Pitäisikö verotietojen julkisuutta lisätä, vähentä vai pitää ennallaan?

Kun nyt julk­istin viimevi­ikkoisen vas­tauk­seni HS-raadin kysymyk­seen, julk­istan tämänkin. Tästä tuskin syn­tyy yhtä suur­ta keskustelua kuin älykkyys­tutkimuk­sista. Joku ihmetteli sen­suroimas­sani viestis­sä, mik­si olen niin kiin­nos­tunut älykkyys­tutkimu­jk­sista. En ole. HS-raati vaan sat­tui kysymään asiaa.

4) En ota kantaa

Nykyi­nen vero­tuk­sen julk­isu­us on peräisin ajal­ta, jol­loin kun­nan vero­lau­takun­nat tekivät vero­tuk­sen hark­in­tavero­tuk­se­na. Jot­ta tähän ei liit­tynyt väärinkäytök­siä, nuo vero­tus­päätök­set pidet­ti­in julk­isi­na. Tämä perustelu on vähän aikansa elänyt.

Jokin epä­suh­ta on verotet­tavien tulo­jen täy­del­lisessä julk­isu­udessa (vaik­ka lehti ei niitä julka­isikaan, saan ne vira­nomaisil­ta) ja pankkisalaisu­u­den yliko­ros­tuk­sel­la, jol­loin taas rikok­sel­la saadut tulot voi pitää salas­sa pait­si julk­isu­udelta, myös vira­nomaisil­ta. Poli­isi saa pankkisalaisu­u­den auki todis­tei­ta varten vas­ta kun se tietää, ketä rikok­ses­ta pitää epäil­lä, mut­ta ei saa käyt­tää pankki­ti­eto­jen seu­ran­taa sen selvit­tämisek­si, kuka rikok­sen teki.

Täl­lä ker­taa olen sitä mieltä, että poli­itikko­jen tulot saa­vatkin olla julk­isia, mut­ta en ymmär­rä, mik­si yksi­ty­isyy­den suo­ja pois­tuu, jos tekee vaikka­pa jotain sankarillista.

Veroti­eto­jen julk­isu­u­teen liit­tyy paljon ongelmia. Jos Suomes­sa olisi Ital­ian tapaan lap­sikaap­pauk­sia, varakku­u­den julk­ist­a­mi­nen olisi jopa ris­ki. Edelleen, jos ilmi­an­nat rikol­lisen saadak­sesi ilmiantopalkkion, ei ole mitenkään tur­val­lisu­ut­tasi lisäävä seik­ka, että tuo rikolli­nen tai hänen kaverin­sa näkee seu­raa­van vuo­den verotiedoista, kuka sen ilmi­an­non teki.

 

5 vastausta artikkeliin “Pitäisikö verotietojen julkisuutta lisätä, vähentä vai pitää ennallaan?”

  1. Kateut­ta taitaapi olla kiin­nos­tuneisu­us niin palk­ka- kuin veroti­eto­jakin kohtaan…

  2. Ei veroti­etoi­hin liittyvää.…

    Mik­si et ole kiin­nos­tunut älykkyys­tutkimuk­sista? Olisiko siinä jotain väärää, hävet­tävää ja varsinkin “poli­it­tis­es­ti epäkorrektia”?

    Fik­su ihmi­nen on kaikesta kiin­nos­tunut, vaik­ka sitä ei jokin HS-raati edes kysyisi. 

    (ei tarvii julka­ista, mut­ta kysyn­pähän vain)

  3. Yksi hyvä puoli veroti­eto­jen julk­isu­ud­es­ta nähdään tapaus-For­tu­min kohdal­la. Kansan on hyvä jälleen huo­ma­ta, kuin­ka vääristynyt kil­pailu­asetel­ma ener­giasek­torin kohdal­la on, ja että hal­li­tuk­semme ovat tehneet kovin vähän asian kun­toon­saat­tamisek­si. For­tu­min johta­jia itseään en tästä suurem­min syyllistä.

  4. Elm­slie

    “Yksi hyvä puoli veroti­eto­jen julk­isu­ud­es­ta nähdään tapaus-For­tu­min kohdal­la. Kansan on hyvä jälleen huo­ma­ta, kuin­ka vääristynyt kil­pailu­asetel­ma ener­giasek­torin kohdal­la on, ja että hal­li­tuk­semme ovat tehneet kovin vähän asian kuntoonsaattamiseksi.” 

    Pohjo­is­mais­sa on maail­man halvimpi­in kuu­lu­va sähkö. Hal­pa ener­gia oli Pohjo­is­maid­en teol­lis­tamisen eräs kul­makivi. Se mah­dol­lis­tet­ti­in aikanaan tarkoituk­sen­mukaisel­la val­tio­jo­htoisel­la voit­toatavoit­tem­at­toma­l­la keskitetyl­lä suuren volyymin ener­giatuotan­to­jär­jeste­lyl­lä, jos­sa teol­lisu­usyri­tyk­set sai­vat ener­giaa omakus­tan­nush­in­taan ja sen avul­la reilua käyt­tökatet­ta bulkki­tuotan­nos­ta. Tuon kat­teen avul­la voiti­in sit­ten tehdä laa­jen­nus­in­vestoin­te­ja, palkata teol­lisu­u­teen lisää työn­tek­i­jöitä ja nos­taa teol­lisu­u­den jalostusastetta. 

    Nykyi­nen teol­lisu­us­poli­ti­ik­ka ei enää lähde siitä, että hal­val­la ener­gial­la sub­ven­toidaan mata­lan jalostusas­teen tuotan­toa, vaan siitä että kukin (ex) val­tiony­htiökin mak­si­moi osakey­htiölain mukaises­ti omaa voit­toaan. Tämä ei sinän­sä ole veron­mak­sa­jalle ongel­ma, kos­ka val­tiony­htiöi­denkin mak­samat verot ja osin­got pienen­tävät veronkeräämisen tarvet­ta muil­ta veron­mak­sajil­ta. For­tu­min johto toki hyö­tyy sen men­estyk­ses­tä, mut­ta omis­ta­jat dekadikau­pal­la enemmän. 

    Ener­gia-alal­la men­estys ei ole kupla, vaan se on strategisesti
    hyvin keskeinen toimi­ala. Voitol­lisu­us perus­toimin­nas­sa on hyvin tärkeää, kos­ka se mah­dol­lis­taa uusien tekni­ikoi­hin / markki­na-alueisi­in investoimisen öljykau­den jälkeis­ten rak­en­tei­den löytämisek­si, rak­en­tamisek­si ja kehit­tämisek­si. Uuden kehittäminen/ostaminen on aina riskip­i­toista, mut­ta hyö­ty­po­ten­ti­aali varsinkin ener­gia-alal­la on suunnaton.

    Ener­gia-alan pakot­ta­mi­nen uhrautu­maan muiden alo­jen hyväk­si omakus­tan­nus­bulkin tuot­ta­jak­si olisi tässä maail­man tilanteessa lyhyt­näköistä poli­ti­ikkaa, kos­ka ener­gia-ala itsessään on globaal­isti strate­gis­es­ti hyvin keskeinen toimi­ala ja pohjo­is­mainen sähkö­markki­na­jär­jestelmä globaali edelläkävijä.

    Tuol­lainen sään­te­lyvirhe tehti­in tele­op­er­aat­to­ri­alalle vuosi­tuhan­nen vai­h­teen jäl­keen, jol­loin Suomes­ta puhut­ti­in tele­vi­estin­nän tule­vaisu­us­sim­u­laat­to­ri­na muille maille. Lain­säädän­nön pakot­ta­mal­la hin­taru­uvil­la painet­ti­in käyt­tökat­teet alas, tuoteke­hi­tyk­seen ja investoin­tei­hin tarvit­ta­vat resurssit menetet­ti­in ja tuoteke­hi­tys- sekä asi­akas­palvelu­poruk­ka heit­et­ti­in pihalle. Olisi voitu edel­läkävi­jäase­mas­sa rak­en­taa toimi­alan rak­en­tei­ta ja tule­vaisu­ut­ta, kehit­tää uut­ta ja ansai­ta paljon rahaa ja vero­tu­lo­ja, mut­ta lain­säätäjä halusi mielum­min pakot­taa hin­tasään­te­lyl­lä hal­paan bulkki­in ja edis­tyk­sen lamaan­tu­miseen puolek­si vuosikymmenek­si. Tätä samaa virhet­tä ei kan­na­ta tehdä energia-alalla.

    Men­estyvil­lä toimi­aloil­la täy­ty­isi osa­ta mitoit­taa mak­se­tut johdon palkat sen suu­ruisik­si, ettei aiheutet­taisi kateuspo­h­jaisia koko toimi­alaa vahin­goit­tavia hallinnol­lisia toimen­piteitä. Suo­ma­laisel­la (diplomi-)insinöörillä on Län­si-Euroopan pienin palk­ka ja voisi ajatel­la, että olisi reilumpaa nos­taa men­estyk­sen eri tekni­ikan aloil­la tosi­asial­lis­es­ti aikaansaa­neen insinööri­porukan palkko­ja kuin pelkän johdon palkko­ja, vaik­ka johto olisikin ymmärtänyt olla anta­mat­ta kenkää kaikelle tuoteke­hi­tys ja asiakaspalveluväelle. 

    Kun erikoisosaa­jien palkat saataisi­in lähem­mäk­si euroop­palaista tasoa ker­ty­isi vero­jakin enem­män ja ainakaan köy­hyys­ra­jan ala­puolel­la sin­nit­tele­vien raho­ja ei olisi enää vält­tämätön­tä kerätä kun­tien kas­saan. Täl­löin työt­tömil­läkin olisi varaa vas­taan­ot­taa pieni­palkkaista työtä eikä verora­ho­ja tarvit­sisi tuh­la­ta työt­tömyysko­r­vausten mak­su­un, vaan voitaisi­in nos­taa val­tion virkami­esten ja poli­itikko­jen palkko­ja niin, että hei­dän ei tarvit­sisi miet­tiä ran­gais­tuk­sia palkko­jen­sa mak­sajille, vaan he voisi­vat onnel­lisin mielin aut­taa maan­miehiään pär­jäämään tässä haas­tavas­sa globaalis­sa kilpailutaloudessa.

  5. Tääl­lä toisel­la puolel­la hom­ma on siinä mielessä selvä, että kukaan ei halua neu­vot­te­lu­ti­lanteessa toisen tietävä omaa taloudel­lista asemaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.