Asuntopula on ikuinen?

Kolum­ni Suo­men Kuva­leh­des­sä 45/2007

Asun­to­pu­la on Hel­sin­gin haas­teis­ta kes­kei­sin.  Se on ikä­vä itses­sään, hei­ken­tää Hel­sin­gin kehi­tys­tä ja ede­saut­taa kau­pun­ki­ra­ken­teen hajoamista.

Ei pidä unoh­taa itses­tään­sel­vyyk­siä. Asun­to­pu­la joh­tuu sii­tä, että asun­to­ja on tar­vet­ta vähem­män. Sitä ei tor­ju­ta kuin raken­ta­mal­la asun­to­ja tai vähen­tä­mäl­lä tar­vet­ta asua Hel­sin­gis­sä Muut tem­put vain siir­tä­vät ongel­maa ryh­mäl­tä toiselle.

Muut­toa naa­pu­ri­kun­tiin seli­te­tään asu­mi­sen kal­leu­del­la Hel­sin­gis­sä. Yksi­lön koh­dal­la seli­tys pätee, mut­ta itse ilmiö­tä se ei seli­tä. Muut­ta­jien jäl­jil­tä ei jää tyh­jiä asun­to­ja. Hin­ta vali­koi läh­ti­jät, mut­ta ei lisää hei­dän mää­rään­sä. Jos Lah­ti­set eivät läh­ti­si, Vir­tas­ten pitäi­si. Hal­vem­mis­sa asun­nois­sa oli­si varaa asua väl­jem­min, jol­loin Hel­sin­kiin mah­tui­si päin­vas­toin entis­tä vähem­män asukkaita.

 
Asun­to­mi­nis­te­ri Jan Vapaa­vuo­ri (kok) vaa­tii koh­tuu­hin­tai­sia vuo­kra-asun­to­ja, jot­ta perus­hoi­ta­ja ja polii­si­kin voi­si­vat asua Helsingissä. 

Mik­si tuli­si hal­vem­mak­si tukea perus­hoi­ta­jan vuo­kraa 200 eurol­la kuin mak­saa hänel­le 200 euroa enem­män palk­kaa? Ovat­han raken­nus­mies­ten­kin pal­kat Hel­sin­gis­sä muu­ta maa­ta korkeammat.

Koh­tuu­hin­tai­set vuo­kra-asun­not eivät lie­vi­tä asun­to­pu­laa, kos­ka asun­to­ja ei tule lisää. Ne siir­tä­vät taak­kaa niil­le, joi­den tulot vähän­kin ylit­tä­vät tulo­ra­jat. Alu­eel­li­ses­ti eriy­ty­vät pal­kat sen sijaan siir­täi­si­vät työ­paik­ko­ja muu­al­le ja hel­pot­tai­si­vat siten asun­to­pu­laa. Tämä oli­si sekä hel­sin­ki­läis­ten että muun maan etu. On vää­rin perus­hoi­ta­jia ja polii­se­ja koh­taan, että hei­dän palk­kan­sa ovat val­ta­kun­nal­lis­ta tasoa samal­la, kun monis­sa muis­sa amma­teis­sa mak­se­taan roi­maa Hel­sin­ki-lisää, mikä nos­taa hei­dän­kin elinkustannuksiaan.

Tämä on vain teo­ri­aa. Täl­lai­sen poli­tiik­ka­muu­tok­sen teke­mi­nen vaa­ti­si mon­ta saman­ai­kais­ta muu­tos­ta, mikä tus­kin onnis­tuu. Tar­vit­sem­me siis koh­tuu­hin­tai­sia vuokra-asuntoja.

 
Koh­tuu­hin­tai­suu­del­la moni tar­koit­taa val­tion rahoit­ta­maa asun­to­tuo­tan­toa. Val­tion raha ei kui­ten­kaan ole juu­ri hal­vem­paa kuin mark­ki­noil­ta saatava.

