Asuntopula on ikuinen?

Kolum­ni Suomen Kuvale­hdessä 45/2007

Asun­top­u­la on Helsin­gin haasteista keskeisin.  Se on ikävä itsessään, heiken­tää Helsin­gin kehi­tys­tä ja edesaut­taa kaupunki­rak­en­teen hajoamista.

Ei pidä uno­htaa itses­tään­selvyyk­siä. Asun­top­u­la johtuu siitä, että asun­to­ja on tarvet­ta vähem­män. Sitä ei tor­ju­ta kuin rak­en­ta­mal­la asun­to­ja tai vähen­tämäl­lä tarvet­ta asua Helsingis­sä Muut tem­put vain siirtävät ongel­maa ryh­mältä toiselle.

Muut­toa naa­purikun­ti­in selitetään asumisen kalleudel­la Helsingis­sä. Yksilön kohdal­la seli­tys pätee, mut­ta itse ilmiötä se ei selitä. Muut­ta­jien jäljiltä ei jää tyhjiä asun­to­ja. Hin­ta valikoi lähti­jät, mut­ta ei lisää hei­dän määrään­sä. Jos Lah­tiset eivät lähtisi, Vir­tas­ten pitäisi. Halvem­mis­sa asun­nois­sa olisi varaa asua väl­jem­min, jol­loin Helsinki­in mah­tu­isi päin­vas­toin entistä vähem­män asukkaita.

 
Asun­to­min­is­teri Jan Vapaavuori (kok) vaatii kohtu­uhin­taisia vuokra-asun­to­ja, jot­ta perushoita­ja ja poli­isikin voisi­vat asua Helsingissä. 

Mik­si tulisi halvem­mak­si tukea perushoita­jan vuokraa 200 eurol­la kuin mak­saa hänelle 200 euroa enem­män palkkaa? Ovathan raken­nus­mi­estenkin palkat Helsingis­sä muu­ta maa­ta korkeammat.

Kohtu­uhin­taiset vuokra-asun­not eivät lievitä asun­top­u­laa, kos­ka asun­to­ja ei tule lisää. Ne siirtävät taakkaa niille, joiden tulot vähänkin ylit­tävät tulo­ra­jat. Alueel­lis­es­ti eriy­tyvät palkat sen sijaan siirtäi­sivät työ­paikko­ja muualle ja helpot­taisi­vat siten asun­top­u­laa. Tämä olisi sekä helsinkiläis­ten että muun maan etu. On väärin perushoita­jia ja poli­ise­ja kohtaan, että hei­dän palkkansa ovat val­takun­nal­lista tasoa samal­la, kun monis­sa muis­sa ammateis­sa mak­se­taan roimaa Helsin­ki-lisää, mikä nos­taa hei­dänkin elinkustannuksiaan.

Tämä on vain teo­ri­aa. Täl­laisen poli­ti­ikka­muu­tok­sen tekem­i­nen vaatisi mon­ta samanaikaista muu­tos­ta, mikä tuskin onnis­tuu. Tarvit­semme siis kohtu­uhin­taisia vuokra-asuntoja.

 
Kohtu­uhin­taisu­udel­la moni tarkoit­taa val­tion rahoit­ta­maa asun­to­tuotan­toa. Val­tion raha ei kuitenkaan ole juuri halvem­paa kuin markki­noil­ta saatava.

Oikeas­t­aan vuokra-asun­not kan­nat­taisi naamioi­da omis­tusasun­noik­si: kaupun­ki myisi asun­non vuokralaiselle, lain­oit­taisi kaup­pahin­nan lainal­la, jota ei tarvitse lyhen­tää lainkaan ja perisi vuokran sijas­ta korkoa ja yhtiö­vastiket­ta. Jos kaupungilla olisi oikeus ja velvol­lisu­us ostaa asun­to aikanaan takaisin alku­peräisel­lä hin­nal­la, tilanne ei poikkeaisi vuokra-asun­nos­ta muuten kuin että val­tio mak­saisi koros­ta 29 pros­ent­tia, mikä tek­isi asumis­es­ta pari euroa neliöltä kuus­sa halvem­paa. Tämä ei ole ehdo­tus vaan tarkoitet­tu havain­nol­lis­ta­maan asun­topoli­it­tisen tuen vääristyneisyyttä. 

Aravavuokra-asun­noista tekee kohtu­uhin­taisia vuokrien sään­nöste­ly. Osaisi kai Helsin­ki säädel­lä vuokri­aan ilman val­tion epäedullista lainaa ja siihen liitet­tyjä köm­pelöitä määräyksiä? 

Helsin­ki saisi käyt­töön­sä monipuolisen asun­topoli­it­tisen väli­neen perus­ta­mal­la Helsin­gin ara­van eli Har­a­van. Samas­sa talos­sa voisi olla vähä­varaisu­u­den perustein jaet­tu­ja asun­to­ja, työ­suhdea­sun­to­ja ja omis­tusasun­to­ja. Har­a­va voisi ostaa pieniä asun­to­ja van­hoista taloista sen sijaan, että rak­en­taisi niitä lisää kaupunki­in, jos­sa yksiöitä on liikaa. Asun­tokan­taa voisi uud­is­taa tarvet­ta vas­taavak­si myymäl­lä joitain asun­to­ja ja han­kki­mal­la saadul­la rahal­la uusia toisaal­ta. On köm­pelöä rak­en­taa eril­lisiä talo­ja pien­i­t­u­loisille niin, ettei niiden käyt­töä voi muut­taa olo­suhtei­den muuttuessa.

 
Pide­tään poli­it­tise­na itse­murhana esit­tää asun­to­lain­o­jen korkovähen­nyk­sen pois­tamista, vaik­ka vähen­nys ei hyödytä asun­nonos­ta­jaa lainkaan. Äänestäjää ei kuulem­ma saa asi­aa ymmärtämään. En ole enää poli­itikko, joten rohke­nen yrittää.

Kun val­tio mak­saa 29 % korois­tani, pystyn tar­joa­maan tavoit­tele­mas­tani asun­nos­ta enem­män. Har­mi kyl­lä, muutkin pystyvät. Korko­tu­ki hyödyt­tää myyjää. Osta­jia hyödyt­täisi, jos tuet­taisi­in uusien asun­to­jen rak­en­tamista, jol­loin van­ho­jenkin hin­ta laskisi.

Vaik­ka talousti­eteen alkeet ymmär­ret­täisi­in, ei verotues­ta olisi help­po luop­ua. Asun­nos­taan verotuen vuok­si yli­hin­taa mak­sa­neet eivät hyväksy sen poistamista. 

 Asumisen hin­ta pyrkii seu­lo­maan rikkaat ja köy­hät omille alueilleen. Slum­mien syn­tymistä kan­nat­taa tor­jua, vaik­ka se vähän maksaakin.

Erik Allardt sanoi aikanaan, että asuinaluei­den sosi­aa­li­nen eri­lais­tu­mi­nen on hyväk­si, kun­han ei syn­nytetä tietyn sosi­aalisen tason ala­puolelle jääviä slum­me­ja. Mitään hyvää tuskin seu­raisi siitä, että vihrei­den Toukolan ja kokoomus­lais­ten Pak­i­lan asukkaat pakotet­taisi­in tois­t­en­sa naa­pureik­si. Saman­henkisten kanssa ollaan helpom­min tekemi­sis­sä kuin eri­henkisten. Miten tor­jua seg­re­gaa­tio­ta köy­hät rikkaat ‑akselil­la estämät­tä turhaan saman­henkisiä hakeu­tu­mas­ta yhteen?

Pitäisikö Helsin­gin hyväksyä lisää Eiran­ran­nan kaltaisia rikkaiden ghet­to­ja? Helsin­ki ei pysty pakot­ta­maan rikkai­ta tavis­ten naa­pureik­si, kos­ka naa­purikun­nat rak­en­ta­vat joka tapauk­ses­sa kun­ta­ham­mas­ran­nikoitaan. Seu­raisiko siitä edes mitään hyvää, jos Wes­t­endi­in raken­net­taisi­in ara­vat­a­lo, jos­sa köy­hät eläi­sivät eris­tet­tyä elämää rikkaiden töllisteltävinä?

Helsingis­sä raken­net­tavak­si tulee arvokkai­ta ranta-aluei­ta, joiden kohdal­la hin­ta- ja vuokrasään­nöste­ly toimisi heikosti. Espoon kiusak­si myisin parhaat ton­tit eniten tar­joav­ille. Tästä saatu­ja raho­ja voi käyt­tää pien­i­t­u­lois­t­en hyväk­si paljon tehokkaam­min kuin arpo­ma­l­la asun­tolot­topalk­in­to­ja har­voille onnekkaille.

 
Kaikil­la kasvuseuduil­la ydinkaupun­gin kupeeseen on liimau­tunut vähin­tään yksi ker­mankuori­jakun­ta, joka valikoi asukkaik­seen hyviä veron­mak­sajia ja sysii huonot muualle. Se vie poh­jan pois sosi­aalis­es­ti vas­tu­ulliselta asun­topoli­ti­ikalta. Myös Helsin­ki on kään­tänyt ruu­via epä­sosi­aalisem­paan suun­taan. En voi tätä tuomi­ta. Pelisään­nöt pakot­ta­vat tähän. 

On val­tion tehtävä viheltää täl­lainen ”rase to the bot­tom” ‑kil­pailu poik­ki. Joko kun­nat on liitet­tävä yhteen tai ker­mankuor­in­ta on tehtävä val­tiono­su­us­lain­säädän­nöl­lä kannattamattomaksi.

Helsin­ki pystyy vas­taa­maan naa­purien­sa kil­pailu­un posi­ti­ivisen keinoin. Sil­lä on valt­ti­naan kan­takaupun­ki, joka on maan halu­tu­in­ta asuinaluet­ta. Kru­u­nun­haas­sa asun­not oli­vat 1960-luvul­la halvem­pia kuin Tapi­o­las­sa, mut­ta eivät ole enää. Alue pan­ti­in kun­toon kaukoläm­mön, liiken­teen rajoit­tamisen ja katu­jen ehostamisen keinoin. Ehoste­taan siis Punavuori, Töölö ja Kallio paraatikun­toon! Helsin­gin on tehtävä alueestaan niin houkut­tel­e­va, että sinne päästään ja naa­purikun­ti­in joudutaan. 

 
Vaik­ka ei uskoisi ilmas­ton­muu­tok­seen, kan­nat­taa varautua siihen, että ilmastopoli­ti­ik­ka muut­tuu Yhdys­val­tain pres­i­dentin­vaalien jäl­keen. Suomelta tul­laan vaa­ti­maan rankko­ja toimia, kos­ka olemme asukas­ta kohden maail­man pahimpia ilman pilaa­jia ja ilmastopoli­it­ti­nen maineemme Valkovenäjän tasoa.

Ongel­manamme on kiin­teistö­jen läm­mit­tämi­nen ja liikenne. Yhdyskun­tarak­en­teen päästämi­nen hajoa­maan on munaus, jota ei pitäisi jatkaa. Kaupunkiseuduille ei pitäisi rak­en­taa asun­to­ja, jois­sa ollaan riip­pu­vaisia henkilöau­toista ja joi­ta ei ole liitet­ty kaukolämpöön.

Pitäisikö syyt­tävän sor­men osoit­taa Helsin­gin korkei­ta asun­to­jen hin­to­ja Kirkkon­um­melle ja Nur­mi­järvelle paen­nei­ta, jot­ka ruuhkaut­ta­vat sisään­tu­loti­et autoil­laan? Ei, sil­lä jos he oli­si­vat sin­nitelleet ison lainan turvin Helsingis­sä, joidenkin tois­t­en olisi pitänyt muut­taa.  Vika on kaavoit­ta­jis­sa ja lain­säätäjis­sä. Sähköläm­mi­tys on kyl­lä oma vika.

Yhdyskun­ta­su­un­nit­teli­jat tietävät mitä olisi tehtävä, mut­ta oikeu­sop­pi­neet eivät löy­dä keino­ja mitätöidä tyh­mästi sijoit­tu­va rakennusoikeus.

 Helsin­gin asun­top­u­la ei helpo­tu koskaan, ellei muista Suomen kaupungeista saa­da elinkelpoisia. Oma suosikki­ni olisi pikkukaupunkien helminauha pääradan vart­ta pitkin Helsingistä Tam­pereelle, mut­ta siitä joskus toiste.

 

10 vastausta artikkeliin “Asuntopula on ikuinen?”

  1. Ode kir­joit­taa:
    Sähköläm­mi­tys on kyl­lä oma vika.

    Minäpä ker­ron omas­ta tilanteestani. Saimme asun­to­lainamme mak­set­tua lop­pu­un vuon­na 2002. Siitä läh­tien alkoi tul­la rahaa ovista ja ikkunoista. Siitäpä miet­timään vaihtoehtoja.

    1) Jatkaa ker­rostaloa­sum­ista vuon­na 1959 raken­netus­sa talos­sa, jos­sa ei ollut vielä putkire­mont­tia tehty. Asun­non remot­tikin olisi pitänyt tehdä.

    2) Ostaa uudem­pi asun­to ja ottaa taas lisää velkaa.

    Vai­h­toe­hto 2) voit­ti. Ostimme tuliterästä par­i­taloy­htiöstä itsellemme asun­non. Par­i­talon rak­en­si tun­net­tu raken­nusy­htiö. Ihan ton­tin nurkalla ei ollut kaukoläm­pöä, ja sähköläm­mi­tyk­sen rak­en­t­a­mi­nen on tun­netusti ylivoimaisen hal­paa. Nyt olemme siis sähköläm­mit­täjiä, vaik­ka emme vält­tämät­tä moista haluaisi.

    Mei­dän kukkaromme ei vaan kestänyt parem­paa vai­h­toe­htoa. Raken­nusy­htiö teki mitä sen kan­nat­taa tehdä ja me ostimme mitä mei­dän kan­nat­taa ostaa. Niin yksinker­taista se arkielämässä vaan on.

    No, mitä asialle voisi tehdä? En ole mikään viisausti­etei­den mais­teri, mut­ta joitakin ajatuksia:

    a) Kun­nan pitäisi olla velvol­lisia tuot­ta­maan kun­nal­lis­tekni­ikan kokon­ais­paket­ti, johon kuu­luisi aina myös kaukolämpö.

    - tont­tien hin­nat nousi­si­vat entis­es­tään, vaik­ka ovat jo nyt kohtu­ut­toman kalli­ita, vai nousisivatko?

    - onko kaukoläm­pö kaiken hyvän alku ja juuri?

    - onko sähköläm­mi­tys hyvis­sä käsis­sä ja hyvin raken­netus­sa talos­sa kaiken pahan alku ja juuri?

    b) kaavoite­taan tiiviimmin.

    - mak­sukykyiset kansalaiset muut­ta­vat yhä sankem­min joukoin maalle ja ajel­e­vat autoil­laan sieltä pilaa­maan ilmaamme ja tilaamme.

    - syn­tyy slummeja.

    c) rajoite­taan vira­nomais­toimin asumisen hin­taa ja tehdään halvem­pia ja ener­giaystaväl­lisem­piä ratkaisuja.

    - paha jut­tu alkaa kovin radikaalein toimin puut­tumaan pitkälti markki­na­t­alouden sään­nöin etevään prosessiin.

    - hitaana kon­sti­na toki vero­tus toimii hyvin ohjaa­vana menetelmänä.

    Ker­tokaa viisaat kuin­ka pääsen sähköläm­mi­tyk­ses­täni eroon, vai olenko sit­tenkään niin kam­mot­ta­van paha ihmi­nen istues­sani vil­la­sukat jalas­sa tääl­lä viihty­isässä ja viileässä kodissani?

