(Kolumni Helsingin Uutisissa)
Ylipormestari Jussi Pajusen (kok) pyrkimys ohjata asiakkaita keskustan liikkeisiin kehäteiden automarkettien sijaan on kannatettava. Automarketit ovat kaupunkirakenteen loisia, jota ei pidä ruokkia. Ajatus lisätä keskustan autoilua ei ole uusi, vaikka se saikin ihmiset raivoihinsa.
Helsingin keskustaan suuntautuvaa autoliikennettä on säädelty kohta 40 vuotta pysäköintipaikkojen määrällä. Kun valtuusto teki historiallisen päätöksen hylätä Smith-Polvisen suunnitelmassa ehdotetut moottoritiet kaupungin keskustaan, oli pakko tehdä paisuvalla autoliikenteelle jotain. Se jokin oli pitää pysäköintipaikkojenmäärä pienenä samalla kun joukkoliikennettä parannettiin.
Se tepsi. Vaikka autoliikenne on kasvanut kaikkialla muualla pääkaupunkiseudulla, niemelle suuntautuvan liikenteen kasvu päättyi vuoden 1970 tienoilla.
Viime vuosina tätä ruuvia on löysätty Pekka Korpisen (sd) johdolla juuri keskustan kauppojen tukemiseksi. Pysäköintipaikkoja on lisätty selvästi yli sen 33000 kappaleen, josta ymmärtääkseni on edelleen voimassa valtuuston päätös. Pysäköintipaikkojen lisäys on johtanut liikenteen kasvuun, ruuhkiin, meluun ja saasteisiin. Vähän useampi on autollaan keskustaan päässyt, mutta hitaammin. Bussit ja ratikat seisovat samoissa ruuhkissa. Jalankulkijan kannalta olosuhteet ovat muuttuneet huonommiksi. En ole lainkaan varma, että tästä on ollut keskustan kaupoille lopulta mitään hyötyä.
Katuverkko on nyt niin täynnä, että lisähelpotukset autoille vaikeuttaisivat myös autoilijoiden elämää.
Entä lisää väyliä? Ne eivät ruuhkia helpottaisi vaan siirtäisivät ne vain paikasta toiseen. Katuverkko on kokonaisuus, jonka läpäisykyky ei parane, ellei jokseenkin kaikkia katuja levennetä. Lisäkaistat olisi otettava jalkakäytävistä. Ihmiset pois autojen tieltä! Sepä vasta keskustaa elävöittäisi!
Lisää sujuvuutta saataisiin Keskustatunnelilla, jota Jussi Pajunen tuntuu lämpimästi kannattavan. Tunneli maksaisi järjettömän paljon, 500 miljoonaa euroa. Jokaisen helsinkiläisen on varauduttava maksamaan tunnelista yli puolet kuukausipalkastaan. Sillä rahalla parantaisi keskustan oloja paljon tehokkaammin käyttämällä rahat joukkoliikenteeseen. Kun hyöty tunnelista tulisi lähinnä keskustan kiinteistönomistajille, näiden pitäisi se myös maksaa. Tuskin nekään tunnelia haluaisivat, jos se heidän maksettavakseen tulisi.
Yrittäjien mielestä pysäköintimaksuja pitäisi alentaa viikonloppuisin. Sen kun alentavat. Valtaosa paikoista on yksityisissä pysäköintipaikoiss
Automarketittien suhteen kannattaa olla tarkkana. Helsinki-keskeisessä kielenkäytössä vilahtelee Jumbot ja Sellot samassa lauseessa vaikka kyse on mielestäni vähän eri asiasta. Esim. Sello ja Iso Omena ovat uusia kaupunkikeskuksia, jotka pitävät sisällään myös palveluita (mm. kirjasto) ja jotka sijaitsevat asutuksen keskellä, toisin kuin Jumbo joka on mielestäni automarket. Espoossakin kehitystä on toki ollut myös huonoon suuntaan, mutta juuri noita julkisen liikenteen ja asutuksen keskelle rakennettuja kauppakeskuksia pitäisi tukea ei vähätellä.
Helsingin keskustan asukasmäärä ei enää suuresti kasva. Pitäisi tunnustaa että silloin ei kasva kauppojen asiakkaidenkaan määrä. Asiakkaiden määrä kasvaa vain jos houkutellaan lisää ihmisiä kauempaa. Tällöin aina osa tulee autoilla, pitkiä matkoja ja autoilun määrä kasvaa. Mielestäni ainoa tapa pitää pääkaupunkiseudun liikenne kurissa on rakentaa vahvoja aluekeskusia keskustan ulkopuolelle. Kun liikkumisen määrä pysyy kurissa silloin pysyy autoilukin määrä. Tämä täytyisi tehdä silläkin kustannuksella että Helsingin keskustan liikkeenharjoittajien tilipussit eivät enää kasvaisi seudun väkimäärän mukana.
Helsingissä kannattaisi keskittyä nyt siihen kuinka kaupunki turvaa asukkaidensa viihtyvyyden niin että keskustan omat asukkaat edes asioisivat keskustassa. Itkeminen välillä siitä että maalaisten autot täyttävät keskustan kadut ja välillä siitä että ne eivät täytä katuja ei oikein vakuuta. Loppujen lopuksi epätoivoinen yritys kasvattaa Helsingin keskustan asiakasmääriä tekee vain hallaa koko seudun liikenteen kehitykselle.
Osmo:
”Automarketit ovat kaupunkirakenteen loisia, jota ei pidä ruokkia.”
Sinivihreä:
Vaikka asiasta olisi eri mieltäkin, kielikuva oli mukavan värikäs. Loisia ei kai kutenkaan aktiiviseti ruokita, vaan ne ottavat ravintonsa ilman että kohde on millään tavoin asialle myötäsukainen. Loinen voisi olla paremminkin esim verottaja, joka kerää rahaa ylläpitääkseen joukkoliikennettä, halusipa maksaja sitä tai ei. Vertaisin automarketteja mieluummin pullasorsiin.
Helsingissä turisteileva Sinivihreä kannattaa ruuhkamaksuja pääkaupungin liikenteen rajoittamisen keinona. Turistille ruuhkamaksu ei merkitse käytännössä mitään, ja tilaa löytyisi.
Mikko on oikeassa: On harhaanjohtavaa ja tässä tapauksessa jopa vahingollista niputtaa kaikki ei-keskustapainotteiset liikeratkaisut yhdeksi ”automarketit”-nimiseksi nipuksi.
Vahingollista se on siksi, että Helsingin keskusta on yksinkertaisesti liian pieni ja aivan liian syrjässä ihmisten normaaleilta kulkureiteiltä pystyäkseen palvelemaan koko pääkaupunkiseutua. Sellaisen ratkaisun yrittäminen johtaa väkisinkin turhan autoilun – joko yksityisautoilun tai turhan joukkoliikehtimisen – lisääntymiseen.
Järkevämpää olisi kehittää Malmin ja Itäkeskuksen kaltaisia aluekeskuksia, joissa päivittäiseen ja viikottaiseen elämään tarvittavat asiat saisi hoideltua hyvien ja lyhyiden joukkoliikenneyhteyksien – tai kävelymatkan – päässä.
“Automarketit ovat kaupunkirakenteen loisia, jota ei pidä ruokkia.”
Tuosta olen kyllä eri mieltä, vai onko mahdollisesti niin, että automarkettiin kuljetaan autolla ja keskustaan julkisilla? Jos on, niin asia selvä. Jollei, niin voin olla edelleen väärässä, mutta olisi kiva jos joku selittäisi.
Ruuhkat ovat tietääkseni pahoja siksi että ne
a) saastuttavat, koska autoilijat joutuvat kiihdyttämään ja jarruttamaan jatkuvasti; ja
b) yksittäinen autoilija aiheuttaa muille ulkoisvaikutuksen joka näkyy muun liikenteen kärsimänä ajanhukkana (auto lisää vapaalla väylällä ei hidasta ketään, kun taas ruuhkassa se tukkii väylän entistä pahemmin).
Keskustan ruuhkat lienevät monin verroin pahempia kuin mitä ne ikinä ovat ajomatkalla automarkettiin. Luulisi siis että on mahdollista purkaa pahimpia ruuhkia keskustan ulkopuolelle väylien varteen keskustan parkkipaikkoja rajaamalla ja automarketteja fiksusti sijoittamalla niin, että lisääntyneen väylä-autoilun (mm. pidemmät matkat) haitat jäävät pienemmiksi kuin vähentyneen keskusta-autoilun hyöty.
Mikko,
Aivan! Miksi juuri Helsingin keskusta olisi se ”oikea” paikka tehdä ostoksensa, jos jokin muu palveluiden keskittymä on lähempänä? Mikä mielekkyys on lähteä Espoosta Sellon ohi niemen kärkeen oli välineenä oma auto tai joukkoliikennevälineet? Mikä?
Puhuin automarketeista, jollainen on esimerkiksi Jumbo. Itäkeskus taas on hyvin vähän automarket. Tämä ei ole dikotomia. Kauppakeskuksille voisi laskea automarket-indeksin sen perusteella, kuinka suuri osa asiakkaista tulee paikalle autolla.
Kaupunkirakenteellisesti Sello on hyvällä paikalla, mutta silti se on aikapaljon automarket. Se ei johdu Sellosta itsestään vaan siitä, että Espoon yhdyskuntarakenne on sellainen, että monen on käytävä kaupassa autolla. Ei riitä, että kauppakeskukseen pääsee julkisella liikenteellä, pitäisi päästä myös kotiin.
Jos käy joka tapauksessa kaupassa autolla, ei ole mikään itseisarvo tunkea sillä autolla Helsingin keskustaan. Valtgaosa Helsingin niemen kauppojen asiakkaista tulee muuten kuin henkilöautolla. Sinänsä keskusta on vähemmän ruuhkautunut kuin kehätiet.
Sello ja Leppävaara on herkullinen esimerkki.
Leppävaaran Maxi oli suomen ensimmäinen automarket, eikä siellä pitkään aikaan muuta ollutkaan kuin se ja McDonalds. Espoon kaavoituksen vitkastelulla lienee ollut jotain tekemistä sen kanssa, että Helsinki omisti maat.
80-luvulla rakennettiin aseman itäpuoli ja kauppakeskus Galleria. Nyt siellä sitten on Sello ja jonkun verran lisää asutusta.
Sellossa on 2500 parkkipaikkaa, 1,2 ihmistä per auto tiheydellä tämä tarkoittaa noin 3000 autolla tullutta asiakasta. Kehä I muuten vetää ehkä 4000 autoa tunnissa, sattuneesta syystä se on Leppävaaran kohdalla luultavasti Suomen ruuhkaisin tieosuus.
Sellossa olikin laskettu osittain junaliikenteen varaan, mutta tämä ei ole oikein toiminut. Leppävaara ei sinänsä ole jalankulkuympäristöksi ihan huono, mutta ei siellä oikein ole mitään muuta kiinnostavaa ole kuin kaupat. Samalla junalla pääsee nopeasti keskustaan josta löytyy kaupat ja paljon muutakin. Eli sama ongelma kuin Herttoniemessä, se on niin lähellä keskustaa ettei se oikein pysty kilpailemaan saavutettavuudella, ja sen takia metroaseman vieressä tontit kasvaa pajua.
Leppävaaralla on myös toinen kauppakeskusten ongelma, liikkeiden aukioloaikojen ulkopuolella alue on täysin pystyyn kuollut koska kauppakeskus on suljettu. Yritä siinä sitten pyörittää elokuvateatteria tai ravintolaa. Sama juttu Itäkeskuksessa.
Olin aikoinaan Perkaalla Turunväylän ja Kehä I risteyksessä töissä. Business Park mainosti itseään hyvillä liikenneyhteyksillä, kaksi moottoritietä, jokeribussi ja vielä juna-asema! Paitsi että ne moottoritiet ovat tukossa, Jokeri siten samoin, ja juna-asemalle kävellään kilometri moottoritien viertä. Autoilevat kolleegat tulivat töihin joko ennen seitsemää tai yhdeksän jälkeen. Itse kuljin Pohjois-Helsingistä. Riippumatta siitä käytinkö matkaan henkiöautoa, bussi – juna (kolme vaihtoa) tai bussi – bussi (yksi vaihto) yhdistelmää, vai poljinko pyörällä niin aikaa sai varata tunnin. Koomista tässä on että mihinkä tahansa kantakaupunkiin olisi lähes joka puolelta pääkaupunkiseutua päässyt autollakin paremmin.
Helsinkiin. Keskustan liikevaihto kasvaa talouskasvun myötä, en oikein ymmärrä kohkaamista keskustan elinvoimasta. Suhteellisesti liikevaihto tosin pienee, koska väkiluku kasvaa alueilla joilla on huonot joukkoliikenneyhteydet keskustaan. Sinänsä en näe mitään ongelmaa siinä että Kirkkonummelaiset käyvät Kirkkonummella kaupassa, mutta muita kuin ostoskeskuksia ei syrjemmälle oikein synny yllämainituista syistä. Hyvä yhteys keskustaan ja sen monipuoliseen tarjontaan on varmasti Nurmijärveläistenkin toiveissa.
Pitäisi rakentaa rataa nimenomaan reuna-aluieilla, esim. tässä blogissa käsitelty Hista. Toisaalta Helsinki voisi tukea lähi-etäkeskuksiaan, eli Töölö – Pasila – Kallio kolmiota. Keskustan pitäisi kasvaa pohjoiseen, se tekee sitä kaupungin toimista huolimattakin, mutta kehitystä voisi nopeuttaa. Länsimetro auttaa saavutettavuutta, mutta Pisara-rata olisi iso piristysruiske, sekä Oopperan seutu että Hakaniemi olisivat suoraan pääradan lähijunien reitillä.
Niin Osmo, ymmärrän että tarkoitit juuri Jumbon tyylisiä automarketteja, mutta sanoit Pajusen pyrkimysten olevan kannatettavia, juuri tämän takia pitäisi olla mielestäni tarkkana näissä kommenteissa. Vaikka Pajunen korjailikin lausuntojaan kun yleinen mielipide ne tyrmäsi, niin ennen varsinaista kohua hänen lauseenkäänteensä olivat kyllä aika selkeät. Esim. kauppalehden jutussa 2.11. Pajunen vastustaa nimenomaan ”jumbojen ja isojen omenien satelliittikaupunkeja” ei siis kehä III:n automarketteja.
http://www.kauppalehti.fi/4/0x3001905ac/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?
oid=6912&request_ahaa_info=true
Pitäisi siis nähdä ihmisten todelliset tavoitteet noiden kolmeen kertaan korjailtujen lausuntojen takaa. Itselleni Pajunen ei ainakaan ole koskaan erityisen mielekkään ja ekologisen kaupunkirakenteen puolustajana.
Sello on todentotta varmasti lähellä automarkettia ja ainakin myyntimäärä/pysäköintipaikka -indeksillä kauppakeskukset voi laittaa Osmon hahmottelemaan järjestykseen. Syynä autojen määrään Espoon kauppakeskuksissa on varmasti
juuri asutuksen hajanaisuus. Asialle pitäisi ehdottomasti tehdä jotain, mutta tärkeä kysymys kuitenkin on miten hajanaisuutta korjattaisiin. Vaihtoehtolinjoja olen jotenkin
haistellut olevan vallalla kaksi. Toisessa rakennetaan nukkumalähiöitä jotka tukeutuvat Helsingin keskustan palveluihin ja toisessa aktiivisia kaupunkikeskuksia, jotka yrittävät olla palveluistaan mahdollisimman omavaraisia. Ensimmäinen mielestäni johtaa varmaan autoistumiseen, epämiellyttävään asumiseen ja nurmijärveläistymiseen, jälkimmäinen hyvin tehtynä voi kääntää kaupunkirakennetta oikeaan suuntaan.
Osmo on joskus sanonut että kerran rakennettu autokaupunki ei muutu enää joukkoliikennekaupungiksi – itse antaisin kuitenkin vähän toivoa. Homma onnistuu kyllä kunhan on malttia ja pitkäjänteisyyttä. Esim. Leppävaara on joukkoliikenteellisesti vasta alussa, kirittävää on usean vuosikymmenen ajalta. Kunhan ensihätään kaupunkirata saadaan jatkettua Espoon keskukseen ja Jokeri raitelle ja irti ruuhkista voitaisiin ehkä vähäsen päästä eteenpäin. Ehkä sitten voitaisiin pikkuhiljaa supistaa parkkitilan määrää tai muuttaa sitä maksulliseksi.
”Ihmiset pois autojen tieltä” oli otsikko!
Saataisiinko Helsngin keskustasta Romaniasta tulleet kerjäläiset pois jalankulkijoiden tieltä? Ostosviihtyvyyttä haittaa ikävästi polvillaan, vauvakäärö kainalossa ropoa anovat ex-itäblokin edustajat. Sellossa ei näitä näy!
Kannatta muistaa, että Helsingin keskustalla on joitain valttikortteja tässä pelissä
– viihdearvo eli baarit, ravintolat elokuvat ja teatterit
– erikoisliikkeiden keskittymä
Mutta muuten eli ruokaostokset, huonekalut, kirjat, vaatteet jne jne kannattaa ostaa automarketista. Tämä on siis tärkein arkipäivän kannalta. Ja omalla autolla kannattaa käydä. Eipä kukaan varmaan halua hakea koko perheen ruoka- yms. ostoksia bussilla, jos ei ole pakko.
Viikonloppuna baarista tullessa julkista on pakko käyttää jo alkoholin nautiskelun vuoksi. Teatterissa taas on käytävä omalla autolla, koska naisväeltä menee hohto tapauksesta, jos arkisessa bussissa vaivalloisesti matkustaa hienosti pukeutuneena.
Jäljelle jäävät nuo erikoisliikkeet. Ne ovat kaupungilla missä sattuu ja niistä ostetaan joku lamppu, joka on tietty helpointa viedä kotiin omalla autolla.
Summa summarum: oma auto on perheelliselle selvästi tärkein. Mutta keskustassa olisi hyvä suunnitella liikenne niin, että teatteriin ja erikoisliikkeisiin pääsee vaivattomasti autolla. Muuten ostokset voi hoitaa omalla autolla kehän marketeissa.
Kuten edellä jo aihetta sivuttiinkin, Helsingin keskustan kaupat ja kehien automarketit palvelevat eri käyttötarkoituksia. Päivittäistavarat ostetaan automarketeista, erikoistavarat ja viihde keskustasta. Siinä maito happanee, jäätelö sulaa ja broileri kasvattaa salmonellan, jos ne haetaan pidemmän matkan päästä keskustasta – etenkin julkisia kulkuneuvoja käyttäen.
Toinen juttu on se, miten se lähikauppa (ellei jo kuollut) saataisiin houkuttelevammaksi kuin automarketit.