Kuka käänsi Chavezin pään?

Hugo Cha­vez hävi­si kan­sa­nää­nes­tyk­sen Venet­sue­lan perus­tus­lais­ta pro­sen­tein 49–51. Minun on vai­kea uskoa, että äänes­tys oli niin rehel­li­nen, ettei Cha­vez tuol­lais­ta eroa oli­si halu­tes­saan kiri­nyt kiin­ni ään­ten­las­ken­nan ede­tes­sä. Kuka tai mikä taho ker­toi pre­si­den­til­le, että eli­ni­käi­sen pre­si­den­tin eli­ni­kä voi jää­dä lyhyeksi?

9 vastausta artikkeliin “Kuka käänsi Chavezin pään?”

  1. Yleen­sä­kin tääl­lä poh­jo­las­sa on Ete­lä-Ame­ri­kan asiois­ta aika vää­ris­ty­nyt kuva. Mie­les­tä­ni Suo­mes­sa median anta­ma kuva on lähin­nä USA:n näkö­kul­mas­ta katsottu.
    Toi­saal­ta on aika has­sua, että me tääl­lä ajet­te­le­mem­me demo­kra­tin toteu­tu­van tai ole­van toteu­tu­mat­ta jos­sain Ete­lä-Ame­ri­kan maas­sa. Var­sin­kin kun eräs­tä poh­jo­lan maa­ta hal­lit­si sama pre­si­dent­ti mel­koi­sen pitkään.
    Venezue­lan pre­si­dent­ti on valit­tu aika mon­ta ker­taa demo­kraat­ti­sis­sa vaa­leis­sa. Ei ole tar­vit­tu soti­laal­lis­ta val­lan­kaap­paus­ta jne.
    Ete­lä-Ame­ri­kan mones­sa val­tios­sa suu­rin ongel­ma on köy­hyys tai elin­ta­soe­ro­jen suu­ruus. Joten ei ole miten­kään sat­tu­maan, että sosia­lis­ti­siin aat­tei­siin nojaa­va poli­tik­ko saa kan­na­tus­ta. Var­sin­kin, jos hän todel­la on teh­nyt jotain köy­hien hyväk­si. Hugon ohjel­maa­han on jopa kii­tel­ty YK:n taholta.
    USA kat­soo ilmei­ses­ti Ete­lä-Ame­ri­kan kuu­lu­van hei­dän revii­ril­le. Joten jos sii­nä maan­osas­sa jotain tapah­tuu, niin mel­kem­pa aina jäl­jet joh­ta­vat sylt­ty­teh­taal­le. Valitettavasti.

  2. Venezue­lan vii­me­ai­kai­nen kehi­tys ei ole ollut kovin suo­tui­saa demo­kra­tial­le, vaik­ka ei uskoi­si­kaan USA:n näkö­kul­maan. Se ei ole ollut yksi­no­maan Cha­vezis­ta kiin­ni; kan­nat­taa muis­taa, että oppo­si­tion isoim­mat pelaa­jat yrit­ti­vät kam­me­ta hänet väki­val­loin pois ja epäonnistuivat. 

    Käsit­tääk­se­ni Cha­vezia lähel­lä­kin ole­vat pii­rit vas­tus­ti­vat aika äänek­kääs­ti tätä vii­mei­sin­tä uudis­tus­ta, jol­la pre­si­dent­ti yrit­ti de fac­to teh­dä itses­tään eli­ni­käi­sen joh­ta­jan. On hyvin mah­dol­lis­ta, että hänen tiu­kim­mil­ta tuki­joil­taan­kin alkoi into lop­pua ja että äänes­tys­tu­los oli “rehel­li­nen”.

  3. Täy­tyy yhtyä täy­sin Ciclis­tan kom­ment­tiin län­si­me­dias­ta ja Ete­lä-Ame­ri­kan (vasemmisto)politiikan raportoinnista. 

    Tuo Tie­de­mie­hen mai­nit­se­ma väki­val­tai­nen kam­pea­mi­nen alkoi 13.4. 2002. Muis­te­len (ja tsek­ka­sin juu­ri hesa­rin arkis­tos­ta että näin on), että kuu­kausi­kau­pal­la tätä ennen puhut­tiin pal­jon Cha­vezin epäsuosiosta. 

    Yllät­täen Cha­vezin syr­jäyt­tä­mi­nen nos­tat­ti niin laa­jal­ti spon­taa­ne­ja pro­tes­te­ja, että hän nousi takai­sin val­taan ennä­ty­sa­jas­sa — 48 tun­nin kulues­sa sen menet­tä­mi­ses­tä. Ja Cha­vezin­han piti olla epä­suo­sit­tu! Ja sit­ten kävi­kin ilmi että kysees­sä oli CIA:n avus­ta­ma oikeis­ton vallankaappausyritys. 

    En ole poli­tii­kan enkä median tut­ki­ja, joten en esit­te­le täs­sä omia arvai­lu­ja­ni sii­tä miten uutis­vä­li­tys voi noin pahas­ti vinou­tua, saa­tik­ka sii­tä kuin­ka jär­jes­tel­mäl­lis­tä tämä edel­leen mah­taa olla. Kysyn vaan, että miten ihmees­sä län­si­me­dia saat­toi kuu­kausien ajan käsit­tää ja välit­tää niin vää­rin sen mitä miel­tä 25 milj venezue­la­lais­ta oli maan­sa politiikasta?

  4. Cha­vezin suu­ri ansio on öljy­va­ro­jen kan­sal­lis­ta­mi­nen. En oikein tie­dä, kenel­le maa­il­man öljy­va­ro­jen pitäi­si oikeu­den­mu­kai­ses­sa maa­il­mas­sa kuu­lua, mut­ta ei aina­kaan kv. suu­ry­ri­tyk­sil­le. Väki­rik­kais­sa mais­sa val­tio on aika hyvä omistaja.

    Minä en väit­tä­nyt tätä äänes­tys­tu­los­ta mani­pu­loi­duk­si. Olin iloi­ses­ti häm­mäs­ty­nyt, että sitä ei mani­pu­loi­tu, kun aika vähäl­lä oli­si saa­tu toi­sen­lai­nen­kin tulos.

    Minä en oikein tie­dä, miten Cha­vezin kal­tai­siin joh­ta­jiin pitäi­si suh­tau­tua. Vasem­mis­to­po­pu­lis­mi on saa­nut Ete­lä-Ame­ri­kas­sa pal­jon pahaa aikaan. Pero­nis­mi suis­ti aika­naan vau­raan Argen­tii­nan pit­kän alen­nus­ti­laan. Ennen tois­ta maa­il­man­so­taa maa oli Bri­tan­ni­aa vau­raam­pi. Argen­tii­nan nykyi­nen suun­taus näyt­tää toi­mi­van aiem­paa paremmin.

    Popu­lis­ti­sis­sa joh­ta­jis­sa on se vika, että kan­san­suo­sion säi­lyt­tääk­seen näi­den on teh­tä­vä hyvin lyhyt­nä­köis­tä poli­tiik­kaa. Asi­aa ei miten­kään hel­po­ta se, että oikeis­to taas ajaa ryös­tö­ka­pi­ta­lis­mia ja armei­ja taas on mitä on.

    Cha­veziin liit­ty­vä vaa­ra on, että hän onnis­tuu kar­kot­ta­maan maas­ta kou­lu­te­tun kes­ki­luo­kan. Sitä ilman ei mikään yhteis­kun­ta toimi.

  5. Voi kysyä vaik­ka Nor­ja­lai­sil­ta, kenel­le hei­dän pump­paa­man öljyn voi­tot kuuluisivat.

  6. Kyl­lä minus­ta on aika sel­vää, että jyr­kän lin­jan sosia­lis­tis­ta lin­jaa aja­vat val­tion­pää­mie­het ovat yleen­sä enem­män maal­leen (siis kan­sa­lail­le) hai­tak­si kuin hyö­dyk­si. Toi­saal­ta on joten­kin kie­roa aja­tel­la, että ulko­val­to­jen teh­tä­vä oli­si suo­jel­la jon­kun maan kan­sa­lai­sia näi­den omil­ta demo­kraat­ti­sil­ta pää­tök­sil­tä, kuten USA on perin­tei­ses­ti Ete­lä-Ame­ri­kas­sa tehnyt.

    Asias­ta tekee han­ka­lan myös se, että luon­non­va­rois­ta teh­dään yleen­sä jon­kin­lai­nen sopi­mus. Eivät ne öljy-yhtiöt mene sin­ne ja vaan ota öljy­kent­tiä itsel­leen. Ja öljyn etsi­mi­nen ja poraus­vä­li­nei­den pys­tyt­tä­mi­nen on kal­lis­ta, monel­la köy­hem­mäl­lä maal­la ei ole varaa heti läh­teä nii­tä hyö­dyn­tä­mään. Yhtiöt, joil­la osaa­mis­ta on, voi­vat siten tai­vu­tel­la hal­li­tuk­set epä­oi­keu­den­mu­kai­sil­ta kuu­los­ta­viin sopi­muk­siin. Ne ovat toi­saal­ta saat­ta­neet vai­kut­taa ihan rei­luil­ta sopi­muk­sil­ta sil­loin, kun nii­tä on teh­ty jos­kus 90-luvul­la, kun öljyn hin­ta oli nau­ret­ta­van alhainen.

    Kan­sal­lis­ta­mi­nen on vähän moni­piip­pui­nen jut­tu. Jos sen ris­ki on suu­ri, niin talou­del­li­nen toi­min­ta tup­paa näi­vet­ty­mään. Ja val­tio on yleen­sä aika huo­no omis­ta­ja, kos­ka polii­ti­kot tup­paa­vat ajat­te­le­maan lähin­nä seu­raa­via vaa­le­ja. Erin­omai­nen esi­merk­ki täs­tä muu­ten on monien kehit­ty­vien mai­den ener­gia­po­li­tiik­ka. Suu­res­sa osas­sa näis­tä mais­ta val­tio sää­te­lee polt­toai­nei­den hin­to­ja. Esi­mer­kik­si Intias­sa val­tio käyt­tää enem­män polt­toai­nei­den sub­ven­toin­tiin (siis hin­nan pitä­mi­seen alhaal­la) kuin ter­vey­den­huol­toon. On vain poliit­ti­ses­ti mah­do­ton­ta antaa oikei­den hin­to­jen tun­tua kan­san lompakossa.

    Cha­vez tekee öljyl­lä samaa ja pait­si että antaa omal­le kan­sal­leen sitä ali­hin­taan, myös myy sitä muil­le alen­nuk­sel­la. Siis ros­vo­aa omal­ta kan­sal­taan saa­dak­seen kan­sain­vä­li­siä kave­rei­ta! Täl­lä ei ole mitään teke­mis­tä oikeu­den­mu­kai­suu­den kanssa.

  7. Venezue­lan vaa­lit eivät olleet suo­raan rehel­li­set. Mones­sa äänes­tys­pai­kois­sa oli ongel­mia, puut­tei­ta ja uhkauk­sia. Cha­vez syyt­tää nyt hänen omia avus­ta­jia valeh­te­lus­ta ja manipuloinnista.

    Toi­saal­ta Cha­vez luot­ti lii­kaa omaan karis­maan ja hänen aja­man­sa muu­tos oli yksin­ker­tai­ses­ti lii­an radi­kaa­li maal­le joka on ame­ri­kan van­hin demokratia.

    Cha­vez uskoi enem­män abs­ten­tioon kuin saa­da tukea refor­miin, mut­ta boli­va­ri­nen seg­men­ti äänes­ti hän­tä vastaan.
    Eli mer­kit­tä­vä osa niis­tä ket­kä äänes­ti­vät “EI” tuli­vat Cha­vezin omis­ta tukijoukoista.

    Yksi vah­vem­mis­ta boli­va­ri­lai­ses­ta jou­kois­ta oli­vat opis­ke­li­jat, joil­la on sosia­lis­ti­nen taus­ta mut­ta pel­kää­vät Cha­vezin yli­val­lan kerää­mis­tä ympä­ril­leen ja hänen yli­lyön­nit. Venezue­las­sa usko­taan että opis­ke­li­ja­lii­ke on ollut tämän vuo­den poli­tii­kan ilmes­tys, ja Cha­vezin häviön takana.

    Tämä opis­ke­li­ja lii­ke osoit­tau­tui erit­täin voi­mak­kaak­si, rau­han­omai­nen ja hyvin orga­ni­soi­tu ja he vei­vät oma sano­maa fik­sus­ti hyvin pit­käl­le Venezue­lan yhteikunnassa.

    RCTV sul­ke­mi­nen oli myös kään­ne­koh­ta joka osoit­ti että Cha­vez voi­si olla arbit­raa­ri­nen omia koh­taan myös. Cha­vezin karis­ma alkaa olla rutii­nia kuten hänen lupaa­ma toi­vo. Cha­vezil­la oli aika­kau­ten­sa, nyt popu­laa­ri­sek­to­rit halua­vat demo­kraa­tia jos­sa soli­daa­ri­suus luok­kien välil­lä oli­si poli­tii­kan perusta.

    Viva Venezue­la libre y chevere!

  8. Seli­tys sil­le, mik­si HS uuti­soi Cha­vezin olleen epä­suo­sios­sa, voi olla var­sin via­ton ja yksin­ker­tai­nen. Hän oli sitä, nimit­täin kes­ki- ja eten­kin ylä­luo­kan kes­kuu­des­sa, jot­ka eivät olleet järin innos­tu­nei­ta tämän köy­hiin vetoa­vas­ta vasem­mis­to­po­pu­lis­mis­ta. Sit­tem­min suit­sit­tu media oli täl­löin avoi­men viha­mie­li­nen Cha­vezia koh­taan, ja mus­ta­maa­la­si tätä par­haim­pan­sa mukaan. En yhtään ihmet­te­le, että län­si­mai­nen kir­jeen­vaih­ta­ja, joka hyvin mah­dol­li­ses­ti pysyt­te­li enim­mäk­seen kau­ka­na slum­meis­ta, saat­toi saa­da El Pre­si­den­ten kan­san­suo­sios­ta var­sin karun kuvan.

    Tämä äänes­tys­tu­los on var­sin hyvä uuti­nen. Ken­ties boli­va­ri­aa­ni­nen val­lan­ku­mous ohjau­tuu nyt ter­veel­le, pit­käl­lä täh­täi­mel­lä kes­tä­väl­le ural­le, eikä mätä­ne­kään kor­rup­toi­tu­neek­si autokratiaksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.