Mitä Australia ensin, sitä USA perässä?

Oli kome­aa, että Austra­lian uusi hal­li­tus alle­kir­joit­ti Kio­ton sopi­muk­sen ensim­mäi­se­nä vir­ka­työ­nään. Nyt odo­tam­me enää USA:n pre­si­den­tin­vaa­le­ja. Sen jäl­keen alkaa tapah­tua. Ennus­tan, että kaik­ki maa­il­man­kaup­paan osal­lis­tu­vat maat pako­te­taan osal­lis­tu­maan ilmas­to­po­li­tiik­kaan. Tämä tulee mer­kit­se­mään myös Suo­mes­sa huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä kiream­piä toi­mia. Eihän meil­lä ole teh­ty ilmas­ton suo­je­le­mi­sek­si oikeas­taan vie­lä mitään.

43 vastausta artikkeliin “Mitä Australia ensin, sitä USA perässä?”

  1. Ennus­tan, että kaik­ki maa­il­man­kaup­paan osal­lis­tu­vat maat pako­te­taan osal­lis­tu­maan ilmas­to­po­li­tiik­kaan.” Jep, ja kep­pi­me­ka­nis­mi tähän on se iso paha WTO. WTO:n sään­nöt ekspli­siit­ti­ses­ti sal­li­vat tul­lit ympäristösyistä.

  2. Osmo:

    …maa­il­man­kaup­paan osal­lis­tu­vat maat pakotetaan…”

    Sini­vih­reä:

    Oli­kos se Sta­lin, joka kysyi paa­vil­ta, kuin­ka mon­ta divi­sioo­naa hänel­lä oli käy­tös­sään, kun paa­vi oli alka­nut puhua suul­la suuremmalla. 

    Ei suu­ria voi kukaan pakot­taa mukaan muu­ta kuin niil­lä ehdoil­la, jot­ka suu­ret itse itsel­leen hyväk­sy­vät. Itsel­leen voi tie­tys­ti aset­taa kuin­ka kunnianhimoisia/idioottimaisia vaa­tei­ta tahansa.

  3. Län­tis­ten teol­li­suus­mai­den osuus maa­il­man CO2-pääs­töis­tä aset­tuu arvios­ta riip­puen n. 33–40% haa­ruk­kaan. Maa­il­man CO2-pääs­tö­jen kas­vus­ta osuus on tie­tys­ti vie­lä monin­ker­tai­ses­ti pie­nem­pi. Kehit­ty­vät maat eivät hel­pol­la luo­vu hal­pa­hii­len anta­mas­ta vauh­dis­ta talous­kas­vul­leen, eikä aina­kaan Yhdys­val­lat — ja hyvä niin — suos­tu pääs­tö­jen las­ke­mi­seen hen­keä kohden.

    Teen­pä vas­taen­nus­tuk­sen. Vuon­na 2020 tai vii­meis­tään vuo­teen 2030 men­nes­sä ilmas­to­hys­te­ria kiin­nos­taa tut­ki­muk­sel­li­ses­sa mie­les­sä lähin­nä enää psy­ko­lo­gien armei­jaa. Ennus­tan myös, että kun totuus rupe­aa käy­mään sel­väk­si, Char­les Mac­kayn klas­sik­ko vuo­del­ta 1841 saa moder­nin hen­ki­sen perintönsä.

  4. Teol­li­suus­maat pitäi­si vel­voit­taa vähen­tä­mään pääs­tö­jään ja kehi­tys­maat väes­tön­kas­vu­aan. Jäl­kim­mäi­nen syö saa­vu­tuk­set edel­li­ses­sä sitä mukaan kun ko. maat sit­ten teollistuvat.

    Has­sua kyl­lä, että Kio­ton sopi­mus ei vaa­di Austra­li­aa edes vähen­tä­mään pääs­tö­jään vaan sal­lii niit­ten kas­vat­ta­mi­sen. Kai­pa tämä sit­ten rai­vaa nii­tä diplo­maat­ti­sia estei­tä jatkolta.

  5. Minä taas ennus­tan että kii­na­lai­set pyyh­ki­vät ko. pape­ril­la, noin niin kuin kuvain­nol­li­ses­ti tie­tys­ti, per**eensä. Heil­lä on sii­hen yksin­ker­tai­ses­ti varaa. Hurs­kai­ta kes­kus­te­lu­ja asian tii­moil­ta voi­daan tie­tys­ti käy­dä län­nen tren­dik­kääs­sä ilmas­to­nousus­sa ole­vien polii­tik­ko­jen kans­sa, jos arvoi­sat asiak­kaat niin haluavat.

    Hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen mää­rään vai­kut­taa lisää­väs­ti lähin­nä maa­il­man väes­tö­rä­jäh­dys, mut­ta sitä tor­ju­taan tie­ten­kin par­hai­ten vas­tus­ta­mal­la haja-asu­tus­ta, sau­nan­kiu­kai­ta ja ennen kaik­kea tuo­mal­la tän­ne jou­kot­tain uusia kulut­ta­jia väes­tö­rä­jäh­dyk­sen syn­ty­mais­ta.. Eikö niin?

  6. Ilmas­to­po­li­tii­kan kei­noi­na pääs­tö­kaup­pa ja ener­gia­ve­rot on sikä­li huo­no­ja, ettei­vät var­si­nai­ses­ti ohjaa niin­kään uusiu­tu­van ener­gian käy­töl­le, kuin ener­gian käy­tön vähe­ne­mi­sel­le ja tuo­tan­non siir­ty­mi­sel­le niis­tä kär­si­vis­tä mais­ta pois.

    Suu­rin osa mais­ta näis­tä kei­nois­ta huo­li­mat­ta tulee käyt­tä­mään kaik­ki fos­sii­li­set ener­gia­va­ras­ton­sa lop­puun, kos­ka ener­gia­ve­ros­ta huo­li­mat­ta fos­sii­li­nen ener­gia on hal­vem­pi tuot­taa kuin uusiutuva. 

    Vas­tuu riit­tä­vien hii­li­nie­lu­jen jär­jes­tä­mi­ses­tä pitää sälyt­tää öljyn­tuot­ta­jil­le, jot­ka ne hii­li­va­ras­tot siel­tä maan­si­säl­tä alun­pe­rin kai­va­vat­kin. Kus­tan­nuk­set siir­ty­vät luon­nol­li­sel­la taval­la kulut­ta­jil­le ja aset­ta­vat nykyi­sel­lään kes­tä­mät­tö­män hal­van öljye­ner­gian hin­nat oikeal­le tasolle. 

    Ei tai­da olla kovin help­poa vaan luo­da täl­lais­ta jär­jes­tel­mää, jota kan­sain­vä­li­ses­ti nou­da­tet­tai­siin. Mut­ta aja­mi­sen arvoi­nen se mie­les­tä­ni on. Sen heik­kouk­sis­ta ja ongel­mis­ta kuu­len mielelläni.

  7. Kävi­si­kö niin, että ilmas­to nyt muut­tuu niin kuin on muut­tuak­seen — tei­ki­pä ihmis­la­ji mitä tahansa?!?
    Maa­li­man­si­vu on suu­ril­mas­to sil­loin täl­löin radi­kaa­lis­ti muut­tu­nut — ei kai sii­nä mitään uut­ta ole, pait­si ehkä ihmiselle…

  8. Tra­ve­ler, Kii­na­lai­sil­la ei kir­jai­mel­lis­ti ole varaa vii­ta­ta kin­taal­la, enkä oli­si niin var­ma onko halua­kaan. Pal­jon riip­puu edel­leen­kin Yhdysvalloista.

    Jos USA saa­daan samaan rin­ta­maan EU:n ja Japa­nin kans­sa niin tämä blok­ki voi pit­käl­ti sanel­la lop­pu­tu­lok­sen. Näin sik­si että OECD on (ulko­muis­tis­ta ja suu­ruus­luok­ka) noin 75% maa­il­man kulu­tuk­ses­ta. Jos Kii­na, Intia, jne. jät­täy­ty­vät pääs­tö­ra­joi­tus­ten ulko­puo­lel­le, niin näi­den vien­ti­tuot­teil­le voi­daan mää­rä­tä vas­taa­vat hii­li­diok­si­di­mak­sut tul­lei­na. Kii­na­lai­set tus­kin halua­vat että rans­ka­lai­set viran­omai­set arvioi­vat Kii­nas­sa tuo­tet­tuun tuot­tee­seen sisäl­ty­vät hii­li­diok­si­di­pääs­töt, ja maa on hyvin riip­pu­vai­nen viennistä.

    Veik­kaan rat­kai­sun ole­van jon­kin­lai­nen yhdis­tel­mä pääs­tö­kaup­paa ja hii­li­diok­si­di­ve­ro­ja kulu­tuk­ses­sa. Jäl­kim­mäi­sis­sä on se hyvä puo­li, että ne koh­te­le­vat tas­a­puo­li­ses­ti tuot­ta­jia eri mais­sa, ja voi­si­vat olla pie­nem­piä kehit­ty­vis­sä talouksissa.

  9. Austra­lian ohel­la Kio­ton sopi­mus ei vaa­di myös­kään Suo­mea vähen­tä­mään pääs­tö­jään vaan sal­lii nii­den jää­dä enti­sel­le tasol­leen. Tätä ei ole mai­nit­tu itse sopi­muk­ses­sa, kos­ka sii­nä kiin­tiö on annet­tu EU:lle, mut­ta EU:n sisäi­ses­sa taa­kan­jaos­sa Suo­mi sai luvan pitää pääs­tön­sä ennal­laan, vaik­ka pää­töm­me ovat EU-mai­den kärkitasoa.

