Ihmiset pois autojen tieltä?

11 vastausta artikkeliin “Ihmiset pois autojen tieltä?”

1. Automar­ketit­tien suh­teen kan­nat­taa olla tarkkana. Helsin­ki-keskeisessä kie­lenkäytössä vilahtelee Jum­bot ja Sel­l­ot samas­sa lauseessa vaik­ka kyse on mielestäni vähän eri asi­as­ta. Esim. Sel­lo ja Iso Ome­na ovat uusia kaupunkikeskuk­sia, jot­ka pitävät sisäl­lään myös palvelui­ta (mm. kir­jas­to) ja jot­ka sijait­se­vat asu­tuk­sen keskel­lä, toisin kuin Jum­bo joka on mielestäni automar­ket. Espoos­sakin kehi­tys­tä on toki ollut myös huonoon suun­taan, mut­ta juuri noi­ta julkisen liiken­teen ja asu­tuk­sen keskelle raken­net­tu­ja kaup­pakeskuk­sia pitäisi tukea ei vähätellä.

   Helsin­gin keskus­tan asukas­määrä ei enää suuresti kas­va. Pitäisi tun­nus­taa että sil­loin ei kas­va kaup­po­jen asi­akkaidenkaan määrä. Asi­akkaiden määrä kas­vaa vain jos houkutel­laan lisää ihmisiä kauem­paa. Täl­löin aina osa tulee autoil­la, pitk­iä matko­ja ja autoilun määrä kas­vaa. Mielestäni ain­oa tapa pitää pääkaupunkiseudun liikenne kuris­sa on rak­en­taa vahvo­ja aluekesku­sia keskus­tan ulkop­uolelle. Kun liikku­misen määrä pysyy kuris­sa sil­loin pysyy autoilukin määrä. Tämä täy­ty­isi tehdä sil­läkin kus­tan­nuk­sel­la että Helsin­gin keskus­tan liik­keen­har­joit­ta­jien tili­pus­sit eivät enää kas­vaisi seudun väkimäärän mukana.

   Helsingis­sä kan­nat­taisi keskit­tyä nyt siihen kuin­ka kaupun­ki tur­vaa asukkaiden­sa viihtyvyy­den niin että keskus­tan omat asukkaat edes asioisi­vat keskus­tas­sa. Itkem­i­nen välil­lä siitä että maalais­ten autot täyt­tävät keskus­tan kadut ja välil­lä siitä että ne eivät täytä katu­ja ei oikein vaku­u­ta. Lop­pu­jen lopuk­si epä­toivoinen yri­tys kas­vat­taa Helsin­gin keskus­tan asi­akas­määriä tekee vain hal­laa koko seudun liiken­teen kehitykselle.

   Vastaa

2. Osmo:

   “Automar­ketit ovat kaupunki­rak­en­teen loisia, jota ei pidä ruokkia.” 

   Sinivihreä:

   Vaik­ka asi­as­ta olisi eri mieltäkin, kieliku­va oli muka­van värikäs. Loisia ei kai kutenkaan akti­iviseti ruoki­ta, vaan ne otta­vat rav­in­ton­sa ilman että kohde on mil­lään tavoin asialle myötä­sukainen. Loinen voisi olla parem­minkin esim verot­ta­ja, joka kerää rahaa ylläpitääk­seen joukkoli­iken­net­tä, halusi­pa mak­sa­ja sitä tai ei. Ver­taisin automar­ket­te­ja mielu­um­min pullasorsiin.

   Helsingis­sä tur­is­teil­e­va Sinivihreä kan­nat­taa ruuhka­mak­su­ja pääkaupun­gin liiken­teen rajoit­tamisen keinona. Tur­is­tille ruuhka­mak­su ei merk­itse käytän­nössä mitään, ja tilaa löytyisi.

   Vastaa

3. Mikko on oike­as­sa: On harhaan­jo­htavaa ja tässä tapauk­ses­sa jopa vahin­gol­lista niput­taa kaik­ki ei-keskustapain­ot­teiset liik­er­atkaisut yhdek­si “automarketit”-nimiseksi nipuksi. 

   Vahin­gol­lista se on sik­si, että Helsin­gin keskus­ta on yksinker­tais­es­ti liian pieni ja aivan liian syr­jässä ihmis­ten nor­maaleil­ta kulkure­it­eiltä pystyäk­seen palvele­maan koko pääkaupunkiseu­tua. Sel­l­aisen ratkaisun yrit­tämi­nen johtaa väk­isinkin turhan autoilun — joko yksi­ty­isautoilun tai turhan joukkoli­ike­htimisen — lisääntymiseen.

   Järkeväm­pää olisi kehit­tää Malmin ja Itäkeskuk­sen kaltaisia aluekeskuk­sia, jois­sa päivit­täiseen ja viikot­taiseen elämään tarvit­ta­vat asi­at saisi hoidel­tua hyvien ja lyhyi­den joukkoli­iken­ney­hteyk­sien — tai käve­ly­matkan — päässä.

   Vastaa

4. “Automar­ketit ovat kaupunki­rak­en­teen loisia, jota ei pidä ruokkia.” 

   Tuos­ta olen kyl­lä eri mieltä, vai onko mah­dol­lis­es­ti niin, että automar­ket­ti­in kul­je­taan autol­la ja keskus­taan julk­isil­la? Jos on, niin asia selvä. Jollei, niin voin olla edelleen väärässä, mut­ta olisi kiva jos joku selittäisi. 

   Ruuhkat ovat tietääk­seni paho­ja sik­si että ne 

   a) saas­tut­ta­vat, kos­ka autoil­i­jat joutu­vat kiihdyt­tämään ja jar­rut­ta­maan jatku­vasti; ja

   b) yksit­täi­nen autoil­i­ja aiheut­taa muille ulkois­vaiku­tuk­sen joka näkyy muun liiken­teen kär­simänä ajan­hukkana (auto lisää vapaal­la väyläl­lä ei hidas­ta ketään, kun taas ruuhkas­sa se tukkii väylän entistä pahemmin). 

   Keskus­tan ruuhkat lienevät monin ver­roin pahempia kuin mitä ne ikinä ovat ajo­matkalla automar­ket­ti­in. Luulisi siis että on mah­dol­lista purkaa pahimpia ruuhkia keskus­tan ulkop­uolelle väylien var­teen keskus­tan parkkipaikko­ja rajaa­mal­la ja automar­ket­te­ja fik­susti sijoit­ta­mal­la niin, että lisään­tyneen väylä-autoilun (mm. pidem­mät matkat) hai­tat jäävät pienem­mik­si kuin vähen­tyneen keskus­ta-autoilun hyöty.

   Vastaa

5. Mikko,

   Aivan! Mik­si juuri Helsin­gin keskus­ta olisi se “oikea” paik­ka tehdä ostok­sen­sa, jos jokin muu palvelu­iden keskit­tymä on lähempänä? Mikä mielekkyys on lähteä Espoos­ta Sel­l­on ohi niemen kär­keen oli väli­neenä oma auto tai joukkoli­iken­nevä­li­neet? Mikä? 

   Vastaa

6. Puhuin automar­keteista, jol­lainen on esimerkik­si Jum­bo. Itäkeskus taas on hyvin vähän automar­ket. Tämä ei ole diko­to­mia. Kaup­pakeskuk­sille voisi laskea automar­ket-indeksin sen perus­teel­la, kuin­ka suuri osa asi­akkaista tulee paikalle autolla. 

   Kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti Sel­lo on hyväl­lä paikalla, mut­ta silti se on aika­paljon automar­ket. Se ei johdu Sel­l­osta itses­tään vaan siitä, että Espoon yhdyskun­tarakenne on sel­l­ainen, että mon­en on käytävä kau­pas­sa autol­la. Ei riitä, että kaup­pakeskuk­seen pääsee julkisel­la liiken­teel­lä, pitäisi päästä myös kotiin.

   Jos käy joka tapauk­ses­sa kau­pas­sa autol­la, ei ole mikään itseis­ar­vo tunkea sil­lä autol­la Helsin­gin keskus­taan. Valt­gaosa Helsin­gin niemen kaup­po­jen asi­akkaista tulee muuten kuin henkilöau­tol­la. Sinän­sä keskus­ta on vähem­män ruuhkau­tunut kuin kehätiet.

   Vastaa

7. Sel­lo ja Lep­pä­vaara on herkulli­nen esimerkki.

   Lep­pä­vaaran Maxi oli suomen ensim­mäi­nen automar­ket, eikä siel­lä pitkään aikaan muu­ta ollutkaan kuin se ja McDon­alds. Espoon kaavoituk­sen vitkastelul­la lie­nee ollut jotain tekemistä sen kanssa, että Helsin­ki omisti maat.

   80-luvul­la raken­net­ti­in ase­man itäpuoli ja kaup­pakeskus Gal­le­ria. Nyt siel­lä sit­ten on Sel­lo ja jonkun ver­ran lisää asutusta.

   Sel­l­os­sa on 2500 parkkipaikkaa, 1,2 ihmistä per auto tihey­del­lä tämä tarkoit­taa noin 3000 autol­la tul­lut­ta asi­akas­ta. Kehä I muuten vetää ehkä 4000 autoa tun­nis­sa, sat­tuneesta syys­tä se on Lep­pä­vaaran kohdal­la luul­tavasti Suomen ruuhkaisin tieosuus.

   Sel­l­os­sa olikin las­ket­tu osit­tain junali­iken­teen varaan, mut­ta tämä ei ole oikein toimin­ut. Lep­pä­vaara ei sinän­sä ole jalankulkuym­päristök­si ihan huono, mut­ta ei siel­lä oikein ole mitään muu­ta kiin­nos­tavaa ole kuin kau­pat. Samal­la junal­la pääsee nopeasti keskus­taan jos­ta löy­tyy kau­pat ja paljon muu­takin. Eli sama ongel­ma kuin Hert­toniemessä, se on niin lähel­lä keskus­taa ettei se oikein pysty kil­paile­maan saavutet­tavu­udel­la, ja sen takia metroase­man vier­essä ton­tit kas­vaa pajua.

   Lep­pä­vaar­al­la on myös toinen kaup­pakeskusten ongel­ma, liikkei­den auki­oloaiko­jen ulkop­uolel­la alue on täysin pystyyn kuol­lut kos­ka kaup­pakeskus on sul­jet­tu. Yritä siinä sit­ten pyörit­tää eloku­vateat­te­ria tai rav­in­to­laa. Sama jut­tu Itäkeskuksessa.

   Olin aikoinaan Perkaal­la Turun­väylän ja Kehä I risteyk­sessä töis­sä. Busi­ness Park main­os­ti itseään hyvil­lä liiken­ney­hteyk­sil­lä, kak­si moot­tori­ti­etä, jok­eribus­si ja vielä juna-ase­ma! Pait­si että ne moot­tori­ti­et ovat tukos­sa, Jok­eri siten samoin, ja juna-ase­malle kävel­lään kilo­metri moot­tori­tien viertä. Autoil­e­vat kollee­gat tuli­vat töi­hin joko ennen seit­semää tai yhdek­sän jäl­keen. Itse kuljin Pohjois-Helsingistä. Riip­pumat­ta siitä käytinkö matkaan henkiöau­toa, bus­si — juna (kolme vai­h­toa) tai bus­si — bus­si (yksi vai­h­to) yhdis­telmää, vai poljinko pyöräl­lä niin aikaa sai vara­ta tun­nin. Koomista tässä on että mihinkä tahansa kan­takaupunki­in olisi läh­es joka puolelta pääkaupunkiseu­tua päässyt autol­lakin paremmin.

   Helsinki­in. Keskus­tan liike­vai­h­to kas­vaa talouskasvun myötä, en oikein ymmär­rä kohkaamista keskus­tan elin­voimas­ta. Suh­teel­lis­es­ti liike­vai­h­to tosin pie­nee, kos­ka väk­iluku kas­vaa alueil­la joil­la on huonot joukkoli­iken­ney­htey­det keskus­taan. Sinän­sä en näe mitään ongel­maa siinä että Kirkkon­um­me­laiset käyvät Kirkkon­um­mel­la kau­pas­sa, mut­ta mui­ta kuin ostoskeskuk­sia ei syr­jem­mälle oikein syn­ny yllä­maini­tu­ista syistä. Hyvä yhteys keskus­taan ja sen monipuoliseen tar­jon­taan on var­masti Nur­mi­järveläis­tenkin toiveissa.

   Pitäisi rak­en­taa rataa nimeno­maan reuna-aluieil­la, esim. tässä blo­gis­sa käsitel­ty Hista. Toisaal­ta Helsin­ki voisi tukea lähi-etäkeskuk­si­aan, eli Töölö — Pasi­la — Kallio kolmio­ta. Keskus­tan pitäisi kas­vaa pohjoiseen, se tekee sitä kaupun­gin toimista huoli­mat­takin, mut­ta kehi­tys­tä voisi nopeut­taa. Län­simetro aut­taa saavutet­tavu­ut­ta, mut­ta Pis­ara-rata olisi iso piristys­ruiske, sekä Oop­per­an seu­tu että Hakanie­mi oli­si­vat suo­raan pääradan lähi­ju­nien reitillä.

   Vastaa

8. Niin Osmo, ymmär­rän että tarkoitit juuri Jum­bon tyylisiä automar­ket­te­ja, mut­ta sanoit Pajusen pyrkimys­ten ole­van kan­natet­tavia, juuri tämän takia pitäisi olla mielestäni tarkkana näis­sä kom­menteis­sa. Vaik­ka Pajunen kor­jai­likin lausun­to­jaan kun yleinen mielipi­de ne tyr­mäsi, niin ennen varsi­naista kohua hänen lauseenkään­teen­sä oli­vat kyl­lä aika selkeät. Esim. kaup­pale­hden jutus­sa 2.11. Pajunen vas­tus­taa nimeno­maan “jum­bo­jen ja iso­jen ome­nien satel­li­it­tikaupunke­ja” ei siis kehä III:n automarketteja.

   http://www.kauppalehti.fi/4/0x3001905ac/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?
   oid=6912&request_ahaa_info=true

   Pitäisi siis nähdä ihmis­ten todel­liset tavoit­teet noiden kolmeen ker­taan kor­jail­tu­jen lausun­to­jen takaa. Itsel­leni Pajunen ei ainakaan ole koskaan eri­tyisen mielekkään ja ekol­o­gisen kaupunki­rak­en­teen puolustajana.

   Sel­lo on toden­tot­ta var­masti lähel­lä automar­ket­tia ja ainakin myyntimäärä/pysäköintipaikka ‑indek­sil­lä kaup­pakeskuk­set voi lait­taa Osmon hah­mot­tele­maan järjestyk­seen. Syynä auto­jen määrään Espoon kaup­pakeskuk­sis­sa on varmasti
   juuri asu­tuk­sen hajanaisu­us. Asialle pitäisi ehdot­tomasti tehdä jotain, mut­ta tärkeä kysymys kuitenkin on miten hajanaisu­ut­ta kor­jat­taisi­in. Vai­h­toe­htolin­jo­ja olen jotenkin
   hais­tel­lut ole­van val­lal­la kak­si. Toises­sa raken­netaan nukku­malähiöitä jot­ka tukeu­tu­vat Helsin­gin keskus­tan palvelui­hin ja toises­sa akti­ivisia kaupunkikeskuk­sia, jot­ka yrit­tävät olla palveluis­taan mah­dol­lisim­man omavaraisia. Ensim­mäi­nen mielestäni johtaa var­maan autois­tu­miseen, epämiel­lyt­tävään asumiseen ja nur­mi­järveläistymiseen, jälkim­mäi­nen hyvin tehtynä voi kään­tää kaupunki­raken­net­ta oikeaan suuntaan.

   Osmo on joskus sanonut että ker­ran raken­net­tu autokaupun­ki ei muu­tu enää joukkoli­iken­nekaupungik­si — itse antaisin kuitenkin vähän toivoa. Hom­ma onnis­tuu kyl­lä kun­han on malt­tia ja pitkäjän­teisyyt­tä. Esim. Lep­pä­vaara on joukkoli­iken­teel­lis­es­ti vas­ta alus­sa, kirit­tävää on use­an vuosikymme­nen ajal­ta. Kun­han ensi­hätään kaupunki­ra­ta saadaan jatket­tua Espoon keskuk­seen ja Jok­eri raitelle ja irti ruuhk­ista voitaisi­in ehkä vähäsen päästä eteen­päin. Ehkä sit­ten voitaisi­in pikkuhil­jaa supis­taa parkki­ti­lan määrää tai muut­taa sitä maksulliseksi.

   Vastaa

9. “Ihmiset pois auto­jen tieltä” oli otsikko!

   Saataisi­inko Hel­sngin keskus­tas­ta Roma­ni­as­ta tulleet ker­jäläiset pois jalankulk­i­joiden tieltä? Ostosvi­ihtyvyyt­tä hait­taa ikävästi polvil­laan, vau­vakäärö kainalos­sa ropoa anovat ex-itäblokin edus­ta­jat. Sel­l­os­sa ei näitä näy!

   Vastaa

10. Kan­nat­ta muis­taa, että Helsin­gin keskustal­la on joitain valt­tiko­rt­te­ja tässä pelissä

    - viihdear­vo eli baar­it, rav­in­to­lat eloku­vat ja teatterit
    — erikois­li­ikkei­den keskittymä

    Mut­ta muuten eli ruokaos­tok­set, huoneka­lut, kir­jat, vaat­teet jne jne kan­nat­taa ostaa automar­ketista. Tämä on siis tärkein arkipäivän kannal­ta. Ja oma­l­la autol­la kan­nat­taa käy­dä. Eipä kukaan var­maan halua hakea koko per­heen ruo­ka- yms. ostok­sia bus­sil­la, jos ei ole pakko.

    Viikon­lop­puna baarista tul­lessa julk­ista on pakko käyt­tää jo alko­holin nautiskelun vuok­si. Teat­teris­sa taas on käytävä oma­l­la autol­la, kos­ka naisväeltä menee hohto tapauk­ses­ta, jos arkises­sa bus­sis­sa vaival­lois­es­ti matkus­taa hienos­ti pukeutuneena.

    Jäl­jelle jäävät nuo erikois­li­ik­keet. Ne ovat kaupungilla mis­sä sat­tuu ja niistä oste­taan joku lamp­pu, joka on tiet­ty hel­poin­ta viedä koti­in oma­l­la autolla.

    Sum­ma sum­marum: oma auto on per­heel­liselle selvästi tärkein. Mut­ta keskus­tas­sa olisi hyvä suun­nitel­la liikenne niin, että teat­teri­in ja erikois­li­ikkeisi­in pääsee vai­vat­tomasti autol­la. Muuten ostok­set voi hoitaa oma­l­la autol­la kehän marketeissa.

    Vastaa

11. Kuten edel­lä jo aihet­ta sivut­ti­inkin, Helsin­gin keskus­tan kau­pat ja kehien automar­ketit palvel­e­vat eri käyt­tö­tarkoituk­sia. Päivit­täis­tavarat oste­taan automar­keteista, erikois­tavarat ja viihde keskus­tas­ta. Siinä maito hap­pa­nee, jäätelö sulaa ja broi­leri kas­vat­taa sal­mo­nel­lan, jos ne haetaan pidem­män matkan päästä keskus­tas­ta — etenkin julk­isia kulkuneu­vo­ja käyttäen.

    Toinen jut­tu on se, miten se lähikaup­pa (ellei jo kuol­lut) saataisi­in houkut­tel­e­vam­mak­si kuin automarketit.

    Vastaa