  2. Jos kun­ta vaatii liit­tymään kaukoläm­pöön ja vielä laskut­taa liit­tymän kus­tan­nuk­set, se EI tee asumis­es­ta kalli­im­paa. Tämä vähän yllät­tävä tulos johtuu siitä, että tuo rasite kap­i­tal­isoituu maan arvoon ja alen­taa sitä. 

    Kuvitelka­amme, että tont­ti myy­dään huu­tokau­pal­la. (Vaik­ka ei myy­dä, lop­putu­los on silti sama). Ton­tin saa se, joka on valmis tar­joa­maan siitä eniten. Olete­taan, että tuo huu­tokaup­pahin­ta olisi 60 000 euroa. Jos tont­ti­in liitetään rasit­teena velvol­lisu­us liit­tyä kaukoläm­pöön ja mak­saa siitä 10 000 euroa, onko se, joka ennen oli valmis mak­samaan ton­tista 60 000, nyt valmis mak­samaan siitä yhteen­sä 70 000 euroa (siis 60 000 ton­tista ja 10 000 kaukolämmöstä)?

    Ei. Jos ihmiset käyt­täy­tyvät ratio­naalis­es­ti, ton­tin hin­ta las­kee 50 00 euroon eli kokon­aish­in­ta pysyy ennallaan.

  3. PK seudun asun­top­u­la olisi pois­tet­tavis­sa helpohkosti kohtu­ullises­sa ajas­sa kaavoit­ta­mal­la run­saasti pien­talo­tont­te­ja alueen 0‑käytöllä ole­vi­in ja ain­oas­taan ansioton­ta arvon­nousua odot­tavi­in paju­pusikkoi­hin. Tont­tien hin­nat taas saataisi­in hel­posti kohdalleen Suomen lain mukaisil­la pakkol­u­nas­tus­toimil­la, aivan kuten esimerkik­si siel­lä Kanadas­sakin usein tehdään, var­maan pan­it asian merkille siel­lä ekol­o­gis­es­ti var­tavas­ten lentäen käy­dessäsi. Ei kai pankkien, vaku­u­tusy­htiöi­den ja muu­tamien ökyrikkaiden edut VOI olla tärkeämpi asialle Vihreille kuin ihmis­ten huu­ta­va asun­top­u­la, jota ongel­mana voi ver­ra­ta ain­oas­taan huu­tavaan työvoimapulaan.

    Mik­si sit­ten ehdotan pien­talo­ja asun­top­u­lan ratkaisuk­si vaik­ka kaik­ki edis­tyk­sel­liset ihmiset halu­a­vat asua ker­rostalois­sa? Syynä tähän ehdo­tuk­seen on tietenkin se että pien­taloi­hin muut­tavil­ta vapau­tuu niitä ker­rostalo­huoneis­to­ja aivan kuten itsekin esi­tit! Mik­sei sit­ten suo­raan ker­rostalo­ja? Sik­si kun niitä ei ker­takaikki­aan raken­neta riit­tävästi ja syynä tähän on tietenkin se että raken­nus­li­ik­keet saa­vat enem­män voit­toa rak­en­taes­saan X määrän asun­toneliöitä vaikka­pa 3000 e kesk­ineliöhin­taan kuin rak­en­taes­saan 2X määrän 2000 e hintaan.. 

    Pien­rak­en­ta­jat taas paina­vat pitkää päivää oman mökkin­sä valmis­tu­misen eteen, jär­jestävät sille rahoituk­sen ja kan­ta­vat vielä itse kokon­aisu­udessaan kaik­ki riskit, joten eikö tämä olisi juuri se edulli­nen tapa selvitä PK seudun asun­top­u­las­ta? Ton­tin saamisen ehdok­si voitaisi­in lait­taa kaukoläm­pöverkkoon liit­tymi­nen tai vaik­ka ‘tuuli’sähkö­sopimus ja mui­ta sen tyyp­pisiä mak­su­ja joil­la edelleen voitaisi­in rahoit­taa tämä: 

    “Suomelta tul­laan vaa­ti­maan rankko­ja toimia, kos­ka olemme asukas­ta kohden maail­man pahimpia ilman pilaa­jia ja ilmastopoli­it­ti­nen maineemme Valkovenäjän tasoa.” 

