Hurraa, sopu syntyi!

Sopu syn­tyi ja Tehyn lakko peruuntui.

Tarkkaa tietoa, mitä on sovit­tu, ei ole, mut­ta kaikesta päät­täen tulos on paras mah­dolli­nen. Sairaan­hoita­jien palkat nou­se­vat kun­nol­la ja pakko­la­ki hyväksyt­ti­in, jol­loin ei syn­tynyt ennakko­ta­paus­ta siitä, että ihmishengillä kiristämäl­lä menestyy.

Vil­pit­tömät onnit­te­lut tehyläisille, vaik­ka menet­te­ly­tavoista olinkin vähän eri mieltä!

20 vastausta artikkeliin “Hurraa, sopu syntyi!”

  1. Niin, sopimus lähti pitkästä aika­jän­teestä, jos­ta van­hat ay-jyrät sanoi­vat heti alku­un­sa. Ei mitään uut­ta auringon alla. Pait­si että ker­rankin nais­val­tainen ala uskalsi lyödä kovan kovaa vas­taan. Tsemp­piä tehylle.

  2. Eipäs nyt vielä hur­ra­ta kun sisältö on ihan tuntematon.

  3. Sovun syn­tymis­es­tä ei ole mitään varmuutta?
    Tehy ei ollut lakos­sa vaan työtaistelussa.
    Sopimuk­se­hdoituk­sen sisäl­löstä ei ole mitään tietoa muil­la kuin neut­telu­ja käyvil­lä osa­puo­lil­la. Joten tulok­sen “paras­ta mah­dol­lisu­ut­ta ei voi­da arvioi­da”, kun ei tiede­tä mitä se sisältää.
    Pakko­la­ki hyväksyt­ti­in, jol­loin hoita­jista tehti­in lain­suo­jat­to­mia ihmistä alem­pia olioi­ta, joiden ihmisoikeuk­sia ja perus­tus­lail­lisia oikeuk­sia pol­jet­ti­in. Kukaan ei tiedä paljon palkat nou­se­vat sairaan­hoita­jil­la ja MUILLA Tehyläisil­lä. Pakko­lain toteu­tu­mi­nen olisi ain­oas­taan luonut ennakko­ta­pauk­sen siitä mis­sä menee raja, kuin­ka paljon val­tio voi puut­tua ammat­in­har­joit­tamisoikeu­teen ja liikku­mis­va­pau­teen sekä yksilön oikeuk­si­in päät­tää tekemi­sistään. Yksikään hoita­ja ei joudu vas­tu­useen pakko­lain­pe­rus­teel­la mis­tään kiristämis­es­tä, joukkoir­ti­sanou­tu­mi­nen on edelleenkin lailli­nen työ­tais­te­lu­toi­mi. Hal­li­tuk­sen laa­ti­ma hoita­jien orju­ut­tamis­la­ki EI! Jos sop­mius syn­tyy niin vil­pitön onnit­telu val­tio­valalle että säi­lyt­tävät edes jonkin­laiset ihmisoikeuk­sia kun­nioit­ta­van maineen muiden maid­en silmis­sä. Ain­oa jon­ka menet­te­ly­ta­vat johta­vat tule­vi­in oikeustoimi­in ovat työ­nan­ta­jat, KT ja Suomen hal­li­tus. Tei­dän toimia käsitel­lään hyvin pitkään eri tuomiois­tu­imis­sa. Todel­la asi­a­ton­ta kom­men­toin­tia vihrei­den edustajalta.

  4. Sitä olen miet­tinyt, miten pakko­työla­ki vaikut­taa entis­ten sairaan­hoita­jien oikeu­teen matkus­taa esimerkik­si ulko­maille. Onko niin, että laki­in sisäl­tyy, asial­lis­es­ti ottaen, jonkin­lainen maastapois­tu­miskiel­to? Mieti­tyt­tää, mihin asti Suomes­sa ollaan valmi­ita men­emään yksilön oikeuk­sien polkemises­sa “säästön” nimis­sä. Pakko­la­ki antaa vinkeitä siihen suun­taan, että varsin pitkälle.

  5. Toiv­ot­tavasti hal­li­tus otti opik­seen ja peru­ut­taa kaik­ki ran­gais­tuk­sen uhkaan perus­tu­vat lait. Tärkeää on myös jatkos­sa muis­taa, että työ­tais­telu pitää ymmärtää riit­täväk­si syyk­si vaaran­taa ihmishenkiä.

    Kansa on myös ilmais­sut selvästi, että se tah­too hal­li­tuk­sen jatkos­sa määräävän eri ammat­tiryh­mien palkat, ja vielä niin että vaar­al­lisin lakko palk­i­taan suurim­mil­la korotuksilla.

    Ainakin oppo­si­tio, demar­it etunenässä, muis­ta­vat kansan tah­don ja tule­vat jatkos­sa hal­li­tuk­ses­sa nou­dat­ta­maan noi­ta periaatteita. 

    Veikkaan.

    Ai niin, toiv­ot­tavasti TEHY sai neu­votel­tua kun­non koro­tuk­set. Joku 300–400 lisäeu­roa kuus­sa kuu­lostaa hur­jal­ta (jotain 1400–2000 markkaa!) mut­ta kyl­lä julkisen puolen palkko­jen jäl­keen­jääneisyys täy­tyy kai joskus kuroa umpeen kuitenkin, samoin kuin ero Ruotsin palkkoi­hin. Toiv­ot­tavasti TEHY:n tien­raivausyri­tys aut­toi asiaa.

    Ja toiv­ot­tavasti eivät kun­nat aivan hirveästi joudu palvelui­ta huonon­ta­maan tule­vis­sa kassakriiseissään.

  6. Miten kun­nat mak­sa­vat sairaan­hoita­jien palkanko­ro­tuk­set? Ehkäpä lomaut­ta­mal­la henkilöstöään… vaikka­pa sairaan­hoita­jia kun niil­lä on muutenkin ilmen­nyt halua palkat­tomaan vapaaseen:)

  7. Kumpiko­han kiristi ihmishengillä — hal­li­tus vai hoitajat ? 

    Kan­nat­taa muis­taa että hoita­jat ovat palkkatyöläisiä, jot­ka ovat sitoutuneet tekemään työtä tietyl­lä pal­ka­lla, ja jos palk­ka ei enää miel­lytä, ovat kuvitelleet ole­van ole­mas­sa oikeu­den irti­sanoutua. (Pakko­lain myötä hoita­jat ovat eri kastis­sa kuin muiden alo­jen työtek­i­jät, näköjään…) 

    Hal­li­tuk­sel­la sen sijaan on val­ta käsis­sään joka suh­teessa. Näk­isin että hal­li­tus osoit­ti pelot­tavaa kom­mu­nikoin­tikyvyt­tömyyt­tä kri­isn aikana ja edusti eri arvo­ja kuin suurin osa Suomen kansas­ta. Hal­li­tus aset­ti rahan ihmishenkiä tärkeäm­mäk­si. JÄRKYTTÄVÄÄ!!!

  8. “Tärkeää on myös jatkos­sa muis­taa, että työ­tais­telu pitää ymmärtää riit­täväk­si syyk­si vaaran­taa ihmishenkiä.”

    En pysty käsit­tämään tätä eti­ikkaa. Onko esimerkik­si öljyn saan­nin tur­vaami­nen myös hyvä syy vaaran­taa ihmishenkiä, siinäk­in­hän on kyse vau­rau­den hallinnas­ta? Tämä työ­tais­telu on osaltaan rapaut­tanut yhteiskun­tamme moraalia. Olemme rahan paulois­sa, kumar­ramme syvään epäju­malaamme. Rahat tai hen­ki. Se oli muinoin lause, jos­ta tun­nisti ryöstäjän ryöstäjäksi.

  9. Lispet­ti, ei kan­na­ta jeesustel­la. Jokaisel­la sairaan­hoita­jal­la on edelleen oikeus irti­sanoutua työstään.

    Joukkoir­ti­sanou­tu­misuh­ka oli työ­tais­telukeino, jol­la yritet­ti­in kiertää suojelutyövelvoite.

    Lispet­ti eikö sinus­ta ollut ris­tiri­itaista, että Tehy vaati työ­nan­ta­jaa otta­maan hoita­jat takaisin van­hoina työn­tek­i­jöinä ja oli haas­ta­mas­sa oikeu­tu­un työ­nan­ta­jaa, joka oli lait­ta­mas­sa avoimeen haku­un irti­sanoutunei­den hoita­jien paikkoja.
    Käsit­tääk­seni työ­nan­ta­jal­la on oikeus ottaa uusi työn­tek­i­jä irti­sanoutuneen tilalle. Vai kuinka?

  10. Hal­li­tuk­sen tehtävänä on suo­jel­la kansalais­ten henkeä ja ter­veyt­tä. Mut­ta onko sekin avu­ton, jos jokin avainalan ammat­ti­jär­jestö alkaa sil­lä kiristää? En tiedä.

    Ellei saavutet­tu sopimus­tu­los tyy­dytä tehyläisiä, heil­lä on nähdäk­seni edelleen oikeus yksit­täis­inä kansalaisi­na muut­taa ulko­maille. Tervemenoa!

  11. Konepäällystöli­it­to aikoo kuulem­ma lait­taa lakkoon Helsin­gin ja Tam­pereen kaukoläm­pövoimalat 4.12.. Se merk­it­sisi kaukoläm­mön tuotan­non pysähtymistä.

  12. Harv­inaisen yksimielis­es­ti kansa on tukenut hoita­jien palkanko­ro­tus­ta ahnei­ta poli­itikko­ja vas­taan, joten näin reipas koro­tus palkkoi­hin siis laa­jasti ja tyy­tyväisenä hyväksytään.
    Kun­tien kam­reere­i­ta tilanne sen sijaan kauhis­tut­taa, mut­ta rahat koro­tuk­si­in voidaan ottaa nos­ta­mal­la ter­veyskeskus­mak­sua, eihän kansan tuki tehyläisille toki voi olla kiin­ni muu­ta­mas­ta surkeas­ta eurosta, emme­hän toki ole niin ahnei­ta ja kovasy­dämisiä kuin poliitikot.
    Emmehän?

  13. Tämän pakko­lak­i­taivastelun osalta voisi vähän alen­taa kier­roksia. Mik­si kukaan ei meuhkaa siitä, että virka­suh­teessa olevil­ta joukkoir­ti­sanou­tu­mi­nen työ­tais­telu­muo­tona on kokon­aan kiel­let­ty, jol­loin poli­isit ovat paljon huonom­mas­sa ase­mas­sa kuin tehyläiset?

    En tiedä, mitä Konepäällystöli­it­to vaatii lun­naik­si siitä, ettei läm­pöä kään­netä tal­ven ajak­si pois päältä Helsingis­sä ja Tam­pereel­la. Nim­imerk­ki Lispet­ti ja kump­pan­it var­maankin hyväksyvät toimen, olkoon palkkavaa­timus olisi tuhat euroa tun­nil­ta? Työ­tais­telu­oikeushan on kaikissa olo­suhteis­sa pyhä?

  14. Nim­imerk­ki Timo Karo­nen kom­men­toi nim­imerk­ki Tshunaa:

    “ ‘Tärkeää on myös jatkos­sa muis­taa, että työ­tais­telu pitää ymmärtää riit­täväk­si syyk­si vaaran­taa ihmishenkiä.’

    En pysty käsit­tämään tätä etiikkaa.”

    - Eipä kukaan var­maan noin ajat­telekaan. Hal­li­tus saat­taa väit­tää hoita­jien ajat­tel­e­van, ja toisin päin.

  15. No eikös se säästäisi melkoisen määrän kasvi­huonepäästöjä, kun Hesas­sa ja Treel­la lopetet­tais asun­to­jen läm­mit­tämi­nen? Mitäs hait­taa siitä olisi suurim­malle osalle suo­ma­laisia? Jos sin­ul­la on kant­tia vaa­tia min­ua alen­ta­maan autoilu­ni kasvi­huonepäästöjä, mik­si minä en voi vaa­tia sin­ua alen­ta­maan asun­tosi läm­mit­tämis­es­tä aiheutu­via päästöjä?

    Min­ua tökkii kasvi­huonekaa­supäästöis­sä se, että kuin­ka ympäristö on Euroopas­sa muut­tunut vuo­den 1990 jäl­keen dra­maat­tis­es­ti huonom­paan suun­taan kom­mu­nis­min kaadut­tua? Onko se sat­tumaa vai post-kom­mu­nistien pro­pa­gan­daa? Itse paljon Neukku­las­sa ja sen satel­li­iteis­sa matkustelleena muis­tan ne järkyt­tävät mus­tat lumiki­nok­set ja saas­tuneet järvet Puo­las­sa 80-luvul­la. Muis­tan sen hirveän savusumun ja raa’an polt­toaineen lemun Pra­has­sa kesäil­toina. Ajatuk­seni ydin on siinä, että virkamiehet eivät mes­si­aanises­sa kaiken­ti­etävyy­dessään osaa johtaa maa­ta parem­min kuin keskiver­tokansa oma­l­la kulu­tuk­sel­laan ohjaa­vat. Taloudelli­nen vapaus johtaa parem­paan lop­putule­maan kuin hyvää tarkoit­ta­va sään­nöstelevä ohjaus.

    Lopuk­si, enpä ollut uskoa silmiäni, kun Suomes­sa jonotet­ti­in Arka­di­an Alkoon. Kos­ka Suomes­sa on viimek­si jonotet­tu jotain elin­tarviket­ta? Siinä keskusjo­htoisen ajat­telun kan­nat­ta­jille apetta.

  16. Sopimuk­ses­sa uus­lib­er­al­is­mi ja jämähtänyt ammat­tiy­hdis­tys­li­ike lyövät kät­tä yltiö­ma­te­ri­al­is­min merkeis­sä. Min­un päähäni ei mil­lään mah­du se, että työ­tahdil­taan erit­täin raskaalle ter­vey­den­huoltoalalle kehitel­lään sopimus, joka lisää keskipalkkaisten ihmis­ten tulo­ja, mut­ta tosi­asi­as­sa kiristää samal­la työ­tah­tia. Se on vain jotain täysin jär­jetön­tä. Työssä jak­sami­nen ei ole kiin­ni 350 eurosta, varsinkin kun elin­ta­so on jo pohjo­is­maisil­la mittareil­lakin hyvä. Ter­vey­den­huol­lon ongel­mat synkkenevät entis­es­tään, siitä kär­sivät niin hoita­jat kuin potilaatkin.

  17. “Konepäällystöli­it­to aikoo kuulem­ma lait­taa lakkoon Helsin­gin ja Tam­pereen kaukoläm­pövoimalat 4.12.. Se merk­it­sisi kaukoläm­mön tuotan­non pysähtymistä.”

    Ihmiset voivat aina läm­mit­tää talo­ja sähköl­lä ja het­kisen aikaa kyl­lä pär­jää aina vähän viileämmässäkin.

  18. Osmo:

    “Tämän pakko­lak­i­taivastelun osalta voisi vähän alen­taa kier­roksia. Mik­si kukaan ei meuhkaa siitä, että virka­suh­teessa olevil­ta joukkoir­ti­sanou­tu­mi­nen työ­tais­telu­muo­tona on kokon­aan kiel­let­ty, jol­loin poli­isit ovat paljon huonom­mas­sa ase­mas­sa kuin tehyläiset?”

    Sinivihreä:

    Virko­ja on lakkautet­tu säästöt mielessä. Jokainen virkaan hakeu­tu­va on tien­nyt lakko-oikeu­teen liit­tyvät rajoituk­set, mut­ta on ollut valmis hyväksymään sen saadessaan viran tar­joa­mat edut.

    Työ­nan­ta­ja halu­aa nyt syödä kakun ja säästää sen. Ei pide­tä ihmisiä virois­sa, mut­ta rajoite­taan hei­dän mah­dol­lisuuk­si­aan toimia työ­markki­noil­la työ­panos­taan myyvi­inä yksilöinä, aivan kuin he oli­si­vat virkasuhteessa.

  19. Aika mon­ta kysymys­tä jäi itsel­läni avoimek­si kun seurasin eilen pitkältä Tehy-vetoista tiedot­tamista saadus­ta sopimuksesta:

    1. Uskalletaanko todel­la luo­da jär­jestelmä, jos­sa palkkape­rus­teena on lakkko­jär­jestöjäsenyys? Ymmär­rän kyl­lä, ettei täl­läkään het­kel­lä ter­vey­den­huol­lon palkkaus kaikissa tapauk­sis­sa hei­jas­ta työn­vaa­tivu­ut­ta (esimerkik­si palk­ka voi riip­pua saadus­ta koulu­tuk­ses­ta vaik­ka itse päivit­täi­nen suorit­ta­va työ olisi hyvinkin ver­tailukelpoista vaa­tivu­udeltaan). Silti tun­tu­isi hur­jal­ta ja jopa lyhyt­näköiseltä luo­da “jäsenkir­jaan” perus­tu­va palkkaus. Vai onko niin, että sairaan­hoita­jia on lop­pu­jen lopuk­si ver­rat­tain vähän Tehyn ulkop­uoli­sis­sa jär­jestöis­sä ja täl­lä sopimuk­sel­la kaik­ki kanavoidaan Tehyn jäseniksi.

    2. Jos koro­tuk­set kohden­tu­vat vain Tehyn jäseni­in, tuot­tavu­u­den paran­t­a­mi­nen voi osua kar­vaasti tehyläis­ten hoita­jien omaan nilkkaan (olet­taen, että tuot­tavu­u­den nousu ei lyhyel­lä tähtäyk­sel­lä tapah­du pelkästään julkisen ter­vey­den­huol­lon poti­lasvolyymien kasvus­ta ja sairaan­hoita­jia on Tehyn ulkop­uolel­lakin). Työ­nan­ta­ja saat­taa siis vali­ta toisen sopimuk­sen piiri­in kuu­lu­van hoita­jan jos pätevyys/kokemus on ver­tailukelpoinen. En väitä, että sopimus tehyn ja muiden välil­lä poikkeaisi merkit­tävästi mut­ta itse ainakin työ­nan­ta­jana karsas­taisin vähin­täänkin epä­suo­rasti tähän tais­telu­un akti­ivis­es­ti osallistuneita.

    3. Ymmär­rän, että por­var­i­hal­li­tuk­selle päätös oli “help­po” nieltävä. Kuitenkin tästä kun­tien “mata­la­palkkaisten” jär­jestelmäre­mon­tista tull­e­vat kär­simään eniten ne ihmiset joiden palk­ka on merkit­tävästi hoita­jia alem­pi. Tämä sik­si, että luul­tavim­min osa rahoituk­ses­ta kerätään kun­nal­lisvero­jen koro­tuk­sen ja ter­veyskeskus­mak­su­jen tarkas­tuk­sen kautta. 

    Kysymyk­si­in tun­tuu tule­van vas­tauk­sia ripoitellen, osaan (kuten esimerkik­si lop­ulliseen koro­tus­pros­ent­ti­in) vas­ta muu­ta­man vuo­den päästä. Kaikesta huoli­mat­ta hyvä, että sopimus syn­tyi ja ehkä tämä sopimus toimii trig­ger­inä koko jär­jestelmän kehit­tämiseen ja antaa vauh­tia myös yksi­tyisen sek­torin ter­vey­den­huol­lolle (enkä tarkoi­ta pelkästään työter­vey­den­huoltoa). Seu­raan läheltä myös tut­ta­vani yri­tys­tä, joka vuokraa hoita­jia ja lääkäre­itä kun­nille. Mie­lenki­in­toisia aiko­ja heille ja luul­tavim­min liike­toim­inta tulee kan­nat­ta­maan tämän sopimuk­sen johdo­ta entistä parem­min jatkossa.

  20. Mitä keino­ja hoita­jil­la on tule­vaisu­udessa saa­da palkko­jaan oikeu­den­mukaiselle tasolle ? 

    Pelkkä neu­vot­te­lu­tie ei näköjään joh­da kuin 0, heh heh pros­entin koro­tuk­si­in. Lakko suo­je­lu­työvelvoit­teen kera on kun­tatyö­nan­ta­jalle silkkaa säästöä, eikä joh­da hoita­jien kannal­ta taaskaan kuin 0, löpö löpö korotuksiin. 

    Irti­sanou­tu­mis­ten moral­isoi­jat vas­tatkaa: mitä OIKEASTI VAIKUTTAVIA keino­ja hoita­jil­la on tule­vaisu­udessa saa­da palkkauk­sen­sa oikeu­den­mukaiselle ja työn vaa­tivu­ut­ta vas­taavalle tasolle ? (Onhan meil­lä oikeus pyrk­iä oikeu­den­mukaisu­u­teen myös oma­l­la kohdal­lamme, ei vain poti­laiden tai työnantajan.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.