Mitä Australia ensin, sitä USA perässä?

Oli komeaa, että Aus­tralian uusi hal­li­tus allekir­joit­ti Kioton sopimuk­sen ensim­mäisenä virkatyönään. Nyt odotamme enää USA:n pres­i­dentin­vaale­ja. Sen jäl­keen alkaa tapah­tua. Ennus­tan, että kaik­ki maail­mankaup­paan osal­lis­tu­vat maat pakote­taan osal­lis­tu­maan ilmastopoli­ti­ikkaan. Tämä tulee merk­it­semään myös Suomes­sa huo­mat­tavasti nyky­istä kireampiä toimia. Eihän meil­lä ole tehty ilmas­ton suo­jelemisek­si oikeas­t­aan vielä mitään.

43 vastausta artikkeliin “Mitä Australia ensin, sitä USA perässä?”

  1. “Ennus­tan, että kaik­ki maail­mankaup­paan osal­lis­tu­vat maat pakote­taan osal­lis­tu­maan ilmastopoli­ti­ikkaan.” Jep, ja kep­pimekanis­mi tähän on se iso paha WTO. WTO:n sään­nöt eksplisi­it­tis­es­ti sal­li­vat tul­lit ympäristösyistä.

  2. Osmo:

    “…maail­mankaup­paan osal­lis­tu­vat maat pakotetaan…”

    Sinivihreä:

    Olikos se Stal­in, joka kysyi paav­il­ta, kuin­ka mon­ta divi­sioon­aa hänel­lä oli käytössään, kun paavi oli alka­nut puhua suul­la suuremmalla. 

    Ei suuria voi kukaan pakot­taa mukaan muu­ta kuin niil­lä ehdoil­la, jot­ka suuret itse itselleen hyväksyvät. Itselleen voi tietysti aset­taa kuin­ka kunnianhimoisia/idioottimaisia vaatei­ta tahansa.

  3. Län­tis­ten teol­lisu­us­maid­en osu­us maail­man CO2-päästöistä aset­tuu arvios­ta riip­puen n. 33–40% haarukkaan. Maail­man CO2-päästö­jen kasvus­ta osu­us on tietysti vielä moninker­tais­es­ti pienem­pi. Kehit­tyvät maat eivät helpol­la luovu hal­pahi­ilen anta­mas­ta vauhdista talouskasvulleen, eikä ainakaan Yhdys­val­lat — ja hyvä niin — suos­tu päästö­jen laskemiseen henkeä kohden.

    Teen­pä vas­taen­nus­tuk­sen. Vuon­na 2020 tai viimeistään vuo­teen 2030 men­nessä ilmas­to­hys­te­ria kiin­nos­taa tutkimuk­sel­lises­sa mielessä lähin­nä enää psykolo­gien armei­jaa. Ennus­tan myös, että kun totu­us rupeaa käymään selväk­si, Charles Mack­ayn klas­sikko vuodelta 1841 saa mod­ernin henkisen perintönsä.

  4. Teol­lisu­us­maat pitäisi velvoit­taa vähen­tämään päästöjään ja kehi­tys­maat väestönkasvuaan. Jälkim­mäi­nen syö saavu­tuk­set edel­lisessä sitä mukaan kun ko. maat sit­ten teollistuvat.

    Has­sua kyl­lä, että Kioton sopimus ei vaa­di Aus­trali­aa edes vähen­tämään päästöjään vaan sal­lii niit­ten kas­vat­tamisen. Kaipa tämä sit­ten raivaa niitä diplo­maat­tisia esteitä jatkolta.

  5. Minä taas ennus­tan että kiinalaiset pyyhkivät ko. paper­il­la, noin niin kuin kuvain­nol­lis­es­ti tietysti, per**eensä. Heil­lä on siihen yksinker­tais­es­ti varaa. Hurskai­ta keskustelu­ja asian tiimoil­ta voidaan tietysti käy­dä län­nen trendikkäässä ilmasto­nousus­sa ole­vien poli­itikko­jen kanssa, jos arvoisat asi­akkaat niin haluavat.

    Hiilid­iok­sidipäästö­jen määrään vaikut­taa lisäävästi lähin­nä maail­man väestöräjähdys, mut­ta sitä tor­ju­taan tietenkin parhait­en vas­tus­ta­mal­la haja-asu­tus­ta, saunankiukai­ta ja ennen kaikkea tuo­ma­l­la tänne joukot­tain uusia kulut­ta­jia väestöräjähdyk­sen syn­ty­maista.. Eikö niin?

  6. Ilmastopoli­ti­ikan keinoina päästökaup­pa ja ener­giaverot on sikäli huono­ja, etteivät varsi­nais­es­ti ohjaa niinkään uusi­u­tu­van ener­gian käytölle, kuin ener­gian käytön vähen­e­miselle ja tuotan­non siir­tymiselle niistä kär­sivistä maista pois.

    Suurin osa maista näistä keinoista huoli­mat­ta tulee käyt­tämään kaik­ki fos­si­iliset ener­giavaras­ton­sa lop­pu­un, kos­ka ener­giaveros­ta huoli­mat­ta fos­si­ili­nen ener­gia on halvem­pi tuot­taa kuin uusiutuva. 

    Vas­tuu riit­tävien hiilin­ielu­jen jär­jestämis­es­tä pitää sälyt­tää öljyn­tuot­ta­jille, jot­ka ne hiili­varas­tot sieltä maan­sisältä alun­perin kaiva­vatkin. Kus­tan­nuk­set siir­tyvät luon­nol­lisel­la taval­la kulut­ta­jille ja aset­ta­vat nykyisel­lään kestämät­tömän hal­van öljyen­er­gian hin­nat oikealle tasolle. 

    Ei tai­da olla kovin help­poa vaan luo­da täl­laista jär­jestelmää, jota kan­sain­välis­es­ti nou­datet­taisi­in. Mut­ta ajamisen arvoinen se mielestäni on. Sen heikkouk­sista ja ongelmista kuulen mielelläni.

  7. Kävisikö niin, että ilmas­to nyt muut­tuu niin kuin on muut­tuak­seen — teikipä ihmis­la­ji mitä tahansa?!?
    Maal­i­man­sivu on suuril­mas­to sil­loin täl­löin radikaal­isti muut­tunut — ei kai siinä mitään uut­ta ole, pait­si ehkä ihmiselle…

  8. Trav­el­er, Kiinalaisil­la ei kir­jaimel­listi ole varaa viita­ta kin­taal­la, enkä olisi niin var­ma onko halu­akaan. Paljon riip­puu edelleenkin Yhdysvalloista.

    Jos USA saadaan samaan rin­ta­maan EU:n ja Japanin kanssa niin tämä blok­ki voi pitkälti sanel­la lop­putu­lok­sen. Näin sik­si että OECD on (ulko­muis­tista ja suu­ru­us­lu­ok­ka) noin 75% maail­man kulu­tuk­ses­ta. Jos Kiina, Intia, jne. jät­täy­tyvät päästöra­joi­tusten ulkop­uolelle, niin näi­den vien­ti­tuot­teille voidaan määrätä vas­taa­vat hiilid­iok­sidi­mak­sut tulleina. Kiinalaiset tuskin halu­a­vat että ran­skalaiset vira­nomaiset arvioi­vat Kiinas­sa tuotet­tuun tuot­teeseen sisäl­tyvät hiilid­iok­sidipäästöt, ja maa on hyvin riip­pu­vainen viennistä.

    Veikkaan ratkaisun ole­van jonkin­lainen yhdis­telmä päästökaup­paa ja hiilid­iok­sidi­vero­ja kulu­tuk­ses­sa. Jälkim­mäi­sis­sä on se hyvä puoli, että ne kohtel­e­vat tas­a­puolis­es­ti tuot­ta­jia eri mais­sa, ja voisi­vat olla pienem­piä kehit­tyvis­sä talouksissa.

  9. Aus­tralian ohel­la Kioton sopimus ei vaa­di myöskään Suomea vähen­tämään päästöjään vaan sal­lii niiden jäädä entiselle tasolleen. Tätä ei ole mainit­tu itse sopimuk­ses­sa, kos­ka siinä kiin­tiö on annet­tu EU:lle, mut­ta EU:n sisäises­sa taakan­jaos­sa Suo­mi sai luvan pitää päästön­sä ennal­laan, vaik­ka päätömme ovat EU-maid­en kärkitasoa.

    Minä veikkaisin, että maail­man­laa­juisek­si keinok­si ote­taan päästöoikeuskaup­pa. Kehi­tys­mai­ta hyvitetään siinä anta­mal­la niille vähän tarvet­ta suurem­pi kiin­tiö, jos­ta ne sit­ten myyvät osan teollisuusmaille.

    Tässä on por­rastet­tuun hiilid­iok­sidi­veroon näh­den juuri se hyvä puoli, että sitä ei sil­loin ole por­rastet­tu, vaan päästöoikeuk­sille tulee sama hin­ta koko maail­maan. Tämä taas tulee johta­maan jät­timäiseen investoin­ti­aal­toon kehi­tys­maid­en ener­giate­hokku­u­den parantamiseksi.

  10. Tpyy­lu­o­ma:

    “Trav­el­er, Kiinalaisil­la ei kir­jaimel­listi ole varaa viita­ta kin­taal­la, enkä olisi niin var­ma onko halu­akaan. Paljon riip­puu edelleenkin Yhdysvalloista.”

    Sinivihreä:

    Odotel­laan vielä muu­ta­ma vuosi, niin nähdän kuin­ka asi­at kehit­tyvät. Talous­poli­ti­ikan pain­opiste on kuitenkin vääjäämät­tömästi muut­tumas­sa. Hupaisa, mut­ta mielestäni kuvaa­va, yksi­tyisko­h­ta tuli vas­taan taan­noises­sa pikku-uutises­sa jos­sa ker­rot­ti­in, miten amerikkalaiset oli­vat alka­neet opiskel­la kas­vavas­sa määrin kiinaa.

    Kiinal­la on täysi työ pitää val­tio kasas­sa. Paras keino yhteiskun­ta­rauhan ylläpitämisek­si on ylläpitää posi­ti­ivista talouske­hi­tys­tä ja sitä ei tul­la hiilid­iok­sidi­ra­joituk­sil­la riskeeraamaan.

  11. “Minä veikkaisin, että maail­man­laa­juisek­si keinok­si ote­taan päästöoikeuskaup­pa. Kehi­tys­mai­ta hyvitetään siinä anta­mal­la niille vähän tarvet­ta suurem­pi kiin­tiö, jos­ta ne sit­ten myyvät osan teollisuusmaille.”

    ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­misen liit­tämi­nen mihinkään kan­sain­väliseen tulon­jakoon ei ole omi­aan lisäämään asian kan­na­tus­ta. Minä pitäisin tulon­jaon ja kehi­tysavun eril­lään ilmastopolitiikasta. 

    Päästöoikeuk­sien oikeutetun määrän arvioimi­nen on mah­do­ton­ta ja vielä huonom­paa jos siinä ote­taan huomioon maan köy­hyys ja kehi­tysavun tarve. Kun köy­hälle maalle annetaan päästöoikeuk­sia run­saasti niin tue­taan luul­tavasti nimeno­maan köy­hän maan rikkain­ta kansanosaa.

  12. Onhan Kioton sopimuk­ses­sa kuitenkin määrät­ty maako­htaiset kiin­tiöt. Ei siihen oikein muu­takaan keinoa ole. On tietysti mah­dol­lista määrätä päästöoikeus jokaiselle maail­man asukkaalle yhtä suurek­si, mut­ta en usko, että maail­mas­ta tulee heti näin oikeudenmukaista.
    On selvä, että kehi­tys­maat tule­vat vaa­ti­maan itselleen nyky­istä suurem­mat päästöoikeudet, sil­lä mikä peruste se on, että rikkai­ta saa­vat olla vain ajois­sa rikas­tuneet. Miten me olisimme suh­tau­tuneet siihen, jos ruot­salaiset oli­si­vat ilmoit­ta­neet, että maail­ma ei kestä Suomen rik­s­tu­mista Ruotsin tasolle, joten Suomen­velvol­lisu­us on pysyä köyhänä.

  13. Pohdin joskus, että jos päästö­tavoit­teet kat­so­taan vuo­den 1990 tasos­ta, niin päästöki­in­tiöt pitää mitoit­taa vuo­den 1990 väkimäärän perus­teel­la. Tämäkään ei ole aivan oikeu­den­mukaista, vaan parem­pi olisi jakaa ne sen päivän väk­ilu­vun mukaan, jol­loin tehokkaat ehkäisyp­il­ler­it oli­si­vat voineet tul­la markkinoille. 

    Nyky­isiä ihmisiä on toisaal­ta vähän epäreilua ran­gaista isien ja äitien synneistä.

  14. Ruot­si olisi tietenkin puhunut täyt­tä pup­pua, johon olisi voin­ut suh­tau­tua asi­aanku­u­lu­val­la vakavu­udel­la (huom. maail­ma ei tuhoutunut Suomen vaurastuttua).

    Todel­li­sista uhista puhut­taes­sa, jos kehit­tyvien maid­en ei täy­dy osal­lis­tua ilmas­totalkoisi­in, on aika sama mitä tääl­lä pienessä Suomes­sa tehdään. Kehi­tys­maa Kiina menee pian jo jenkkienkin ohi kasvi­huonekaa­supäästöis­sä ja samaa teol­lis­tu­misen siivit­tämää talouskasvun uraa toivo­vat mon­et muutkin väkirikkaat val­tiot seu­raa­vansa. Onko reilu­us­pe­ri­aate tärkeämpi kuin ilmas­tokatas­trofin vält­tämi­nen? Teol­lisu­us­mail­la on kyl­lä kykyä pakot­taa kehi­tys­maat taipumaan, vaikka­pa talous­poli­it­tisel­la pain­os­tuk­sel­la, mut­ta ei poli­it­tista tah­toa. Enkä usko, että täl­laista tah­toa tulee löy­tymäänkään, mikä tekee min­ut aika pes­simistisek­si koko ilmas­ton­muu­tosasian suhteen.

    Eli: jos todel­la olisi jos­sain rin­nakkaistodel­lisu­udessa ollut niin, että maail­ma olisi rom­ah­tanut Suomen rikas­tu­misen myötä, en oikein kykene näkemään ruot­salaisille täl­laises­sa ske­naar­ios­sa mitään muu­ta moraalis­es­ti kestävää vai­h­toe­htoa, kuin pyrk­iä jar­rut­ta­maan Suomen kehitystä.

  15. Jos CO2 päästöt, ener­gia kulu­tus, jät­teen tuot­ta­mi­nen jne, mitataan per henkilö, eikös olisi oikeu­den­mukaista että päästöoikeudet jae­taan myös asukkaiden määrän perusteella?

    Tai johtuuko pelko siitä että kehi­tys­maat saisi­vat itselleen läh­es 80% näistä päästöoikeuk­sista? Ovathan ne läh­es 80% maail­man väestöstä.

    Jos laite­taan hin­ta CO2 ton­nille ja las­ke­taan viimeisen 50 vuo­den CO2 per maa tai asukas, niin mis­tähän teol­lisu­us­maat saisi­vat rahaa mak­saa sen. Onhan tosi asia että ilmas­to­muu­tos johtuu niistä CO2 päästöistä. Kehi­tys­maid­en päästö tulee “vaan” lisäämään mah­dol­lista ilmas­to­muu­tos­ta, ei aiheut­ta­maan sitä. Me teol­lisu­us­mais­sa aiheutimme sen ja meil­lä on ekologi­nen vel­ka köy­him­mille maille.

  16. “Onhan Kioton sopimuk­ses­sa kuitenkin määrät­ty maako­htaiset kiin­tiöt. Ei siihen oikein muu­takaan keinoa ole.”

