Oliko Berlusconi sittenkin oikeassa?

Olen pienessä eteläran­skalaises­sa kylässä viimeis­telemässä kir­jaani pyöräilystä Niz­za­an. Sik­si blogilla on ollut vähän tapah­tu­mia viime aikoina.

Käymme kau­pas­sa pienen Aptin kaupun­gin K‑marketissa. Olen ihme­tellen kat­sonut tar­jon­nan laat­ua ja monipuolisu­ut­ta. Lihatis­ki esimerkik­si pur­suaa vai­h­toe­hto­ja viir­iäi­sistä juot­to­vasikkaan. Lihatis­ki on parem­pi kuin Stock­an Herkus­sa, vaik­ka sitä pitäisi kokon­sa ja sijaintin­sa puoles­ta tietysti ver­ra­ta Nurmek­sen S‑markettiin. Aivan lois­ta­va on myös vihannestis­ki juus­to­tiskista nyt puhu­mat­takaan. Huna­ja­mari­noitua kanaa ei kyl­lä saa, eikä einesten tar­jon­ta muutenkaan yllä S‑marketin tasolle.

lihat1.jpg

 (Juot­to­vasikkaan taitaa liit­tyä jokin eläin­suo­jelu­on­gel­ma, kos­ka sen tuot­ta­mi­nen on Suomes­sa kiellettyä.)

Ran­skalaiset eivät ole suo­ma­laisia rikkaampia. Mik­si heil­lä siis on selvästi parem­pi ruokavalikoima?

Men­neen köy­hyy­den leimaa­mas­ta kult­tuurista tietysti on kyse, mut­ta ei vain siitä. Ran­skas­sa arvoste­taan ruokaa paljon enem­män kuin Suomes­sa. Tai siis ruuan makua, ei niinkään sen määrää, sil­lä ran­skalaiset eivät ole yhtä lihavia kuin suomalaiset.

Olisiko kyse työa­joista? Ran­skas­sa tehdään henkeä kohden selvästi vähem­män töitä kuin Suomes­sa. Sik­si heil­lä on enem­män aikaa olla per­heen­sä kanssa. Per­heen kanssa olem­i­nen on Ran­skas­sa jok­seenkin sama asia kuin syömi­nen ja ruuan laittaminen.

Jotenkin on sääli, että Suomes­sa yhteiset ate­ri­at ovat pois­tuneet per­he-elämästä ja einek­set syr­jäyt­täneet oikean ruuan.  Vähän olen siitä kau­pas­ta ran­skalaisille kade

69 vastausta artikkeliin “Oliko Berlusconi sittenkin oikeassa?”

  1. Eikös maat­aloustuet ole ihan eri luokkaa Ran­skas­sa kuin Suomes­sa sen lisäk­si tietysti, että ilmas­to suosii sikäläisiä far­mare­i­ta? Maikkarin uutis­ten raportista sai sen käsi­tyk­sen, että nuo kun yhdis­tää ran­skalainen maa­jus­si tien­aa jopa nelink­er­tais­es­ti per hehtaari suo­ma­laiseen kol­le­gaan ver­rat­tuna. Vaik­ka ero ei noin suuri kai voi olla, Ran­skan maaseudun hyv­in­voin­tia kat­sel­lessa täy­tyy uskoa, että ihan eri tienis­teistä puhutaan. Elin­ta­so­ero var­maan sit­ten näkyy lihatiskillä.

    Tietysti eroa on myös kult­tuureis­sa ja tot­ta on, että suo­ma­lainen lopet­ti keikku­misen nälkära­jal­la myöhem­min kuin ran­skalainen. Mie­lenki­in­toista on, että siitä huoli­mat­ta juuri Ran­skas­sa on säi­lynyt tapa syödä tai muuten hyö­dyn­tää kotieläimet kokon­aan, kun taas suo­ma­laisille kel­paa vain ulkofile. Etanat, sam­makot, sun muut tryf­fe­lit myös puut­tuvat tyystin suo­ma­lais­ten ruokalis­toil­ta, mitä nyt vähän sieniä ja mar­jo­ja syödään. 

    Ehkä Ran­skas­sa ei sit­ten kuoltu joukoit­tain nälkään kuten Suomes­sa vielä 1900-luvun alun Kain­u­us­sa, mut­ta elet­ti­in kuitenkin niin äärim­mäisessä köy­hyy­dessä, että lehmän sorkatkin oli syötävä. Toisaal­ta miten sit­ten oli varaa valmis­taa yhtä lihahöys­töä koko sunnuntai?

    Per­in­teis­es­ti Ran­skan rikas­ta ruokakult­tuuria on selitet­ty hov­in ja sitä matki­van paikallisaatelin vaiku­tuk­sel­la. Suomes­sa sel­l­aisia ei ole ollut, mut­ta eipä se ruokakult­tuuri niin rikas­ta ole Englan­nis­sakaan, mis­sä oli.

    Maylen Provence-kir­jat luke­neet tietävät, että Ran­skas­sa syömi­nen oli legi­t­i­i­mi tekosyy ottaa kun­non kän­ni. Mitenkä mah­taa mässäi­lykult­tuuri säi­lyä, nyt kun viinin juon­ti on vähen­tynyt radikaal­isti ja ihanteena on kohtuukäyttö.

  2. Niin on Suomes­sa käynyt. Ruuas­ta on tul­lut joillekin jopa vält­tämätön paha ja sitä kaut­ta myös sit­ten ongelma.
    Osa nuorista ei osaa edes perunoi­ta enää keit­tää. Eikä todel­lakaan ymmär­retä hyvän ruuan merk­i­tys­tä. Väitän, että mon­et henkiset ongel­mat yms.juontavat juuren­sa huonos­ta yksipuolis­es­ta ravikse­muk­ses­ta. Olet mitä syöt ja juot ‑pitää todel­lakin paikkansa.
    Mut­ta mikäpä estää Suo­ma­laista valmis­ta­mas­ta hyvää ruokaa? Kyl­lä ainek­sia siihen on meil­läkin saatavil­la, kun viit­sii nähdä vähän enem­män vaivaa.Ja kävel­lä sen lähi­mar­ketin ohi.
    Ja jos ei osaa valmis­taa, niin siihenkin löy­tyy vaik­ka kuin­ka apua ja tietoa.

    Eli olisiko­han kyse laisku­ud­es­ta ja ruuan merk­i­tyk­sen vähät­telystä. Ehkäpä elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den pro­pa­gan­da on myös men­nyt liiankin hyvin perille.…

  3. Juot­to­vasikoi­hin todel­lakin liit­tyy “eläin­suo­jelulli­nen ongel­ma”, joten on vain hyvä, että sitä ei suo­ma­laisil­ta lihatiskeiltä löy­dä. Vasikoi­ta pide­tään tiukasti kytket­tynä pimeässä karsi­nas­sa niin, että ne eivät pysty liikku­maan. Niille myös syötetään lähin­nä vain maitoseosta. Ruokavalio aiheut­taa ane­mi­an, minkä vuok­si liha on valkoista.

    Luulin, että sana “juot­to­vasik­ka” ja sen merk­i­tys kuu­luisi yleis­sivistyk­seen, ainakin muuten noin sivistyneel­lä vihreäl­lä poliitikolla.

  4. Olen itsekin pan­nut asian merkille aina Ran­skas­sa käy­dessäni, valikoimat ovat todel­lakin kuin stokkan herkus­sa ikään, jopa niis­sä maaseudun pikkukaupois­sakin. Olen pan­nut myös merkille että edullisim­man, tai parem­minkin ehkä toisek­si edullisim­man laat­u­lu­okan viinit saa­vat suurim­man osan hyl­lyti­las­ta. Ilmeis­es­ti etiketis­sä ole­va laa­tumerk­in­tä “Table” tarkoit­taa eri­no­mais­in­ta viiniä, ei asia muuten ole selitet­tävis­sä kos­ka toki ran­skalaiset parem­min viinin­sä tun­te­vat kuin joku pönt­tövuoren takaa tul­lut Helsinkiläi­nen.. Min­ul­lakin on muuan ystävätär siel­lä etelä Ran­skas­sa ja tämän äärim­mäisen pienen otan­nan; hän ja muu­ta­ma hänen ystävän­sä, perus­teel­la sanois­in ettei läh­eskään kaik­ki ran­skalaiset har­ras­ta minkään­laista “gourmet” per­heruokailua vaan parem­minkin mah­dol­lisim­man nopeaa ja help­poa. Ei nyt einek­siä sentään..

    Palvele­vien liha- ja juus­to­tiskien määrä kuitenkin häm­men­tää, ehkäpä pääseli­tys asi­aan on kuitenkin väestöti­heys; hyvän ruon ystäviä riit­tää kri­it­tisek­si mas­sak­si jopa siel­lä Ran­skan maaseudul­la. Kun arvatenkin liikut siel­lä “incog­ni­to” niin sin­ul­la­han onkin aivan mainio tilaisu­us keskustel­la paikallis­ten kanssa viimeaiko­jen tapah­tu­mista Ran­skas­sa.. ja mik­sei maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta yleisem­minkin, kos­ka siitä on siel­lä jo pitkät koke­muk­set. Varsinkin “maghreb” alueen, siis juuri sen alueen mis­tä hal­li­tuk­semme tun­tee helpoim­min saa­vansa huip­pu­osaa­jia elinkei­noelämämme palveluk­seen… Ran­skalaisethan ei tyyp­il­lis­es­ti juuri myön­nä tekevän­sä minkään­laisia virheitä, mut­ta ehkäpä jois­takin asiois­sa tapah­tuu yllät­tävää avau­tu­mista. Etenkin tämän arvokkaan työvoimare­servin käytök­ses­tä tun­tuu ole­van jonkin ver­ran huomautettavaa.

  5. Huo­m­a­sitko muuten taan­noin Hesaris­sa kun joku “huip­pukok­ki” arvosteli eines­ruok­ien laat­ua. Ei tarvin­nut kauan odot­taa kun ns. viralli­nen taho antoi vas­taiskun. Joku Räsä­nen tms. ‑nimi­nen pro­fes­sori todisti samas­sa artikke­lis­sa että kyl­lä einek­sis­sä on kaik­ki rav­in­toaineet kohdallaan.

    Tulee jotenkin mieleen sitaat­ti (muistin­varainen kun ei ole lähde­teosta): “Mees valit­taan että sul­la on nälkä, niin sulle lyödään eteen sem­mo­nen rätin­ki mis­sä tode­taan että sul­la ei voi olla nälkä”.

    Mut­ta jos kyse ei olekaan siitä että rav­in­toaineet ovat kohdal­laan, vaan sen lisäk­si ruokailun tulisi olla esteet­ti­nen ja sosi­aa­li­nen tapah­tu­ma. Tyyp­il­lisessä mikroei­neessä ei ole mitään esteet­tistä, pait­si pahvikan­nes­sa jos­sa on stu­dios­sa kuvat­tu “tar­joilue­hdo­tus”. Se harmah­ta­va mas­sa on jotenkin luon­taan­työtävää eikä makukaan ole kaksinen. 

    Jotenkin tun­tuu siltä että suo­ma­laiset voivat syyt­tää itseään. Hal­val­la pitää saa­da. Vai pitääkö? Olisiko niin, että ei ole vai­h­toe­htoa? Voi vali­ta peräti kahdes­ta ketjus­ta K- tai S- , jois­sa tuot­teet ovat perin yhdenmukaisia. 

    Ainakin liik­keen­jo­h­dos­sa suurin prin­si­ip­pi on tehdä kus­tan­nusleikkauk­sia ja elin­tarvikeketju on viimeisen päälle logisti­nen huip­pu. Muuten kai ei voi järkeil­lä sel­l­ais­takin pikku yksi­tyisko­htaa että koko Suomen kat­ta­van ketjun keskus­tukku­varas­to on Uudel­la­maal­la ja tuot­teet tuo­daan sinne muual­ta Suomes­ta ja jae­taan takaisin vähit­täis­myymälöi­hin ympäri maa­ta. Mikä järki?

  6. Kuo­li­aak­si kidute­tun lehmän­poikasen (juot­to­vasik­ka) liha voi mah­dol­lis­es­ti olla suus­sa sulavam­paa kuin ison nau­dan liha, mut­ta ihan mielel­läni mielum­min val­it­sen edes jos­sain määrin eet­tisin peri­aat­tein tuote­tun ravinnon. 

    Mut­ta hienoa, että olet päässyt naut­ti­maan tästä herkus­ta, jota ilman olisit ilmeis­es­ti mielestäsi ehdot­toman vajaa ihminen…

    Ja toki kan­nat­taa lentää päästöistä (öh..ilmastomuutos jne.) välit­tämät­tä koke­maan näitä yli­maal­lisia kuli­nar­is­tisia elämyk­siä, jot­ta sit­ten voi nau­reskel­la ylim­ielis­es­ti mei­dän tavis­ten huna­ja­mari­noiduille kanoille.

    Vähän olen kade.…

  7. Mik­si ihmeessä per­he-elämän keskip­is­teessä pitäisi olla syöminen?

    Suo­ma­laiset per­heet liikku­vat las­ten­sa kanssa pyöräillen, luis­tellen, hiihdellen, kyläillen… tekevät paljon las­ten­sa kanssa sen sijaan, että yksi ihmi­nen (äiti) olisi kolme tun­tia haudut­tele­mas­sa jotain kukkoa viinis­sä hel­lan ääressä. 

    Ran­skalaiset sievis­televät vekki­hamei­neen ja duf­felei­neen jos­sain leikkipuis­ton reunal­la näyt­täy­tymässä.. mut­ta suo­ma­lais­lapset hyp­pivät kuralätäkössä lappuhaalareissa.. 

    Mik­si ihmeessä syömi­nen olisi jokin per­he-elämän mit­ta? Itse kol­men lapsen äit­inä olen keskit­tynyt muuhun ja(pyörtykää !!!) joskus käyt­tänyt myös einek­siä. Kukaan ei ole vielä kuollut.

  8. Har­maa­ta mät­töä vastaan: 

    “ruokailun tulisi olla esteet­ti­nen ja sosi­aa­li­nen tapahtuma”.

    Mik­si?

    Perustele!

  9. Mon­es­sa Europan­maas­sa on pitem­piä työaiko­ja ja parem­pi kuli­naarikult­tuuri kuin Suomes­sa. Mielestäni ruokakult­tuuri kehit­tyy jos on hyviä ja monipuolisia raa­ka-ainei­ta saatavil­la hel­posti kuten koko välimeren alueel­la. Sitä voi tehdä nopeasti ja hyvää tai naut­tii tekemäl­lä pitem­pi aika.

    Nykyään hyvin mon­et ruokala­jit ovat vahana­jan “junt­tiruokaa” näis­sä mais­sa mitkä ovat nousseet muoti­in ter­veyssy­istä tai helppoudesta. 

    On tot­ta että “nopearuo­ka” on saavut­tanut suo­sio­ta, mut­ta jos ver­rataan se “nopea ruo­ka” mitä saa suomes­sa ja välimeren mais­sa… ero on kuin yö ja päivä. Esimerkkinä voisi olla makkara, jota suomes­sa on kut­sut­tu vuosikau­sia “lihak­si”??? onhan sekin osoi­tus laadun käsi­tyk­ses­tä. Jos kat­so­taan Mac­Don­ald­sien, pizzer­ian, keba­bi­en määrä suomes­sa ja välimeren mais­sa niin siitäkin näkee mitä eri mais­sa arvostetaan.

    Suo­ma­laisille taitaa olla edelleen alko­holi ja juomi­nen tärkeämpi kuin sosi­aalielämä hyvän ruoan ja hyvän seu­ran paris­sa ja sen tuo­maa hyvää oloa. 

    Mik­si taito ja tieto tehdä hyvää monipuolista ruokaa on joille ris­tiri­idas­sa peruna­muhen­nos-liha­pul­lien ja per­hekäve­lyn kanssa?

  10. Eli­nalle… per­he-elämää on vielä kura­housu- ja hiekkalaatikkokau­den jäl­keenkin. Tai ainakin pitäisi olla. Isom­pi­en las­ten kanssa, ruokailu on se tilanne, joka kokoaa per­heen yhteen, kun kaikil­la alkaa olla omi­akin meno­ja ja yhteisi­in ruokailui­hin on kasvet­ta­va pien­estä pitäen. Einek­set ovat toki hyvä apu kiireiselle ja sil­loin kun laiskottaa.

    Muis­tan omas­ta lap­su­ud­es­ta ja nuoru­usvu­osil­ta per­heen yhteiset ate­ri­at keskusteluineen tosi muka­vana asiana ja kun poi­ka tuos­ta kas­vaa meillekin han­ki­taan iso ruo­ka pöytä, jon­ka ympärille kerään­nytään (nyt pöy­dälle varat­ul­la paikalla on lelu­laatikot ja automat­to). Niin ja sitä ruokaa tehti­in usein yhdessä; kuvaus keit­tiöön tun­tikausik­si häviävästä äidis­tä on kotoisin jostain ihan tois­es­ta todellisuudesta.

  11. Eli­na lait­taa nyt blogin­pitäjän suuhun sel­l­aista mitä hän ei ole sanonut. Blogin­pitäjä ei ker­ro syöneen­sä juot­to­vasikkaa, vaan huo­man­neen­sa että sitä saa kau­pas­ta. Blgo­in­pitäjä ei myöskään sano, että ruokailun pitäisi olla per­he-elämän mit­ta, vaan toteaa että Ran­skas­sa per­heen kanssa olem­i­nen jok­seenkin sama asia kuin syömi­nen ja ruuan laittaminen.

    Yleis­es­ti on hyvä lukea kir­joi­tus vielä uudelleen ennen kuin sitä kom­men­toi. Näin on etenkin sil­loin jos lue­tun ymmärtämi­nen on sil­lä tasol­la kuin se Eli­nal­la on. Vähän ilkeästi san­ot­tu, mut­ta sitä saat mitä tilaat.

    Ja kos­ka Eli­na nyt var­maan tulk­it­see, että minus­ta juot­to­vasikan syömisessä ei ole mitään pahaa, niin todet­takoon että on siinä. Lihan­syön­ti ei yleis­es­tikään ole kovin eet­tistä, mut­ta voi sitä lihan­syöjäkin tehdä val­in­to­ja, joil­la väl­tetään kaikkein epäeet­tisim­mät ruu­at. Samaan hen­gen­ve­toon on pakko tode­ta, että epäeet­ti­nen liharuo­ka (mm. han­hen­mak­sa) on Ran­skas­sa niin syväl­lä kult­tuuris­sa, että sitä on aika turha ulkop­uolisen paikapääl­lä ääneen paheksua.

  12. Tein eilen lihakeit­toa vaimolle ja itsel­leni. Syöti­in tänään läm­mi­tyk­senä ja vähän vielä jäikin.

    Herkul­ta mais­tui ruisleivän kanssa.

  13. Suomea pidem­pi todel­li­nen työai­ka on muun muas­sa Puo­las­sa ja myös kreikkalaiset väit­tävät tekevän­sä enem­män työtä kuin suo­ma­laiset, mut­ta Län­si-Euroopan mais­sa kaikissa työai­ka on Suomea lyhyem­pi lähin­nä osa-aikatyön suuren suo­sion täh­den. Edelleen väitän, että suo­ma­lais­ten voimakas työori­en­toi­tu­mi­nen on syynä per­he-elämän näivet­tymiseen. Suo­ma­lalset lapset syövät kaik­ista maail­man lap­sista harvim­min yhdessä van­hempi­en­sa kanssa.

    Ran­skas­sa toki hehtaarisadot ovat suurem­pia kuin Suomes­sa, mut­ta Suomes­sa niitä hehtaare­ja on enem­män. Kyl­lä tääl­lä Ran­skas­sa moni pienvil­jeli­jä on köy­hä suo­ma­laiseen vil­jeli­jään näh­den. Ainakin trak­torit ovat van­hempia ja halvempia.

    Suo­ma­laisia lehmiä pide­tään sisätilois­sa paikoil­laan ei vain vasikkoina vaan koko ikän­sä. EU on yrit­tänyt vaa­tia lehmille oikeut­ta jalotel­la, mut­ta Suomes­sa asu­taan niin tiheästi, ettei lehmien ulkoilut­tamiseen löy­dy maas­ta tilaa, minkä vuok­si määräys­tä ei kai ole pan­tu tääl­lä toimeen.

    Suurem­pi väestön­ti­heys ei oikein riitä seli­tyk­sek­si sille, että Ran­skas­sa on kaupois­sa parem­pi tar­jon­ta, sil­lä kyl­lä väestöti­heys on kuitenkin Helsingis­sä Ran­skan maaseu­tua tiheämpi. Kau­pan ketju­un­tu­mi­nen ja logis­ti­ikan opti­moin­ti on johtanut ylimääräisen tar­jon­nan kar­simiseen. Kun noin kolme ihmistä päät­tää kaup­po­jen sisäänos­tos­ta Suomes­sa ja kun he pyrkivät min­i­moimaan kaup­po­jen kus­tan­nuk­set, ruokava­likoimamme jää väk­isin vaatimattomaksi.

    Eli­nalle: kuka sen on sanonut, että ruuan lait­taa nainen. Väit­täisin, että kokeista val­taosa on miehiä ja että sil­loin kun per­heis­sä syödään kukkoa viinis­sä, sen on toden­näköisem­min valmis­tanut mies. 

    Niin, mik­si ruokailun pitäisi olla esteet­ti­nen ja sosi­aa­li­nen tapah­tu­ma? Mik­si vaat­tei­den on olta­va kau­ni­ita, mik­si muusikon olisi kiva osa­ta soit­taa hyvin. Mik­si yleen­sä on inhimil­listä kulttuuria?

  14. Siinä olen samaa mieltä että suo­ma­lais­ten voimakas työori­en­toi­tu­mi­nen on syynä per­he-elämän näivet­tymiseen. Mut­ta myös per­he ja sen merk­i­tys suo­ma­laises­sa kult­tuuris­sa ei ole sama kuin esim. eteläeu­ropas­sa. Joten suh­tau­tu­mi­nen on aivan eri­lainen. Ja se näkyy siinä näivettymisessä.

    Espan­jas­sa esimerkik­si, tehdään hyvin pitkää päivää edelleen mon­es­sa ammat­tiryh­mis­sä. Men­nään töi­hin 8–9 aamul­la, sit­ten (siesta)pausi 14–17, jol­loin ollaan per­heen kanssa (ketkä pystyvät) ja syödään yhdessä ja palataan töi­hin 17–20 tai 21 asti. Sen jäl­keen tavataan ystäviä/perheen jäseniä ja SYÖDÄÄN naut­ti­mal­la. Naut­ti­mal­la yhdessä syömäl­lä on keskeinen rooli laa­jem­mas­sa sosiaalimerkityksessä.

  15. Juot­to­vasikkaa muuten saa kyl­lä Suomes­ta. Sen kas­vat­ta­mi­nen on tääl­lä kiel­let­ty, mut­ta tuon­ti sal­lit­tu. Sitä saa mm. Reiniltä Hakik­sen hal­lista ja Stockmannilta. 

    Osmo,

    On väärin, että lyp­sävät seiso­vat vuo­den ympäri nave­tas­sa. Sitä ei voi kiistää. Juot­to­vasikalle kuitenkin aiheutetaan vielä pahempia kär­simyk­siä pitämäl­lä sitä häkissä kuin turkiseläin­tä, pimeässä ilman laji­toverei­den seu­raa. Juot­to­vasik­ka saa yksipuolis­es­ta ravin­nos­ta pahan ane­mi­an (jot­ta liha olisi mureaa ja valkoista) ja pyrkii syömään kaiken eteen tule­van. Tämän vuok­si vasikalla ei pide­tä kuivikkei­ta, vaan se liukastelee lat­tial­la virt­san ja ulosteen keskellä. 

  16. Osmolle vielä,

    Ran­skas­sa kyl­lä tosi­aankin nainen lait­taa ruuan kotona huo­mat­tavasti use­am­min kuin mies.. Se, että rav­in­to­lakok­it ovat miehiä, ei liity siihen. Naiset ovat Ran­skas­sa paljolti edelleenkin kotiäite­jä las­ten ollessa vielä kouluikäisiäkin tai he tekevät osa-aika töitä. Mikäli sin­ul­la on siel­lä edis­tyk­sel­lisiä, tasa-arvoisia aviopar­itut­tu­ja, niin älä yleistä sitä koko kult­tuuria koske­vak­si prinsiipiksi.

    Osmo selit­tää, mut­ta Eli­na ei vieläkään ymmärrä:

    “Niin, mik­si ruokailun pitäisi olla esteet­ti­nen ja sosi­aa­li­nen tapah­tu­ma? Mik­si vaat­tei­den on olta­va kau­ni­ita, mik­si muusikon olisi kiva osa­ta soit­taa hyvin. Mik­si yleen­sä on inhimil­listä kulttuuria?”

    Niin, mik­si juuri ruokailun pitäisi olla esteet­ti­nen ja sosi­aa­li­nen tapah­tu­ma? Mik­sei esim. auton tankkauk­sen tai suihkus­sa käynnin…

    Mis­tä tämä ruokailun eri­ty­isas­e­ma?.. miten niin pitäisi olla?Kuka sen on määritellyt? 

    Ja mitä tulee kaup­po­jen parem­muu­teen Ran­skas­sa, niin ainakin leipä­va­likoima on tääl­lä ihan toista luokkaa. Myös maito­tuot­teet (etenkin hapan­maito­tuot­teet) ovat Suomes­sa paljon monipuolisem­pia ja ilman niitä hirveitä esansse­ja ja väri­ainei­ta tehtyjä. 

    Osmol­la on valkoisen lihan­syöjäheteron näkökul­ma, jos­sa silmis­sä kiiluu vain kuolleen eläi­men ruhon osat lau­tasel­la. Oliko siel­lä esim. hyvät juurekset?

  17. Mar­ketin vier­essä oli erilli­nen leipämyymälä, joka oli suurin piirtein samaa tasoa kuin Stock­an herkku. Sieltä sai muu­takin kuin valkoista leipää. Tässä kyläl­lämme, joka on niin pieni, ettei omaa ruokakaup­paa ole, on kuitenkin oma leipomo/konditorio, jos­ta haetaan aamun paton­ki ja Croissantti.

    Hapan­maito­tuot­teetkin ovat monipuolis­es­ti esil­lä. En tehnyt siitä inven­taar­i­o­ta, mut­ta me syömme aamuisin maus­tam­a­ton­ta jugurttia.

    Vihannespuoli on paljon suo­ma­laista parem­pi, mihin tietysti välimeren ilmas­to vähän edesaut­taa, eikä juurestiskiltäkään puut­tunut mitään sel­l­aista, mitä Suomes­ta saa. Lant­tua en tosin tark­istanut, mut­ta pal­ster­nakat oli­vat näyt­tävästi esillä.

    En ymmär­rä, mik­si Eli­na pil­las­tuu siitä, jos joku arvostaa per­heen yhteistä ate­ri­oin­tia. Ei se tarkoi­ta, että Eli­nan pitäisi näin myös tehdä. Arvos­tuskysymyk­sistä on aika turha kiistellä.

  18. Anttia har­mit­taa tyh­mä Elina: 

    “Näin on etenkin sil­loin jos lue­tun ymmärtämi­nen on sil­lä tasol­la kuin se Eli­nal­la on.”

    Oli Osmo syönyt juot­to­vasikkaa tai ei, niin hän kir­joit­taa kuitenkin ihan­noivaan sävyyn siitä, että sitä on tar­jol­la. Vihrei­den keu­laku­vana vuosia toim­i­neen miehen näkökul­ma eläin­rääkkäyk­seen voisi mielestäni olla toinen. 

    Riit­ta,

    “Isom­pi­en las­ten kanssa, ruokailu on se tilanne, joka kokoaa per­heen yhteen”

    Mik­si niin itses­tään selvästi näin pitäisi olla? Meil­lä lapset har­ras­ta­vat kukin eri aikaan eri asioi­ta. Har­ras­tuk­set pitäisi lopet­taa, jos prefer­oisimme yhteistä ate­ri­oin­tia. Nälkäkin on har­voin samaan aikaan, jos kehoansa tarkkaan kuun­telee eikä vain syö tavan vuok­si tietyl­lä kel­lon lyömäl­lä. Kyl­lähän mekin eri­ty­is­ti­lanteis­sa syömme yhdessä, seu­raa­van ker­ran var­masti joulu­na… Muuten yhteinen aika vietetään yleen­sä ihan muis­sa merkeis­sä, vaikka­pa musisoiden tai ulkoillen. 

    Ei ruo­ka niin tärkeätä ole…

  19. Osmo:

    “En ymmär­rä, mik­si Eli­na pil­las­tuu siitä, jos joku arvostaa per­heen yhteistä ateriointia.”

    En pil­las­tu siitä, että JOKU arvostaa per­hen yhteistä ate­ri­oin­tia. Itsekin arvostan. Pil­las­tun sik­si, että olen kiukkuinen luonne 😉 ja sik­si että ruokailu nos­te­taan usein/aina mielestäni perus­teet­ta kaiken yläpuolel­la ole­vak­si rit­u­aa­lik­si per­he-elämän kru­u­naa­jana. Yhteiset ate­ri­at eivät siis ole mil­lään tavoin mielestäni muiden yhdessäolo­muo­to­jen yläpuolella . 

    San­ot, että suo­ma­lais­lapset ovat yhteisel­lä ate­ri­al­la van­hempi­en­sa kanssa vähiten maail­mas­sa. (Tuol­laiseen väit­teeseen minus­ta kyl­lä kuu­luisi lähde?). Onko mitat­tu muu­takin yhdessäoloa… Mitä siitä, kuin­ka paljon ham­paat jauha­vat ruo­ka yhdessä? Mik­si se olisi tavoitelta­va huip­puhet­ki? Mitä tämä “tutkimus­tu­los” ker­too meille? Ei mitään mielestäni!

    Tut­ta­vani Kreikas­ta sanoo, että las­ten kanssa ei siel­lä har­raste­ta ja ulkoil­la ollenkaan siihen malli­in kuin tääl­lä. Har­va kaupunki­lais­lap­si siel­lä osaa esim. ajaa polkupyöräl­lä. Mut­ta ruokaa kyl­lä tupute­taan senkin edestä. Kreikas­sa onkin Euroopan lihav­im­mat lapset. (Tai voi olla että Espan­jas­sa, mut­ta kuitenkin samaa luokkaa.. nyt pitäisi itse löytää lähde)

    Ran­s­ka alkaa tul­la muuten tässä las­ten lihavu­udessa ihan mukavasti perässä. 15 pros­ent­tia ran­skalai­sis­lap­sista on jo yli­pain­ois­ia. Se on tismall­een sama osu­us kuin suo­ma­lais­lap­sista. Joten tiedä nyt hän­tä sit­ten siitä ruokavalion parem­muud­es­ta ainakaan täsä mielessä?

    http://www.hs.fi/artikkeli/Ranska+huolestui+lasten+lihomisesta/1135224292917

  20. Eli­nalle:

    Ran­skas­sa kuten muus­sa välimeren­mais­sa sekä naiset että miehet osa­vat koka­ta, ja hyvin. Suomes­sa ei kumpaakaan, vaik­ka on poikkeuk­sia. Se että naiset kokkaa­vat kotona ei johdu siitä että miehet eivät osaa. Se että suomes­sa naisil­la on yliote mon­es­sa asiois­sa miehen suh­teen ei teet ran­skalai­sista epä­tasa-arvoisimpia, se riip­puu miten ja mitä mitataan. 

    Ruo­ka on esteet­ti­nen ja sosi­aa­li­nen tapah­tu­ma kos­ka se vaatii paljon tietoa-taitoa ja työtä, tankkaus ei vaa­di mitään. Ruo­ka on sosi­aa­li­nen tapah­tu­ma kos­ka muut osaa­vat arvostaa ja naut­tia siitä muiden seuras­sa, suihkus­sa se ei tai­da onnis­tua, voisit kyl­lä yrit­tää tehdä siitä sosi­aa­li­nen tapahtuma.

    Ruokailu ei ole mis­sään “eri­tyis ase­mas­sa” vaan ihan nor­maalis­sa sosi­aalises­sa ase­mas­sa, tai ehkä sin­ulle se on jos kokkaus ei sano mitään eikä sosi­aalielämä. Ehkä sin­un kan­nat­taisi viet­tää muu­ta­ma vuosi siel­lä että opit uusi maail­man näke­mys ja arvo­järjestys. Mieli avartuu. 

    Oppisit sitä että Ran­skas­sa on PALJON suurem­pi leipä­va­likoima kuin suomes­sa, oppisit sen että välimer­essä EI arvoste­ta OLLENKAAN hapan­tuot­tei­ta. Suomes­sa KAIKKI on hirveen hapan­ta, jogur­tit, ruisleipä, mehut, purkki­tuot­teet, käytetään sitä hirveetä vah­vaa etikkaa mikä ei löy­dy mis­sään muual­la, ja kai­i­ki ruoat tehdään hap­pamia, mikä tap­paa kaik­ki muut maut.

    Eli matkus­ta ran­skaan avar­ta­maan mieltä tai jää suomeen syömään viil­iä, sitä ei löy­dy ran­skas­sa, onneeksi!

  21. Pieni taus­tatu­ki Ellulle on paikallaan, kun hän jää usein yksin anta­maan järkevää kri­it­tistä palautet­ta kir­joituk­si­isi. Kyl­lä arvo­tuskysymyk­sistä on voita­va keskustel­la. Olet mielipi­de­vaikut­ta­ja ja uskon, että blo­gisi luk­i­jois­sa on paljon ihmisiä, joi­ta kiin­nos­taa tietää, kuin­ka hyvin kykenet elämään edus­tamiesi arvo­jen mukaises­ti. Ettet vaan olisi vaa­ti­mas­sa nyt muil­ta enem­män kuin itseltäsi? Ruot­sis­sa jo häkel­lyt­ti­inkin kun tuli ilmi, että Palme ja kump­pan­it eivät eläneet niin kuin opettivat. 

    Inhimilli­nen kult­tuuri kehit­tyy jaka­mal­la tietoa ja tiedon perustei­ta. Huo­m­a­sit var­maan itsekin miten mieletön kuhi­na blo­gis­sasi syn­tyi kun nos­tit poli­itikolle epä­tyyp­il­lisen puheenai­heen, eli “työperäisen maa­han­muu­ton”, esi­in. Kansa on kiin­nos­tuneem­pi elinympäristön­sä asioista kuin mitä poli­itikot uskalta­vat hei­dän antaa puhua. Ja sinä aina välil­lä ihmettelet kir­joituk­sis­sasi, kuin­ka väärin sin­ut onkaan ymmär­ret­ty. Ter­ve­tu­loa blogi­maail­maan — tääl­lä keskustel­laan sel­l­ai­sista asioista, jot­ka vaikut­ta­vat jokapäiväiseen elämäämme. Osa kärkkäästi ja osa vähem­män kärkkäästi, ihan niin kuin eduskunnassakin. 

    Erkin — monien mielestä yhden arvoste­tu­im­man poli­itikkomme — pal­jas­tu­mi­nen kielikel­lok­si (Rusin tapauk­ses­sa) syö vakavasti poli­itikko­jen uskot­tavu­ut­ta moraal­isi­na johta­ji­na (tai arvo­jo­hta­ji­na, kuten Tar­ja itseään toivoisi kut­sut­ta­van). Moni on ärsyyn­tynyt Van­hasen johtamis­tavas­ta, että asioista ei saa puhua ennen kuin ne ovat päätöstä vaille valmi­it. Van­hasen entisen rakas­ta­jattaren­sa kus­tan­ta­jas­ta tekemä kun­ni­an­loukkaushaaste on loogi­nen veto mieheltä, jon­ka mielestä asioista on parem­pi puhua liian vähän kuin liikaa.

    Aivan saman­laisi­in arvoihin (luon­non­suo­jelukin on arvope­rusteinen ide­olo­gia, joka monel­la hurah­taa äiti-gaia ‑tyyp­pisek­si hur­moshenkisek­si uskon­nol­lisu­udek­si) perustuen sinä olet nyt vaa­ti­mas­sa elämän­ta­pa­muu­tos­ta meille perustuen oletet­tuun ilmas­ton­muu­tok­sen uhkaan. Kyl­lä mielestäni meil­lä on oikeus tietää miten nämä arvos­tuk­set näkyvät päät­täjän omas­sa elämässä. Haas­tan sin­ut ker­tomaan julkises­ti, kuin­ka mon­ta kilo­metriä olet tänä vuon­na lentänyt. Kehtaatko kertoa?

    Nämä asi­at nousi­vat mieleeni Ellun tuek­si. Ellei kir­joituk­sesi ollut iro­ni­aa, mikä taas ker­ran jäi sit­ten min­ul­ta täysin huo­maa­mat­ta. Huumori onkin hyvä lääke, kun lueskelee huomioitasi siitä, kuin­ka väärässä elämän­ta­pansa suh­teen onkaan tuo maal­la asu­va, sähköl­lä läm­mit­tävä, einek­siä syövä, musi­ikki­taloa kart­ta­va ja vauras­tu­ak­seen työtä tekevä kansa.

  22. Markus: Eli­nal­la on hyviä huomioi­ta ja itseänikin usein vähän nyrhii, kun Ran­skaa kehutaan edestä ja takaa. Mut­ta täy­tyy tun­nus­taa, että tässä tapauk­ses­sa koin itse Eli­nan sävyn niin kiukkuisek­si, että kar­vat nousi­vat oitis pystyyn ja olin valmis käymään tais­toon Ran­skan puolesta. 

    Noh, jospa itse asi­aankin liit­tyen. Ran­skas­sa eit­tämät­tä osa­taan tehdä hyvää ruokaa — itse vain en sitä ole päässyt syömään. 🙁 Juus­tot yms. on toki tes­tat­tu ja eri­no­maisik­si havait­tu, joskaan en suosit­tele hal­paa bri­etä, kos­ka se on Ran­skas­sakin ammo­ni­akin makuista. Mut­ta kun ei ole päässyt ran­skalais­ten koti­in syömään hei­dän kokkauk­si­aan (no, ker­ran, mut­ta sitä ei las­ke­ta, kos­ka ruokana oli rata­toiul­lea ja inhoan sitä), ei ole onnis­tunut koke­maan tätä ruoan iloa. Tietysti asi­aan vaikut­taa se, että olen käynyt rav­in­tolois­sa vain Pari­i­sis­sa ja ne oli­vat aikamoinen pet­tymys. Pitäisi var­maan käy­dä jos­sain pienem­mässä paikas­sa tai hyvin kalli­is­sa paikas­sa, jot­ta saisi hyvää sopuhintaan. 

