi­mus­rik­ko­mus voi tapah­tua vain sii­tä mitä on sovit­tu, eikä tätä voi yksi­puo­li­ses­ti muut­taa. Jos sopi­muk­ses­sa puhu­taan vain park­ki­kie­kos­ta, ei vää­rin pysä­köin­ti esi­mer­kik­si kes­kel­le kah­ta ruu­tua ole sopimusrikkomus.

    2. voi­ko kylt­tiin kir­joi­tet­tu sopi­mus olla päte­vä (pysä­köi­mäl­lä hyväk­syt ehdot). Pidän tätä hie­man kyseenalaisena.

    3. mikä­li koh­ta kak­si pätee, on sopi­mus kui­ten­kin syn­ty­nyt vain auton kul­jet­ta­jan ja park­ki­pai­kan omis­ta­jan välil­lä. Auton kul­jet­ta­ja ja sen omis­ta­ja eivät vält­tä­mät­tä ole sama hen­ki­lö. Park­ki­pai­kan omis­ta­jan on kyet­tä­vä todis­ta­maan kenen kans­sa hän on sopi­muk­sen sopi­nut. Viran­omai­sen kir­joit­ta­man pysä­köin­ti­sa­kon yhtey­des­sä todis­tus­taak­ka on auton omistajalla.

    Yksi­tyi­sel­lä pihal­la tuo todis­tus­taak­ka tekee mak­sun peri­mi­ses­tä vai­kean. Park­ki­hal­leis­sa voi­daan käyt­tää port­te­ja ja kameroita.

    Voin koke­muk­ses­ta kom­pa­ta B.J:n kom­ment­tia sii­tä, että Lap­peen­ran­nas­sa on kun­nal­li­seen pysä­köin­nin­val­von­taan panos­tet­tua ja park­ki­pir­kot ovat todel­la aktii­vi­sia. Tämä on mie­les­tä­ni oikea tapa hoi­taa pysäköintiongelmat.

  17. Ode kir­joit­taa “Kärä­jä­oi­keu­den pää­tös mer­kit­see siis, että toi­sen ton­til­le saa pysä­köi­dä ilmai­sek­si.” ja “Mak­sul­li­sen pysä­köin­nin lail­li­suut­ta kukaan ei voi kiis­tää eikä sitä, että mak­sa­mat­ta jää­nyt pysä­köin­ti­mak­su on ulosottokelpoinen.”

    Molem­mat väit­teet ovat väärät. 

    Ensim­mäi­nen väi­te on vää­rä sik­si että jos pai­kal­la on lii­ken­ne­merk­ki, jota on rikot­tu niin lais­sa sää­de­tyl­lä taval­la voi­daan mää­rät pysäköintisakko.

    Toi­nen väi­te on jo loo­gi­ses­ti vää­rä: Jos pysä­köin­ti on ilmais­ta niin mikä on “Mak­sa­mat­ta jätet­ty pysäköintimaksu”? 

    Oden logii­kal­la tuo­miois­tui­mien pitäi­si hyväk­syä yksi­tyis­tä­mi­ses­sä käyn­nis­te­tyt lait­to­muu­det tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suus­syis­tä jos jol­lain hal­lin­non­haa­ral­la pihis­te­tään hen­ki­lö­kun­nas­ta (=pysä­köin­nin­val­von­ta ja poliisi).

    Aika kum­maa logiik­kaa enti­sel­tä lainlaatijalta 😉

  18. Kyl­lä. Sii­tä voi­tai­siin antaa pysä­köin­ti­SAK­KO jos polii­sil­la oli­si tapa­na tul­la yksi­tyi­siin pihoi­hin sakot­ta­maan. Sel­lais­ta ei tapah­du edes tie­teis­fil­meis­sä. Eivät polii­sit käve­le pit­kin yksi­tyi­siä piho­ja katsomassa,onko joku pysä­köi­nyt sin­ne luvatta. 