Oikeas­taan vuo­kra-asun­not kan­nat­tai­si naa­mioi­da omis­tusa­sun­noik­si: kau­pun­ki myi­si asun­non vuo­kra­lai­sel­le, lai­noit­tai­si kaup­pa­hin­nan lai­nal­la, jota ei tar­vit­se lyhen­tää lain­kaan ja peri­si vuo­kran sijas­ta kor­koa ja yhtiö­vas­ti­ket­ta. Jos kau­pun­gil­la oli­si oikeus ja vel­vol­li­suus ostaa asun­to aika­naan takai­sin alku­pe­räi­sel­lä hin­nal­la, tilan­ne ei poik­ke­ai­si vuo­kra-asun­nos­ta muu­ten kuin että val­tio mak­sai­si koros­ta 29 pro­sent­tia, mikä teki­si asu­mi­ses­ta pari euroa neliöl­tä kuus­sa hal­vem­paa. Tämä ei ole ehdo­tus vaan tar­koi­tet­tu havain­nol­lis­ta­maan asun­to­po­liit­ti­sen tuen vääristyneisyyttä. 

Ara­va­vuo­kra-asun­nois­ta tekee koh­tuu­hin­tai­sia vuo­krien sään­nös­te­ly. Osai­si kai Hel­sin­ki sää­del­lä vuo­kri­aan ilman val­tion epäe­dul­lis­ta lai­naa ja sii­hen lii­tet­ty­jä köm­pe­löi­tä määräyksiä? 

Hel­sin­ki sai­si käyt­töön­sä moni­puo­li­sen asun­to­po­liit­ti­sen väli­neen perus­ta­mal­la Hel­sin­gin ara­van eli Hara­van. Samas­sa talos­sa voi­si olla vähä­va­rai­suu­den perus­tein jaet­tu­ja asun­to­ja, työ­suh­dea­sun­to­ja ja omis­tusa­sun­to­ja. Hara­va voi­si ostaa pie­niä asun­to­ja van­hois­ta talois­ta sen sijaan, että raken­tai­si nii­tä lisää kau­pun­kiin, jos­sa yksiöi­tä on lii­kaa. Asun­to­kan­taa voi­si uudis­taa tar­vet­ta vas­taa­vak­si myy­mäl­lä joi­tain asun­to­ja ja hank­ki­mal­la saa­dul­la rahal­la uusia toi­saal­ta. On köm­pe­löä raken­taa eril­li­siä talo­ja pie­ni­tu­loi­sil­le niin, ettei nii­den käyt­töä voi muut­taa olo­suh­tei­den muuttuessa.

 
Pide­tään poliit­ti­se­na itse­mur­ha­na esit­tää asun­to­lai­no­jen kor­ko­vä­hen­nyk­sen pois­ta­mis­ta, vaik­ka vähen­nys ei hyö­dy­tä asun­no­nos­ta­jaa lain­kaan. Äänes­tä­jää ei kuu­lem­ma saa asi­aa ymmär­tä­mään. En ole enää polii­tik­ko, joten roh­ke­nen yrittää.

Kun val­tio mak­saa 29 % korois­ta­ni, pys­tyn tar­joa­maan tavoit­te­le­mas­ta­ni asun­nos­ta enem­män. Har­mi kyl­lä, muut­kin pys­ty­vät. Kor­ko­tu­ki hyö­dyt­tää myy­jää. Osta­jia hyö­dyt­täi­si, jos tuet­tai­siin uusien asun­to­jen raken­ta­mis­ta, jol­loin van­ho­jen­kin hin­ta laskisi.

Vaik­ka talous­tie­teen alkeet ymmär­ret­täi­siin, ei vero­tues­ta oli­si help­po luo­pua. Asun­nos­taan vero­tuen vuok­si yli­hin­taa mak­sa­neet eivät hyväk­sy sen poistamista. 

 Asu­mi­sen hin­ta pyr­kii seu­lo­maan rik­kaat ja köy­hät omil­le alueil­leen. Slum­mien syn­ty­mis­tä kan­nat­taa tor­jua, vaik­ka se vähän maksaakin.

