Sähkölämmittäjä lämmittää kivihiilellä

26 vastausta artikkeliin “Sähkölämmittäjä lämmittää kivihiilellä”

1. Suomen sähkönku­lu­tus heiluu (ulko­muis­tista, kor­jatkaa jos olen väärässä) 4 — 12 gigawat­ti­tun­nin välil­lä päivän- ja vuo­de­na­jas­ta riiippuen.Ydinvoima ei toi­mi säätövoimana eikä tuulivoiman osu­us voi vai­htel­ev­as­ta tuotan­nos­ta johtuen olla myöskään läh­eskään 100%. 

   Piikkikuor­mat hoide­taan vesivoimal­la ja fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la. Pahim­mi­laan lauhde­voimaloil­la jot­ka eivät edes tuo­ta kaukoläm­pöä. Suo­tavaa olisi, että piik­it oli­si­vat mah­dol­lisim­man pieniä jol­loin ne voitaisi­in hoitaa vesivoimal­la ja sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­nol­la. (Yhdis­telmä ydin­voima, helmiku­un pakkaset, ja tuon­tisähkö samas­sa lauseessa on vähin­tään koominen.)

   Sähköläm­mi­tys on yksi keskei­sistä piikkien aiheut­ta­jista. Kaukoläm­pö on sähköläm­pöä parem­pi samas­ta syys­tä kuin sähköau­to olisi polt­to­moot­to­ri­au­toa parem­pi. Vaik­ka kaukoläm­pö tuotet­taisi­in polt­ta­mal­la öljyä, niin voimalan hyö­ty­suhde on paljon parem­pi mm. yhteis­tuotan­nos­ta johtuen. Lisäk­si tuotan­to­ta­pa on jous­tavampi, kaukoläm­pöä voi tuot­taa vaik­ka mer­iläm­pöpumpuil­la, jät­teitä polt­ta­mal­la ja ehkä ydin­voimoiden hukkalämmöllä.

   Toinen käsit­tämätön asia on että tehtaiden huolto­seisok­it ovat heinäku­us­sa, ilmeis­es­ti lomien takia. Eikö ne voisi olla helmiku­us­sa hiih­tolomien aikaan jol­loin sähkönku­lu­tus on muutenkin hui­pus­saan? Vaik­ka kaik­ki teol­lisu­ustyön­tek­i­jät ponkai­si­si­vat piden­netyl­lä hiih­tolo­ma­l­la lentokoneel­la Thaimaa­haan niin hiilid­iok­sisal­do olisi siltikin plus­san puolella.

   Sok­e­ri­na poh­jal­la, sähkösauna. Se ei ole ain­oas­taan huono sauna vaan myös ener­giat­aloudel­lis­es­ti jär­jetön. Vapaavuori voisi liit­toutua saunaseu­ran kanssa ja ruve­ta lob­baa­maan puusauno­ja. Tai maakaa­susauno­ja, niin kuin Helistön Kim­mon Arla. Jos meil­lä ruoan­laitos­ta innos­tuneet asen­taa itselleen nestekaa­suliesiä, niin kai sitä saunaakin voisi läm­mit­tää kaasupullolla?

   Vastaa

2. Taas tämä alkaa. Sähköläm­mi­tys on sitä ja sähköläm­mi­tys on tätä.

   Vähän kun mal­te­taan, niin suo­ma­laiset ovat siir­tyneet sinne kehä kol­mosen sisäpuolelle naut­ti­maan kaikin puolin hyväksyt­tävästä hiiliener­gias­ta. Samaan aikaan sähköä kulut­ta­va tehdas­te­ol­lisu­us on siir­tynyt sinne, mis­sä ovat asi­akkaatkin, eikä se paik­ka liene Suomessa.

   Vastaa

3. Mik­si Sinivihreän mukaan haaskaavas­ta sähköläm­mi­tyk­ses­tä ei saisi puhua. Sitä ener­giaval­taista teol­lisu­ut­ta voi jäädä tänne vähän, jos nämä sähkö­tuh­lar­it eivät nos­taisi Suomen päästömääriä niin korkeik­si, ettei kansal­li­sista kiin­tiöistä oikein muualle jää.

   Kehä kol­mosen sisäpuolelle muut­taa valitet­ta­van vähän väkeä. Esimerkik­si Oulu kas­vaa kak­si ker­taa Helsin­gin seu­tua nopeam­min. Helsin­gin seudun ei enää pitäisikään kas­vaa, mut­ta siltä osin kuin se kas­vaa, se kas­vaa valitet­tavasti Kehä III:n ulkop­uolel­la ja sähkölämmitteisesti.