    Sak­ko on tie­tys­ti sel­lai­nen asia, jon­ka voi antaa vain polii­si, ei esi­mer­kik­si kun­nal­li­nen pysä­köin­nin­val­vo­ja. Kun­nal­li­set pysä­köin­nin­val­vo­jat jaka­vat MAKSUJA pysä­köin­nis­tä. Ei ole miten­kään yksi­se­lit­teis­tä, että tämä vaa­tii jul­kis­ta val­taa muu­al­la kuin jul­ki­sel­la alu­eel­la. Asias­ta tulee var­maan­kin kor­keam­pien oikeus­is­tuin­ten pää­tös. Kärä­jä­oi­keu­det ovat anta­neet asias­ta ris­ti­rii­tai­sia päätöksiä.

    Gran­paI­gor ei ymmär­tä­nyt mitä esi­tin. Jos vää­rin­py­sä­köin­tiä ei voi ran­gais­ta, pysä­köin­nin voi toki SALLIA mak­sua vas­taan. Mak­su voi olla esi­mer­kik­si 40 euroa ker­ta. Saa­vat­han park­ki­hal­lit­kin periä mak­sua pysä­köin­nis­tä. Se mak­su on ulosottokelpoinen. 

    Toki tämä esi­tys oli vähän ilki­ku­ri­ses­ti teh­ty. Parem­pi oli­si sal­lia se, että pysä­köin­tioi­keu­den varas­ta­mi­ses­ta yksi­tyi­sel­lä maal­la voi mää­rä­tä rahal­li­sen kor­vauk­sen alu­een omis­ta­jal­le, jon­ka peri­mi­nen voi­daan antaa yksi­tyi­sel­le yri­tyk­sel­le. Enti­nen lain­laa­ti­ja muut­tai­si siis lakia, JOS nykyi­nen lain­tul­kin­ta todel­la tämän kieltää. 

    Miten Gran­paI­gor ajat­te­li­si, jos hänen mak­sa­mal­leen auto­pai­kal­le tuli­si pysy­väs­ti vie­ras auto, joka estäi­si hän­tä käyt­tä­mäs­tä mak­sa­maan­sa paik­kaa? Sii­tä voi soit­taa polii­sil­le, joka ei tule pai­kal­le, ei aina­kaan ennen kuin auto on poistunut.

  19. Kyl­lä yksi­tyis­ten talo­yh­tiöi­den piha-alueil­la on tie­tääk­se­ni viral­li­sia lii­ken­ne­merk­ke­jä­kin. Nii­den nou­dat­ta­mat­ta jät­tä­mi­ses­tä voi pai­kal­le pyy­tää paik­ka­kun­nas­ta riip­puen pysä­köin­nin­val­vo­jan tai polii­sin. Tie­dän näin tapah­tu­neen­kin. En minä väit­tä­nyt enkä edel­lyt­tä­nyt että poli­sit juok­sen­te­li­si­vat yksi­tyis­ten pihois­sa tut­kai­le­mas­sa. Min­kä­lai­set suh­teet sit­ten pitää olla pysä­köin­nin­val­vo­jaan tai polii­sin että hei­dät sai­si näin mität­tö­män asian tii­moil­la liik­keel­le on sit­ten koko­naan toi­nen asia.

    En kyl­lä usko Oden väi­tet­tä että yksi­tyi­sen mak­sul­li­sen park­ki­pai­kan pitä­jän mää­rä­mää park­ki­mak­su oli­si ulos­ot­to­kel­poi­nen samal­la tavoin kuin pysä­köin­nin­val­vo­jan mää­rää­mä mak­su (anteek­si käy­tin yksin­ker­tai­suu­den vuiok­si vää­rä nimi­tys­tä sakko).

    Tuos­sa toi­sen auto­pai­kan luvat­to­man käy­tön esi­mer­kis­sä on impli­siit­ti­ses­ti joten­kin sel­lai­nen aja­tus että jos polii­sia ei saa pai­kal­le (kun polii­se­ja yms on niin vähän) niin asia vaa­ti­si heti yksi­tyis­tä­mis­tä jol­le­kin Parkco­min tyy­li­sel­le firmalle. 

    Muu­ten­kin kyse on aika äärie­si­mer­kis­tä. Täs­sä koko jutus­sa on vain kyse sii­tä miten pit­käl­le alam­me ulkois­taa eri­lais­ta jär­jes­tyk­sen­pi­toa yksi­tyi­sil­le yri­tyk­sil­le ja sii­tä sal­lii­ko jo nykyi­nen lain­sää­dän­tö sen kuten esi­mer­kik­si täs­sä pysäköinninvalvonta-asiassa.

    Ja sit­ten pitäi­si erot­taa vie­lä nyky­ti­la ja tavoi­te­ti­la. Tuo­miois­tui­met eivät voi päät­tää mikä oli­si toi­vot­ta­va tavoi­te­ti­la vaan ainoas­taan mikä on lain mukai­nen menet­te­ly­ta­pa voi­mas­sao­le­van lain puitteissa.

    Jos laki on huo­no muu­tet­ta­koon sitä, mut­ta se pää­tös on poliittinen.

  20. En tie­dä mitä sie­niä Ode on syö­nyt, mut­ta tämä vii­mei­nen kom­ment­ti on ihan omaa luokkaansa. 

    Polii­si tulee var­mas­ti pai­kal­la, jos auto on vir­heel­li­ses­ti pysä­köi­ty esim. pelas­tus­tiel­le. Anta­vat vie­lä sakon­kin pääl­le. Polii­si voi myös kir­joit­taa pysä­köin­ti­vir­he­mak­su­ja sii­nä mis­sä ns. lap­pu­lii­sat. Jot­ka muu­ten ovat pysä­köin­nin­val­vo­jan apu­lai­sia, eivät pysä­köin­nin­val­vo­jia. Pysä­köin­nin­val­vo­ja on kun­nal­li­nen vir­ka­mies, jol­la on yleen­sä ylem­pi oikeus­tut­kin­to. Pysä­köin­ti­ti­laa ei myös­kään voi varas­taa, kos­ka rikos­lais­sa ei ole kyseis­tä rikos­ta ole. 

    Miten Gran­paI­gor ajat­te­li­si, jos hänen mak­sa­mal­leen auto­pai­kal­le tuli­si pysy­väs­ti vie­ras auto, joka estäi­si hän­tä käyt­tä­mäs­tä mak­sa­maan­sa paik­kaa? Sii­tä voi soit­taa polii­sil­le, joka ei tule pai­kal­le, ei aina­kaan ennen kuin auto on poistunut.”

    Tuli­si pysy­väs­ti”, “ei aina­kaan ennen kuin auto on poistunut”

    Oli­si­ko näi­den välil­lä ristiriita?

  21. Ei ole kyse äärie­si­mer­kis­tä, kun luva­ton pysä­köi­jä tulee pai­kal­le, jos­ta toi­nen on mak­sa­nut. Se lie­nee pikem­min­kin stan­dar­di­ta­paus. Nämä yksi­tyi­set pysä­köin­nin­val­vo­jat val­vo­ja juu­ri näi­tä asun­to-osa­keyh­tiöi­den pysä­köin­ti­paik­ko­ja, joi­hin jot­kut tule­vat pysä­köi­mään tois­ten mak­sa­mil­le nimikkopaikoille.

    On tot­ta, että pysä­köin­nin­val­vo­jan voi saa­da pai­kal­le pyyn­nös­tä, mut­ta nämä vaa­ti­vat pai­kal­le myös isän­nöit­si­jää todis­ta­maan, että paik­ka kuu­luu jol­le­kin toi­sel­le. Sik­si voin pysä­köi­dä toi­sen­pai­kal­le ilman suu­rem­pia ris­ke­jä, aina­kin vii­kon­lop­pui­sin. Yksi­tyi­sel­le val­vo­jal­le, jol­ta talo­yh­tiö tilaa pal­ve­lun, voi antaa luet­te­lon niis­tä, joil­la on oikeus pysä­köi­dä alu­eel­la. Eivät kai talo­yh­tiöt oli­si kään­ty­neet yksi­tyis­ten yri­tys­ten puo­leen, jos jul­ki­nen pal­ve­lu toimisi.

    Käy­tin tahal­la­ni pysä­köin­ti­pai­kan luvat­to­mas­ta hal­tuu­no­tos­ta nimi­tys­tä “varas­taa”, kos­ka usein myös auton luva­ton­ta käyt­töön­ot­toa kut­su­taan var­kau­dek­si. Rin­nas­tus oli tahal­li­nen. Minus­ta se, että ottaa käyt­töön jotain sel­lais­ta, jos­ta joku toi­nen on mak­sa­nut, on varkautta,mutta tie­dän että juri­di­ses­ti se on vain luva­ton­ta käyt­töä, kuten auton varas­ta­mi­nen­kin on, jos sitä ei aio pitää itsel­lään loputtomasti.

    Vil­le vii­sas­te­lee. Ei kukaan tie­ten­kään pysä­köin pysy­väs­ti autoa, kos­ka sitä ei sen jäl­keen voi käyt­tää auto­na. Sano­taan sit­ten vaik­ka, että säännöllisesti.

    Jos minul­la on vaih­toeh­to­na mak­saa pysä­köin­ti­pai­kas­ta­ni 150 euroa kuus­sa tai pysä­köi­dä toi­sen­pai­kal­le ilmai­sek­si ja mak­saa sakot aina kun polii­si saa­daan pai­kal­le, luva­ton pysä­köin­ti tulee sel­väs­ti halvemmaksi.

    Minul­la on ihan oikeas­ti sel­lai­nen käsi­tys, että jos pysä­köin mak­sul­li­sel­le pai­kal­le, vaik­ka­pa len­toa­se­mal­la, ja ilmoi­tan, että mak­sa­mi­nen ei huvi­ta, mak­su on ulos­ot­to­kel­poi­nen. Jos asun­to-osa­keyh­tiö muut­taa pysä­köin­ti­pai­kat ulko­puo­lis­ten osal­ta mak­sul­li­sik­si, en ymmär­rä, miten tilan­ne eroai­si juri­di­ses­ti len­toa­se­man mak­sul­li­ses­ta parkista.

    Olen siis muut­ta­mas­sa lakia, jos tuo kärä­jä­oi­keu­den pää­tös pitää ylem­mis­sä asteis­sa. Ne joi­den mie­les­tä ei ole oikein val­voa luva­ton­ta pysä­köin­tiä talo­yh­tiöi­den park­ki­pai­koil­la aja­vat tosia­sias­sa sitä, että toi­sen mak­sa­mal­le pai­kal­le saa pan­na auton­sa ilmaiseksi.

  22. Yksi­tyi­set mak­sul­lis­ta pysä­köin­tia tar­joa­vat lait­ta­vat yleen­sä jon­kun rahas­tus­lait­teen. Näin se Oden “ei huvi­ta mak­saa” tus­kin edes rea­li­soi­tuu nois­sa yksi­tyi­sis­sä park­ki­ta­lois­sa. Et pää­se sisään/ulos ellet maksa.

    Kyl­lä yksi­tyis­ten­kin vel­ko­muk­set saa mut­kan kaut­ta — eli kärä­jä­oi­keu­den kaut­ta ulos­ot­to­kel­poi­sik­si. Mut­ta useat jul­ki­set mak­sut ovat sel­lai­se­naan ulos­ot­to­kel­poi­sia. Mut­ta yksi­tyis­ten peri­mät park­ki­mak­sut tai jot­kut Parkco­min “park­ki­sa­kot” eivät var­mas­ti ole tällaisia.

    Nyt Ode sekoi­tat “Ne joi­den mie­les­tä ei ole oikein val­voa luva­ton­ta pysä­köin­tiä talo­yh­tiöi­den park­ki­pai­koil­la aja­vat tosia­sias­sa sitä, että toi­sen mak­sa­mal­le pai­kal­le saa pan­na auton­sa ilmai­sek­si.” En oikein ymmär­rä, että kukaan oli­si tuol­lais­ta väit­tä­nyt halua­van­sa. Kyse on edel­leen­kin sii­tä mit­kä ovat tämän het­kis­ten lakien aset­ta­mat muo­dot ja rajoi­tuk­set tuol­lai­sel­le. Ja kärä­jä­oi­keus on täs­sä­kin tapauk­ses­sa tul­kin­nut vain voi­mas­sao­le­via lake­ja toi­mi­val­tan­sa puit­teis­sa. Ei tuo­miois­tuin­lai­tos voi vapaas­ti tul­ki­ta mikä on oikein tai vää­rin tai jon­kun mie­les­tä toi­vot­ta­vaa tai epä­toi­vot­ta­vaa. Suo­men jär­jes­tel­mä on lakisidonnainen.

    Sel­keä ja ris­ti­rii­da­ton lause kir­joi­tuk­ses­sa oli­kin “Olen siis muut­ta­mas­sa lakia, jos tuo kärä­jä­oi­keu­den pää­tös pitää ylem­mis­sä asteissa.”

  23. Polii­si tulee var­mas­ti pai­kal­la, jos auto on vir­heel­li­ses­ti pysä­köi­ty esim. pelas­tus­tiel­le. Anta­vat vie­lä sakon­kin pääl­le. Polii­si voi myös kir­joit­taa pysä­köin­ti­vir­he­mak­su­ja sii­nä mis­sä ns. lap­pu­lii­sat. Jot­ka muu­ten ovat pysä­köin­nin­val­vo­jan apu­lai­sia, eivät pysä­köin­nin­val­vo­jia. Pysä­köin­nin­val­vo­ja on kun­nal­li­nen vir­ka­mies, jol­la on yleen­sä ylem­pi oikeus­tut­kin­to. Pysä­köin­ti­ti­laa ei myös­kään voi varas­taa, kos­ka rikos­lais­sa ei ole kyseis­tä rikos­ta ole.” 

    Työs­ken­te­len itse itä­hel­sin­ki­läi­ses­sä kiin­teis­töyh­tiös­sä. Luva­ton park­kee­raa­mi­nen park­ki­pai­koil­lem­me on jo vuo­sien ajan ollut todel­la suu­ri ongel­ma. Ottaen huo­mioon polii­sin resurs­sit Itä-Hel­sin­gin alu­eel­la, voin todel­la syväl­lä koke­muk­sen rin­ta­ää­nel­lä tode­ta, että polii­si ei todel­la­kaan tule pai­kal­le, jos auto on vää­rin park­kee­rat­tu. Polii­sin edus­ta­ja ker­toi alle­kir­joit­ta­neel­le, että Itä-Hel­sin­gin alu­eel­la on niin vähän par­tioi­ta liik­keel­lä, että hei­dän on pak­ko kes­kit­tyä kaik­kein akuu­teim­piin asioi­hin, kuten vaka­viin pahoin­pi­te­lyi­hin. Sen vuok­si muun muas­sa Tal­lin­na­nau­kion häi­ri­köt jää­vät usein häätämättä.

    Mikä­li huo­maam­me auto­ja, jot­ka ovat vää­rin park­kee­rat­tu­ja, soi­tam­me yleen­sä kau­pun­gin palk­ka­lis­toil­la ole­vat lap­pu­lii­sat pai­kal­le. He tule­vat, jos hei­tä huvit­taa. Mones­ti eivät. He työs­ken­te­le­vät pää­sään­töi­ses­ti vir­ka-aikaan, vaik­ka suu­rin osa vää­riin paik­koi­hin park­kee­raa­jis­ta on liik­keel­lä nime­no­maan iltaisin. 

    Täs­sä­kin jutus­sa mai­nit­tu yksi­tyi­nen park­ki­val­von­ta­fir­ma tulee heti pyy­det­täes­sä pai­kal­le ja työs­ken­te­lee vaik­ka vii­des­tä aamul­la yhteen­tois­ta illal­la. Toi­min­ta on teho­kas­ta ja tulok­sel­lis­ta. Tämän siis olen kuul­lut kol­le­goil­ta­ni muis­ta kiin­teis­töyh­tiöis­tä, jois­sa park­ki­pai­koil­le vää­rin pysä­köi­ty­jen auto­jen mää­rä on romah­ta­nut tehok­kaan val­von­nan ansios­ta. Me olem­me vali­tet­ta­vas­ti pitäy­ty­neet vie­lä kun­nal­li­sis­sa park­ki­pir­kois­sa. Olen todel­la pahoil­la­ni vii­mek­si esiin tul­lees­ta oikeu­den pää­tök­ses­tä, kos­ka ko. fir­ma tekee hyvää työtä.

  24. Täs­sä nyt on taas puu­rot ja vel­lit pahas­ti sekaisin.

    Kat­so­kaa­pa http://www.finlex.fi osoit­tees­ta Tie­lii­ken­ne­la­ki 28§, sii­nä sel­keäs­ti ker­ro­taan mihin yksi­tyi­sel­lä maa­no­mis­ta­jal­la on oikeus:

    Pysä­köin­ti yksi­tyi­sel­le alu­eel­le ilman kiin­teis­tön omis­ta­jan tai hal­ti­jan lupaa on kiel­let­ty. Pysä­köin­tiä kos­ke­vat mää­räyk­set yksi­tyi­sel­lä alu­eel­la on ilmais­ta­va sel­väs­ti havait­ta­val­la tavalla.”

    Kärä­jä­oi­keu­den kan­ta tapauk­ses­sa oli,
    — että pysä­köin­nin voi kiel­tää tai vaik­ka­pa sal­lia tie­tyil­le autoil­le ja/tai tiet­ty­nä aikana,
    — mut­ta ehtojen/kiellon vas­tai­ses­ta pysä­köi­mi­ses­tä ei SAKKOA saa mää­rä­tä kuin polii­si tai kun­ta omal­la alu­eel­laan (kun­nan pysä­köin­nin valvojat).

    Yksi­tyi­nen taho, tapauk­ses­sa ParkCom, ei ole täl­lai­sen “sakon” mää­rää­mi­seen oikeu­tet­tu, kos­ka — riip­pu­mat­ta mik­si sitä nimi­te­tään — todel­li­suu­des­sa rin­nas­tuu pysä­köin­ti­vir­he­mak­suun, jos­ta on oma lakin­sa, jon­ka mukaan sen saa mää­rä­tä (kuten edel­lä) polii­si tai kun­ta. ParkCo­min mie­les­tä kysees­sä on sopi­mus­sak­ko, ei pysä­köin­ti­vir­he­mak­su: kärä­jä­oi­keu­den mie­les­tä eroa ei ole.

    Ruot­sis­sa­han tämä on rat­kais­tu lail­la jo 1984. Jos Suo­mes­sa pää­dy­tään sää­tä­mään laki, jol­la val­von­ta­toi­min­ta lail­lis­te­taan myös yksi­tyis­ten teke­mä­nä tie­tyil­lä alueil­la ja ehdoil­la, ongel­ma pois­tuu. Sil­loin on myös syy­tä sää­del­lä se, että kuka on mak­sus­ta vas­tuus­sa, jos kul­jet­ta­jaa ei tun­ne­ta: mah­dol­li­ses­ti ajo­neu­von haltija.

    Kos­ka täl­lais­ta lakia ei Suo­mes­sa ole, eikä laki toi­min­taa nykyi­sel­lään sal­li, on Her­ra kan­san­edus­ta­jan­kin tur­ha valit­taa netin pals­tal­la vaan on syy­tä ryh­tyä toi­miin Ruot­sin mal­lin kal­tai­sen lain sää­tä­mi­sek­si, mikä­li sel­lais­ta kannattaa.

  25. En luo­ta yksi­tyi­siin park­ki­val­von­ta­fir­moi­hin nyky­ti­lan­tees­sa lain­kaan. Ran­gais­tuk­sien jaka­mi­nen pro­vi­sio­pal­kal­la ja fir­man tulo­jen syn­ty­mi­nen ran­gais­tuk­sien mak­si­moi­mi­ses­ta, itse omien tapaus­ten­sa tut­ki­mi­nen ja mak­su­jen mää­rää­mi­nen muo­to­vir­heis­tä­kin (jal­ka­ti­laan pudon­nut inva­lap­pu) ilman peru­mis­mah­dol­li­suut­ta kuin hal­lin­to-oikeu­den kaut­ta kuu­los­taa pikem­min­kin lää­ni­tys­lai­tok­sel­ta kuin oikeusvaltiolta.

    Uskon kyl­lä, että yksi­tyi­nen val­von­ta tulee, mut­ta niin, että sii­hen sisäl­tyy kun­nol­li­nen vali­tus­me­net­te­ly. Lisäk­si ran­gais­tus­luon­toi­nen mak­su ei voi olla tulo­pe­rus­te. Fir­man mai­ne olkoon pant­ti­na sen kil­pail­les­sa asiak­kais­ta ja työn­te­ki­jän mai­ne hänen palk­kauk­sen­sa perus­te. Jos oli­si aikaa, pyr­ki­sin luon­nos­te­le­maan tuos­ta mal­lin, jos­sa lii­ke­toi­min­ta oli­si koh­tuul­li­sen kan­nat­ta­vaa, mut­ta ei piis­kai­si mak­su­mää­räyk­sen kir­joit­ta­jaa sta­ha­no­vi­lai­siin suorituksiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.