    Mik­si asi­aan pitäisi puut­tua kiin­tiöil­lä. Eikö olisi järkeväm­pää puut­tua öljyn­tuot­ta­jien toim­intaan. Mik­si se, että öljyn(ja muun fossiilienergian)tuottajat velvoitet­taisi­in mak­samaan käypä hin­ta aiheut­ta­mas­taan haitas­ta, ei ole sopi­va keino. Joutu­vathan atom­iener­giankin tuot­ta­jat vas­taa­maan lop­pusi­joituk­ses­ta (ovatko heiltä vaa­di­tut tur­va­toimet riit­tävät, siitä voidaan keskustella)

    Mik­si ihmeessä kiin­tiöt oli­si­vat järkevämpi tapa puut­tua kulu­tuk­seen kuin hin­nat (joi­hin vaikut­ta aiheutet­tu hait­ta)? eikö taloustiede enää päde. Eivätkö kiin­tiöt kaikkial­la ole johta­neet rehot­tavaan mus­tan pörssin kaup­paan? Mitkä ovat kiin­tiöi­den myön­tämis­pe­rus­teet? kan­nuste­taanko hal­lit­se­mat­tomaan väestönkasvu­un väestöpo­h­jaisil­la päästöki­in­tiöil­lä? kan­nuste­taanko alue­val­loi­tusten tekoon alueko­htaisil­la päästökiintiöillä?
    fos­si­ilipolt­toainei­den hin­ta nousisi järkevälle tasolle jol­loin niin rikkaat kuin köy­hätkin maat mak­saisi­vat oikeutetun hin­nan käyt­tämästään hiilid­iok­sidia net­to­tuot­tavas­ta energiasta. 

    Mik­si se ei ole keino? Mik­sei hin­ta olisi paras keino puut­tua ympäristähait­to­jatuo­vaan energiatuotantoon. 

    Johtuuko tämä siitä, ettei Kioton sopimuk­seen kuu­lu juurikaan öljyn­tuot­ta­ja­mai­ta? Voidaanko kuvitel­la, että fos­si­iliener­gias­ta voidaan luop­ua vaaran­ta­mat­ta siitä ja sen myyn­nistä riip­pu­vais­ten val­tioiden etu­ja? Ajatel­laanko tosi­aan, että kun yksikään kioton sopimuk­sen maa ei enää halua ostaa öljyä tai mui­ta fos­si­ilipolt­toainei­ta, että fos­si­ilipolt­toaineet jäävät käyt­tämät­tä. Iran jät­tää öljyn maan uumeni­in, eikä myy sitä Kiinalle joka kipeästi kaipaa kaiken mah­dol­lisen ener­gian. Ener­gian halpen­e­m­i­nen (kos­ka kiotomai­hin myyn­ti on lop­punut kokon­aan) ei aiheuta sitä, että kiotot­tomat maat ryhtyvät käyt­tämään entistä enem­män hal­ven­tunut­ta fos­si­iliener­giaa. Hiiliener­gias­ta kieltäy­tyneet kiotomaat nos­ta­vat atom­iener­gian ja aurinkopa­neel­ien hin­taa lisäämäl­lä entis­es­tään kiotot­tomien maid­en moti­vaa­tio­ta tuot­taa ener­giansa fossiilienergialla.

  17. Osmo, minus­ta on vähin­tään epä­selvää mik­si intialaisen kooda­jan, jon­ka elin­ta­so ei nyt niin olen­nais­es­ti poikkea hänen euroop­palaisen kollee­gansa elin­ta­sos­ta, pitää saa­da ben­si­i­ni maas­turi­in­sa ei ain­oas­taan ilman mitään vero­ja vaan myös val­tion sub­ven­toimal­la hin­nal­la? Tai Amerikkalais­ten omis­ta­man tehtaan Shang­hais­sa hal­paa hiilisähköä?

    Kuten Mali­ni Mehra toteaa main­ios­sa kolum­nis­saan BBC:n sivuil­la: “Cli­mate jus­tice requires that we main­tain cli­mate sta­bil­i­ty for poor, vul­ner­a­ble and mar­gin­alised com­mu­ni­ties in every coun­try. The poor should not be used by oth­ers as an excuse for inac­tion.” (“Time to stop the cli­mate blame game”, http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/7125047.stm)

    Sinivihreä kir­joit­ti:

    “Odotel­laan vielä muu­ta­ma vuosi, niin nähdän kuin­ka asi­at kehit­tyvät. Talous­poli­ti­ikan pain­opiste on kuitenkin vääjäämät­tömästi muuttumassa.”

    Mitenkään väheksymät­tä Kiinan huimaa kehi­tys­tä, kyseessä on kuitenkin taloudel­liselta pain­oar­voltaan ison euroop­palaisen val­tion kokoinen maa, eikä tämä asetel­ma muu­ta­mas­sa vuodessa olen­nais­es­ti muu­tu. Aja­tus, että Kiina voisi vähät välit­tää kan­sain­väli­sistä kaup­pa- ja ympäristö­sopimuk­sista on yhtä real­isti­nen kuin että Sak­sa voisi näin tehdä, tai sivu­men­nen että Suo­mi voisi EU:n sisäl­lä sanel­la päästövähen­nyk­sien­sä sään­nöt… Sitä­pait­si kiinalaiset tun­tu­vat ymmärtävän itsekin että pahenevat ympäristöon­gel­mat ovat myös mah­dolli­nen talouskasvun rajoite.

  18. Osmo:

    “On tietysti mah­dol­lista määrätä päästöoikeus jokaiselle maail­man asukkaalle yhtä suurek­si, mut­ta en usko, että maail­mas­ta tulee heti näin oikeudenmukaista.”

    Sinivihreä:

    Juuri täl­lainen maailma­han meil­lä on ollut. Tästä maail­man­ti­las­ta ollaan pyrkimässä pois.

  19. “On tietysti mah­dol­lista määrätä päästöoikeus jokaiselle maail­man asukkaalle yhtä suurek­si, mut­ta en usko, että maail­mas­ta tulee heti näin oikeu­den­mukaista.
    On selvä, että kehi­tys­maat tule­vat vaa­ti­maan itselleen nyky­istä suurem­mat päästöoikeudet, sil­lä mikä peruste se on, että rikkai­ta saa­vat olla vain ajois­sa rikas­tuneet. Miten me olisimme suh­tau­tuneet siihen, jos ruot­salaiset oli­si­vat ilmoit­ta­neet, että maail­ma ei kestä Suomen rik­s­tu­mista Ruotsin tasolle, joten Suomen­velvol­lisu­us on pysyä köyhänä.”

    Tämä ekol­o­gisen vas­tu­un ja sosi­aalisen oikeu­den­mukaisu­u­den peri­aate pätee vain sil­loin, jos yhtälöstä jätetään väestönkasvu pois. Kun väestönkasvu lisätään ekol­o­giseen jalan­jäl­keen (mikä ikävän har­voin tehdään vaik­ka se ehdot­tomasti pitäisi tehdä), ja ymmär­retään se omis­sakin yhteiskun­nis­samme nähtävä tosi­a­sia, että lapset­toma­l­la pariskun­nal­la on enem­män varaa kulut­taa henkeä kohden kuin 6 lap­sisel­la per­heel­lä, niin yhtälöstä tulee paljon vaikeampi.

    Tätä esimerkik­si vihreät eivät tun­nu kan­nan­otois­saan täysin ymmärtäneen ja tämä on se han­kausko­h­ta, jota tul­laan vään­tämään vielä mon­een kertaan.

  20. Tämän jutun point­ti olikin ennus­tus joka tun­netusti voi men­nä oikein tai sit­ten väärin. Joidenkin ennus­tuk­set tässä ketjus­sa menevät mitä ilmeisim­min väärin..

    ”Trav­el­er, Kiinalaisil­la ei kir­jaimel­listi ole varaa viita­ta kin­taal­la, enkä olisi niin var­ma onko haluakaan.”

    Mik­si ei olisi? Kiina on siir­tymässä erit­täin nopeasti pait­si koko maail­man työ­pa­jak­si niin myös finanssikeskuk­sek­si. Mik­si maail­man voimakkain val­tio olisi valmis tin­kimään omista tavoit­teis­taan joidenkin ENTISTEN suur­val­to­jen mität­tömien poli­itikko­jen (vaa­likam­pan­joiden) vuok­si? Aivan kuten Ode tuos­sa alim­mas­sa kom­men­tis­saan sanoi; miten edes teo­ri­as­sa voisimme vaa­tia ettei kiinalaisil­la ole oikeut­ta nos­taa elin­ta­soaan.. Tämä taas merk­it­see väistämät­tä päästö­jen lisääntymistä.

    ”Paljon riip­puu edelleenkin Yhdysvalloista.”

    Joka päivä vähem­män.. Ylipäätään län­si­maat teol­lisu­us­museoineen edus­ta­vat ns. auringonlaskua.
    ”Jos USA saadaan samaan rin­ta­maan EU:n ja Japanin kanssa niin tämä blok­ki voi pitkälti sanel­la lopputuloksen.”

    Juu jos kaik­ki ihmiset niin­qu rakas­tas ja silleen niin olis peace and love forever 🙂

    ”Näin sik­si että OECD on (ulko­muis­tista ja suu­ru­us­lu­ok­ka) noin 75% maail­man kulu­tuk­ses­ta. Jos Kiina, Intia, jne. jät­täy­tyvät päästöra­joi­tusten ulkop­uolelle, niin näi­den vien­ti­tuot­teille voidaan määrätä vas­taa­vat hiilid­iok­sidi­mak­sut tulleina.”

    Aika, jol­loin Kiinalle voiti­in tuos­ta vain määrätä jotain sopimusten vas­taisia tulle­ja, ovat menneet. 

    ”Kiinalaiset tuskin halu­a­vat että ran­skalaiset vira­nomaiset arvioi­vat Kiinas­sa tuotet­tuun tuot­teeseen sisäl­tyvät hiilid­iok­sidipäästöt, ja maa on hyvin riip­pu­vainen viennistä.”

    Oikeis­taan tuos­sa yllä tuli jo asian point­ti mut­ta kuitenkin; kyseisen mität­tömän pikku­val­tion poli­itikot ovat olleet his­to­ri­an val­os­sa aina harv­inaisen prag­maat­tisia ellei peräti nihilis­tisiä. Muis­tellen esimerkik­si Sad­damin ydi­naseo­hjel­maa, Elf öljy-yhtiön saa­maa taus­tatukea, tähti­ti­eteel­lisiä tuki­aisia oman teol­lisu­u­den rippeille jne jne.. Taitaisi­vat kiinalaiset päästä hel­postikin sopimuk­seen sopi­vas­ta tasos­ta.. Jonkin samaan unioni­in armos­ta ote­tun kääpiö­val­tion kyykyt­tämi­nen ja rahas­t­a­mi­nen onkin sit­ten toinen juttu..

    Me voimme tääl­lä napa­pi­ir­il­lä pukeu­tua aivan vapaasti säkki­in ja tuhkaan. Muis­tel­la siir­tomaa-aiko­ja ja väärän­laisia makeiskääre­itä. Lopet­taa lop­utkin teol­liset yri­tyk­set ja siir­tyä uuteen- tai peräti huomio­talouteen. Hiilid­iok­sipäästöi­hin tai mihinkään muuhunkaan sil­lä ei kuitenkaan ole juuri merk­i­tys­tä. Juna meni jo.

  21. tpyy­lu­o­ma:
    “Osmo, minus­ta on vähin­tään epä­selvää mik­si intialaisen kooda­jan, jon­ka elin­ta­so ei nyt niin olen­nais­es­ti poikkea hänen euroop­palaisen kollee­gansa elin­ta­sos­ta, pitää saa­da ben­si­i­ni maas­turi­in­sa ei ain­oas­taan ilman mitään vero­ja vaan myös val­tion sub­ven­toimal­la hin­nal­la? Tai Amerikkalais­ten omis­ta­man tehtaan Shang­hais­sa hal­paa hiilisähköä?”

    No ei pitäisi saa­da eikä saakaan, mikäli kiin­tiöi­den jako ja myyn­ti toteutetaan järkevästi. Tästä on puhut­tu tääl­lä Oden blo­gis­sa aiemminkin.

    Jokaiselle val­ti­olle annet­taisi­in globaal­ista kiin­tiöstä väestön oikeut­ta­ma määrä kiin­tiöitä. Val­tio myisi nämä kiin­tiöt sit­ten erik­seen perustet­tavas­sa pörssis­sä suo­raan päästö­jen aiheut­ta­jille. Tästä saadut rahat jaet­taisi­in kansalle perus­tu­lon muo­dos­sa (huom! kaiken­laiset sub­ven­tiot kiel­let­täisi­in, jot­ta mainit­se­maasi ongel­maa ei tulisi). Kiin­tiöi­den hin­ta kap­i­tal­isoi­tu­isi suo­raan tuot­tei­den hin­toi­hin. Mallil­la voisi olla vaikka­pa 20 vuo­den siir­tymäai­ka, jon­ka ensim­mäisen vuon­na kiin­tiöitä jaet­taisi­in vuo­den 2005 toteu­tunei­den päästö­jen mukaan ja siitä sit­ten 5% vuodessa kohti per capi­ta ‑jakoa maid­en kesken.

    Län­si­mais­sa perus­tu­lo ei riit­täisi kat­ta­maan kuin osan nous­seista hin­noista, kehi­tys­mais­sa suurim­man osan. Suomen teol­lisu­us riemuit­sisi, kun saisi mah­ta­van kil­pailue­dun ener­giasyöp­pöi­hin kiinalaisi­in kump­panei­hin­sa näh­den. Teol­lisu­ut­ta — ja työ­paikko­ja — alka­isi liikkua kehi­tys­mai­hin joi­hin tulisi suuri määrä ostovoimaa. Kaikkial­la alet­taisi­in investoi­da huikei­ta sum­mia ener­giate­hokkaisi­in teknolo­gioi­hin joista tulisi paras kil­pailu­valt­ti markkinoilla.

    Osmon mukaan täl­lainen malli ei ole real­isti­nen, kos­ka “maail­ma ei ole niin oikeu­den­mukainen”. Juu, ehkäpä näin, mut­ta nor­mati­ivis­es­ti kat­soen tälle mallille on hyvät peruste­lut ja se olisi myös talousti­eteel­lis­es­ti todel­la tehokas ratkaisu. Voidaan vielä kysyä, tyy­tyvätkö kehi­tys­maat mihinkään vähempään kuin per capi­ta ‑malli­in. Eli onko tämä sit­tenkään niin epäre­al­isti­nen: epäre­al­is­ti­sista toimivista ja tehokkaista malleista se vähiten epäre­al­isti­nen. Lisäk­si tulee ottaa huomioon että jos­sei men­nä puh­taal­la per capi­ta ‑mallil­la, niin jokaises­ta maas­ta tulee “erikoistapaus” ja koko hom­ma voi kaat­ua tähän. EU-neu­vot­te­lut ovat tästä hyvä esimerk­ki ja ne ovat leik­in­tekoa näi­hin kinkerei­hin verrattuna…

  22. Vas­taan asiaväitteeseen:

    “Aika, jol­loin Kiinalle voiti­in tuos­ta vain määrätä jotain sopimusten vas­taisia tulle­ja, ovat menneet.”

    Eivät ne ole sopimusten vas­taisia. Tämä on sen ver­ran vähälle huomi­olle jäänyt ja tärkeä asia, että tois­te­taan vielä ker­ran: WTO sal­lii rankaisu­tul­lit ympäristösy­istä, ja tämän peri­aat­teen ovat myös WTO:n vetoomus­tuomiois­tuimet vahvis­ta­neet. Kri­teer­it ovat että ympäristöuhann pitää olla tieteel­lis­es­ti perustel­tu ja tul­lit eivät saa olla tarpeet­toman epä­tas­a­puolisia. Jos Kyoton seu­raa­jan allekir­joit­ta­neet perivät kaik­il­ta sen ulkop­uolisil­ta kasvi­huonekaa­su­tulle­ja, niin nuo ehdot täyttyvät.

    Aiheesta kiin­nos­tuneille pidem­min esim. Jef­frey Franke­lin kir­joituk­ses­sa “The Envi­ron­ment and Eco­nom­ic Glob­al­iza­tion”, road.uww.edu/road/heinricj/ECON431-EconGlobzn/Environment_and_Economic_Globalization.pdf

  23. Trav­el­er:” Me voimme tääl­lä napa­pi­ir­il­lä pukeu­tua aivan vapaasti säkki­in ja tuhkaan. Muis­tel­la siir­tomaa-aiko­ja ja väärän­laisia makeiskääre­itä. Lopet­taa lop­utkin teol­liset yri­tyk­set ja siir­tyä uuteen- tai peräti huomio­talouteen. Hiilid­iok­sipäästöi­hin tai mihinkään muuhunkaan sil­lä ei kuitenkaan ole juuri merk­i­tys­tä. Juna meni jo.”

