Oliko Berlusconi sittenkin oikeassa?

Olen pie­nes­sä ete­lä­rans­ka­lai­ses­sa kyläs­sä vii­meis­te­le­mäs­sä kir­jaa­ni pyö­räi­lys­tä Nizzaan. Sik­si blo­gil­la on ollut vähän tapah­tu­mia vii­me aikoina.

Käym­me kau­pas­sa pie­nen Aptin kau­pun­gin K‑marketissa. Olen ihme­tel­len kat­so­nut tar­jon­nan laa­tua ja moni­puo­li­suut­ta. Liha­tis­ki esi­mer­kik­si pur­su­aa vaih­toeh­to­ja vii­riäi­sis­tä juot­to­va­sik­kaan. Liha­tis­ki on parem­pi kuin Stoc­kan Her­kus­sa, vaik­ka sitä pitäi­si kokon­sa ja sijain­tin­sa puo­les­ta tie­tys­ti ver­ra­ta Nur­mek­sen S‑markettiin. Aivan lois­ta­va on myös vihan­nes­tis­ki juus­to­tis­kis­ta nyt puhu­mat­ta­kaan. Huna­ja­ma­ri­noi­tua kanaa ei kyl­lä saa, eikä eines­ten tar­jon­ta muu­ten­kaan yllä S‑marketin tasolle.

lihat1.jpg

 (Juot­to­va­sik­kaan tai­taa liit­tyä jokin eläin­suo­je­luon­gel­ma, kos­ka sen tuot­ta­mi­nen on Suo­mes­sa kiellettyä.)

Rans­ka­lai­set eivät ole suo­ma­lai­sia rik­kaam­pia. Mik­si heil­lä siis on sel­väs­ti parem­pi ruokavalikoima?

Men­neen köy­hyy­den lei­maa­mas­ta kult­tuu­ris­ta tie­tys­ti on kyse, mut­ta ei vain sii­tä. Rans­kas­sa arvos­te­taan ruo­kaa pal­jon enem­män kuin Suo­mes­sa. Tai siis ruu­an makua, ei niin­kään sen mää­rää, sil­lä rans­ka­lai­set eivät ole yhtä liha­via kuin suomalaiset.

Oli­si­ko kyse työ­ajois­ta? Rans­kas­sa teh­dään hen­keä koh­den sel­väs­ti vähem­män töi­tä kuin Suo­mes­sa. Sik­si heil­lä on enem­män aikaa olla per­heen­sä kans­sa. Per­heen kans­sa ole­mi­nen on Rans­kas­sa jok­seen­kin sama asia kuin syö­mi­nen ja ruu­an laittaminen.

Joten­kin on sää­li, että Suo­mes­sa yhtei­set ate­riat ovat pois­tu­neet per­he-elä­mäs­tä ja einek­set syr­jäyt­tä­neet oikean ruu­an.  Vähän olen sii­tä kau­pas­ta rans­ka­lai­sil­le kade

69 vastausta artikkeliin “Oliko Berlusconi sittenkin oikeassa?”

  1. Eikös maa­ta­lous­tuet ole ihan eri luok­kaa Rans­kas­sa kuin Suo­mes­sa sen lisäk­si tie­tys­ti, että ilmas­to suo­sii sikä­läi­siä far­ma­rei­ta? Maik­ka­rin uutis­ten rapor­tis­ta sai sen käsi­tyk­sen, että nuo kun yhdis­tää rans­ka­lai­nen maa­jus­si tie­naa jopa nelin­ker­tai­ses­ti per heh­taa­ri suo­ma­lai­seen kol­le­gaan ver­rat­tu­na. Vaik­ka ero ei noin suu­ri kai voi olla, Rans­kan maa­seu­dun hyvin­voin­tia kat­sel­les­sa täy­tyy uskoa, että ihan eri tie­nis­teis­tä puhu­taan. Elin­ta­soe­ro var­maan sit­ten näkyy lihatiskillä.

    Tie­tys­ti eroa on myös kult­tuu­reis­sa ja tot­ta on, että suo­ma­lai­nen lopet­ti keik­ku­mi­sen näl­kä­ra­jal­la myö­hem­min kuin rans­ka­lai­nen. Mie­len­kiin­tois­ta on, että sii­tä huo­li­mat­ta juu­ri Rans­kas­sa on säi­ly­nyt tapa syö­dä tai muu­ten hyö­dyn­tää kotie­läi­met koko­naan, kun taas suo­ma­lai­sil­le kel­paa vain ulko­fi­le. Eta­nat, sam­ma­kot, sun muut tryf­fe­lit myös puut­tu­vat tyys­tin suo­ma­lais­ten ruo­ka­lis­toil­ta, mitä nyt vähän sie­niä ja mar­jo­ja syödään. 

    Ehkä Rans­kas­sa ei sit­ten kuol­tu jou­koit­tain näl­kään kuten Suo­mes­sa vie­lä 1900-luvun alun Kai­nuus­sa, mut­ta elet­tiin kui­ten­kin niin äärim­mäi­ses­sä köy­hyy­des­sä, että leh­män sor­kat­kin oli syö­tä­vä. Toi­saal­ta miten sit­ten oli varaa val­mis­taa yhtä liha­höys­töä koko sunnuntai?

    Perin­tei­ses­ti Rans­kan rikas­ta ruo­ka­kult­tuu­ria on seli­tet­ty hovin ja sitä mat­ki­van pai­kal­li­saa­te­lin vai­ku­tuk­sel­la. Suo­mes­sa sel­lai­sia ei ole ollut, mut­ta eipä se ruo­ka­kult­tuu­ri niin rikas­ta ole Englan­nis­sa­kaan, mis­sä oli.

    May­len Pro­vence-kir­jat luke­neet tie­tä­vät, että Rans­kas­sa syö­mi­nen oli legi­tii­mi teko­syy ottaa kun­non kän­ni. Miten­kä mah­taa mäs­säi­ly­kult­tuu­ri säi­lyä, nyt kun vii­nin juon­ti on vähen­ty­nyt radi­kaa­lis­ti ja ihan­tee­na on kohtuukäyttö.

  2. Niin on Suo­mes­sa käy­nyt. Ruu­as­ta on tul­lut joil­le­kin jopa vält­tä­mä­tön paha ja sitä kaut­ta myös sit­ten ongelma.
    Osa nuo­ris­ta ei osaa edes peru­noi­ta enää keit­tää. Eikä todel­la­kaan ymmär­re­tä hyvän ruu­an mer­ki­tys­tä. Väi­tän, että monet hen­ki­set ongel­mat yms.juontavat juu­ren­sa huo­nos­ta yksi­puo­li­ses­ta ravik­se­muk­ses­ta. Olet mitä syöt ja juot ‑pitää todel­la­kin paikkansa.
    Mut­ta mikä­pä estää Suo­ma­lais­ta val­mis­ta­mas­ta hyvää ruo­kaa? Kyl­lä ainek­sia sii­hen on meil­lä­kin saa­ta­vil­la, kun viit­sii näh­dä vähän enem­män vaivaa.Ja kävel­lä sen lähi­mar­ke­tin ohi.
    Ja jos ei osaa val­mis­taa, niin sii­hen­kin löy­tyy vaik­ka kuin­ka apua ja tietoa.

    Eli oli­si­ko­han kyse lais­kuu­des­ta ja ruu­an mer­ki­tyk­sen vähät­te­lys­tä. Ehkä­pä elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den pro­pa­gan­da on myös men­nyt lii­an­kin hyvin perille.…

  3. Juot­to­va­si­koi­hin todel­la­kin liit­tyy “eläin­suo­je­lul­li­nen ongel­ma”, joten on vain hyvä, että sitä ei suo­ma­lai­sil­ta liha­tis­keil­tä löy­dä. Vasi­koi­ta pide­tään tiu­kas­ti kyt­ket­ty­nä pimeäs­sä kar­si­nas­sa niin, että ne eivät pys­ty liik­ku­maan. Niil­le myös syö­te­tään lähin­nä vain mai­to­seos­ta. Ruo­ka­va­lio aiheut­taa ane­mian, min­kä vuok­si liha on valkoista.

    Luu­lin, että sana “juot­to­va­sik­ka” ja sen mer­ki­tys kuu­lui­si yleis­si­vis­tyk­seen, aina­kin muu­ten noin sivis­ty­neel­lä vih­reäl­lä poliitikolla.

  4. Olen itse­kin pan­nut asian mer­kil­le aina Rans­kas­sa käy­des­sä­ni, vali­koi­mat ovat todel­la­kin kuin stok­kan her­kus­sa ikään, jopa niis­sä maa­seu­dun pik­ku­kau­pois­sa­kin. Olen pan­nut myös mer­kil­le että edul­li­sim­man, tai parem­min­kin ehkä toi­sek­si edul­li­sim­man laa­tu­luo­kan vii­nit saa­vat suu­rim­man osan hyl­ly­ti­las­ta. Ilmei­ses­ti eti­ke­tis­sä ole­va laa­tu­mer­kin­tä “Table” tar­koit­taa erin­omai­sin­ta vii­niä, ei asia muu­ten ole seli­tet­tä­vis­sä kos­ka toki rans­ka­lai­set parem­min vii­nin­sä tun­te­vat kuin joku pönt­tö­vuo­ren takaa tul­lut Hel­sin­ki­läi­nen.. Minul­la­kin on muu­an ystä­vä­tär siel­lä ete­lä Rans­kas­sa ja tämän äärim­mäi­sen pie­nen otan­nan; hän ja muu­ta­ma hänen ystä­vän­sä, perus­teel­la sanoi­sin ettei lähes­kään kaik­ki rans­ka­lai­set har­ras­ta min­kään­lais­ta “gour­met” per­he­ruo­kai­lua vaan parem­min­kin mah­dol­li­sim­man nope­aa ja help­poa. Ei nyt einek­siä sentään..

    Pal­ve­le­vien liha- ja juus­to­tis­kien mää­rä kui­ten­kin häm­men­tää, ehkä­pä pää­se­li­tys asi­aan on kui­ten­kin väes­tö­ti­heys; hyvän ruon ystä­viä riit­tää kriit­ti­sek­si mas­sak­si jopa siel­lä Rans­kan maa­seu­dul­la. Kun arva­ten­kin lii­kut siel­lä “incog­ni­to” niin sinul­la­han onkin aivan mai­nio tilai­suus kes­kus­tel­la pai­kal­lis­ten kans­sa vii­me­ai­ko­jen tapah­tu­mis­ta Rans­kas­sa.. ja mik­sei maa­han­muut­to­po­li­tii­kas­ta ylei­sem­min­kin, kos­ka sii­tä on siel­lä jo pit­kät koke­muk­set. Var­sin­kin “magh­reb” alu­een, siis juu­ri sen alu­een mis­tä hal­li­tuk­sem­me tun­tee hel­poim­min saa­van­sa huip­puo­saa­jia elin­kei­noe­lä­mäm­me pal­ve­luk­seen… Rans­ka­lai­set­han ei tyy­pil­li­ses­ti juu­ri myön­nä teke­vän­sä min­kään­lai­sia vir­hei­tä, mut­ta ehkä­pä jois­ta­kin asiois­sa tapah­tuu yllät­tä­vää avau­tu­mis­ta. Eten­kin tämän arvok­kaan työ­voi­ma­re­ser­vin käy­tök­ses­tä tun­tuu ole­van jon­kin ver­ran huomautettavaa.

  5. Huo­ma­sit­ko muu­ten taan­noin Hesa­ris­sa kun joku “huip­pu­kok­ki” arvos­te­li eines­ruo­kien laa­tua. Ei tar­vin­nut kau­an odot­taa kun ns. viral­li­nen taho antoi vas­tais­kun. Joku Räsä­nen tms. ‑nimi­nen pro­fes­so­ri todis­ti samas­sa artik­ke­lis­sa että kyl­lä einek­sis­sä on kaik­ki ravin­toai­neet kohdallaan.

    Tulee joten­kin mie­leen sitaat­ti (muis­tin­va­rai­nen kun ei ole läh­de­teos­ta): “Mees valit­taan että sul­la on näl­kä, niin sul­le lyö­dään eteen sem­mo­nen rätin­ki mis­sä tode­taan että sul­la ei voi olla nälkä”.

    Mut­ta jos kyse ei ole­kaan sii­tä että ravin­toai­neet ovat koh­dal­laan, vaan sen lisäk­si ruo­kai­lun tuli­si olla esteet­ti­nen ja sosi­aa­li­nen tapah­tu­ma. Tyy­pil­li­ses­sä mik­roei­nees­sä ei ole mitään esteet­tis­tä, pait­si pah­vi­kan­nes­sa jos­sa on stu­dios­sa kuvat­tu “tar­joi­lueh­do­tus”. Se har­mah­ta­va mas­sa on joten­kin luon­taan­työ­tä­vää eikä maku­kaan ole kaksinen. 

    Joten­kin tun­tuu sil­tä että suo­ma­lai­set voi­vat syyt­tää itse­ään. Hal­val­la pitää saa­da. Vai pitää­kö? Oli­si­ko niin, että ei ole vaih­toeh­toa? Voi vali­ta perä­ti kah­des­ta ket­jus­ta K- tai S- , jois­sa tuot­teet ovat perin yhdenmukaisia. 

    Aina­kin liik­keen­joh­dos­sa suu­rin prin­siip­pi on teh­dä kus­tan­nus­leik­kauk­sia ja elin­tar­vi­ke­ket­ju on vii­mei­sen pääl­le logis­ti­nen huip­pu. Muu­ten kai ei voi jär­keil­lä sel­lais­ta­kin pik­ku yksi­tyis­koh­taa että koko Suo­men kat­ta­van ket­jun kes­kus­tuk­ku­va­ras­to on Uudel­la­maal­la ja tuot­teet tuo­daan sin­ne muu­al­ta Suo­mes­ta ja jae­taan takai­sin vähit­täis­myy­mä­löi­hin ympä­ri maa­ta. Mikä järki?

  6. Kuo­li­aak­si kidu­te­tun leh­män­poi­ka­sen (juot­to­va­sik­ka) liha voi mah­dol­li­ses­ti olla suus­sa sula­vam­paa kuin ison nau­dan liha, mut­ta ihan mie­lel­lä­ni mie­lum­min valit­sen edes jos­sain mää­rin eet­ti­sin peri­aat­tein tuo­te­tun ravinnon. 

    Mut­ta hie­noa, että olet pääs­syt naut­ti­maan täs­tä her­kus­ta, jota ilman oli­sit ilmei­ses­ti mie­les­tä­si ehdot­to­man vajaa ihminen…

    Ja toki kan­nat­taa len­tää pääs­töis­tä (öh..ilmastomuutos jne.) välit­tä­mät­tä koke­maan näi­tä yli­maal­li­sia kuli­na­ris­ti­sia elä­myk­siä, jot­ta sit­ten voi nau­res­kel­la yli­mie­li­ses­ti mei­dän tavis­ten huna­ja­ma­ri­noi­duil­le kanoille.

    Vähän olen kade.…

  7. Mik­si ihmees­sä per­he-elä­män kes­ki­pis­tees­sä pitäi­si olla syöminen?

    Suo­ma­lai­set per­heet liik­ku­vat las­ten­sa kans­sa pyö­räil­len, luis­tel­len, hiih­del­len, kyläil­len… teke­vät pal­jon las­ten­sa kans­sa sen sijaan, että yksi ihmi­nen (äiti) oli­si kol­me tun­tia hau­dut­te­le­mas­sa jotain kuk­koa vii­nis­sä hel­lan ääressä. 

    Rans­ka­lai­set sie­vis­te­le­vät vek­ki­ha­mei­neen ja duf­fe­lei­neen jos­sain leik­ki­puis­ton reu­nal­la näyt­täy­ty­mäs­sä.. mut­ta suo­ma­lais­lap­set hyp­pi­vät kura­lä­tä­kös­sä lappuhaalareissa.. 

    Mik­si ihmees­sä syö­mi­nen oli­si jokin per­he-elä­män mit­ta? Itse kol­men lap­sen äiti­nä olen kes­kit­ty­nyt muu­hun ja(pyörtykää !!!) jos­kus käyt­tä­nyt myös einek­siä. Kukaan ei ole vie­lä kuollut.

  8. Har­maa­ta mät­töä vastaan: 

    ruo­kai­lun tuli­si olla esteet­ti­nen ja sosi­aa­li­nen tapahtuma”.

    Mik­si?

    Perus­te­le!

  9. Mones­sa Euro­pan­maas­sa on pitem­piä työ­ai­ko­ja ja parem­pi kuli­naa­ri­kult­tuu­ri kuin Suo­mes­sa. Mie­les­tä­ni ruo­ka­kult­tuu­ri kehit­tyy jos on hyviä ja moni­puo­li­sia raa­ka-ainei­ta saa­ta­vil­la hel­pos­ti kuten koko väli­me­ren alu­eel­la. Sitä voi teh­dä nopeas­ti ja hyvää tai naut­tii teke­mäl­lä pitem­pi aika.

    Nyky­ään hyvin monet ruo­ka­la­jit ovat vahan­ajan “junt­ti­ruo­kaa” näis­sä mais­sa mit­kä ovat nous­seet muo­tiin ter­veys­syis­tä tai helppoudesta. 

    On tot­ta että “nopea­ruo­ka” on saa­vut­ta­nut suo­sio­ta, mut­ta jos ver­ra­taan se “nopea ruo­ka” mitä saa suo­mes­sa ja väli­me­ren mais­sa… ero on kuin yö ja päi­vä. Esi­merk­ki­nä voi­si olla mak­ka­ra, jota suo­mes­sa on kut­sut­tu vuo­si­kausia “lihak­si”??? onhan sekin osoi­tus laa­dun käsi­tyk­ses­tä. Jos kat­so­taan Mac­Do­nald­sien, pizze­rian, keba­bien mää­rä suo­mes­sa ja väli­me­ren mais­sa niin sii­tä­kin näkee mitä eri mais­sa arvostetaan.

    Suo­ma­lai­sil­le tai­taa olla edel­leen alko­ho­li ja juo­mi­nen tär­keäm­pi kuin sosi­aa­lie­lä­mä hyvän ruo­an ja hyvän seu­ran paris­sa ja sen tuo­maa hyvää oloa. 

    Mik­si tai­to ja tie­to teh­dä hyvää moni­puo­lis­ta ruo­kaa on joil­le ris­ti­rii­das­sa peru­na­mu­hen­nos-liha­pul­lien ja per­he­kä­ve­lyn kanssa?

  10. Eli­nal­le… per­he-elä­mää on vie­lä kura­housu- ja hiek­ka­laa­tik­ko­kau­den jäl­keen­kin. Tai aina­kin pitäi­si olla. Isom­pien las­ten kans­sa, ruo­kai­lu on se tilan­ne, joka koko­aa per­heen yhteen, kun kai­kil­la alkaa olla omia­kin meno­ja ja yhtei­siin ruo­kai­lui­hin on kas­vet­ta­va pie­nes­tä pitäen. Einek­set ovat toki hyvä apu kii­rei­sel­le ja sil­loin kun laiskottaa.

    Muis­tan omas­ta lap­suu­des­ta ja nuo­ruus­vuo­sil­ta per­heen yhtei­set ate­riat kes­kus­te­lui­neen tosi muka­va­na asia­na ja kun poi­ka tuos­ta kas­vaa meil­le­kin han­ki­taan iso ruo­ka pöy­tä, jon­ka ympä­ril­le kerään­ny­tään (nyt pöy­däl­le vara­tul­la pai­kal­la on lelu­laa­ti­kot ja auto­mat­to). Niin ja sitä ruo­kaa teh­tiin usein yhdes­sä; kuvaus keit­ti­öön tun­ti­kausik­si häviä­väs­tä äidis­tä on kotoi­sin jos­tain ihan toi­ses­ta todellisuudesta.

  11. Eli­na lait­taa nyt blo­gin­pi­tä­jän suu­hun sel­lais­ta mitä hän ei ole sano­nut. Blo­gin­pi­tä­jä ei ker­ro syö­neen­sä juot­to­va­sik­kaa, vaan huo­man­neen­sa että sitä saa kau­pas­ta. Blgoin­pi­tä­jä ei myös­kään sano, että ruo­kai­lun pitäi­si olla per­he-elä­män mit­ta, vaan tote­aa että Rans­kas­sa per­heen kans­sa ole­mi­nen jok­seen­kin sama asia kuin syö­mi­nen ja ruu­an laittaminen.

    Ylei­ses­ti on hyvä lukea kir­joi­tus vie­lä uudel­leen ennen kuin sitä kom­men­toi. Näin on eten­kin sil­loin jos lue­tun ymmär­tä­mi­nen on sil­lä tasol­la kuin se Eli­nal­la on. Vähän ilkeäs­ti sanot­tu, mut­ta sitä saat mitä tilaat.

    Ja kos­ka Eli­na nyt var­maan tul­kit­see, että minus­ta juot­to­va­si­kan syö­mi­ses­sä ei ole mitään pahaa, niin todet­ta­koon että on sii­nä. Lihan­syön­ti ei ylei­ses­ti­kään ole kovin eet­tis­tä, mut­ta voi sitä lihan­syö­jä­kin teh­dä valin­to­ja, joil­la väl­te­tään kaik­kein epäeet­ti­sim­mät ruu­at. Samaan hen­gen­ve­toon on pak­ko tode­ta, että epäeet­ti­nen liha­ruo­ka (mm. han­hen­mak­sa) on Rans­kas­sa niin syväl­lä kult­tuu­ris­sa, että sitä on aika tur­ha ulko­puo­li­sen pai­ka­pääl­lä ääneen paheksua.

  12. Tein eilen liha­keit­toa vai­mol­le ja itsel­le­ni. Syö­tiin tänään läm­mi­tyk­se­nä ja vähän vie­lä jäikin.

    Her­kul­ta mais­tui ruis­lei­vän kanssa.

  13. Suo­mea pidem­pi todel­li­nen työ­ai­ka on muun muas­sa Puo­las­sa ja myös kreik­ka­lai­set väit­tä­vät teke­vän­sä enem­män työ­tä kuin suo­ma­lai­set, mut­ta Län­si-Euroo­pan mais­sa kai­kis­sa työ­ai­ka on Suo­mea lyhyem­pi lähin­nä osa-aika­työn suu­ren suo­sion täh­den. Edel­leen väi­tän, että suo­ma­lais­ten voi­ma­kas työ­orien­toi­tu­mi­nen on syy­nä per­he-elä­män näi­vet­ty­mi­seen. Suo­ma­lal­set lap­set syö­vät kai­kis­ta maa­il­man lap­sis­ta har­vim­min yhdes­sä van­hem­pien­sa kanssa.

    Rans­kas­sa toki heh­taa­ri­sa­dot ovat suu­rem­pia kuin Suo­mes­sa, mut­ta Suo­mes­sa nii­tä heh­taa­re­ja on enem­män. Kyl­lä tääl­lä Rans­kas­sa moni pien­vil­je­li­jä on köy­hä suo­ma­lai­seen vil­je­li­jään näh­den. Aina­kin trak­to­rit ovat van­hem­pia ja halvempia.

    Suo­ma­lai­sia leh­miä pide­tään sisä­ti­lois­sa pai­koil­laan ei vain vasik­koi­na vaan koko ikän­sä. EU on yrit­tä­nyt vaa­tia leh­mil­le oikeut­ta jalo­tel­la, mut­ta Suo­mes­sa asu­taan niin tiheäs­ti, ettei leh­mien ulkoi­lut­ta­mi­seen löy­dy maas­ta tilaa, min­kä vuok­si mää­räys­tä ei kai ole pan­tu tääl­lä toimeen.

    Suu­rem­pi väes­tön­ti­heys ei oikein rii­tä seli­tyk­sek­si sil­le, että Rans­kas­sa on kau­pois­sa parem­pi tar­jon­ta, sil­lä kyl­lä väes­tö­ti­heys on kui­ten­kin Hel­sin­gis­sä Rans­kan maa­seu­tua tiheäm­pi. Kau­pan ket­juun­tu­mi­nen ja logis­tii­kan opti­moin­ti on joh­ta­nut yli­mää­räi­sen tar­jon­nan kar­si­mi­seen. Kun noin kol­me ihmis­tä päät­tää kaup­po­jen sisää­nos­tos­ta Suo­mes­sa ja kun he pyr­ki­vät mini­moi­maan kaup­po­jen kus­tan­nuk­set, ruo­ka­va­li­koi­mam­me jää väki­sin vaatimattomaksi.

    Eli­nal­le: kuka sen on sano­nut, että ruu­an lait­taa nai­nen. Väit­täi­sin, että kokeis­ta val­tao­sa on mie­hiä ja että sil­loin kun per­heis­sä syö­dään kuk­koa vii­nis­sä, sen on toden­nä­köi­sem­min val­mis­ta­nut mies. 

    Niin, mik­si ruo­kai­lun pitäi­si olla esteet­ti­nen ja sosi­aa­li­nen tapah­tu­ma? Mik­si vaat­tei­den on olta­va kau­nii­ta, mik­si muusi­kon oli­si kiva osa­ta soit­taa hyvin. Mik­si yleen­sä on inhi­mil­lis­tä kulttuuria?

  14. Sii­nä olen samaa miel­tä että suo­ma­lais­ten voi­ma­kas työ­orien­toi­tu­mi­nen on syy­nä per­he-elä­män näi­vet­ty­mi­seen. Mut­ta myös per­he ja sen mer­ki­tys suo­ma­lai­ses­sa kult­tuu­ris­sa ei ole sama kuin esim. ete­läeu­ro­pas­sa. Joten suh­tau­tu­mi­nen on aivan eri­lai­nen. Ja se näkyy sii­nä näivettymisessä.

    Espan­jas­sa esi­mer­kik­si, teh­dään hyvin pit­kää päi­vää edel­leen mones­sa ammat­ti­ryh­mis­sä. Men­nään töi­hin 8–9 aamul­la, sit­ten (siesta)pausi 14–17, jol­loin ollaan per­heen kans­sa (ket­kä pys­ty­vät) ja syö­dään yhdes­sä ja pala­taan töi­hin 17–20 tai 21 asti. Sen jäl­keen tava­taan ystäviä/perheen jäse­niä ja SYÖDÄÄN naut­ti­mal­la. Naut­ti­mal­la yhdes­sä syö­mäl­lä on kes­kei­nen roo­li laa­jem­mas­sa sosiaalimerkityksessä.

  15. Juot­to­va­sik­kaa muu­ten saa kyl­lä Suo­mes­ta. Sen kas­vat­ta­mi­nen on tääl­lä kiel­let­ty, mut­ta tuon­ti sal­lit­tu. Sitä saa mm. Rei­nil­tä Hakik­sen hal­lis­ta ja Stockmannilta. 

    Osmo,

    On vää­rin, että lyp­sä­vät sei­so­vat vuo­den ympä­ri nave­tas­sa. Sitä ei voi kiis­tää. Juot­to­va­si­kal­le kui­ten­kin aiheu­te­taan vie­lä pahem­pia kär­si­myk­siä pitä­mäl­lä sitä häkis­sä kuin tur­ki­se­läin­tä, pimeäs­sä ilman laji­to­ve­rei­den seu­raa. Juot­to­va­sik­ka saa yksi­puo­li­ses­ta ravin­nos­ta pahan ane­mian (jot­ta liha oli­si mure­aa ja val­kois­ta) ja pyr­kii syö­mään kai­ken eteen tule­van. Tämän vuok­si vasi­kal­la ei pide­tä kui­vik­kei­ta, vaan se liu­kas­te­lee lat­tial­la virt­san ja ulos­teen keskellä. 

  16. Osmol­le vielä, 

    Rans­kas­sa kyl­lä tosi­aan­kin nai­nen lait­taa ruu­an koto­na huo­mat­ta­vas­ti useam­min kuin mies.. Se, että ravin­to­la­ko­kit ovat mie­hiä, ei lii­ty sii­hen. Nai­set ovat Rans­kas­sa pal­jol­ti edel­leen­kin kotiäi­te­jä las­ten olles­sa vie­lä kou­lui­käi­siä­kin tai he teke­vät osa-aika töi­tä. Mikä­li sinul­la on siel­lä edis­tyk­sel­li­siä, tasa-arvoi­sia avio­pa­ri­tut­tu­ja, niin älä yleis­tä sitä koko kult­tuu­ria kos­ke­vak­si prinsiipiksi.

    Osmo selit­tää, mut­ta Eli­na ei vie­lä­kään ymmärrä:

    Niin, mik­si ruo­kai­lun pitäi­si olla esteet­ti­nen ja sosi­aa­li­nen tapah­tu­ma? Mik­si vaat­tei­den on olta­va kau­nii­ta, mik­si muusi­kon oli­si kiva osa­ta soit­taa hyvin. Mik­si yleen­sä on inhi­mil­lis­tä kulttuuria?”

    Niin, mik­si juu­ri ruo­kai­lun pitäi­si olla esteet­ti­nen ja sosi­aa­li­nen tapah­tu­ma? Mik­sei esim. auton tank­kauk­sen tai suih­kus­sa käynnin…

    Mis­tä tämä ruo­kai­lun eri­tyis­a­se­ma?.. miten niin pitäi­si olla?Kuka sen on määritellyt? 

    Ja mitä tulee kaup­po­jen parem­muu­teen Rans­kas­sa, niin aina­kin lei­pä­va­li­koi­ma on tääl­lä ihan tois­ta luok­kaa. Myös mai­to­tuot­teet (eten­kin hapan­mai­to­tuot­teet) ovat Suo­mes­sa pal­jon moni­puo­li­sem­pia ja ilman nii­tä hir­vei­tä esans­se­ja ja väriai­nei­ta tehtyjä. 

    Osmol­la on val­koi­sen lihan­syö­jä­he­te­ron näkö­kul­ma, jos­sa sil­mis­sä kii­luu vain kuol­leen eläi­men ruhon osat lau­ta­sel­la. Oli­ko siel­lä esim. hyvät juurekset?

  17. Mar­ke­tin vie­res­sä oli eril­li­nen lei­pä­myy­mä­lä, joka oli suu­rin piir­tein samaa tasoa kuin Stoc­kan herk­ku. Siel­tä sai muu­ta­kin kuin val­kois­ta lei­pää. Täs­sä kyläl­läm­me, joka on niin pie­ni, ettei omaa ruo­ka­kaup­paa ole, on kui­ten­kin oma leipomo/konditorio, jos­ta hae­taan aamun paton­ki ja Croissantti.

    Hapan­mai­to­tuot­teet­kin ovat moni­puo­li­ses­ti esil­lä. En teh­nyt sii­tä inven­taa­rio­ta, mut­ta me syöm­me aamui­sin maus­ta­ma­ton­ta jugurttia.

    Vihan­nes­puo­li on pal­jon suo­ma­lais­ta parem­pi, mihin tie­tys­ti väli­me­ren ilmas­to vähän ede­saut­taa, eikä juu­res­tis­kil­tä­kään puut­tu­nut mitään sel­lais­ta, mitä Suo­mes­ta saa. Lant­tua en tosin tar­kis­ta­nut, mut­ta pals­ter­na­kat oli­vat näyt­tä­väs­ti esillä.

    En ymmär­rä, mik­si Eli­na pil­las­tuu sii­tä, jos joku arvos­taa per­heen yhteis­tä ate­rioin­tia. Ei se tar­koi­ta, että Eli­nan pitäi­si näin myös teh­dä. Arvos­tus­ky­sy­myk­sis­tä on aika tur­ha kiistellä.

  18. Ant­tia har­mit­taa tyh­mä Elina: 

    Näin on eten­kin sil­loin jos lue­tun ymmär­tä­mi­nen on sil­lä tasol­la kuin se Eli­nal­la on.”

    Oli Osmo syö­nyt juot­to­va­sik­kaa tai ei, niin hän kir­joit­taa kui­ten­kin ihan­noi­vaan sävyyn sii­tä, että sitä on tar­jol­la. Vih­rei­den keu­la­ku­va­na vuo­sia toi­mi­neen mie­hen näkö­kul­ma eläin­rääk­käyk­seen voi­si mie­les­tä­ni olla toinen. 

    Riit­ta,

    Isom­pien las­ten kans­sa, ruo­kai­lu on se tilan­ne, joka koko­aa per­heen yhteen”

    Mik­si niin itses­tään sel­väs­ti näin pitäi­si olla? Meil­lä lap­set har­ras­ta­vat kukin eri aikaan eri asioi­ta. Har­ras­tuk­set pitäi­si lopet­taa, jos pre­fe­roi­sim­me yhteis­tä ate­rioin­tia. Näl­kä­kin on har­voin samaan aikaan, jos kehoan­sa tark­kaan kuun­te­lee eikä vain syö tavan vuok­si tie­tyl­lä kel­lon lyö­mäl­lä. Kyl­lä­hän mekin eri­tyis­ti­lan­teis­sa syöm­me yhdes­sä, seu­raa­van ker­ran var­mas­ti jou­lu­na… Muu­ten yhtei­nen aika vie­te­tään yleen­sä ihan muis­sa mer­keis­sä, vaik­ka­pa musi­soi­den tai ulkoillen. 

    Ei ruo­ka niin tär­keä­tä ole…

  19. Osmo:

    En ymmär­rä, mik­si Eli­na pil­las­tuu sii­tä, jos joku arvos­taa per­heen yhteis­tä ateriointia.”

    En pil­las­tu sii­tä, että JOKU arvos­taa per­hen yhteis­tä ate­rioin­tia. Itse­kin arvos­tan. Pil­las­tun sik­si, että olen kiuk­kui­nen luon­ne 😉 ja sik­si että ruo­kai­lu nos­te­taan usein/aina mie­les­tä­ni perus­teet­ta kai­ken ylä­puo­lel­la ole­vak­si ritu­aa­lik­si per­he-elä­män kruu­naa­ja­na. Yhtei­set ate­riat eivät siis ole mil­lään tavoin mie­les­tä­ni mui­den yhdes­sä­olo­muo­to­jen yläpuolella . 

    Sanot, että suo­ma­lais­lap­set ovat yhtei­sel­lä ate­rial­la van­hem­pien­sa kans­sa vähi­ten maa­il­mas­sa. (Tuol­lai­seen väit­tee­seen minus­ta kyl­lä kuu­lui­si läh­de?). Onko mitat­tu muu­ta­kin yhdes­sä­oloa… Mitä sii­tä, kuin­ka pal­jon ham­paat jau­ha­vat ruo­ka yhdes­sä? Mik­si se oli­si tavoi­tel­ta­va huip­pu­het­ki? Mitä tämä “tut­ki­mus­tu­los” ker­too meil­le? Ei mitään mielestäni!

    Tut­ta­va­ni Krei­kas­ta sanoo, että las­ten kans­sa ei siel­lä har­ras­te­ta ja ulkoil­la ollen­kaan sii­hen mal­liin kuin tääl­lä. Har­va kau­pun­ki­lais­lap­si siel­lä osaa esim. ajaa pol­ku­pyö­räl­lä. Mut­ta ruo­kaa kyl­lä tupu­te­taan sen­kin edes­tä. Krei­kas­sa onkin Euroo­pan liha­vim­mat lap­set. (Tai voi olla että Espan­jas­sa, mut­ta kui­ten­kin samaa luok­kaa.. nyt pitäi­si itse löy­tää lähde)

    Rans­ka alkaa tul­la muu­ten täs­sä las­ten liha­vuu­des­sa ihan muka­vas­ti peräs­sä. 15 pro­sent­tia rans­ka­lai­sis­lap­sis­ta on jo yli­pai­noi­sia. Se on tis­mal­leen sama osuus kuin suo­ma­lais­lap­sis­ta. Joten tie­dä nyt hän­tä sit­ten sii­tä ruo­ka­va­lion parem­muu­des­ta aina­kaan täsä mielessä?

    http://www.hs.fi/artikkeli/Ranska+huolestui+lasten+lihomisesta/1135224292917

  20. Eli­nal­le:

    Rans­kas­sa kuten muus­sa väli­me­ren­mais­sa sekä nai­set että mie­het osa­vat koka­ta, ja hyvin. Suo­mes­sa ei kum­paa­kaan, vaik­ka on poik­keuk­sia. Se että nai­set kok­kaa­vat koto­na ei joh­du sii­tä että mie­het eivät osaa. Se että suo­mes­sa nai­sil­la on ylio­te mones­sa asiois­sa mie­hen suh­teen ei teet rans­ka­lai­sis­ta epä­ta­sa-arvoi­sim­pia, se riip­puu miten ja mitä mitataan. 

    Ruo­ka on esteet­ti­nen ja sosi­aa­li­nen tapah­tu­ma kos­ka se vaa­tii pal­jon tie­toa-tai­toa ja työ­tä, tank­kaus ei vaa­di mitään. Ruo­ka on sosi­aa­li­nen tapah­tu­ma kos­ka muut osaa­vat arvos­taa ja naut­tia sii­tä mui­den seu­ras­sa, suih­kus­sa se ei tai­da onnis­tua, voi­sit kyl­lä yrit­tää teh­dä sii­tä sosi­aa­li­nen tapahtuma.

    Ruo­kai­lu ei ole mis­sään “eri­tyis ase­mas­sa” vaan ihan nor­maa­lis­sa sosi­aa­li­ses­sa ase­mas­sa, tai ehkä sinul­le se on jos kok­kaus ei sano mitään eikä sosi­aa­lie­lä­mä. Ehkä sinun kan­nat­tai­si viet­tää muu­ta­ma vuo­si siel­lä että opit uusi maa­il­man näke­mys ja arvo­jär­jes­tys. Mie­li avartuu. 

    Oppi­sit sitä että Rans­kas­sa on PALJON suu­rem­pi lei­pä­va­li­koi­ma kuin suo­mes­sa, oppi­sit sen että väli­me­res­sä EI arvos­te­ta OLLENKAAN hapan­tuot­tei­ta. Suo­mes­sa KAIKKI on hir­veen hapan­ta, jogur­tit, ruis­lei­pä, mehut, purk­ki­tuot­teet, käy­te­tään sitä hir­vee­tä vah­vaa etik­kaa mikä ei löy­dy mis­sään muu­al­la, ja kaii­ki ruo­at teh­dään hap­pa­mia, mikä tap­paa kaik­ki muut maut.

    Eli mat­kus­ta rans­kaan avar­ta­maan miel­tä tai jää suo­meen syö­mään vii­liä, sitä ei löy­dy rans­kas­sa, onneeksi!

  21. Pie­ni taus­ta­tu­ki Ellul­le on pai­kal­laan, kun hän jää usein yksin anta­maan jär­ke­vää kriit­tis­tä palau­tet­ta kir­joi­tuk­sii­si. Kyl­lä arvo­tus­ky­sy­myk­sis­tä on voi­ta­va kes­kus­tel­la. Olet mie­li­pi­de­vai­kut­ta­ja ja uskon, että blo­gi­si luki­jois­sa on pal­jon ihmi­siä, joi­ta kiin­nos­taa tie­tää, kuin­ka hyvin kyke­net elä­mään edus­ta­mie­si arvo­jen mukai­ses­ti. Ettet vaan oli­si vaa­ti­mas­sa nyt muil­ta enem­män kuin itsel­tä­si? Ruot­sis­sa jo häkel­lyt­tiin­kin kun tuli ilmi, että Pal­me ja kump­pa­nit eivät elä­neet niin kuin opettivat. 

    Inhi­mil­li­nen kult­tuu­ri kehit­tyy jaka­mal­la tie­toa ja tie­don perus­tei­ta. Huo­ma­sit var­maan itse­kin miten mie­le­tön kuhi­na blo­gis­sa­si syn­tyi kun nos­tit polii­ti­kol­le epä­tyy­pil­li­sen puhee­nai­heen, eli “työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton”, esiin. Kan­sa on kiin­nos­tu­neem­pi eli­nym­pä­ris­tön­sä asiois­ta kuin mitä polii­ti­kot uskal­ta­vat hei­dän antaa puhua. Ja sinä aina välil­lä ihmet­te­let kir­joi­tuk­sis­sa­si, kuin­ka vää­rin sinut onkaan ymmär­ret­ty. Ter­ve­tu­loa blo­gi­maa­il­maan — tääl­lä kes­kus­tel­laan sel­lai­sis­ta asiois­ta, jot­ka vai­kut­ta­vat joka­päi­väi­seen elä­määm­me. Osa kärk­kääs­ti ja osa vähem­män kärk­kääs­ti, ihan niin kuin eduskunnassakin. 

    Erkin — monien mie­les­tä yhden arvos­te­tuim­man polii­tik­kom­me — pal­jas­tu­mi­nen kie­li­kel­lok­si (Rusin tapauk­ses­sa) syö vaka­vas­ti polii­tik­ko­jen uskot­ta­vuut­ta moraa­li­si­na joh­ta­ji­na (tai arvo­joh­ta­ji­na, kuten Tar­ja itse­ään toi­voi­si kut­sut­ta­van). Moni on ärsyyn­ty­nyt Van­ha­sen joh­ta­mis­ta­vas­ta, että asiois­ta ei saa puhua ennen kuin ne ovat pää­tös­tä vail­le val­miit. Van­ha­sen enti­sen rakas­ta­jat­ta­ren­sa kus­tan­ta­jas­ta teke­mä kun­nian­louk­kaus­haas­te on loo­gi­nen veto mie­hel­tä, jon­ka mie­les­tä asiois­ta on parem­pi puhua lii­an vähän kuin liikaa.

    Aivan saman­lai­siin arvoi­hin (luon­non­suo­je­lu­kin on arvo­pe­rus­tei­nen ideo­lo­gia, joka monel­la hurah­taa äiti-gaia ‑tyyp­pi­sek­si hur­mos­hen­ki­sek­si uskon­nol­li­suu­dek­si) perus­tuen sinä olet nyt vaa­ti­mas­sa elä­män­ta­pa­muu­tos­ta meil­le perus­tuen ole­tet­tuun ilmas­ton­muu­tok­sen uhkaan. Kyl­lä mie­les­tä­ni meil­lä on oikeus tie­tää miten nämä arvos­tuk­set näky­vät päät­tä­jän omas­sa elä­mäs­sä. Haas­tan sinut ker­to­maan jul­ki­ses­ti, kuin­ka mon­ta kilo­met­riä olet tänä vuon­na len­tä­nyt. Keh­taat­ko kertoa?

    Nämä asiat nousi­vat mie­lee­ni Ellun tuek­si. Ellei kir­joi­tuk­se­si ollut iro­ni­aa, mikä taas ker­ran jäi sit­ten minul­ta täy­sin huo­maa­mat­ta. Huu­mo­ri onkin hyvä lää­ke, kun lues­ke­lee huo­mioi­ta­si sii­tä, kuin­ka vää­räs­sä elä­män­ta­pan­sa suh­teen onkaan tuo maal­la asu­va, säh­köl­lä läm­mit­tä­vä, einek­siä syö­vä, musiik­ki­ta­loa kart­ta­va ja vau­ras­tuak­seen työ­tä teke­vä kansa.

  22. Mar­kus: Eli­nal­la on hyviä huo­mioi­ta ja itseä­ni­kin usein vähän nyr­hii, kun Rans­kaa kehu­taan edes­tä ja takaa. Mut­ta täy­tyy tun­nus­taa, että täs­sä tapauk­ses­sa koin itse Eli­nan sävyn niin kiuk­kui­sek­si, että kar­vat nousi­vat oitis pys­tyyn ja olin val­mis käy­mään tais­toon Rans­kan puolesta. 

    Noh, jos­pa itse asi­aan­kin liit­tyen. Rans­kas­sa eit­tä­mät­tä osa­taan teh­dä hyvää ruo­kaa — itse vain en sitä ole pääs­syt syö­mään. 🙁 Juus­tot yms. on toki tes­tat­tu ja erin­omai­sik­si havait­tu, jos­kaan en suo­sit­te­le hal­paa brie­tä, kos­ka se on Rans­kas­sa­kin ammo­nia­kin makuis­ta. Mut­ta kun ei ole pääs­syt rans­ka­lais­ten kotiin syö­mään hei­dän kok­kauk­si­aan (no, ker­ran, mut­ta sitä ei las­ke­ta, kos­ka ruo­ka­na oli rata­toi­ul­lea ja inhoan sitä), ei ole onnis­tu­nut koke­maan tätä ruo­an iloa. Tie­tys­ti asi­aan vai­kut­taa se, että olen käy­nyt ravin­to­lois­sa vain Parii­sis­sa ja ne oli­vat aika­moi­nen pet­ty­mys. Pitäi­si var­maan käy­dä jos­sain pie­nem­mäs­sä pai­kas­sa tai hyvin kal­liis­sa pai­kas­sa, jot­ta sai­si hyvää sopuhintaan. 

    Mitä tulee sen per­heen ate­rioin­tiin, jos­sa tuo­ta rata­toi­ul­lea saim­me, täy­tyy tun­nus­taa, etten pidem­män pääl­le jak­sai­si sel­lais­ta. Oli se sil­loin muu­ta­man päi­vän ajan kivaa, mut­ta itse on lii­an lais­ka ja muu­ta­kin teke­mis­tä löy­tyy kuin 3h syö­mi­nen joka ilta. Eikä tämä ole lii­oit­te­lua; ensin alku­pa­lat, sit­ten lei­pä ja mak­ka­rat, sit­ten kevyt pää­ruo­ka, sit­ten juus­tot, sit­ten jogur­tit ja vanuk­kaat ja vii­mei­sek­si hedel­mät. Sitä yrit­ti syö­dä kaik­kea pik­ki­riik­ki­sen, mut­ta olo oli kuin pos­sul­la aina ope­raa­tion jälkeen. 😀

    Mut­ta opin­pa­han, mitä on juot­to­va­sik­ka. Oli­sin jopa osta­nut sitä kaup­pa­hal­lis­ta jos­sain vai­hees­sa, jos en oli­si tiennyt.

  23. Jua­ni­to,

    J: “Rans­kas­sa kuten muus­sa väli­me­ren­mais­sa sekä nai­set että mie­het osa­vat koka­ta, ja hyvin. Suo­mes­sa ei kumpaakaan,”

    Enpä nyt sit­ten tie­dä asian toden­pe­räi­syy­des­tä? Oppi­vat­ko siel­lä nämä mam­man hoi­vis­sa kol­me­vi­to­sik­si elä­neet perä­kam­ma­rin pojat sit­ten kok­kaa­maan. Mut­ta jos oppi­vat, niin jokin hyö­ty sii­tä­kin sit­ten on elel­lä äitin­sä hel­mois­sa sii­hen asti, kun­nes tuk­ka läh­tee. Luc­ky them!

    Nai­set siel­lä Rans­kas­sa aher­ta­vat hel­lan ääres­sä 90-pro­sent­ti­ses­ti. Etsin vaik­ka läh­teen, jos Jua­ni­to ei muu­ten usko. 

    J: “Rans­kas­sa on parem­pi leipävalikoima..” 

    Niin löy­tyy­hän sitä äärim­mil­leen jalos­tet­tua veh­nää muo­dos­sa jos toi­ses­sa, ja joi­hin­kin croi­sant­tei­hin (ravin­toar­vo zero) on jopa jätet­ty jon­kin­lai­nen sie­men näön vuok­si puru­ku­mi­mai­sen mös­sön sekaan. Sii­nä­hän sit­ten Pul­la-Pier­ren ham­mas­paik­ka on vaarassa. 

    J: “Ehkä sinun kan­nat­tai­si viet­tää muu­ta­ma vuo­si siel­lä että opit uusi maa­il­man näke­mys ja arvo­jär­jes­tys. Mie­li avartuu. ”

    Olen­ko ais­ti­va­na­ni jotain hie­man alen­tu­vaa sävyä näis­sä lauseis­sa? Mik­si minun pitäi­si oppia jokin uusi maa­il­man näke­mys ja arvo­jär­jes­tys. Olen var­sin tyy­ty­väi­nen nykyi­seen. Mik­set vaa­di rans­ka­lai­sil­ta uut­ta maa­il­man näke­mys­tä hapan­mai­to­tuot­tei­den suh­teen Sii­nä­hän maa­il­ma avar­tuu. Kes­ki­ver­to rans­ka­lai­nen osaa kak­si sanaa englan­tia ja tie­tää muus­ta maa­il­mas­ta sen ver­ran kuin täkä­läi­nen kak­si­vuo­tias. Ehkä­pä jätän avar­tu­mi­sen vaa­teen ihan sin­ne päin… 

    Vii­liä ranskalaisille!

  24. Ja vie­lä tuo­hon tar­jon­nan run­sau­teen; kyl­lä se pitää paik­kan­sa, että aika lai­me­aa­han tääl­lä mar­ket­tien tar­jon­ta on. Kävin taan­noin Stoc­kan her­kus­sa ja olin pyör­ryk­sis­sä sii­tä kai­kes­ta run­sau­des­ta — ja aloin haa­veil­la työn­teos­ta Stoc­kal­la vain, jot­ta sai­sin alen­nus­ta Her­kus­ta, kos­ka eihän se ole hal­pa. Sama ilmiö on tut­tu myös esim. Haka­nie­men kaup­pa­hal­lis­ta, mis­sä vali­koi­ma on perus­mar­ket­tia sel­keäs­ti laa­jem­pi. Kol­mas suo­sik­ki­paik­ka­ni on Hämeen­tiel­lä Vii Voan, aasia­lais­ten ruo­ka-ainei­den paratiisi.

    Kyl­lä, täs­tä olen rans­kik­sil­le hiu­kan kade.

  25. Kiit­ti Make! Sä oot kiva, ..pusi!

    Tääl­lä jyrää Osmon hän­nys­te­li­jöi­den jouk­ko ja ham­pai­siin jou­tuu, jos itse Suu­ren Gurun aja­tuk­sia vähän yrit­tää pöyhentää… 

    Tai sit­ten voi­han se olla niin, että kaik­ki onkin Osmon kans­sa ihan oikees­ti samaa mieltä.. 😀

  26. Jua­ni­to:”… oppi­sit sen että väli­me­res­sä EI arvos­te­ta OLLENKAAN hapantuotteita.”

    Mut­ta mik­si tuol­lai­nen asia pitäi­si sit­ten oppia? Jos Väli­me­ren mai­se­mis­sa ei pide­tä hapan­tuot­teis­ta, niin mie­les­tä­ni se on hei­dän ongel­man­sa — sikä­läi­ses­sä ruo­ka­kult­tuu­ris­sa on näkö­jään paho­ja puut­tei­ta ver­rat­tu­na täkä­läi­seen. Luul­ta­vas­ti kysy­mys on ilmas­tos­ta: tääl­lä rau­koil­la rajoil­la hapat­ta­mi­nen on ikiai­kai­nen — suo­ras­taan nero­kas — säi­lön­tä­me­ne­tel­mä, joka ei tuhoa tär­kei­tä ravin­toai­nei­ta säi­lyk­kees­tä. Tal­ven yli kun on pitä­nyt sel­vi­tä, eikä kas­vis­ten rah­taa­mi­seen ete­läs­tä ollut his­to­rial­li­si­na aikoi­na vie­lä riit­tä­vän nope­aa kalustoa.
    No, vii­me kädes­sä kysy­mys on tie­tys­ti maku­tot­tu­muk­sis­ta, jot­ka ovat kehit­ty­neet saa­ta­vil­la ole­vien ruo­ka-ainei­den perusteella.

    Mut­ta hapan­tuot­teis­ta varoi­tuk­sen sana: nii­hin voi addik­toi­tua, kehit­tyy ”himo” aivan kuten chi­liin­kin. :o)

    Sit­ten on tämä sikä­läi­nen olii­viöl­jy, joka on mie­les­tä­ni täy­sin yliar­vos­tet­tu ruo­ka­öl­jy. Täkä­läi­nen ”ext­ra vir­gin” kyl­mä­pu­ris­tet­tu ryp­siöl­jy hak­kaa olii­viöl­jyn men­nen tul­len sekä makun­sa että var­sin­kin ras­va­hap­po­koos­tu­muk­sen­sa vuoksi. 

    Muu­an asia täkä­läi­ses­sa ruo­ka­kult­tuu­ris­sa on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan myö­tä taan­tu­nut: tääl­lä ei enää arvos­te­ta sisäe­li­miä ruo­ka-ainei­na (muu­ten kuin min­kin­ruo­ka­na). Ehkä syy­nä on osit­tain sekin, että sisäe­li­met (mak­sa, munuai­set) ovat niin ympä­ris­tö­myrk­ky­jen saas­tut­ta­mia, että niil­le on annet­tu käyt­tö­ra­joi­tuk­sia ja on näin opit­tu vie­ro­maan nii­tä. Muis­taak­se­ni ”vil­li­nä ja vapaa­na” kas­va­neen riis­tan sisäe­li­met ovat nyky­ään ihmis­ra­vin­nok­si kelpaamattomia.

  27. Juot­to­va­sik­kaa olen kuuk­ke­loi­nut ja kau­his­tu­nut. Yhtä kau­hea­ta sen kas­va­tus on verk­ko­si­vu­jen mukaan kuin han­hen­mak­san. Vaik­ka ymmär­rän­kin Osmon blo­gi­kir­joi­tus­ta ja olen suu­rin pyör­tein samaa miel­tä, en kui­ten­kaan ole ihan rans­ka­lai­sen ava­ra­kat­sei­nen elu­kan kidu­tuk­sen suh­teen ihmi­sen nautinnoksi. 

    Toi­saal­ta syön teho­maa­ta­lous­tuot­tei­ta koko ajan. En tie­dä onko tavan teho­maa­ta­lous sen lie­vem­pää kidutusta.

    No. Tie­to­sa­na­kir­ja Oy:n Uudes­sa tie­to­sa­na­kir­jas­sa vuo­del­ta 1966 (jota pide­tään hyvä­nä tie­to­sa­na­kir­ja­pai­nok­se­na) sano­taan: “Juot­to­va­sik­ka: lähin­nä kuo­ri­mat­to­mal­la mai­dol­la 5–10 viik­koa ruo­kit­tu vasik­ka, jol­le pai­non­li­säyk­sen jou­dut­ta­mi­sek­si voi­daan antaa vil­ja­vä­ki­re­hua, mut­ta ei mie­lel­lään kor­si­re­hua lihan laa­dun huo­non­tu­mi­sen vuok­si.” Tämä kuu­los­taa suo­ras­taan idyl­li­sel­tä. Ani­ma­lian sivul­ta (http://www.animalia.fi/Default.aspx?tabid=1559) saa koko lail­la eri­lai­sen kuvan.

    Mikä lie­nee totuus?

  28. Ruo­ka ja ruo­kai­lu on yksi ihmi­sen perus­tar­peis­ta. Ruo­ka ja juo­ma raken­taa ruu­miim­me ja ravit­see sen.
    Ei vaa­di kovin suura älyl­lis­tä ajat­te­lua, kun voi ymmär­tää sen merkityksen.
    Jos ruo­kaan ja ravin­toon ylee­säei kiin­ni­tä ruo­kaa, seu­rauk­se­na on yleen­sä sairastuminen.

    Ja kyl­lä suo­ma­lai­set ovat sel­väs­ti Euroo­pan liha­vin kan­sa. Kreik­ka­lai­set saat­ta­vat meis­tä näyt­tää liha­vil­ta, sitä kui­te­kaan ole­mat­ta. Meren­kul­ki­ja­kan­sat ovat jalos­tu­neet vantteriksi.

  29. En ollut ennen juot­to­va­sik­kaon­gel­maan tör­män­nyt, var­maan sik­si, että kas­va­tus on Suo­mes­sa kiel­let­tyä. Me todel­la söim­me sel­lais­ta — Eeli­na oli sii­nä oikeas­sa. Se oli hyvää ja ajat­te­lin sel­lais­ta Stoc­kal­ta ostaa­kin, mut­ta en nyt sit­ten osta. Kii­tos vain Eli­nal­le asi­aa kos­ke­vis­ta tie­dos­ta, jot­ka oli­vat minul­le aivan uutta. 

    Ei se kui­ten­kaan ole ainoa ruu­an tuo­tan­toon liit­ty­vä eläin­rääk­käys. Häk­ki­ka­na­lat ja koko broi­le­rin­tuo­tan­to on kyl­lä aika saman­lais­ta. Itseä­ni kam­mok­sut­taa koko suo­ma­lai­nen kar­ja­ta­lous, jos­sa leh­mät eivät pää­se lai­tu­mel­le kos­kaan eläes­sään. Muu­al­la ne lai­dun­ta­vat nii­tyil­lä ja kerä­tään illal­la lyp­set­tä­vik­si, mut­ta Suo­mes­sa sel­lai­nen toi­si maa­ta­lou­teen lii­kaa työpaikkoja.

    Teh­däk­sem­me asian moni­mut­kai­sem­mak­si, kas­vis­syö­jä voi syyt­tää lihan­syö­jää sii­tä, että sika par­ka tape­taan tämän lihan´himon takia. Tähän voi lihan­syö­jä vas­ta­ta, ettei sial­la oli­si ollut min­kään­lais­ta elä­mää ilman lihansyöjiä.

  30. Osmo­han on heit­täy­ty­nyt oikein ympä­ris­tö­vas­tai­sek­si suo­si­mal­la tuhan­sien pie­nien lei­po­moi­den tuo­tan­toa. Näis­tä jokai­nen tuot­taa kar­mi­vat pääs­töt ja hir­vit­tä­väs­ti huk­ka­läm­pöä. Suu­ris­sa yksi­köis­sä, joi­ta Suo­mes­sa käy­te­tään on pal­jon tehok­kaam­pi ja vähä­pääs­töi­sem­pi tuo­tan­to kun lei­po­mot ovat suu­ria ja niis­tä jae­taan lei­pä­tuot­teet tehok­kaas­ti lähialueille.

    Miten se meni­kään: Älk­kää teh­kö niin kuin minä teen vaan niin­kuin sanon.

  31. Ciclis­ta sanoo yllä:
    “Meren­kul­ki­ja­kan­sat ovat jalos­tu­neet vantteriksi”

    Tää oli kyl­lä niin hyvä, että jää­nee tän blo­gien luki­joi­den len­tä­väk­si lauseek­si! Kii­tok­sia Osmol­le blo­gin ylläpidosta!

  32. Ciclis­ta,

    Yleen­sä sinul­ta saa­kin lukea puu­ta hei­nää kuten nyt­kin.. voi­sit­ko hie­man tar­kis­tel­la “tie­to­ja”, joi­ta esi­tät tääl­lä totuutena? 

    Sanot: “Ja kyl­lä suo­ma­lai­set ovat sel­väs­ti Euroo­pan liha­vin kansa.”

    Kreik­ka­lai­set ovat Euroo­pan liha­vin kan­sa pai­noin­dek­sil­lä mitattuna…ja täs­sä läh­de! Mut­ta kyl­lä­hän suo­ma­lai­set­kin ovat ihan hyvin edustettuina. 

    http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=terveys&osannimi=ajassa_tutkittua&jutunid=7985

  33. Kah­den pie­nen lap­sen isä­nä pidän sii­tä että päi­vä­ko­din ja töi­den jäl­keen istu­taan yhdes­sä syö­mään nätis­ti katet­tuun pöy­tään. Käy­tän­nös­sä­hän tuo tar­koit­taa sitä että ruo­ka on eines­tä tai val­mis­tet­tu aiem­min. Ja aina­kin meil­lä minä lai­tan ruo­kaa useam­min, yleen­sä ker­ral­la myös seu­raa­val­le päivälle.

    Olen maa­ti­lal­ta kotoi­sin, meil­lä oli leh­miä ja mui­ta­kin eläi­miä. Teu­ras­tim­me jos­kus itse nuo­ria­kin vasi­koi­ta, vaik­ka­pa vain sii­tä syys­tä että syn­ny­tyk­ses­sä sat­tui lui­ta mur­tu­maan. Oman käsi­tyk­se­ni mukaan juot­to­va­sik­ka oli sel­lai­nen muu­ta­man vii­kon ikäi­nen joka oli ehti­nyt juo­maan vain mai­toa. Ja muu­ta­man neliö­met­rin kar­si­nas­sa­han ne vasi­kat tal­vel­la elä­vät, pää­asias­sa pimeässä. 

    Lai­tu­mel­le leh­mät pää­si­vät kyl­lä heti kun säät sal­li­vat, kesäl­lä ne kävi­vät nave­tas­sa vain kah­des­ti lyp­syl­lä. Hel­pot­taa­han se työ­tä kun ei tar­vit­se lan­taa luo­da tai ruo­kaa jakaa. Mul­lit ja vasi­kat oli­vat ulko­na kes­ke­nään koko kesän. En usko että aina­kaan mai­to­ti­loil­la leh­miä koh­del­laan huo­nos­ti, se näkyi­si heti mai­don laa­dus­sa ja tuo­tan­to­mää­ris­sä. Leh­mä lyp­sää hyvin kun se voi hyvin.

  34. Suo­ma­lai­set ovat EU liha­vin kans­sa ja aina ollut kärkipäässä:
    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page?_pageid=1996,39140985&_dad=portal&_schema=PORTAL&screen=detailref&language=en&product=sdi_ph&root=sdi_ph/sdi_ph/sdi_ph_hum/sdi_ph1100

    Kok­kaa­mi­nen on perus­tai­to jota kaik­ki per­heen­jä­se­net oppi­vat, kuten sosi­aa­li­nen käyt­täy­ty­mi­nen, toi­set har­ras­ta­vat sitä enem­män, toi­set ei. On pal­jon hyö­tyä elää van­hem­pien­sä kans­sa koko ikä, samoin kuin ystä­vien kans­sa, tai aina­kin enem­män hyö­tyä ja iloa kuin antaa hei­dät kuol­la asun­nos­saan valit­ta­mat­ta heis­tä ollenkaan.

    Se 90% hel­lan ääres­sä hää­rää­mi­nen, onko kes­kiar­vo? Mis­tä? joo, Jua­ni­to ei usko tota!

    Rans­kas­sa löy­tyy sekä erit­täin jalos­tet­tua että jalos­ta­ma­ton­ta lei­pää joka makuun, sii­nä se tar­jou­den run­saus ja parem­muus. Ja tuo­ret­ta lei­pää, eikä muo­vi­pus­siin lai­tet­tu­na, mikä pitää syö­dä kuin purukumia.

    Eli­na, jos aavis­tit jotain alen­tu­vaa lauseis­sa­ni, pahoit­te­len kovas­ti sii­tä kos­ka ei ollut tar­koi­tus. Mut­ta jos jotain ärsyt­tää ovat ennak­ko­luu­lot, en kai itse aavis­ta sem­mos­ta kun puhut ranskalaisista?

    Oppi­mi­nen on elä­män ja kult­tuu­rin perus­pi­la­ri, aina kan­nat­taa. Mah­dol­li­suu­det lisään­ty­vät ja tyy­ty­väi­syys itseen­sä ja elä­mään sitä kaut­ta myös. 

    Kes­ki­ver­to rans­ka­lai­nen ei puhu sen huo­nom­min englan­tia kuin vas­taa­va suo­ma­lai­nen, mut­ta osaa koka­ta ja arvos­taa hyvää ruo­kaa enem­män kuin suomalainen.

    Hapat­ta­mi­nen ei kek­sit­ty suo­mes­sa, se on käy­tet­ty väli­me­rel­lä tuhan­sia vuo­sia. Sitä mitä tar­koi­tin on ruo­an val­mis­tus ja raa­ka-aineet ovat erit­täin hap­pa­mia, kuten purk­ki­tuot­teet (erit­täin vah­vas­sa etik­ka­lie­mes­sä ei säi­ly­vyy­den takia vaan maun takia), askor­bii­ni­hap­poa joka paik­kaan. Hapat­ta­mi­nen ei ole ris­ti­rii­das­sa peh­meän ja hyvän maun kans­sa. Suo­mes­sa sitä ei vaan tie­de­tä vielä.

    Rysiöl­jys­tä on tot­ta että se on “vähän” parem­pi ras­va­hap­po­jen laa­dul­taan, ero on kui­ten­kin hyvin pie­ni, mut­ta huo­nom­pi maultaan. 

    Oli­vi­puu tuo­tan­to on ympä­ris­tön kan­nal­ta ystä­väl­li­sem­pi kuin ryp­sin teho­tuo­tan­toa isol­la erol­la, samoin öljyn pro­se­soin­ti on eko­lo­gi­sem­paa oli­vis­ta kuin rypsystä.

  35. Pai­noin­dek­si ei ker­ro vali­tet­ta­vas­ti koko totuut­ta. Se ei ole suo­raan liha­vuu­teen yhtey­des­sä Ihmi­sen pai­no tulee myös muis­ta asiois­ta. Sii­hen vai­kut­taa suo­raan vaik­ka­pa kan­san kes­ki­pi­tuus. Esi­mer­kik­si minä itse olen yli­pai­noi­nen pai­noin­dek­si mukaan, vaik­ka ras­va­pro­sent­ti­ni on n. 11%Ruumiinrakenne on muu­ta­kin kuin rasvaa.

    Kyl­lä kreik­ka­lai­sis­sa­kin on ylipainoisia.Mutta pää­asias­sa tuo kor­kea BMI selit­tyy ruumiinrakenteella.

    Eli­na:
    En esi­tä tääl­lä totuuk­sia vaan ainoas­taa ihan omia mielipiteitäni.

  36. Jua­ni­to,

    Tuo tau­luk­ko­si on a, iki­van­ha.. b, näyt­tää nii­den ihmis­ten osuu­den, joi­den BMI on yli 25. Lii­ka­li­ha­vuus las­ke­taan yli 30 pis­teen BMI:stä alka­vak­si. Sil­loin Kreik­ka menee edel­le. Väli­me­ren mais­sa liho­mi­nen on ollut vie­lä nopeam­paa vii­me vuo­si­na kuin tääl­lä meillä. 

    Urhei­lua moni­puo­li­ses­ti har­ras­ta­val­la mie­hel­lä pai­noin­dek­si on käy­tän­nös­sä aina yli tuon 25, joten se on var­sin har­haan joh­ta­va mit­ta­ri. Lää­ke­tie­teel­li­nen hoi­toin­di­kaa­tio­ra­ja on BMI 30. (Mar­jaa­na Lah­ti-Kos­ki, Kansanterveyslaitos)

    Enem­män Rans­kas­sa nai­set arki­ruo­kaa lait­ta­vat. Näin se nyt on! Voin minä tuo­hon­kin jon­kin läh­teen etsiä, kun­han viit­sin. Ehkä 90 pro­sent­tia on lii­oit­te­lua, mut­ta ei paljon. 

    Asian­tun­te­muk­se­si” hapat­ta­mi­ses­ta on sur­ku­hu­pai­saa luet­ta­vaa. Kor­jaan nyt kar­keim­man vää­rin­kä­si­tyk­sen, ettei mene blo­gin piik­kiin jon­kun huo­li­mat­to­man luki­jan asso­si­aa­tio­na. Askor­bii­ni­hap­po eli C‑vitamiini ei mais­tu hap­pa­mal­ta eikä muu­ta mui­ta ainei­ta hap­pa­mak­si. Sil­lä ei ole siis elin­tar­vik­kei­den hap­pa­muu­den kans­sa mitään teke­mis­tä. Sitä lisä­tään esim. mehui­hin sen ter­veys­vai­kut­tei­den takia. 

    Aika eri­koi­nen väi­te tuo rans­ka­lais­ten ja suo­ma­lais­ten saman­ve­roi­nen englan­nin kie­len tai­to. Van­hem­pi suku­pol­vi Rans­kas­sa on huo­mat­ta­vas­ti vähem­män kou­lu­tet­tu kuin tääl­lä. Englan­nin kiel­tä on vie­rok­sut­tu puh­taas­ti poliit­ti­sis­ta­kin syis­tä pit­kään. Nyky­ään ala-astet­tam­me vas­taa­vas­sa eco­le pri­mai­res­sa ei lue­ta vie­rai­ta kie­liä yleen­sä ollen­kaan. Ensim­mäi­nen vie­ras kie­li sisäl­tyy ope­tus­oh­jel­maan pää­sään­töi­ses­ti vas­ta 12-vuo­ti­aal­la nuo­rel­la. Suo­mes­sa useat sen ikäi­set luke­vat jo kah­ta vie­ras­ta kiel­tä. Ensim­mäi­nen on alka­nut kol­man­nel­ta, toi­nen nel­jän­nel­tä luokalta. 

    Jua­ni­to ei mie­les­tään ole alen­tu­va paa­saa­mal­la sor­mi pys­tys­sä oppi­mat­to­mal­le Elinalle:

    Oppi­mi­nen on elä­män ja kult­tuu­rin perus­pi­la­ri, aina kan­nat­taa. Mah­dol­li­suu­det lisään­ty­vät ja tyy­ty­väi­syys itseen­sä ja elä­mään sitä kaut­ta myös.”

    No.. jaa­has! Ihan täs­sä lii­kut­tuu vii­sais­ta sanoistasi.…

    Sinut täs­sä lähin­nä pas­sit­tai­sin opet­te­le­maan tie­don­ha­kua ja kriit­tis­tä tie­don arviointia.

  37. Ciclis­ta,

    Tämä on siis mielipiteesi…

    Ja kyl­lä suo­ma­lai­set ovat sel­väs­ti Euroo­pan liha­vin kansa.”

    Vali­tet­ta­vas­ti minun on ker­rot­ta­va sinul­le, että tämä on kyl­lä puh­das tosia­sia­väit­tä­mä. Samoin kuin väit­tee­si sii­tä, että meren­kul­ki­ja­kan­sat ovat jalos­tu­neet vant­te­ra­ra­ken­tei­sik­si. Tie­tys­ti, jot­ta väit­tä­män totuu­del­li­suut­ta voi arvioi­da, tulee mää­ri­tel­lä esim. ensim­mäi­ses­sä tapauk­ses­sa: suo­ma­lai­set, sel­väs­ti (eli haet­tu ero mui­hin kan­soi­hin), Euroop­pa ja liha­vuus… Mut­ta for­maa­lil­taan lauseel­la­si ei ole mitään sta­tus­ta mielepiteenä. 

    Arvot­ta­va lause voi­si olla esim: Liha­vat ovat rumia. Tämä on mielipide.

    Hoh­hoi­jaa, kaik­kea sitä jou­tuu opet­ta­maan aikuisille (?)

  38. Pari link­kiä kan­sain­vä­li­siin vertailuihin:

    Kyl­lä suo­ma­lais­nai­set näyt­tä­vät ajan­käyt­tö­tut­ki­mus­ten mukaan ole­van hän­tä­pääs­sä koti­työn­te­ki­jöi­nä, ate­ri­joit­si­joi­na ja muu­ten­kin itsen­sä uusin­ta­ji­na. Mie­het niin ikään sel­viä­vät ate­riois­taan ja hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta hygie­nias­taan vauhdikkaasti:

    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_OFFPUB/KS-NK-06–004/EN/KS-NK-06004-EN.PDF

    Per­he­vel­voit­teet” eivät näy­tä ole­van myös­kään pää­syy pysyt­te­lyyn työ­voi­man ulko­puo­lel­la, sen enem­pää suo­ma­lais­mie­hil­lä kuin ‑nai­sil­la­kaan:

    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_OFFPUB/KS-SF-07–122/EN/KS-SF-07122-EN.PDF

  39. Kii­tos Ken!

    Osmo­han kysyi haastavasti: 

    kuka sen on sano­nut, että ruu­an lait­taa nainen.”

    Rans­ka­lais­mie­het käyt­tä­vät siis Kenin lin­kit­tä­män tut­ki­muk­sen mukaan ruu­an­val­mis­tuk­seen kol­mas­osan sii­tä ajas­ta min­kä nai­set… eli nel­jäs­osan kaik­keen ruu­an­val­mi­suk­seen käy­te­tys­tä ajas­ta. Oikea pro­sent­tio­suus oli­si siis ollut käyt­tä­mä­ni 90 pro­sen­tin sijaan 75. 

    Kun tähän lisä­tään ruo­ka­kau­pas­sa käyn­ti, hipoo nais­ten osuus ajan­käy­tös­tä 90 prosenttia. 

    Olen huo­man­nut, että mie­het teke­vät vain kau­hean nume­ron aina keit­tiös­sä hää­rää­mi­ses­tään. Sii­tä ehkä tämä har­ha­ku­va hei­dän suu­res­ta työ­mää­räs­tään kyö­kin puo­lel­la juon­tuu.… Teh­dään muka niin gour­me­ta, niin gour­mee­ta ja se vai­mon joka päi­vä vään­tä­mä liha-maka­ro­ni­laa­tik­ko tms. ei ole mitään. Sit­ten he vie­lä jät­tä­vät yleen­sä kai­ken meuh­kaa­mi­sen­sa jäl­ki­työn vai­mol­le, joka sit­ten käyt­tää yhden työ­vuo­ron ras­sa­tes­saan kui­vu­nei­ta kul­ho­ja ja kat­ti­loi­ta epä­kä­te­vän sun­nun­tai­ko­kin jäljiltä. 

    Näin on jämpti!

  40. Jua­ni­ton aja­tus perhe-elämästä: 

    On pal­jon hyö­tyä elää van­hem­pien­sä kans­sa koko ikä”

    Heh, heh.. tämä nau­rat­ti ihan kii­tet­tä­väs­ti. Oli­han se tar­koi­tus? Muu­te­taan vain mekin kaik­ki kes­ki-ikäi­set lap­suu­den­ko­tiim­me omi­ne lap­si­nem­me takai­sin, niin opim­me kok­kaa­maan ja mitä kaik­kea vie­lä… Tun­tuu vain, että äiti­ni lait­tai­si hant­tiin, mut­ta enkö­hän sai­si hänet vakuut­tu­maan täs­tä Jua­ni­ton hyötynäkökulmasta.

  41. Eli­na:
    Tai­dat hai­lah­del­la lai­das­ta toi­seen int­res­sin mukaan. C‑vitamiini on askor­bii­ni­hap­po ja se on hapan­ta niin kuin kaik­ki hapot, tun­tuu hap­pa­mal­ta ja mais­tuu hap­pa­mal­ta. Ei ehkä sinul­le kun olet niin tot­tu­nut. Se on hel­pos­ti mitat­ta­vis­sa. Jos mehuun, ja kaik­keen muu­hun pitää lisä­tä sitä, se ker­too mehun vita­mii­ni laa­dus­ta tai ruo­ka­va­lion laa­dus­ta tai ruo­ka­tot­tu­muk­sien laadusta. 

    Liha­vuu­des­ta, ok tau­luk­ko on van­ha (5vuotta, ei sen jäl­keen dra­maat­ti­sia muu­tok­sia ole ollut). Minä aina­kin etsin tie­to­ja ja läh­tei­tä, mut­ta mis­sä ovat sinun? tähän asti ne perus­tuu pelk­kään ennek­ko­luu­loi­hin, mitään esit­tä­mä­si tie­toa ei pidä paik­kaa eikä ole perus­tel­tu (kun et jak­sa etsiä). Liha­vuus on kas­va­va ongel­ma koko EU alu­eel­la, suo­mes­sa myös. Erot mait­ten välil­lä, eli ete­lä ja poh­jois EU ovat noin 10%-yksikköä maksiimissaan. 

    Jat­ko-opis­ki­li­ja­na asun opis­ke­li­ja asun­to­las­sa ja rans­ka­lai­set naa­pu­rit kum­mak­su­vat pal­jon sinun väit­tei­tä että rans­kas­sa ei lue­ta kie­liä vas­ta 12 vuo­ti­aa­na. Sen on van­hem­pien pää­tet­tä­vis­sä jos aloi­te­taan aikai­sem­min tai ei, mah­dol­li­suuk­sia on, ja nyky­ään nii­tä käy­te­tään. Nyky­nuo­ret puhu­vat yhtä­lail­la englan­tia kuin suomessakin.

    Väi­te “Van­hem­pi suku­pol­vi Rans­kas­sa on huo­mat­ta­vas­ti vähem­män kou­lu­tet­tu kuin tääl­lä” onko tuo hatus­ta vedet­ty? Ylei­ses­ti se ehkä pitää paik­kaa riip­puen mitä kolu­tus­ta tar­koi­tat, mut­ta se “huo­mat­ta­vas­ti”, mitä sil­lä tar­koi­tat? onko taas se sun 90%? Mai­nit­sit jotain tie­don­haus­ta ja kriit­tis­tä tie­don arvioin­tia!!!. Eikö rans­kas­sa men­nä yhdes­sä per­heen kans­sa ostok­sil­le tai lähe­te­tään lap­set tai mie­het ostok­sil­le, eikö per­he­jul­lis­sa mie­het nime­no­maan kok­kaa­vat kuten yleen­sä suur­ta­pah­tu­mis­sa?, eikö nyky­pa­rit jakaa koti­teh­tä­vät aika oikeudenmukaisesti.

    Kau­neus on kat­so­jan sil­mis­sä, ja alen­tu­vuus kuu­li­jan pääs­sä, var­sin­kin kun ollaan kes­kus­te­lus­sa jos­sa ei ole mitään syy­tä alen­taa ketään. Älä ymmär­rä sitä noin kos­ka niin en tar­koi­ta, sen jo sanoin. Oppi­mi­nen aina kan­nat­taa, sinul­le, mimul­le, kai­kil­le eikä tyy­ty­mi­nen nyky­ti­laan, niiin kuin itse sanoit, ole suo­si­tel­ta­vaa jos on mah­dol­li­suus oppia lisää. Tämä EI OLE alen­ta­va. Alen­ta­vaa on elää ennäk­kö­luu­lo­jen vankina.

    Nyt läh­den espan­jaan naut­ti­maan hyväs­tä ruo­as­ta, liik­ku­maan ulko­na mie­lyt­tä­väs­sä ilmas­sa ja juo­maan oikea­ta appel­sii­ni­me­hua luon­nol­li­sen askor­bii­ni­ha­pon kerä, ja tuot­ta­maan CO2 pääs­tö­jä, mut­ta toi­saal­ta ajan pöräl­lä ympä­ri­vuo­den. Hyvää jou­lua kaikille.

  42. Osmo,

    Onko tämän ket­juun lisää­mä­si kuvan tar­koi­tus vakuut­taa mei­dät rans­ka­lai­sen päi­vit­täis­ta­va­ra­kau­pan yli­ver­tai­suu­des­ta..? Epä­on­nis­tu­nut veto aina­kin minun mielestäni. 

    Mikä­li tämä on pal­ve­lu­tis­ki, niin ihmet­te­len näi­tä epäe­ko­lo­gi­sia muo­vi­kää­rei­tä lihan ympä­ril­lä. Mää­rät vai­kut­ta­vat kyl­lä tur­han isoil­ta itse­pal­ve­lu­tis­kin tarjonnalle? 

    Onko valo­tus ollut joten­kin pie­les­sä huma­la­ti­lan tai mui­den ulkois­ten olo­suh­tei­den vuok­si vai mis­tä tämä kama­la vio­le­tin hoh­toi­nen väri lihas­sa. Eipä kyl­lä herä­tä aina­kaan minun ruo­ka­ha­lua­ni nämä kel­muun paka­tut kuol­leen eläi­men kim­pa­leet kirk­kaan­vih­reän teko­kas­vik­sen seassa. 

    Mut­ta kyl­lä­hän sitä kan­nat­taa aina muu­ta­ma tuhat kilo­met­riä len­nel­lä päi­vit­te­le­mään Suo­men huo­nom­muut­ta asias­sa kuin asiassa…

  43. Eli­na:

    Niin, mik­si juu­ri ruo­kai­lun pitäi­si olla esteet­ti­nen ja sosi­aa­li­nen tapah­tu­ma? Mik­sei esim. auton tank­kauk­sen tai suih­kus­sa käynnin…”

    Sini­vih­reä:

    Itse veik­kai­sin, että kysees­sä on se että pit­kään jat­ku­nut­ta toi­min­taa ale­taan nimit­tää kult­tuu­rik­si — eten­kin jos toi­min­taan on mah­dol­li­suus liit­tää ripaus turhamaisuutta.

    Niin ja mik­si Suo­mes­sa ei ole kehit­ty­nyt rans­ka­lais­ta ruo­ka­kult­tuu­ria: oma veik­kauk­se­ni on se, että sur­kea ilmas­tom­me on tar­jon­nut pakol­lis­ta puu­haa sen ver­ran, että ruo­kai­lun tur­ha­mai­suu­des­ta ei ole ehdit­ty naut­tia kuin aivan vii­me vuosikymmeninä.

  44. Mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys on se on että jos tuo Osmon rans­ka­lai­nen kaup­pa tiput­te­tai­siin Osmon naa­pu­riiin Kata­ja­no­kal­la niin pär­jäi­si­kö se siel­lä? Väi­tän että pär­jäi­si, sii­nä kuin ita­lia­lai­set trat­to­riat pär­jää­vät Töö­lös­sä. Tar­koi­tan että Ber­lusco­ni on oikeas­sa, väli­me­rel­li­nen ruo­ka­kult­tuu­ri on monin tavoin parem­paa ja tämä ei ole kult­tuu­ri­re­la­tii­vi­nen asia sen enem­pää kuin makuais­ti on. Ame­rik­ka­lai­set bran­dä­si­vät ja ket­jut­ti­vat jo espres­so-baa­rin, seu­raa­va­na vuo­ros­sa deli?

    Suo­ma­lai­sen ruo­ka­kau­pan duo­po­li tuot­taa kaup­po­ja jois­sa on ylei­ses­ti ottaen kaik­ki mah­dol­li­nen pie­les­sä. Kun on kak­si vaih­toeh­toa niin on tuu­di­tut­tu sii­hen, että toi­sen valit­se­va asia­kas on löy­tä­nyt omansa.

    Toi­saal­ta on nämä isot auto­mar­ke­tit. Jos sin­ne nyt itsen­sä raa­haa niin olet­tai­si että hin­nat on alhai­set ja vali­koi­ma val­ta­va. Vaan ei. Paras näis­tä on Sel­lon City­mar­ket, ja esim. sen liha- tai kala­tis­ki ei poik­kea eduk­seen mis­tä tahan­sa Haka­nie­men hal­lin liik­kees­tä. Eikä se hin­ta­ta­so­kaan niin eri­koi­nen ole. Kau­pan alal­la pelä­tään­kin, ja syys­tä, että joku kan­sain­vä­li­nen jät­ti mal­liin Wal­mart tun­kee mark­ki­noil­le ja kool­laan kil­pai­lee mar­ket­tien kat­teet nollaan.

    Toi­saal­ta lähi­kaup­pa. Näi­den kuo­le­maa on vah­vas­ti lii­oi­tel­tu ja kau­pan pii­ris­tä­kin alkaa kuu­lua puhei­ta auto­mar­ket­kra­pu­las­ta. Van­he­va ja yhä muka­vuu­den­ha­lui­sem­pi väes­tö ei jak­sa rava­ta heh­taa­ri­hal­leiss­sa ja ajel­la kehä­tei­tä pit­kin. Toi­saal­ta kas­va­va ja mak­su­ky­kyi­nen gastro­no­mi­ses­ti vaa­ti­va väes­tön­osa halu­aa tuo­re­tuot­tei­ta tuo­ree­na, eikä niin että ruo­ka oste­taan ker­ran vii­kos­sa. Pitäi­si olla hyvät tuo­ret­ta lei­pää, hyvä­laa­tui­sia hedel­miä ja kas­vik­sia, ja fik­sus­ti koot­tu juusto‑, liha- ja kala­tis­ki. Eli aika lail­la sitä mitä tuol­lai­nen ete­lä-euroop­pa­lai­nen pik­ku­kaup­pa tar­jo­aa. Mut­ta kaup­pa halu­aa pyö­rit­tää kul­ma-ale­paa sekun­da­ver­sio­na auto­mar­ke­tis­ta joka toi­mii täy­sin samal­la vali­koi­mal­la ja logii­kal­la, vain pie­nem­mäs­sä mit­ta­kaa­vas­sa. Ei ihme ettei kivi­jal­ka­kaup­pa kannata.

    Jos nyt sai­si­vat edes jotain perus­asioi­ta kun­toon: Vii­mek­si kun olin Ita­lias­sa, pik­ku­rui­sis­ta lähi­kau­pois­ta joi­ta meil­lä kai sanoit­tai­siin kios­keik­si sai tuo­ret­ta lei­pää, muu­ta­maa juus­toa ja eril­lai­sia leik­ke­lei­tä. Pyy­det­täes­sä myy­jä hal­ka­si säm­py­län ja lait­toi sin­ne väliin mitä asia­kas halusi. Minun lähi­mar­ke­tis­sa on liha­tis­kiä vas­ta­pää­tä vakuu­mi­pa­kat­tu­ja sämpylöitä.

  45. Täs­sä taas hiuk­ka­sen dataa märeh­dit­tä­väk­si ja mureh­dit­ta­vak­si tän­ne Osmon ystä­väl­li­ses­ti tar­joa­maan ylipaineventtiiliin.

    WHO:n sivuil­ta löy­tyy “core health indica­tors”. Krei­kan tie­dot ovat vuo­del­ta 2004, Suo­men vuo­del­ta 2001. 

    http://www.who.int/whosis/en/index.html

    Näyt­täi­si sil­tä, että kreik­ka­lai­set isän­nät päi­hit­tä­vät suo­ma­lai­set, mitä tulee pai­noin­dek­sin 30 ylit­tä­vien osuu­teen aikuisväestössä. 

    Kuten vii­me vuo­si­na maas­to­hiih­dos­sa­kin, suo­ma­lais­ten mai­ne myös pai­noin­dek­si­ti­las­tois­sa näyt­täi­si ole­van pul­lea­pos­kis­ten tyt­tös­ten varassa.

    >Fin­land
    Indica­tor 2001
    Pre­va­lence of adults (15 years and older) who are obe­se (%) males ? 21.2
    Pre­va­lence of adults (15 years and older) who are obe­se (%) fema­les ? 23.5

    >Greece
    Indica­tor 2004
    Pre­va­lence of adults (15 years and older) who are obe­se (%) males ? 26.0
    Pre­va­lence of adults (15 years and older) who are obe­se (%) fema­les ? 18.2

  46. Jua­ni­to,

    Miten niin hai­lah­te­len (haus­kan ver­bin olet kek­si­nyt :))? Hedel­mien esim. sit­rus­he­del­mien hapan maku tulee muis­ta orgaa­ni­sis­ta hapois­ta, ei C‑vitaminiista. Pinaa­tis­sa on enem­män askor­bii­ni­hap­poa kuin appel­sii­nis­sa. Uusi peru­na on myös hyvä C‑vitamiinin läh­de. Sil­ti pinaat­ti tai peru­na ei ole lain­kaan hapan. Ei myös­kään ole ole­mas­sa, kuten sanot, mitään luon­nol­lis­ta ja luonn­o­ton­ta askor­bii­ni­hap­poa. Sama aine, sama mole­kyy­li­ra­ken­ne oli se sit­ten kas­vik­ses­sa luon­nos­taan tai lisät­ty johonkin.

    Kemia ei tai­da olla vah­vin­ta alaa­si, Don Juanito?

    Ja miten niin olen “tot­tu­nut” C‑vitamiiniin. C‑vitamiiini on vält­tä­mä­tön­tä elin­toi­min­noil­le esim. rau­dan imey­ty­mi­sel­le. Sinä olet sii­hen aivan samoin tot­tu­nut, kos­ka siel­lä ilmei­sen hen­gis­sä olet. 

    Liha­vuus­tau­lu­kos­sa­si uusin tie­to on vuo­del­ta 2001 eli kerät­ty tie­to on täl­löin var­mas­ti jo vuo­del­ta 2000. Oma link­ki­ni on vuo­del­ta 2006. Kum­pi mie­les­tä­si ker­too nyky­het­kes­tä paremmin?

    En ole sitä pait­si het­keä­kään väit­tä­nyt, ettei­kö Suo­mes­sa oli­si liha­vuuson­gel­maa. Olen vain kiis­tä­nyt myy­tin, että suo­ma­lai­set oli­si­vat Euroo­pan liha­vin kan­sa. Meil­lä on vie­lä suh­teel­li­sen vähän aivan yli­li­ha­via ihmi­siä, mut­ta kär­ki­pääs­sä kyl­lä ollaan kes­kiar­vo­jen tasol­la. Jokai­sen tuli­si täs­sä asias­sa sanan­mu­kai­ses­ti kat­soa pei­liin ja huo­leh­tia var­sin­kin lap­sien­sa ter­veel­li­ses­tä ruokavaliosta. 

    Vil­kai­se Kenin lin­kit­tä­miä tau­lu­koi­ta. Siel­tä saat vas­tauk­sen kysy­mys­tul­vaa­si. En viit­si tau­luk­koa tähän pur­kaa. Mikä­li osaat tul­ki­ta täl­lais­ta perus­tau­luk­koa, niin voit las­kea siel­tä, että nais­ten 90 pro­sen­tin osuus ruu­an­val­mis­tus­pro­se­sis­sa Rans­kas­sa on var­sin lähel­lä oike­aa. “Ennak­ko­luu­lo­ni” oli siis ehdot­to­man oikeutettu. 

    Tun­nen Rans­kan kou­lu­jär­jes­tel­män hyvin­kin. On tot­ta, että yksi­tyis­kou­luis­sa voi vali­ta kie­liä jo eco­le pri­mai­ren tasol­la, mut­ta mikään pak­ko ei näin ole teh­dä. Jul­ki­sen puo­len kou­luis­sa ei tätä mah­dol­li­suut­ta ole. Tääl­lä Suo­mes­sa jokai­nen lap­si aloit­taa vie­raan kie­len 8–9 ‑vuo­ti­aa­na. Oli­si hie­man outoa, mikä­li kie­li­tai­to ei tääl­lä muo­dos­tui­si parem­mak­si. Mikä­hän täs­sä on se “ennak­ko­luu­lo­ni”.

    Haus­kaa Espan­jan mat­kaa! Ilmei­ses­ti olet­kin siel­tä kotoisin?

  47. Sen jäl­keen, kun suo­ma­lai­nen on oppi­nut äidin­kie­len­sä lisäk­si toi­sen koti­mai­sen, ei hän vie­lä kovin kie­li­tai­toi­nen ole. Kun suo­ma­lai­nen on oppi­nut kah­den koti­mai­sen lisäk­si vie­lä englan­tia ja rans­kaa, hän on yhtä kie­li­tai­toi­nen kuin rans­ka­lai­nen opit­tu­aan vain englan­tia. Suo­mes­sa opis­kel­laan pal­jon kie­liä, mut­ta me olem­me kak­si kiel­tä taka-ase­mas­sa rans­ka­lai­siin, sak­sa­lai­siin tai englan­ti­lai­siin nähden.

  48. Eli­nal­le:
    Oikeas­sa olet, kii­tos vies­tis­tä ja tie­dois­ta. Tämä vies­ti­si oli huo­mat­ta­vas­ti “asial­li­nen”, rau­han­omai­nen ja kiva lukea. Kemia on todel­la yksi minun vah­vois­ta osaa­mi­sa­lueis­ta mut­ta ei todel­la­kaan elin­tar­vi­ke­ke­mia. Minun pää C‑vitamiini läh­de tai­taa olla haba­ne­ro-chi­li, suo­sit­te­len. Olen kotoi­sin Ete­lä Ame­ri­kas­ta, mut­ta asun­nut pit­kään suo­mes­sa opis­ke­le­mas­sa ja työs­sa. Pahoit­te­len kun kek­sin “uusia ver­be­jä” mut­ta jos­kus on pak­ko impro­vi­soi­da kun ei tuu muu­ta mie­leen. Jat­ke­taan ensi vuona.

    Hyvää jou­lua

  49. Osmon jutut sen kuin paranee: 

    kun suo­ma­lai­nen on oppi­nut kah­den koti­mai­sen lisäk­si vie­lä englan­tia ja rans­kaa, hän on yhtä kie­li­tai­toi­nen kuin rans­ka­lai­nen opit­tu­aan vain englantia.”

    Ei näem­mä rii­tä, että suo­ma­lai­sil­la ei ole ruo­ka­kult­tuu­ria, nyt heil­lä ei Osmon mukaan ole kiel­tä­kään. Onko­han tääl­lä Suo­mes­sa mitään hyvää pait­si tie­tys­ti Osmo itse… 

    Osmon kaa­van mukaan yksin englan­nin kiel­tä hal­lit­se­va on kie­li­tai­toi­sem­pi kuin vaik­ka­pa suo­mea, ruot­sia, nor­jaa, tans­kaa, saa­mea, unka­ria, bul­ga­ri­aa, ita­li­aa, flaa­mia ja kreik­kaa hal­lit­se­va ihminen? 

    Kaa­van muo­to on (suo­mi+ ruotsi,+englanti+ranska) = (englan­ti+ rans­ka). Pit­kän mate­ma­tii­kan luke­nee­na huo­maan kaa­vas­ta ilman eril­lis­tä las­ku­toi­mi­tus­ta, että suo­mi = 0, ruot­si =0, kuten siis kaik­ki muut­kin pie­nien kie­lia­luei­den kielet. 

    Kie­li­tai­toa mita­taan siis sil­lä kuin­ka monen ihmi­sen kans­sa voi kom­mu­ni­koi­da? Täs­sä tapauk­ses­sa ummik­ko­kii­na­lai­set ovat maa­il­man kie­li­tai­toi­sim­pia ihmisiä. 

    Mei­tä suo­ma­lai­sia on vähän, mut­ta kie­lel­li­nen kult­tu­rim­me on suun­nat­to­man rikas. Suo­mes­sa pai­ne­taan kir­jo­ja enem­män kuin koko Afri­kas­sa yhteen­sä. Meil­lä on enem­män sano­ma­leh­tiä kuin ara­bi­maa­il­mas­sa yhteen­sä. En vähek­syi­si suo­men kie­len hal­lin­taa mis­sään mie­les­sä. On val­ta­va rik­kaus osa­ta jotain tyys­tin eri­lais­ta kiel­tä kuin esim. Osmon mai­nit­se­mat maa­il­man valtakielet.

  50. Täs­sä vie­lä tuo­re sel­vi­tys liha­vuu­des­ta Euroo­pas­sa. Mer­kit­tä­vä liha­vuus (BMI yli 30) on tosi­aan vie­lä tääl­lä ihan Euroo­pan kes­ki­kas­tia kuten teks­tis­sä sano­taan. Tämä on myös raja, jol­loin ter­veys­hai­tat jyr­käs­ti lisään­ty­vät. Työ­ter­veys­lai­tok­sen tut­ki­muk­sen mukaan mm. sai­raus­pois­sao­lot töis­tä lisään­ty­vät vas­ta tämän indek­si­lu­vun kohdalla. 

    http://www.kotilaakari.fi/uutisia/?y=&p=&id=151

  51. Eli­na on tahal­laan ymmär­tä­mät­tä, mitä kir­joi­te­taan voi­dak­seen haas­taa rii­taa. Yri­tin vain sanoa, että kah­den pai­kal­lis­kie­len lou­kus­sa ole­vien suo­ma­lais­ten on pie­ni pak­ko opis­kel­la kie­liä enem­män kuin englan­ti­lais­ten tai ranskalaisten.

    Mut­ta käy­dään tuo­ta Eli­nan mate­ma­tiik­kaa läpi.
    Ihmi­sel­le on tär­keä­tä osa­ta oma äidin­kie­len­sä. Täs­sä Rans­ka ja Suo­mi ovat yhtä hyviä. On yhtä arvo­kas­ta osa­ta äidin­kie­le­nään Suo­mea tai Ranskaa.Tämän lisäk­si nyky­maa­il­mas­sa tar­vi­taan kie­liä, joil­la voi kom­mu­ni­koi­da mui­den mai­den ihmis­ten kans­sa. Täs­sä Rans­ka on aika pal­jon parempi.

    Jos osaa vain Rans­kaa, osaa äidin­kie­len­sä ja yhden kan­sain­vä­li­sen kie­len. Jos osaa Suo­mea ja Rans­kaa, osaa äidin­kie­len­sä ja yhden kan­sain­vä­li­sen kie­len. Toki maa­il­mas­sa on sil­loin noin vii­si mil­joo­naa ihmis­tä enem­män, joi­den kans­sa kom­mu­ni­koi­da. Sanoi­sin kui­ten­kin, että Rans­ka­lai­sel­le oli­si aika hyö­dy­tön­tä opis­kel­la Suo­mea, vaik­ka oli­si­kin sen jäl­keen yhtä kie­li­tai­toi­nen kuin se suo­ma­lai­nen, joka on opis­kel­lut Ranskaa.

  52. En ymmär­rä miten moni­puo­li­ses­ti har­joit­te­le­val­la voi­daan tar­koit­taa väi­teess­tä “Urhei­lua moni­puo­li­ses­ti har­ras­ta­val­la mie­hel­lä pai­noin­dek­si on käy­tän­nös­sä aina yli tuon 25”. Olen har­ras­ta­nut aina­kin kes­tä­vyys­juok­sua, miek­kai­lua, voi­mai­lua, uin­tia ja jal­ka­pal­loa, eikä BMI ole kos­kaan ollut yli 22. Eikä monil­la tuttavillanikaan.

    Tot­ta­kai monil­la on, mut­ta kaik­ki eivät tur­poa kuin pullataikina.

  53. Osmon käsi­tys kie­li­tai­dos­ta ker­tauk­sen vuoksi: 

    Kun suo­ma­lai­nen on oppi­nut kah­den koti­mai­sen lisäk­si vie­lä englan­tia ja rans­kaa, hän on YHTÄ KIELITAITOINEN kuin rans­ka­lai­nen opit­tu­aan vain englan­tia.” (ver­saa­li minun lisäämäni)

    Miten tämän voi ymmär­tää vää­rin sen enem­pää tahal­laan kuin tahat­to­mas­ti? Suo­men ja ruot­sin kie­lel­lä ei siis ole mitään mer­ki­tys­tä kie­li­tai­don kan­nal­ta. Vain esi­merk­ki­kie­le­si ovat kie­li­tai­toa. Vaik­ka kir­joit­ta­maa­si miten päin kään­te­li­sin, niin en sen sano­maa muuk­si saa muuttumaan. 

    suo­ma­lais­ten on pie­ni pak­ko opis­kel­la kie­liä enem­män kuin englan­ti­lais­ten tai ranskalaisteisten”

    Kyl­lä… ja sik­si olem­me­kin kie­li­tai­toi­sem­pia, emme vähem­män kie­li­tai­toi­sia! Minus­ta on pal­jon arvok­kaam­paa osa­ta suo­mea kuin joka Lui­gin, Joh­nin ja Abdul­la­hin sön­köt­tä­mää englantia. 

    Sanoi­sin kui­ten­kin, että Rans­ka­lai­sel­le oli­si aika hyö­dy­tön­tä opis­kel­la Suomea”

    Ei mikään ole hyö­dy­tön­tä, kaik­ki oppi­mi­nen on hyö­dyl­lis­tä kuten jo vii­sas Jua­ni­tom­me tääl­lä opas­ti 😉 Ja var­mas­ti sel­lai­nen rans­ka­lai­nen, joka opis­ke­lee suo­men kiel­tä tulee tän­ne jos­kus, ja sil­loin hänel­le on osaa­mi­ses­taan pal­jon iloa ja hyö­tyä… Hän voi vaik­ka tutus­tua suo­ma­lai­siin, kau­nii­siin naisiin.

    Sen ver­ran muu­ten voi­sit ope­tel­la tätä minul­le niin rakas­ta suo­men kiel­tä, vaik­ka sitä hal­vek­sit, että opet­te­li­sit kir­joit­ta­maan kie­let ja kan­sal­li­suu­det pie­nel­lä alku­kir­jai­mel­la kuten kuuluu. 

    (Ollaan vähän kau­ka­na ruo­ka­tee­mas­ta, mut­ta ei se mua aina­kaan haittaa)

  54. Tie­de­mies,

    Huo­nos­ti muo­toi­lin, olet oikeas­sa. Piti pai­not­taa lausees­sa laje­ja, jois­sa lihas­mas­saa kerä­tään ihan tar­koi­tuk­sel­la. Kes­tä­vyys­juok­su nyt esi­mer­kik­si tekee har­ras­ta­jan­sa kui­va­kak­si ja usein perä­ti alipainoiseksi. 

    Jos mies on har­tei­kas­ta ja vant­te­ram­paa sort­tia (meren­kul­ki­ja­kan­saa, Make huom..), niin eipä pal­jon tar­vit­se lihas­ten pääl­lä olla ras­vaa, kun tuo 25 ylit­tyy. Eihän ne nyt niin suu­ria kiloe­ro­ja ole. En nyt pituut­ta­si tie­dä, mut­ta minul­la 166-sent­ti­se­nä ero 22:sta 25:een on kym­me­ni­sen kiloa. Ei mikään fun­da­me­taa­li­nen ero. Vaa­te­ko­ko kol­me­ku­to­ses­ta kol­me­ka­siin tai nel­jään­kymp­piin suunnilleen.

  55. Kie­lel­lä on mitä suu­rim­mas­sa mää­rin väli­neel­li­nen arvo. Roman­ti­kot ker­to­koot enem­män sii­tä toi­ses­ta puo­les­ta… Kie­len väli­neel­li­nen luon­ne oikeut­taa sii­hen, että kie­li­tai­toa arvioi­taes­sa on mie­les­tä­ni hyvin­kin rele­vant­tia arvioi­da, miten käyt­tö­kel­poi­nen kie­li on kom­mu­ni­koi­taes­sa oman välit­tö­män elin­pii­rin ulko­puo­lis­ten hen­ki­löi­den kans­sa. Kukin voi vaik­ka euron koli­kon klaa­va­puo­lel­ta kat­so­mal­la arvot­taa suo­ma­lai­sil­le pakol­li­sen kie­li­va­li­koi­man arvon euroop­pa­lai­ses­ta näkökulmasta.

  56. Don Jua­ni­to,

    Ei uusia ver­be­jä tar­vit­se mil­lään muo­toa pahoi­tel­la. Sanoin haus­ka ver­bi ja tar­koi­tin sitä! Kaik­ki (kuten nimel­tä mai­nit­se­ma­ton Osmo) eivät kyl­vä epäym­mär­ret­tä­vää iro­ni­aa joka käänteessä. 

    Suo­mi onkin sii­tä mie­len­kiin­toi­nen kie­li, että sano­ja voi muo­dos­tel­la pit­käl­le mie­len­sä mukaan ja tul­la kui­ten­kin hyvin ymmärretyksi. 

    Hai­lah­del­la voi­si olla ailah­te­lun ja hai­hat­te­lun yhteismerkitys.. 

    Suo­ma­lai­nen voi sanoa esim. mää­rit­te­le­mät­tö­män objek­tin pudo­tes­sa kos­te­aan koh­taan esim. plump­sah­taa, plömp­säh­tää, plät­säh­tää, plöt­säh­tää.. jne. Näi­tä voi kek­siä itse loput­to­miin, mut­ta kui­ten­kin jaam­me intui­vi­tii­vi­ses­ti saman merkityksen.

  57. Suo­ma­lai­sia leh­miä pide­tään sisä­ti­lois­sa pai­koil­laan ei vain vasik­koi­na vaan koko ikän­sä. EU on yrit­tä­nyt vaa­tia leh­mil­le oikeut­ta jalo­tel­la, mut­ta Suo­mes­sa asu­taan niin tiheäs­ti, ettei leh­mien ulkoi­lut­ta­mi­seen löy­dy maas­ta tilaa, min­kä vuok­si mää­räys­tä ei kai ole pan­tu tääl­lä toimeen.”

    Oma käsi­tyk­se­ni on, että leh­miä kesä­ai­kaan jaloi­tu­te­taan aika hyvin EU:sta riip­pu­mat­ta. Aina­kaan en yhtään tilaa tie­dä, mis­sä näin ei teh­täi­si. Min­kä en todel­la­kaan väi­tä tar­koit­ta­van sitä, ettei­kö myös oli­si tilo­ja, jos­sa näin ei toimita.

    Nyky­ään­hän auto­ma­ti­soi­dut lyp­sy­ko­neet joh­ta­vat sii­hen, että pel­käs­tään tehok­kuu­den nimis­sä on jär­ke­vä raken­taa nave­tat niin, että leh­mil­lä on ympä­ri vuo­den mah­dol­li­suus liik­kua vapaas­ti. Teho­tuo­tan­nos­sa leh­mien mah­dol­li­suus liik­kua toteu­tuu parem­min kuin parsinavetoissa.

  58. En usko Osmon ole­van sinän­sä suo­mea tai ruot­sia vas­taan. Tul­kit­sen täs­sä käy­te­tyn kier­toil­mai­sua van­hal­le poliit­ti­sel­le kiis­ta­ka­pu­lal­le, että ruot­sin opis­ke­le­mi­nen pitäi­si olla vapaa­eh­tois­ta suo­men­kie­li­sel­le, jos lap­si kor­vai­si sen jol­lain val­ta­kie­lis­tä. En ymmär­rä mik­si asi­aa ei voi sanoa kier­te­le­mät­tä. Ellei ole kii­ka­ris­sa joku poliit­ti­nen työ­paik­ka, ja sii­nä tapauk­ses­sa tämän ääneen sano­mi­nen on poliit­ti­ses­ti niin epä­kor­rek­tia, ettei sitä aina­kaan Hel­sin­gis­sä voi teh­dä. Ei edes vuon­na 2007. 

    Samaan Suo­mes­sa käy­tet­tyi­hin kier­toil­mai­su­jen sar­jaan kuu­lu­vat Nato ja USA. Niis­tä puhut­taes­sa kuu­luu mai­ni­ta, että Venä­jä ei ole Suo­mel­le soti­laal­li­nen uhka. Samas­sa yhtey­des­sä ei kuu­lu mai­ni­ta, että Euroo­pan tur­val­li­suus raken­tuu monen eril­li­sen orga­ni­saa­tion varaan, joi­den teh­tä­vä on integroi­da isot ja pie­net euroop­pa­lai­set maat. Rans­ka ja Bene­lux-maat aloit­ti­vat tämän pro­ses­sin sito­mal­la Ita­lian ja Sak­san talou­del­li­seen yhteis­työ­hön kans­saan, kos­ka siel­lä havait­tiin ensim­mäi­sek­si, että kan­sal­lis­val­tiot eivät jää his­to­ri­aan USA:n ja NL:n mää­rä­tes­sä suun­nan. Toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen tämä oli ylei­ses­ti hoet­tu näke­mys, kos­ka oli­han jo 1800-luku ollut suur­val­to­jen aikaa, ja sodan uskot­tiin vain vah­vis­ta­van kehi­tys­tä. Niin se maa­il­ma muut­tuu ja jot­kut val­tion­pää­mie­het ovat kau­ko­nä­köi­sem­piä kuin toi­set (tämä ei ole tar­koi­tet­tu pii­kik­si Odelle).

  59. Suo­mea ja ruot­sia on tie­ten­kin hyvä osa­ta kun asuu tääl­lä, mut­ta ei nii­tä tule huo­man­neek­si useim­mis­sa tilan­teis­sa jois­sa ns kie­li­tai­dol­la on käyttöä. 

    Tei­ni­nä puhuin suju­vas­ti suo­mea, ruot­sia, englan­tia ja sak­saa ja olin sii­tä kiel­tä­mät­tä vähän pol­lea­na, kun­nes rei­la­sin parin sveit­si­läi­sen kave­rin kans­sa jot­ka puhui­vat vaan kol­mea kiel­tä, rans­kaa, sak­saa ja englan­tia. Tun­ne sii­tä että osaan pal­jon kie­liä kato­si jonnekin. 

    Täs­sä mui­den jat­kok­si pari irral­lis­ta kom­ment­tia, jot­ka eivät ollen­kaan lii­ty aiheeseen.

    Meil­lä Suo­mes­sa on asiat mai­nios­ti: on sau­na, oma kie­li, ja kaik­kea ainut­laa­tuis­ta, mut­ta onhan se niin­kin että tuol­la ulko­na on maa­il­ma jos­sa näil­lä mei­dän jutuil­la ei aina ole suo­ra­nais­ta käyt­töä. Jos jot­kin asiat ovat siel­lä parem­min, en näe mikä kiel­tää vähän hai­kai­le­mas­ta nii­den perään.

    Vähän ihmet­te­len sitä, että jot­kut kom­men­toi­jis­ta ovat niin vah­vas­ti koke­neet täl­lais­ten aihei­den käsit­te­lyn niin, että se hal­ven­taa mei­tä, ettem­me elä oikein, ja että mei­dän omia hie­no­ja jut­tu­ja ei arvosteta. 

    En ymmär­rä oikein sitä­kään, mik­si joka ker­ta kun blo­gin­pi­tä­jä on käy­nyt jos­sain ulko­mail­la, jon­kun on aina pak­ko teh­dä iso nume­ro lentämisestä. 

    Enkä aja­tus­ta joh­ta­jan ope­tuk­sis­ta ala­mai­sil­leen (ja karus­ta todel­li­suu­des­ta kulis­sien taka­na). Täs­sä mie­li­ku­vas­sa oli ehkä jotain jär­keä vii­mek­si itä­naa­pu­ris­sa isä aurin­koi­sen aikaan.

  60. Muis­te­lin jos­tain luke­nee­ni tai kuul­lee­ni ohi­men­nen tuos­ta leh­mien ulkoi­lu­tus­sään­nös­tä. Ja niin­pä näyt­täi­si ole­van: http://www.kotiseudunsanomat.fi/uutiset.php?ID=723. Kovin har­jaan­tu­nut Fin­lex-käyt­tä­jä en ole, mut­ta näyt­täi­si pitä­vän paik­kaan­sa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960396, 18 §. Artik­ke­lin mukaan tämä ei joh­du EU:sta vaan on ihan kan­sal­lis­ta sää­dän­töä. Onko EU kui­ten­kin yrit­tä­nyt jotain asian tii­moil­ta mut­tei ole men­nyt läpi?

    Ja nyt muis­tan­kin mihin liit­tyen olin asias­ta ohi­men­nen kuul­lut. Kyse oli sii­tä että leh­miä pitää lain mukaan ulkoi­lut­taa mut­ta van­huk­sia ei tarvitse.

  61. … suo­ma­lai­nen kar­ja­ta­lous, jos­sa leh­mät eivät pää­se lai­tu­mel­le kos­kaan eläes­sään. Muu­al­la ne lai­dun­ta­vat nii­tyil­lä ja kerä­tään illal­la lyp­set­tä­vik­si, mut­ta Suo­mes­sa sel­lai­nen toi­si maa­ta­lou­teen lii­kaa työpaikkoja.”

    Aina­kin mei­tä lähin­nä ole­van mai­to­ti­lan leh­mät kyl­lä liik­ku­vat kesä­ai­kaan nii­tyl­lä… tie­dän kun ne näky­vät muka­vas­ti olo­huo­neen ikkunasta.

  62. Eli­na, olet kir­joit­ta­nut jo 22 kom­ment­tia yhteen kir­joi­tuk­seen. Pitäis­kö­hän sun perus­taa oma blo­gi, se voi­si helpottaa.

  63. Jus­si,

    21 (tai nyt siis 22), ensim­mäi­nen Eli­na en ole minä, jos­kin mie­li­pi­de oli­si hyvin voi­nut olla minun, niin en teh­nyt numeroa.. 

    Mik­sei blo­gin voi­si­kin perus­taa.. kai nii­tä net­tia­va­ruu­teen mah­tuu. Lähin­nä minun kyl­lä pitäi­si teh­dä vaik­ka­pa TÖITÄ!

  64. Sep­po H, 

    Jäin samaa miet­ti­mään. Käsit­tääk­se­ni suu­rin osa leh­mis­tä kyl­lä pää­see kesäl­lä ulos Suo­mes­sa. Yri­tin jopa etsiä tie­toa kui­ten­kaan onnistumatta. 

    Ja pää­se­vät­kö ne sit­ten muu­al­la useam­min? Tie­tys­ti kaik­kien leh­mien pitäi­si pääs­tä ja tie­dän kyl­lä, ettei­vät ne isoil­la tiloil­la usein­kaan laidunna.

  65. Sori Jus­si, kun taas kirjoitan. 

    Jos osal­lis­tun kes­kus­te­luun, niin minul­la on vali­tet­ta­va ja aikaa­vie­vä pak­ko­miel­le tar­kis­taa kaik­ki puh­taal­la pers­tun­tu­mal­la hei­te­tyt jutut, jot­ka vai­kut­ta­vat mie­les­tä­ni vää­ril­tä. Onnek­se­si (ja mui­den­kin) osal­lis­tun kui­ten­kin vain har­voi­hin aihei­siin 🙂 . Toi­saal­ta täs­sä sivis­tyn aina­kin minä itse..

    Osmo väit­ti, että Suo­mes­sa leh­mät lai­dun­ta­vat vähem­män kuin Rans­kas­sa. Näin voi­kin olla, mut­ta Suo­men osal­ta tilan­ne on tämä: Site­raa­us on maa­seu­tu­yrit­tä­jien ammat­ti­jul­kai­su Ajurista. 

    Artik­ke­li Heli­nä Kala­ja-Altin­bas 2.5.2006

    Suo­mes­sa 90-luvun lopul­la lai­dun­si yli 90% kar­jas­ta ja lai­dun­ta­mi­nen on meil­lä edel­leen ylei­sin leh­mien kesä­ruo­kin­ta­muo­to, mut­ta suu­ris­sa kar­jois­sa ei enää itsestäänselvyys. 

    1.7.2006 päät­tyy 10 vuo­den siirtymäaika

    lyp­sy­leh­mien ja hie­ho­jen tulee kesä­ai­ka­na pääs­tä lai­tu­mel­le tai niil­le on jär­jes­tet­tä­vä muu tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen tila lii­kun­taa varten

    jaloittelu/laiduntamispakko 60 päi­vää, 1.5.–30.9. kos­kee kyt­ket­ty­nä pidet­tä­viä eläimiä

    kos­kee vain lyp­sy­kar­jaa ja yli 8 kk ikäi­siä hie­ho­ja jot­ka on rekis­te­röi­ty maidontuotantoon

    jaloit­te­lu­tar­has­sa tilaa vähin­tään 6 m²/eläin, aina vähin­tään 50 m²

    lää­nin­hal­li­tus voi myön­tää (ker­ral­la 3 vuo­dek­si) poikkeusluvan

    –Lai­dun­ta­mi­nen ei saa olla har­ras­tus­ta ja puu­has­te­lua, sen toki täy­tyy olla myös kus­tan­nus­te­ho­kas­ta, tote­aa Mar­jat­ta Suvi­tie MTT:n kotie­läin­tut­ki­mus­lai­tok­sel­ta Maa­nin­gal­ta ohjeis­taes­saan tee­ma­päi­väy­lei­söä Joen­suus­sa jär­jes­te­tys­sä teemapäivässä.

    Vali­tet­ta­vas­ti en Rans­kas­ta vas­taa­vaa tie­toa löy­tä­nyt, mut­ta epäi­len, että suur­ti­loil­la siel­lä leh­mät ovat olleet sisäl­lä sii­nä mis­sä tääl­lä­kin, jol­lei enemmänkin. 

    Osmo on vain taas ollut trico­lor-sil­mä­la­sit pääs­sä kat­sel­les­saan idyl­li­siä mai­se­mia vuo­ren rin­teil­lä käys­ken­te­le­vi­ne lampaineen… 

    Mut­ta kuten sanot­tu aina­han Suo­mes­sa asiat huo­nom­min ovat…Miten en sitä kos­kaan opi, voi minua!

  66. Minul­la ei ole mitään käsi­tys­tä tilan­tees­ta Rans­kas­sa, kos­ka en ole siel­lä pyö­räil­lyt, mut­ta muu­al­la leh­miä näkee ulko­na vapai­na nur­mi­koil­la, eikä vain vii­den­kym­me­nen neliön yksiöis­sä yhdes­sä seit­se­män muun leh­män kans­sa. (Mah­tuu­ko leh­mä sel­lai­ses­sa tun­gok­ses­sa edes kään­ty­mään?) Suo­ma­lai­set leh­män­kas­vat­ta­jat vas­tus­ti­vat tuo­ta direk­tii­viä koh­tuut­to­ma­na. Suo­mes­sa näkee ulko­na lai­dun­ta­via leh­miä aika har­voin. Kas­vuo­lot ovat hei­ken­ty­neet aika paljon.

    Son­nia ja liha­kar­jaa ei tar­vit­se pääs­tää jaloit­te­le­maan koskaan.

  67. Jaa että leh­mät ja son­nit pak­ka­seen lumi­han­keen. Kan­nat­taa jos­kus käy­dä myös koti­mai­sil­la kar­ja­ti­loil­la. Olo­suh­tei­siin (ilmas­to, todel­li­suu­des­ta vie­raan­tu­nut dis­ney-eläi­n­asian­tun­ti­ja­su­ku­pol­vi) huo­mioon ottaen kaik­ki on hele­ve­tin hyvin.
    Ihmi­sen suh­de eläi­meen kie­rou­tu­nut nyky­ään. Joo, ja samal­la todellisuuteen.

  68. En osaa sano mikä on oikein ja mikä lii­kaa vaa­dit­tu, mut­ta Väli­me­ren mais­ta (Rans­ka mukaan­lu­kien) on jää­nyt mie­leen se, että ruo­ka (lou­nas­pai­kas­sa­kin) on suu­rem­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä HYVÄÄ. Tämä ei ole tyyp­pi vaan laa­tu­kys­mys kos­ka kysy­myk­ses­sä voi olla kanan­koi­pi­kin. Juot­to­va­si­kois­ta en ryh­tyi­si häli­nöi­mään (voi olla ilman­kin), sil­lä hyvä koh­te­lu ei kyl­lä eläin­tä pahen­na (bres­sen kana vs. perus­broi­le­ri?). Minus­ta HYVÄ on kivem­paa kuin että ruo­ka on EI PAHAA tai KELVOLLISTA, lie­nee­kö elä­män­laa­tu­ky­sy­mys? Saa­riois­ten äitien teke­mä ruo­ka ei ole teh­nyt vai­ku­tus­ta. Kau­pat taas myy­vät sitä mikä kay kaupaksi…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.