    Minä veik­kai­sin, että maa­il­man­laa­jui­sek­si kei­nok­si ote­taan pääs­tö­oi­keus­kaup­pa. Kehi­tys­mai­ta hyvi­te­tään sii­nä anta­mal­la niil­le vähän tar­vet­ta suu­rem­pi kiin­tiö, jos­ta ne sit­ten myy­vät osan teollisuusmaille.

    Täs­sä on por­ras­tet­tuun hii­li­diok­si­di­ve­roon näh­den juu­ri se hyvä puo­li, että sitä ei sil­loin ole por­ras­tet­tu, vaan pääs­tö­oi­keuk­sil­le tulee sama hin­ta koko maa­il­maan. Tämä taas tulee joh­ta­maan jät­ti­mäi­seen inves­toin­ti­aal­toon kehi­tys­mai­den ener­gia­te­hok­kuu­den parantamiseksi.

  10. Tpyy­luo­ma:

    Tra­ve­ler, Kii­na­lai­sil­la ei kir­jai­mel­lis­ti ole varaa vii­ta­ta kin­taal­la, enkä oli­si niin var­ma onko halua­kaan. Pal­jon riip­puu edel­leen­kin Yhdysvalloista.”

    Sini­vih­reä:

    Odo­tel­laan vie­lä muu­ta­ma vuo­si, niin näh­dän kuin­ka asiat kehit­ty­vät. Talous­po­li­tii­kan pain­opis­te on kui­ten­kin vää­jää­mät­tö­mäs­ti muut­tu­mas­sa. Hupai­sa, mut­ta mie­les­tä­ni kuvaa­va, yksi­tyis­koh­ta tuli vas­taan taan­noi­ses­sa pik­ku-uuti­ses­sa jos­sa ker­rot­tiin, miten ame­rik­ka­lai­set oli­vat alka­neet opis­kel­la kas­va­vas­sa mää­rin kiinaa.

    Kii­nal­la on täy­si työ pitää val­tio kasas­sa. Paras kei­no yhteis­kun­ta­rau­han yllä­pi­tä­mi­sek­si on yllä­pi­tää posi­tii­vis­ta talous­ke­hi­tys­tä ja sitä ei tul­la hii­li­diok­si­di­ra­joi­tuk­sil­la riskeeraamaan.

  11. Minä veik­kai­sin, että maa­il­man­laa­jui­sek­si kei­nok­si ote­taan pääs­tö­oi­keus­kaup­pa. Kehi­tys­mai­ta hyvi­te­tään sii­nä anta­mal­la niil­le vähän tar­vet­ta suu­rem­pi kiin­tiö, jos­ta ne sit­ten myy­vät osan teollisuusmaille.”

    ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­sen liit­tä­mi­nen mihin­kään kan­sain­vä­li­seen tulon­ja­koon ei ole omi­aan lisää­mään asian kan­na­tus­ta. Minä pitäi­sin tulon­jaon ja kehi­ty­sa­vun eril­lään ilmastopolitiikasta. 

    Pääs­tö­oi­keuk­sien oikeu­te­tun mää­rän arvioi­mi­nen on mah­do­ton­ta ja vie­lä huo­nom­paa jos sii­nä ote­taan huo­mioon maan köy­hyys ja kehi­ty­sa­vun tar­ve. Kun köy­häl­le maal­le anne­taan pääs­tö­oi­keuk­sia run­saas­ti niin tue­taan luul­ta­vas­ti nime­no­maan köy­hän maan rik­kain­ta kansanosaa.

  12. Onhan Kio­ton sopi­muk­ses­sa kui­ten­kin mää­rät­ty maa­koh­tai­set kiin­tiöt. Ei sii­hen oikein muu­ta­kaan kei­noa ole. On tie­tys­ti mah­dol­lis­ta mää­rä­tä pääs­tö­oi­keus jokai­sel­le maa­il­man asuk­kaal­le yhtä suu­rek­si, mut­ta en usko, että maa­il­mas­ta tulee heti näin oikeudenmukaista.
    On sel­vä, että kehi­tys­maat tule­vat vaa­ti­maan itsel­leen nykyis­tä suu­rem­mat pääs­tö­oi­keu­det, sil­lä mikä perus­te se on, että rik­kai­ta saa­vat olla vain ajois­sa rikas­tu­neet. Miten me oli­sim­me suh­tau­tu­neet sii­hen, jos ruot­sa­lai­set oli­si­vat ilmoit­ta­neet, että maa­il­ma ei kes­tä Suo­men riks­tu­mis­ta Ruot­sin tasol­le, joten Suo­men­vel­vol­li­suus on pysyä köyhänä.

  13. Poh­din jos­kus, että jos pääs­tö­ta­voit­teet kat­so­taan vuo­den 1990 tasos­ta, niin pääs­tö­kiin­tiöt pitää mitoit­taa vuo­den 1990 väki­mää­rän perus­teel­la. Tämä­kään ei ole aivan oikeu­den­mu­kais­ta, vaan parem­pi oli­si jakaa ne sen päi­vän väki­lu­vun mukaan, jol­loin tehok­kaat ehkäi­sy­pil­le­rit oli­si­vat voi­neet tul­la markkinoille. 

    Nykyi­siä ihmi­siä on toi­saal­ta vähän epä­rei­lua ran­gais­ta isien ja äitien synneistä.

  14. Ruot­si oli­si tie­ten­kin puhu­nut täyt­tä pup­pua, johon oli­si voi­nut suh­tau­tua asi­aan­kuu­lu­val­la vaka­vuu­del­la (huom. maa­il­ma ei tuhou­tu­nut Suo­men vaurastuttua).

    Todel­li­sis­ta uhis­ta puhut­taes­sa, jos kehit­ty­vien mai­den ei täy­dy osal­lis­tua ilmas­to­tal­koi­siin, on aika sama mitä tääl­lä pie­nes­sä Suo­mes­sa teh­dään. Kehi­tys­maa Kii­na menee pian jo jenk­kien­kin ohi kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töis­sä ja samaa teol­lis­tu­mi­sen sii­vit­tä­mää talous­kas­vun uraa toi­vo­vat monet muut­kin väki­rik­kaat val­tiot seu­raa­van­sa. Onko rei­luus­pe­ri­aa­te tär­keäm­pi kuin ilmas­to­ka­ta­stro­fin vält­tä­mi­nen? Teol­li­suus­mail­la on kyl­lä kykyä pakot­taa kehi­tys­maat tai­pu­maan, vaik­ka­pa talous­po­liit­ti­sel­la pai­nos­tuk­sel­la, mut­ta ei poliit­tis­ta tah­toa. Enkä usko, että täl­lais­ta tah­toa tulee löy­ty­mään­kään, mikä tekee minut aika pes­si­mis­ti­sek­si koko ilmas­ton­muu­tos­asian suhteen.

    Eli: jos todel­la oli­si jos­sain rin­nak­kais­to­del­li­suu­des­sa ollut niin, että maa­il­ma oli­si romah­ta­nut Suo­men rikas­tu­mi­sen myö­tä, en oikein kyke­ne näke­mään ruot­sa­lai­sil­le täl­lai­ses­sa ske­naa­rios­sa mitään muu­ta moraa­li­ses­ti kes­tä­vää vaih­toeh­toa, kuin pyr­kiä jar­rut­ta­maan Suo­men kehitystä.

  15. Jos CO2 pääs­töt, ener­gia kulu­tus, jät­teen tuot­ta­mi­nen jne, mita­taan per hen­ki­lö, eikös oli­si oikeu­den­mu­kais­ta että pääs­tö­oi­keu­det jae­taan myös asuk­kai­den mää­rän perusteella?

    Tai joh­tuu­ko pel­ko sii­tä että kehi­tys­maat sai­si­vat itsel­leen lähes 80% näis­tä pääs­tö­oi­keuk­sis­ta? Ovat­han ne lähes 80% maa­il­man väestöstä.

    Jos lai­te­taan hin­ta CO2 ton­nil­le ja las­ke­taan vii­mei­sen 50 vuo­den CO2 per maa tai asu­kas, niin mis­tä­hän teol­li­suus­maat sai­si­vat rahaa mak­saa sen. Onhan tosi asia että ilmas­to­muu­tos joh­tuu niis­tä CO2 pääs­töis­tä. Kehi­tys­mai­den pääs­tö tulee “vaan” lisää­mään mah­dol­lis­ta ilmas­to­muu­tos­ta, ei aiheut­ta­maan sitä. Me teol­li­suus­mais­sa aiheu­tim­me sen ja meil­lä on eko­lo­gi­nen vel­ka köy­him­mil­le maille.

  16. Onhan Kio­ton sopi­muk­ses­sa kui­ten­kin mää­rät­ty maa­koh­tai­set kiin­tiöt. Ei sii­hen oikein muu­ta­kaan kei­noa ole.”