    Niin, siinä se on san­ot­tu: juna meni jo. Ilmas­ton­muu­tos on käyn­nistynyt, eikä siihen juuri vaiku­ta eri­lais­ten tieteil­i­jöi­den sinän­sä mie­lenki­in­toinen vään­tö jostain kiin­tiöistä, korkein­taan saadaan jotain mar­gin­aal­ista hidas­tu­mista aikaan.

    Nämä asi­at olisi pitänyt osa­ta ajatel­la jo sata vuot­ta sit­ten. Ihmi­nen on aika viisas tietei­neen ja tekni­ikkoi­neen, mut­ta ei riit­tävän viisas osa­tak­seen ottaa huomioon keksin­tö­jen­sä vaiku­tuk­set riit­tävän pitkäl­lä aikavälil­lä – ilmas­ton­muu­tok­sen lisäk­si esim. maa­pal­lon väestöräjähdys (lääketiede) ja ympäristön myrkyt­tymi­nen (teknokemi­a­te­ol­lisu­us).

    Ennen pitkää kaik­ki syötäväk­si kel­paa­va on ilmeis­es­ti kas­vatet­ta­va valvo­tuis­sa keinotekoi­sis­sa olo­suhteis­sa, siis mah­dol­lisim­man epäluonnonmukaisesti.

  24. Kun käy läpi kai­i­ki komen­tit niin onhan se aika usko­ma­ton­ta mikä asenne ja odotuk­set kaikil­la on. Esitetään pakot­tamis­es­ta ilmapoli­ti­ikkaan, mut­ta mitä se ratkaisi kun ei ole selvä ilmapoli­ti­ikan perus­teet eikä sen toimivu­us. Mut­ta onhan se parem­pi kuin ei mitään. Kunnianhimoista!

    Teol­lisu­us­maat pitäisi velvoit­taa vähen­tämään päästöjään. Onhan se ilah­dut­ta­va että joku muisti sen, mut­ta tähän asti pelkkiä tyhjiä sano­ja. Kehi­tys­maat pitäisi vähen­tää väestönkasvuaan. Pillereil­läkö? niin ”rikkaat” päät­tävät?. Jos halu­at­te vähen­tää väestönkasvua, pois­takaa köy­hyys ja se tapah­tuu sol­i­daarisu­udel­la ja insti­tuu­tioiden kaut­ta, ei pil­leriel­lä. Muuten, asukasti­hey­deltään eniten väkirikkaat maat löy­tyvät EU:sta, ja täälä kan­nuste­taan han­ki­maan lisää ja lisää lap­sia, aika kyyni­nen asenne.

    Toiset mainit­se­vat ratkaisuk­si kaup­paa ja vero­ja. Ilmas­to muu­tok­sen syy on (jos se todel­la johtuu CO2:sta) globaalien markki­noiden suuri epäon­nis­tu­mi­nen kuten myös globaali hallinta. Nykyi­nen taloudenkasvu par­a­dig­ma on epäon­nis­tunut ja tarvi­taan uusi par­a­dig­ma, alter­nati­ivi­nen ske­nario joka voisi luo­da jonkun­lainen inno­vati­ivi­nen osal­lis­tu­va demokra­tia eikä tak­er­tua siihen vahaan epäonnistumiseen.

    Tarvi­taan uut­ta teknolo­giaa ja se tarkoit­taa täysin uusi tekni­ik­ka, organ­isoin­ti, tieto, uusia tuot­tei­ta jot­ka tuot­ta­vat uusia voit­to­ja ja tuot­tavu­ut­ta, ja uusi käsi­tys ja käyt­tö voitoille (prof­its).

    Tak­er­tu­mal­la van­hoi­hin kaavoihin, markkioi­hin (sil­lä on öma paik­ka mut­ta ei itse ratkaise mitään), talouskasvua­jatuk­seen, pol­je­taan paikalla pääsemät­tä mihinkään ja tilanne huononee.

  25. “tärkeä asia, että tois­te­taan vielä ker­ran: WTO sal­lii rankaisu­tul­lit ympäristösyistä, ”

    Var­maankin näin kuin sanoit, mut­ta entäpä mah­dol­lis­taako WTO sopimus esimerkik­si sen etteivät kiinalaiset enää luo­tot­taisi USA.. Halusin vain sanoa että keino­ja ilkeämielis­ten toimien tor­jun­taan on myös Kiinal­la, ja voimakkaan talouskasvun joh­dos­ta vieläpä joka päivä enem­män. Ei se USA enää niin voimakas ole, pelkkä velkainen kulut­ta­ja näin kär­jis­te­tysti sanoen. 

    Usa tuo run­saasti myös tarve­hier­arkin ala­por­taiden tuot­tei­ta ja eri­laisia kom­po­nent­te­ja Kiinas­ta ja mikäli jonkin­lainen kaup­pa­so­ta puhkeaisi jou­tu­isi USA tuo­maan nämä hyödyk­keet jostain muual­ta, vieläpä kalli­im­mal­la kuin Kiinasta.. 

    Ylipäätään min­un pes­simissi­ni kaiken­lais­ten kan­sain­välis­ten sopimusten nou­dat­tamisen suh­teen johtuu his­to­ri­al­li­sista esimerkeistä ja tässä tapauk­ses­sa vielä siitä että vas­takkainaset­telus­sa on äänestäjien suo­sios­ta riip­pu­vaiset heikkenevän län­nen hal­li­tuk­set ja toisaal­la nousuki­idos­sa ole­va kansal­lis­mieli­nen, hyvin päämääräti­etoinen, mah­dol­lis­es­ti vielä agres­si­ivi­nenkin oligarkia/diktatuuri/whatever..

    Mut­ta täy­tyypä pere­htyä tuo­hon “The Envi­ron­ment and Eco­nom­ic Glob­al­iza­tion” artikke­li­in, jos vaik­ka muu­tan sit­ten ennustustani 🙂

    “Ennen pitkää kaik­ki syötäväk­si kel­paa­va on ilmeis­es­ti kas­vatet­ta­va valvo­tuis­sa keinotekoi­sis­sa olosuhteissa,”

    No ei ainakaan hiilid­iok­sipäästö­jen vuok­si, meil­lä on tuos­sa pihal­la yksi paikalli­nen kasvi­huoneilmiö, jota vaimo vaatii vielä laa­jen­net­tavak­sikin ensi keväänä. Siel­lä val­lit­se­vat olo­suh­teet ovat läh­es troop­piset noin kesäisin mut­ta silti kaik­ki kas­vaa siel­lä aivan erinomaisesti..

    Minä en tiedä onko koko kasvi­huoneilmiö tot­ta vai vain rahoi­tusvir­to­ja tiety­ille piireille ohjail­e­va mekanis­mi. Jos se on tot­ta ja lisään­tyvät sateet, hiilid­iok­simäärän kasvu ja par­il­la asteel­la lisään­tynyt läm­pö tuhoaa meitin vil­je­lyk­set, niin sit­ten me vain kuol­laan nälkään. Ikävää mei­dän kannal­tamme mut­ta väistämätön­tä. Maa­pal­lo hakee uuden tas­apain­oti­lan ja elämä jatkuu.

  26. Osmo ja tpyy­lu­o­ma, huo­maat­te­han miten vaiku­tus­val­taisille varpaille ajatuk­senne astuu, ja miten radikaal­isti se uud­is­taisi maail­man val­ta­suhtei­ta. Mikäli demokraat­tiset yhteiskun­nat kykenevät todel­la yhdis­tämään voimansa rajoit­taak­seen tai verot­taak­seen maail­mankaup­paa ympäristöpe­rusteil­la, niiden on syytä käyt­tää tätä val­taa monis­sa muis­sakin kysymyk­sis­sä. Kiina tai Venäjä ei ehkä pysty­isi tätä estämään, mut­ta lisäk­si län­si­maid­en sisäl­lä on taho­ja, jot­ka hyö­tyvät nykyisenkaltais­es­ta maailmankaupasta.

  27. Olen usein ihme­tel­lyt, että mitä ne nyky­istä kireäm­mät toimet voisi­vat olla. Onko ajatuksia ?

    Nyt kun on jo muu­ta­man paperikone sul­jet­tu, niin helpot­tuuko päästö­tavoit­tei­den saavut­ta­mi­nen ? Kuin­ka mon­ta paperikonet­ta pitäisi sulkea tavoit­tei­den saavut­tamisek­si (siis teoriassa) ?

  28. “Ilmas­to muu­tok­sen syy on (jos se todel­la johtuu CO2:sta) globaalien markki­noiden suuri epäon­nis­tu­mi­nen kuten myös globaali hallinta. Nykyi­nen taloudenkasvu par­a­dig­ma on epäon­nis­tunut ja tarvi­taan uusi par­a­dig­ma, alter­nati­ivi­nen ske­nario joka voisi luo­da jonkun­lainen inno­vati­ivi­nen osal­lis­tu­va demokra­tia eikä tak­er­tua siihen vahaan epäonnistumiseen.”

    Tois­tan taas, että jos ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­miseen yritetään liit­tää kan­sain­välistä tulon­jakoa tai markki­na­para­dig­man muu­tos­ta, ei tor­jun­ta­toimet tule saavut­ta­maan eri­tyisen suur­ta suo­sio­ta. Hiilid­iok­sidipäästö­jen kasvua aiheut­ta­man markki­noiden vääristymä on se, ettei hiilid­iok­sia tuot­tavaa ener­giatuotan­toa velvoite­ta kor­vaa­maan siitä aiheutunei­ta hait­to­ja (i.e. hiilid­iok­sipäästöjä). Ilmas­to­teo­ri­an idea on se, että ilmas­to on yhteistä omaisu­ut­ta, eikä siihen saa päästää sitä hiil­imäärää diok­si­dieinansa, joka täl­lä het­kel­lä on sitoutuneena eri­laisi­in fos­si­il­isi­in ener­gialähteisi­in. Fos­si­iliset ener­gialäh­teet ovat siis täten erääl­lä taval­la moraalis­es­ti kan­sain­välisen ilmake­hää naut­ti­van yhteisön omaisu­ut­ta. sik­si fos­si­il­isia ener­gialähteitä maankuores­ta ener­giantuotan­toon han­kkivia taho­ja pitäisi velvoit­taa kor­vaa­maan kaiva­mansa hiili­varan­not. järkevin tapa olisi kohdis­taa velvoit­teet ja valvon­ta fos­si­iliener­gian tuot­ta­ji­in, kos­ka öljyn­tuot­ta­jia on huo­mat­tavasti vähem­män kuin öljyn käyttäjiä.
    Eihän atom­iener­giaa käyt­täviä yksit­täisiä kulut­ta­jia tai yhteisöjä vaa­di­ta jär­jestemään har­mi­ton­ta lop­pusi­joi­tus­ta ydin­jät­teelle, vaan valvon­ta ja velvoit­teet kohdis­te­taan har­valukuisem­pi­in ydinen­er­gian tuottajiin.

    Se, että öljyn­tuot­ta­ji­in kohdis­tu­vat velvoit­teet vaikut­ta­vat vaikeam­mil­ta toteut­taa johtuu vain siitä, että öljyn­tuot­ta­ja­maat eivät ole juurikaan ilmas­ton­muu­tos­ta täl­lä het­kel­lä tor­ju­mas­sa. Ei kuitenkaan voi­da ajatel­la, että ilmas­ton­muu­tos voitaisi­in tor­jua jollei nykyään fos­si­il­i­hi­ileen sitoutunut­ta ener­giaa maankuores­ta ryöväävien maid­en toimia ehkäistä tai korvata. 

    Nykyään kyl­lä Suomes­sakin unel­moidaan fos­si­ili­va­paas­ta ener­giatuotan­nos­ta ja omaa ener­giatuotan­toa rajoite­taan. se johtaa siihen, että tuotan­to siir­tyy esim. Kiinaan. Mitään rajoit­tei­ta ei tosin ole Kiinas­ta tuo­taville fos­si­iliener­gial­la tuote­tu­ille tuot­teille. Tämä jär­jestelmä ei voi olla järkevä. 

    Län­si­maid­en fos­si­iliener­giaku­lu­tuk­sen vähen­e­m­i­nen ei voi vähen­tää globaalin fos­si­ilinen­er­giaku­lu­tuk­sen määrää, kos­ka kehit­tyvis­sä mais­sa on ener­gian tuomista ylel­lisyyk­sistä haaveil­e­vaa väestöä tarpeek­si. Län­si­maid­en kulu­tuk­sen tuo­mat mah­dol­liset hin­nanalen­nuk­set mah­dol­lis­ta­vat heille halvem­paa fos­si­iliener­giaa. Jos öljyn ja muun fos­si­ilisen ener­gian tuotan­toa ei vähen­netä ei mikään toi­mi pysty sen käyt­töäkään vähen­tämään. radikaali kysyn­nän vähen­tymi­nen kioto-mais­sa johtaisi vain hin­nan alen­tu­miseeen ja sitä kaut­ta kysyn­nän lisään­tymiseen muualla.

  29. Ei nuo­laista ennen kuin tipahtaa…

    Aus­tralia kään­tämässä takkin­sa ilmastopolitiikassa

    Aus­tralian päämin­is­teri Kevin Rudd on kieltänyt, että maan hal­li­tus tuk­isi suuria kasvi­huonekaa­supäästö­jen leikkauksia.

    AFP, YLE Uutiset

  30. Paa­vo Ojalan viestistä en ymmärtänyt sitä, mihin toimi­in öljyn­tuot­ta­ja­maan ja kivi­hi­ilikaivosten omis­ta­jat pitäisi velvoit­taa? Myymään öljyä vähem­män? Näin­hän Opec on tehnytkin, ei tosin pelas­taak­seen ilmas­toa vaan nos­taak­seen öljyn hintaa. 

    SE, ettei öljyn hin­nan läh­es viisinker­tais­tu­mi­nen ole vaikut­tanut sen kysyn­tään tuon taival­lista tietysti osoit­taa, kuinkä vähäiset vaiku­tuk­set tule­vat ole­maan myös hiilid­iok­siveroil­la. Öljyn hin­nan nousu 70 dol­lar­il­la tyn­nyriltä vas­taa päässälask­ien hiilid­iok­sidi­verona yli sataa euroa hiiloidioksiditonnilta. 

    On myös tot­ta, että jos osa kulut­ta­jista alkaa säästää, öljyn hin­ta nousee ja muil­la on varaa kulut­taa sitä enem­män. Näil­lä pelisään­nöil­lä on ilmeis­es­tä, että läh­es kaik­ki öljy tul­laan polt­ta­maan taivaan tuuli­in täl­lä vuo­sisadal­la. Tarvit­semme siis myös sopimuk­sen siitä, että osa esi­in­tymistä rauhoite­taan käytöltä. Tätä ei ole ihan help­po toteut­taa. Haaveil­laan­han Suomes­sakin, että öljyn pih­taami­nen avaa por­tit mas­si­iviselle turpeen hyö­dyn­tämiselle. Suomen sois­sa on enem­män hiiltä poltet­tavak­si kuin Poh­jan­meren öljykentillä.

    Tästä pes­simis­mistä huoli­mat­ta men­estyvä ilmastopoli­ti­ik­ka edel­lyt­tää korkei­ta vero­ja fos­si­il­isille polt­toaineille. Ne kan­nat­taa verot­taa kulut­ta­ja­mais­sa, kos­ka mitä merk­i­tys­tä sil­lä olisi, että Saudi­ara­bia vero­taisin itseään ja pitäisi vero­tu­lot itsellään?

    Kiinaan ener­giaval­tainen tuotan­to ei kyl­lä ole karkaa­mas­sa. Maas­sa on krooni­nen ener­gia­pu­la. Sähkö on siel­lä kalli­im­paa kuin Suomes­sa siitä huoli­mat­ta että päästökaup­pa nos­taa sähkön hin­taa meillä.

  31. “Kiinaan ener­giaval­tainen tuotan­to ei kyl­lä ole karkaamassa. ”

    Pitäisin esimerkik­si teräk­sen tuotan­toa kohta­laisen ener­giaval­taise­na tuotan­non alana, viime vuon­na se kasvoi Kiinas­sa 18,5 % ja suun­ta on ollut jo pidem­män aikaa sama. Kiinas­sa on kyl­läkin ener­gia­pu­la, mut­ta ener­gian tuotan­toa lisätään jatku­vasti noin 15 % vuo­si­vauh­tia. Sinän­sähän ei kai ole merik­i­tys­tä valmis­taisiko Kiina tarvit­se­mansa teräk­sen vaikka­pa Ukrainas­sa, noin niin kuin globaale­ja c‑päästöjä ajatellen.. 

    Kiina­han on muuten jo ohit­tanut ‘suuren saatanan’, kuten suvait­se­vai­sis­sa ja edis­tyk­sel­li­sis­sä piireis­sä niin sat­tuvasti usein USA kut­su­taan, mut­ta ehkäpä hei­dän päästön­sä on jotenkin ‘niin­qu puh­taampii’ 🙂 Pakko näin on olla, muuten monien maail­manku­val­ta putoaisi poh­ja pois..

  32. Ymmärtääk­seni Kiina on teräk­sen­tuotan­toon näh­den edelleen aliomavarainen, mut­ta en täältä käsin pysty asi­aa tark­ista­maan. Suuri Saatana on Kiinaan näh­den tietysti väk­ilu­vul­taan aika pieni.

  33. Suuren Saatanan väk­iluku on hie­man alle neljä­sosa Kiinan väkiluvusta.

  34. “Paa­vo Ojalan viestistä en ymmärtänyt sitä, mihin toimi­in öljyn­tuot­ta­ja­maan ja kivi­hi­ilikaivosten omis­ta­jat pitäisi velvoit­taa? Myymään öljyä vähem­män? Näin­hän Opec on tehnytkin, ei tosin pelas­taak­seen ilmas­toa vaan nos­taak­seen öljyn hintaa.”

    Niinkuin käsit­tääk­seni turvet­ta ei saa ottaa enem­pää, kuin sitä luon­nol­lis­es­ti muo­dos­tuu, jot­tei kokon­ais­turpeen määrä ei vähene, ei öljyä saisi ottaa enem­pää kuin sitä luon­nol­lis­es­ti muo­dos­tuu. Öljyä pitäisi käsitel­lä hitaasti uud­is­tu­vana luon­non­va­rana, eikä sitä saisi ryöstökaivaa enem­pää kuin sitä muo­dos­tuu. Voitaisi­in kuitenkin sal­lia se, että öljyä pumpataan sen muo­dos­tu­mis­vauh­tia nopeam­min, jos vain huole­hdit­taisi­in siitä että pumpat­tua öljyä vas­taa­va hiilid­iok­sidimäärä pois­te­taan ilmekehästä. 

    Mik­si siis pide­tään oikeutet­tuna, että öljyken­tän omis­ta­ja saa kaivaa kent­tän­sä tyhji­in, mut­ta turvesuon omis­ta­ja joutuu säätelemään turpeenot­toa. Jos voidaan puut­tua suo­ma­laisen turpeen omis­ta­jien oikeu­teen käyt­tää omis­ta­maansa turvet­ta, niin mik­si ei voi­da puut­tua öljyä tuot­tavi­in mai­hin. Mik­si Nor­ja saa rauhas­sa pumpa­ta öljyn­sä käytet­täväk­si ilmake­hää saas­tut­tavak­si polt­toaineek­si, mut­ta suo­ma­lainen turpeen­o­mis­ta­ja ei?
    Mielestäni molem­pi­en toimi­in puut­tua siten, etteivät he tuo­ta hiilid­iok­sidin net­tokuor­maa. Jos he pystyvät sit­o­maan hiilid­iok­sidia vai­h­toe­htoisil­la tavoil­la niin sekin pitää sal­lia sen sijaan, että vaa­di­taan rauhoit­ta­maan turvesoi­ta tai öljykenttiä. 

    Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen ei kuitenkaan tule onnis­tu­maan, jos ei myös Lähi-idän mai­ta saa­da velvoitet­tua ilmas­totalkoi­hin. Vaik­ka kuin­ka kieltäy­dyt­täisi­in käyt­tämästä Öljyä län­si­mais­sa, niin tuskin se estää öljyn­myymiseen talouten­sa perus­tavia talouk­sia myymästä öljyä energiatuotantoon. 

    Atom­iener­gias­ta luop­u­va sak­sakaan on tuskin onnis­tunut yksipuolisel­la kieltäy­tymisel­lään vähen­tämään merkit­tävästi ydin­voimaa. Siinä kun sak­sa ostaa Venäjältä kaa­sua atom­iener­giaansa kor­vaa­maan, lisää Venäjä atom­iener­gian käyt­töä Sak­saan myytävää maakaa­sua korvaamaan.

  35. Nykyään yli 85% maail­man ener­gias­ta on fos­il­lisia hiilivety poh­jaisia. Mielestäni tämä osoit­taa että ei ole mah­dol­lista vai­h­taa alter­nati­ivisi­in ener­gialähteisi­in jot­ka tänä päivänä on ole­mas­sa, vaan tarvi­taan kokon­aan uut­ta teknologiaa.

    Maail­man öljyn tuotan­tokat­to on se ratkai­se­va tieto syyr­tymään uusi­in ener­gia teknolo­giaan. Geol­o­gis­ten paris­sa on opti­mistisia jot­ka usko­vat kat­to saavute­taan noin 2014–2020 ja pes­imistisia jot­ka usko­vat noin 2010, tai aikaisemmin.

    USA:ssa tuotan­tokat­to saavutet­ti­in vuona 1970 jol­loin tuotet­ti­in 10 miljoon­aa tynnyriä/vuosi. Tänään reilusti alle 5 miljon­aa. 10 vuodessa tuotan­to on laskenut 20%. USA:n tapauk­ses­sa tais­telu voit­ti­vat ei ain­oas­taan pes­imistit arviot vaan kaikkien mah­dol­lise­man pes­imisti­nen arvio.

    Inter­na­tion­al ener­gy agency:n mukaan, öljyä riit­tää maail­mas­sa noin 35 vuodek­si. Mut­ta kuin­ka paljon aikaa on että saavute­taan maail­man tuotantokatto? 

    Jos ote­taan USA:n esimerk­ki huomioon, niin öljy lop­puu, tai muut­tuu niin kan­nat­ta­mat­tomak­si paljon ennen kuin saadaan aikaan mitään päästöjä rajoit­tavia sopimuk­sia. Että no hätä!

  36. Turpeen uusi­u­tu­vu­ud­es­ta.

    Aja­tus, että turpeen poltos­ta syn­tyvä hiilid­iok­si­di ei tuo­ta ilmas­ton­muu­tos­ta, kos­ka maail­man suot sito­vat hiiltä enem­män kuin poltet­taes­sa vapau­tuu on yksinker­tais­es­ti väärin.

    Suot ovat maail­man­laa­juis­es­ti hiilin­ielu ja hyvä niin. Jos tämä nielu tuho­taan peri­aat­teel­la, että turvet­ta on oikeus polt­taa nielun ver­ran, se kiihdyt­täisi ilmas­ton­muu­tos­ta olennaisesti.

    On ver­baa­li­nen silmänkäämtötemp­pu kut­sua turvet­ta hitaasti uusi­u­tu­vak­si. Jos turpeen polt­toa ver­rataan puun polt­toon, ero on selvä.

    Jos kaadamme puun ja poltamme sen, puun tilalle kas­vaa uusi ja hiili sitoutuu takaisin. Jos jätämme puun paikalleen, sille paikalle ei kas­va toista puu­ta. Sik­si molem­mis­sa vai­h­toe­hdois­sa hiil­i­tase on muu­ta­man kymme­nen vuo­den jäl­keen sama.

    Jos hävitämme hehtaarin suo­ta, muual­la ole­vat suot jonkin ajan kulues­sa sito­vat saman määrän hiiltä, kuin tuol­ta hehtaar­il­ta vapau­tui, mut­ta niin ne sito­vat, vaik­ka tuo­ta hehtaaria ei olisi hävitet­tykään. Sik­si nämä vai­h­toe­hdot eivät ole hiil­i­taseen suh­teen taqs­apain­os­sa, vaan turpeen polt­to lisää ilmake­hän hiilid­iok­sidip­i­toisu­ut­ta ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon, että turvet­ta ei polteta.

    Asian tosin tekee mon­imutkaisem­mak­si se, että soiden ojitt­ta­mi­nen johtaa pikkuhil­jaa suon lahoamiseen, mikä vapaut­taa hiiltä ilmake­hään joka tapauksessa.

  37. Tyh­jen­netyn turvesuon poh­jaan voi istut­taa puun, tai kokon­aisen met­sän hiiltä sitomaan.
    Miten tyh­jen­net­ty öljykent­tä korvataan?

  38. Maan­pin­nalle sot­kee derivaatan ja taso­muut­tu­jan. Kun ensin polte­taan kymme­nen metriä turvet­ta taivaan tuuli­in, ja sen jäl­keen istute­taan syn­tyneeseen kuop­paan pari koivua, nuo koivut var­maakin kas­va­vat ihan hyvin, mut­ta eivät ne koskaan saavu­ta sitä hiil­imäärää, joka suo­hon alun­perin sisältyi.

  39. Met­sä sisältää kuitenkin hiiltä sato­ja kuu­tioi­ta hehtaar­il­la, se on paljon parem­pi kuin ei yhtään hiiltä.
    Sitä­pait­si se on sitä niin san­ot­tua uusiutuvaa.
    Min­un mielestäni paljon parem­pi hiil­i­tase kuin öljylähteellä.
    Taso­muut­tu­jista puheenollen, vesivoimalaitok­set ja jopa ydin­voimalaitok­set ovat kuulem­ma mität­tömän pieniä sähkön­tuot­ta­jia, mut­ta tuulimyl­lyt suuria???

  40. Tpyy­lu­o­ma:

    “Mitenkään väheksymät­tä Kiinan huimaa kehi­tys­tä, kyseessä on kuitenkin taloudel­liselta pain­oar­voltaan ison euroop­palaisen val­tion kokoinen maa, eikä tämä asetel­ma muu­ta­mas­sa vuodessa olen­nais­es­ti muutu.”

    Sinivihreä:

    Tuo on tot­ta ja hyvä suh­teu­tus. Kiinan odotusar­vot ovat kovin toista luokkaa kuin euroop­palaisil­la val­tioil­la. Tule­vaisu­u­den odotuk­set ovat korkeal­la ja Kiina hyö­dyn­tää niitä jo nyt.

    Osmo:

    “Turpeen uusi­u­tu­vu­ud­es­ta.

    Aja­tus, että turpeen poltos­ta syn­tyvä hiilid­iok­si­di ei tuo­ta ilmas­ton­muu­tos­ta, kos­ka maail­man suot sito­vat hiiltä enem­män kuin poltet­taes­sa vapau­tuu on yksinker­tais­es­ti väärin.”

    Sinivihreä:

    Tässä kohtaa ihmette­len sitä, että kansan­talousti­eteil­i­jä luop­uu peri­aat­teesta ver­tail­la keskenään kah­den todel­lisen vai­h­toe­hdon turve ja kivi­hi­ili omi­naisuuk­sia. Kivi­hi­ileen näh­den turve on kovinkin uusi­u­tu­va vaihtoehto.

    Maail­man soista en tiedä, mut­ta ainakin Suomen suot sito­vat hiiltä paljon enem­män kuin sitä polt­to­turvet­ta käytet­täessä vapautuu.

  41. Olen käsitel­lyt hiilen­polton ja turpeen­polton keskenäistä edullisu­ut­ta toisaal­la ja niin ovat tehneet viral­liset tilas­toi­jatkin. Megawat­ti­tun­tia kohden turpeen poltos­ta aiheutuu huo­mat­tavasti suurem­mat hiilid­iok­sidipäästöt. Ilmas­ton kannal­ta hiilen polt­to on edullisem­paa. Tähän arvioon perus­tu­vat myös viral­liset laskel­mat Suomen hiilidioksidipäästöistä.

  42. Osmo:

    “Olen käsitel­lyt hiilen­polton ja turpeen­polton keskenäistä edullisu­ut­ta toisaal­la ja niin ovat tehneet viral­liset tilastoijatkin.”

    Sinivihreä:

    Jos apu­ja, auk­tori­teet­te­ja oma­l­la kan­nalleen haet­taes­sa, ei löy­dy suo­ma­lai­sista tilas­tonikkareista tai EU:sta, niin min­un täy­tyy sit­ten vedo­ta ipcc:n, joka sijoit­taa turpeen fos­si­ilis­ten ja uusi­u­tu­vien väli­in. (Läh­teenä Hesari 11.12.)

  43. Oli komeaa, että Aus­tralian uusi hal­li­tus allekir­joit­ti Kioton sopimuk­sen ensim­mäisenä virkatyönään. Nyt odotamme enää USA:n pres­i­dentin­vaale­ja. Sen jäl­keen alkaa tapah­tua. Ennus­tan, että kaik­ki maail­mankaup­paan osal­lis­tu­vat maat pakote­taan osal­lis­tu­maan ilmastopoli­ti­ikkaan. Tämä tulee merk­it­semään myös Suomes­sa huo­mat­tavasti nyky­istä kireampiä toimia. Eihän meil­lä ole tehty ilmas­ton suo­jelemisek­si oikeas­t­aan vielä mitään.

    Luin kaik­ki blo­gin aloituk­set ilmastopoli­ti­ikas­ta 7 vuo­den ajal­ta. Niitä ei lop­ul­ta kovin paljoa ollut eikä niiden lukemiseen keskustelu­jen selaamisi­neen men­nyt kuin 2–3 tuntia.

    Oikeasti ei jää käteen yhtään mitään muu­ta kuin usko siihen, että globaali sopimus täy­tyy olla tulos­sa ja sit­ten markki­noiden ohjaa­mana tapah­tuu jotain, on mekanis­mi sit­ten päästökaup­pa tai hiilivero.

    Väli­in kehutaan Kiinan poli­ti­ikkaa. Nyky­isin viral­lis­es­ti 28% globaaleista päästöistä (toden­näköis­es­ti yli 30%). Yhdys­val­lat 14%, EU 10%. Intia Kiinan käyräl­lä n. 15 vuo­den viiveellä.

    Kiina ja Intia eivät lähet­täneet korkean tason edus­ta­jaa New Yorki­in. Molem­mat katso­vat ole­vansa “kehi­tys­mai­ta” eivätkä aio sitoutua päästöki­in­tiöi­hin. Kiinan ehdo­tus on yhä sama kuin kymme­nen vuot­ta sit­ten, eli laskea hiili-inten­si­teet­tiään muu­ta­mal­la kymmenel­lä pros­en­til­la (vuo­teen 2020 men­nessä). Talouden kasvu enem­män kuin syö tuon tavoit­teen, jon­ka he saavut­ta­vat jo val­u­ut­tansa kurssin vapauttamalla.

    Globaalit päästöt ovat kasvukäyräl­lä ylitse kaikkein katas­tro­faal­isimpi­en ennustei­den. Läm­pöti­lat kieltäy­tyvät seu­raa­mas­ta perästä.

    WHO julka­isi juuri raport­tin­sa lajien häviämis­es­tä. Kan­to­jen tip­pumiset ovat kehi­tys­mais­sa ja kehit­tyvis­sä mais­sa olleet katas­tro­faal­isia. Syyt mui­ta kuin ilmas­ton­muu­tos tai edes län­ti­nen pahu­us. Kor­re­laa­tio väestönkasvun ja elin­pi­irien lev­iämisen kanssa erit­täin vah­va. Jääkarhun kan­ta taasen on yksi suurpeto­jen vahvimpia. Täl­läkin blogilla näkyy 7 vuo­den kir­joi­tushis­to­ri­as­sa ns. cli­mate change hijack, eli muut ympäristöhuo­let häviävät ilmas­ton alle.

    Tämän blo­gin ilmastopoli­it­ti­sista kir­joituk­sista jäi myös mieleen se, että espoolainen autoil­e­va vuorineu­vos on rikolli­nen. Eikä Sipooseen pitäisi kaavoit­taa omakoti­talo­tont­te­ja, jos ilmas­ton­muu­tos otet­taisi­in tosissaan.

    Lajeille ja ekosys­teemeille voitaisi­in perus­taa globaal­isti suo­jelu­aluei­ta mur­to-osal­la siitä, mitä sen ilmastopoli­ti­ikan, jota ei ole näköpi­iris­sä, opti­mistisim­matkin kus­tan­nusarviot olisivat.

    Ympäristön­suo­jelullis­ten pri­or­i­teet­tien ja real­is­tis­es­ti tavoitet­tavis­sa ole­vien päämäärien, niin Suomes­sa kuin globaal­isti, uudelleen arvioimisen paikka?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.