    Olenkin var­ma että koko hal­li­tuk­semme työsken­telee yksimielis­es­ti löytääk­seen tahon joka myy anei­ta ongel­man anteek­si saamisek­si. Ja eiköhän se vain löy­dy, on hal­li­tuk­semme toki niin pätevää väkeä täynnä.

    Eri­laisil­la pakkoli­it­tymil­lä voitaisi­in sit­ten puris­taa omako­ti­a­su­jil­ta lisää rahaa kaupunkien tyhji­in kirs­tu­i­hin sit­ten kun se kol­mas huu­ta­va eli huu­ta­va raha­pu­la iskee. Toisaal­ta, taitaa iskeä se ‘kol­mas huu­ta­va’ jo ennen kuin ripeinkään kaavoit­ta­ja saa edes kart­to­ja pöydälle..

  4. “Kaikil­la kasvuseuduil­la ydinkaupun­gin kupeeseen on liimau­tunut vähin­tään yksi ker­mankuori­jakun­ta, joka valikoi asukkaik­seen hyviä veron­mak­sajia ja sysii huonot muualle. Se vie poh­jan pois sosi­aalis­es­ti vas­tu­ulliselta asun­topoli­ti­ikalta. Myös Helsin­ki on kään­tänyt ruu­via epä­sosi­aalisem­paan suun­taan. En voi tätä tuomi­ta. Pelisään­nöt pakot­ta­vat tähän.”

    Varoituk­sen sana kunnallispoliitikoille.

    On paljon min­un kaltaisiani pääkaupunkiseu­tu­laisia, jot­ka eivät ole juur­tuneet mihinkään yksit­täiseen pääkaupunkiseudun kun­taan. Seu­raa­va asuin­paikkani saat­taa olla yhtä hyvin Van­taal­la kuin Espoos­sa tai Helsingis­sä. En voi kuvitel­lakaan äänestäväni sel­l­aista kyläpoli­itikkoa, joka ajaa yhden kun­nan etua naa­purei­den kus­tan­nuk­sel­la. Täl­lais­es­ta on min­ulle vuokra-asu­jana pelkkää haittaa.

  5. Viikon vink­ki kaikille:

    1- ostakaa auto
    2- ostakaa talo Riihimäeltä
    3- han­kkikaa työ­paik­ka kehä­tien varresta

    Vain täl­lä taval­la Pääkaupunkiseudul­la asu­val voi asua väljästi ja rahaa jää muuhunkin kuin asumisen kus­tan­ta­miseen. Työ­matkakaan ei vält­tämät­tä ole ajal­lis­es­ti pitkä ver­rat­tuna poikkikaupun­gin julkisilla.

  6. Minä taas ehdotan, että muut­taa sinne Riihimäelle, mut­ta ase­man lähistölle. Näin voi käy­dä töis­sä junal­la pääkaupunkiseudul­la. Se moot­tori­tiekin on ennen pitkää tukos­sa, tai viimeistään yhä tiuken­tu­vat päästö- ja ruuhka­mak­sut ja öljyn niukken­e­m­i­nen tekevät tuon kauko­työssäkäymisen mah­dot­tomak­si. Riihimäel­lä sen­tään on juna vai­h­toe­htona, mut­ta esimerkik­si Por­voo tai Loh­ja ovat täysin kumipyörien varas­sa. Ja entäs, jos työ­paik­ka on juuri poikkikaupun­gin, eli vielä sen Riihimäen moot­tori­tiematkan jäl­keen joutuu kär­simään näistä Kehä I:n ja Kehä III:n ruuhk­ista, joista kaupun­gin asukkaatkin? Taitaa tul­la pitkä työ­mat­ka. Vai­h­toe­htona ei ole edes julk­ista liiken­net­tä yhtälail­la kuin Helsin­gin asukkailla.

