Tehy neuvotteli lisää kiirettä?

Tehyn sopimus oli pääosil­taan sel­l­ainen kuin pitikin. Esitin jo min­is­ter­inä ollessani, että sairaan­hoita­jien palkko­ja pitäisi nos­taa asteit­tain noin 20 pros­en­til­la ja näin tässä tapah­tuikin. Ihme, että näin ilmi­selvään asi­aan tarvit­ti­in täl­lainen näytelmä. Yksi kauneusvirhe sopimuk­seen kuitenkin neuvoteltiin.

Moni sairaan­hoita­ja on perustel­lut palkkavaa­timus­ta työn rasit­tavu­udel­la. Sil­loin voisi ajatel­la, että Tehy neu­vot­telisi enem­män väkeä työ­paikoille, jot­ta pahoivoin­ni pääsyy, kiire, helpot­taisi. Tähän on vas­tat­tu, että työolot kuu­lu­vat työ­nan­ta­jalle eivätkä sairaan­hoita­jat halua siitä palka­s­saan mak­saa. En tiedä, onko tätä halut­to­muut­ta tes­tat­tu hoitajilla.

Nyt ainakin tehti­in Helsin­gin Sanomien mukaan tois­in­päin. Palkanko­ro­tuk­set sidot­ti­in osit­tain tuot­tavu­u­den nousu­un. Tämä tarkoit­taa suomek­si san­ot­tuna, että koro­tusten ehtona on henkilökun­nan määrän vähen­tämi­nen tai se, ettei palkata lisää hoita­jia, vaik­ka työn määrä lisään­tyy. Vaivasiko neu­vot­telijoi­ta prosenttimania?

16 vastausta artikkeliin “Tehy neuvotteli lisää kiirettä?”

  1. Aiheelli­nen huomio, johon ei ole (halut­tu?) kiin­nit­tää riit­tävästi huomio­ta. Palk­ka on eräs motivoi­va tek­i­jä (turha puhua kut­sumuk­ses­ta, kun ei kukaan pyhäl­lä hen­gel­lä elä), mut­ta jatku­va kiire toden­näköis­es­ti näkyy lisään­tyv­inä sairauspoissaoloina.

  2. Ter­vey­den­huol­los­sa kehi­tys on ollut vinoa. On raken­net­tu sav­i­jaloil­la seiso­vaa kuvapatsasta.
    Peruster­vey­den­huoltoon ei ole panos­tet­tu, ter­veyskeskuk­set kui­h­tu­vat ja erikois­sairaan­hoitoa on kas­vatet­tu ja kas­vate­taan edelleen vimmaisesti.
    Siis yhä harvem­pi saa yhä parem­paa hoitoa ja tie julkiseen erikois­sairaan­hoitoon käy yksi­ty­is­lääkärin tai työter­veyslääkärin pakeil­ta, har­voin terveyskeskuksesta.

  3. “Peruster­vey­den­huoltoon ei ole panos­tet­tu, ter­veyskeskuk­set kui­h­tu­vat ja erikois­sairaan­hoitoa on kas­vatet­tu ja kas­vate­taan edelleen vimmaisesti”
    Itse viimek­si seurasin kun läheinen oli kak­si kuukaut­ta sairaslo­ma­l­la, pohti vakavasti työkyvyt­tömyy­seläket­tä, ravasi ter­veyskeskuk­sis­sa, työter­veyslääkäril­lä ja päivistyk­sessä. Viimein kävi (yksi­tyisel­lä) erikois­lääkäril­lä jol­ta sai oikean diag­noosin, vai­va selvisi ja hoi­tui yhdel­lä käyn­nil­lä. Kan­natan erikois­sairaan­hoitoa, näitä buranaa ja sairaslo­maa kir­joit­tavia yleis­lääkäre­itä on ihan tarpeeksi.

  4. Tässä tulee mieleen Kari Suo­ma­laiselta luke­mani aja­tus, että ihmiset ovat joko rois­to­ja tai idioot­te­ja. Kumpiko­han lie­nee lähempänä totu­ut­ta täl­lä ker­taa… Ja nyt sit­ten odot­ta­maan muiden alo­jen iltalyp­syä tämän varjolla.

  5. Tuot­tavu­u­den mittareista voi olla mon­taa mieltä, mut­ta ole­mas­saolevil­la mittareil­la julkisen ter­vey­den­huol­lon tuot­tavu­u­den kehi­tys on ollut viime vuosi­na jopa negati­ivista. Ei ole mikään ide­ologi­nen kan­nan­ot­to tode­ta, että väestörak­en­teen muuttues­sa hoita­jien määrä hoidet­tavaa kohti ei tule ainakaan lisään­tymään. Sik­si tarvi­taan lisää tuot­tavu­ut­ta, joka minus­ta tarkoit­taa ennen kaikkea asioiden tekemistä vähem­mäl­lä byrokratialla. 

    Julkisen sek­torin ongel­ma suh­teessa yksi­tyiseen on ollut se, että tuot­tavu­u­den nos­tamis­es­ta ei ole henkilöstölle ollut juuri rahal­lista porkkanaa tar­jol­la. Siinä mielessä tämä sopimus voi olla merkit­täväkin pää­navaa­ja — ja nimeno­maan posi­ti­ivises­sa mielessä.

  6. Kiireen taustal­la on kuulem­ma myös “beton­isoidut” työn­jaot eri osastojen/yksiköiden välil­lä. Osal­la sairaan­hoita­jista ei todel­lakaan ole kiire, kun taas toiset ovat täysin ylikuor­mitet­tu­ja. Tuot­tavu­ut­ta voitaisi­in var­masti nos­taa, jos työnku­via voitaisi­in miet­tiä laa­jem­min, ja toiset osastot/yksiköt oli­si­vat valmi­ita luop­umaan omista yliresursseista.

    Toinen ongel­ma on ter­vey­den­hoidon taso. Kansalaiset vaa­ti­vat koko ajan parem­paa palvelua ja pieni­inkin vaivoihin on saata­va heti hoitoa. Ennen niiden pien­ten vaivo­jen kanssa elet­ti­in tyytyväisenä.

  7. Min­ua kiin­nos­taa se, miten vaa­timus lisä­työvoimas­ta olisi kir­jat­tu sopimuk­seen. Vaa­timus työn tuot­tavu­u­den laskemis­es­ta? Vaa­timus henkilökun­nan lisäämis­es­tä 20 pros­en­til­la? Vaa­timus siitä, että tämän­hetk­isiä työaikami­toituk­sia ei saa kiristää? 

    En usko, että mikään työn rasit­tavu­ut­ta vähen­tävä vaa­timus olisi kuitenkaan löytänyt tietään käytän­nön toteu­tuk­seen asti. Työ­nan­ta­ja olisi kuitenkin keksinyt keinot pitää vyö vähin­tään yhtä kireäl­lä kuin nytkin. Sen sijaan palkan nos­t­a­mi­nen on kouri­in­tun­tu­va muu­tos jos­ta on vaikeampi kieroil­la irti. Ja jos posi­ti­ivis­es­ti ajatel­laan, niin vahvis­tunut palk­ka voisi vähän­tää työ­nan­ta­jas­ta riip­pumat­toman henkilökun­ta­pu­lan määrää.

  8. Vaa­timus työvoiman lisäämis­es­tä olisi kir­jat­tu samal­la menetelmässä kuin nyt kir­jat­ti­in työvoiman vähen­tämi­nen (=tuot­tavu­u­den nostaminen).

  9. Vähän van­ha tilas­to, mut­ta kaiketi silti edes suun­taa anta­va: http://www.nationmaster.com/graph/hea_nur-health-nurses Eli jos palkat nousee ruotsin tasolle niin lie­nee muitakin toimen­piteitä pitänee tehdä. 

    Toinen asia, mikä min­ua tuos­sa sopimuk­ses­sa ihme­tyt­tää, on se, kuin­ka paljon tehyläiset tun­tu­i­v­at lait­ta­van pain­oa sille, että sopimus kos­kee vain hei­dän jär­jestön jäseniä. Hoita­jathan maini­taan aina ensim­mäisenä, kun puhutaan siitä, miten miehet saa­vat samas­ta työstä parem­paa palkkaa, mut­ta eipä tuo nais­ten väli­nen sol­i­daarisu­uskaan ihan hirveästi vaku­u­ta. Ehkä jatkos­sa voimme puhua siitä, kuin­ka “tehyläisen euro on super­i­laisen 80 senttiä”.

  10. Voisiko jeb jeb selvit­tää tarkoit­taako tuo tilas­to työssä ole­via hoita­jia vain koulu­tuk­sen saanei­den lukumäärää, jol­loin mukana oli­si­vat myös mui­hin töi­hin siirtyneet.

  11. Tämähän ei nyt mikään lähdekri­ti­ikin juh­la ole, tuli vaan tuom­moinen vas­taan, mut­ta toki voin koit­taa kat­soa jos jotain sel­ven­nys­tä tuo­hon löytyisi.

  12. En ole jeb jeb, enkä edes Jep.. , 

    Mut­ta tilas­tossa on hoito­työssä ole­vat, väit­täisin. Nyt mul­la on niin kiire, etten sen enem­pää tästä ehdi, mut­ta palailen, jos tarvis.

  13. Ter­ve

    Lääkärit oli­vat 1990-luvul­la lakos­sa työu­upumuk­sen ja palkkauk­sen vuok­si. Heille tar­jot­ti­in helpo­tus­ta työ­paineeseen tai vai­h­toe­htois­es­ti lisää lik­saa. He otti­vat lisä­lik­san. Toiv­ot­tavasti tehy ei tehnyt samoin, sil­lä lisää jalko­ja tehty ratkaisu ei tuo. Pelkään vaan, että jalat vähenevät entisestään.

  14. Tehy:n ajatuk­se­na var­maankin on kylmä totu­us siitä, että suurten ikälu­okkien jäädessä eläkkelle, on turha kuvitel­la, että jostain pul­lah­taisi hei­dän tilalleen hoita­jia. Jo nyt HUS:ssa taide­taan olla 120 vak­i­naista hoita­jaa miinuk­sel­la, sijai­sista puhu­mat­takaan. Tämä ei näy jäl­jel­lä ole­vien työmäärässä eikä palka­s­sa. Sopimuk­sel­la pyritään käsit­tääk­seni vaikut­ta­maan tähän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *