Koulutettujen palkat ja lukukausimaksut

Nim­imerk­ki “Tiedemies” huo­maut­ti aiem­mas­sa keskustelus­sa, että esimerkik­si insinöörien palkat ovat Suomes­sa vielä enem­män kuopas­sa lon­toolaisi­in palkkoi­hin ver­rat­tuna kuin sairaan­hoita­jien.  Asi­aan liit­tyy laa­jem­pi ongelma.

Koulu­tus on Suomes­sa ilmaista. Siitä itseasi­as­sa jopa mak­se­taan opiske­li­jalle opin­to­tuke­na Monis­sa muis­sa mais­sa opiskelus­ta on joutunut mak­samaan lukukausi­mak­suina kym­meniä tuhan­sia euro­ja. On ymmär­ret­tävää, että tuon investoin­nin vastapain­ona palkan on olta­va vas­taavasti parempi.

Jos korkeasti koulutet­tu­jen kesku­udessa, muidenkin kuin liiken­ne­len­täjien, yleistyy vaa­timus saa­da ilmaisen koulu­tuk­sen jäl­keen samaa palkkaa kuin muis­sa mais­sa kalli­isti koulute­tut saa­vat, vie se poh­jaa sekä lukukaisi­mak­sut­to­muudelta että opin­totuelta.  Näin käy myös, jos euroop­palaiset työ­markki­nat alka­vat todel­la toimia rajat­tom­i­na. Aivan hölmö on maa, joka koulut­taa kalli­isti työvoimaa tois­t­en käyttöön.

22 vastausta artikkeliin “Koulutettujen palkat ja lukukausimaksut”

  1. Muu­ta­ma näkökul­ma. Suomes­sa val­tio mak­saa ihmis­ten koulu­tuk­sen. Tähän on usei­ta syitä, kuten tasa-arvo (kaikil­la yhteiskun­nal­liseen ase­maan kat­so­mat­ta on mah­dol­lisu­us opiskelu­un), yleinen hyv­in­voin­nin lisään­tymi­nen (voidaan kat­soa, että sivistys­ta­son nousu lisää esim. ihmis­ten elämän laat­ua ja vaikka­pa demokra­t­ian toimintaedellytyksiä). 

    Edel­lä maini­tu­ista hyödy­istä voidaan olla mon­taa mieltä: korkeak­oulutet­tu­jen itse­murhat ovat yleisem­piä kuin muiden, korkeak­oului­hin pää­tyvät nykyti­lanteessakin lähin­nä korkeak­oulutet­tu­jen lapset, jne. Kuitenkin on ole­mas­sa vielä yksi tek­i­jä, joka tukee ilmaisen koulu­tuk­sen jär­jestämistä: se on val­tion­talouden kannal­ta kan­nat­ta­va investoin­ti (vai onko? En ole näh­nyt laskelmia. Paljonko on insinöörin takaisinmaksuaika?).

    Voidaan nähdä, että korkeasti koulutet­tu­jen ihmis­ten palkat (ja työn tuot­tavu­us) on korkeampi kuin mata­lam­man koulu­tus­ta­son ihmisil­lä. Tämä tarkoit­taa sitä, että val­tion vero­tu­lot ovat myös suurem­mat. Jos palkkaerot ovat pienet, herää kysymys, onko val­tion järkevää koulut­taa ihmisiä. Mitä se val­tio­ta kiin­nos­taa koulut­taa ihmistä insinöörik­si (7 vuot­ta), jos putkimies (3 vuot­ta) mak­saa yhtä paljon veroja?

    Toinen näkökul­ma on se, että mikäli nämä “ilmaisek­si” (kyl­lä siinä opin­to­jen aikana jää aika mon­ta euroa tien­aa­mat­ta, ei sitä opin­to­tu­ki paikkaa — sik­si lain­aus­merk­it) koulut­tau­tunei­den ihmis­ten palkat eivät ole kil­pailukyky­isiä, saat­ta­vat he muut­taa jon­nekin toisaalle, mikä tietenkin on tuhoisaa kansantaloudelle.

    En siis voi yhtyä näke­myk­seesi siitä, että koulu­tuk­sen mak­sut­to­muu­den peruste häviäisi, mikäli palkat ovat korkeat. Pikem­minkin päin­vas­toin: koulutet­tu­jen korkeat palkat pikem­minkin perustel­e­vat ilmaisen koulu­tuk­sen jär­jestämistä (eri­tyis­es­ti suo­ma­lai­sis­sa olois­sa, jois­sa pro­gres­si­ivi­nen vero­tus pitää huolen siitä, että kovista palkoista on val­ti­olle erit­täin suuri hyöty).

  2. Min­ua ei lainkaan hait­taisi, jos koulu­tuk­sen hin­ta mak­set­taisi­in alem­man net­topalkan muo­dos­sa. Val­tion vuo­den 2008 bud­jetis­sa ope­tus­min­is­ter­iön menot ovat noin 6.9 mil­jar­dia. Tämän ver­ran siis mak­saa suo­ma­lais­ten koulut­ta­mi­nen, karkeas­t­iot­taen, vuodessa. Yleis­sivistävän koulu­tuk­sen osu­us on tästä hie­man vajaa 2.1 miljardia. 

    Tuloveron määräk­si on arvioitu n. 14 mil­jar­dia. Jos vaikka­pa kaik­ki lukion­jälkeinen koulu­tus jätet­täisi­in koulut­tau­tu­vien itsen­sä mak­set­tavak­si, niin leikkimäl­lä, että kaik­ki se 4.8 mil­jar­dia (edel­lä annet­tu­jen luku­jen ero­tus) menee siihen, voitaisi­in tuloveroista pudot­taa heti kolmannes. 

    Kuu­lostaa ensialku­un isol­ta määrältä, mut­ta mietitään tarkem­min: Tuloveros­ta läh­tee kol­mannes. Ja leik­itään, että kun­tien bud­jetis­sa lovi on samaa tasoa, eli kol­mannes tuloveros­ta läh­tee. Täl­löin vero­pros­ent­ti 30 putoaa 20:ksi.

    Olete­taan, että insinööri tien­aa 40 000 euroa (brut­to) vuodessa. Käteen jää siis 4000 euroa enem­män, eli 333 euroa kuus­sa. Huo­matkaa: Tämä on vähem­män, mitä sairaan­hoita­jat saisi­vat jo nyt.

    Luvut ovat (bud­jet­tiluku­ja luku­unot­ta­mat­ta) hatus­ta vedet­tyjä. Mut­ta eivät täysin epärealistisia.

  3. Karin kom­ment­ti on mielestäni vali­di. Eri­tyis­es­ti yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la korkeam­mat palkat tarkoit­ta­vat lisää tulo­ja val­ti­olle. Rahat eivät tule mis­tään “yhteis­es­tä pus­sista”, aivan kuten aiem­min mainit­ti­in paper­i­työläis­ten kohdal­la. Vien­ti-inten­si­ivisen teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den kohdal­la tilanne on ihan sama kuin siel­lä. Palkka­sum­man kas­vat­ta­mi­nen on koti­in päin, ceteris paribus.

  4. Kuvitel­laan, että mak­sulli­nen koulu­tus mak­saisi 4,8 mil­jar­dia. Putkesta tulee vuodessa ulos 50 000 henkeä. Keskimäärin heil­lä olisi sil­loin takanaan 100 000 euron lukukausi­mak­sut, toisil­la vähem­män ja toisil­la selvästi enem­män. Korkeak­oulun suorit­taneil­la var­maankin 150 000 euroa keskimäärin. Vero­ja voitaisi­in alen­taa täl­lä sum­mal­la, joten elinkaaren aikana jokainen pää­sisi suun­nilleen omilleen, tietysti. Pait­si jos tuol­laiset mak­sut kar­si­si­vat opiske­li­joi­ta niin, että hyvin koulutet­tu­ja olisi vähem­män ja sitä jaet­tavaa aikanaan myös vähemmän.

    Kan­nat­tavin­ta kuitenkin on ottaa ilmainen koulu­tus Suomes­ta, men­nä töi­hin maa­han, jos­sa koulu­tus on mak­sullista, palkat korkeat ja verot mata­lat ja tul­la van­hainkoti-iässä taas Suomeen naut­ti­maan läh­es ilmai­sista palveluista.

  5. Karin järkeilyssä on point­tin­sa, mut­ta hän uno­htaa, että Aka­van jäsenistä enem­mistö on julkisen sek­torin palveluksessa.

  6. Kyseessä on vaka­va ongel­ma pait­si Euroopan, myös maail­man­laa­juis­es­ti. Kehi­tys­maat kär­sivät todel­la tylyl­lä taval­la siitä, kuin­ka län­si­maat kup­paa­vat parhaim­mat opiske­li­jat lääkäreik­si ja insinööreik­si Euroop­paan ja Amerikkaan. Toki nämä myös lähet­tävät suuria sum­mia rahaa koti­maa­hansa mut­ta silti ilmiö syö maa­ta näi­den maid­en kehit­tymisen alta. Euroopas­sa työvoiman vapaa liikku­vu­us johtaa Oden esille nos­ta­maan ilmiöön, mikä näkyy nyt hyvin sairaan­hoita­jien kohdalla.

    Työvoiman vapaa liikku­vu­us on näin lahjoil­taan kaikkein heikoimpi­en sekä vähä­varaisimpi­en kannal­ta negati­ivi­nen asia. Olisiko mah­dol­lista ratkaista ongel­ma säätämäl­lä EU:n piiris­sä tahi kan­sain­välis­es­ti, että tois­es­ta maas­ta rekry­toidun koti­maalle mak­se­taan 10% työn­tek­i­jän brut­topalka­s­ta (siis työn­tek­i­jä mak­saisi näin about 9% enem­män työ­nan­ta­jalle)? Näin työn­tek­i­jän koulut­ta­neelle maalle mak­se­taan tähän investoiduista kus­tan­nuk­sista. Tämän tapaisia jär­jestelmiähän on jo käsit­tääk­seni urheilus­sa, kun kas­vat­ta­jaseu­roille mak­se­taan rahaa pelaa­jan siir­tyessä rahakkaisi­in sar­joi­hin. Mik­sei saman­ta­painen jär­jestelmä sovel­tu­isi mui­hinkin ammat­tei­hin? Utopisti­nen ehdo­tus kyl­lä, mut­ta ainakin näin nopeasti ajatel­tuna ratkaisu mon­een ongelmaan.

  7. En mis­sään nimessä vas­tus­ta ilmaista koulu­tus­ta, päin vastoin.

    Sen­si­jaan en ole samaa mieltä siitä, että sil­lä voitaisi­in perustel­la vaa­timuk­sia matal­ista palkoista, varsinkaaan matal­ista palkoista suh­teessa kansan­tuot­teeseen. Korkeam­paa vero­pro­gres­sio­ta korkeintaan.

  8. WEF:in uusin ver­tailu pitää aivovuo­toa myön­teisenä lähtö­maan kil­pailukyvyn kannal­ta. En tiedä mihin aja­tus perus­tuu, mut­ta ehkä siihen, että aiv­ot yleen­sä palaa­vat takaisin (kuten muuten suurin osa sairaan­hoita­jis­takin). Ulko­mail­la vietet­ty­jen vuosien takia aiv­ot ovat luul­tavasti tuot­tavam­mat kuin lähtiessään, eli ne ovat kas­va­neet korkoa ilman minkään­laista panos­tus­ta koti­maas­sa. Ja vaik­ka ne pysy­i­sivät ulko­mail­lakin, syn­tyy koti­maas­ta ulko­maille hyödylli­nen kon­tak­ti, joka luul­tavasti kohen­taa koti­maan kilpailukykyä.

    Tsekkaisin itse, mik­si WEF pitää brain drainia hyvänä, mut­ta selaimeni ei suos­tu aukaisemaan:
    http://www.gcr.weforum.org/
    Explore the Reportin eko­ja kap­palei­ta, jois­sa metodolo­gias­ta puhutaan.

    Suo­mi on muuten maail­man kymmenek­si paras aivovuotaja!

  9. Ilmais­es­ta koulu­tuk­ses­ta seu­raa se, että mon­et hakeu­tu­vat koulu­tuk­seen. Kun koulutet­tu­ja on paljon, palkat pysyvät pieninä.

    Jos palkko­ja työ­tais­teluil­la nos­te­taan merkit­tävästi, osa nyky­i­sistä diplo­mi-insinööreistä tipah­taa tuot­tavu­us­ra­jan ala­puolelle ja joutuu etsimään uut­ta työtä, joka ei vält­tämät­tä vas­taa koulu­tus­ta. Ihan siitä syys­tä, että koulutet­tu­ja on paljon.

    Itse näen aina punaista kun kuulen puhut­ta­van että joidenkin palkko­ja tulisi nos­taa, kos­ka… Palkko­jen tulee määräy­tyä kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan, jot­ta työ­markki­nat toimi­si­vat tehokkaasti. Tehokkaat työ­markki­nat tuot­taisi­vat isoim­man kokon­aishyö­dyn yhteiskun­nalle. Se, mikä osa kokon­aishyödys­tä jae­taan tulon­si­ir­toina tulisi olla poli­ti­ikan teon kohteena, eikä itse työmarkkinajärejestelmä.

    Tosin, täl­lä het­kel­lä kun työ­markki­na­jär­jestelmä ei monil­la aloil­la toi­mi alku­unkaan, myös itse jär­jestelmästä täy­tyy käy­dä poli­it­tista keskustelua.

  10. Kari sanoo:

    “korkeak­oulutet­tu­jen itse­murhat ovat yleisem­piä kuin muiden”

    Tarkoit­tanet Suomes­sa? Kan­sain­välis­es­tä tilanteesta en tiedä, mut­ta käsit­tääk­seni asia on kyl­lä tääl­lä päin­vas­toin. Lääkärit ovat suis­daalisem­pia kuin väestö keskimäärin, mut­ta muu­toin itse­murhat ovat enem­män alem­man sosi­aalilu­okan vitsaus. 

    Yritin KTL:n sivuil­ta löytää tähän valais­tus­ta, mut­ta en lyhyel­lä kat­sauk­sel­la onnis­tunut. Jos sin­ul­la on jotain lähde­ti­eto­ja, niin lait­taisitko tänne?

  11. Löysinkin itse, kun muistin tutkimus­prof­fa Jouko Lön­nqvistin. Eli tiivis­tet­tynä, työväestö tekee kaksinker­taisen määrän itse­murhia toim­i­henkilöi­hin ver­rat­tuna, tässä lähde, jos­sa on muu­takin mie­lenki­in­toista tietoa: 

    “http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=suo00029”

  12. Näin kar­va­hat­tu kom­men­toi­jana ylipäätään noi­hin palkkatasoihin,eikö niihin suo­raan myös vaiku­ta kysyn­nän ja tar­jon­nan laki. Talouden suh­dan­teen ja muut talouteen vaikut­ta­vat seikat. Itses­tään koulu­tus näin ollen ei yksin voi määrätä palkkatasoa.
    Täl­lä het­kel­lä esim. on paljon kor­jaus ja uud­is­rak­en­tamista. Ja samal­la on puutet­ta isom­mil­la paikkakun­nil­la käsi­työn ammat­ti­lai­sista, putkimiehistä sekä muista tämän alan ammat­ti­lai­sista. Näit­ten vähem­män koulu­tus­ta saanei­den palkat alkaa kyl­lä olla insinöörien palkkatasoa.
    Itse tein tuos­sa kevääl­lä saunare­mont­tia, ja esim. laa­tot­ta­jia, jos niitä ylipäätään sai — tun­tivelo­tuk­set pyöri siel­lä 30 euroa tunti.

  13. Tietääk­seni yksi­tyi­nen koulu­tus maail­mal­la on pääsään­töis­es­ti vähän samaa kuin yksi­tyi­nen ter­vey­den­hoito meil­lä, yhteiskun­ta mak­saa kuitenkin luokkaa 70% kustannuksista.

  14. Mika Musta­lahti on oike­as­sa niiltä osin kuin työ­markki­nat toimi­si­vat tehokkaasti. Jos­sakin USAs­sa ne toimi­vat parem­min, kun on suuret markki­nat ja liikku­mi­nen osaval­tios­ta toiseen työn perässä helpom­paa. Siel­läkin syn­tyy upon­nei­ta kus­tan­nuk­sia, kun asun­to­jen hin­nat rom­ah­ta­vat ja niin pois päin. 

    Tääl­lä ei vähän vähem­män koulute­tu­il­la oikein ole paikkaa minne lähteä, jos työ­paik­ka läh­tee alta. Lisäk­si suo­ma­lai­sista tavat­toman iso osa on töis­sä julkisel­la sek­to­ril­la, mis­sä palka­n­muo­dos­tus ei oikein ole markki­namekanis­min mukainen. 

    Suomes­ta on osin tietois­es­ti tehty insinööri­työn hal­patyö­maa. En sitä sinän­sä kri­ti­soi, vaan sitä jok­seenkin epäre­hellistä ver­tailua, jos­sa hoita­jien huonoa suh­teel­lista palkkaus­ta perustel­laan ver­taa­mal­la mai­hin, jois­sa tulo­erot ovat vielä suurem­mat hoita­jien tap­piok­si. Se perustelu ei pidä vet­tä lainkaan. 

    Sen­si­jaan on löy­det­tävis­sä mui­ta perustelu­ja, kuten uhkaa­va hoita­japu­la jne. Mut­ta nämä syyt eivät ole mitään oikeu­den­mukaisu­ussy­itä, eivätkä varsinkaan tasa-arvosy­itä. Niin kauan kuin asi­as­ta tehdään tasa-arvokysymys, on min­un rehellisyy­den nimis­sä san­ot­ta­va, että vas­tus­tan jyrkästi minkään­laisia myön­ny­tyk­siä Tehylle.

  15. IT-alan koulu­tu­s­paikko­ja lisät­ti­in paljon 90-luvun lop­ul­la, sat­sauk­set koulu­tuk­seen näkyvät nyt alan palkkata­sos­sa. Korkeak­oulutet­tu osaa­va ohjel­moi­ja ansait­see tyyp­il­lis­es­ti 2500€-3500€, keskipalkan ollessa use­an vuo­den työkoke­muk­sel­la n. 3000€/kk. Helsingis­sä hie­man enem­män, muual­la Suomes­sa hie­man vähem­män. Tun­nen usei­ta DI / MSc koulutet­tu­ja joiden palk­ka on alle 3000€/kk, itseni mukaan­lukien, ja saamme kuitenkin kil­pail­la pro­jek­teista eivätkä YT-neu­vot­te­lutkaan vierai­ta ole.

    Bri­tann­ian työ­paikko­ja ja palkkata­soa voi kat­sel­la hep­osti esimerkik­si tuol­ta: http://www.careerjet.co.uk/ IT-alan palkkata­so tun­tuu läh­es kaksinker­taiselta Suomeen ver­rat­tuna. Ainakin oman brut­topalkkani kaksinker­tais­taisin kevyesti.

  16. Osmo:
    “Karin järkeilyssä on point­tin­sa, mut­ta hän uno­htaa, että Aka­van jäsenistä enem­mistö on julkisen sek­torin palveluksessa.”

    Minus­ta ongel­mallista nykyti­lanteessa on se, että mon­et Akavalaiset eivät tee koulu­tus­taan vas­taavaa työtä ja se että koulu­tus­ta vas­taa­van työn rajal­lisen tar­jon­nan takia ural­laan hie­man sivu­un joutuneen on vaikea päästä takaisin “ura­put­keen” edes palka­s­ta hie­man jous­ta­mal­la, kos­ka yliopis­tok­oulute­tu­ista on yli­tar­jon­taa ja normi­palkat ovat valmi­ik­si jo niin mata­lal­la. Kos­ka korkeak­oulutet­tu­ja on niin paljon, työ­nan­ta­jat eivät juuri ala enää koulut­ta­maan ketään tehtäväspe­si­ifisti, vaan heti ensim­mäis­es­tä päivästä alka­en on tehtävä laskutet­tavaa / nor­maal­isuorit­teena kir­jau­tu­vaa työtä. Jos täl­laista täy­del­listä matchia tehtävään näh­den ei ole tar­jol­la, valite­taan työvoimapulaa. 

    Yliopis­to- / korkeak­ouluk­oulu­tuk­ses­ta on toki sivistyk­sel­listä ja yleistä hyö­tyä, mut­ta pitäisi olla niin että noin suuren henkilöko­htaisen ja val­tion sat­sauk­sen jäl­keen nyky­istä use­ampi pää­ty­isi tekemään koulu­tus­taan vas­taavaa työtä mielekkääl­lä palkalla. 

    Toki jotakin työtä on kaikille aka­teemisille, mut­ta kun esim. raken­nus­miehistä on niin kova pula, että heitä tulee Sveit­sistä asti, kan­nat­taisi mielum­min koulut­taa tääl­lä enem­män raken­nus­miehiä ja vaik­ka lin­ja-auton kul­jet­ta­jia kuin “rivi“akateemisia reserviin. 

    Koh­ta eläk­keelle jäävistä suurista ikälu­ok­ista aka­teemis­es­ti koulutet­tu­ja on vain ~10 %. Val­taosa olisi parem­pi kor­va­ta hei­dän työte­htävi­in­sä parhait­en sovel­tuvil­la AMK- tai ammat­ti­tutkin­non omaav­il­la henkilöil­lä kuin, yliopis­tok­oulute­tu­il­la samal­la tai huonom­mal­la pal­ka­lla. Kyl­lä yliopis­tok­oulutet­tukin “käytän­nön­töitä” tekee. Se ei ole ongel­ma. Ongel­ma on se, että laa­jamit­tainen yliopis­tok­oulut­ta­mi­nen “käytän­nön­töi­hin” syö voimavaro­ja laadukkaal­ta tutkimuk­selta ja henkilöko­htaisem­mal­ta opetuk­selta ja turhaut­taa ihmisiä.

  17. “Aivan hölmö on maa, joka koulut­taa kalli­isti työvoimaa tois­t­en käyttöön.”

    Pari sanaa ikälu­okkien välis­es­tä oikeudenmukaisuudesta.

    Me 80-luvul­la syn­tyneet olemme ehti­neet naut­tia ilmais­es­ta koulu­tuk­ses­ta ja opin­to­tu­ista. (Suun­nilleen opin­totuen suu­ruisen sum­man tosin saa myös makaa­mal­la sohval­la.) Olisiko kohtu­ullista, että 90-luvul­la syn­tyneet sit­ten jou­tu­isi­vat mak­samaan, saa­mat­ta kuitenkaan suurem­paa palkkaa kuin kasikymp­piläiset? Kek­sitkö jonkin hyvän keinon tämän kompensoimiseksi?

  18. “Karin järkeilyssä on point­tin­sa, mut­ta hän uno­htaa, että Aka­van jäsenistä enem­mistö on julkisen sek­torin palveluksessa.”

    No mah­taako tuo nyt lop­ul­takaan muut­taa mitään? Kyl­lä kai se työn tuot­tavu­us kuitenkin on korkeampi, jos koulu­tus on parem­pi, eli esimerkik­si ihmishenkiä säästyy, kun sairaala­henkilökun­nan koulu­tus on asian­mukaista. En minä oikein näe koulu­tuk­sen suh­teen koko yhteiskun­nan hyö­dyn kannal­ta eroa siinä, mak­se­taanko ne palkat suo­raan yksi­ty­is­ten henkilöi­den pus­sista vai vero­jen kaut­ta. Vai muut­tuisiko tilanne toisek­si, jos koko julki­nen sek­tori yksi­ty­is­tet­täisi­in, sil­loin­han kukaan ei olisi julkisen sek­torin palveluksessa?

    Tässähän on tietysti epä­suo­rasti oletet­tu, että korkeam­min koulutet­tu­jen työn tuot­tavu­us on korkeampi. Tämähän ei var­maankaan kaikissa tapauk­sis­sa pidä paikkaansa, mut­ta sil­loin pitäisi pohtia sitäkin, kan­nat­taako niitä ihmisiä sit­ten niin kovasti “korkeak­oulut­taa”, jollei siitä ole mitään eri­ty­istä hyötyä.
    Tietenkin voidaan kysyä, onko oikeu­den­mukaista, että val­tio mak­saa ensin koulu­tuk­sen, jos­ta sit­ten yksit­täiset henkilöt hyö­tyvät vielä korkeam­man palkan muo­dos­sa. Mut­ta eikö täl­laiset tulon­jakokysymyk­set olisi järkeväm­pää hoitaa esim. vero­tuk­sen avul­la (jos tulo­ero­ja siis halu­taan tasata)? 

    Vai onko tarkoi­tus, että suosi­taan mielum­min toim­intaa, jos­sa korkea tulota­so han­ki­taan muun kuin korkeak­oulu­tuk­sen avul­la (eli tämä koulutk­sen han­kkimis­es­ta joudu­taan mak­samaan “veroa”, jota ei-koulut­tau­tuneet eivät mak­sa, vaik­ka tien­aisi­vatkin saman verran)?

  19. “Koulu­tus on Suomes­sa ilmaista.”

    Ei se ilmaista ole. Koulu­tus mak­saa yksilölle menete­tyn ajan muo­dos­sa tavat­tomasti. Jos ammat­ti­taitoisek­si putkimiehek­si valmis­tuu kahdessa vuodessa ja mais­terik­si kuudessa, on siinä kus­tan­nus­ta syn­tynyt neljä vuot­ta. Kaiken lisäk­si neljä opin­toi­hin käytet­tyä ylimääräistä vuot­ta ajoit­tuvat siihen ajanko­htaan, kun ihmis­ten olisi hyvä men­nä töi­hin, muo­dostaa per­he ja lisääntyä.

  20. On se kuitenkin paljon ilmaisem­paa kuin niis­sä mais­sa, joi­hin koulute­tut mielel­lään ver­taa­vat omia palkko­jaan. Tiedemies taitaa kyl­lä olla oike­as­sa, että pro­gres­si­ivi­nen vero­tus riit­tää edun takaisin­mak­su­un. Se on parem­pi jo sik­si, että jos koulutet­tu­jen työ olisi ali­hin­noitel­tua, heitä käytet­täisi­in töi­hin, joi­ta muutkin voisi­vat tehdä.

  21. “On se kuitenkin paljon ilmaisem­paa kuin niis­sä mais­sa, joi­hin koulute­tut mielel­lään ver­taa­vat omia palkkojaan.”

    Samal­la kan­nat­taa ver­tail­la myös koulu­tuk­sen sisältöä. Ainakin mutu­tun­tu­mal­ta suo­ma­lainen yliopis­to-opiske­li­ja pak­er­taa varsin laa­jan tutkin­non ver­rat­tuna anglosak­siseen tai kes­ki-euroop­palaiseen kol­le­gaansa. Meil­lä käytän­nössä kaik­ki yliopis­tos­ta valmis­tuneet ovat mais­tere­i­ta ja kan­de­ja ei juurikaan työelämässä näy.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.