Saako toisen tontille pysäköidä?

Käräjäoikeus on todennut, ettei yksityinen pysäköinninvalvontayhtiö voi määrätä 40 euron parkkisakkoa yksityiselle tontille pysäköinnistä. Tällainen valvonta kuuluu kuulemma julkiselle vallalle, joka toisaalta valvoo vain julkisia alueita. Käräjäoikeuden päätös merkitsee siis, että toisen tontille saa pysäköidä ilmaiseksi.

Jos itse omistaisin tontin, jolle luvattomat pysäköijät tunkevat, muuttaisin sen maksulliseksi pysäköintipaikaksi, jossa pysäköinti on sallittua, mutta maksaa 40 euroa muilta kuin niiltä, joilla on oikeus pysäköidä ilmaiseksi. Maksullisen pysäköinnin laillisuutta kukaan ei voi kiistää eikä sitä, että maksamatta jäänyt pysäköintimaksu on ulosottokelpoinen.

27 vastausta artikkeliin “Saako toisen tontille pysäköidä?”

  1. En nyt ole sataprosenttisen varma asiasta, mutta luulen, että käräjäoikeuden päätöksellä on ollut jotain tekemistä sen kanssa, että pysäköintivirhemaksun kirjoitti yksityinen pysäköinninvalvoja.

  2. Niin, jatkona siis edelliselle: Eli siis että yksityisellä pysäköinninvalvojalla ei ole oikeutta kirjoittaa samalla lailla lain mukaan sitovaa pysäköintivirhemaksua kuin kunnallisella tai poliisilla. En ole varma ymmärsinkö jutun oikein, mutta käsittääkseni ko. pysäköintipaikalla pysäköinti oli ilmaista jonain tiettynä aikana?

  3. Kyse oli yksityisestä tontista, jossa ulkopuolisilla ei ole oikeutta pysäköidä lainkaan, siis vaikka sinun pihasi. Jos on luvatonta rangaista tästä pysäköinnistä, silloinhan on oikeus pysäköidä mihin tahansa yksityiselle maalle. Jos tulkinta on tämä, kannattaa muuttaa paikka muodollisesti maksulliseksi ja määrätä pysäköinnistä maksu, siis ei virhemaksua. Siitä voi lähettää ihan tavallisen laskun,jonka lähettämiseen ei mitään viranomaisvaltuuksia tarvita.

  4. Katsotaan nyt mitä hovioikeus ja korkein oikeus sanovat asiasta.

    Voi olla järkevintä kirjoittaa asiasta selkeä uusi laki.

    (Muuten olen sitä mieltä, että oikeusistuinten tuomioiden kritisointi lukematta itse tuomiota on järjetöntä puuhaa. Onko ko. tuomio luettavissa jossain päin nettiä? En jaksaisi vaivautua tilaamaan käräjäoikeuden kansliasta maksullisia kopioita.)

  5. Tämä antaa ihan uusia ulottuvuuksia sille urbaanilegendalle Maamiehen tietolaarista, kysymykseen ”Saako toisen tontille rakentaa venevajan?” vaihdetaan kysyjäksi nimimerkin ”Valoinko sokkelin turhaan?” tilalle ”Traileri jo parkissa”.

  6. En ymmärrä, miksi päätökset itse pitäisi itse lukea jokaisessa tapauksessa. Jos tuomion tärkein sisältö ei istu omaan oikeustajuun, perusteluiden lukeminen ei sitä yleensä mihinkään muuta. Tuomioistuinten päätösten lainmukaisuutta on maallikon kuitenkin melkein mahdotonta arvioida.

    Kritiikin kohteena ei yleensä olekaan tuomioistuin sinänsä, vaan päätöksen keskeinen sisältö: Tässä siis se, ettei maksu ollut lainvoimainen. Tulkinnan syytä ei voi oikein arvioida ilman sekä lainopillista asiantuntemusta että päätösten itsensä lukua: Voi olla, että kaikki tuomioistuimet ovat samaa mieltä korkeimpaan asti, koska laki nyt sanoo näin. Päätöstä voi silti kritisoida, vika vain ei ole tuomioistuimissa, vaan laissa.

    Tämän eron ymmärtäminen voi olla vaikeaa, koska suurin osa suomalaisista seuraa amerikkalaisia lakisarjoja, joista saa ihan väärän kuvan tuomioistuinten toiminnasta.

  7. Selvyyden vuoksi sanottakoon vielä, että nämä yksityiset tontit ovat usein esimerkiksi, ainakin Helsingissä, kaupungin vuokra-asuntokiinteistöjen tontteja. Ideana täällä näkyy olevan, että vuokra-asunnoissa asuvilla ei käy vieraita tai vieraat eivät ainakaan tule omalla autollaan. (Esimerkkinä olkoon Karviaistien ja Karviaismäen alue Malmilla.)
    Isojen kerrostaloalueiden parkkipaikoilla ei ole lainkaan vieraspaikkoja ja kaduilla on aluepysäköintikielto tai puolen tunnin paikka. Meillä ei ole autoa, mutta jos joskus satunnaisesti käytössä on auto, ei sille löydy mitään laillista paikkaa.
    Myös VR on pannut kortensa kekoon ja antanut aseman vieressä olevan ison pysäköintialueen jollekin taholle käyttöön ja tämä taho on alkanut rahastaa parkkipaikoista (siis liityntäliikenteen paikoista (ja se on ainakin euro per jotain eli kuukaudessa vaikkapa junamatkailijan kuluihin toinen mokoma). Aseman parkkis on usein puolityhjänä, vaikka Malmilla on huutava parkkipaikkapula. Kun kävin Kulosaaressa kyläilemässä, huomasin, että metroaseman parkkiksella pysäköinti on ilmaista. Sosiaaliryhmien kannalta tarkasteluina mielenkiintoisesti kohdennettu nämä toimenpiteet.

  8. ”Mies pysäköi autonsa Jakomäentie 6 kiinteistön alueelle luvattomasti yhdeksän kertaa syksyn ja talven 2006 aikana. ” /HS
    ”Jakomäen Kiinteistöt Oy on Helsingin kaupungin omistama aravavuokrataloyhtiö. ” / http://www.jakomaenkiinteistot.fi/

    Aika hassua, Helsingin kaupunki on ulkoistannut pysäköinninvalvonnan? Olisi hyvä selvittää, maksako kaupungin omistama yhtiö suuria summia ParkComille, vaikka samaa sakotuspalvelua saa kaupungin omalta yksiköltä?

  9. Tämä kyseinen ParkCom oli pari vuotta sitten laittanut autoni tuulilasiin pysäköintivirhemaksun. Tilanne oli sikäli erikoinen, että autoni seisoi tuolloin parkkitalossa ruudussa, jonka olin itselleni vuokrannut jo pari vuotta aikaisemmin. Kun tiedustelin kyseisestä yhtiöstä selitystä asialle, he ilmoittivat, että eivät voi tietää, kuka kyseisessä parkkihallissa on pysäköinyt oman autonsa luvalliselle paikalle ja kuka ei. Toisin sanoen kokeilivat kepillä jäätä. En koskaan maksanut sitä pysäköintivirhemaksua, mutta keskustelin noin tunnin puhelimessa yhtiön toimitusjohtajan kanssa aiheesta ”miksi suuri osa parkkihallin vuokrattavana olevista ruuduista on yhä vuokraamatta ja samaan aikaan kadunvarret ovat täynnä autoja”.

    Pysäköinninvalvonta ei ole liiketoimintaa vaan viranomaisen valvontatehtävä. Verojen keräämiselle ei saa tapahtua samaa kuin on joissakin tapauksissa hyväntekeväisyyskeräysten kanssa käynyt, että pöyhkeät keräyskulut katetaan mutta toimeksiantajalle jaellaan vain almuja.

  10. Käräjäoikeudelle esitetty kysymys oli kuitenkin, että ”saako omalle tontille pysäköinyttä sakottaa itse”? Vastaus oli tietysti myös odotettu, ”ei saa, oletteko vähän tyhmä? Ja kassan kautta, 1300 €, kiitos”.

  11. Ainakin meillä täällä Lappeenrannassa kaupunki suorittaa pysäköinninvalvontaa eli kirjoittaa sakkoja yksityisille pysäköintipaikoille väärin pysäköidyille autoille esim. kauppakeskus Armadassa, Iso-Kristiinassa ja Oprissa. Käsittääkseni sopimalla pysäköinninvalvonnasta saa oman tonttinsa valvonnan piiriin. Pysäköinnin valvojat tulevat myös pyydettäessä muuallekin esim. yliopistolle ja uimahallille sakottamaan.

    Yksittäistapauksissa voi täällä ainakin soittaa poliisille. Tällöin poliisi tulee ja sakottaa. Poliisilla on myös oikeus siirtää tai siirrättää auto.

    Mielestäni yksityinen taho ei voi mitenkään toimia rankaisijana.

    Osmo saisi miettiä tätä lausettaan hieman pidemmälle: ”Käräjäoikeuden päätös merkitsee siis, että toisen tontille saa pysäköidä ilmaiseksi.”

    Koska taidat tykätä rakentaa hieman asiaa liippaavia johtopäätöksiä, niin minäkin teen tässä yhden vastaavanlaisen. Koska minä en saa lukita kellariini ihmistä, joka yrittää varastaa autoani, niin autojen varastaminen on suomessa laillista.

  12. Mikä ongelma tässä pysäköintiasiassa on. Jos sinun pihaasi joku pysäköi, ”potkit auton lommolle”, huudat kurkkusuorana syylliselle ja lopulta kutsut poliisin. Osmon neuvo on, että tee pihastasi maksullinen pysäköintipaikka. Se täällä maalla ei oikein istu, mutta ehkä jossain Punavuoressa istuu. Joka tapauksessa on selvää, että yksityinen ei voi mätkiä pysäköintirangaistuksia. Mikä tässä on se ongelma.

  13. Teoria on teoria mutta praktika on praktika.

    Poliisi ja pysäköinninvalvojat eivät varsinkaan viikonloppuisin tee mitään luvattomalle pihapysäköinnille. Pitäisi soittaa poliisi sakottamaan, jolla on viikonloppuisin yllin kyllin tekemistä. Ei varmasti tule. Lappuliisat eivät ole työssä myöskään silloin. Sen vuoksi olisi hyväksi jos yksityiset ottaisivat hoitaakseen pysäköinninvalvontaa tuolta osin.

    Kerron tämän siksi, että olen erään asuntoyhtiön hallituksessa ja toivoisin, että hovioikeus kumoaisi käräjäoikeuden päätöksen.

    Vähän asian vierestä, mutta fakta on se, että suurissa kaupungeissa ilman yksityisiä vartiointiyrityksiä homma olisi karannut poliisin käsistä aikoja sitten. Poliisi ei usko enää itsekään voivansa pitää yleistä järjestystä esim. kauppakeskuksessa. Työ on delegoitu yksityisille.

  14. Nähdäkeni nimenomaan yksityisten firmojen myötä kaupungin vuokra-asuntokiinteistöjen pysäköintitilanne on ajatutunut mahdottomaksi; tulosta täytyy saada ja saadaanhan sitä, kun vieraspaikat on poistettu tai niitä on vähennetty radikaalisti.

  15. ParkComin toimintamalli oli alunperinkin täysin kestämätön. Koska yrityksen tuotto perustuu parkkisakkoihin, sen intressin mukaista on mahdollisimman suuri määrä sakotettavia väärinpysäköintejä – siinä missä kiinteistön omistaja luonnollisesti haluaa pitää asiattomat parkkeeraajat minimissä.

    Homma voisi toimia siten, että pysäköinninvalvontafirmalta ostetaan palvelua, jolle on määritelty tietty peruskuukausimaksu. Maksun lopullinen suuruus riippuisi siitä, miten hyvin sopimuksen piiriin kuuluva alue pysyisi vapaana väärin pysäköidyistä vierailijoista. Tämä kannustaisi aitoon valvontaan ja jopa ennaltaehkäisevään toimintaan sen sijaan, että kytätään nurkan takana ja juostaan laputtamaan heti, kun kuljettaja on kadonnut näköpiiristä (ParkCom on kuulemma toiminut jossain ihan oikeasti näin, uskokaa tai älkää!). Itse sakkomaksu menisi kunnalle kuten kuuluukin.

    Lakiuudistusta tässä kai tarvitaan, mutta ei touhu voinut sellaisenakaan jatkua kuin mitä se oli ennen oikeuden päätöstä.

  16. Minulla ei ole kyseisestä tapauksesta mitään tietoa, mutta näin minä olen ymmärtänyt yksityisen pysäköinninvalvonnan ongelmat yleisellä tasolla:

    1. vain viranomaisella on sakotusoikeus ja hyvä niin. Kyse ei siis voi olla sakosta vaan sopimusrikkomuksessa. Sopimusrikkomus voi tapahtua vain siitä mitä on sovittu, eikä tätä voi yksipuolisesti muuttaa. Jos sopimuksessa puhutaan vain parkkikiekosta, ei väärin pysäköinti esimerkiksi keskelle kahta ruutua ole sopimusrikkomus.

    2. voiko kylttiin kirjoitettu sopimus olla pätevä (pysäköimällä hyväksyt ehdot). Pidän tätä hieman kyseenalaisena.

    3. mikäli kohta kaksi pätee, on sopimus kuitenkin syntynyt vain auton kuljettajan ja parkkipaikan omistajan välillä. Auton kuljettaja ja sen omistaja eivät välttämättä ole sama henkilö. Parkkipaikan omistajan on kyettävä todistamaan kenen kanssa hän on sopimuksen sopinut. Viranomaisen kirjoittaman pysäköintisakon yhteydessä todistustaakka on auton omistajalla.

    Yksityisellä pihalla tuo todistustaakka tekee maksun perimisestä vaikean. Parkkihalleissa voidaan käyttää portteja ja kameroita.

    Voin kokemuksesta kompata B.J:n kommenttia siitä, että Lappeenrannassa on kunnalliseen pysäköinninvalvontaan panostettua ja parkkipirkot ovat todella aktiivisia. Tämä on mielestäni oikea tapa hoitaa pysäköintiongelmat.

  17. Ode kirjoittaa ”Käräjäoikeuden päätös merkitsee siis, että toisen tontille saa pysäköidä ilmaiseksi.” ja ”Maksullisen pysäköinnin laillisuutta kukaan ei voi kiistää eikä sitä, että maksamatta jäänyt pysäköintimaksu on ulosottokelpoinen.”

    Molemmat väitteet ovat väärät.

    Ensimmäinen väite on väärä siksi että jos paikalla on liikennemerkki, jota on rikottu niin laissa säädetyllä tavalla voidaan määrät pysäköintisakko.

    Toinen väite on jo loogisesti väärä: Jos pysäköinti on ilmaista niin mikä on ”Maksamatta jätetty pysäköintimaksu”?

    Oden logiikalla tuomioistuimien pitäisi hyväksyä yksityistämisessä käynnistetyt laittomuudet tarkoituksenmukaisuussyistä jos jollain hallinnonhaaralla pihistetään henkilökunnasta (=pysäköinninvalvonta ja poliisi).

    Aika kummaa logiikkaa entiseltä lainlaatijalta 😉

  18. Kyllä. Siitä voitaisiin antaa pysäköintiSAKKO jos poliisilla olisi tapana tulla yksityisiin pihoihin sakottamaan. Sellaista ei tapahdu edes tieteisfilmeissä. Eivät poliisit kävele pitkin yksityisiä pihoja katsomassa,onko joku pysäköinyt sinne luvatta.

    Sakko on tietysti sellainen asia, jonka voi antaa vain poliisi, ei esimerkiksi kunnallinen pysäköinninvalvoja. Kunnalliset pysäköinninvalvojat jakavat MAKSUJA pysäköinnistä. Ei ole mitenkään yksiselitteistä, että tämä vaatii julkista valtaa muualla kuin julkisella alueella. Asiasta tulee varmaankin korkeampien oikeusistuinten päätös. Käräjäoikeudet ovat antaneet asiasta ristiriitaisia päätöksiä.

    GranpaIgor ei ymmärtänyt mitä esitin. Jos väärinpysäköintiä ei voi rangaista, pysäköinnin voi toki SALLIA maksua vastaan. Maksu voi olla esimerkiksi 40 euroa kerta. Saavathan parkkihallitkin periä maksua pysäköinnistä. Se maksu on ulosottokelpoinen.

    Toki tämä esitys oli vähän ilkikurisesti tehty. Parempi olisi sallia se, että pysäköintioikeuden varastamisesta yksityisellä maalla voi määrätä rahallisen korvauksen alueen omistajalle, jonka periminen voidaan antaa yksityiselle yritykselle. Entinen lainlaatija muuttaisi siis lakia, JOS nykyinen laintulkinta todella tämän kieltää.

    Miten GranpaIgor ajattelisi, jos hänen maksamalleen autopaikalle tulisi pysyvästi vieras auto, joka estäisi häntä käyttämästä maksamaansa paikkaa? Siitä voi soittaa poliisille, joka ei tule paikalle, ei ainakaan ennen kuin auto on poistunut.

  19. Kyllä yksityisten taloyhtiöiden piha-alueilla on tietääkseni virallisia liikennemerkkejäkin. Niiden noudattamatta jättämisestä voi paikalle pyytää paikkakunnasta riippuen pysäköinninvalvojan tai poliisin. Tiedän näin tapahtuneenkin. En minä väittänyt enkä edellyttänyt että polisit juoksentelisivat yksityisten pihoissa tutkailemassa. Minkälaiset suhteet sitten pitää olla pysäköinninvalvojaan tai poliisin että heidät saisi näin mitättömän asian tiimoilla liikkeelle on sitten kokonaan toinen asia.

    En kyllä usko Oden väitettä että yksityisen maksullisen parkkipaikan pitäjän määrämää parkkimaksu olisi ulosottokelpoinen samalla tavoin kuin pysäköinninvalvojan määräämä maksu (anteeksi käytin yksinkertaisuuden vuioksi väärä nimitystä sakko).

    Tuossa toisen autopaikan luvattoman käytön esimerkissä on implisiittisesti jotenkin sellainen ajatus että jos poliisia ei saa paikalle (kun poliiseja yms on niin vähän) niin asia vaatisi heti yksityistämistä jollekin Parkcomin tyyliselle firmalle.

    Muutenkin kyse on aika ääriesimerkistä. Tässä koko jutussa on vain kyse siitä miten pitkälle alamme ulkoistaa erilaista järjestyksenpitoa yksityisille yrityksille ja siitä salliiko jo nykyinen lainsäädäntö sen kuten esimerkiksi tässä pysäköinninvalvonta-asiassa.

    Ja sitten pitäisi erottaa vielä nykytila ja tavoitetila. Tuomioistuimet eivät voi päättää mikä olisi toivottava tavoitetila vaan ainoastaan mikä on lain mukainen menettelytapa voimassaolevan lain puitteissa.

    Jos laki on huono muutettakoon sitä, mutta se päätös on poliittinen.

  20. En tiedä mitä sieniä Ode on syönyt, mutta tämä viimeinen kommentti on ihan omaa luokkaansa.

    Poliisi tulee varmasti paikalla, jos auto on virheellisesti pysäköity esim. pelastustielle. Antavat vielä sakonkin päälle. Poliisi voi myös kirjoittaa pysäköintivirhemaksuja siinä missä ns. lappuliisat. Jotka muuten ovat pysäköinninvalvojan apulaisia, eivät pysäköinninvalvojia. Pysäköinninvalvoja on kunnallinen virkamies, jolla on yleensä ylempi oikeustutkinto. Pysäköintitilaa ei myöskään voi varastaa, koska rikoslaissa ei ole kyseistä rikosta ole.

    ”Miten GranpaIgor ajattelisi, jos hänen maksamalleen autopaikalle tulisi pysyvästi vieras auto, joka estäisi häntä käyttämästä maksamaansa paikkaa? Siitä voi soittaa poliisille, joka ei tule paikalle, ei ainakaan ennen kuin auto on poistunut.”

    ”Tulisi pysyvästi”, ”ei ainakaan ennen kuin auto on poistunut”

    Olisiko näiden välillä ristiriita?

  21. Ei ole kyse ääriesimerkistä, kun luvaton pysäköijä tulee paikalle, josta toinen on maksanut. Se lienee pikemminkin standarditapaus. Nämä yksityiset pysäköinninvalvojat valvoja juuri näitä asunto-osakeyhtiöiden pysäköintipaikkoja, joihin jotkut tulevat pysäköimään toisten maksamille nimikkopaikoille.

    On totta, että pysäköinninvalvojan voi saada paikalle pyynnöstä, mutta nämä vaativat paikalle myös isännöitsijää todistamaan, että paikka kuuluu jollekin toiselle. Siksi voin pysäköidä toisenpaikalle ilman suurempia riskejä, ainakin viikonloppuisin. Yksityiselle valvojalle, jolta taloyhtiö tilaa palvelun, voi antaa luettelon niistä, joilla on oikeus pysäköidä alueella. Eivät kai taloyhtiöt olisi kääntyneet yksityisten yritysten puoleen, jos julkinen palvelu toimisi.

    Käytin tahallani pysäköintipaikan luvattomasta haltuunotosta nimitystä ”varastaa”, koska usein myös auton luvatonta käyttöönottoa kutsutaan varkaudeksi. Rinnastus oli tahallinen. Minusta se, että ottaa käyttöön jotain sellaista, josta joku toinen on maksanut, on varkautta,mutta tiedän että juridisesti se on vain luvatonta käyttöä, kuten auton varastaminenkin on, jos sitä ei aio pitää itsellään loputtomasti.

    Ville viisastelee. Ei kukaan tietenkään pysäköin pysyvästi autoa, koska sitä ei sen jälkeen voi käyttää autona. Sanotaan sitten vaikka, että säännöllisesti.

    Jos minulla on vaihtoehtona maksaa pysäköintipaikastani 150 euroa kuussa tai pysäköidä toisenpaikalle ilmaiseksi ja maksaa sakot aina kun poliisi saadaan paikalle, luvaton pysäköinti tulee selvästi halvemmaksi.

    Minulla on ihan oikeasti sellainen käsitys, että jos pysäköin maksulliselle paikalle, vaikkapa lentoasemalla, ja ilmoitan, että maksaminen ei huvita, maksu on ulosottokelpoinen. Jos asunto-osakeyhtiö muuttaa pysäköintipaikat ulkopuolisten osalta maksullisiksi, en ymmärrä, miten tilanne eroaisi juridisesti lentoaseman maksullisesta parkista.

    Olen siis muuttamassa lakia, jos tuo käräjäoikeuden päätös pitää ylemmissä asteissa. Ne joiden mielestä ei ole oikein valvoa luvatonta pysäköintiä taloyhtiöiden parkkipaikoilla ajavat tosiasiassa sitä, että toisen maksamalle paikalle saa panna autonsa ilmaiseksi.

  22. Yksityiset maksullista pysäköintia tarjoavat laittavat yleensä jonkun rahastuslaitteen. Näin se Oden ”ei huvita maksaa” tuskin edes realisoituu noissa yksityisissä parkkitaloissa. Et pääse sisään/ulos ellet maksa.

    Kyllä yksityistenkin velkomukset saa mutkan kautta – eli käräjäoikeuden kautta ulosottokelpoisiksi. Mutta useat julkiset maksut ovat sellaisenaan ulosottokelpoisia. Mutta yksityisten perimät parkkimaksut tai jotkut Parkcomin ”parkkisakot” eivät varmasti ole tällaisia.

    Nyt Ode sekoitat ”Ne joiden mielestä ei ole oikein valvoa luvatonta pysäköintiä taloyhtiöiden parkkipaikoilla ajavat tosiasiassa sitä, että toisen maksamalle paikalle saa panna autonsa ilmaiseksi.” En oikein ymmärrä, että kukaan olisi tuollaista väittänyt haluavansa. Kyse on edelleenkin siitä mitkä ovat tämän hetkisten lakien asettamat muodot ja rajoitukset tuollaiselle. Ja käräjäoikeus on tässäkin tapauksessa tulkinnut vain voimassaolevia lakeja toimivaltansa puitteissa. Ei tuomioistuinlaitos voi vapaasti tulkita mikä on oikein tai väärin tai jonkun mielestä toivottavaa tai epätoivottavaa. Suomen järjestelmä on lakisidonnainen.

    Selkeä ja ristiriidaton lause kirjoituksessa olikin ”Olen siis muuttamassa lakia, jos tuo käräjäoikeuden päätös pitää ylemmissä asteissa.”

  23. ”Poliisi tulee varmasti paikalla, jos auto on virheellisesti pysäköity esim. pelastustielle. Antavat vielä sakonkin päälle. Poliisi voi myös kirjoittaa pysäköintivirhemaksuja siinä missä ns. lappuliisat. Jotka muuten ovat pysäköinninvalvojan apulaisia, eivät pysäköinninvalvojia. Pysäköinninvalvoja on kunnallinen virkamies, jolla on yleensä ylempi oikeustutkinto. Pysäköintitilaa ei myöskään voi varastaa, koska rikoslaissa ei ole kyseistä rikosta ole.”

    Työskentelen itse itähelsinkiläisessä kiinteistöyhtiössä. Luvaton parkkeeraaminen parkkipaikoillemme on jo vuosien ajan ollut todella suuri ongelma. Ottaen huomioon poliisin resurssit Itä-Helsingin alueella, voin todella syvällä kokemuksen rintaäänellä todeta, että poliisi ei todellakaan tule paikalle, jos auto on väärin parkkeerattu. Poliisin edustaja kertoi allekirjoittaneelle, että Itä-Helsingin alueella on niin vähän partioita liikkeellä, että heidän on pakko keskittyä kaikkein akuuteimpiin asioihin, kuten vakaviin pahoinpitelyihin. Sen vuoksi muun muassa Tallinnanaukion häiriköt jäävät usein häätämättä.

    Mikäli huomaamme autoja, jotka ovat väärin parkkeerattuja, soitamme yleensä kaupungin palkkalistoilla olevat lappuliisat paikalle. He tulevat, jos heitä huvittaa. Monesti eivät. He työskentelevät pääsääntöisesti virka-aikaan, vaikka suurin osa vääriin paikkoihin parkkeeraajista on liikkeellä nimenomaan iltaisin.

    Tässäkin jutussa mainittu yksityinen parkkivalvontafirma tulee heti pyydettäessä paikalle ja työskentelee vaikka viidestä aamulla yhteentoista illalla. Toiminta on tehokasta ja tuloksellista. Tämän siis olen kuullut kollegoiltani muista kiinteistöyhtiöistä, joissa parkkipaikoille väärin pysäköityjen autojen määrä on romahtanut tehokkaan valvonnan ansiosta. Me olemme valitettavasti pitäytyneet vielä kunnallisissa parkkipirkoissa. Olen todella pahoillani viimeksi esiin tulleesta oikeuden päätöksestä, koska ko. firma tekee hyvää työtä.

  24. Tässä nyt on taas puurot ja vellit pahasti sekaisin.

    Katsokaapa http://www.finlex.fi osoitteesta Tieliikennelaki 28§, siinä selkeästi kerrotaan mihin yksityisellä maanomistajalla on oikeus:

    ”Pysäköinti yksityiselle alueelle ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa on kielletty. Pysäköintiä koskevat määräykset yksityisellä alueella on ilmaistava selvästi havaittavalla tavalla.”

    Käräjäoikeuden kanta tapauksessa oli,
    – että pysäköinnin voi kieltää tai vaikkapa sallia tietyille autoille ja/tai tiettynä aikana,
    – mutta ehtojen/kiellon vastaisesta pysäköimisestä ei SAKKOA saa määrätä kuin poliisi tai kunta omalla alueellaan (kunnan pysäköinnin valvojat).

    Yksityinen taho, tapauksessa ParkCom, ei ole tällaisen ”sakon” määräämiseen oikeutettu, koska – riippumatta miksi sitä nimitetään – todellisuudessa rinnastuu pysäköintivirhemaksuun, josta on oma lakinsa, jonka mukaan sen saa määrätä (kuten edellä) poliisi tai kunta. ParkComin mielestä kyseessä on sopimussakko, ei pysäköintivirhemaksu: käräjäoikeuden mielestä eroa ei ole.

    Ruotsissahan tämä on ratkaistu lailla jo 1984. Jos Suomessa päädytään säätämään laki, jolla valvontatoiminta laillistetaan myös yksityisten tekemänä tietyillä alueilla ja ehdoilla, ongelma poistuu. Silloin on myös syytä säädellä se, että kuka on maksusta vastuussa, jos kuljettajaa ei tunneta: mahdollisesti ajoneuvon haltija.

    Koska tällaista lakia ei Suomessa ole, eikä laki toimintaa nykyisellään salli, on Herra kansanedustajankin turha valittaa netin palstalla vaan on syytä ryhtyä toimiin Ruotsin mallin kaltaisen lain säätämiseksi, mikäli sellaista kannattaa.

  25. En luota yksityisiin parkkivalvontafirmoihin nykytilanteessa lainkaan. Rangaistuksien jakaminen provisiopalkalla ja firman tulojen syntyminen rangaistuksien maksimoimisesta, itse omien tapaustensa tutkiminen ja maksujen määrääminen muotovirheistäkin (jalkatilaan pudonnut invalappu) ilman perumismahdollisuutta kuin hallinto-oikeuden kautta kuulostaa pikemminkin läänityslaitokselta kuin oikeusvaltiolta.

    Uskon kyllä, että yksityinen valvonta tulee, mutta niin, että siihen sisältyy kunnollinen valitusmenettely. Lisäksi rangaistusluontoinen maksu ei voi olla tuloperuste. Firman maine olkoon panttina sen kilpaillessa asiakkaista ja työntekijän maine hänen palkkauksensa peruste. Jos olisi aikaa, pyrkisin luonnostelemaan tuosta mallin, jossa liiketoiminta olisi kohtuullisen kannattavaa, mutta ei piiskaisi maksumääräyksen kirjoittajaa stahanovilaisiin suorituksiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.