  7. Noin­han se menee niin kuin Jus­si sanoo. Ja mon­et (mutu­ni mukaan useim­mat) suo­ma­laiset asu­vat mielu­um­min omakoti­talos­sa pikkukun­nas­sa kuin meikäläisit­täin metropoli­maisem­mas­sa Helsingissä.

    Näin ollen tästä on help­po olla Osmon kanssa samaa mieltä:
    “Asun­top­u­la johtuu siitä, että asun­to­ja on tarvet­ta vähem­män. Sitä ei tor­ju­ta kuin rak­en­ta­mal­la asun­to­ja tai vähen­tämäl­lä tarvet­ta asua Helsingissä ”

    Miten siis vähen­täisimme tarvet­ta asua Helsingis­sä siten, että siel­lä asu­isi­vat ja työsken­telisivät vain ne, jot­ka oikeasti kyseisessä kaupungis­sa viihtyvät?

  8. Ihmiset ovat jonkin ver­ran vas­tu­us­sa omista elämän­valin­nois­taan. Joka halu­aa asua maal­la, voisi vali­ta sel­l­aisen ammatin, että se sopii maal­la asumiseen. Yri­tyk­siä ja työ­paikko­ja voi perus­taa myös itse, eikä odot­taa, että joku kan­taa sen tar­jot­timel­la. Onko Inkoo tehnyt jotain sen eteen, että sinne voisi syn­tyä työpaikkoja?

  9. Yri­tyk­sil­lä on vielä tiet­tyä Helsin­ki keskeisyyt­tä ajat­telus­sa, eli halu­taan pitää pääkont­tori suht lähel­lä keskus­taa. Kun­han fir­mat oppi­vat ajat­tele­maan, että kont­tori voi yhtä hyvin olla Van­taal­la tai Jär­ven­päässä, niin Helsinginkin tukkoisu­us vähe­nee. Etääm­pänä Helsingistä vuokratkin ovat halvempia.

    Osin pääkaupunkiseudun ongel­mat johtu­vat siitä, että kaupun­ki on kas­vanut aikoinaan reuna-alueille perustet­tu­jen teol­lisu­usaluei­den yli. Näin on käynyt esim. Pitäjän­mäessä ja vaik­ka Kilo­s­sa. Nyt val­ta­va määrä auto­ja purkau­tuu esim. Pitäjän­mäestä Kehä I:lle arkipäivisin klo 16.

    Fir­mat siis: rohkeasti vaan etääm­mäk­si keskustasta !

  10. “Helsin­gin asun­top­u­la ei helpo­tu koskaan, ellei muista Suomen kaupungeista saa­da elinkelpoisia. Oma suosikki­ni olisi pikkukaupunkien helminauha pääradan vart­ta pitkin Helsingistä Tam­pereelle, mut­ta siitä joskus toiste.”

    Blo­gien lukem­i­nen on jäänyt lop­pu­vuodes­ta vähem­mälle, joten tämä luk­i­japalaute nyt tulee vähän myöhään, mut­ta muis­tathan kir­joit­taa tästä vielä 🙂 Helsin­gin asun­topoli­ti­ikas­ta on aina jän­nä lukea, mut­ta ainakaan itse en ole juuri tör­män­nyt kir­joit­telu­un, jos­sa ratkaisuik­si esitet­täisi­in muiden kun­tien tai edes ulom­man kan­takaupun­gin “remp­paamista” houkut­tel­e­vam­paan kuntoon.

    Yhtä kaik­ki, kir­joit­telua helminauha- tai muus­ta kuvios­ta olisikin haus­ka seu­ra­ta, kos­ka ainakin näin maal­likon silmin tuol­laisen onnistues­sa voit­taisi­vat pohjim­mil­taan kaik­ki (?). Kan­nus­tan kirjoittamaan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *