Uudenmaan liiton pidettävä päänsä Espoon Histassa

Uuden­maan liit­to on maakun­takaavas­saan päät­tänyt, että niin san­ot­tu His­tan alue Espoos­sa saadaan rak­en­taa vain, jos alueelle raken­netaan raidey­hteys. His­tan kaut­ta on suun­nitel­tu oiko­rataa Espoos­ta Loh­jan kaut­ta Saloon, mut­ta tuon radan rak­en­tamis­es­ta täl­lä vuo­sisadal­la ei ole mitään päätöksiä.

Tästä päätök­ses­tä huoli­mat­ta Espoo kaavoit­taa His­tan alueelle täyt­tä päätä noin 20 000 asukkaan pien­taloaluet­ta pelkän henkilöau­toli­iken­teen varaan – tai 95-pros­ent­tis­es­ti henkilöau­toli­iken­teen varaan, sil­lä jokin bus­siy­hteys sieltä kuulem­ma on suun­nitel­tu Espoon keskuk­seen. Tämä yhteys lie­nee tarkoitet­tu ajoko­r­tit­tomille eläkeläisille, joil­la ei ole kiiret­tä minnekään. 

Maakun­tali­iton on pidet­tävä tässä asi­as­sa pään­sä. Vaik­ka tuos­ta Elsa-radas­ta ei ole mitään tietoa, kaupunki­ra­ta ensin His­taan ja sieltä Loh­jalle kan­nat­taisi rak­en­taa joka tapauk­ses­sa. Se on rahoitet­tavis­sa maan arvon­nousul­la, joten veron­mak­sajien ei tarvitse kuvet­taan kaivaa. On sinän­sä ymmär­ret­tävää, että maan­omis­ta­ja (Ihamuoti­lan perikun­ta) ei ole innokas raho­jaan rataan käyt­tämään, mut­ta into voi kas­vaa, jos se pan­naan kaavoituk­sen edel­ly­tyk­sek­si. Radan jatko Loh­jalle on niin ikään rahoitet­tavis­sa kaavoitushyödyl­lä; siihen riit­tää kymme­nen tuhan­nen asukkaan rakennusoikeus.

On turha puhua kau­ni­ita joukkoli­iken­teen suosimis­es­ta, jos edelleen raken­netaan kumipyöräli­iken­teen varaan.

13 vastausta artikkeliin “Uudenmaan liiton pidettävä päänsä Espoon Histassa”

  1. Yksi mah­dolli­nen ongel­ma on Kehära­ta. Van­taa on onnis­tunut saa­maan val­tion mak­samaan 75% poikit­tais­es­ta paikallisju­nas­taan ja kaiken huipuk­si vielä EU-rahaa päälle. En pahek­su, mut­ta ELSAn mak­saisi pitkälti val­tio kun taas paikallisju­na uhkaa men­nä Espoon kassasta.

  2. Van­taa mak­soi sen kehäradan val­ti­olle takaisin osta­mal­la räikeään yli­hin­taan maa­ta valtiolta.Tuota korkea­ta hin­taa perutelti­in radal­la, jon­ka val­tio rahoit­taa. Rata siis raken­net­ti­in kaavoitushyödyl­lä. Kaavoitushyödyl­lä pitäisi kaupunki­ratakin rakentaa.

  3. Van­taa mak­soi Spon­dalle maista 35 miljoon­aa euroa. Kehäradan viimeisin kus­tan­nusarvio on 420 miljoona euroa (2006), jos­ta val­tion osu­us on noin 300 miljoon­aa euroa. Kaavoitushyödyl­lä rahoit­tamisen kannal­ta mie­lenki­in­toista on että val­taosa uud­es­ta rak­en­tamis­es­ta sijoit­tuu Kivistön pätkälle, jon­ka osu­us kus­tan­nuk­sista on kuitenkin vain 20%.

  4. Tpyy­lu­o­ma on oike­as­sa asioiden mit­ta­suhtei­den osalta. Toisaal­ta tuo Van­taan tarvit­se­ma pätkä oli sitä hal­paa rataa. Kalli­ik­si tuli radan viem­i­nen lentoase­man alle. Yhteys lento­ken­tälle on enem­män val­takun­nalli­nen asia kuin Van­taan veron­mak­sajille kuu­lu­va. Pelkän kaupunki­radan rak­en­tamisen help­poon maas­toon nyt ei pitäisi niin hirveän kallista olla.

  5. Kaipaisin täl­laisi­in kysymyk­si­in ihan toisen­laista, ei-teknokraat­tista ja ei-ekon­o­mista kat­san­tokan­taa. Insinöörien ja tilas­toti­eteil­i­jöi­den mie­len maail­maan ei ilmeis­es­ti kuu­lu laisinkaan psykologi­nen näkökul­ma, joka tässäkin kysymyk­sessä mielestäni on varsin olennainen. 

    Mil­lainen per­he muut­taa His­tan alueelle (yksineläjiähän tuskin tulee)? Tiedämme kaik­ki sen, että se on suh­teel­lisen varakas per­he. Omakoti­talon asukkaina heil­lä on yli 90 pros­entin var­muudel­la kak­si autoa käytössään. 

    Näil­lä ihmisil­lä autos­ta on muo­dos­tunut fyy­sisessä mielessä kehon jatke, kuin vaate­tus, jota ilman ulos lähtem­i­nen on mah­dot­to­muus. Psykol­o­gises­sa mielessä auto on oma tila, arkaainen kohtu.. Siel­lä vapau­tuu aikuinen virkanainenkin lauleskele­maan, kaiva­maan nenää jopa piereskelemään .. hyi!

    Prak­tis­es­ti auto on toinen koti, käden ulot­tuvil­la on vir­voitusjuoma­pul­lo, musi­ik­ki pauhaa.. Viimeisenä, joskaan ei vähäisem­pänä ulot­tuvuute­na auto edus­taa iden­ti­teet­ti­in iskos­tunut­ta liikku­misen vapaut­ta tai ainakin illu­u­sio­ta siitä. 

    Nämä ihmiset eivät siir­ry käyt­tämään junaa vaik­ka se tulisi olo­huoneeseen. Ymmärtävätkö nyt ääliötkin tämän?

  6. Eli­na, teknokraat­tis-insinöörimäis­es­ti on tapana tode­ta että 10–20% aikuisväestöstä on van­noutunei­ta yksi­ty­isautoil­i­joi­ta. Mitä sit­ten? En oikein usko että tämä liit­tyy suo­raan tulota­soon, pait­si jos korkea tulota­so liit­tyy jotenki­in tarpeeseen saa­da oma eris­tet­ty ympäristö. Sem­moinen huomio on tosin tehty tutkimuk­sis­sa ja oma arkikoke­muk­seni tukee tätä, että raideli­iken­net­tä käyt­tävät nekin jot­ka eivät siedä busseja.

  7. Mis­tä tuo 10–20 pros­ent­tia on saatu? Min­un arkikoke­muk­seni perus­teel­la osu­us on paljon suurem­pi. Onko tämä ollut jonkin­lainen kyse­ly­tutkimus vai poh­jau­tuuko se laskelmi­in eri asuinaluei­den joukkoli­iken­ten käytöstä. Onko siinä mukana, nuoret, van­huk­set ja ajoko­r­tit­tomat vaiko vain ne, joil­la on mah­dol­lisu­us käyt­tää autoa? 

    Kyse­ly­tutkimuk­sis­sa ihmisil­lä on taipumus hakea ns. ideaal­im­inää, johon tässäkin tapauk­ses­sa kuu­luu vihreät arvot ja “minä maail­man pelas­ta­jana” ‑illu­u­sio. Käytän­nön totu­us vain on valitet­tavasti hyvin eri­lainen. En tosi­aan usko, että 90 pros­ent­tia suo­ma­lai­sista olisi poten­ti­aal­isia joukkoli­iken­teen käyt­täjiä muu­toin kuin täysin utoop­pi­sis­sa olo­suhteis­sa: se olisi nopeam­paa, se olisi halvem­paa, se olisi mukavam­paa, sen sta­tus olisi korkeampi… 

    Tääl­lä meil­lä Munkkivuores­sa ainkaan ei kukaan tois­taisek­si täysjärki­nen auton­o­mis­ta­ja altista itseään mie­len­ter­veysongelmille astu­mal­la trau­ma­ti­soivan bus­si 18 kyyti­in. Kun on 45 min­u­ut­tia kokenut muu­ta­man kymme­nen metrin välein tapah­tu­via äkki­jar­ru­tuk­sia neljän kilo­metrin matkalla, niin on välit­tömästi rauhoit­ta­van lääk­i­tyk­sen tarpeessa 🙁 

    Ehkä autoon jumit­tumi­nen ei ole pelkkä tulota­son sanele­ma asia (kuka­pa esim. on näh­nyt musta­laisen bus­sis­sa?), olet oike­as­sa, tpyyuo­ma. Epäilen kuitenkin, että omakoti­taloa­su­jis­sa on paljon enem­män yksi­ty­isautoilun van­noutunei­ta ystäviä. Ker­toohan jo asum­is­muo­to yksi­ty­isyy­den tarpeesta, joka neljän seinän sisältä jatkuu auton uumenissa.

  8. Tuo 10–20% käsit­tääk­seni yleinen euroop­palainen arvio, viisam­mil­tani olen
    kuul­lut, kts. esim. http://jlf.fi/f20/1740-kulkuri2-tutkimus-oulu-turku-ja-tampere/. Tuos­sa JLF:ssä linkite­tyssä LVM:n tutkimuk­ses­sa todetaan:
    “…van­noutunut autoil­i­ja on van­noutunut vain siinä merk­i­tyk­sessä, että hän ei juuri koskaan käytä mui­ta kulkutapoja.”
    Eli on kysyt­ty mil­lä liiku­taan eri matkat ja las­ket­tu sen perus­teel­la ne jot­ka eivät käytä juuri muu­ta kuin omaa autoa van­noutuneik­si, tämä ei ker­ro asen­teista sinän­sä mitään.

    “Van­noutuneil­la autoil­i­joil­la henkilöau­to on kaikissa matkaryh­mis­sä ain­oa pääkulku­ta­pa. Joukkoli­iken­net­tä tai polkupyörää van­noutunut autoil­i­ja ei käytä juuri koskaan. Van­noutunei­ta autoil­i­joi­ta on kaikissa kaupungeis­sa 11–12%,
    mut­ta Turun kehyskun­nis­sa 31 %.”
    http://www.mintc.fi/oliver/upl611-LVM09_2007.pdf

    Mitä tulee 18, eihän tässä ongel­ma ole automono­ma­nia vaan surkea joukkoli­ikenne kuten kuv­a­sit. Raideli­ikenne vetää parem­min väkeä samal­la palve­lu­ta­sol­lakin, ja palve­lu­ta­so on yleen­sä parem­pi. En ole munkkivuore­lainen, mut­ta eiköhän se käyt­tö kas­vaisi jos joku kom­bi­naa­tio vai­h­toe­hdoista 4, 9 ja 10 vedet­täisi­in Munkkivuoreen. Raide­jok­eri saat­taa muu­teen aut­taa tätä, jos Jok­e­ria liiken­nöidään nor­maaleil­la ratikoil­la niin jotenkin se pitää kytkeä Man­ner­heim­intiehen että vaunut pääsee varikolle, esim. Munkkivuoren kautta…

    ps. Tiesitkö muuten että Munkkivuoren ostarin alle on louhit­tu tila metroase­malle? Tuol­la asukaslu­vul­la sitä tosin odote­taan vielä toiset 50 vuotta.

  9. tpyy­lu­o­ma,

    “…van­noutunut autoil­i­ja on van­noutunut vain siinä merk­i­tyk­sessä, että hän ei juuri koskaan käytä mui­ta kulkutapoja.”

    Nyt pitäisi vielä tietää kysymyk­sen sana­muo­to ja mah­dolli­nen lik­ert-asteikko jne. Ihmi­nen, joka on pari ker­taa viimeisen vuo­den aikana esim. pyöräil­lyt kaup­paan saat­taa jo olla muus­sa kat­e­go­ri­as­sa kuin nämä “van­noutuneet” autoilijat.”

    Tuo lin­ja 18 olikin tosi­aan asian vier­estä vain kauhues­imerkkinä, mitä surkea joukkoli­ikenne pahim­mil­laan voi olla. Täältä on muut­tanut ihmisiä paljon pois tämän ongel­man vuok­si. Jos ostaa yli­hin­taisen rotan­loukun keskus­tan tun­tu­mas­ta, on oikeus olet­taa, että keskus­tan palve­lut ovat ajal­lis­es­ti lähempänä kuin Riihimäeltä tulevil­la. Näin ei tääl­lä ole!

    Tiesin tuon metroase­ma­ju­tun! Tun­nen paikallisen kaup­pi­asy­hdis­tyk­sen edus­ta­jia ja olen käynyt kat­so­mas­sakin louhos­ta ostarin alla. Kyl­lä on turhaa työtä tehty. Töölössä Kaup­pako­rkean vier­essähän on saman­lainen monttu.

  10. Tuol­la­han ne lomak­keetkin ovat lait­tamis­sasi liit­teis­sä, kiitos vain vaivan­näöstä, tpyy­lu­o­ma! Täy­tyykin kat­soa ne!

    Täl­la­nen pisti silmään jo siinä raportin etusivulla. 

    “Cir­ka 70 % av dem som har bil var bilister
    eller inbit­na bilis­ter och motsvarande var 70 % av dem som inte har bil stamkun­der i kollektivtrafiken,
    fot­gän­gare eller cyklister.”

    On sit­ten ihan ilois­es­ti niputet­tu autoil­i­jat ja inbit­na autoilijat…Kai nyt jokainen auton omis­ta­ja on “autoilija”..Kai nyt juuri olen­naista olisi ollut tämä inbit­na autoil­i­joiden osu­us. Ehkä se on sisä­sivuil­la? Yllä­tyk­senä tuskin tulee myös näi­den autot­tomien matkustuskäyttäytyminen. 

    Ärsyt­tävää!

  11. Lai­tan­pa minäkin lusikan soppaan:

    His­tan radan suurin este on luul­tavasti metro­hanke. Se imee lähi­t­ule­vaisu­udessa kaik­ki Espoon liikenevät joukkoli­iken­ner­a­hat, ja vielä ole­mas­saole­vista palveluista ote­taan lisää.

    On jotenkin pelot­tavaa seu­ra­ta mil­laisin perustein met­sopäätös tehti­in. Yksi vaa­timus myön­teiselle päätök­selle oli se, että asemista saadaan viihty­isiä. Tuskin muste pöytäkir­joista oli ehtinyt kuiv­ua, kun kus­tan­nusarvion todet­ti­in ole­van alakant­ti­in. No tähän löy­tyi yhdek­si ratkaisuk­si se, että tin­gitään asemien viihtyisyydestä…

    Ihan äsket­täin todet­ti­in, että tuo pari kuukaut­ta van­ha jo alakant­ti­in ole­va kus­tan­nusarvio on vielä enem­män alakant­ti­in, koskg tur­vatekni­ik­ka on kallista…

  12. Mitä raideli­iken­teeseen tulee, niin sen suurin ongel­ma on se, että asemia ja rataa ei voi­da rak­en­taa joka kul­maan. Eli se palvelee hyvin niitä, jot­ka asu­vat ase­man lähel­lä ja joil­la työ- tai opiskelu­paik­ka on ase­man lähel­lä. Jos toinen näistä ehdoista ei täy­ty, niin bus­sia tai raitio­vaunua joudu­taan käyt­tämään. Matkus­tusvä­li­neen vai­h­to tarkoit­taa sekä mat­ka-ajan kasvua että matkus­tus­mukavu­u­den huonontumista. 

    Lisäk­si kisko­ja ei voi hel­posti siir­rel­lä yhdyskun­tarak­en­teen muu­tosten mukaan. Voi olla, että yhdyskun­tarak­en­tei­den pitää tule­vaisu­udessa sopeu­tua muut­tuvaan talouteen nopeam­mis­sa syk­leis­sä kuin ennen

    Toimisiko­han jonkin­lainen henkilöau­ton ja bussin hybri­di — joku lento­kent­tä­taksin tapainen?

  13. Repal­la on hyviä huomioi­ta. Ensin­näkin metron rahoi­tus­vaiku­tus. His­tan raide on täysin eril­lainen han­ke kuin län­simetro jota tehdään ole­mas­saol­e­vaan kaupunkiym­päristöön. Samoin kuin mah­dolli­nen tule­va Itämetro, se on liiken­ney­hteys kokon­aan uudelle asuinalueelle, ja pitäisi olla mah­dol­lista mak­sat­taa se esim. tont­tien hinnoissa.

    Helsingis­sä tämä kai toimii useim­miten niin, että kaupun­ki pääsään­töis­es­ti omis­taa kaavoit­ta­mansa maat ja raidey­hteys nos­taa niiden hin­taa niin paljon että rak­en­tamisku. Esimerkik­si Laa­jasa­lon ratikan kus­tan­nuk­set kate­taan hel­posti van­han öljysa­ta­man maa­nar­von nousul­la. Tiedä sit­ten miten Espoos­sa. Ihamuotiloiden toisaal­ta luulisi halu­a­van osal­lis­tua kus­tan­nuk­si­in kos­ka se raidey­hteys nos­taisi hei­dän omis­ta­mansa maan arvoa ja joudut­taisi kaavoitus­ta, mut­ta kun tätä on jo vähän vilautet­tu ilmaisek­si ELSA-ratana jon­ka mak­saisi val­tio… Tulee mieleen yksi pain­okelvo­ton kekkossitaatti.

    Mitä tulee asun­to­jen ja työ­paikko­jen sijain­ti­in, aika hyvin työ­paikat kuitenkin ovat asemien tun­tu­mas­sa ja län­simetron myötä entistä parem­min. Pent­tilän heit­to, että euroop­palaiseen malli­in työ­paikko­ja ei saisi kaavoit­ta yli 600 metrin päähän ase­mas­ta on oikean suun­tainen. Osmokin voisi uskoa, että se maagi­nen käve­lyetäisyys on 600 metriä (tasaista maa­ta suo­raa tietä) eikä kilometri.

    Säteltään 600 metrin ympyrä on aika tarkalleen neliök­ilo­metri maa­ta. Toisaal­ta muis­te­len, että VR:n mukaan lähi­ju­nali­ikenne edel­lyt­tää vähin­tään 3000 ihmistä per ase­ma (puhe taisi olla K‑junan jatkamis­es­ta Ahjon alueelle Ker­aval­la). En pitäisi tuol­laista 3000/km2 asukasti­heyt­tä edes kovin haas­ta­vana kaavoituk­sen kannal­ta, Län­si-Pak­i­lan luokkaa, ja tarkoit­taa esimerkik­si noin 750 m² omakotitalotontteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.