   Vastaa

4. Osmo:
   “Mik­si Sinivihreän mukaan haaskaavas­ta sähköläm­mi­tyk­ses­tä ei saisi puhua.”

   Sinivihreä:
   Kyl­lä min­un puolestani saa puhua. Joskus keskustelu vain tun­tuu saa­van noitavain­on piirteitä.

   Osmo:
   “…haaskaavas­ta sähkölämmityksestä…”

   Sinivihreä:
   Mil­lä tavoin haaskaavu­us ilme­nee? Onko haaskaavu­us jotenkin tyyp­il­listä sähköläm­mi­tyk­selle? Oma koke­muk­seni nimeno­maan kaukoläm­mön piiris­sä ole­vista asun­noista on ollut, että siel­lä sitä ener­giaa haaskataan: huoneläm­pöti­lat pide­tään korkeina ja ilman­vai­h­to tapah­tuu ilman läm­mön­tal­teenot­toa. Ja kaukoläm­pö­talois­sa ei läm­mintä vet­tä säästellä.

   Osmo:
   “…mut­ta siltä osin kuin se kas­vaa, se kas­vaa valitet­tavasti Kehä III:n ulkop­uolel­la ja sähkölämmitteisesti.”

   Sinivihreä:
   Jos näin on, eikö tässä ole syytä kyllin kehit­tää sähköläm­mi­tys­tä, joka on ilmeis­es­ti hyväk­si ja edis­tyk­sel­lisek­si todet­tu läm­mi­tystapa, tasaver­tais­es­ti muiden läm­mi­tys­muo­to­jen kanssa.

   Eikö tärkeäm­pää kuin se, mil­lä läm­mitetään, ole se että ei turhaan haaska­ta ener­giaa läm­mit­tämiseen. Sähköläm­mi­tys yhdis­tet­tynä ener­giate­hokkaaseen rak­en­tamiseen on kova juttu.

   Vastaa

5. Sähköläm­mi­tyk­sessä haaskaavaa on se, että lauhde­tuotan­nos­sa enem­mistö käyte­tys­tä pri­maariener­gias­ta menee hukkaläm­pönä mereen.

   Vastaa

6. Osmo:
   “Sähköläm­mi­tyk­sessä haaskaavaa on se, että lauhde­tuotan­nos­sa enem­mistö käyte­tys­tä pri­maariener­gias­ta menee hukkaläm­pönä mereen.”

   Sinivihreä:
   Puhut vain yhdestä sähkön­tuotan­to­tavas­ta. Lauhde­tuotan­to Suomes­sa on varsin mar­gin­aa­li­nen ilmiö. Lisäk­si puhut vain ener­gian tuotan­nos­ta. Tämän lisäk­si oleel­lisia ovat ener­gian jakelu ja ‑käyt­tö.

   Kun mus­tavalkoinen maail­ma saa vähän lisää sävyjä, voidaan huo­ma­ta että ei se sähköläm­mi­tys ole, varsinkaan haja-asu­tusalueil­la, lainkaan hul­lumpi vai­h­toe­hto. Itse asi­as­sa taitaa­pa olla yhä edelleen kokon­aisuute­na paras tar­jol­la ole­vista. Näin ainakin siitä päätellen, että ihmiset jot­ka tekevät itseään koske­via päätök­siä oma­l­la rahal­laan, pää­tyvät useim­miten sähkölämmitykseen.

   Niin ja en omista sähköy­htiötä ;), sen osakkei­ta tai pysty muutenkaan taloudel­lis­es­ti hyö­dyn­tämään edel­listä mielipidettäni.

   Vastaa

7. Ihan kuin et olisi lukenut itse artikkelia.

   Vastaa

8. Osmo:
   “Pohjo­is­maiset sähkö­markki­nat toimi­vat niin, että kaik­ki sähkönkäyt­tö käyt­tää aina viimeistä, epäedullis­in­ta sähköntuotantomuotoa”

   Sinivihreä:
   Pohjo­is­maiset sähkö­markki­nat toimi­vat niin, että kaik­ki sähkönkäyt­tö käyt­tää aina viimeistä, epäedullis­in­ta sähkön­tuotan­to­muo­toa hin­noit­telun perustana.

   Ja toisek­seen. Tässä nyt taas uno­hde­taan se, että PMsähkö­markki­nan kaut­ta kul­kee vain pieni osa Suomes­sa myytävästä sähköstä. Esimerkik­si Helsin­gin ener­gia han­kkii sähkön­sä aivan toisaalta.

   Ja kol­man­nek­si. Alku­peräi­nen otsikkosi olisi totu­udel­lisem­pi muo­dos­sa: kaukoläm­mönkäyt­täjä läm­mit­tää kivi­hi­ilel­lä. Sähkönkäyt­täjä puolestaan hyö­dyn­tää ekote­hokas­ta chp:ta.

   Vastaa

9. Sähkö­markki­nat hin­noit­tel­e­vat sähkön aivan oikein mar­gin­aa­likus­tan­nusten mukaan. Et pääse tuos­ta min­nekään: jos sinä ja tuhat saman­laista lisäätte sähkön käyt­töä, se tuotan­to­muo­to, joka lisään­tyy, on kivi­hi­ililauhde ja päin vastoin.

   Aivan oikein sähköä ei (vielä) hin­noitel­la. Koti­talousku­lut­ta­jan sähkö pitäisi hin­noitel­la tun­neit­tain mar­gin­aa­likus­tan­nusten mukaan. Jos näin tehtäisi­in, Sinivihreäkin vai­h­taisi johonkin muuhun.

   Vastaa

10. Osmon mielestä “on aivan oikein, että sähkön hin­ta määräy­tyy kalleim­man käyn­nis­te­tyn voimalan mar­gin­aa­likus­tan­nusten mukaan ja on oikein, että tuo­hon hin­taan lisätään päästöoikeuk­sien arvo. Tämä ohjaa kulut­ta­jan käyt­täy­tymistä oikein.” (Wind­fall-kolum­nis­sa sanottua)

    Edel­lä kir­joitet­tuun kitey­tyy Osmon real­is­min puute ja ide­al­is­min ylivoima. 

    Jos tuot­teesta on nor­maalia (tai jopa yli-) tar­jon­taa, kulut­ta­jal­la on mah­dol­lisu­us vali­ta eri tuotan­to­muo­to­jen välil­lä. Näin tapah­tuu esim. kän­nykkä­markki­noil­la. Sil­loin hin­ta tai muut omi­naisu­udet ohjaa­vat kulut­ta­jaa ja kulu­tus­tot­tumus­ta. Näkyvil­lä olevas­sa tule­vaisu­udessa kaikkia tuotan­to­muo­to­ja tarvi­taan, joten Osmon kiukut­telu on turhaa. Tois­tan aiem­min tässä blo­gis­sa kir­joit­ta­mani näke­myk­sen: Osmo ei elä niin kuin opettaa.

    Vastaa

11. En kyl­lä ymmärtänyt Markuk­sen logi­ikkaa lainkaan. Kaikil­la hyödyke­markki­noil­la vapaa kil­pailu johtaa siihen, että hin­ta määräy­tyy kalleim­man käyt­töön tule­van tuotan­non mar­gin­aa­likus­tan­nusten mukaan. Ricar­don maan­vuokrala­ki esimerkik­si perus­tuu tähän.

    Pitäisikö Markuk­sen mielestä sähkön hin­taa ryhtyä sään­nöstelemään vai mitä hän ehdottaa?

    Kokon­aan toinen kysymys on, että sel­l­aisen tuot­teen kuten sähkö osalta, jos­sa on ole­mas­sa rajalli­nen määrä hyvin hal­paa tuotet­ta (vesivoima) voidaan tehdä oikeutet­tu kysymys siitä, kenelle kuu­luu tästä hin­noit­telus­ta syn­tyvä voit­to. Monis­sa mais­sa vesivoima on val­tion omis­tuk­ses­sa, mut­ta meil­lä se nähti­in tarkoituk­sen­mukaisek­si myy­dä pörssiin.

    Vastaa

12. Osmo:

    “…jos sinä ja tuhat saman­laista lisäätte sähkön käyt­töä, se tuotan­to­muo­to, joka lisään­tyy, on kivi­hi­ililauhde ja päin vastoin.”

    Sinivihreä:

    Näke­myshän se on toki tuokin. 

    On nimit­täin käynyt niin, että minä ja 1000 kaltais­tani on lisän­nyt sähkönkäyt­töään. Mitä on oikesti tapah­tunut. Yhtiöni on vähen­tänyt jakelu­velvoit­teen ulkop­uolisille myytävän sähkön määrää siten että yhtiön, pörssin ulkop­uo­li­nen, sähkön­hank­in­ta riit­tää jäkelu­velvoit­teen piiris­sä oleville asi­akkaille. Mitä muu­ta on tapah­tunut. Yhtiöni on investoin­ut mm. nor­jalaiseen vesivoimaan, tehostanut vastapaine­tuotan­toaan ja ilmoit­tanut investoin­nista ydin­voimaan. Kaik­ki nämä sähkön­hank­in­nat tapah­tu­vat ohi pörssin mankalaperiaatteella. 

    Sähköpörssi on toim­intara­jot­teinen ja san­gen keinotekoinen jär­jestelmä, joka sopii parhait­en optioiden arvon nos­tat­tamiseen. Kovin suur­ta merk­i­tys­tä sille ei nykyisessä tilas­saan kan­na­ta antaa reaal­i­maail­man kuvaajana.

    Vastaa

13. Jospa tehdäänkin niin, että tuote­taan vesivoimal­la 9000 megawat­tia ja lop­ut ydin­voimal­la. Pide­tään ne hiilivoimalat kokon­aan kiinni. 

    Tai jos jätetään muu­ta­ma sähköju­navuoro aja­mat­ta, niin säästyy hiilivoiman käytöltä ainakin Osmo-logi­ikan mukaan. Mitä tulee hölmöi­hin ostokäyt­täy­tymisi­in, niin myytiin/myydään Suomes­sakin ns. norp­pa-sähköä tms., jon­ka tuotan­to­tavas­ta ei kyl­lä mitenkään voi varmis­tua. Voip tul­la vaik­ka Sos­novi Bor­gista se sähkö.

    Vastaa

14. Sinivihreälle:

    Joko sähköy­htiönne johdon on olta­va todel­lisia altru­is­te­ja tai tomp­pelei­ta, jos he myyvät mielu­um­min hal­val­la jakelu­velvoit­teen piiris­sä oleville kuin kallil­la ulos. En tiedä, mikä yhtiönne on, joten en voi tark­istaa väit­teen toden­peräisyyt­tä, mut­ta sähkön hin­tati­las­to­jen val­os­sa tuol­laisia altruisteja/tomppeleita ei ole paljon. Eivät edes nor­jalaiset ole tyh­miä, joten ei sitä vesisähköä Nor­jas­ta mitenkään hal­val­la saa. 

    En pidä ainakaan kun­nal­liselta ener­giay­htiöiltä eri­tyisen hyväsy­dämisenä sitä, että nämä jaka­vat taloudel­lisen yli­jäämän­sä mielu­um­min sub­ven­tiona ener­gian haaskauk­selle kuin vaikka­pa kun­nan ter­vey­den­hoitoalan kohen­tamiseen, kuten tekee Helsin­gin ener­gia — ei tosin omas­ta aloit­teestaan vaan val­tu­us­ton päätök­sel­lä. Kun­ta joka sinivihreän suosit­tele­mal­la taval­la menet­telee, ei min­un silmis­säni ansaitse ylimääräisiä val­tiono­suuk­sia ter­vey­den­huolton­sa rahoituskriisiin.

    Vastaa

15. Kun sähköläm­mi­tyk­sen huip­pu kestää pari kuukaut­ta, en oikein usko, että löy­tyy tahoa, joka olisi valmis rak­en­ta­maan ydin­voimalan sei­so­maan tyhjän­pant­ti­na kymme­nen kuukaut­ta vuodessa. Sik­si juuri sähköläm­mi­tys on kivihiililämmitystä.

    Pohjo­is­maiset ener­gia­markki­nat ovat kokon­aisu­us. Tarvi­taan aika mon­ta ydin­voimalaa, ennen kuin viimeinenkin tan­skalainen hiilivoimala on suljettu.

    Vastaa

16. Osmo:

    “Joko sähköy­htiönne johdon on olta­va todel­lisia altru­is­te­ja tai tomp­pelei­ta, jos he myyvät mielu­um­min hal­val­la jakelu­velvoit­teen piiris­sä oleville kuin kallil­la ulos.” 

    Sinivihreä:

    Maail­ma on ihmeelli­nen paik­ka. Oike­as­sa maail­mas­sa yhtiön omis­ta­ja voi, ainakin tois­taisek­si, määritel­lä hin­tata­son, jol­la sähkö tulee myyn­ti­in. Sil­loin kun sähkö tulee omaan käyt­töön, on loogista ja hyvinkin järkevää käyt­tää viite­hin­tana todel­lista osto­hin­taa, eikä jotain epämääräistä rajakus­tan­nushin­noit­telu­un perus­tu­vaa pohjo­is­maisen sähköpörssi markkinahintaa.

    Yli­jäämäsähkö myy­dään sit­ten niille ressukoille joil­la omaa sähkön­tuotan­toka­p­a­siteet­tia ei ole. Täl­löin viite­hin­tana voidaan käyt­tää vaik­ka rajakus­tan­nushin­noit­telu­un perus­tu­vaa pohjo­is­maisen sähköpörssi markki­nahin­taa — tai vaik­ka jäätelön maail­man­markki­nahin­taa, jos niin halu­taan ja jos sel­l­ainen on olemassa.

    Vastaa

17. Tot­ta kai voi, kyse on siitä, onko se järkevää. Kyse lie­nee kun­nal­lis­es­ta yhtiöstä. Ker­ro mikä kun­ta, niin osa­taan suh­tau­tua oikein kun­nan esit­tämään huoleen tulo­jen riittävyydestä.

    Vastaa

18. Osmo:

    “Ker­ro mikä kun­ta, niin osa­taan suhtautua” 

    Sinivihreä:

    Kun­ta, jon­ka kun­ta­laisil­la on varaa omis­taa omaa sähkön­tuotan­toa, ja viisaut­ta kerätä yli­jäämäsähköl­lään raha pois kulek­si­mas­ta niiltä, jot­ka usko­vat sähkö­markki­noiden toim­intaan ja joil­la ei omaa sähkön­tuotan­toa (enää) ole.

    Esit­tämäsi logi­ik­ka on mie­lenki­in­toinen siinä, että mielestäni se perus­tuu ole­tuk­seen ihmis­ten kyvyt­tömyy­destä itse päät­tää rahankäytöstään.

    Olisiko min­un siis vas­tu­ullise­na huolta­jan syytä per­iä lap­sil­tani ruokapöy­dässä markki­nahin­ta hei­dän syömästään ruoas­ta ja käyt­tää näin koot­tu raha sit­ten omas­ta mielestäni hei­dän kannal­taan tärkeäm­pään kohteeseen. Ehkä he tosi­aan tarvit­si­si­vatkin avoau­ton, jol­la voisin sit­ten kul­jet­taa hei­dät tarvit­taes­sa vaik­ka neuvolakäynnille.

    Itse en uskos­sani markki­namekanis­mi­in olisi vielä valmis men­emään ihan noin pitkälle.

    Vastaa

19. Öljyläm­mit­täjä läm­mit­tää öljyllä.
    Ei tarvitse kovin pitkään miet­tiä, kun kek­sisi mon­ta perustet­ta kieltää uusien öljyläm­mit­teis­ten talo­jen rak­en­t­a­mi­nen. Kum­ma ettei tästä kukaan huutele.
    Sähköläm­mit­tei­sis­sä sen­tään ainakin osa ener­gias­ta käytännnössä tulee uusi­u­tu­vista lähteistä, näin vaik­ka huomioitaisi­inkin kulu­tushuip­pu­jen hiilivoima. Lisäk­si sähkön alku­perään voidaan yhteiskun­nal­lisin ohjaus­toimin vaikut­taa: lisää ydinen­er­giaa, hyö­ty­suh­teeltaan hyviä vastapainevoimaloi­ta lauhde­voiman tilalle jne. 

    Kaukoläm­pöputkia ei ihan joka niemeen ja notkel­maan ole järkeä kaivaa, sähkö sen­tään kul­kee kätevämmin. 

    Läm­pöpumputkin syövät sitä sähköä; las­ke­taanko sekin pahak­si sähkölämmitykseksi?

    Meni vähän ohi aiheesta, mut­ta tämä sähköläm­mit­täjien piinaami­nen ja syyl­listämi­nen saisi jo loppua.

    Vastaa

20. Hiilivoimalat ovat ainakin tänä vuon­na olleet pääl­lä melkein koko ajan, joten sähkö ei käytä hiilivoimaa vain huip­pu­jen ajan vaan läh­es koko ajan.

    Vastaa

21. Osmo Soin­in­vaara Says:
    21. mar­rasku­u­ta 2007 kel­lo 10.09
    Kun sähköläm­mi­tyk­sen huip­pu kestää pari kuukaut­ta, en oikein usko, että löy­tyy tahoa, joka olisi valmis rak­en­ta­maan ydin­voimalan sei­so­maan tyhjän­pant­ti­na kymme­nen kuukaut­ta vuodessa. Sik­si juuri sähköläm­mi­tys on kivihiililämmitystä.

    Osmo Soin­in­vaara Says:
    22. mar­rasku­u­ta 2007 kel­lo 13.27
    Hiilivoimalat ovat ainakin tänä vuon­na olleet pääl­lä melkein koko ajan, joten sähkö ei käytä hiilivoimaa vain huip­pu­jen ajan vaan läh­es koko ajan.

    Anteek­si tyh­myyteni mut­ta nyt en ymmär­rä: jos hiilivoimalat, jot­ka siis ovat pääl­lä melkein koko ajan, kor­vataan ydin­voimaloil­la, niin mikä niistä ydin­voimaloista tekee ener­giantuot­ta­ji­na niin eri­laisia että niitä olisi pidet­tävä tyhjän­pant­ti­na kymme­nen kuukaut­ta? Onko syynä ostostv:n palik­ka jon­ka avul­la voi fil­teroi­da ydin­sähkön pois omista pis­tora­sioista, sehän lun­nol­lis­es­ti pienen­tää ydin­sähkön kulutusta…

    Vastaa

22. BRG:lle.

    Monipolvise4ssa keskustelus­sa voi olla vaikea­ta selvit­tää, mikä vas­taa mihinkin. Alku­peräi­nen väite oli, että sähköläm­mi­tys on kivi­hi­ililäm­mi­tys­tä, kos­ka jokainen sähkönkäyt­täjä käyt­tää sitä viimeistä voimalaitos­ta. Jot­ta tästä oloti­las­ta päästäisi­in, pitäisi ydin­voimaa rak­en­taa niin paljon, että kivi­hi­iltä ei tarvitya talvel­lakaan. Tämä johtaisi siihen, että osa ydin­voimaloista olisi pääl­lä vain muu­ta­man kuukau­den vuodessa, mikä tek­isi niistä hyvin epätaloudellisia.

    Chuk taas antoi puheen­vuorossaan ymmärtää, että jo nyt hiilivoimaa käytetään vain kulu­tushuip­pu­jen kohdal­la. Se taas ei pidä paikkaansa, vaan kivi­hi­iltä käytetään melkein ympäri vuoden. 

    Niin­pä nykyti­lanteeseen mah­tuu kyl­lä ympäri vuo­den pääl­lä ole­vaa ydin­voimaa. Viiden ydin­voimala pystyy ole­maan pääl­l­lä kesäl­läkin, mut­ta kuudes ei ehkä enää pystyisi.

    Vastaa

23. Sinän­sä aiheelli­nen blo­gi antaa aihet­ta kah­teen tarkasteluun:

    1. Jos sähköläm­mi­tys on kivi­hi­ililäm­mi­tys­tä, kaik­ki muukin sähkökäyt­tö on hiilen­polt­toa. Junat kulke­vat hiilive­tureil­la, tehtais­sa tupru­aa hiili­pan­nut ja lam­putkin käryävät hiilel­lä. Sen joka tuomit­see sähköläm­mi­tyk­sen, pitäisi myös perustel­la mik­si läm­mi­tys on kaikkein “turhin­ta” tai ainakin “ylimääräis­in­tä” sähkön käyttöä. 

    2. Jos tuomi­taan, perustel­lusti tai ei, suo­ra sähköläm­mi­tys, pitäisi ainakin esit­tää vai­h­toe­hto. Niitä voivat olla kaukoläm­pöalueen ulkop­uolel­la öljyläm­mi­tys tai läm­pöpump­pu, innokkaim­mille myös pel­let­ti tai puu. Näi­den kalli­impi­en investoin­tien vai­h­toe­htona on investoi­da sama sum­ma eristyk­seen, joka uudessa talos­sa voi olla päästö­jen kannal­ta vielä parem­pi vai­h­toe­hto. Minkä Osku sinä valitsisit?

    Vastaa

24. Taval­laan kaik­ki sähkönkäyt­tö on kivi­hi­ililaudet­ta niinä vuo­de­naikoina, kun kivi­hi­ililauh­teel­la sähköä tehdään. Läm­mi­tys keskit­tyy talveen, joten se on varmem­min aina kivihiiltä.
    Sähköju­natkin ovat lauhdesähköä, mut­ta sen hyö­ty­suhde on kuitenkin parem­pi kuin diesel­bussien. Lauhde­voimalas­ta saadaan sähkök­si 42% polt­toaineen ener­gia­sisäl­löstä, diesel­moot­toris­sa selvästi vähemmän.

    Juuri nyt Suomes­sa tehdään lauhdesähköä 1860 MW. Sähkön­tuotan­non tilanteen voi käy­dä huvikseen kat­so­mas­sa Fin­gridin sivuil­ta.

    Vastaa

25. Ei kuu­den­nen tai vielä seit­semän­nen tai kahdek­san­nenkaan ydin­voimalan pitäisi men­nä hukkakäyt­töön tai vain talvikäyt­töön. Kun nyky­istä hiilivoimaa on ajet­tu alas sen kuin on mah­dol­lista, niin ei kaik­ki ydin­voiman poten­ti­aali ole suinkaan vielä hyö­dyn­net­ty. Suosi­taan ympäristö‑, ruokahuolto‑, ruoan­markki­nahin­ta- C02-tase- ym. vaiku­tuk­sil­taan kyseenalaisen bioen­er­gian sijaan ydin­sähköau­to­ja. Tai siir­ry­tään laa­jem­min ydin­sähköläm­mi­tyk­seen ja luovu­taan suun­nitel­lus­ta puun pien­poltos­ta, mikä tuo mukanaan hen­gi­ty­selin­sairaudet. Sen sijaan met­sitetään vah­vasti ja pitkäaikaisvaikut­teis­es­ti. Näin sido­taan sekä CO2:ta, että (maail­man­laa­juisem­min) voidaan tor­jua myös maankäytön muu­tok­sista syn­tyviä ilmas­to- ja mui­ta ympäristöhaittoja.

    Vastaa

26. Tämä on ikuisu­u­sai­he, johon ei var­masti tosivihreiltä vielä pitkään aikaan ole tulos­sa jär­jel­lisiä vas­tauk­sia tai edes halua deba­toi­da aihet­ta älyl­lis­es­ti, mut­ta ydin­voiman vas­tus­t­a­mi­nen on yksinker­tais­es­ti tyh­mää ja myös vas­tu­u­ton­ta ympäristöpoli­ti­ikkaa. Bioen­er­gia on jo nyt muu­ta­mas­sa vuodessa saanut esim. ruoan markki­nahin­taan vaikutet­tuaan ja Indone­sian suomet­sien kaatamista vauhditet­tuaan (eikä tässä ole huomioitu vielä ter­veysvaiku­tuk­sia) moninker­tais­es­ti enem­män tuhoa aikaisek­si kuin sivi­iliy­d­in­voima puolen vuo­sisadan aikana yhteen­sä louhin­nat ja kaik­ki muu mukaan lukien.

    Ydin­voiman pitäisi olla jär­jel­lisen ympäristön ystävän hyvä kaveri, mut­ta harmik­semme jär­ki on tässä maail­mas­sa kovin harv­inaista. Tun­nesi­don­naiset mieliku­vat jyräävät.

    Ran­skas­sa on ydin­voiman ansios­ta muu­ta Euroop­paa alhaisem­pi CO2-jalan­jäl­ki, mm. pienem­mät sul­faat­tipäästöt ja mil­jar­di­en euro­jen ydin­te­knolo­giabusi­ness, joka pystyy vas­taa­maan mah­dol­lisi­in tule­vaisu­u­den ener­gia­haasteisi­in. Kun hyötöreak­torit n. 20 vuo­den kulues­sa saadaan kau­pal­liseen käyt­töön, tul­laan ener­giaa tuot­ta­maan entistä vähem­mästä uraanista entistä (hyvin paljon) enem­män. Ran­skalta liike­nee ydin­sähköä myös vientituotteeksi.

    Pohjoisen “Ran­skak­si” pyrkimi­nen olisi Suomelle hyvin mah­dol­lis­es­ti poten­ti­aalisem­pi taloudelli­nen ja ympäristölli­nen sijoi­tus, kun epä­var­moi­hin bioen­er­giaan tai tuuliener­giaan panostaminen.

    Vastaa