Koulutettujen palkat ja lukukausimaksut

Nimimerkki ”Tiedemies” huomautti aiemmassa keskustelussa, että esimerkiksi insinöörien palkat ovat Suomessa vielä enemmän kuopassa lontoolaisiin palkkoihin verrattuna kuin sairaanhoitajien.  Asiaan liittyy laajempi ongelma.

Koulutus on Suomessa ilmaista. Siitä itseasiassa jopa maksetaan opiskelijalle opintotukena Monissa muissa maissa opiskelusta on joutunut maksamaan lukukausimaksuina kymmeniä tuhansia euroja. On ymmärrettävää, että tuon investoinnin vastapainona palkan on oltava vastaavasti parempi.

Jos korkeasti koulutettujen keskuudessa, muidenkin kuin liikennelentäjien, yleistyy vaatimus saada ilmaisen koulutuksen jälkeen samaa palkkaa kuin muissa maissa kalliisti koulutetut saavat, vie se pohjaa sekä lukukaisimaksuttomuudelta että opintotuelta.  Näin käy myös, jos eurooppalaiset työmarkkinat alkavat todella toimia rajattomina. Aivan hölmö on maa, joka kouluttaa kalliisti työvoimaa toisten käyttöön.

22 vastausta artikkeliin “Koulutettujen palkat ja lukukausimaksut”

  1. Muutama näkökulma. Suomessa valtio maksaa ihmisten koulutuksen. Tähän on useita syitä, kuten tasa-arvo (kaikilla yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta on mahdollisuus opiskeluun), yleinen hyvinvoinnin lisääntyminen (voidaan katsoa, että sivistystason nousu lisää esim. ihmisten elämän laatua ja vaikkapa demokratian toimintaedellytyksiä).

    Edellä mainituista hyödyistä voidaan olla montaa mieltä: korkeakoulutettujen itsemurhat ovat yleisempiä kuin muiden, korkeakouluihin päätyvät nykytilanteessakin lähinnä korkeakoulutettujen lapset, jne. Kuitenkin on olemassa vielä yksi tekijä, joka tukee ilmaisen koulutuksen järjestämistä: se on valtiontalouden kannalta kannattava investointi (vai onko? En ole nähnyt laskelmia. Paljonko on insinöörin takaisinmaksuaika?).

    Voidaan nähdä, että korkeasti koulutettujen ihmisten palkat (ja työn tuottavuus) on korkeampi kuin matalamman koulutustason ihmisillä. Tämä tarkoittaa sitä, että valtion verotulot ovat myös suuremmat. Jos palkkaerot ovat pienet, herää kysymys, onko valtion järkevää kouluttaa ihmisiä. Mitä se valtiota kiinnostaa kouluttaa ihmistä insinööriksi (7 vuotta), jos putkimies (3 vuotta) maksaa yhtä paljon veroja?

    Toinen näkökulma on se, että mikäli nämä ”ilmaiseksi” (kyllä siinä opintojen aikana jää aika monta euroa tienaamatta, ei sitä opintotuki paikkaa – siksi lainausmerkit) kouluttautuneiden ihmisten palkat eivät ole kilpailukykyisiä, saattavat he muuttaa jonnekin toisaalle, mikä tietenkin on tuhoisaa kansantaloudelle.

    En siis voi yhtyä näkemykseesi siitä, että koulutuksen maksuttomuuden peruste häviäisi, mikäli palkat ovat korkeat. Pikemminkin päinvastoin: koulutettujen korkeat palkat pikemminkin perustelevat ilmaisen koulutuksen järjestämistä (erityisesti suomalaisissa oloissa, joissa progressiivinen verotus pitää huolen siitä, että kovista palkoista on valtiolle erittäin suuri hyöty).

  2. Minua ei lainkaan haittaisi, jos koulutuksen hinta maksettaisiin alemman nettopalkan muodossa. Valtion vuoden 2008 budjetissa opetusministeriön menot ovat noin 6.9 miljardia. Tämän verran siis maksaa suomalaisten kouluttaminen, karkeastiottaen, vuodessa. Yleissivistävän koulutuksen osuus on tästä hieman vajaa 2.1 miljardia.

    Tuloveron määräksi on arvioitu n. 14 miljardia. Jos vaikkapa kaikki lukionjälkeinen koulutus jätettäisiin kouluttautuvien itsensä maksettavaksi, niin leikkimällä, että kaikki se 4.8 miljardia (edellä annettujen lukujen erotus) menee siihen, voitaisiin tuloveroista pudottaa heti kolmannes.

    Kuulostaa ensialkuun isolta määrältä, mutta mietitään tarkemmin: Tuloverosta lähtee kolmannes. Ja leikitään, että kuntien budjetissa lovi on samaa tasoa, eli kolmannes tuloverosta lähtee. Tällöin veroprosentti 30 putoaa 20:ksi.

    Oletetaan, että insinööri tienaa 40 000 euroa (brutto) vuodessa. Käteen jää siis 4000 euroa enemmän, eli 333 euroa kuussa. Huomatkaa: Tämä on vähemmän, mitä sairaanhoitajat saisivat jo nyt.

    Luvut ovat (budjettilukuja lukuunottamatta) hatusta vedettyjä. Mutta eivät täysin epärealistisia.

  3. Karin kommentti on mielestäni validi. Erityisesti yksityisellä sektorilla korkeammat palkat tarkoittavat lisää tuloja valtiolle. Rahat eivät tule mistään ”yhteisestä pussista”, aivan kuten aiemmin mainittiin paperityöläisten kohdalla. Vienti-intensiivisen teknologiateollisuuden kohdalla tilanne on ihan sama kuin siellä. Palkkasumman kasvattaminen on kotiin päin, ceteris paribus.

  4. Kuvitellaan, että maksullinen koulutus maksaisi 4,8 miljardia. Putkesta tulee vuodessa ulos 50 000 henkeä. Keskimäärin heillä olisi silloin takanaan 100 000 euron lukukausimaksut, toisilla vähemmän ja toisilla selvästi enemmän. Korkeakoulun suorittaneilla varmaankin 150 000 euroa keskimäärin. Veroja voitaisiin alentaa tällä summalla, joten elinkaaren aikana jokainen pääsisi suunnilleen omilleen, tietysti. Paitsi jos tuollaiset maksut karsisivat opiskelijoita niin, että hyvin koulutettuja olisi vähemmän ja sitä jaettavaa aikanaan myös vähemmän.

    Kannattavinta kuitenkin on ottaa ilmainen koulutus Suomesta, mennä töihin maahan, jossa koulutus on maksullista, palkat korkeat ja verot matalat ja tulla vanhainkoti-iässä taas Suomeen nauttimaan lähes ilmaisista palveluista.

  5. Kyseessä on vakava ongelma paitsi Euroopan, myös maailmanlaajuisesti. Kehitysmaat kärsivät todella tylyllä tavalla siitä, kuinka länsimaat kuppaavat parhaimmat opiskelijat lääkäreiksi ja insinööreiksi Eurooppaan ja Amerikkaan. Toki nämä myös lähettävät suuria summia rahaa kotimaahansa mutta silti ilmiö syö maata näiden maiden kehittymisen alta. Euroopassa työvoiman vapaa liikkuvuus johtaa Oden esille nostamaan ilmiöön, mikä näkyy nyt hyvin sairaanhoitajien kohdalla.

    Työvoiman vapaa liikkuvuus on näin lahjoiltaan kaikkein heikoimpien sekä vähävaraisimpien kannalta negatiivinen asia. Olisiko mahdollista ratkaista ongelma säätämällä EU:n piirissä tahi kansainvälisesti, että toisesta maasta rekrytoidun kotimaalle maksetaan 10% työntekijän bruttopalkasta (siis työntekijä maksaisi näin about 9% enemmän työnantajalle)? Näin työntekijän kouluttaneelle maalle maksetaan tähän investoiduista kustannuksista. Tämän tapaisia järjestelmiähän on jo käsittääkseni urheilussa, kun kasvattajaseuroille maksetaan rahaa pelaajan siirtyessä rahakkaisiin sarjoihin. Miksei samantapainen järjestelmä soveltuisi muihinkin ammatteihin? Utopistinen ehdotus kyllä, mutta ainakin näin nopeasti ajateltuna ratkaisu moneen ongelmaan.

  6. En missään nimessä vastusta ilmaista koulutusta, päin vastoin.

    Sensijaan en ole samaa mieltä siitä, että sillä voitaisiin perustella vaatimuksia matalista palkoista, varsinkaaan matalista palkoista suhteessa kansantuotteeseen. Korkeampaa veroprogressiota korkeintaan.

  7. WEF:in uusin vertailu pitää aivovuotoa myönteisenä lähtömaan kilpailukyvyn kannalta. En tiedä mihin ajatus perustuu, mutta ehkä siihen, että aivot yleensä palaavat takaisin (kuten muuten suurin osa sairaanhoitajistakin). Ulkomailla vietettyjen vuosien takia aivot ovat luultavasti tuottavammat kuin lähtiessään, eli ne ovat kasvaneet korkoa ilman minkäänlaista panostusta kotimaassa. Ja vaikka ne pysyisivät ulkomaillakin, syntyy kotimaasta ulkomaille hyödyllinen kontakti, joka luultavasti kohentaa kotimaan kilpailukykyä.

    Tsekkaisin itse, miksi WEF pitää brain drainia hyvänä, mutta selaimeni ei suostu aukaisemaan:
    http://www.gcr.weforum.org/
    Explore the Reportin ekoja kappaleita, joissa metodologiasta puhutaan.

    Suomi on muuten maailman kymmeneksi paras aivovuotaja!

  8. Ilmaisesta koulutuksesta seuraa se, että monet hakeutuvat koulutukseen. Kun koulutettuja on paljon, palkat pysyvät pieninä.

    Jos palkkoja työtaisteluilla nostetaan merkittävästi, osa nykyisistä diplomi-insinööreistä tipahtaa tuottavuusrajan alapuolelle ja joutuu etsimään uutta työtä, joka ei välttämättä vastaa koulutusta. Ihan siitä syystä, että koulutettuja on paljon.

    Itse näen aina punaista kun kuulen puhuttavan että joidenkin palkkoja tulisi nostaa, koska… Palkkojen tulee määräytyä kysynnän ja tarjonnan mukaan, jotta työmarkkinat toimisivat tehokkaasti. Tehokkaat työmarkkinat tuottaisivat isoimman kokonaishyödyn yhteiskunnalle. Se, mikä osa kokonaishyödystä jaetaan tulonsiirtoina tulisi olla politiikan teon kohteena, eikä itse työmarkkinajärejestelmä.

    Tosin, tällä hetkellä kun työmarkkinajärjestelmä ei monilla aloilla toimi alkuunkaan, myös itse järjestelmästä täytyy käydä poliittista keskustelua.

  9. Kari sanoo:

    ”korkeakoulutettujen itsemurhat ovat yleisempiä kuin muiden”

    Tarkoittanet Suomessa? Kansainvälisestä tilanteesta en tiedä, mutta käsittääkseni asia on kyllä täällä päinvastoin. Lääkärit ovat suisdaalisempia kuin väestö keskimäärin, mutta muutoin itsemurhat ovat enemmän alemman sosiaaliluokan vitsaus.

    Yritin KTL:n sivuilta löytää tähän valaistusta, mutta en lyhyellä katsauksella onnistunut. Jos sinulla on jotain lähdetietoja, niin laittaisitko tänne?

  10. Löysinkin itse, kun muistin tutkimusproffa Jouko Lönnqvistin. Eli tiivistettynä, työväestö tekee kaksinkertaisen määrän itsemurhia toimihenkilöihin verrattuna, tässä lähde, jossa on muutakin mielenkiintoista tietoa:

    ”http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=suo00029”

  11. Näin karvahattu kommentoijana ylipäätään noihin palkkatasoihin,eikö niihin suoraan myös vaikuta kysynnän ja tarjonnan laki. Talouden suhdanteen ja muut talouteen vaikuttavat seikat. Itsestään koulutus näin ollen ei yksin voi määrätä palkkatasoa.
    Tällä hetkellä esim. on paljon korjaus ja uudisrakentamista. Ja samalla on puutetta isommilla paikkakunnilla käsityön ammattilaisista, putkimiehistä sekä muista tämän alan ammattilaisista. Näitten vähemmän koulutusta saaneiden palkat alkaa kyllä olla insinöörien palkkatasoa.
    Itse tein tuossa keväällä saunaremonttia, ja esim. laatottajia, jos niitä ylipäätään sai – tuntivelotukset pyöri siellä 30 euroa tunti.

  12. Tietääkseni yksityinen koulutus maailmalla on pääsääntöisesti vähän samaa kuin yksityinen terveydenhoito meillä, yhteiskunta maksaa kuitenkin luokkaa 70% kustannuksista.

  13. Mika Mustalahti on oikeassa niiltä osin kuin työmarkkinat toimisivat tehokkaasti. Jossakin USAssa ne toimivat paremmin, kun on suuret markkinat ja liikkuminen osavaltiosta toiseen työn perässä helpompaa. Sielläkin syntyy uponneita kustannuksia, kun asuntojen hinnat romahtavat ja niin pois päin.

    Täällä ei vähän vähemmän koulutetuilla oikein ole paikkaa minne lähteä, jos työpaikka lähtee alta. Lisäksi suomalaisista tavattoman iso osa on töissä julkisella sektorilla, missä palkanmuodostus ei oikein ole markkinamekanismin mukainen.

    Suomesta on osin tietoisesti tehty insinöörityön halpatyömaa. En sitä sinänsä kritisoi, vaan sitä jokseenkin epärehellistä vertailua, jossa hoitajien huonoa suhteellista palkkausta perustellaan vertaamalla maihin, joissa tuloerot ovat vielä suuremmat hoitajien tappioksi. Se perustelu ei pidä vettä lainkaan.

    Sensijaan on löydettävissä muita perusteluja, kuten uhkaava hoitajapula jne. Mutta nämä syyt eivät ole mitään oikeudenmukaisuussyitä, eivätkä varsinkaan tasa-arvosyitä. Niin kauan kuin asiasta tehdään tasa-arvokysymys, on minun rehellisyyden nimissä sanottava, että vastustan jyrkästi minkäänlaisia myönnytyksiä Tehylle.

  14. IT-alan koulutuspaikkoja lisättiin paljon 90-luvun lopulla, satsaukset koulutukseen näkyvät nyt alan palkkatasossa. Korkeakoulutettu osaava ohjelmoija ansaitsee tyypillisesti 2500€-3500€, keskipalkan ollessa usean vuoden työkokemuksella n. 3000€/kk. Helsingissä hieman enemmän, muualla Suomessa hieman vähemmän. Tunnen useita DI / MSc koulutettuja joiden palkka on alle 3000€/kk, itseni mukaanlukien, ja saamme kuitenkin kilpailla projekteista eivätkä YT-neuvottelutkaan vieraita ole.

    Britannian työpaikkoja ja palkkatasoa voi katsella heposti esimerkiksi tuolta: http://www.careerjet.co.uk/ IT-alan palkkataso tuntuu lähes kaksinkertaiselta Suomeen verrattuna. Ainakin oman bruttopalkkani kaksinkertaistaisin kevyesti.

  15. Osmo:
    ”Karin järkeilyssä on pointtinsa, mutta hän unohtaa, että Akavan jäsenistä enemmistö on julkisen sektorin palveluksessa.”

    Minusta ongelmallista nykytilanteessa on se, että monet Akavalaiset eivät tee koulutustaan vastaavaa työtä ja se että koulutusta vastaavan työn rajallisen tarjonnan takia urallaan hieman sivuun joutuneen on vaikea päästä takaisin ”uraputkeen” edes palkasta hieman joustamalla, koska yliopistokoulutetuista on ylitarjontaa ja normipalkat ovat valmiiksi jo niin matalalla. Koska korkeakoulutettuja on niin paljon, työnantajat eivät juuri ala enää kouluttamaan ketään tehtäväspesiifisti, vaan heti ensimmäisestä päivästä alkaen on tehtävä laskutettavaa / normaalisuoritteena kirjautuvaa työtä. Jos tällaista täydellistä matchia tehtävään nähden ei ole tarjolla, valitetaan työvoimapulaa.

    Yliopisto- / korkeakoulukoulutuksesta on toki sivistyksellistä ja yleistä hyötyä, mutta pitäisi olla niin että noin suuren henkilökohtaisen ja valtion satsauksen jälkeen nykyistä useampi päätyisi tekemään koulutustaan vastaavaa työtä mielekkäällä palkalla.

    Toki jotakin työtä on kaikille akateemisille, mutta kun esim. rakennusmiehistä on niin kova pula, että heitä tulee Sveitsistä asti, kannattaisi mielummin kouluttaa täällä enemmän rakennusmiehiä ja vaikka linja-auton kuljettajia kuin ”rivi”akateemisia reserviin.

    Kohta eläkkeelle jäävistä suurista ikäluokista akateemisesti koulutettuja on vain ~10 %. Valtaosa olisi parempi korvata heidän työtehtäviinsä parhaiten soveltuvilla AMK- tai ammattitutkinnon omaavilla henkilöillä kuin, yliopistokoulutetuilla samalla tai huonommalla palkalla. Kyllä yliopistokoulutettukin ”käytännöntöitä” tekee. Se ei ole ongelma. Ongelma on se, että laajamittainen yliopistokouluttaminen ”käytännöntöihin” syö voimavaroja laadukkaalta tutkimukselta ja henkilökohtaisemmalta opetukselta ja turhauttaa ihmisiä.

  16. ”Aivan hölmö on maa, joka kouluttaa kalliisti työvoimaa toisten käyttöön.”

    Pari sanaa ikäluokkien välisestä oikeudenmukaisuudesta.

    Me 80-luvulla syntyneet olemme ehtineet nauttia ilmaisesta koulutuksesta ja opintotuista. (Suunnilleen opintotuen suuruisen summan tosin saa myös makaamalla sohvalla.) Olisiko kohtuullista, että 90-luvulla syntyneet sitten joutuisivat maksamaan, saamatta kuitenkaan suurempaa palkkaa kuin kasikymppiläiset? Keksitkö jonkin hyvän keinon tämän kompensoimiseksi?

  17. “Karin järkeilyssä on pointtinsa, mutta hän unohtaa, että Akavan jäsenistä enemmistö on julkisen sektorin palveluksessa.”

    No mahtaako tuo nyt lopultakaan muuttaa mitään? Kyllä kai se työn tuottavuus kuitenkin on korkeampi, jos koulutus on parempi, eli esimerkiksi ihmishenkiä säästyy, kun sairaalahenkilökunnan koulutus on asianmukaista. En minä oikein näe koulutuksen suhteen koko yhteiskunnan hyödyn kannalta eroa siinä, maksetaanko ne palkat suoraan yksityisten henkilöiden pussista vai verojen kautta. Vai muuttuisiko tilanne toiseksi, jos koko julkinen sektori yksityistettäisiin, silloinhan kukaan ei olisi julkisen sektorin palveluksessa?

    Tässähän on tietysti epäsuorasti oletettu, että korkeammin koulutettujen työn tuottavuus on korkeampi. Tämähän ei varmaankaan kaikissa tapauksissa pidä paikkaansa, mutta silloin pitäisi pohtia sitäkin, kannattaako niitä ihmisiä sitten niin kovasti ”korkeakouluttaa”, jollei siitä ole mitään erityistä hyötyä.
    Tietenkin voidaan kysyä, onko oikeudenmukaista, että valtio maksaa ensin koulutuksen, josta sitten yksittäiset henkilöt hyötyvät vielä korkeamman palkan muodossa. Mutta eikö tällaiset tulonjakokysymykset olisi järkevämpää hoitaa esim. verotuksen avulla (jos tuloeroja siis halutaan tasata)?

    Vai onko tarkoitus, että suositaan mielummin toimintaa, jossa korkea tulotaso hankitaan muun kuin korkeakoulutuksen avulla (eli tämä koulutksen hankkimisesta joudutaan maksamaan ”veroa”, jota ei-kouluttautuneet eivät maksa, vaikka tienaisivatkin saman verran)?

  18. ”Koulutus on Suomessa ilmaista.”

    Ei se ilmaista ole. Koulutus maksaa yksilölle menetetyn ajan muodossa tavattomasti. Jos ammattitaitoiseksi putkimieheksi valmistuu kahdessa vuodessa ja maisteriksi kuudessa, on siinä kustannusta syntynyt neljä vuotta. Kaiken lisäksi neljä opintoihin käytettyä ylimääräistä vuotta ajoittuvat siihen ajankohtaan, kun ihmisten olisi hyvä mennä töihin, muodostaa perhe ja lisääntyä.

  19. On se kuitenkin paljon ilmaisempaa kuin niissä maissa, joihin koulutetut mielellään vertaavat omia palkkojaan. Tiedemies taitaa kyllä olla oikeassa, että progressiivinen verotus riittää edun takaisinmaksuun. Se on parempi jo siksi, että jos koulutettujen työ olisi alihinnoiteltua, heitä käytettäisiin töihin, joita muutkin voisivat tehdä.

  20. ”On se kuitenkin paljon ilmaisempaa kuin niissä maissa, joihin koulutetut mielellään vertaavat omia palkkojaan.”

    Samalla kannattaa vertailla myös koulutuksen sisältöä. Ainakin mututuntumalta suomalainen yliopisto-opiskelija pakertaa varsin laajan tutkinnon verrattuna anglosaksiseen tai keski-eurooppalaiseen kollegaansa. Meillä käytännössä kaikki yliopistosta valmistuneet ovat maistereita ja kandeja ei juurikaan työelämässä näy.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.