Edellinen digiboksikysymykseni tuli minusta selvitetyksi. Meitä kiusataan turhaan kahdella eri digiboksilla. Helpommalla olisi päästy, jos kaapeliverkkoon olisi työnnetty vähän bittejä tuhlaillen antennidataa, mutta näin nyt tehtiin. Toinen purnauksenaiheeni liittyy digiboksien stand by ‑kuormitukseen. Digitelevisioni, jossa siis olisi digiboksi sisäänrakennettuna, kuluttaa valmiustilassa puoli wattia sähköä. Sillä watin puolikkaalkla se pitää siis hereillä sekä television että digiboxin. Pelkkä erillinen digiboksi kuluttaa seitsemän wattia, siis 14 kertaa enemmän. Jos ne kuluttavat keskimäärin seitsemän wattia ja niitä on kaksi miljoonaa, tekee tämä 14 megawattia yöt ja päivät, sillä digiboksia ei oikein voi sulkea.
Miten se valmiustila on siinä digiboksissa 14 kertaa tuhlailevampa kuin siinä televisiossa, joka siis pitää hereillä myös television? Minulla oli kerran lounastapaaminen erään Nokian porukan kanssa. He mainitsivat, että nämä stanby-laitteiden virranioptimointi on nokialaisten silmissä täysin tekemättä. Nokialla on tähän tuntumaa, kun se kännykän akku pittää saada riittämään vuorokauksiksi. Yleinen vihreä neuvo on sulkea valmiustilassa olevat laitteet. Oikea neuvo taitaisi olla tehdä niistä laitteista parempia. Minkään laitteen ei pitäisi tarvita wattia enempää walmiustilassa.
Miten digiboksista suljetaan valmiustila? Minä en ainakaan omasta boksistansi sellaista nappulaa ole löytänyt. Ainoa keino on irrottaa johto, ja siitähän tietenkin seuraa asetusten katoaminen, oletan. Ja joka tapauksessa vaivalloista. Tiedän: osta jatkojohto, jossa on virtakytkin. Sen tein tietokoneen johtokasalle. Mutta että telkkarin kylkeenkin.
Vanhimmat digiboksit oli usein tehty niinkin fiksusti, että kuluttivat “valmiustilassa” yhtä paljon sähköä kuin käytössä. Vanhemmillani oli (tai on varmaan vieläkin) Nokialainen boksi, Nokia Mediamaster 120C, joka tosiaankin kuluttaa yhtä paljon oli se päällä tai valmiustilassa.
Ensimmäinen boksini philips oli myös tuhlaavainen, se vei 7w oli se päällä tai valmiustilassa. Kaukosäätimellä sai vaihtaa etulevyn ledin väriä vihreästä punaiseksi, muuta ei laitteen uumenissa tainnutkaan tapahtua.
Valmiustilassa olevan koneen virransäästöä ei ole optimoitu sen takia että valmistaja ajattelee sen miettimisen olevan täysin hukattua aikaa. Laitteet suunnitellaan pääosin maissa jossa sähkönsäästöä ei ajatella juuri missään muodossa.
Voimme vain toivoa että joku valmistaja päättäisi ottaa virransäästön markkinointikeinoksi, pienellä viiveellä muutkin seuraavat perässä.
Digibokseissa on yksi olennainen ero moneen muuhun laitteeseen verrattuna: niihin voidaan verkon kautta päivittää uusia versioita ohjelmistosta. Eli Yle voi lähettää esimerkiksi tiettyyn malliin ohjelmistopäivityksiä, jotka korjaavat laitteeseen ohjelmoituja virheitä (tai mahdollistavat esim. uusien ominaisuuksien asentamisen). Vähän vastaava homma kuin tietokoneohjelmien service pack:t ja muut vastaavat.
Ideahan on siis se, että nämä päivitykset lähetetään tv-ohjelmasignaalin “seassa” ja laite sitten kuuntelee tätä lähetystä ja päivittää itsensä tarvittaessa. Olettaisin (en siis tiedä, olen lopettanut näiden digijuttujen seuraamisen jo aikaa sitten), että se laite “kuuntelee” lähetystä jatkuvasti odottaen näitä päivityksiä, mikä tietysti vie enemmän sähköä kuin pelkän kaukosäätimen “kuuntelu” (siis esim. televisiossa).
Näin siis ainakin teoriassa. En tiedä, paljonko tuota käytännössä käytetään nykyisin.
Karin teoria on ikävä kyllä väärä. Standby-tilassa sähköinen laite ei tee mitään muuta kuin vuotaa virtaa. Päivitykset täytyy tehdä kuten tietokoneissa, eli päivitys on löydettävä, ladattava digiboksiin ja installoitava käyttäjän ohjauksella. Ainoa mukavuus tietokoneen päivittämiseen verrattuna on se, että sen päivityksen joskus harvoin saa antennikaapelin läpi ilman muuta piuharumbaa.
Pääsyy miksi digiboksit syö niin paljon virtaa, on laitteiden luonne. Digibokseista on tehty niin halpoja kuin vähänkin on mahdollista ja lisäksi ne on yrittetty saada markkinoille mahdollisimman nopeasti. Lisäksi koolla ei ole paljon väliä. Kaikki digiboksit, kovalevylliset mukaanlukien, ovat kutakuinkin tyhjää täynnä. Halpuusvaade johtaa siihen, että jokainen boksin komponentti on niin halpa kuin mahdollista. On aivan toisarvoista, miten hyvin ne komponentit sopivat toisiinsa.
Koska laitteiden softaa voidaan päivittää jälkeenpäin, boksit tuotiin vieläkin enemmän raakileina, kuin jos boksit olisivat olleet pelkkää rautaa ilman softaa. Eli paras boksi on se, joka on ollut pisimpään markkinoilla.
Mutta näissä laitteissa on kuitenkin niin vähän ohjelmoitavuutta, että softapäivityksillä voi vain hiukan käytettävyyttä. Lepotilan virrankulutus on ja pysyy sinä, mitä se oli korttitaloa hätäisesti kokoon kyhätessä.
Lisäksi yksikään laitevalmistaja, jolla on myytävänä myös hienoja taulutelkkareita, ei ala nakertaa katteitaan pelkäksi välikauden tuotteeksi tarkoitetulla digiboksilla.
Kuluttajaa kusetetaan aina, varsinkin jos se haluaa vain mahdollisimman halpaa…