    Mik­si asi­aan pitäi­si puut­tua kiin­tiöil­lä. Eikö oli­si jär­ke­väm­pää puut­tua öljyn­tuot­ta­jien toi­min­taan. Mik­si se, että öljyn(ja muun fossiilienergian)tuottajat vel­voi­tet­tai­siin mak­sa­maan käy­pä hin­ta aiheut­ta­mas­taan hai­tas­ta, ei ole sopi­va kei­no. Jou­tu­vat­han ato­mie­ner­gian­kin tuot­ta­jat vas­taa­maan lop­pusi­joi­tuk­ses­ta (ovat­ko heil­tä vaa­di­tut tur­va­toi­met riit­tä­vät, sii­tä voi­daan keskustella)

    Mik­si ihmees­sä kiin­tiöt oli­si­vat jär­ke­väm­pi tapa puut­tua kulu­tuk­seen kuin hin­nat (joi­hin vai­kut­ta aiheu­tet­tu hait­ta)? eikö talous­tie­de enää päde. Eivät­kö kiin­tiöt kaik­kial­la ole joh­ta­neet rehot­ta­vaan mus­tan pörs­sin kaup­paan? Mit­kä ovat kiin­tiöi­den myön­tä­mis­pe­rus­teet? kan­nus­te­taan­ko hal­lit­se­mat­to­maan väes­tön­kas­vuun väes­tö­poh­jai­sil­la pääs­tö­kiin­tiöil­lä? kan­nus­te­taan­ko alue­val­loi­tus­ten tekoon alue­koh­tai­sil­la päästökiintiöillä?
    fos­sii­li­polt­toai­nei­den hin­ta nousi­si jär­ke­väl­le tasol­le jol­loin niin rik­kaat kuin köy­hät­kin maat mak­sai­si­vat oikeu­te­tun hin­nan käyt­tä­mäs­tään hii­li­diok­si­dia net­to­tuot­ta­vas­ta energiasta. 

    Mik­si se ei ole kei­no? Mik­sei hin­ta oli­si paras kei­no puut­tua ympä­ris­tä­hait­to­ja­tuo­vaan energiatuotantoon. 

    Joh­tuu­ko tämä sii­tä, ettei Kio­ton sopi­muk­seen kuu­lu juu­ri­kaan öljyn­tuot­ta­ja­mai­ta? Voi­daan­ko kuvi­tel­la, että fos­sii­lie­ner­gias­ta voi­daan luo­pua vaa­ran­ta­mat­ta sii­tä ja sen myyn­nis­tä riip­pu­vais­ten val­tioi­den etu­ja? Aja­tel­laan­ko tosi­aan, että kun yksi­kään kio­ton sopi­muk­sen maa ei enää halua ostaa öljyä tai mui­ta fos­sii­li­polt­toai­nei­ta, että fos­sii­li­polt­toai­neet jää­vät käyt­tä­mät­tä. Iran jät­tää öljyn maan uume­niin, eikä myy sitä Kii­nal­le joka kipeäs­ti kai­paa kai­ken mah­dol­li­sen ener­gian. Ener­gian hal­pe­ne­mi­nen (kos­ka kio­to­mai­hin myyn­ti on lop­pu­nut koko­naan) ei aiheu­ta sitä, että kio­tot­to­mat maat ryh­ty­vät käyt­tä­mään entis­tä enem­män hal­ven­tu­nut­ta fos­sii­lie­ner­gi­aa. Hii­lie­ner­gias­ta kiel­täy­ty­neet kio­to­maat nos­ta­vat ato­mie­ner­gian ja aurin­ko­pa­nee­lien hin­taa lisää­mäl­lä enti­ses­tään kio­tot­to­mien mai­den moti­vaa­tio­ta tuot­taa ener­gian­sa fossiilienergialla.

  17. Osmo, minus­ta on vähin­tään epä­sel­vää mik­si intia­lai­sen koo­da­jan, jon­ka elin­ta­so ei nyt niin olen­nai­ses­ti poik­kea hänen euroop­pa­lai­sen kol­lee­gan­sa elin­ta­sos­ta, pitää saa­da ben­sii­ni maas­tu­riin­sa ei ainoas­taan ilman mitään vero­ja vaan myös val­tion sub­ven­toi­mal­la hin­nal­la? Tai Ame­rik­ka­lais­ten omis­ta­man teh­taan Shang­hais­sa hal­paa hiilisähköä?

    Kuten Mali­ni Meh­ra tote­aa mai­nios­sa kolum­nis­saan BBC:n sivuil­la: “Cli­ma­te jus­tice requi­res that we main­tain cli­ma­te sta­bi­li­ty for poor, vul­ne­rable and mar­gi­na­li­sed com­mu­ni­ties in eve­ry count­ry. The poor should not be used by others as an excuse for inac­tion.” (“Time to stop the cli­ma­te bla­me game”, http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/7125047.stm)

    Sini­vih­reä kirjoitti:

    Odo­tel­laan vie­lä muu­ta­ma vuo­si, niin näh­dän kuin­ka asiat kehit­ty­vät. Talous­po­li­tii­kan pain­opis­te on kui­ten­kin vää­jää­mät­tö­mäs­ti muuttumassa.”

    Miten­kään vähek­sy­mät­tä Kii­nan hui­maa kehi­tys­tä, kysees­sä on kui­ten­kin talou­del­li­sel­ta pai­noar­vol­taan ison euroop­pa­lai­sen val­tion kokoi­nen maa, eikä tämä ase­tel­ma muu­ta­mas­sa vuo­des­sa olen­nai­ses­ti muu­tu. Aja­tus, että Kii­na voi­si vähät välit­tää kan­sain­vä­li­sis­tä kaup­pa- ja ympä­ris­tö­so­pi­muk­sis­ta on yhtä rea­lis­ti­nen kuin että Sak­sa voi­si näin teh­dä, tai sivu­men­nen että Suo­mi voi­si EU:n sisäl­lä sanel­la pääs­tö­vä­hen­nyk­sien­sä sään­nöt… Sitä­pait­si kii­na­lai­set tun­tu­vat ymmär­tä­vän itse­kin että pahe­ne­vat ympä­ris­tö­on­gel­mat ovat myös mah­dol­li­nen talous­kas­vun rajoite.

  18. Osmo:

    On tie­tys­ti mah­dol­lis­ta mää­rä­tä pääs­tö­oi­keus jokai­sel­le maa­il­man asuk­kaal­le yhtä suu­rek­si, mut­ta en usko, että maa­il­mas­ta tulee heti näin oikeudenmukaista.”

    Sini­vih­reä:

    Juu­ri täl­lai­nen maa­il­ma­han meil­lä on ollut. Täs­tä maa­il­man­ti­las­ta ollaan pyr­ki­mäs­sä pois.

  19. On tie­tys­ti mah­dol­lis­ta mää­rä­tä pääs­tö­oi­keus jokai­sel­le maa­il­man asuk­kaal­le yhtä suu­rek­si, mut­ta en usko, että maa­il­mas­ta tulee heti näin oikeu­den­mu­kais­ta.
    On sel­vä, että kehi­tys­maat tule­vat vaa­ti­maan itsel­leen nykyis­tä suu­rem­mat pääs­tö­oi­keu­det, sil­lä mikä perus­te se on, että rik­kai­ta saa­vat olla vain ajois­sa rikas­tu­neet. Miten me oli­sim­me suh­tau­tu­neet sii­hen, jos ruot­sa­lai­set oli­si­vat ilmoit­ta­neet, että maa­il­ma ei kes­tä Suo­men riks­tu­mis­ta Ruot­sin tasol­le, joten Suo­men­vel­vol­li­suus on pysyä köyhänä.”

    Tämä eko­lo­gi­sen vas­tuun ja sosi­aa­li­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den peri­aa­te pätee vain sil­loin, jos yhtä­lös­tä jäte­tään väes­tön­kas­vu pois. Kun väes­tön­kas­vu lisä­tään eko­lo­gi­seen jalan­jäl­keen (mikä ikä­vän har­voin teh­dään vaik­ka se ehdot­to­mas­ti pitäi­si teh­dä), ja ymmär­re­tään se omis­sa­kin yhteis­kun­nis­sam­me näh­tä­vä tosia­sia, että lap­set­to­mal­la paris­kun­nal­la on enem­män varaa kulut­taa hen­keä koh­den kuin 6 lap­si­sel­la per­heel­lä, niin yhtä­lös­tä tulee pal­jon vaikeampi.

    Tätä esi­mer­kik­si vih­reät eivät tun­nu kan­na­no­tois­saan täy­sin ymmär­tä­neen ja tämä on se han­kaus­koh­ta, jota tul­laan vään­tä­mään vie­lä moneen kertaan.

  20. Tämän jutun point­ti oli­kin ennus­tus joka tun­ne­tus­ti voi men­nä oikein tai sit­ten vää­rin. Joi­den­kin ennus­tuk­set täs­sä ket­jus­sa mene­vät mitä ilmei­sim­min väärin..

    ”Tra­ve­ler, Kii­na­lai­sil­la ei kir­jai­mel­lis­ti ole varaa vii­ta­ta kin­taal­la, enkä oli­si niin var­ma onko haluakaan.”

    Mik­si ei oli­si? Kii­na on siir­ty­mäs­sä erit­täin nopeas­ti pait­si koko maa­il­man työ­pa­jak­si niin myös finans­si­kes­kuk­sek­si. Mik­si maa­il­man voi­mak­kain val­tio oli­si val­mis tin­ki­mään omis­ta tavoit­teis­taan joi­den­kin ENTISTEN suur­val­to­jen mität­tö­mien polii­tik­ko­jen (vaa­li­kam­pan­joi­den) vuok­si? Aivan kuten Ode tuos­sa alim­mas­sa kom­men­tis­saan sanoi; miten edes teo­rias­sa voi­sim­me vaa­tia ettei kii­na­lai­sil­la ole oikeut­ta nos­taa elin­ta­so­aan.. Tämä taas mer­kit­see väis­tä­mät­tä pääs­tö­jen lisääntymistä.

    ”Pal­jon riip­puu edel­leen­kin Yhdysvalloista.”

    Joka päi­vä vähem­män.. Yli­pää­tään län­si­maat teol­li­suus­museoi­neen edus­ta­vat ns. auringonlaskua.
    ”Jos USA saa­daan samaan rin­ta­maan EU:n ja Japa­nin kans­sa niin tämä blok­ki voi pit­käl­ti sanel­la lopputuloksen.”

    Juu jos kaik­ki ihmi­set niinqu rakas­tas ja sil­leen niin olis peace and love forever 🙂

    ”Näin sik­si että OECD on (ulko­muis­tis­ta ja suu­ruus­luok­ka) noin 75% maa­il­man kulu­tuk­ses­ta. Jos Kii­na, Intia, jne. jät­täy­ty­vät pääs­tö­ra­joi­tus­ten ulko­puo­lel­le, niin näi­den vien­ti­tuot­teil­le voi­daan mää­rä­tä vas­taa­vat hii­li­diok­si­di­mak­sut tulleina.”

    Aika, jol­loin Kii­nal­le voi­tiin tuos­ta vain mää­rä­tä jotain sopi­mus­ten vas­tai­sia tul­le­ja, ovat menneet. 

    ”Kii­na­lai­set tus­kin halua­vat että rans­ka­lai­set viran­omai­set arvioi­vat Kii­nas­sa tuo­tet­tuun tuot­tee­seen sisäl­ty­vät hii­li­diok­si­di­pääs­töt, ja maa on hyvin riip­pu­vai­nen viennistä.”

    Oikeis­taan tuos­sa yllä tuli jo asian point­ti mut­ta kui­ten­kin; kysei­sen mität­tö­män pik­ku­val­tion polii­ti­kot ovat olleet his­to­rian valos­sa aina har­vi­nai­sen prag­maat­ti­sia ellei perä­ti nihi­lis­ti­siä. Muis­tel­len esi­mer­kik­si Sad­da­min ydin­a­seoh­jel­maa, Elf öljy-yhtiön saa­maa taus­ta­tu­kea, täh­ti­tie­teel­li­siä tukiai­sia oman teol­li­suu­den rip­peil­le jne jne.. Tai­tai­si­vat kii­na­lai­set pääs­tä hel­pos­ti­kin sopi­muk­seen sopi­vas­ta tasos­ta.. Jon­kin samaan unio­niin armos­ta ote­tun kää­piö­val­tion kyy­kyt­tä­mi­nen ja rahas­ta­mi­nen onkin sit­ten toi­nen juttu..

    Me voim­me tääl­lä napa­pii­ril­lä pukeu­tua aivan vapaas­ti säk­kiin ja tuh­kaan. Muis­tel­la siir­to­maa-aiko­ja ja vää­rän­lai­sia makeis­kää­rei­tä. Lopet­taa loput­kin teol­li­set yri­tyk­set ja siir­tyä uuteen- tai perä­ti huo­mio­ta­lou­teen. Hii­li­diok­si­pääs­töi­hin tai mihin­kään muu­hun­kaan sil­lä ei kui­ten­kaan ole juu­ri mer­ki­tys­tä. Juna meni jo.

  21. tpyy­luo­ma:
    “Osmo, minus­ta on vähin­tään epä­sel­vää mik­si intia­lai­sen koo­da­jan, jon­ka elin­ta­so ei nyt niin olen­nai­ses­ti poik­kea hänen euroop­pa­lai­sen kol­lee­gan­sa elin­ta­sos­ta, pitää saa­da ben­sii­ni maas­tu­riin­sa ei ainoas­taan ilman mitään vero­ja vaan myös val­tion sub­ven­toi­mal­la hin­nal­la? Tai Ame­rik­ka­lais­ten omis­ta­man teh­taan Shang­hais­sa hal­paa hiilisähköä?”

    No ei pitäi­si saa­da eikä saa­kaan, mikä­li kiin­tiöi­den jako ja myyn­ti toteu­te­taan jär­ke­väs­ti. Täs­tä on puhut­tu tääl­lä Oden blo­gis­sa aiemminkin.

    Jokai­sel­le val­tiol­le annet­tai­siin glo­baa­lis­ta kiin­tiös­tä väes­tön oikeut­ta­ma mää­rä kiin­tiöi­tä. Val­tio myi­si nämä kiin­tiöt sit­ten erik­seen perus­tet­ta­vas­sa pörs­sis­sä suo­raan pääs­tö­jen aiheut­ta­jil­le. Täs­tä saa­dut rahat jaet­tai­siin kan­sal­le perus­tu­lon muo­dos­sa (huom! kai­ken­lai­set sub­ven­tiot kiel­let­täi­siin, jot­ta mai­nit­se­maa­si ongel­maa ei tuli­si). Kiin­tiöi­den hin­ta kapi­ta­li­soi­tui­si suo­raan tuot­tei­den hin­toi­hin. Mal­lil­la voi­si olla vaik­ka­pa 20 vuo­den siir­ty­mä­ai­ka, jon­ka ensim­mäi­sen vuon­na kiin­tiöi­tä jaet­tai­siin vuo­den 2005 toteu­tu­nei­den pääs­tö­jen mukaan ja sii­tä sit­ten 5% vuo­des­sa koh­ti per capi­ta ‑jakoa mai­den kesken.

    Län­si­mais­sa perus­tu­lo ei riit­täi­si kat­ta­maan kuin osan nous­seis­ta hin­nois­ta, kehi­tys­mais­sa suu­rim­man osan. Suo­men teol­li­suus rie­muit­si­si, kun sai­si mah­ta­van kil­pai­lue­dun ener­gia­syöp­pöi­hin kii­na­lai­siin kump­pa­nei­hin­sa näh­den. Teol­li­suut­ta — ja työ­paik­ko­ja — alkai­si liik­kua kehi­tys­mai­hin joi­hin tuli­si suu­ri mää­rä osto­voi­maa. Kaik­kial­la alet­tai­siin inves­toi­da hui­kei­ta sum­mia ener­gia­te­hok­kai­siin tek­no­lo­gioi­hin jois­ta tuli­si paras kil­pai­lu­valt­ti markkinoilla.

    Osmon mukaan täl­lai­nen mal­li ei ole rea­lis­ti­nen, kos­ka “maa­il­ma ei ole niin oikeu­den­mu­kai­nen”. Juu, ehkä­pä näin, mut­ta nor­ma­tii­vi­ses­ti kat­soen täl­le mal­lil­le on hyvät perus­te­lut ja se oli­si myös talous­tie­teel­li­ses­ti todel­la teho­kas rat­kai­su. Voi­daan vie­lä kysyä, tyy­ty­vät­kö kehi­tys­maat mihin­kään vähem­pään kuin per capi­ta ‑mal­liin. Eli onko tämä sit­ten­kään niin epä­rea­lis­ti­nen: epä­rea­lis­ti­sis­ta toi­mi­vis­ta ja tehok­kais­ta mal­leis­ta se vähi­ten epä­rea­lis­ti­nen. Lisäk­si tulee ottaa huo­mioon että jos­sei men­nä puh­taal­la per capi­ta ‑mal­lil­la, niin jokai­ses­ta maas­ta tulee “eri­kois­ta­paus” ja koko hom­ma voi kaa­tua tähän. EU-neu­vot­te­lut ovat täs­tä hyvä esi­merk­ki ja ne ovat lei­kin­te­koa näi­hin kin­ke­rei­hin verrattuna…

  22. Vas­taan asiaväitteeseen:

    Aika, jol­loin Kii­nal­le voi­tiin tuos­ta vain mää­rä­tä jotain sopi­mus­ten vas­tai­sia tul­le­ja, ovat menneet.”

    Eivät ne ole sopi­mus­ten vas­tai­sia. Tämä on sen ver­ran vähäl­le huo­miol­le jää­nyt ja tär­keä asia, että tois­te­taan vie­lä ker­ran: WTO sal­lii ran­kai­su­tul­lit ympä­ris­tö­syis­tä, ja tämän peri­aat­teen ovat myös WTO:n vetoo­mus­tuo­miois­tui­met vah­vis­ta­neet. Kri­tee­rit ovat että ympä­ris­tö­uhann pitää olla tie­teel­li­ses­ti perus­tel­tu ja tul­lit eivät saa olla tar­peet­to­man epä­tas­a­puo­li­sia. Jos Kyoton seu­raa­jan alle­kir­joit­ta­neet peri­vät kai­kil­ta sen ulko­puo­li­sil­ta kas­vi­huo­ne­kaa­su­tul­le­ja, niin nuo ehdot täyttyvät.

    Aihees­ta kiin­nos­tu­neil­le pidem­min esim. Jef­frey Fran­ke­lin kir­joi­tuk­ses­sa “The Envi­ron­ment and Eco­no­mic Glo­ba­liza­tion”, road.uww.edu/road/heinricj/ECON431-EconGlobzn/Environment_and_Economic_Globalization.pdf

  23. Tra­ve­ler:” Me voim­me tääl­lä napa­pii­ril­lä pukeu­tua aivan vapaas­ti säk­kiin ja tuh­kaan. Muis­tel­la siir­to­maa-aiko­ja ja vää­rän­lai­sia makeis­kää­rei­tä. Lopet­taa loput­kin teol­li­set yri­tyk­set ja siir­tyä uuteen- tai perä­ti huo­mio­ta­lou­teen. Hii­li­diok­si­pääs­töi­hin tai mihin­kään muu­hun­kaan sil­lä ei kui­ten­kaan ole juu­ri mer­ki­tys­tä. Juna meni jo.”

    Niin, sii­nä se on sanot­tu: juna meni jo. Ilmas­ton­muu­tos on käyn­nis­ty­nyt, eikä sii­hen juu­ri vai­ku­ta eri­lais­ten tie­tei­li­jöi­den sinän­sä mie­len­kiin­toi­nen vään­tö jos­tain kiin­tiöis­tä, kor­kein­taan saa­daan jotain mar­gi­naa­lis­ta hidas­tu­mis­ta aikaan.

    Nämä asiat oli­si pitä­nyt osa­ta aja­tel­la jo sata vuot­ta sit­ten. Ihmi­nen on aika vii­sas tie­tei­neen ja tek­niik­koi­neen, mut­ta ei riit­tä­vän vii­sas osa­tak­seen ottaa huo­mioon kek­sin­tö­jen­sä vai­ku­tuk­set riit­tä­vän pit­käl­lä aika­vä­lil­lä – ilmas­ton­muu­tok­sen lisäk­si esim. maa­pal­lon väes­tö­rä­jäh­dys (lää­ke­tie­de) ja ympä­ris­tön myr­kyt­ty­mi­nen (tek­no­ke­mia­teol­li­suus).

    Ennen pit­kää kaik­ki syö­tä­väk­si kel­paa­va on ilmei­ses­ti kas­va­tet­ta­va val­vo­tuis­sa kei­no­te­koi­sis­sa olo­suh­teis­sa, siis mah­dol­li­sim­man epäluonnonmukaisesti.

  24. Kun käy läpi kaii­ki komen­tit niin onhan se aika usko­ma­ton­ta mikä asen­ne ja odo­tuk­set kai­kil­la on. Esi­te­tään pakot­ta­mi­ses­ta ilma­po­li­tiik­kaan, mut­ta mitä se rat­kai­si kun ei ole sel­vä ilma­po­li­tii­kan perus­teet eikä sen toi­mi­vuus. Mut­ta onhan se parem­pi kuin ei mitään. Kunnianhimoista!

    Teol­li­suus­maat pitäi­si vel­voit­taa vähen­tä­mään pääs­tö­jään. Onhan se ilah­dut­ta­va että joku muis­ti sen, mut­ta tähän asti pelk­kiä tyh­jiä sano­ja. Kehi­tys­maat pitäi­si vähen­tää väes­tön­kas­vu­aan. Pil­le­reil­lä­kö? niin ”rik­kaat” päät­tä­vät?. Jos haluat­te vähen­tää väes­tön­kas­vua, pois­ta­kaa köy­hyys ja se tapah­tuu soli­daa­ri­suu­del­la ja ins­ti­tuu­tioi­den kaut­ta, ei pil­le­riel­lä. Muu­ten, asu­kas­ti­hey­del­tään eni­ten väki­rik­kaat maat löy­ty­vät EU:sta, ja tää­lä kan­nus­te­taan han­ki­maan lisää ja lisää lap­sia, aika kyy­ni­nen asenne.

    Toi­set mai­nit­se­vat rat­kai­suk­si kaup­paa ja vero­ja. Ilmas­to muu­tok­sen syy on (jos se todel­la joh­tuu CO2:sta) glo­baa­lien mark­ki­noi­den suu­ri epä­on­nis­tu­mi­nen kuten myös glo­baa­li hal­lin­ta. Nykyi­nen talou­den­kas­vu para­dig­ma on epä­on­nis­tu­nut ja tar­vi­taan uusi para­dig­ma, alter­na­tii­vi­nen ske­na­rio joka voi­si luo­da jon­kun­lai­nen inno­va­tii­vi­nen osal­lis­tu­va demo­kra­tia eikä taker­tua sii­hen vahaan epäonnistumiseen.

    Tar­vi­taan uut­ta tek­no­lo­gi­aa ja se tar­koit­taa täy­sin uusi tek­niik­ka, orga­ni­soin­ti, tie­to, uusia tuot­tei­ta jot­ka tuot­ta­vat uusia voit­to­ja ja tuot­ta­vuut­ta, ja uusi käsi­tys ja käyt­tö voi­toil­le (pro­fits).

    Taker­tu­mal­la van­hoi­hin kaa­voi­hin, mark­kioi­hin (sil­lä on öma paik­ka mut­ta ei itse rat­kai­se mitään), talous­kas­vua­ja­tuk­seen, pol­je­taan pai­kal­la pää­se­mät­tä mihin­kään ja tilan­ne huononee.

  25. tär­keä asia, että tois­te­taan vie­lä ker­ran: WTO sal­lii ran­kai­su­tul­lit ympäristösyistä, ”

    Var­maan­kin näin kuin sanoit, mut­ta entä­pä mah­dol­lis­taa­ko WTO sopi­mus esi­mer­kik­si sen ettei­vät kii­na­lai­set enää luo­tot­tai­si USA.. Halusin vain sanoa että kei­no­ja ilkeä­mie­lis­ten toi­mien tor­jun­taan on myös Kii­nal­la, ja voi­mak­kaan talous­kas­vun joh­dos­ta vie­lä­pä joka päi­vä enem­män. Ei se USA enää niin voi­ma­kas ole, pelk­kä vel­kai­nen kulut­ta­ja näin kär­jis­te­tys­ti sanoen. 

    Usa tuo run­saas­ti myös tar­ve­hie­rar­kin ala­por­tai­den tuot­tei­ta ja eri­lai­sia kom­po­nent­te­ja Kii­nas­ta ja mikä­li jon­kin­lai­nen kaup­pa­so­ta puh­ke­ai­si jou­tui­si USA tuo­maan nämä hyö­dyk­keet jos­tain muu­al­ta, vie­lä­pä kal­liim­mal­la kuin Kiinasta.. 

    Yli­pää­tään minun pes­si­mis­si­ni kai­ken­lais­ten kan­sain­vä­lis­ten sopi­mus­ten nou­dat­ta­mi­sen suh­teen joh­tuu his­to­rial­li­sis­ta esi­mer­keis­tä ja täs­sä tapauk­ses­sa vie­lä sii­tä että vas­tak­kai­na­set­te­lus­sa on äänes­tä­jien suo­sios­ta riip­pu­vai­set heik­ke­ne­vän län­nen hal­li­tuk­set ja toi­saal­la nousu­kii­dos­sa ole­va kan­sal­lis­mie­li­nen, hyvin pää­mää­rä­tie­toi­nen, mah­dol­li­ses­ti vie­lä agres­sii­vi­nen­kin oligarkia/diktatuuri/whatever..

    Mut­ta täy­tyy­pä pereh­tyä tuo­hon “The Envi­ron­ment and Eco­no­mic Glo­ba­liza­tion” artik­ke­liin, jos vaik­ka muu­tan sit­ten ennustustani 🙂

    Ennen pit­kää kaik­ki syö­tä­väk­si kel­paa­va on ilmei­ses­ti kas­va­tet­ta­va val­vo­tuis­sa kei­no­te­koi­sis­sa olosuhteissa,”

    No ei aina­kaan hii­li­diok­si­pääs­tö­jen vuok­si, meil­lä on tuos­sa pihal­la yksi pai­kal­li­nen kas­vi­huo­neil­miö, jota vai­mo vaa­tii vie­lä laa­jen­net­ta­vak­si­kin ensi kevää­nä. Siel­lä val­lit­se­vat olo­suh­teet ovat lähes troop­pi­set noin kesäi­sin mut­ta sil­ti kaik­ki kas­vaa siel­lä aivan erinomaisesti..

    Minä en tie­dä onko koko kas­vi­huo­neil­miö tot­ta vai vain rahoi­tus­vir­to­ja tie­tyil­le pii­reil­le ohjai­le­va meka­nis­mi. Jos se on tot­ta ja lisään­ty­vät sateet, hii­li­diok­si­mää­rän kas­vu ja paril­la asteel­la lisään­ty­nyt läm­pö tuho­aa mei­tin vil­je­lyk­set, niin sit­ten me vain kuol­laan näl­kään. Ikä­vää mei­dän kan­nal­tam­me mut­ta väis­tä­mä­tön­tä. Maa­pal­lo hakee uuden tasa­pai­no­ti­lan ja elä­mä jatkuu.

  26. Osmo ja tpyy­luo­ma, huo­maat­te­han miten vai­ku­tus­val­tai­sil­le var­pail­le aja­tuk­sen­ne astuu, ja miten radi­kaa­lis­ti se uudis­tai­si maa­il­man val­ta­suh­tei­ta. Mikä­li demo­kraat­ti­set yhteis­kun­nat kyke­ne­vät todel­la yhdis­tä­mään voi­man­sa rajoit­taak­seen tai verot­taak­seen maa­il­man­kaup­paa ympä­ris­tö­pe­rus­teil­la, nii­den on syy­tä käyt­tää tätä val­taa monis­sa muis­sa­kin kysy­myk­sis­sä. Kii­na tai Venä­jä ei ehkä pys­tyi­si tätä estä­mään, mut­ta lisäk­si län­si­mai­den sisäl­lä on taho­ja, jot­ka hyö­ty­vät nykyi­sen­kal­tai­ses­ta maailmankaupasta.

  27. Olen usein ihme­tel­lyt, että mitä ne nykyis­tä kireäm­mät toi­met voi­si­vat olla. Onko ajatuksia ?

    Nyt kun on jo muu­ta­man pape­ri­ko­ne sul­jet­tu, niin hel­pot­tuu­ko pääs­tö­ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mi­nen ? Kuin­ka mon­ta pape­ri­ko­net­ta pitäi­si sul­kea tavoit­tei­den saa­vut­ta­mi­sek­si (siis teoriassa) ?

  28. Ilmas­to muu­tok­sen syy on (jos se todel­la joh­tuu CO2:sta) glo­baa­lien mark­ki­noi­den suu­ri epä­on­nis­tu­mi­nen kuten myös glo­baa­li hal­lin­ta. Nykyi­nen talou­den­kas­vu para­dig­ma on epä­on­nis­tu­nut ja tar­vi­taan uusi para­dig­ma, alter­na­tii­vi­nen ske­na­rio joka voi­si luo­da jon­kun­lai­nen inno­va­tii­vi­nen osal­lis­tu­va demo­kra­tia eikä taker­tua sii­hen vahaan epäonnistumiseen.”

    Tois­tan taas, että jos ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­seen yri­te­tään liit­tää kan­sain­vä­lis­tä tulon­ja­koa tai mark­ki­na­pa­ra­dig­man muu­tos­ta, ei tor­jun­ta­toi­met tule saa­vut­ta­maan eri­tyi­sen suur­ta suo­sio­ta. Hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen kas­vua aiheut­ta­man mark­ki­noi­den vää­ris­ty­mä on se, ettei hii­li­diok­sia tuot­ta­vaa ener­gia­tuo­tan­toa vel­voi­te­ta kor­vaa­maan sii­tä aiheu­tu­nei­ta hait­to­ja (i.e. hii­li­diok­si­pääs­tö­jä). Ilmas­to­teo­rian idea on se, että ilmas­to on yhteis­tä omai­suut­ta, eikä sii­hen saa pääs­tää sitä hii­li­mää­rää diok­si­diei­nan­sa, joka täl­lä het­kel­lä on sitou­tu­nee­na eri­lai­siin fos­sii­li­siin ener­gia­läh­tei­siin. Fos­sii­li­set ener­gia­läh­teet ovat siis täten erääl­lä taval­la moraa­li­ses­ti kan­sain­vä­li­sen ilma­ke­hää naut­ti­van yhtei­sön omai­suut­ta. sik­si fos­sii­li­sia ener­gia­läh­tei­tä maan­kuo­res­ta ener­gian­tuo­tan­toon hank­ki­via taho­ja pitäi­si vel­voit­taa kor­vaa­maan kai­va­man­sa hii­li­va­ran­not. jär­ke­vin tapa oli­si koh­dis­taa vel­voit­teet ja val­von­ta fos­sii­lie­ner­gian tuot­ta­jiin, kos­ka öljyn­tuot­ta­jia on huo­mat­ta­vas­ti vähem­män kuin öljyn käyttäjiä.
    Eihän ato­mie­ner­gi­aa käyt­tä­viä yksit­täi­siä kulut­ta­jia tai yhtei­sö­jä vaa­di­ta jär­jes­te­mään har­mi­ton­ta lop­pusi­joi­tus­ta ydin­jät­teel­le, vaan val­von­ta ja vel­voit­teet koh­dis­te­taan har­va­lu­kui­sem­piin ydin­e­ner­gian tuottajiin.

    Se, että öljyn­tuot­ta­jiin koh­dis­tu­vat vel­voit­teet vai­kut­ta­vat vai­keam­mil­ta toteut­taa joh­tuu vain sii­tä, että öljyn­tuot­ta­ja­maat eivät ole juu­ri­kaan ilmas­ton­muu­tos­ta täl­lä het­kel­lä tor­ju­mas­sa. Ei kui­ten­kaan voi­da aja­tel­la, että ilmas­ton­muu­tos voi­tai­siin tor­jua jol­lei nyky­ään fos­sii­li­hii­leen sitou­tu­nut­ta ener­gi­aa maan­kuo­res­ta ryö­vää­vien mai­den toi­mia ehkäis­tä tai korvata. 

    Nyky­ään kyl­lä Suo­mes­sa­kin unel­moi­daan fos­sii­li­va­paas­ta ener­gia­tuo­tan­nos­ta ja omaa ener­gia­tuo­tan­toa rajoi­te­taan. se joh­taa sii­hen, että tuo­tan­to siir­tyy esim. Kii­naan. Mitään rajoit­tei­ta ei tosin ole Kii­nas­ta tuo­ta­vil­le fos­sii­lie­ner­gial­la tuo­te­tuil­le tuot­teil­le. Tämä jär­jes­tel­mä ei voi olla järkevä. 

    Län­si­mai­den fos­sii­lie­ner­gia­ku­lu­tuk­sen vähe­ne­mi­nen ei voi vähen­tää glo­baa­lin fos­sii­li­ne­ner­gia­ku­lu­tuk­sen mää­rää, kos­ka kehit­ty­vis­sä mais­sa on ener­gian tuo­mis­ta ylel­li­syyk­sis­tä haa­vei­le­vaa väes­töä tar­peek­si. Län­si­mai­den kulu­tuk­sen tuo­mat mah­dol­li­set hin­nan­alen­nuk­set mah­dol­lis­ta­vat heil­le hal­vem­paa fos­sii­lie­ner­gi­aa. Jos öljyn ja muun fos­sii­li­sen ener­gian tuo­tan­toa ei vähen­ne­tä ei mikään toi­mi pys­ty sen käyt­töä­kään vähen­tä­mään. radi­kaa­li kysyn­nän vähen­ty­mi­nen kio­to-mais­sa joh­tai­si vain hin­nan alen­tu­mi­seeen ja sitä kaut­ta kysyn­nän lisään­ty­mi­seen muualla.

  29. Ei nuo­lais­ta ennen kuin tipahtaa…

    Austra­lia kään­tä­mäs­sä tak­kin­sa ilmastopolitiikassa

    Austra­lian pää­mi­nis­te­ri Kevin Rudd on kiel­tä­nyt, että maan hal­li­tus tuki­si suu­ria kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jen leikkauksia.

    AFP, YLE Uutiset

  30. Paa­vo Oja­lan vies­tis­tä en ymmär­tä­nyt sitä, mihin toi­miin öljyn­tuot­ta­ja­maan ja kivi­hii­li­kai­vos­ten omis­ta­jat pitäi­si vel­voit­taa? Myy­mään öljyä vähem­män? Näin­hän Opec on teh­nyt­kin, ei tosin pelas­taak­seen ilmas­toa vaan nos­taak­seen öljyn hintaa. 

    SE, ettei öljyn hin­nan lähes vii­sin­ker­tais­tu­mi­nen ole vai­kut­ta­nut sen kysyn­tään tuon tai­val­lis­ta tie­tys­ti osoit­taa, kuin­kä vähäi­set vai­ku­tuk­set tule­vat ole­maan myös hii­li­diok­si­ve­roil­la. Öljyn hin­nan nousu 70 dol­la­ril­la tyn­ny­ril­tä vas­taa pääs­sä­las­kien hii­li­diok­si­di­ve­ro­na yli sataa euroa hiiloidioksiditonnilta. 

    On myös tot­ta, että jos osa kulut­ta­jis­ta alkaa sääs­tää, öljyn hin­ta nousee ja muil­la on varaa kulut­taa sitä enem­män. Näil­lä peli­sään­nöil­lä on ilmei­ses­tä, että lähes kaik­ki öljy tul­laan polt­ta­maan tai­vaan tuu­liin täl­lä vuo­si­sa­dal­la. Tar­vit­sem­me siis myös sopi­muk­sen sii­tä, että osa esiin­ty­mis­tä rau­hoi­te­taan käy­töl­tä. Tätä ei ole ihan help­po toteut­taa. Haa­veil­laan­han Suo­mes­sa­kin, että öljyn pih­taa­mi­nen avaa por­tit mas­sii­vi­sel­le tur­peen hyö­dyn­tä­mi­sel­le. Suo­men sois­sa on enem­män hiil­tä pol­tet­ta­vak­si kuin Poh­jan­me­ren öljykentillä.

    Täs­tä pes­si­mis­mis­tä huo­li­mat­ta menes­ty­vä ilmas­to­po­li­tiik­ka edel­lyt­tää kor­kei­ta vero­ja fos­sii­li­sil­le polt­toai­neil­le. Ne kan­nat­taa verot­taa kulut­ta­ja­mais­sa, kos­ka mitä mer­ki­tys­tä sil­lä oli­si, että Sau­dia­ra­bia vero­tai­sin itse­ään ja pitäi­si vero­tu­lot itsellään?

    Kii­naan ener­gia­val­tai­nen tuo­tan­to ei kyl­lä ole kar­kaa­mas­sa. Maas­sa on kroo­ni­nen ener­gia­pu­la. Säh­kö on siel­lä kal­liim­paa kuin Suo­mes­sa sii­tä huo­li­mat­ta että pääs­tö­kaup­pa nos­taa säh­kön hin­taa meillä.

  31. Kii­naan ener­gia­val­tai­nen tuo­tan­to ei kyl­lä ole karkaamassa. ”

    Pitäi­sin esi­mer­kik­si teräk­sen tuo­tan­toa koh­ta­lai­sen ener­gia­val­tai­se­na tuo­tan­non ala­na, vii­me vuon­na se kas­voi Kii­nas­sa 18,5 % ja suun­ta on ollut jo pidem­män aikaa sama. Kii­nas­sa on kyl­lä­kin ener­gia­pu­la, mut­ta ener­gian tuo­tan­toa lisä­tään jat­ku­vas­ti noin 15 % vuo­si­vauh­tia. Sinän­sä­hän ei kai ole meri­ki­tys­tä val­mis­tai­si­ko Kii­na tar­vit­se­man­sa teräk­sen vaik­ka­pa Ukrai­nas­sa, noin niin kuin glo­baa­le­ja c‑päästöjä ajatellen.. 

    Kii­na­han on muu­ten jo ohit­ta­nut ‘suu­ren saa­ta­nan’, kuten suvait­se­vai­sis­sa ja edis­tyk­sel­li­sis­sä pii­reis­sä niin sat­tu­vas­ti usein USA kut­su­taan, mut­ta ehkä­pä hei­dän pääs­tön­sä on joten­kin ‘niinqu puh­taam­pii’ 🙂 Pak­ko näin on olla, muu­ten monien maa­il­man­ku­val­ta putoai­si poh­ja pois..

  32. Ymmär­tääk­se­ni Kii­na on teräk­sen­tuo­tan­toon näh­den edel­leen alio­ma­va­rai­nen, mut­ta en tääl­tä käsin pys­ty asi­aa tar­kis­ta­maan. Suu­ri Saa­ta­na on Kii­naan näh­den tie­tys­ti väki­lu­vul­taan aika pieni.

  33. Suu­ren Saa­ta­nan väki­lu­ku on hie­man alle nel­jäs­osa Kii­nan väkiluvusta.

  34. Paa­vo Oja­lan vies­tis­tä en ymmär­tä­nyt sitä, mihin toi­miin öljyn­tuot­ta­ja­maan ja kivi­hii­li­kai­vos­ten omis­ta­jat pitäi­si vel­voit­taa? Myy­mään öljyä vähem­män? Näin­hän Opec on teh­nyt­kin, ei tosin pelas­taak­seen ilmas­toa vaan nos­taak­seen öljyn hintaa.”

    Niin­kuin käsit­tääk­se­ni tur­vet­ta ei saa ottaa enem­pää, kuin sitä luon­nol­li­ses­ti muo­dos­tuu, jot­tei koko­nais­tur­peen mää­rä ei vähe­ne, ei öljyä sai­si ottaa enem­pää kuin sitä luon­nol­li­ses­ti muo­dos­tuu. Öljyä pitäi­si käsi­tel­lä hitaas­ti uudis­tu­va­na luon­non­va­ra­na, eikä sitä sai­si ryös­tö­kai­vaa enem­pää kuin sitä muo­dos­tuu. Voi­tai­siin kui­ten­kin sal­lia se, että öljyä pum­pa­taan sen muo­dos­tu­mis­vauh­tia nopeam­min, jos vain huo­leh­dit­tai­siin sii­tä että pum­pat­tua öljyä vas­taa­va hii­li­diok­si­di­mää­rä pois­te­taan ilmekehästä. 

    Mik­si siis pide­tään oikeu­tet­tu­na, että öljy­ken­tän omis­ta­ja saa kai­vaa kent­tän­sä tyh­jiin, mut­ta tur­ve­suon omis­ta­ja jou­tuu sää­te­le­mään tur­peen­ot­toa. Jos voi­daan puut­tua suo­ma­lai­sen tur­peen omis­ta­jien oikeu­teen käyt­tää omis­ta­maan­sa tur­vet­ta, niin mik­si ei voi­da puut­tua öljyä tuot­ta­viin mai­hin. Mik­si Nor­ja saa rau­has­sa pum­pa­ta öljyn­sä käy­tet­tä­väk­si ilma­ke­hää saas­tut­ta­vak­si polt­toai­neek­si, mut­ta suo­ma­lai­nen tur­pee­no­mis­ta­ja ei?
    Mie­les­tä­ni molem­pien toi­miin puut­tua siten, ettei­vät he tuo­ta hii­li­diok­si­din net­to­kuor­maa. Jos he pys­ty­vät sito­maan hii­li­diok­si­dia vaih­toeh­toi­sil­la tavoil­la niin sekin pitää sal­lia sen sijaan, että vaa­di­taan rau­hoit­ta­maan tur­ve­soi­ta tai öljykenttiä. 

    Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen ei kui­ten­kaan tule onnis­tu­maan, jos ei myös Lähi-idän mai­ta saa­da vel­voi­tet­tua ilmas­to­tal­koi­hin. Vaik­ka kuin­ka kiel­täy­dyt­täi­siin käyt­tä­mäs­tä Öljyä län­si­mais­sa, niin tus­kin se estää öljyn­myy­mi­seen talou­ten­sa perus­ta­via talouk­sia myy­mäs­tä öljyä energiatuotantoon. 

    Ato­mie­ner­gias­ta luo­pu­va sak­sa­kaan on tus­kin onnis­tu­nut yksi­puo­li­sel­la kiel­täy­ty­mi­sel­lään vähen­tä­mään mer­kit­tä­väs­ti ydin­voi­maa. Sii­nä kun sak­sa ostaa Venä­jäl­tä kaa­sua ato­mie­ner­gi­aan­sa kor­vaa­maan, lisää Venä­jä ato­mie­ner­gian käyt­töä Sak­saan myy­tä­vää maa­kaa­sua korvaamaan.

  35. Nyky­ään yli 85% maa­il­man ener­gias­ta on fosil­li­sia hii­li­ve­ty poh­jai­sia. Mie­les­tä­ni tämä osoit­taa että ei ole mah­dol­lis­ta vaih­taa alter­na­tii­vi­siin ener­gia­läh­tei­siin jot­ka tänä päi­vä­nä on ole­mas­sa, vaan tar­vi­taan koko­naan uut­ta teknologiaa.

    Maa­il­man öljyn tuo­tan­to­kat­to on se rat­kai­se­va tie­to syyr­ty­mään uusiin ener­gia tek­no­lo­gi­aan. Geo­lo­gis­ten paris­sa on opti­mis­ti­sia jot­ka usko­vat kat­to saa­vu­te­taan noin 2014–2020 ja pesi­mis­ti­sia jot­ka usko­vat noin 2010, tai aikaisemmin.

    USA:ssa tuo­tan­to­kat­to saa­vu­tet­tiin vuo­na 1970 jol­loin tuo­tet­tiin 10 mil­joo­naa tynnyriä/vuosi. Tänään rei­lus­ti alle 5 mil­jo­naa. 10 vuo­des­sa tuo­tan­to on las­ke­nut 20%. USA:n tapauk­ses­sa tais­te­lu voit­ti­vat ei ainoas­taan pesi­mis­tit arviot vaan kaik­kien mah­dol­li­se­man pesi­mis­ti­nen arvio.

    Inter­na­tio­nal ener­gy agency:n mukaan, öljyä riit­tää maa­il­mas­sa noin 35 vuo­dek­si. Mut­ta kuin­ka pal­jon aikaa on että saa­vu­te­taan maa­il­man tuotantokatto? 

    Jos ote­taan USA:n esi­merk­ki huo­mioon, niin öljy lop­puu, tai muut­tuu niin kan­nat­ta­mat­to­mak­si pal­jon ennen kuin saa­daan aikaan mitään pääs­tö­jä rajoit­ta­via sopi­muk­sia. Että no hätä!

  36. Tur­peen uusiutuvuudesta.

    Aja­tus, että tur­peen pol­tos­ta syn­ty­vä hii­li­diok­si­di ei tuo­ta ilmas­ton­muu­tos­ta, kos­ka maa­il­man suot sito­vat hiil­tä enem­män kuin pol­tet­taes­sa vapau­tuu on yksin­ker­tai­ses­ti väärin.

    Suot ovat maa­il­man­laa­jui­ses­ti hii­li­nie­lu ja hyvä niin. Jos tämä nie­lu tuho­taan peri­aat­teel­la, että tur­vet­ta on oikeus polt­taa nie­lun ver­ran, se kiih­dyt­täi­si ilmas­ton­muu­tos­ta olennaisesti.

    On ver­baa­li­nen sil­män­kääm­tö­temp­pu kut­sua tur­vet­ta hitaas­ti uusiu­tu­vak­si. Jos tur­peen polt­toa ver­ra­taan puun polt­toon, ero on selvä.

    Jos kaa­dam­me puun ja pol­tam­me sen, puun tilal­le kas­vaa uusi ja hii­li sitou­tuu takai­sin. Jos jätäm­me puun pai­kal­leen, sil­le pai­kal­le ei kas­va tois­ta puu­ta. Sik­si molem­mis­sa vaih­toeh­dois­sa hii­li­ta­se on muu­ta­man kym­me­nen vuo­den jäl­keen sama.

    Jos hävi­täm­me heh­taa­rin suo­ta, muu­al­la ole­vat suot jon­kin ajan kulues­sa sito­vat saman mää­rän hiil­tä, kuin tuol­ta heh­taa­ril­ta vapau­tui, mut­ta niin ne sito­vat, vaik­ka tuo­ta heh­taa­ria ei oli­si hävi­tet­ty­kään. Sik­si nämä vaih­toeh­dot eivät ole hii­li­ta­seen suh­teen taq­sa­pai­nos­sa, vaan tur­peen polt­to lisää ilma­ke­hän hii­li­diok­si­di­pi­toi­suut­ta ver­rat­tu­na vaih­toeh­toon, että tur­vet­ta ei polteta.

    Asian tosin tekee moni­mut­kai­sem­mak­si se, että soi­den ojitt­ta­mi­nen joh­taa pik­ku­hil­jaa suon lahoa­mi­seen, mikä vapaut­taa hiil­tä ilma­ke­hään joka tapauksessa.

  37. Tyh­jen­ne­tyn tur­ve­suon poh­jaan voi istut­taa puun, tai koko­nai­sen met­sän hiil­tä sitomaan.
    Miten tyh­jen­net­ty öljy­kent­tä korvataan?

  38. Maan­pin­nal­le sot­kee deri­vaa­tan ja taso­muut­tu­jan. Kun ensin pol­te­taan kym­me­nen met­riä tur­vet­ta tai­vaan tuu­liin, ja sen jäl­keen istu­te­taan syn­ty­nee­seen kuop­paan pari koi­vua, nuo koi­vut var­maa­kin kas­va­vat ihan hyvin, mut­ta eivät ne kos­kaan saa­vu­ta sitä hii­li­mää­rää, joka suo­hon alun­pe­rin sisältyi.

  39. Met­sä sisäl­tää kui­ten­kin hiil­tä sato­ja kuu­tioi­ta heh­taa­ril­la, se on pal­jon parem­pi kuin ei yhtään hiiltä.
    Sitä­pait­si se on sitä niin sanot­tua uusiutuvaa.
    Minun mie­les­tä­ni pal­jon parem­pi hii­li­ta­se kuin öljylähteellä.
    Taso­muut­tu­jis­ta puhee­nol­len, vesi­voi­ma­lai­tok­set ja jopa ydin­voi­ma­lai­tok­set ovat kuu­lem­ma mität­tö­män pie­niä säh­kön­tuot­ta­jia, mut­ta tuu­li­myl­lyt suuria???

  40. Tpyy­luo­ma:

    Miten­kään vähek­sy­mät­tä Kii­nan hui­maa kehi­tys­tä, kysees­sä on kui­ten­kin talou­del­li­sel­ta pai­noar­vol­taan ison euroop­pa­lai­sen val­tion kokoi­nen maa, eikä tämä ase­tel­ma muu­ta­mas­sa vuo­des­sa olen­nai­ses­ti muutu.”

    Sini­vih­reä:

    Tuo on tot­ta ja hyvä suh­teu­tus. Kii­nan odo­tusar­vot ovat kovin tois­ta luok­kaa kuin euroop­pa­lai­sil­la val­tioil­la. Tule­vai­suu­den odo­tuk­set ovat kor­keal­la ja Kii­na hyö­dyn­tää nii­tä jo nyt.

    Osmo:

    Tur­peen uusiutuvuudesta.

    Aja­tus, että tur­peen pol­tos­ta syn­ty­vä hii­li­diok­si­di ei tuo­ta ilmas­ton­muu­tos­ta, kos­ka maa­il­man suot sito­vat hiil­tä enem­män kuin pol­tet­taes­sa vapau­tuu on yksin­ker­tai­ses­ti väärin.”

    Sini­vih­reä:

    Täs­sä koh­taa ihmet­te­len sitä, että kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jä luo­puu peri­aat­tees­ta ver­tail­la kes­ke­nään kah­den todel­li­sen vaih­toeh­don tur­ve ja kivi­hii­li omi­nai­suuk­sia. Kivi­hii­leen näh­den tur­ve on kovin­kin uusiu­tu­va vaihtoehto.

    Maa­il­man sois­ta en tie­dä, mut­ta aina­kin Suo­men suot sito­vat hiil­tä pal­jon enem­män kuin sitä polt­to­tur­vet­ta käy­tet­täes­sä vapautuu.

  41. Olen käsi­tel­lyt hii­len­pol­ton ja tur­peen­pol­ton kes­ke­näis­tä edul­li­suut­ta toi­saal­la ja niin ovat teh­neet viral­li­set tilas­toi­jat­kin. Megawat­ti­tun­tia koh­den tur­peen pol­tos­ta aiheu­tuu huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­mat hii­li­diok­si­di­pääs­töt. Ilmas­ton kan­nal­ta hii­len polt­to on edul­li­sem­paa. Tähän arvioon perus­tu­vat myös viral­li­set las­kel­mat Suo­men hiilidioksidipäästöistä.

  42. Osmo:

    Olen käsi­tel­lyt hii­len­pol­ton ja tur­peen­pol­ton kes­ke­näis­tä edul­li­suut­ta toi­saal­la ja niin ovat teh­neet viral­li­set tilastoijatkin.”

    Sini­vih­reä:

    Jos apu­ja, auk­to­ri­teet­te­ja omal­la kan­nal­leen haet­taes­sa, ei löy­dy suo­ma­lai­sis­ta tilas­to­nik­ka­reis­ta tai EU:sta, niin minun täy­tyy sit­ten vedo­ta ipcc:n, joka sijoit­taa tur­peen fos­sii­lis­ten ja uusiu­tu­vien väliin. (Läh­tee­nä Hesa­ri 11.12.)

  43. Oli kome­aa, että Austra­lian uusi hal­li­tus alle­kir­joit­ti Kio­ton sopi­muk­sen ensim­mäi­se­nä vir­ka­työ­nään. Nyt odo­tam­me enää USA:n pre­si­den­tin­vaa­le­ja. Sen jäl­keen alkaa tapah­tua. Ennus­tan, että kaik­ki maa­il­man­kaup­paan osal­lis­tu­vat maat pako­te­taan osal­lis­tu­maan ilmas­to­po­li­tiik­kaan. Tämä tulee mer­kit­se­mään myös Suo­mes­sa huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä kiream­piä toi­mia. Eihän meil­lä ole teh­ty ilmas­ton suo­je­le­mi­sek­si oikeas­taan vie­lä mitään.

    Luin kaik­ki blo­gin aloi­tuk­set ilmas­to­po­li­tii­kas­ta 7 vuo­den ajal­ta. Nii­tä ei lopul­ta kovin pal­joa ollut eikä nii­den luke­mi­seen kes­kus­te­lu­jen selaa­mi­si­neen men­nyt kuin 2–3 tuntia.

    Oikeas­ti ei jää käteen yhtään mitään muu­ta kuin usko sii­hen, että glo­baa­li sopi­mus täy­tyy olla tulos­sa ja sit­ten mark­ki­noi­den ohjaa­ma­na tapah­tuu jotain, on meka­nis­mi sit­ten pääs­tö­kaup­pa tai hiilivero.

    Väliin kehu­taan Kii­nan poli­tiik­kaa. Nykyi­sin viral­li­ses­ti 28% glo­baa­leis­ta pääs­töis­tä (toden­nä­köi­ses­ti yli 30%). Yhdys­val­lat 14%, EU 10%. Intia Kii­nan käy­räl­lä n. 15 vuo­den viiveellä.

    Kii­na ja Intia eivät lähet­tä­neet kor­kean tason edus­ta­jaa New Yor­kiin. Molem­mat kat­so­vat ole­van­sa “kehi­tys­mai­ta” eivät­kä aio sitou­tua pääs­tö­kiin­tiöi­hin. Kii­nan ehdo­tus on yhä sama kuin kym­me­nen vuot­ta sit­ten, eli las­kea hii­li-inten­si­teet­ti­ään muu­ta­mal­la kym­me­nel­lä pro­sen­til­la (vuo­teen 2020 men­nes­sä). Talou­den kas­vu enem­män kuin syö tuon tavoit­teen, jon­ka he saa­vut­ta­vat jo valuut­tan­sa kurs­sin vapauttamalla.

    Glo­baa­lit pääs­töt ovat kas­vu­käy­räl­lä ylit­se kaik­kein kata­stro­faa­li­sim­pien ennus­tei­den. Läm­pö­ti­lat kiel­täy­ty­vät seu­raa­mas­ta perästä.

    WHO jul­kai­si juu­ri raport­tin­sa lajien häviä­mi­ses­tä. Kan­to­jen tip­pu­mi­set ovat kehi­tys­mais­sa ja kehit­ty­vis­sä mais­sa olleet kata­stro­faa­li­sia. Syyt mui­ta kuin ilmas­ton­muu­tos tai edes län­ti­nen pahuus. Kor­re­laa­tio väes­tön­kas­vun ja elin­pii­rien leviä­mi­sen kans­sa erit­täin vah­va. Jää­kar­hun kan­ta taa­sen on yksi suur­pe­to­jen vah­vim­pia. Täl­lä­kin blo­gil­la näkyy 7 vuo­den kir­joi­tus­his­to­rias­sa ns. cli­ma­te chan­ge hijack, eli muut ympä­ris­tö­huo­let häviä­vät ilmas­ton alle.

    Tämän blo­gin ilmas­to­po­liit­ti­sis­ta kir­joi­tuk­sis­ta jäi myös mie­leen se, että espoo­lai­nen autoi­le­va vuo­ri­neu­vos on rikol­li­nen. Eikä Sipoo­seen pitäi­si kaa­voit­taa oma­ko­ti­ta­lo­tont­te­ja, jos ilmas­ton­muu­tos otet­tai­siin tosissaan.

    Lajeil­le ja eko­sys­tee­meil­le voi­tai­siin perus­taa glo­baa­lis­ti suo­je­lua­luei­ta mur­to-osal­la sii­tä, mitä sen ilmas­to­po­li­tii­kan, jota ei ole näkö­pii­ris­sä, opti­mis­ti­sim­mat­kin kus­tan­nusar­viot olisivat.

    Ympä­ris­tön­suo­je­lul­lis­ten prio­ri­teet­tien ja rea­lis­ti­ses­ti tavoi­tet­ta­vis­sa ole­vien pää­mää­rien, niin Suo­mes­sa kuin glo­baa­lis­ti, uudel­leen arvioi­mi­sen paikka?

Vastaa käyttäjälle Paavo Ojala Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.