Erik Allardt sanoi aika­naan, että asui­na­luei­den sosi­aa­li­nen eri­lais­tu­mi­nen on hyväk­si, kun­han ei syn­ny­te­tä tie­tyn sosi­aa­li­sen tason ala­puo­lel­le jää­viä slum­me­ja. Mitään hyvää tus­kin seu­rai­si sii­tä, että vih­rei­den Tou­ko­lan ja kokoo­mus­lais­ten Paki­lan asuk­kaat pako­tet­tai­siin tois­ten­sa naa­pu­reik­si. Saman­hen­kis­ten kans­sa ollaan hel­pom­min teke­mi­sis­sä kuin eri­hen­kis­ten. Miten tor­jua segre­gaa­tio­ta köy­hät rik­kaat ‑akse­lil­la estä­mät­tä tur­haan saman­hen­ki­siä hakeu­tu­mas­ta yhteen?

Pitäi­si­kö Hel­sin­gin hyväk­syä lisää Eiran­ran­nan kal­tai­sia rik­kai­den ghet­to­ja? Hel­sin­ki ei pys­ty pakot­ta­maan rik­kai­ta tavis­ten naa­pu­reik­si, kos­ka naa­pu­ri­kun­nat raken­ta­vat joka tapauk­ses­sa kun­ta­ham­mas­ran­ni­koi­taan. Seu­rai­si­ko sii­tä edes mitään hyvää, jos Wes­ten­diin raken­net­tai­siin ara­va­ta­lo, jos­sa köy­hät eläi­si­vät eris­tet­tyä elä­mää rik­kai­den töllisteltävinä?

Hel­sin­gis­sä raken­net­ta­vak­si tulee arvok­kai­ta ran­ta-aluei­ta, joi­den koh­dal­la hin­ta- ja vuo­kra­sään­nös­te­ly toi­mi­si hei­kos­ti. Espoon kiusak­si myi­sin par­haat ton­tit eni­ten tar­joa­vil­le. Täs­tä saa­tu­ja raho­ja voi käyt­tää pie­ni­tu­lois­ten hyväk­si pal­jon tehok­kaam­min kuin arpo­mal­la asun­to­lot­to­pal­kin­to­ja har­voil­le onnekkaille.

 
Kai­kil­la kas­vuseu­duil­la ydin­kau­pun­gin kupee­seen on lii­mau­tu­nut vähin­tään yksi ker­man­kuo­ri­ja­kun­ta, joka vali­koi asuk­kaik­seen hyviä veron­mak­sa­jia ja sysii huo­not muu­al­le. Se vie poh­jan pois sosi­aa­li­ses­ti vas­tuul­li­sel­ta asun­to­po­li­tii­kal­ta. Myös Hel­sin­ki on kään­tä­nyt ruu­via epä­so­si­aa­li­sem­paan suun­taan. En voi tätä tuo­mi­ta. Peli­sään­nöt pakot­ta­vat tähän. 

On val­tion teh­tä­vä vihel­tää täl­lai­nen ”rase to the bot­tom” ‑kil­pai­lu poik­ki. Joko kun­nat on lii­tet­tä­vä yhteen tai ker­man­kuo­rin­ta on teh­tä­vä val­tio­no­suus­lain­sää­dän­nöl­lä kannattamattomaksi.

Hel­sin­ki pys­tyy vas­taa­maan naa­pu­rien­sa kil­pai­luun posi­tii­vi­sen kei­noin. Sil­lä on valt­ti­naan kan­ta­kau­pun­ki, joka on maan halu­tuin­ta asui­na­luet­ta. Kruu­nun­haas­sa asun­not oli­vat 1960-luvul­la hal­vem­pia kuin Tapio­las­sa, mut­ta eivät ole enää. Alue pan­tiin kun­toon kau­ko­läm­mön, lii­ken­teen rajoit­ta­mi­sen ja katu­jen ehos­ta­mi­sen kei­noin. Ehos­te­taan siis Puna­vuo­ri, Töö­lö ja Kal­lio paraa­ti­kun­toon! Hel­sin­gin on teh­tä­vä alu­ees­taan niin hou­kut­te­le­va, että sin­ne pääs­tään ja naa­pu­ri­kun­tiin joudutaan. 

 
Vaik­ka ei uskoi­si ilmas­ton­muu­tok­seen, kan­nat­taa varau­tua sii­hen, että ilmas­to­po­li­tiik­ka muut­tuu Yhdys­val­tain pre­si­den­tin­vaa­lien jäl­keen. Suo­mel­ta tul­laan vaa­ti­maan rank­ko­ja toi­mia, kos­ka olem­me asu­kas­ta koh­den maa­il­man pahim­pia ilman pilaa­jia ja ilmas­to­po­liit­ti­nen mai­neem­me Val­ko­ve­nä­jän tasoa.

Ongel­ma­nam­me on kiin­teis­tö­jen läm­mit­tä­mi­nen ja lii­ken­ne. Yhdys­kun­ta­ra­ken­teen pääs­tä­mi­nen hajoa­maan on munaus, jota ei pitäi­si jat­kaa. Kau­pun­ki­seu­duil­le ei pitäi­si raken­taa asun­to­ja, jois­sa ollaan riip­pu­vai­sia hen­ki­lö­au­tois­ta ja joi­ta ei ole lii­tet­ty kaukolämpöön.

Pitäi­si­kö syyt­tä­vän sor­men osoit­taa Hel­sin­gin kor­kei­ta asun­to­jen hin­to­ja Kirk­ko­num­mel­le ja Nur­mi­jär­vel­le paen­nei­ta, jot­ka ruuh­kaut­ta­vat sisään­tu­lo­tiet autoil­laan? Ei, sil­lä jos he oli­si­vat sin­ni­tel­leet ison lai­nan tur­vin Hel­sin­gis­sä, joi­den­kin tois­ten oli­si pitä­nyt muut­taa.  Vika on kaa­voit­ta­jis­sa ja lain­sää­tä­jis­sä. Säh­kö­läm­mi­tys on kyl­lä oma vika.

Yhdys­kun­ta­suun­nit­te­li­jat tie­tä­vät mitä oli­si teh­tä­vä, mut­ta oikeus­op­pi­neet eivät löy­dä kei­no­ja mitä­töi­dä tyh­mäs­ti sijoit­tu­va rakennusoikeus.

 Hel­sin­gin asun­to­pu­la ei hel­po­tu kos­kaan, ellei muis­ta Suo­men kau­pun­geis­ta saa­da elin­kel­poi­sia. Oma suo­sik­ki­ni oli­si pik­ku­kau­pun­kien hel­mi­nau­ha pää­ra­dan vart­ta pit­kin Hel­sin­gis­tä Tam­pe­reel­le, mut­ta sii­tä jos­kus toiste.

 

10 vastausta artikkeliin “Asuntopula on ikuinen?”

  1. Ode kir­joit­taa:
    Säh­kö­läm­mi­tys on kyl­lä oma vika.

    Minä­pä ker­ron omas­ta tilan­tees­ta­ni. Saim­me asun­to­lai­nam­me mak­set­tua lop­puun vuon­na 2002. Sii­tä läh­tien alkoi tul­la rahaa ovis­ta ja ikku­nois­ta. Sii­tä­pä miet­ti­mään vaihtoehtoja.

    1) Jat­kaa ker­ros­ta­loa­su­mis­ta vuon­na 1959 raken­ne­tus­sa talos­sa, jos­sa ei ollut vie­lä put­ki­re­mont­tia teh­ty. Asun­non remot­ti­kin oli­si pitä­nyt tehdä.

    2) Ostaa uudem­pi asun­to ja ottaa taas lisää velkaa.

    Vaih­toeh­to 2) voit­ti. Ostim­me tuli­te­räs­tä pari­ta­lo­yh­tiös­tä itsel­lem­me asun­non. Pari­ta­lon raken­si tun­net­tu raken­nus­yh­tiö. Ihan ton­tin nur­kal­la ei ollut kau­ko­läm­pöä, ja säh­kö­läm­mi­tyk­sen raken­ta­mi­nen on tun­ne­tus­ti yli­voi­mai­sen hal­paa. Nyt olem­me siis säh­kö­läm­mit­tä­jiä, vaik­ka emme vält­tä­mät­tä mois­ta haluaisi.

    Mei­dän kuk­ka­rom­me ei vaan kes­tä­nyt parem­paa vaih­toeh­toa. Raken­nus­yh­tiö teki mitä sen kan­nat­taa teh­dä ja me ostim­me mitä mei­dän kan­nat­taa ostaa. Niin yksin­ker­tais­ta se arkie­lä­mäs­sä vaan on.

    No, mitä asial­le voi­si teh­dä? En ole mikään vii­saus­tie­tei­den mais­te­ri, mut­ta joi­ta­kin ajatuksia:

    a) Kun­nan pitäi­si olla vel­vol­li­sia tuot­ta­maan kun­nal­lis­tek­nii­kan koko­nais­pa­ket­ti, johon kuu­lui­si aina myös kaukolämpö.

    - tont­tien hin­nat nousi­si­vat enti­ses­tään, vaik­ka ovat jo nyt koh­tuut­to­man kal­lii­ta, vai nousisivatko?

    - onko kau­ko­läm­pö kai­ken hyvän alku ja juuri?

    - onko säh­kö­läm­mi­tys hyvis­sä käsis­sä ja hyvin raken­ne­tus­sa talos­sa kai­ken pahan alku ja juuri?

    b) kaa­voi­te­taan tiiviimmin.

    - mak­su­ky­kyi­set kan­sa­lai­set muut­ta­vat yhä san­kem­min jou­koin maal­le ja aje­le­vat autoil­laan siel­tä pilaa­maan ilmaam­me ja tilaamme.

    - syn­tyy slummeja.

    c) rajoi­te­taan viran­omais­toi­min asu­mi­sen hin­taa ja teh­dään hal­vem­pia ja ener­giays­ta­väl­li­sem­piä ratkaisuja.

    - paha jut­tu alkaa kovin radi­kaa­lein toi­min puut­tu­maan pit­käl­ti mark­ki­na­ta­lou­den sään­nöin ete­vään prosessiin.

    - hitaa­na kons­ti­na toki vero­tus toi­mii hyvin ohjaa­va­na menetelmänä.

    Ker­to­kaa vii­saat kuin­ka pää­sen säh­kö­läm­mi­tyk­ses­tä­ni eroon, vai olen­ko sit­ten­kään niin kam­mot­ta­van paha ihmi­nen istues­sa­ni vil­la­su­kat jalas­sa tääl­lä viih­tyi­säs­sä ja vii­leäs­sä kodissani?

    Vastaa

  2. Jos kun­ta vaa­tii liit­ty­mään kau­ko­läm­pöön ja vie­lä las­kut­taa liit­ty­män kus­tan­nuk­set, se EI tee asu­mi­ses­ta kal­liim­paa. Tämä vähän yllät­tä­vä tulos joh­tuu sii­tä, että tuo rasi­te kapi­ta­li­soi­tuu maan arvoon ja alen­taa sitä. 

    Kuvi­tel­kaam­me, että tont­ti myy­dään huu­to­kau­pal­la. (Vaik­ka ei myy­dä, lop­pu­tu­los on sil­ti sama). Ton­tin saa se, joka on val­mis tar­joa­maan sii­tä eni­ten. Ole­te­taan, että tuo huu­to­kaup­pa­hin­ta oli­si 60 000 euroa. Jos tont­tiin lii­te­tään rasit­tee­na vel­vol­li­suus liit­tyä kau­ko­läm­pöön ja mak­saa sii­tä 10 000 euroa, onko se, joka ennen oli val­mis mak­sa­maan ton­tis­ta 60 000, nyt val­mis mak­sa­maan sii­tä yhteen­sä 70 000 euroa (siis 60 000 ton­tis­ta ja 10 000 kaukolämmöstä)?

    Ei. Jos ihmi­set käyt­täy­ty­vät ratio­naa­li­ses­ti, ton­tin hin­ta las­kee 50 00 euroon eli koko­nais­hin­ta pysyy ennallaan.

    Vastaa

  3. PK seu­dun asun­to­pu­la oli­si pois­tet­ta­vis­sa hel­poh­kos­ti koh­tuul­li­ses­sa ajas­sa kaa­voit­ta­mal­la run­saas­ti pien­ta­lo­tont­te­ja alu­een 0‑käytöllä ole­viin ja ainoas­taan ansio­ton­ta arvon­nousua odot­ta­viin paju­pusik­koi­hin. Tont­tien hin­nat taas saa­tai­siin hel­pos­ti koh­dal­leen Suo­men lain mukai­sil­la pak­ko­lu­nas­tus­toi­mil­la, aivan kuten esi­mer­kik­si siel­lä Kana­das­sa­kin usein teh­dään, var­maan panit asian mer­kil­le siel­lä eko­lo­gi­ses­ti var­ta­vas­ten len­täen käy­des­sä­si. Ei kai pank­kien, vakuu­tus­yh­tiöi­den ja muu­ta­mien öky­rik­kai­den edut VOI olla tär­keäm­pi asial­le Vih­reil­le kuin ihmis­ten huu­ta­va asun­to­pu­la, jota ongel­ma­na voi ver­ra­ta ainoas­taan huu­ta­vaan työvoimapulaan.

    Mik­si sit­ten ehdo­tan pien­ta­lo­ja asun­to­pu­lan rat­kai­suk­si vaik­ka kaik­ki edis­tyk­sel­li­set ihmi­set halua­vat asua ker­ros­ta­lois­sa? Syy­nä tähän ehdo­tuk­seen on tie­ten­kin se että pien­ta­loi­hin muut­ta­vil­ta vapau­tuu nii­tä ker­ros­ta­lo­huo­neis­to­ja aivan kuten itse­kin esi­tit! Mik­sei sit­ten suo­raan ker­ros­ta­lo­ja? Sik­si kun nii­tä ei ker­ta­kaik­ki­aan raken­ne­ta riit­tä­väs­ti ja syy­nä tähän on tie­ten­kin se että raken­nus­liik­keet saa­vat enem­män voit­toa raken­taes­saan X mää­rän asun­to­ne­liöi­tä vaik­ka­pa 3000 e kes­ki­ne­liö­hin­taan kuin raken­taes­saan 2X mää­rän 2000 e hintaan.. 

    Pien­ra­ken­ta­jat taas pai­na­vat pit­kää päi­vää oman mök­kin­sä val­mis­tu­mi­sen eteen, jär­jes­tä­vät sil­le rahoi­tuk­sen ja kan­ta­vat vie­lä itse koko­nai­suu­des­saan kaik­ki ris­kit, joten eikö tämä oli­si juu­ri se edul­li­nen tapa sel­vi­tä PK seu­dun asun­to­pu­las­ta? Ton­tin saa­mi­sen ehdok­si voi­tai­siin lait­taa kau­ko­läm­pö­verk­koon liit­ty­mi­nen tai vaik­ka ‘tuu­li’­säh­kö­so­pi­mus ja mui­ta sen tyyp­pi­siä mak­su­ja joil­la edel­leen voi­tai­siin rahoit­taa tämä: 

    “Suo­mel­ta tul­laan vaa­ti­maan rank­ko­ja toi­mia, kos­ka olem­me asu­kas­ta koh­den maa­il­man pahim­pia ilman pilaa­jia ja ilmas­to­po­liit­ti­nen mai­neem­me Val­ko­ve­nä­jän tasoa.” 

    Olen­kin var­ma että koko hal­li­tuk­sem­me työs­ken­te­lee yksi­mie­li­ses­ti löy­tääk­seen tahon joka myy anei­ta ongel­man anteek­si saa­mi­sek­si. Ja eikö­hän se vain löy­dy, on hal­li­tuk­sem­me toki niin päte­vää väkeä täynnä.

    Eri­lai­sil­la pak­ko­liit­ty­mil­lä voi­tai­siin sit­ten puris­taa oma­ko­tia­su­jil­ta lisää rahaa kau­pun­kien tyh­jiin kirs­tui­hin sit­ten kun se kol­mas huu­ta­va eli huu­ta­va raha­pu­la iskee. Toi­saal­ta, tai­taa iskeä se ‘kol­mas huu­ta­va’ jo ennen kuin ripein­kään kaa­voit­ta­ja saa edes kart­to­ja pöydälle..

    Vastaa

  4. “Kai­kil­la kas­vuseu­duil­la ydin­kau­pun­gin kupee­seen on lii­mau­tu­nut vähin­tään yksi ker­man­kuo­ri­ja­kun­ta, joka vali­koi asuk­kaik­seen hyviä veron­mak­sa­jia ja sysii huo­not muu­al­le. Se vie poh­jan pois sosi­aa­li­ses­ti vas­tuul­li­sel­ta asun­to­po­li­tii­kal­ta. Myös Hel­sin­ki on kään­tä­nyt ruu­via epä­so­si­aa­li­sem­paan suun­taan. En voi tätä tuo­mi­ta. Peli­sään­nöt pakot­ta­vat tähän.”

    Varoi­tuk­sen sana kunnallispoliitikoille.

    On pal­jon minun kal­tai­sia­ni pää­kau­pun­ki­seu­tu­lai­sia, jot­ka eivät ole juur­tu­neet mihin­kään yksit­täi­seen pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­taan. Seu­raa­va asuin­paik­ka­ni saat­taa olla yhtä hyvin Van­taal­la kuin Espoos­sa tai Hel­sin­gis­sä. En voi kuvi­tel­la­kaan äänes­tä­vä­ni sel­lais­ta kylä­po­lii­tik­koa, joka ajaa yhden kun­nan etua naa­pu­rei­den kus­tan­nuk­sel­la. Täl­lai­ses­ta on minul­le vuo­kra-asu­ja­na pelk­kää haittaa.

    Vastaa

  5. Vii­kon vink­ki kaikille:

    1- osta­kaa auto
    2- osta­kaa talo Riihimäeltä
    3- hank­ki­kaa työ­paik­ka kehä­tien varresta

    Vain täl­lä taval­la Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asu­val voi asua väl­jäs­ti ja rahaa jää muu­hun­kin kuin asu­mi­sen kus­tan­ta­mi­seen. Työ­mat­ka­kaan ei vält­tä­mät­tä ole ajal­li­ses­ti pit­kä ver­rat­tu­na poik­ki­kau­pun­gin julkisilla.

    Vastaa

  6. Minä taas ehdo­tan, että muut­taa sin­ne Rii­hi­mäel­le, mut­ta ase­man lähis­töl­le. Näin voi käy­dä töis­sä junal­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Se moot­to­ri­tie­kin on ennen pit­kää tukos­sa, tai vii­meis­tään yhä tiu­ken­tu­vat pääs­tö- ja ruuh­ka­mak­sut ja öljyn niuk­ke­ne­mi­nen teke­vät tuon kau­ko­työs­sä­käy­mi­sen mah­dot­to­mak­si. Rii­hi­mäel­lä sen­tään on juna vaih­toeh­to­na, mut­ta esi­mer­kik­si Por­voo tai Loh­ja ovat täy­sin kumi­pyö­rien varas­sa. Ja entäs, jos työ­paik­ka on juu­ri poik­ki­kau­pun­gin, eli vie­lä sen Rii­hi­mäen moot­to­ri­tie­mat­kan jäl­keen jou­tuu kär­si­mään näis­tä Kehä I:n ja Kehä III:n ruuh­kis­ta, jois­ta kau­pun­gin asuk­kaat­kin? Tai­taa tul­la pit­kä työ­mat­ka. Vaih­toeh­to­na ei ole edes jul­kis­ta lii­ken­net­tä yhtä­lail­la kuin Hel­sin­gin asukkailla.

    Vastaa

  7. Noin­han se menee niin kuin Jus­si sanoo. Ja monet (mutu­ni mukaan useim­mat) suo­ma­lai­set asu­vat mie­luum­min oma­ko­ti­ta­los­sa pik­ku­kun­nas­sa kuin mei­kä­läi­sit­täin met­ro­po­li­mai­sem­mas­sa Helsingissä.

    Näin ollen täs­tä on help­po olla Osmon kans­sa samaa mieltä:
    “Asun­to­pu­la joh­tuu sii­tä, että asun­to­ja on tar­vet­ta vähem­män. Sitä ei tor­ju­ta kuin raken­ta­mal­la asun­to­ja tai vähen­tä­mäl­lä tar­vet­ta asua Helsingissä ”

    Miten siis vähen­täi­sim­me tar­vet­ta asua Hel­sin­gis­sä siten, että siel­lä asui­si­vat ja työs­ken­te­li­si­vät vain ne, jot­ka oikeas­ti kysei­ses­sä kau­pun­gis­sa viihtyvät?

    Vastaa

  8. Ihmi­set ovat jon­kin ver­ran vas­tuus­sa omis­ta elä­män­va­lin­nois­taan. Joka halu­aa asua maal­la, voi­si vali­ta sel­lai­sen amma­tin, että se sopii maal­la asu­mi­seen. Yri­tyk­siä ja työ­paik­ko­ja voi perus­taa myös itse, eikä odot­taa, että joku kan­taa sen tar­jot­ti­mel­la. Onko Inkoo teh­nyt jotain sen eteen, että sin­ne voi­si syn­tyä työpaikkoja?

    Vastaa

  9. Yri­tyk­sil­lä on vie­lä tiet­tyä Hel­sin­ki kes­kei­syyt­tä ajat­te­lus­sa, eli halu­taan pitää pää­kont­to­ri suht lähel­lä kes­kus­taa. Kun­han fir­mat oppi­vat ajat­te­le­maan, että kont­to­ri voi yhtä hyvin olla Van­taal­la tai Jär­ven­pääs­sä, niin Hel­sin­gin­kin tuk­koi­suus vähe­nee. Etääm­pä­nä Hel­sin­gis­tä vuo­krat­kin ovat halvempia.

    Osin pää­kau­pun­ki­seu­dun ongel­mat joh­tu­vat sii­tä, että kau­pun­ki on kas­va­nut aikoi­naan reu­na-alueil­le perus­tet­tu­jen teol­li­suusa­luei­den yli. Näin on käy­nyt esim. Pitä­jän­mäes­sä ja vaik­ka Kilos­sa. Nyt val­ta­va mää­rä auto­ja pur­kau­tuu esim. Pitä­jän­mäes­tä Kehä I:lle arki­päi­vi­sin klo 16.

    Fir­mat siis: roh­keas­ti vaan etääm­mäk­si keskustasta !

    Vastaa

  10. “Hel­sin­gin asun­to­pu­la ei hel­po­tu kos­kaan, ellei muis­ta Suo­men kau­pun­geis­ta saa­da elin­kel­poi­sia. Oma suo­sik­ki­ni oli­si pik­ku­kau­pun­kien hel­mi­nau­ha pää­ra­dan vart­ta pit­kin Hel­sin­gis­tä Tam­pe­reel­le, mut­ta sii­tä jos­kus toiste.”

    Blo­gien luke­mi­nen on jää­nyt lop­pu­vuo­des­ta vähem­mäl­le, joten tämä luki­ja­pa­lau­te nyt tulee vähän myö­hään, mut­ta muis­tat­han kir­joit­taa täs­tä vie­lä 🙂 Hel­sin­gin asun­to­po­li­tii­kas­ta on aina jän­nä lukea, mut­ta aina­kaan itse en ole juu­ri tör­män­nyt kir­joit­te­luun, jos­sa rat­kai­suik­si esi­tet­täi­siin mui­den kun­tien tai edes ulom­man kan­ta­kau­pun­gin “remp­paa­mis­ta” hou­kut­te­le­vam­paan kuntoon.

    Yhtä kaik­ki, kir­joit­te­lua hel­mi­nau­ha- tai muus­ta kuvios­ta oli­si­kin haus­ka seu­ra­ta, kos­ka aina­kin näin maal­li­kon sil­min tuol­lai­sen onnis­tues­sa voit­tai­si­vat poh­jim­mil­taan kaik­ki (?). Kan­nus­tan kirjoittamaan!

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.