    Mitä tulee sen per­heen ate­ri­oin­ti­in, jos­sa tuo­ta rata­toiul­lea saimme, täy­tyy tun­nus­taa, etten pidem­män päälle jak­saisi sel­l­aista. Oli se sil­loin muu­ta­man päivän ajan kivaa, mut­ta itse on liian laiska ja muu­takin tekemistä löy­tyy kuin 3h syömi­nen joka ilta. Eikä tämä ole liioit­telua; ensin alku­palat, sit­ten leipä ja makkarat, sit­ten kevyt pääruo­ka, sit­ten juus­tot, sit­ten jogur­tit ja vanukkaat ja viimeisek­si hedelmät. Sitä yrit­ti syödä kaikkea pikkiri­ikkisen, mut­ta olo oli kuin pos­sul­la aina oper­aa­tion jälkeen. 😀

    Mut­ta opin­pa­han, mitä on juot­to­vasik­ka. Olisin jopa ostanut sitä kaup­pa­hal­lista jos­sain vai­heessa, jos en olisi tiennyt.

  23. Juani­to,

    J: “Ran­skas­sa kuten muus­sa välimeren­mais­sa sekä naiset että miehet osa­vat koka­ta, ja hyvin. Suomes­sa ei kumpaakaan,”

    Enpä nyt sit­ten tiedä asian toden­peräisyy­destä? Oppi­vatko siel­lä nämä mam­man hoivis­sa kolmevi­tosik­si eläneet peräkam­marin pojat sit­ten kokkaa­maan. Mut­ta jos oppi­vat, niin jokin hyö­ty siitäkin sit­ten on elel­lä äitin­sä hel­moissa siihen asti, kunnes tuk­ka läh­tee. Lucky them!

    Naiset siel­lä Ran­skas­sa aher­ta­vat hel­lan ääressä 90-pros­ent­tis­es­ti. Etsin vaik­ka läh­teen, jos Juani­to ei muuten usko. 

    J: “Ran­skas­sa on parem­pi leipävalikoima..” 

    Niin löy­tyy­hän sitä äärim­milleen jalostet­tua vehnää muo­dos­sa jos toises­sa, ja joi­hinkin croisant­tei­hin (rav­in­toar­vo zero) on jopa jätet­ty jonkin­lainen siemen näön vuok­si puruku­mi­maisen mössön sekaan. Siinähän sit­ten Pul­la-Pier­ren ham­ma­s­paik­ka on vaarassa. 

    J: “Ehkä sin­un kan­nat­taisi viet­tää muu­ta­ma vuosi siel­lä että opit uusi maail­man näke­mys ja arvo­järjestys. Mieli avartuu. ”

    Olenko ais­ti­vanani jotain hie­man alen­tu­vaa sävyä näis­sä lau­seis­sa? Mik­si min­un pitäisi oppia jokin uusi maail­man näke­mys ja arvo­järjestys. Olen varsin tyy­tyväi­nen nykyiseen. Mik­set vaa­di ran­skalaisil­ta uut­ta maail­man näke­mys­tä hapan­maito­tuot­tei­den suh­teen Siinähän maail­ma avar­tuu. Keskiver­to ran­skalainen osaa kak­si sanaa englan­tia ja tietää muus­ta maail­mas­ta sen ver­ran kuin täkäläi­nen kak­sivuo­tias. Ehkäpä jätän avar­tu­misen vaa­teen ihan sinne päin… 

    Viil­iä ranskalaisille!

  24. Ja vielä tuo­hon tar­jon­nan run­sauteen; kyl­lä se pitää paikkansa, että aika laimeaa­han tääl­lä mar­ket­tien tar­jon­ta on. Kävin taan­noin Stock­an herkus­sa ja olin pyör­ryk­sis­sä siitä kaikesta run­saud­es­ta — ja aloin haaveil­la työn­teosta Stock­alla vain, jot­ta saisin alen­nus­ta Herkus­ta, kos­ka eihän se ole hal­pa. Sama ilmiö on tut­tu myös esim. Hakaniemen kaup­pa­hal­lista, mis­sä valikoima on perus­mar­ket­tia selkeästi laa­jem­pi. Kol­mas suosikkipaikkani on Hämeen­tiel­lä Vii Voan, aasialais­ten ruo­ka-ainei­den paratiisi.

    Kyl­lä, tästä olen ran­skik­sille hiukan kade.

  25. Kiit­ti Make! Sä oot kiva, ..pusi!

    Tääl­lä jyrää Osmon hän­nys­telijöi­den joukko ja ham­paisi­in joutuu, jos itse Suuren Gurun ajatuk­sia vähän yrit­tää pöyhentää… 

    Tai sit­ten voihan se olla niin, että kaik­ki onkin Osmon kanssa ihan oikeesti samaa mieltä.. 😀

  26. Juani­to:”… oppisit sen että välimer­essä EI arvoste­ta OLLENKAAN hapantuotteita.”

    Mut­ta mik­si tuol­lainen asia pitäisi sit­ten oppia? Jos Välimeren maise­mis­sa ei pide­tä hapan­tuot­teista, niin mielestäni se on hei­dän ongel­mansa — sikäläisessä ruokakult­tuuris­sa on näköjään paho­ja puut­tei­ta ver­rat­tuna täkäläiseen. Luul­tavasti kysymys on ilmas­tos­ta: tääl­lä raukoil­la rajoil­la hap­at­ta­mi­nen on iki­aikainen — suo­ras­taan nerokas — säilön­tämenetelmä, joka ei tuhoa tärkeitä rav­in­toainei­ta säi­lyk­keestä. Tal­ven yli kun on pitänyt selvitä, eikä kasvis­ten rah­taamiseen etelästä ollut his­to­ri­al­lisi­na aikoina vielä riit­tävän nopeaa kalustoa.
    No, viime kädessä kysymys on tietysti maku­tot­tumuk­sista, jot­ka ovat kehit­tyneet saatavil­la ole­vien ruo­ka-ainei­den perusteella.

    Mut­ta hapan­tuot­teista varoituk­sen sana: niihin voi addik­toitua, kehit­tyy ”himo” aivan kuten chili­inkin. :o)

    Sit­ten on tämä sikäläi­nen oli­iviöljy, joka on mielestäni täysin yliar­vostet­tu ruokaöljy. Täkäläi­nen ”extra vir­gin” kylmäpuris­tet­tu ryp­siöljy hakkaa oli­iviöljyn men­nen tullen sekä makun­sa että varsinkin ras­va­hap­pokoos­t­u­muk­sen­sa vuoksi. 

    Muuan asia täkäläises­sa ruokakult­tuuris­sa on hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan myötä taan­tunut: tääl­lä ei enää arvoste­ta sisäe­lim­iä ruo­ka-aineina (muuten kuin mink­in­ruokana). Ehkä syynä on osit­tain sekin, että sisäe­limet (mak­sa, munuaiset) ovat niin ympäristömyrkky­jen saas­tut­tamia, että niille on annet­tu käyt­töra­joituk­sia ja on näin opit­tu viero­maan niitä. Muis­taak­seni ”villinä ja vapaana” kas­va­neen riis­tan sisäe­limet ovat nykyään ihmis­ravin­nok­si kelpaamattomia.

  27. Juot­to­vasikkaa olen kuukkeloin­ut ja kauhis­tunut. Yhtä kauhea­ta sen kas­va­tus on verkko­sivu­jen mukaan kuin han­hen­mak­san. Vaik­ka ymmär­ränkin Osmon blogikir­joi­tus­ta ja olen suurin pyörtein samaa mieltä, en kuitenkaan ole ihan ran­skalaisen avarakat­seinen elukan kidu­tuk­sen suh­teen ihmisen nautinnoksi. 

    Toisaal­ta syön tehomaat­alous­tuot­tei­ta koko ajan. En tiedä onko tavan tehomaat­alous sen lievem­pää kidutusta.

    No. Tietosanakir­ja Oy:n Uudessa tietosanakir­jas­sa vuodelta 1966 (jota pide­tään hyvänä tietosanakir­japain­ok­se­na) san­o­taan: “Juot­to­vasik­ka: lähin­nä kuori­mat­toma­l­la maid­ol­la 5–10 viikkoa ruokit­tu vasik­ka, jolle pain­on­lisäyk­sen joudut­tamisek­si voidaan antaa vil­javäkire­hua, mut­ta ei mielel­lään kor­sire­hua lihan laadun huonon­tu­misen vuok­si.” Tämä kuu­lostaa suo­ras­taan idyl­liseltä. Ani­malian sivul­ta (http://www.animalia.fi/Default.aspx?tabid=1559) saa koko lail­la eri­laisen kuvan.

    Mikä lie­nee totuus?

  28. Ruo­ka ja ruokailu on yksi ihmisen perus­tarpeista. Ruo­ka ja juo­ma rak­en­taa ruumi­imme ja rav­it­see sen.
    Ei vaa­di kovin suu­ra älyl­listä ajat­telua, kun voi ymmärtää sen merkityksen.
    Jos ruokaan ja rav­in­toon yleesäei kiin­nitä ruokaa, seu­rauk­se­na on yleen­sä sairastuminen.

    Ja kyl­lä suo­ma­laiset ovat selvästi Euroopan lihavin kansa. Kreikkalaiset saat­ta­vat meistä näyt­tää lihav­il­ta, sitä kuitekaan olemat­ta. Merenkulk­i­jakansat ovat jalostuneet vantteriksi.

  29. En ollut ennen juot­to­vasikkaon­gel­maan tör­män­nyt, var­maan sik­si, että kas­va­tus on Suomes­sa kiel­let­tyä. Me todel­la söimme sel­l­aista — Eeli­na oli siinä oike­as­sa. Se oli hyvää ja ajat­telin sel­l­aista Stock­alta ostaakin, mut­ta en nyt sit­ten osta. Kiitos vain Eli­nalle asi­aa koske­vista tiedos­ta, jot­ka oli­vat min­ulle aivan uutta. 

    Ei se kuitenkaan ole ain­oa ruuan tuotan­toon liit­tyvä eläin­rääkkäys. Häkkikanalat ja koko broi­ler­in­tuotan­to on kyl­lä aika saman­laista. Itseäni kammok­sut­taa koko suo­ma­lainen kar­jat­alous, jos­sa lehmät eivät pääse lai­tumelle koskaan eläessään. Muual­la ne laidun­ta­vat niity­il­lä ja kerätään illal­la lypset­täviksi, mut­ta Suomes­sa sel­l­ainen toisi maat­alouteen liikaa työpaikkoja.

    Tehdäk­semme asian mon­imutkaisem­mak­si, kasvis­syöjä voi syyt­tää lihan­syöjää siitä, että sika par­ka tapetaan tämän lihan´himon takia. Tähän voi lihan­syöjä vas­ta­ta, ettei sial­la olisi ollut minkään­laista elämää ilman lihansyöjiä.

  30. Osmo­han on heit­täy­tynyt oikein ympäristö­vas­taisek­si suosi­mal­la tuhan­sien pie­nien leipo­moiden tuotan­toa. Näistä jokainen tuot­taa karmi­vat päästöt ja hirvit­tävästi hukkaläm­pöä. Suuris­sa yksiköis­sä, joi­ta Suomes­sa käytetään on paljon tehokkaampi ja vähäpäästöisem­pi tuotan­to kun leipo­mot ovat suuria ja niistä jae­taan leipä­tuot­teet tehokkaasti lähialueille.

    Miten se menikään: Älkkää tehkö niin kuin minä teen vaan niinkuin sanon.

  31. Ciclista sanoo yllä:
    “Merenkulk­i­jakansat ovat jalostuneet vantteriksi”

    Tää oli kyl­lä niin hyvä, että jäänee tän blo­gien luk­i­joiden lentäväk­si lauseek­si! Kiitok­sia Osmolle blo­gin ylläpidosta!

  32. Ciclista,

    Yleen­sä sin­ul­ta saakin lukea puu­ta heinää kuten nytkin.. voisitko hie­man tark­istel­la “tieto­ja”, joi­ta esität tääl­lä totuutena? 

    San­ot: “Ja kyl­lä suo­ma­laiset ovat selvästi Euroopan lihavin kansa.”

    Kreikkalaiset ovat Euroopan lihavin kansa pain­oin­dek­sil­lä mitattuna…ja tässä lähde! Mut­ta kyl­lähän suo­ma­laisetkin ovat ihan hyvin edustettuina. 

    http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=terveys&osannimi=ajassa_tutkittua&jutunid=7985

  33. Kah­den pienen lapsen isänä pidän siitä että päiväkodin ja töi­den jäl­keen istu­taan yhdessä syömään nätisti katet­tuun pöytään. Käytän­nössähän tuo tarkoit­taa sitä että ruo­ka on einestä tai valmis­tet­tu aiem­min. Ja ainakin meil­lä minä lai­tan ruokaa use­am­min, yleen­sä ker­ral­la myös seu­raavalle päivälle.

    Olen maati­lal­ta kotoisin, meil­lä oli lehmiä ja muitakin eläim­iä. Teuras­timme joskus itse nuo­ri­akin vasikoi­ta, vaikka­pa vain siitä syys­tä että syn­ny­tyk­sessä sat­tui lui­ta mur­tu­maan. Oman käsi­tyk­seni mukaan juot­to­vasik­ka oli sel­l­ainen muu­ta­man viikon ikäi­nen joka oli ehtinyt juo­maan vain maitoa. Ja muu­ta­man neliömetrin karsi­nas­sa­han ne vasikat talvel­la elävät, pääasi­as­sa pimeässä. 

    Lai­tumelle lehmät pää­sivät kyl­lä heti kun säät sal­li­vat, kesäl­lä ne kävivät nave­tas­sa vain kahdesti lyp­syl­lä. Helpot­taa­han se työtä kun ei tarvitse lan­taa luo­da tai ruokaa jakaa. Mul­lit ja vasikat oli­vat ulkona keskenään koko kesän. En usko että ainakaan maitotiloil­la lehmiä kohdel­laan huonos­ti, se näky­isi heti maid­on laadus­sa ja tuotan­tomääris­sä. Lehmä lyp­sää hyvin kun se voi hyvin.

  34. Suo­ma­laiset ovat EU lihavin kanssa ja aina ollut kärkipäässä:
    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page?_pageid=1996,39140985&_dad=portal&_schema=PORTAL&screen=detailref&language=en&product=sdi_ph&root=sdi_ph/sdi_ph/sdi_ph_hum/sdi_ph1100

    Kokkaami­nen on perus­taito jota kaik­ki per­heen­jäsenet oppi­vat, kuten sosi­aa­li­nen käyt­täy­tymi­nen, toiset har­ras­ta­vat sitä enem­män, toiset ei. On paljon hyö­tyä elää van­hempi­en­sä kanssa koko ikä, samoin kuin ystävien kanssa, tai ainakin enem­män hyö­tyä ja iloa kuin antaa hei­dät kuol­la asun­nos­saan valit­ta­mat­ta heistä ollenkaan.

    Se 90% hel­lan ääressä hääräämi­nen, onko keskiar­vo? Mis­tä? joo, Juani­to ei usko tota!

    Ran­skas­sa löy­tyy sekä erit­täin jalostet­tua että jalostam­a­ton­ta leipää joka maku­un, siinä se tar­jouden run­saus ja parem­muus. Ja tuoret­ta leipää, eikä muovi­pus­si­in laitet­tuna, mikä pitää syödä kuin purukumia.

    Eli­na, jos aav­is­tit jotain alen­tu­vaa lau­seis­sani, pahoit­te­len kovasti siitä kos­ka ei ollut tarkoi­tus. Mut­ta jos jotain ärsyt­tää ovat ennakkolu­u­lot, en kai itse aav­ista sem­mos­ta kun puhut ranskalaisista?

    Oppimi­nen on elämän ja kult­tuurin perus­pi­lari, aina kan­nat­taa. Mah­dol­lisu­udet lisään­tyvät ja tyy­tyväisyys itseen­sä ja elämään sitä kaut­ta myös. 

    Keskiver­to ran­skalainen ei puhu sen huonom­min englan­tia kuin vas­taa­va suo­ma­lainen, mut­ta osaa koka­ta ja arvostaa hyvää ruokaa enem­män kuin suomalainen.

    Hap­at­ta­mi­nen ei kek­sit­ty suomes­sa, se on käytet­ty välimerel­lä tuhan­sia vuosia. Sitä mitä tarkoitin on ruoan valmis­tus ja raa­ka-aineet ovat erit­täin hap­pamia, kuten purkki­tuot­teet (erit­täin vah­vas­sa etikkaliemessä ei säi­lyvyy­den takia vaan maun takia), asko­r­bi­ini­hap­poa joka paikkaan. Hap­at­ta­mi­nen ei ole ris­tiri­idas­sa pehmeän ja hyvän maun kanssa. Suomes­sa sitä ei vaan tiede­tä vielä.

    Rysiöljys­tä on tot­ta että se on “vähän” parem­pi ras­va­hap­po­jen laadul­taan, ero on kuitenkin hyvin pieni, mut­ta huonom­pi maultaan. 

    Olivipuu tuotan­to on ympäristön kannal­ta ystäväl­lisem­pi kuin rypsin teho­tuotan­toa isol­la erol­la, samoin öljyn pros­esoin­ti on ekol­o­gisem­paa olivista kuin rypsystä.

  35. Pain­oin­dek­si ei ker­ro valitet­tavasti koko totu­ut­ta. Se ei ole suo­raan lihavu­u­teen yhtey­dessä Ihmisen paino tulee myös muista asioista. Siihen vaikut­taa suo­raan vaikka­pa kansan keskip­itu­us. Esimerkik­si minä itse olen yli­pain­oinen pain­oin­dek­si mukaan, vaik­ka ras­vapros­ent­ti­ni on n. 11%Ruumiinrakenne on muu­takin kuin rasvaa.

    Kyl­lä kreikkalai­sis­sakin on ylipainoisia.Mutta pääasi­as­sa tuo korkea BMI selit­tyy ruumiinrakenteella.

    Eli­na:
    En esitä tääl­lä totuuk­sia vaan ain­oas­taa ihan omia mielipiteitäni.

  36. Juani­to,

    Tuo taulukkosi on a, iki­van­ha.. b, näyt­tää niiden ihmis­ten osu­u­den, joiden BMI on yli 25. Liikali­havu­us las­ke­taan yli 30 pis­teen BMI:stä alka­vak­si. Sil­loin Kreik­ka menee edelle. Välimeren mais­sa lihomi­nen on ollut vielä nopeam­paa viime vuosi­na kuin tääl­lä meillä. 

    Urheilua monipuolis­es­ti har­ras­taval­la miehel­lä pain­oin­dek­si on käytän­nössä aina yli tuon 25, joten se on varsin harhaan johta­va mit­tari. Lääketi­eteelli­nen hoitoindikaa­tio­ra­ja on BMI 30. (Mar­jaana Lahti-Kos­ki, Kansanterveyslaitos)

    Enem­män Ran­skas­sa naiset arkiruokaa lait­ta­vat. Näin se nyt on! Voin minä tuo­honkin jonkin läh­teen etsiä, kun­han viitsin. Ehkä 90 pros­ent­tia on liioit­telua, mut­ta ei paljon. 

    “Asiantun­te­muk­sesi” hap­at­tamis­es­ta on surkuhu­paisaa luet­tavaa. Kor­jaan nyt karkeim­man väärinkäsi­tyk­sen, ettei mene blo­gin piikki­in jonkun huoli­mat­toman luk­i­jan assosi­aa­tiona. Asko­r­bi­ini­hap­po eli C‑vitamiini ei mais­tu hap­pa­mal­ta eikä muu­ta mui­ta ainei­ta hap­pa­mak­si. Sil­lä ei ole siis elin­tarvikkei­den hap­pa­muu­den kanssa mitään tekemistä. Sitä lisätään esim. mehui­hin sen ter­veysvaikut­tei­den takia. 

    Aika erikoinen väite tuo ran­skalais­ten ja suo­ma­lais­ten saman­veroinen englan­nin kie­len taito. Van­hempi sukupolvi Ran­skas­sa on huo­mat­tavasti vähem­män koulutet­tu kuin tääl­lä. Englan­nin kieltä on vieroksut­tu puh­taasti poli­it­ti­sis­takin syistä pitkään. Nykyään ala-astet­tamme vas­taavas­sa ecole pri­maires­sa ei lue­ta vierai­ta kieliä yleen­sä ollenkaan. Ensim­mäi­nen vieras kieli sisäl­tyy ope­tu­so­hjel­maan pääsään­töis­es­ti vas­ta 12-vuo­ti­aal­la nuorel­la. Suomes­sa use­at sen ikäiset luke­vat jo kah­ta vieras­ta kieltä. Ensim­mäi­nen on alka­nut kol­man­nelta, toinen neljän­neltä luokalta. 

    Juani­to ei mielestään ole alen­tu­va paasaa­mal­la sor­mi pystyssä oppi­mat­toma­lle Elinalle:

    “Oppimi­nen on elämän ja kult­tuurin perus­pi­lari, aina kan­nat­taa. Mah­dol­lisu­udet lisään­tyvät ja tyy­tyväisyys itseen­sä ja elämään sitä kaut­ta myös.”

    No.. jaa­has! Ihan tässä liikut­tuu vii­saista sanoistasi.…

    Sin­ut tässä lähin­nä pas­sit­taisin opet­tele­maan tiedonhakua ja kri­it­tistä tiedon arviointia.

  37. Ciclista,

    Tämä on siis mielipiteesi…

    “Ja kyl­lä suo­ma­laiset ovat selvästi Euroopan lihavin kansa.”

    Valitet­tavasti min­un on ker­rot­ta­va sin­ulle, että tämä on kyl­lä puh­das tosi­asi­aväit­tämä. Samoin kuin väit­teesi siitä, että merenkulk­i­jakansat ovat jalostuneet vant­ter­arak­en­teisik­si. Tietysti, jot­ta väit­tämän totu­udel­lisu­ut­ta voi arvioi­da, tulee määritel­lä esim. ensim­mäisessä tapauk­ses­sa: suo­ma­laiset, selvästi (eli haet­tu ero mui­hin kan­soi­hin), Euroop­pa ja lihavu­us… Mut­ta for­maalil­taan lauseel­lasi ei ole mitään sta­tus­ta mielepiteenä. 

    Arvot­ta­va lause voisi olla esim: Liha­vat ovat rumia. Tämä on mielipide.

    Hohhoi­jaa, kaikkea sitä joutuu opet­ta­maan aikuisille (?)

  38. Pari linkkiä kan­sain­välisi­in vertailuihin:

    Kyl­lä suo­ma­lais­naiset näyt­tävät ajankäyt­tö­tutkimusten mukaan ole­van hän­täpäässä koti­työn­tek­i­jöinä, ater­i­joit­si­joina ja muutenkin itsen­sä uus­in­ta­ji­na. Miehet niin ikään selviävät ate­ri­ois­taan ja henkilöko­htais­es­ta hygien­i­as­taan vauhdikkaasti:

    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_OFFPUB/KS-NK-06–004/EN/KS-NK-06–004-EN.PDF

    “Per­hevelvoit­teet” eivät näytä ole­van myöskään pääsyy pysyt­te­lyyn työvoiman ulkop­uolel­la, sen enem­pää suo­ma­lais­miehillä kuin ‑naisil­lakaan:

    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_OFFPUB/KS-SF-07–122/EN/KS-SF-07–122-EN.PDF

  39. Kiitos Ken!

    Osmo­han kysyi haastavasti: 

    “kuka sen on sanonut, että ruuan lait­taa nainen.”

    Ran­skalais­miehet käyt­tävät siis Kenin linkit­tämän tutkimuk­sen mukaan ruuan­valmis­tuk­seen kol­ma­sosan siitä ajas­ta minkä naiset… eli neljä­sosan kaik­keen ruuan­valmisuk­seen käyte­tys­tä ajas­ta. Oikea pros­ent­tio­su­us olisi siis ollut käyt­tämäni 90 pros­entin sijaan 75. 

    Kun tähän lisätään ruokakau­pas­sa käyn­ti, hipoo nais­ten osu­us ajankäytöstä 90 prosenttia. 

    Olen huo­man­nut, että miehet tekevät vain kauhean numeron aina keit­tiössä hääräämis­es­tään. Siitä ehkä tämä harhaku­va hei­dän suures­ta työmäärästään kyökin puolel­la juon­tuu.… Tehdään muka niin gourmeta, niin gourmee­ta ja se vai­mon joka päivä vään­tämä liha-maka­roni­laatikko tms. ei ole mitään. Sit­ten he vielä jät­tävät yleen­sä kaiken meuhkaamisen­sa jälk­i­työn vaimolle, joka sit­ten käyt­tää yhden työvuoron ras­sates­saan kuiv­unei­ta kul­ho­ja ja kat­tiloi­ta epäkätevän sun­nun­taikokin jäljiltä. 

    Näin on jämpti!

  40. Juani­ton aja­tus perhe-elämästä: 

    “On paljon hyö­tyä elää van­hempi­en­sä kanssa koko ikä”

    Heh, heh.. tämä nau­rat­ti ihan kiitet­tävästi. Oli­han se tarkoi­tus? Muute­taan vain mekin kaik­ki kes­ki-ikäiset lap­su­u­denkoti­imme omine lapsinemme takaisin, niin opimme kokkaa­maan ja mitä kaikkea vielä… Tun­tuu vain, että äiti­ni lait­taisi hant­ti­in, mut­ta enköhän saisi hänet vaku­ut­tumaan tästä Juani­ton hyötynäkökulmasta.

  41. Eli­na:
    Tai­dat hailahdel­la laidas­ta toiseen intressin mukaan. C‑vitamiini on asko­r­bi­ini­hap­po ja se on hapan­ta niin kuin kaik­ki hapot, tun­tuu hap­pa­mal­ta ja mais­tuu hap­pa­mal­ta. Ei ehkä sin­ulle kun olet niin tot­tunut. Se on hel­posti mitat­tavis­sa. Jos mehu­un, ja kaik­keen muuhun pitää lisätä sitä, se ker­too mehun vita­mi­i­ni laadus­ta tai ruokavalion laadus­ta tai ruoka­tot­tumuk­sien laadusta. 

    Lihavu­ud­es­ta, ok taulukko on van­ha (5vuotta, ei sen jäl­keen dra­maat­tisia muu­tok­sia ole ollut). Minä ainakin etsin tieto­ja ja lähteitä, mut­ta mis­sä ovat sin­un? tähän asti ne perus­tuu pelkkään ennekkolu­u­loi­hin, mitään esit­tämäsi tietoa ei pidä paikkaa eikä ole perustel­tu (kun et jak­sa etsiä). Lihavu­us on kas­va­va ongel­ma koko EU alueel­la, suomes­sa myös. Erot mait­ten välil­lä, eli etelä ja pohjois EU ovat noin 10%-yksikköä maksiimissaan. 

    Jatko-opiskil­i­jana asun opiske­li­ja asun­to­las­sa ja ran­skalaiset naa­pu­rit kum­mak­su­vat paljon sin­un väit­teitä että ran­skas­sa ei lue­ta kieliä vas­ta 12 vuo­ti­aana. Sen on van­hempi­en päätet­tävis­sä jos aloite­taan aikaisem­min tai ei, mah­dol­lisuuk­sia on, ja nykyään niitä käytetään. Nykyn­uoret puhu­vat yhtälail­la englan­tia kuin suomessakin.

    Väite “Van­hempi sukupolvi Ran­skas­sa on huo­mat­tavasti vähem­män koulutet­tu kuin tääl­lä” onko tuo hatus­ta vedet­ty? Yleis­es­ti se ehkä pitää paikkaa riip­puen mitä kolu­tus­ta tarkoi­tat, mut­ta se “huo­mat­tavasti”, mitä sil­lä tarkoi­tat? onko taas se sun 90%? Mainit­sit jotain tiedonhaus­ta ja kri­it­tistä tiedon arvioin­tia!!!. Eikö ran­skas­sa men­nä yhdessä per­heen kanssa ostok­sille tai lähetetään lapset tai miehet ostok­sille, eikö per­he­jullis­sa miehet nimeno­maan kokkaa­vat kuten yleen­sä suur­ta­pah­tu­mis­sa?, eikö nyky­par­it jakaa kotite­htävät aika oikeudenmukaisesti.

    Kauneus on kat­so­jan silmis­sä, ja alen­tu­vu­us kuuli­jan päässä, varsinkin kun ollaan keskustelus­sa jos­sa ei ole mitään syytä alen­taa ketään. Älä ymmär­rä sitä noin kos­ka niin en tarkoi­ta, sen jo sanoin. Oppimi­nen aina kan­nat­taa, sin­ulle, mimulle, kaikille eikä tyy­tymi­nen nykyti­laan, nii­in kuin itse sanoit, ole suositeltavaa jos on mah­dol­lisu­us oppia lisää. Tämä EI OLE alen­ta­va. Alen­tavaa on elää ennäkkölu­u­lo­jen vankina.

    Nyt läh­den espan­jaan naut­ti­maan hyvästä ruoas­ta, liikku­maan ulkona mielyt­tävässä ilmas­sa ja juo­maan oikea­ta appel­si­in­ime­hua luon­nol­lisen asko­r­bi­ini­hapon kerä, ja tuot­ta­maan CO2 päästöjä, mut­ta toisaal­ta ajan pöräl­lä ympärivuo­den. Hyvää joulua kaikille.

  42. Osmo,

    Onko tämän ketju­un lisäämäsi kuvan tarkoi­tus vaku­ut­taa mei­dät ran­skalaisen päivit­täis­tavarakau­pan yliv­er­taisu­ud­es­ta..? Epäon­nis­tunut veto ainakin min­un mielestäni. 

    Mikäli tämä on palve­lutis­ki, niin ihmette­len näitä epäekol­o­gisia muovikääre­itä lihan ympäril­lä. Määrät vaikut­ta­vat kyl­lä turhan isoil­ta itsepa­lve­lutiskin tarjonnalle? 

    Onko val­o­tus ollut jotenkin pielessä humalati­lan tai muiden ulkois­t­en olo­suhtei­den vuok­si vai mis­tä tämä kamala vio­letin hohtoinen väri lihas­sa. Eipä kyl­lä herätä ainakaan min­un ruoka­halu­ani nämä kel­muun pakatut kuolleen eläi­men kim­paleet kirkkaan­vihreän tekokasviksen seassa. 

    Mut­ta kyl­lähän sitä kan­nat­taa aina muu­ta­ma tuhat kilo­metriä lennel­lä päivit­telemään Suomen huonom­muut­ta asi­as­sa kuin asiassa…

  43. Eli­na:

    “Niin, mik­si juuri ruokailun pitäisi olla esteet­ti­nen ja sosi­aa­li­nen tapah­tu­ma? Mik­sei esim. auton tankkauk­sen tai suihkus­sa käynnin…”

    Sinivihreä:

    Itse veikkaisin, että kyseessä on se että pitkään jatkunut­ta toim­intaa ale­taan nimit­tää kult­tuurik­si — etenkin jos toim­intaan on mah­dol­lisu­us liit­tää ripaus turhamaisuutta.

    Niin ja mik­si Suomes­sa ei ole kehit­tynyt ran­skalaista ruokakult­tuuria: oma veikkauk­seni on se, että surkea ilmas­tomme on tar­jon­nut pakol­lista puuhaa sen ver­ran, että ruokailun turhamaisu­ud­es­ta ei ole ehdit­ty naut­tia kuin aivan viime vuosikymmeninä.

  44. Mie­lenki­in­toinen kysymys on se on että jos tuo Osmon ran­skalainen kaup­pa tiput­te­taisi­in Osmon naa­puri­i­in Kata­janokalla niin pär­jäisikö se siel­lä? Väitän että pär­jäisi, siinä kuin ital­ialaiset trat­to­ri­at pär­jäävät Töölössä. Tarkoi­tan että Berlus­coni on oike­as­sa, välimerelli­nen ruokakult­tuuri on monin tavoin parem­paa ja tämä ei ole kult­tuurire­lati­ivi­nen asia sen enem­pää kuin makuaisti on. Amerikkalaiset brandä­sivät ja ketjut­ti­vat jo espres­so-baarin, seu­raa­vana vuorossa deli?

    Suo­ma­laisen ruokakau­pan duop­o­li tuot­taa kaup­po­ja jois­sa on yleis­es­ti ottaen kaik­ki mah­dolli­nen pielessä. Kun on kak­si vai­h­toe­htoa niin on tuu­di­tut­tu siihen, että toisen val­it­se­va asi­akas on löytänyt omansa.

    Toisaal­ta on nämä isot automar­ketit. Jos sinne nyt itsen­sä raa­haa niin olet­taisi että hin­nat on alhaiset ja valikoima val­ta­va. Vaan ei. Paras näistä on Sel­l­on City­mar­ket, ja esim. sen liha- tai kalatis­ki ei poikkea eduk­seen mis­tä tahansa Hakaniemen hallin liik­keestä. Eikä se hin­tata­sokaan niin erikoinen ole. Kau­pan alal­la pelätäänkin, ja syys­tä, että joku kan­sain­vä­li­nen jät­ti malli­in Wal­mart tun­kee markki­noille ja kool­laan kil­pailee mar­ket­tien kat­teet nollaan.

    Toisaal­ta lähikaup­pa. Näi­den kuole­maa on vah­vasti liioitel­tu ja kau­pan piiristäkin alkaa kuu­lua puhei­ta automar­ketkra­pu­las­ta. Van­he­va ja yhä mukavu­u­den­haluisem­pi väestö ei jak­sa rava­ta hehtaar­i­halleiss­sa ja ajel­la kehäteitä pitkin. Toisaal­ta kas­va­va ja mak­sukykyi­nen gas­tronomis­es­ti vaa­ti­va väestönosa halu­aa tuore­tuot­tei­ta tuoreena, eikä niin että ruo­ka oste­taan ker­ran viikos­sa. Pitäisi olla hyvät tuoret­ta leipää, hyvälaa­tu­isia hedelmiä ja kasviksia, ja fik­susti koot­tu juusto‑, liha- ja kalatis­ki. Eli aika lail­la sitä mitä tuol­lainen etelä-euroop­palainen pikkukaup­pa tar­joaa. Mut­ta kaup­pa halu­aa pyörit­tää kul­ma-alepaa sekun­dav­er­siona automar­ketista joka toimii täysin samal­la valikoimal­la ja logi­ikalla, vain pienem­mässä mit­takaavas­sa. Ei ihme ettei kivi­jalka­kaup­pa kannata.

    Jos nyt saisi­vat edes jotain perusasioi­ta kun­toon: Viimek­si kun olin Ital­ias­sa, pikku­rui­sista lähikaupoista joi­ta meil­lä kai sanoit­taisi­in kioskeik­si sai tuoret­ta leipää, muu­ta­maa juus­toa ja eril­laisia leikkeleitä. Pyy­det­täessä myyjä halka­si sämpylän ja lait­toi sinne väli­in mitä asi­akas halusi. Min­un lähi­mar­ketis­sa on lihatiskiä vastapäätä vaku­umi­pakat­tu­ja sämpylöitä.

  45. Tässä taas hiukkasen dataa märe­hdit­täväk­si ja mure­hdit­tavak­si tänne Osmon ystäväl­lis­es­ti tar­joa­maan ylipaineventtiiliin.

    WHO:n sivuil­ta löy­tyy “core health indi­ca­tors”. Kreikan tiedot ovat vuodelta 2004, Suomen vuodelta 2001. 

    http://www.who.int/whosis/en/index.html

    Näyt­täisi siltä, että kreikkalaiset isän­nät päi­hit­tävät suo­ma­laiset, mitä tulee pain­oin­deksin 30 ylit­tävien osu­u­teen aikuisväestössä. 

    Kuten viime vuosi­na maas­to­hi­ih­dos­sakin, suo­ma­lais­ten maine myös pain­oin­dek­si­ti­las­tois­sa näyt­täisi ole­van pul­lea­poskisten tyt­tösten varassa.

    >Fin­land
    Indi­ca­tor 2001
    Preva­lence of adults (15 years and old­er) who are obese (%) males ? 21.2
    Preva­lence of adults (15 years and old­er) who are obese (%) females ? 23.5

    >Greece
    Indi­ca­tor 2004
    Preva­lence of adults (15 years and old­er) who are obese (%) males ? 26.0
    Preva­lence of adults (15 years and old­er) who are obese (%) females ? 18.2

  46. Juani­to,

    Miten niin hailahte­len (hauskan verbin olet keksinyt :))? Hedelmien esim. sitrushedelmien hapan maku tulee muista orgaani­sista hapoista, ei C‑vitaminiista. Pinaatis­sa on enem­män asko­r­bi­ini­hap­poa kuin appel­si­inis­sa. Uusi peruna on myös hyvä C‑vitamiinin lähde. Silti pinaat­ti tai peruna ei ole lainkaan hapan. Ei myöskään ole ole­mas­sa, kuten san­ot, mitään luon­nol­lista ja luon­no­ton­ta asko­r­bi­ini­hap­poa. Sama aine, sama molekyyli­rakenne oli se sit­ten kasvikses­sa luon­nos­taan tai lisät­ty johonkin.

    Kemia ei tai­da olla vahv­in­ta alaasi, Don Juanito?

    Ja miten niin olen “tot­tunut” C‑vitamiiniin. C‑vitamiiini on vält­tämätön­tä elin­toimin­noille esim. rau­dan imey­tymiselle. Sinä olet siihen aivan samoin tot­tunut, kos­ka siel­lä ilmeisen hengis­sä olet. 

    Lihavu­us­taulukos­sasi uusin tieto on vuodelta 2001 eli kerät­ty tieto on täl­löin var­masti jo vuodelta 2000. Oma linkki­ni on vuodelta 2006. Kumpi mielestäsi ker­too nyky­hetkestä paremmin?

    En ole sitä pait­si het­keäkään väit­tänyt, etteikö Suomes­sa olisi lihavu­u­songel­maa. Olen vain kiistänyt myytin, että suo­ma­laiset oli­si­vat Euroopan lihavin kansa. Meil­lä on vielä suh­teel­lisen vähän aivan ylil­i­havia ihmisiä, mut­ta kärkipäässä kyl­lä ollaan keskiar­vo­jen tasol­la. Jokaisen tulisi tässä asi­as­sa sanan­mukaises­ti kat­soa peili­in ja huole­htia varsinkin lap­sien­sa ter­veel­lis­es­tä ruokavaliosta. 

    Vilkaise Kenin linkit­tämiä taulukoi­ta. Sieltä saat vas­tauk­sen kysymys­tul­vaasi. En viit­si taulukkoa tähän purkaa. Mikäli osaat tulki­ta täl­laista perus­taulukkoa, niin voit laskea sieltä, että nais­ten 90 pros­entin osu­us ruuan­valmis­tus­pros­esis­sa Ran­skas­sa on varsin lähel­lä oikeaa. “Ennakkolu­u­loni” oli siis ehdot­toman oikeutettu. 

    Tun­nen Ran­skan koulu­jär­jestelmän hyvinkin. On tot­ta, että yksi­tyisk­ouluis­sa voi vali­ta kieliä jo ecole pri­mairen tasol­la, mut­ta mikään pakko ei näin ole tehdä. Julkisen puolen kouluis­sa ei tätä mah­dol­lisu­ut­ta ole. Tääl­lä Suomes­sa jokainen lap­si aloit­taa vier­aan kie­len 8–9 ‑vuo­ti­aana. Olisi hie­man outoa, mikäli kieli­taito ei tääl­lä muo­dos­tu­isi parem­mak­si. Mikähän tässä on se “ennakkolu­u­loni”.

    Hauskaa Espan­jan matkaa! Ilmeis­es­ti oletkin sieltä kotoisin?

  47. Sen jäl­keen, kun suo­ma­lainen on oppin­ut äidinkie­len­sä lisäk­si toisen koti­maisen, ei hän vielä kovin kieli­taitoinen ole. Kun suo­ma­lainen on oppin­ut kah­den koti­maisen lisäk­si vielä englan­tia ja ran­skaa, hän on yhtä kieli­taitoinen kuin ran­skalainen opit­tuaan vain englan­tia. Suomes­sa opiskel­laan paljon kieliä, mut­ta me olemme kak­si kieltä taka-ase­mas­sa ran­skalaisi­in, sak­salaisi­in tai englan­ti­laisi­in nähden.

  48. Eli­nalle:
    Oike­as­sa olet, kiitos viestistä ja tiedoista. Tämä viestisi oli huo­mat­tavasti “asialli­nen”, rauhanomainen ja kiva lukea. Kemia on todel­la yksi min­un vahvoista osaamisalueista mut­ta ei todel­lakaan elin­tarvikekemia. Min­un pää C‑vitamiini lähde taitaa olla habanero-chili, suosit­te­len. Olen kotoisin Etelä Amerikas­ta, mut­ta asun­nut pitkään suomes­sa opiskele­mas­sa ja työs­sa. Pahoit­te­len kun keksin “uusia ver­be­jä” mut­ta joskus on pakko impro­vi­soi­da kun ei tuu muu­ta mieleen. Jatke­taan ensi vuona.

    Hyvää joulua

  49. Osmon jutut sen kuin paranee: 

    “kun suo­ma­lainen on oppin­ut kah­den koti­maisen lisäk­si vielä englan­tia ja ran­skaa, hän on yhtä kieli­taitoinen kuin ran­skalainen opit­tuaan vain englantia.”

    Ei näem­mä riitä, että suo­ma­laisil­la ei ole ruokakult­tuuria, nyt heil­lä ei Osmon mukaan ole kieltäkään. Onko­han tääl­lä Suomes­sa mitään hyvää pait­si tietysti Osmo itse… 

    Osmon kaa­van mukaan yksin englan­nin kieltä hal­lit­se­va on kieli­taitoisem­pi kuin vaikka­pa suomea, ruot­sia, nor­jaa, tan­skaa, saamea, unkaria, bul­gar­i­aa, ital­i­aa, flaamia ja kreikkaa hal­lit­se­va ihminen? 

    Kaa­van muo­to on (suo­mi+ ruotsi,+englanti+ranska) = (englan­ti+ ran­s­ka). Pitkän matem­ati­ikan luke­neena huo­maan kaavas­ta ilman eril­listä lasku­toim­i­tus­ta, että suo­mi = 0, ruot­si =0, kuten siis kaik­ki muutkin pie­nien kielialuei­den kielet. 

    Kieli­taitoa mitataan siis sil­lä kuin­ka mon­en ihmisen kanssa voi kom­mu­nikoi­da? Tässä tapauk­ses­sa ummikkoki­inalaiset ovat maail­man kieli­taitoisimpia ihmisiä. 

    Meitä suo­ma­laisia on vähän, mut­ta kielelli­nen kult­turimme on suun­nat­toman rikas. Suomes­sa paine­taan kir­jo­ja enem­män kuin koko Afrikas­sa yhteen­sä. Meil­lä on enem­män sanomale­htiä kuin ara­bi­maail­mas­sa yhteen­sä. En väheksy­isi suomen kie­len hallintaa mis­sään mielessä. On val­ta­va rikkaus osa­ta jotain tyystin eri­laista kieltä kuin esim. Osmon mainit­se­mat maail­man valtakielet.

  50. Tässä vielä tuore selvi­tys lihavu­ud­es­ta Euroopas­sa. Merkit­tävä lihavu­us (BMI yli 30) on tosi­aan vielä tääl­lä ihan Euroopan keskikas­tia kuten tek­stis­sä san­o­taan. Tämä on myös raja, jol­loin ter­veyshai­tat jyrkästi lisään­tyvät. Työter­veyslaitok­sen tutkimuk­sen mukaan mm. sairaus­pois­saolot töistä lisään­tyvät vas­ta tämän indek­silu­vun kohdalla. 

    http://www.kotilaakari.fi/uutisia/?y=&p=&id=151

  51. Eli­na on tahal­laan ymmärtämät­tä, mitä kir­joite­taan voidak­seen haas­taa riitaa. Yritin vain sanoa, että kah­den paikalliskie­len loukus­sa ole­vien suo­ma­lais­ten on pieni pakko opiskel­la kieliä enem­män kuin englan­ti­lais­ten tai ranskalaisten.

    Mut­ta käy­dään tuo­ta Eli­nan matem­ati­ikkaa läpi.
    Ihmiselle on tärkeätä osa­ta oma äidinkie­len­sä. Tässä Ran­s­ka ja Suo­mi ovat yhtä hyviä. On yhtä arvokas­ta osa­ta äidinkie­lenään Suomea tai Ranskaa.Tämän lisäk­si nyky­maail­mas­sa tarvi­taan kieliä, joil­la voi kom­mu­nikoi­da muiden maid­en ihmis­ten kanssa. Tässä Ran­s­ka on aika paljon parempi.

    Jos osaa vain Ran­skaa, osaa äidinkie­len­sä ja yhden kan­sain­välisen kie­len. Jos osaa Suomea ja Ran­skaa, osaa äidinkie­len­sä ja yhden kan­sain­välisen kie­len. Toki maail­mas­sa on sil­loin noin viisi miljoon­aa ihmistä enem­män, joiden kanssa kom­mu­nikoi­da. Sanois­in kuitenkin, että Ran­skalaiselle olisi aika hyödytön­tä opiskel­la Suomea, vaik­ka olisikin sen jäl­keen yhtä kieli­taitoinen kuin se suo­ma­lainen, joka on opiskel­lut Ranskaa.

  52. En ymmär­rä miten monipuolis­es­ti har­joit­tel­e­val­la voidaan tarkoit­taa väi­teesstä “Urheilua monipuolis­es­ti har­ras­taval­la miehel­lä pain­oin­dek­si on käytän­nössä aina yli tuon 25”. Olen har­ras­tanut ainakin kestävyysjuok­sua, miekkailua, voimailua, uin­tia ja jalka­pal­loa, eikä BMI ole koskaan ollut yli 22. Eikä monil­la tuttavillanikaan.

    Tot­takai monil­la on, mut­ta kaik­ki eivät tur­poa kuin pullataikina.

  53. Osmon käsi­tys kieli­tai­dos­ta ker­tauk­sen vuoksi: 

    “Kun suo­ma­lainen on oppin­ut kah­den koti­maisen lisäk­si vielä englan­tia ja ran­skaa, hän on YHTÄ KIELITAITOINEN kuin ran­skalainen opit­tuaan vain englan­tia.” (ver­saali min­un lisäämäni)

    Miten tämän voi ymmärtää väärin sen enem­pää tahal­laan kuin tahat­tomasti? Suomen ja ruotsin kielel­lä ei siis ole mitään merk­i­tys­tä kieli­taidon kannal­ta. Vain esimerkkikiele­si ovat kieli­taitoa. Vaik­ka kir­joit­ta­maasi miten päin kään­telisin, niin en sen sanomaa muuk­si saa muuttumaan. 

    “suo­ma­lais­ten on pieni pakko opiskel­la kieliä enem­män kuin englan­ti­lais­ten tai ranskalaisteisten”

    Kyl­lä… ja sik­si olem­mekin kieli­taitoisem­pia, emme vähem­män kieli­taitoisia! Minus­ta on paljon arvokkaam­paa osa­ta suomea kuin joka Lui­gin, Johnin ja Abdul­lahin sönköt­tämää englantia. 

    “Sanois­in kuitenkin, että Ran­skalaiselle olisi aika hyödytön­tä opiskel­la Suomea”

    Ei mikään ole hyödytön­tä, kaik­ki oppimi­nen on hyödyl­listä kuten jo viisas Juanit­o­mme tääl­lä opasti 😉 Ja var­masti sel­l­ainen ran­skalainen, joka opiskelee suomen kieltä tulee tänne joskus, ja sil­loin hänelle on osaamis­es­taan paljon iloa ja hyö­tyä… Hän voi vaik­ka tutus­tua suo­ma­laisi­in, kau­ni­isi­in naisiin.

    Sen ver­ran muuten voisit opetel­la tätä min­ulle niin rakas­ta suomen kieltä, vaik­ka sitä halvek­sit, että opet­telisit kir­joit­ta­maan kielet ja kansal­lisu­udet pienel­lä alkukir­jaimel­la kuten kuuluu. 

    (Ollaan vähän kaukana ruoka­teemas­ta, mut­ta ei se mua ainakaan haittaa)

  54. Tiedemies,

    Huonos­ti muo­toilin, olet oike­as­sa. Piti pain­ot­taa lauseessa laje­ja, jois­sa lihas­mas­saa kerätään ihan tarkoituk­sel­la. Kestävyysjuok­su nyt esimerkik­si tekee har­ras­ta­jansa kuiv­akak­si ja usein peräti alipainoiseksi. 

    Jos mies on harteikas­ta ja vant­ter­am­paa sort­tia (merenkulk­i­jakansaa, Make huom..), niin eipä paljon tarvitse lihas­ten pääl­lä olla ras­vaa, kun tuo 25 ylit­tyy. Eihän ne nyt niin suuria kilo­ero­ja ole. En nyt pitu­ut­tasi tiedä, mut­ta min­ul­la 166-sent­tisenä ero 22:sta 25:een on kym­menisen kiloa. Ei mikään fun­dametaa­li­nen ero. Vaatekoko kolmeku­toses­ta kolmekasi­in tai neljäänkymp­pi­in suunnilleen.

  55. Kielel­lä on mitä suurim­mas­sa määrin väli­neelli­nen arvo. Roman­tikot ker­tokoot enem­män siitä tois­es­ta puoles­ta… Kie­len väli­neelli­nen luonne oikeut­taa siihen, että kieli­taitoa arvioitaes­sa on mielestäni hyvinkin rel­e­vant­tia arvioi­da, miten käyt­tökelpoinen kieli on kom­mu­nikoitaes­sa oman välit­tömän elin­pi­irin ulkop­uolis­ten henkilöi­den kanssa. Kukin voi vaik­ka euron kolikon klaava­puolelta kat­so­ma­l­la arvot­taa suo­ma­laisille pakol­lisen kieli­v­a­likoiman arvon euroop­palais­es­ta näkökulmasta.

  56. Don Juani­to,

    Ei uusia ver­be­jä tarvitse mil­lään muo­toa pahoitel­la. Sanoin haus­ka ver­bi ja tarkoitin sitä! Kaik­ki (kuten nimeltä mainit­se­ma­ton Osmo) eivät kylvä epäym­mär­ret­tävää iro­ni­aa joka käänteessä. 

    Suo­mi onkin siitä mie­lenki­in­toinen kieli, että sano­ja voi muo­dostel­la pitkälle mie­len­sä mukaan ja tul­la kuitenkin hyvin ymmärretyksi. 

    Hailahdel­la voisi olla ailahtelun ja hai­hat­telun yhteismerkitys.. 

    Suo­ma­lainen voi sanoa esim. määrit­telemät­tömän objek­tin pudotes­sa kosteaan kohtaan esim. plump­sah­taa, plömp­sähtää, plät­sähtää, plöt­sähtää.. jne. Näitä voi kek­siä itse lop­ut­tomi­in, mut­ta kuitenkin jaamme intu­iv­i­ti­ivis­es­ti saman merkityksen.

  57. “Suo­ma­laisia lehmiä pide­tään sisätilois­sa paikoil­laan ei vain vasikkoina vaan koko ikän­sä. EU on yrit­tänyt vaa­tia lehmille oikeut­ta jalotel­la, mut­ta Suomes­sa asu­taan niin tiheästi, ettei lehmien ulkoilut­tamiseen löy­dy maas­ta tilaa, minkä vuok­si määräys­tä ei kai ole pan­tu tääl­lä toimeen.”

    Oma käsi­tyk­seni on, että lehmiä kesäaikaan jaloitute­taan aika hyvin EU:sta riip­pumat­ta. Ainakaan en yhtään tilaa tiedä, mis­sä näin ei tehtäisi. Minkä en todel­lakaan väitä tarkoit­ta­van sitä, etteikö myös olisi tilo­ja, jos­sa näin ei toimita.

    Nykyään­hän automa­ti­soidut lyp­sykoneet johta­vat siihen, että pelkästään tehokku­u­den nimis­sä on järkevä rak­en­taa nave­tat niin, että lehmil­lä on ympäri vuo­den mah­dol­lisu­us liikkua vapaasti. Teho­tuotan­nos­sa lehmien mah­dol­lisu­us liikkua toteu­tuu parem­min kuin parsinavetoissa.

  58. En usko Osmon ole­van sinän­sä suomea tai ruot­sia vas­taan. Tulk­it­sen tässä käyte­tyn kier­toil­maisua van­halle poli­it­tiselle kiis­taka­pu­lalle, että ruotsin opiskelem­i­nen pitäisi olla vapaae­htoista suomenkieliselle, jos lap­si kor­vaisi sen jol­lain val­takielistä. En ymmär­rä mik­si asi­aa ei voi sanoa kiertelemät­tä. Ellei ole kiikaris­sa joku poli­it­ti­nen työ­paik­ka, ja siinä tapauk­ses­sa tämän ääneen sanomi­nen on poli­it­tis­es­ti niin epäko­r­rek­tia, ettei sitä ainakaan Helsingis­sä voi tehdä. Ei edes vuon­na 2007. 

    Samaan Suomes­sa käytet­ty­i­hin kier­toil­maisu­jen sar­jaan kuu­lu­vat Nato ja USA. Niistä puhut­taes­sa kuu­luu maini­ta, että Venäjä ei ole Suomelle soti­laalli­nen uhka. Samas­sa yhtey­dessä ei kuu­lu maini­ta, että Euroopan tur­val­lisu­us rak­en­tuu mon­en eril­lisen organ­isaa­tion varaan, joiden tehtävä on inte­groi­da isot ja pienet euroop­palaiset maat. Ran­s­ka ja Benelux-maat aloit­ti­vat tämän pros­essin sit­o­ma­l­la Ital­ian ja Sak­san taloudel­liseen yhteistyöhön kanssaan, kos­ka siel­lä havait­ti­in ensim­mäisek­si, että kansal­lis­val­tiot eivät jää his­to­ri­aan USA:n ja NL:n määrätessä suun­nan. Toisen maail­man­so­dan jäl­keen tämä oli yleis­es­ti hoet­tu näke­mys, kos­ka oli­han jo 1800-luku ollut suur­val­to­jen aikaa, ja sodan uskot­ti­in vain vahvis­ta­van kehi­tys­tä. Niin se maail­ma muut­tuu ja jotkut val­tion­päämiehet ovat kaukonäköisem­piä kuin toiset (tämä ei ole tarkoitet­tu piikik­si Odelle).

  59. Suomea ja ruot­sia on tietenkin hyvä osa­ta kun asuu tääl­lä, mut­ta ei niitä tule huo­man­neek­si useim­mis­sa tilanteis­sa jois­sa ns kieli­taidol­la on käyttöä. 

    Tein­inä puhuin suju­vasti suomea, ruot­sia, englan­tia ja sak­saa ja olin siitä kieltämät­tä vähän pol­leana, kunnes reilasin parin sveit­siläisen kaverin kanssa jot­ka puhui­v­at vaan kolmea kieltä, ran­skaa, sak­saa ja englan­tia. Tunne siitä että osaan paljon kieliä katosi jonnekin. 

    Tässä muiden jatkok­si pari irral­lista kom­ment­tia, jot­ka eivät ollenkaan liity aiheeseen.

    Meil­lä Suomes­sa on asi­at main­iosti: on sauna, oma kieli, ja kaikkea ain­ut­laa­tu­ista, mut­ta onhan se niinkin että tuol­la ulkona on maail­ma jos­sa näil­lä mei­dän jutu­il­la ei aina ole suo­ranaista käyt­töä. Jos jotkin asi­at ovat siel­lä parem­min, en näe mikä kieltää vähän haikaile­mas­ta niiden perään.

    Vähän ihmette­len sitä, että jotkut kom­men­toi­jista ovat niin vah­vasti koke­neet täl­lais­ten aihei­den käsit­te­lyn niin, että se hal­ven­taa meitä, ettemme elä oikein, ja että mei­dän omia hieno­ja jut­tu­ja ei arvosteta. 

    En ymmär­rä oikein sitäkään, mik­si joka ker­ta kun blogin­pitäjä on käynyt jos­sain ulko­mail­la, jonkun on aina pakko tehdä iso numero lentämisestä. 

    Enkä aja­tus­ta johta­jan opetuk­sista ala­maisilleen (ja karus­ta todel­lisu­ud­es­ta kulissien takana). Tässä mieliku­vas­sa oli ehkä jotain järkeä viimek­si itä­naa­puris­sa isä aurinkoisen aikaan.

  60. Muis­telin jostain luke­neeni tai kuulleeni ohi­men­nen tuos­ta lehmien ulkoilu­tussään­nöstä. Ja niin­pä näyt­täisi ole­van: http://www.kotiseudunsanomat.fi/uutiset.php?ID=723. Kovin har­jaan­tunut Fin­lex-käyt­täjä en ole, mut­ta näyt­täisi pitävän paikkaansa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960396, 18 §. Artikke­lin mukaan tämä ei johdu EU:sta vaan on ihan kansal­lista säädän­töä. Onko EU kuitenkin yrit­tänyt jotain asian tiimoil­ta mut­tei ole men­nyt läpi?

    Ja nyt muis­tankin mihin liit­tyen olin asi­as­ta ohi­men­nen kuul­lut. Kyse oli siitä että lehmiä pitää lain mukaan ulkoilut­taa mut­ta van­huk­sia ei tarvitse.

  61. “… suo­ma­lainen kar­jat­alous, jos­sa lehmät eivät pääse lai­tumelle koskaan eläessään. Muual­la ne laidun­ta­vat niity­il­lä ja kerätään illal­la lypset­täviksi, mut­ta Suomes­sa sel­l­ainen toisi maat­alouteen liikaa työpaikkoja.”

    Ainakin meitä lähin­nä ole­van maitoti­lan lehmät kyl­lä liikku­vat kesäaikaan niityl­lä… tiedän kun ne näkyvät mukavasti olo­huoneen ikkunasta.

  62. Eli­na, olet kir­joit­tanut jo 22 kom­ment­tia yhteen kir­joituk­seen. Pitäisköhän sun perus­taa oma blo­gi, se voisi helpottaa.

  63. Jus­si,

    21 (tai nyt siis 22), ensim­mäi­nen Eli­na en ole minä, joskin mielipi­de olisi hyvin voin­ut olla min­un, niin en tehnyt numeroa.. 

    Mik­sei blo­gin voisikin perus­taa.. kai niitä net­ti­avaru­u­teen mah­tuu. Lähin­nä min­un kyl­lä pitäisi tehdä vaikka­pa TÖITÄ!

  64. Sep­po H, 

    Jäin samaa miet­timään. Käsit­tääk­seni suurin osa lehmistä kyl­lä pääsee kesäl­lä ulos Suomes­sa. Yritin jopa etsiä tietoa kuitenkaan onnistumatta. 

    Ja pää­sevätkö ne sit­ten muual­la use­am­min? Tietysti kaikkien lehmien pitäisi päästä ja tiedän kyl­lä, etteivät ne isoil­la tiloil­la useinkaan laidunna.

  65. Sori Jus­si, kun taas kirjoitan. 

    Jos osal­lis­tun keskustelu­un, niin min­ul­la on valitet­ta­va ja aikaavievä pakkomielle tark­istaa kaik­ki puh­taal­la per­stun­tu­mal­la heit­e­tyt jutut, jot­ka vaikut­ta­vat mielestäni vääriltä. Onnek­sesi (ja muidenkin) osal­lis­tun kuitenkin vain har­voihin aiheisi­in 🙂 . Toisaal­ta tässä sivistyn ainakin minä itse..

    Osmo väit­ti, että Suomes­sa lehmät laidun­ta­vat vähem­män kuin Ran­skas­sa. Näin voikin olla, mut­ta Suomen osalta tilanne on tämä: Sit­er­aaus on maaseu­tuyrit­täjien ammat­ti­julka­isu Ajurista. 

    Artikke­li Helinä Kala­ja-Alt­in­bas 2.5.2006

    Suomes­sa 90-luvun lop­ul­la laidun­si yli 90% kar­jas­ta ja laidun­t­a­mi­nen on meil­lä edelleen yleisin lehmien kesäruok­in­ta­muo­to, mut­ta suuris­sa kar­jois­sa ei enää itsestäänselvyys. 

    1.7.2006 päät­tyy 10 vuo­den siirtymäaika

    lyp­sylehmien ja hieho­jen tulee kesäaikana päästä lai­tumelle tai niille on jär­jestet­tävä muu tarkoituk­sen­mukainen tila liikun­taa varten

    jaloittelu/laiduntamispakko 60 päivää, 1.5.–30.9. kos­kee kytket­tynä pidet­täviä eläimiä

    kos­kee vain lyp­sykar­jaa ja yli 8 kk ikäisiä hieho­ja jot­ka on rek­isteröi­ty maidontuotantoon

    jaloit­te­lu­tarhas­sa tilaa vähin­tään 6 m²/eläin, aina vähin­tään 50 m²

    lään­in­hal­li­tus voi myön­tää (ker­ral­la 3 vuodek­si) poikkeusluvan

    –Laidun­t­a­mi­nen ei saa olla har­ras­tus­ta ja puuhastelua, sen toki täy­tyy olla myös kus­tan­nuste­hokas­ta, toteaa Mar­jat­ta Suvi­tie MTT:n kotieläin­tutkimus­laitok­selta Maaningal­ta ohjeis­taes­saan teemapäiväyleisöä Joen­su­us­sa jär­jeste­tyssä teemapäivässä.

    Valitet­tavasti en Ran­skas­ta vas­taavaa tietoa löytänyt, mut­ta epäilen, että suur­tiloil­la siel­lä lehmät ovat olleet sisäl­lä siinä mis­sä tääl­läkin, jollei enemmänkin. 

    Osmo on vain taas ollut tri­col­or-silmäl­a­sit päässä kat­sel­lessaan idyl­lisiä maisemia vuoren rin­teil­lä käysken­televine lampaineen… 

    Mut­ta kuten san­ot­tu aina­han Suomes­sa asi­at huonom­min ovat…Miten en sitä koskaan opi, voi minua!

  66. Min­ul­la ei ole mitään käsi­tys­tä tilanteesta Ran­skas­sa, kos­ka en ole siel­lä pyöräil­lyt, mut­ta muual­la lehmiä näkee ulkona vapaina nur­mikoil­la, eikä vain viidenkymme­nen neliön yksiöis­sä yhdessä seit­semän muun lehmän kanssa. (Mah­tuuko lehmä sel­l­aises­sa tun­gok­ses­sa edes kään­tymään?) Suo­ma­laiset lehmänkas­vat­ta­jat vas­tus­ti­vat tuo­ta direk­ti­iviä kohtu­ut­tomana. Suomes­sa näkee ulkona laidun­tavia lehmiä aika har­voin. Kasvuolot ovat heiken­tyneet aika paljon.

    Son­nia ja lihakar­jaa ei tarvitse päästää jaloit­tele­maan koskaan.

  67. Jaa että lehmät ja son­nit pakkaseen lumi­hankeen. Kan­nat­taa joskus käy­dä myös koti­maisil­la kar­jatiloil­la. Olo­suhteisi­in (ilmas­to, todel­lisu­ud­es­ta vier­aan­tunut dis­ney-eläi­nasiantun­ti­ja­sukupolvi) huomioon ottaen kaik­ki on helevetin hyvin.
    Ihmisen suhde eläimeen kier­outunut nykyään. Joo, ja samal­la todellisuuteen.

  68. En osaa sano mikä on oikein ja mikä liikaa vaa­dit­tu, mut­ta Välimeren maista (Ran­s­ka mukaan­lukien) on jäänyt mieleen se, että ruo­ka (louna­s­paikas­sakin) on suurem­mal­la toden­näköisyy­del­lä HYVÄÄ. Tämä ei ole tyyp­pi vaan laatukys­mys kos­ka kysymyk­sessä voi olla kanankoipikin. Juot­to­vasikoista en ryhty­isi hälinöimään (voi olla ilmankin), sil­lä hyvä kohtelu ei kyl­lä eläin­tä pahen­na (bressen kana vs. perus­broi­leri?). Minus­ta HYVÄ on kivem­paa kuin että ruo­ka on EI PAHAA tai KELVOLLISTA, lie­neekö elämän­laatukysymys? Saar­i­ois­t­en äitien tekemä ruo­ka ei ole tehnyt vaiku­tus­ta. Kau­pat taas myyvät sitä mikä kay kaupaksi…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *