Älykkyyskeskustelusta

Joitakin vas­tauk­sia edel­liseen artikke­li­in tulleista kommenteista.

Markus kysyi, mitä halusin täl­lä kir­joituk­sel­la viestit­tää. En mitään. Kir­joitin sen, kun HS kysyi asi­aa raadil­taan. Olin sitä ennen päät­tänyt, että alan julka­ista omat vas­tauk­seni tääl­lä, jos aihe tun­tuu mie­lenki­in­toiselta. Ajat­telin tämän aiheen ole­van, enkä ollut väärässä. 

Kysymys kuu­lui, ovatko nämä tutkimuk­set tieteel­lisiä, ja vas­tasin siihen. Se ei ole vas­taus mihinkään muuhun kysymyk­seen, kuten ovatko nämä tutkimuk­set eet­tis­es­ti oikein tai onko tulosten julk­ist­a­mi­nen oikein. Edelleen se ei ollut vas­taus kysymyk­seen, onko näille tulok­sille mitään käyt­töä, miel­lyt­tävätkö ne min­ua tai onko tulok­sia tulkit­tu oikein. Jos kysymys olisi koskenut jotain täl­laista, vas­taus olisi ken­ties ollut erilainen.

Täl­lai­sis­sa tutkimuk­sis­sa on se ongel­ma, että ne ruokki­vat ihmis­ten rasis­tisia ajatuk­sia ja yllyt­tävät sel­l­aisi­in tulk­in­toi­hin, joi­ta tutkimuk­sista ei voi edes vetää. Toisaal­ta täl­lais­ten tutkimusten julki­nen sen­suroin­ti voisi sekin ylläpitää rasismia.

Suomes­sa on kiel­let­ty tekemästä tilas­tol­lisia tutkimuk­sia, jois­sa mitä tahansa omi­naisu­ut­ta taulukoitaisi­in etnisen alku­perän mukaan. Tämä kiel­to vaikeut­taa esimerkik­si koulu­olo­jen jär­jestämistä Helsingis­sä. Jos jol­lakin etnisel­lä ryh­mäl­lä on jokin spe­si­fi ongel­ma, miten siihen voi vas­ta­ta, kun asi­aa ei saa edes tietää? Onnek­si äidinkie­len mukaan tilas­to­ja saa tehdä.

Kun sanoin, että ÄO ennus­taa häm­mästyt­tävän hyvin (tilas­toti­eteil­i­jää häm­mästyt­tää, että teknis­es­ti noin huono mit­tari voi ennus­taa noin hyvin) men­estys­tä elämässä, tarkoitin nimeno­maan men­estys­tä län­si­mai­sis­sa ammateis­sa. En sitä, onko asianomainen elämässään onnellinen.

En myöskään sanonut, että tämä olisi ain­oa men­estyk­seen vaikut­ta­va seik­ka enkä, ettei men­estyk­seen olisi muitakin teitä. Älykkyys­testien mit­taa­ma lah­jakku­us on omi­naisu­us, joka yksin ei tee ihmistä lah­jakkaak­si; joiden lah­jakku­us on niin yksipuolista, etteivät he opikein tässäkään yhteiskun­nas­sa men­esty, mut­ta heitä on vähän.

Enkä edes sitä, miten men­estyy alku­peräiskan­so­jen perin­neam­mateis­sa. Tässähän juuri on se “rasisti­nen” point­ti: kun alku­peräiskan­so­jen ammateis­sa (tai 1800 luvun maaseu­tu­val­taises­sa Suomes­sa) men­estyi aivan muil­la avuil­la, ei ollut val­in­ta­painet­ta tähän suun­taan. Tämän argu­mentin mukaan Afrikan kehi­tyk­sen jar­runa on se, etteivät afrikkalaiset men­esty teol­lises­sa maail­mas­sa. Joka vähät­telee niitä omi­naisuuk­sia (rasis­mia nujer­taak­seen) joi­ta län­si­mais­sa tarvi­taan, tulee vahin­gos­sa yhtyneek­si tähän rasis­tiseen kan­taan: afrikkalais­ten kan­nat­taa pysyä savimajoissaan.

Olen tavan­nut niin mon­ta erit­täin älykästä mus­tai­hoista, että en voi tuo­hon rasis­tiseen argu­ment­ti­in uskoa. Kos­ka älykkäitä mus­tai­hoisia on, aja­tus siitä, että sama geeni säätelisi pigm­nent­tiä ja älykkyyt­tä, on roskaa.

Lopetin kir­jan Bel­l’s Curve puo­liväli­in, kos­ka en jak­sanut lukea pidem­mälle. Jos väit­tää, että älykkyys on luon­non lain mukaan nor­maal­isti jakau­tunut (tätä ole­tus­ta hyö­dyn­net­ti­in kir­jas­sa äärim­mäisyyk­si­in asti) tulee samal­la väit­täneek­si, että se riip­puu luke­mat­tomista sat­un­nais­muut­tu­jista, esimerkik­si hyvin suures­ta määrästä geene­jä. Tämä nor­maal­i­jakau­man omi­naisu­us selviää tilas­toti­eteen peruskurssil­la. Se oli kir­jan kir­joit­ta­jil­ta jäänyt var­maan suorit­ta­mat­ta. Jos älykkyys riip­puisi yhdestä geenistä, jakau­ma olisi kaksihuippuinen.

Oma käsi­tyk­seni älykkyy­den perin­nöl­lisyy­destä on, että lah­jakku­us on per­inöl­listä, mut­ta tyh­myys ei ole. Kun älykkyysosamäärä on huo­mat­ta­van heikko, syynä on mitä toden­näköisem­min jokin vam­ma. Luon­non­syn­ny­tyk­sessä 10 % lap­sista vam­mau­tuu ja nälän lisäk­si eräät infek­tiot vahin­goit­ta­vat aivo­ja. Voi olla, että val­in­ta­paine Afrikas­sa ei oli suos­in­ut noui­se­vaa älykkyyt­tä yhtä paljon kuin Eurooopas­sa ja eri­tyis­esi Kiinas­sa, mut­ta nuo mitatut erot ovat niin suuria, että ne eivät voi perus­tua yksin geneti­ikkaan. Sitä vas­taan puhuu sekin, että afroamerikkalaiset ovat Afrikas­sa asu­via suku­laisi­aan älykkäämpiä. Sen­hän pitäisi olla toisin päin, jos vain geneti­ikas­ta olisi kyse. Orjia ei pääsään­töis­es­ti met­sästet­ty, vaan hei­dät ostet­ti­in paikail­lisil­ta heimoil­ta, mikä viit­taa siihen, että tässäkin tapah­tui negati­ivista valikoitumista.

Se, että älykkyys on niin suuri tabu, oikeas­t­aan osoit­taa asian tärkeyt­tä. Meitä ei loukkaa, jos sanomme joil­lakin kan­soil­la ole­van parem­pi ryt­mi­ta­ju kuin toisil­la tai että jois­takin heimoista tulee suo­ma­laisi­akin parem­pia juok­si­joi­ta. Saman­laista kog­ni­ti­ivis­ten kyky­jen yliko­ros­tus­ta ei ollut ennen: rius­ka työn­tek­i­jä oli hin­telää arvoste­tumpi, vaik­ka lukupäätä ei olisi ollutkaan. Voi myös olla, että tämä älykkyy­den yliko­ros­tus menee ohi, kun osaamisam­matit ratio­nal­isoidaan konei­den maailmaan.

Koko keskustelu lähti liik­keelle pro­fes­sori J‑P Roosin blogikir­joituk­ses­ta Älykkyy­den tabu mur­tuu, joka kan­nat­taa lukea.

73 vastausta artikkeliin “Älykkyyskeskustelusta”

  1. “Lopetin kir­jan Bell’s Curve puo­liväli­in, kos­ka en jak­sanut lukea pidemmälle.”

    No et sit­ten ehtinyt siihen asti, jos­sa ensim­mäisen ker­ran ohi­men­nen puhut­ti­in roduista tai lopetit juuri sivulle 269?

    Itsekin olen sitä mieltä, että kir­jan esit­tämät johtopäätök­set eivät vält­tämät­tä ole oikei­ta, mut­ta sinän­sä kir­ja on ihan puh­das klas­sikko, joka ei edes puhu juuri mitään rotu­jen väli­sistä eroista vaan se pohjus­taa ja kom­men­toi sitä kysymys­tä miten mei­dän tulisi reagoi­da tilanteeseen, jos­sa mod­ernissa yhteiskun­nas­sa “kog­ni­ti­iviset luokat” aivan selvästi ovat eroa­mas­sa toi­sis­taan. Älykkyy­den periy­tyvyy­dek­si olete­taan jotain välil­lä 40 — 80 prosenttia.

    Jot­ta järkevää, tule­vaisu­u­teen suun­tau­tu­vaa poli­ti­ikkaa voisi tehdä niin tuo­honkin kysymyk­seen pitäisi jotenkin osa­ta vastata.

    Jos tätä ajat­telisi marx­i­laisen luokka­teo­ri­an näkökul­mas­ta niin olisi aika help­po ymmärtää mik­si kog­ni­ti­ivi­nen ylälu­ok­ka sor­tuu hel­posti ihan puh­taaseen jeesustelu­un. Hehän vain halu­a­vat pitää etuoikeutetun asemansa 😉

  2. Hmm.… En jak­sa kom­men­toi­da tässä vai­heessa kuin yhtä kohtaa, jota ihmette­len suuresti. 

    Tilas­toti­eteil­i­jä Soin­in­vaara perustelee mustien yhden­veroisu­ut­ta älykkyy­den suh­teen sil­lä, että on tavan­nut “mon­ta erit­täin älykästä mus­taa”. Käsit­tääk­seni tilas­toti­eteil­i­jät eivät perustele maail­man ilmiöitä omil­la katuhavain­noil­laan, mikäli halu­a­vat pitää keskustelun tieteel­lisel­lä tasolla. 

    Ehkäpä Soin­in­vaara on kohdan­nut tästä mil­jardipäis­es­tä mustien joukos­ta sen erit­täin valikoituneen muu­ta­man sadan hen­gen eli­itin, jot­ka pyörivät samoissa piireis­sä hänen kanssaan? Tuleeko yllä­tyk­senä, kuten muo­ti­sanon­ta kuuluu?

    Voin koh­da­ta eri­ty­i­sis­sä olo­suhteis­sa esim. huip­pu­jen kori­pal­loleir­il­lä sata 10-vuo­ti­as­ta las­ta, jot­ka ovat min­ua pidem­piä. Kuitenkin olen vaku­ut­tunut tutkimus­tu­lok­sista, joiden mukaan 10-vuo­ti­aat noin keskimäärin ovat min­ua lyhyem­piä (olen 166 cm). 

    Olenko jotenkin aivan väärin käsit­tänyt keskiar­von siel­lä samaisil­la tilas­toti­eteen kurs­seil­la, kun ymmär­rän asian näin eri tavoin?

    Halu­an korostaa, että min­ul­la ei ole mitään poli­it­tisia, asen­teel­lisia tai muitakaan per­soon­aani ja elämääni liit­tyviä intresse­jä tämän asian suh­teen. Inhoan vain älyl­listä epäre­hellisyyt­tä, joka muun muas­sa tämän asian ympäril­lä vel­loo. Min­ulle on henkilöko­htais­es­ti täysin yhden­tekevää, ovatko mus­tat tyh­mem­piä, yhtä tyh­miä vai peräti vähem­män tyh­miä kuin minä ja me. Kaik­ki olemme aika tyh­miä joka tapauksessa.

  3. Jos väit­tää, että pig­ment­tiä määräävät geen­it säätelevät myös älykkyyt­tä, ei pitäisi voi­da olla älykkäitä mus­tia., ilman että geeni olisi vaikut­tanut myös ihon­väri­in. Jos on hyvin älykkäitä mus­tia, väestön mata­laan älykkyy­teen pain­ot­tuvas­sa jakau­mas­sa ei voi olla rotuom­i­naisu­ud­es­ta. Jois­sakin väestöryh­mis­sä on vain valikoidut­tu eri taval­la. Syistä, joi­ta en ala selostaa ilman tilas­toti­eteen kaavo­ja, minus­ta myös vaikut­taa siltä, että ulkoiset olo­suh­teet ovat vaikut­ta­neet tulok­seen aika paljon (kuten Suomes­sa sata vuot­ta sit­ten) Kuin­ka paljon, sitä en voi tietää.

  4. Enpä tien­nyt, että etnisel­lä poh­jal­la tehdyt ver­tailut ovat noinkin tiukasti kiel­let­tyjä Suomes­sa. Lakia pitää tietysti nou­dat­taa. Eri jut­tu, että onko kiel­loista enem­pi hyö­tyä vai hait­taa siinä mihin niiden on ollut tarkoi­tus vaikuttaa.

    Itse ajat­te­len tästä rasis­mi- käsit­teestä, että parem­pi tiedostaa sitä itse kus­sakin ole­van jol­loin asian voi pitää kuris­sa ja kon­trol­lis­sa. Nykyi­nen tiuk­ka “itsekieltäymys­lin­ja” vie kaksi­nais­moraali­in ja näen­näis­tasa-arvoon etc. ja asen­neil­mas­to kier­outuu. Var­maan olet huo­man­nut mon­en keskiver­tokansalaisen tun­te­van huonoa omaatun­toa ja sik­si tor­ju­van koko asian käsit­te­lyn. Parem­pi olisi asioista puhua.
    Jos esim. monikult­tuurisu­us on muu­takin kuin klishee niin sehän merk­it­see hyvin eri­lais­ten ihmis­ten ja ihmis­ryh­mien usein hyvin vaikea­ta yhteiseloa!

    Ja niin­hän sitä san­o­taan, että jos olisi Sak­sas­sa ollut brit­tien huumor­in­ta­ju ei Aatukaan olisi ollut mahdollinen.
    Mie­lenki­in­toinen blo­gi Sinulla.

  5. Osmo:

    “Lopetin kir­jan Bell’s Curve puo­liväli­in, kos­ka en jak­sanut lukea pidem­mälle. Jos väit­tää, että älykkyys on luon­non lain mukaan nor­maal­isti jakau­tunut (tätä ole­tus­ta hyö­dyn­net­ti­in kir­jas­sa äärim­mäisyyk­si­in asti) tulee samal­la väit­täneek­si, että se riip­puu luke­mat­tomista sat­un­nais­muut­tu­jista, esimerkik­si hyvin suures­ta määrästä geene­jä. Tämä nor­maal­i­jakau­man omi­naisu­us selviää tilas­toti­eteen peruskurssil­la. Se oli kir­jan kir­joit­ta­jil­ta jäänyt var­maan suorit­ta­mat­ta. Jos älykkyys riip­puisi yhdestä geenistä, jakau­ma olisi kaksihuippuinen.”

    Öö..missä kohtaa Bell Cur­ven kir­joit­ta­jat väit­tävät tai imp­likoi­vat, että älykkyys riip­puu yhdestä tai edes muu­ta­mas­ta geenistä?

  6. Ase­tat oikeat, tieteel­liset metodis­et lähtöko­h­dat, tun­nut myös hyväksyvän vaikeatkin vas­tauk­set, joi­ta tämä tutkimus­pros­es­si voi antaa — näin erot­taudut eduk­sesi n. 90% tuo­hon kyse­lyyn vas­tan­nais­es­ta näh­den. Tässä vai­heessa olet kuitenkin jo pelot­ta­van lähel­lä todel­la epä­mukavia johtopäätök­siä — johtopäätök­siä jot­ka sinän­sä ovat edelleen tieteel­lisiä ja siinä mielessä itsessään arvoneu­traale­ja. Estääk­sesi ajau­tu­misen “rasis­mi­in” — mikä siis ei ole rasis­mia — teet tieteen kannal­ta aika irrel­e­van­tin kat­e­go­ri­ahyp­päyk­sen ihon­pig­ment­ti­in, ja rupeat argu­men­toimaan tätä haa­mua ja var­joa vas­taan (mitä muuten voitaisi­in tutkia ver­taa­mal­la tum­ma- ja vaaleai­hois­t­en van­hempi­en jälkeläis­ten älykkyy­den kor­reloimista jälkeläis­ten ihon­pig­ment­tin kanssa) . Täl­lainen perään­tymi­nen on ymmärrettävää.

    Tun­nut halu­a­van samanaikaises­ti osoit­taa sekä olevasi luon­non­ti­eteelli­nen ratio­nal­isti, että välit­tömästi irtau­tu­vasi kaik­ista mah­dol­li­sista yleistävistä johtopäätöksistä.

    Sosiobiologia/evoluutiopsykologia on johdon­mukainen tutkimuk­selli­nen seu­raus Dar­winin evoluutioteoriasta.

    Ne pienetkin, “mität­tömät” promil­let voivat vaikut­taa todel­la paljon. Ne voivat olla ero vaikka­pa Bull­mas­tif­fin ja Kul­taisen nouta­jan välil­lä. Ihmis­ten kohdal­la ajat­telemme, että “bull­mas­tiffit ovat x” tai “kul­taiset nouta­jat ovat x” ole­van rasis­tisia yleistyk­siä, kos­ka eivät kaik­ki kul­taiset nouta­jat suinkaan ole x. Löy­tyy myös biol­o­gis­es­ti erit­täin tyh­miä ashke­nazi-juu­ta­laisia yksilöitä.

    Ihmiskun­nan “neljäl­lä pääro­dul­la” (eikä näi­den ilmi­selvää ole­mas­saoloa ole koskaan kumot­tu kuin ain­oas­taan post-mod­ernisti) on ollut tuhan­sia / kym­meniä tuhan­sia vuosia aikaa eriy­tyä toisistaan.

    Jalostuk­sel­la ihmi­nen on muokan­nut usei­den kotieläin­ten biol­o­gista luon­net­ta. Alkuhärän aggres­si­ivi­su­us on käynyt säy­seäm­mäk­si. Sut­ta, vaikkakin otus on kotikoiraa fik­sumpi, ei sen arvaa­mat­toman väki­val­taisu­u­den takia pitäisi kotieläi­menä kukaan jär­jelli­nen ihminen.

    Ihmi­nen on myös eläin. Olisi täysin epäti­eteel­listä (sekä tutk­i­tun tiedon vas­taista) olet­taa, että eri­laiset henkisten omi­naisuuk­sien, luon­teen­pi­irtei­den, ja mm. älykkyy­den poten­ti­aalit eivät periy­ty­isi myös ihmis­pop­u­laa­tioiden sisäl­lä — ja täten eriy­ty­isi eriy­tyvien pop­u­laa­tioiden välil­lä — luon­non­va­lin­nan, ympäristön, evo­lu­ti­ivis­ten lisään­tymise­tu­jen pidem­män ajan­jak­son ohjauksessa.

    Van­ha tais­to­lainen, nykyi­nen luo­pio (kuten mon­et oike­as­sa ole­vat ovat olleet) Jeja-Pekka Roos on hyvin pere­htynyt aiheeseen ja hänen kir­joituk­sen­sa ovat hyvin infor­mati­ivisia. En ole huo­man­nut kenenkään Suomen aka­teemises­sa maail­mas­sa edes yrit­täneet argu­men­toi­da niitä vas­taan tieteel­lisen diskurssin sisällä.

    Ja kuin­ka voisikaan? Mitä voi human­isti tode­ta, kun ns. hyvi­in per­heisi­in adop­toitu­jen las­ten älykkyy­serot seu­raa­vat hyvinkin tarkkaan “rodullisia” ero­ja — tai kun köy­hyy­den ja puut­teen riivaa­mas­sa Mon­go­lias­sa ihmiset saa­vat älykkyys­testeis­sä korkei­ta lukemia — tai kun eril­lään elänei­den ident­tis­ten kak­sosten älykkyys kor­reloi paljon vahvem­min kuin samas­sa per­heessä kas­vanei­den ei-ident­tis­ten kaksosten?

    Hesarin vas­tauk­sista hei­jas­tui huolestut­tavasti levin­nyt älykkyys-rel­a­tivisti­nen mee­mi. Älykkyys on mys­ti­fioitu jok­sikin tavoit­ta­mat­tomak­si, määrit­telemät­tömäk­si — usein omi­in ennakkolu­u­loi­hin ja kor­rek­tiu­teen nojaten.

    Hesarin vas­tauk­sis­sa hyvin yleinen teema oli tode­ta merk­i­tyk­sessä: “oli tieteel­listä tai ei, mitä hyö­tyä täl­lai­sista tutkimuk­sista on?”.

    Kehi­tys­maid­en mit­ta­van tukemisen kan­nat­ta­jana, mut­ta samanaikaises­ti ratio­nal­isti­na, sanois­in että paljonkin.

    Joh­tu­i­v­at nykyiset, mitat­tavis­sa ole­vat älykkyy­serot sit­ten suh­teessa toisi­in­sa mis­tä tahansa, tulisi Saha­ran eteläpuoleista Afrikkaa varten kehit­tää, analysoi­da ja tutkia, mitä kut­su­isin, alhaisem­man osaamis­ta­son hyv­in­voin­nin edel­ly­tyk­sik­si. Että hyv­in­voin­tistruk­tu­u­rit, niiden ylläpi­to, kehit­tämi­nen (jne.) eivät kaa­tu­isi kyvyt­tömyy­teen hah­mot­taa syy-seu­raus ‑suhtei­ta, analysoi­da mon­imutkaisia kokon­aisuuk­sia, tehdä vaikei­ta matemaat­tisia laskelmia tai käsitel­lä mon­isy­isiä abstraktioita (…)

    Olisiko “rasis­tista” kehi­tys­a­pu­varoin koulut­taa ja palkata (riit­tävän hyvä palk­ka) Afrikkaan aasialaisia lääkäre­itä ja insinööre­jä sekä vaik­ka lentäjiä? He lähettäisivät/säästäisivät palka­s­taan suuren osan koti­maa­hansa, ja näin raha myös kiertäisi tuot­taen laa­jem­man hyö­dyn. Pestit voisi­vat olla väliaikaisia.
    Jos uskomme afrikkalai­sista korkeak­oulut­tuvan riit­tävän määrän tarvit­tavia osaa­jia (jol­laisik­si esim. lääkärit voi laskea), niin voi hyvinkin olla, että “kor­rek­tia, anti-rasis­tista peri­aat­teel­lisu­ut­tamme” oma­l­ta osaltamme (emme­hän me kaikkea voi tehdä ja hol­ho­ta, kuten esim. Eli­na aivan oikein tote­si) epäon­nis­tumme aut­ta­maan Afrikkaa maanosan kroon­is­ten ongelmien ratkaisussa.

  7. “Suomes­sa on kiel­let­ty tekemästä tilas­tol­lisia tutkimuk­sia, jois­sa mitä tahansa omi­naisu­ut­ta taulukoitaisi­in etnisen alku­perän mukaan.”

    Ker­toisitko tarkem­min? Mikä taho on tämän kiel­lon takana ja mil­laisia sank­tioi­ta sen rikkomis­es­ta voi saada?

  8. Huo­maatko Osmo, että olet ain­oa, joka kir­joit­taa ihon­väristä mitään..? Miten nyt siihen olet niin rasis­tis­es­ti jumit­tunut? Hienoa­han tuol­lainen Jukolan­jus­si-vaaleus on, mut­ta mitä sitä korostamaan 😉

  9. Osmo: “Jos väit­tää, että pig­ment­tiä määräävät geen­it säätelevät myös älykkyyt­tä, ei pitäisi voi­da olla älykkäitä mustia.”

    Anteek­si tyh­myyteni mut­ta mik­si tämä asia olisi näin mus­tavalkoinen? Näis­sä keskustelus­sa on tuo­tu esi­in paljon mah­dol­lis­es­ti vaikut­tavia tek­i­jöitä: koulu­tus, ympäristö, rav­in­to, virik­keet jne. Kaik­ista on ollut suur­in­pi­irtein yhteisym­mär­rys että ne ehkä saat­ta­vat vaikut­taa asi­aan jol­lakin pain­oar­vol­la (var­muu­den vuok­si paljon kon­di­tion­aalia). Mik­si tämä yksi “pig­ment­ti” asia on niin eri­lainen mui­hin ver­rat­tuna, että se on joko/tai eikä voi vaikut­taa vain osit­tain niin kuin nämä muut? Eikös samal­la logi­ikalla hyvin voisi väit­tää että “ei pitäsi voi­da olla älykkäitä koulu­ja käymät­tömiä ihmisiä”?

    En myöskään ymmär­rä mikä tuos­sa yhdessä ain­oas­sa Catili­nan kir­joit­ta­mas­sa tek­stis­sä oli niin provosoivaa, että kaik­ki siihen tart­tuvat. Eikö sanan­val­in­ta “aja­tus siitä että pig­ment­ti jotenkin liit­ty­isi” ole aika varovainen? Palaut­teen määrästä päätellen hän var­maankin osui johonkin herkkään pis­teeseen. No, on paljon asioi­ta joi­ta en ymmärrä…

    Täy­tyy sanoa että rohkea aloi­tus ja hyvä (ehkä sama kuin hyvin fil­teroitu) keskustelu.

  10. Olisin sen ver­ran tiedustel­lut, että kun Osmo kir­joitit aikaisem­mas­sa kir­joituk­ses­sasi: “Emme ole pystyneet paikallis­ta­maan kuin pienen osan lah­jakku­u­teen liit­tyvistä geeneistä, mut­ta olisin kovin yllät­tynyt, jos aivo­ja säätelisivät samat geen­it kuin pig­ment­tiä.” niin etkö tuos­sa tee hie­man oudohkon ole­tuk­sen? Ymmärtääk­seni tum­ma iho on vain sopeu­tu­ma lämpimään ilmas­toon. Samal­la tapaa voisi ajatel­la, että afrikkalais­ten älykkyys on sel­l­ainen kuin se on, sik­si että hei­hin ei ole kohdis­tunut saman­laista val­in­ta­painet­ta kuin euroop­palaisi­in ja aasialaisi­in. Eli pig­ment­ti ja älykkyys­ta­so molem­mat ovat sopeu­tu­mia ympäristöön, mut­teivät mitenkään riip­pu­vaisia samoista geeneistä.

  11. Min­un biol­o­gisen tietämyk­seni mukaan ihon­väri liit­tyy uv-val­oon. Afrikas­sa tarvi­taa paljon pig­ment­tiää suo­jaa­maan tuol­ta säteilyltä (syöpä). Kaukana päivän­tasaa­jal­ta uv-val­oa on vähem­män, joten pgment­tiä tarvi­taan vähemmän.

    UV-val­osta on myös hyö­tyä, sil­lä sen avul­la ihos­sa syn­tyy D‑vitamiinia.Tämän voi myös kään­tää niin, että valkoiset eivät pär­jää Afrikas­sa ihosyöpäriskin vuok­si ja mus­tat tääl­lä, kun eivät saa tarpeek­si D‑vitamiinia.

  12. Kor­tat­tu versio

    Min­un biol­o­gisen tietämyk­seni mukaan ihon­väri liit­tyy uv-val­oon. Afrikas­sa tarvi­taa paljon pig­ment­tiää suo­jaa­maan säteilyltä (syöpä). Kaukana päivän­tasaa­jal­ta uv-val­oa on vähem­män, joten pig­ment­tiä tarvi­taan vähemmän.

    UV-val­osta on myös hyö­tyä, sil­lä sen avul­la ihos­sa syn­tyy D‑vitamiinia.Tämän voi myös kään­tää niin, että valkoiset eivät pär­jää Afrikas­sa ihosyöpäriskin vuok­si ja mus­tat tääl­lä D‑vitamiinivajeen vuoksi.

    Näin se evoluu­tio on valin­nut ihon­värin vuosi­tuhan­sien saatossa.

  13. Voisiko joku min­ua fik­sumpi selit­tää min­ulle tämän, kun en parhaim­mal­la tah­dol­lakaan ymmär­rä, mitä Osmo tarkoittaa. 

    Osmo sanoo, ettei älykkyys voi olla rotuom­i­naisu­us, kos­ka on ole­mas­sa älykkäitä mus­tia. Samal­la hän jankut­taa, että pig­ment­tiä ja älykkyyt­tä ei voi säädel­lä sama geeni… En ymmär­rä miten se edes liit­tyy asiaan. 

    Ihmisen ruumi­in pitu­us on 90 pros­ent­tis­es­ti geneet­ti­nen omi­naisu­us. Kiinalais­ten miesten keskip­itu­us on alle 170 cm, hol­lan­ti­lais­ten yli 180 cm. Ero on taku­u­var­masti tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevä, vaik­ka sitä en tähän laske. Kuitenkin Kiinas­sa lie­nee miljoonit­tain miehiä, jot­ka ylit­tävät hol­lan­ti­lais­ten keskip­itu­u­den ja itse asi­as­sa maail­man pisin elävä ihmi­nen on Kiinas­ta. (Tosin hänel­lä on ehkä jokin sairaus, joka aiheut­taa liikakasvua). Osmon logi­ikalla ei siis pitu­us voi olla rotuom­i­naisu­us, kos­ka on pitk­iäkin kiinalaisia?

    Joten mitä tässä nyt aje­taan takaa? Mustien pika­juok­su­lah­jakku­us on aivan var­masti geneet­ti­nen omi­naisu­us suurim­mak­si osak­si, mut­ta aivan taa­tusti löy­tyy paljon valkoi­hoisia, jot­ka ovat keskimääräistä mus­taa nopeampia. Esimerkke­jä on aiheesta pil­vin pimein.

    Sukupuoleni kyky­pu­ut­teisi­in (viisi pojoa alhaisem­pi älykkyys kuin miehillä) ei saa viita­ta mah­dol­lises­sa vas­tauk­ses­sa. Tai Osmo sen­suroi, kiitos! 🙂

  14. Joidenkin arvioiden mukaan jopa kol­ma­sosa ihmisen geeneistä vaikut­taa älykkyy­teen. Myös ihon­väri on omi­naisu­us, johon vaikut­taa usei­ta geene­jä. Onko tosi­aan niin kaukaa haet­tu aja­tus, että jotkut geen­it saat­taisi­vat kuu­lua molem­pi­in näistä joukoista?

  15. Meil­lä taio­taa ollaeri käsi­tys siitä, mikä on rotuom­i­naisu­us. Asia on vähän han­kala määritel­lä, kos­ka viral­lista käsi­tys­tä siitä, mikä on rotu, ei olekaan; tai siis viral­lis­es­ti rotu­ja ei ole.
    Jos rodul­la tarkoite­taan vaikka­pa tulosta siitä ryh­mit­teluy­ana­ly­y­sistä, jos­ta joku tääl­lä puhui, näin
    saaduis­sa ryh­mis­sä jokaises­sa on älykkäitä ja vähem­män älykkäistä, jakau­mat vain vai­htel­e­vat. Rotu ei siis määrää älykkyyt­tä, se voi vain kor­reloi­da sen kanssa. Syy kor­re­laa­tioon ei myöskään ilmeis­es­ti ole “rodus­sa”, vaan niis­sä olo­suhteis­sa, jois­sa tuon “rodun” edus­ta­jat ovat eläneet. 

    Ihon­väri esimerkik­si on rotuom­i­naisu­us, kos­ka rotu määrää sen suoraan,älykkyys ei mielestäni sel­l­ainen ole.

    Janku­tus pig­ment­tigeenin aivo­jen raken­net­ta ohjaavas­ta vaiku­tuk­ses­ta ei ollut min­un keksin­töäni. Kun letkautin sen vähän humoris­tis­es­ti irrot­taak­seni tiet­ty­jen olo­suhtei­den aiheut­ta­man eri­laisen jakau­man itse rodus­ta, jotkut toiset alkoi­vat int­tää, että kyl­lä ne voivat olla saman geenin määräämiä.

  16. “Ihon­väri esimerkik­si on rotuom­i­naisu­us, kos­ka rotu määrää sen suoraan,älykkyys ei mielestäni sel­l­ainen ole.”

    Tarkoitit var­maan, että ihon­väri on “rotuom­i­naisu­us” kos­ka rotu määritel­lään (mm.) sen perusteella.
    Älykkyys ei ole “rotuom­i­naisu­us”, kos­ka älykyy­den perus­teel­la ihmisiä ei jae­ta roduik­si, vaik­ka se olisi tietysti yhtä perusteltua.

  17. On vähän han­kala puhua rotuom­i­naisuuk­sista, kun rotu­ja ei ole määritel­ty. Jos niil­lä tarkoite­taan aiem­min mainit­tu­ja neljää pääro­tua, aika eri­laista väkeä niiden sisään mah­tuu. Masai­heimo­jen hon­gankolis­ta­jat ja lyhyet bush­man­nit nyt esimerkik­si. Kaik­ki geneet­tiset erot ihmis­ten välil­lä eivät ole rotuom­i­naisuuk­sia, vaik­ka ne oli­si­vat alueel­lis­es­ti ryvästyneitä. Esimerkik­si valikoi­va muut­toli­ike tuot­taa juuri nyt paljon ero­ja eri paikkakun­tien välille, mut­ta emme me puhu kaupunki­lais­ro­duista ja maalaisroduista.

    Kun sanon,ettei älykkyys ole rotuom­i­naisu­us, tarkoi­tan sil­lä sitä, että kaik­ki “rodut” ovat sen suh­teen het­ero­geenisia. Jos jokin joukko ulkoavaru­ud­es­ta saa­puisi maa­han, kaap­paisi kymme­nen tuhat­ta mus­taa afrikkalaista ja suo­ma­laisen kar­jan­jalostuk­sen oppikir­jan, he voisi­vat jalostaa kaap­paamis­taan ihmi­sistä melkein mil­laisen joukon hyvän­sä, pitk­iä tai lyhy­itä, älykkäitä tai vähem­män älykkäitä, kos­ka riit­tävä määrä geneet­tistä vai­htelua on mukana. Kiinalais­ten näköisiä jälkeläisiä ei kuitenkaan saataisi.

  18. Pieni kor­jaus edel­liseen viesti­in. Bus­man­nit ja masait eivät ole samaa “rotua”. Masait kuu­lu­vat alun perin Län­si-Afrikas­ta lähtöisin ole­vaan bantu“rotuun”, bus­man­nit taas ovat ban­tu­in­vaa­sios­ta karui­hin oloi­hin vetäy­tymäl­lä selvin­nyt reliikkiryhmä.

  19. “Täl­lai­sis­sa tutkimuk­sis­sa on se ongel­ma, että ne ruokki­vat ihmis­ten rasis­tisia ajatuk­sia ja yllyt­tävät sel­l­aisi­in tulk­in­toi­hin, joi­ta tutkimuk­sista ei voi edes vetää. Toisaal­ta täl­lais­ten tutkimusten julki­nen sen­suroin­ti voisi sekin ylläpitää rasismia.”

    Näin on. Mielestäni vaar­al­lisen tiedon pimit­tämi­nen tyh­miltä kansalaisil­ta tästä syys­tä on silti pahim­man­laa­tu­ista elit­ismiä ja epädemokraat­tista ajat­telua, joka on itsessään halvek­sit­tavaa ja väärin, eikä myöskään tuo­ta toiv­ot­tua tulosta, kuten itsekin toteat. Ratkaisu on mielestäni, että asi­as­ta puhutaan avoimesti, ja asiantun­ti­jat selit­tävät ymmär­ret­tävästi ja kansan­ta­juis­es­ti, mik­si täl­laiset tutkimus­tu­lok­set eivät oikeu­ta mitään rasis­mia tai ker­ro meille mitään kenenkään yksit­täisen ihmisen omi­naisuuk­sista. (Pahan tiedon ajatuk­ses­ta on muuten mie­lenki­in­toinen kir­ja Janne Kivivuoren Paha tieto, tieteen­vas­tainen ajat­telu anti­ik­ista uusimpi­in kiistoihin.)

    “Suomes­sa on kiel­let­ty tekemästä tilas­tol­lisia tutkimuk­sia, jois­sa mitä tahansa omi­naisu­ut­ta taulukoitaisi­in etnisen alku­perän mukaan. Tämä kiel­to vaikeut­taa esimerkik­si koulu­olo­jen jär­jestämistä Helsingis­sä. Jos jol­lakin etnisel­lä ryh­mäl­lä on jokin spe­si­fi ongel­ma, miten siihen voi vas­ta­ta, kun asi­aa ei saa edes tietää?”

    Sama kos­kee myös rikol­lisu­ut­ta ja monia mui­ta tilas­toitavia omi­naisuuk­sia, joista ei saisi puhua. On todel­la upeaa, että sinä Osmo puhut tästä asi­as­ta. Sin­ua ei ihan äkkiä kukaan voi vakaval­la naa­mal­la leima­ta oikeistop­uoli­nat­sipop­ulis­tik­si tai sivistymät­tömäk­si, koulut­ta­mat­tomak­si, syrhäy­tyneek­si ja ennakkolu­u­loisek­si. Min­ulle ei tule mieleen esimerkkiä sel­l­ais­es­ta, että yhteiskun­nalli­nen ongel­ma olisi kadon­nut tai lakan­nut huolestut­tam­s­ta ihmisiä, kun siitä puhumi­nen ja sen tieteelli­nen tai muu tutkimi­nen on kielletty. 

    “Oma käsi­tyk­seni älykkyy­den perin­nöl­lisyy­destä on, että lah­jakku­us on per­inöl­listä, mut­ta tyh­myys ei ole.”

    Tämä sinän­sä yksinker­taiselta kuu­losta­va lause tun­tuu täl­lä het­kel­lä mielestäni intu­iti­ivis­es­ti erit­täin tärkeältä oival­luk­selta. Bell Cur­ven ongel­mana, sikäli kuin muis­tan (luin sen kauan ennen kuin aloin enem­män miet­tiä näitä asioi­ta), on sama kuin nykyään useil­la itses­tään ään­tä pitävil­lä yhteiskun­tati­eteil­i­jöil­lä: he sotke­vat poli­ti­ikan ja oman ennal­ta olete­tun ihmiskäsi­tyk­sen­sä tutkimukseensa.

    “Saman­laista kog­ni­ti­ivis­ten kyky­jen yliko­ros­tus­ta ei ollut ennen: rius­ka työn­tek­i­jä oli hin­telää arvoste­tumpi, vaik­ka lukupäätä ei olisi ollutkaan.”

    Tästä on hyvin pitkälle kysymys. Älykkyy­den käsit­teeseen liit­tyy suh­tee­ton haloe­fek­ti. Net­tikom­men­toi­jat ja haas­tatel­lut julki­mot heit­täy­tyvät aivan hys­teerisik­si. Käsit­teistä saivar­rel­laan lop­ut­tomi­in (Mitä on men­estys? Onko koulumen­estys, hyvä tulota­so, negati­ivi­nen kor­re­laa­tio rikol­lisu­u­den kanssa, ter­veys, työssä pär­jäämi­nen men­estymistä tai hyvä asia? Jonkun mielestä täl­laisen pohtimi­nen voi olla mie­lenki­in­toista ja hedelmäl­listä. Minus­ta ei eri­tyisen.) Vaah­do­taan siitä, että ihmiset, joil­la on korkea älykkyysosamäärä, eivät vält­tämät­tä ole moraalis­es­ti hyviä ja epäit­sekkäitä tai onnel­lisia (kuka sel­l­aista on väit­tänyt?). Uno­hde­taan tilas­tol­lisen päät­te­lyn alkei­den perus­teet, jot­ka kai opete­taan perusk­oulus­sa (tämä ei voi pitää paikkansa! Tun­nen erään älykkään mus­tan ihmisen!) Tehdään kaik­ki mah­dol­liset argu­men­toin­tivirheet, vaik­ka sama henkilö muis­sa yhteyk­sis­sä olisi osoit­tanut ole­vansa aivan kykenevä ana­lyyt­tiseen ajatteluun.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    “Kun sanon,ettei älykkyys ole rotuom­i­naisu­us, tarkoi­tan sil­lä sitä, että kaik­ki “rodut” ovat sen suh­teen heterogeenisia.”

    Tässä haetaan ehkä sel­l­aista rotuom­i­naisu­u­den määritelmää, että sen perus­teel­la voisi tehdä pop­u­laa­tio­ryh­mälu­ok­i­tuk­sen suurel­la var­muudel­la, eli rotuom­i­naisu­u­den jakau­mil­la eri pop­u­laa­tio­ryh­mis­sä ei olisi juuri yhtään päällekkäisyyt­tä. Älykkyys ei siis ole rotuom­i­naisu­us tämän määritelmän mukaan, ja aika har­va hel­posti mitat­ta­va tai ihmis­es­tä päällepäin näkyvä omi­naisu­us on. 

    Tämän toteami­nen ei kuitenkaan vie keskustelua paljon eteen­päin, kos­ka aihe on tule­nar­ka siitä syys­tä, että aja­tus yleen­sä minkään­lais­es­ta eros­ta populaatioryhmien/rotujen keskimääräi­sis­sä älykkyyk­sis­sä herät­tää niin voimakkai­ta tunteita.

  21. Lot­ta Roti kirjoitti:
    “Käsit­teistä saivar­rel­laan lop­ut­tomi­in (Mitä on menestys?…”

    Kun keskustelu älykkyy­destä aloite­taan kirjoittamalla
    “On aivan selvää, että älykkyys­testit mit­taa­vat jotain merkit­tävää, kos­ka testi­t­u­los ennus­taa men­estys­tä myöhem­mässä elämässä hyvin.”

    Niin minus­ta ei todel­lakaan ole saivartelua keskustel­la siitä, mitä se men­estys on, jota älykkyys­testit ennustavat.
    Minus­ta on tyhjää höpinää puhua men­estyk­ses­tä, jos sitä ei määritel­lä mitenkään

    Väite, että “men­estymi­nen elämässä on aika yksiselit­teinen käsite.”, kuten Eli­na asian ilmaisi, on minus­ta pelkkää puppua.
    Elämässä men­estymisenä voidaan pitää hyvin eri­laisia asioi­ta jo lyhyel­lä aikavälil­lä. Puhu­mat­takaan siitä, jos ryhdytään mit­taa­maan men­estys­tä koko ihmisen elinkaaren ajal­ta, tai use­am­man sukupol­ven mit­taiselta jaksolta.

    Jospa Lot­ta ker­toisi mitä on men­estys elämässä, niin voisimme lopet­taa tämän “saivartelun”?

  22. Ei ole ole­mas­sa mitään rotuom­i­naisuuk­sia, vaan on ole­mas­sa luke­ma­ton joukko omi­naisuuk­sia, joiden perus­teel­la ihmiset voidaan klus­teroi­da eli jakaa joukkoihin.
    Joidenkin omi­naisuuk­sien perus­teel­la jaet­tu­ja joukko­ja kut­su­taan roduik­si. Näi­den omi­naisuuk­sien yhteinen nimit­täjä on, että ne liit­tyvät ihmis­es­tä hel­posti havait­tavi­in ulkoisi­in piirteisi­in, kuten ihon väri.
    Aivan yhtä hyvin ihmiset voitaisi jakaa ryh­mi­in veriryh­mien perus­teel­la, tai älykkys­testin perus­teel­la, ja ryhtyä sen jäl­keen kut­sumaan näitä ryh­miä roduiksi.
    Suo­ma­laisetkin voitaisi siis jakaa vaikka­pa kolmeen rotu­un — tol­lot ÄO120, tai veriryh­mien perus­teel­la A, B ja 0.
    Sen jäl­keen voitaisi tämäkin keskustelu aloit­ta uudelta poh­jal­ta — Onko välky­il­lä suurem­mat kor­vat kuin tol­loil­la? Men­estyvätkö A‑rotuun kuu­lu­vat parem­min kauneuskil­pailuis­sa jnpp.

  23. Uusi rotuop­pi­ni oli jostain älykkyysosamäärääni liit­tymät­tömästä syys­tä leikkau­tunut pois ja sen piti siis olla:
    Suo­ma­laisetkin voitaisi siis jakaa vaikka­pa kolmeen rotu­un — tol­lot ÄO alle 80, tavikset ÄO 80 — 120, välkyt ÄO yli 120,

    Ilmeis­es­ti “nat­so­jen” väli­in jäävä tek­sti katoaa matkalla.

  24. Pekka Raukko:
    “Ei ole ole­mas­sa mitään rotuom­i­naisuuk­sia, vaan on ole­mas­sa luke­ma­ton joukko omi­naisuuk­sia, joiden perus­teel­la ihmiset voidaan klus­teroi­da eli jakaa joukkoihin.”

    Ryh­mit­te­ly on mielekästä tehdä, jos löy­de­tään jako, joka tuot­taa ryh­mien välisiä ero­ja samanaikaises­ti usei­den omi­naisuuk­sien kohdal­la. Esimerkik­si suo­ma­lais­ten ryh­mit­te­ly ÄO:n tai veriryh­mien perus­teel­la ei ole täl­lä taval­la mielenkiintoinen.

    Kun ihmiset jae­taan kaikkien gee­nien (tai sat­un­nais­es­ti val­i­tun osajoukon) perus­teel­la neljään ryh­mään siten, että ryh­mien väli­nen vai­htelu mak­si­moituu, saadaan tulok­sek­si jaot­telu afrikkalaiset — eurooppalaiset/länsiaasialaiset — itäaasialaiset — Amerikan alkuperäisasukkaat. 

    Aika tarkkaan samaan ryh­mit­te­lyyn päädytään, jos jaotel­laan ihmiset silmämääräis­es­ti neljään rotu­un ulkonäön perus­teel­la. Vain pieni osa geeneistä vaikut­taa ulkonäköön, joten mik­si laa­jan geenipe­rus­taisen ryh­mit­te­lyn tulos on sama? Sik­si, että ulkonäköön vaikut­tavil­la geeneil­lä ryh­mien väliset jakau­maerot mak­si­moitu­vat samal­la jaot­telul­la kuin muil­lakin geeneillä.

  25. “Jospa Lot­ta ker­toisi mitä on men­estys elämässä, niin voisimme lopet­taa tämän “saivartelun”?”

    Jos sinus­ta on jotenkin kyseenalaista, että koulumen­estys, töis­sä pär­jäämi­nen, hyvät tulot, hyvä ter­veys tai ei-rikol­lisu­us ovat parem­pia asioi­ta kuin niiden puute, en oikeasti jak­saisi keskustel­la kanssasi. Mm. näitä käsit­tääk­seni tarkoite­taan, kun puhutaan siitä, että älykkyysosamäärä kor­reloi elämässä men­estymisen kanssa. Yksilö­ta­sol­la on kaiken­laisia mie­lenki­in­toisia ja ain­ut­laa­tu­isia elämän­tari­noi­ta, mut­ta silti on mielestäni harv­inaisen selvää, että on yleis­es­ti ottaen parem­pi esim. pär­jätä hyvin koulus­sa kuin huonosti.

  26. Antero Kälvä:
    “Ryh­mit­te­ly on mielekästä tehdä, jos löy­de­tään jako, joka tuot­taa ryh­mien välisiä ero­ja samanaikaises­ti usei­den omi­naisuuk­sien kohdal­la. Esimerkik­si suo­ma­lais­ten ryh­mit­te­ly ÄO:n tai veriryh­mien perus­teel­la ei ole täl­lä taval­la mielenkiintoinen.”

    Ryh­mit­te­ly ei ehkä ole poli­it­tis­es­ti mie­lenki­in­toinen, mut­ta luon­non­ti­eteel­lis­es­ti se on yhtä mie­lenki­in­toinen kuin ryh­mit­te­ly ihon­värin perus­teel­la. Ja on melko oletet­tavaa, että veriryh­mien tai ÄO:n kanssa kor­reloivia omi­naisuuk­sia löy­ty­isi, jos vain olisi mie­lenki­in­toa lähteä niitä selvittämään.

    Jos tehdään jako neljään rotu­un, niin sat­un­nais­es­ti val­i­tun gee­nien perus­teel­la yksilöä ei ole mah­dol­lista sijoit­taa “oikeaan” rotu­un kuin aivan aav­is­tuk­sen suurem­mal­la toden­näköisyy­del­lä kuin 25%. Kyseessä on muu­ta­man promillen poikkea­mas­ta täysin satunnaisesta.
    Vas­ta kun kat­so­taan riit­tävän suuri joukko geene­jä, tai koko geno­mi, päästään kohta­laiseen tarkku­u­teen. Siinä vai­heessa voidaan myös jo melko luotet­tavasti erot­taa suo­ma­lai­sista itä­suo­ma­lainen rotu ja län­sisuo­ma­lainen rotu.

  27. Entisenä tilas­toti­eteil­i­jänä yhdyn kovasti Antero Kälvän “rotuop­pi­in” geneet­tiset erot mak­si­moivas­ta ryh­mit­telystä. Täl­lä opil­la on lähin­nä käyt­töä ihmiset esi­his­to­ri­an tutkimuk­ses­sa Se kai ker­too, että ihmiskun­ta on hajau­tunut kauan sit­ten noin neljään ryh­mään, joiden “geneet­ti­nen kanssakäymi­nen” on ollut vähäistä.

    Tämä jaot­telun on pait­si ilmeinen, myös varsin vaaran­ton, kos­ka kuhunkin ryh­mään kuu­luu sekä voit­ta­jia että häviäjiä, sor­ta­jia että sor­ret­tu­ja, itseään ylemp­inä rotu­ina pitäneitä että niitä, joi­ta nämä edel­lä maini­tut ovat pitäneet alemp­ina rotu­ina. Tässä jaot­telus­sa puh­das­ro­tuiset arjalaiset ovat samaa joukkoa sekä juu­tais­ten että romanien kanssa.

    Ne piir­teet, joil­la syn­nytetään rasis­tisia asen­tei­ta, taas ovat peräisin eri­lais­ten yhdyskun­tien ja luon­nonolo­jen syn­nyt­tämistä eri­lai­sista val­in­ta­paineista. Tästä syn­tyvä paikalli­nen vai­htelu on suur­ta ver­rat­tuna noiden neljän pääro­dun väliseen vai­htelu­un, eikä näy ulospäin. En tiedä, onko asi­aa tutkit­tu Yhdys­val­tain osaval­tioiden välil­lä, mut­ta jotenkin tun­tuu siltä, että raa­mat­tavyöhyk­keel­lä asuu kovin eri­laista väkeä kuin itäran­nikol­la tai Kaliforniassa.

    Joskus kauan sit­ten luin Jacques Monodin kir­jan Sat­tuma ja vält­tämät­tömyys. Tiede on var­maan hänen ajois­taan edis­tynyt, mut­ta min­u­un vaikut­ti suuresti hänen käsi­tyk­sen­sä aivo­jen kehi­tyk­ses­tä. Hänen mukaansa aivo­jen rakenne määräy­tyy lapsen kehit­tyessä. Aivosoluista toisi­in syn­tyy sat­un­naisia yhteyk­siä, jot­ka jäävät voimaan, jos niille on käyt­töä. Virikkeinen lap­su­us syn­nyt­tää mon­imutkaisem­mat aiv­ot kuin virik­keetön. Kemi­as­takin on kyse, joten ruokaa pitäisi olla tarpeek­si ja sen pitäisi olla monipuolista.

    Tuo aivo­jen kehi­tys ker­too myös, mik­si kie­len oppimi­nen on lapse­na niin help­poa. Tämän mukaan eri kieltä puhuville kehit­tyvät rak­en­teeltaan eri­laiset aiv­ot! Puhut­tu kieli olisi siis peri­aat­teessa mah­dol­lista selvit­tää mikroskoopilla.

    Ellei tätä ole jo kumot­tu, se selit­täisi aika hyvin Fly­nn-efek­tin, siis keskimääräisen älykkyysosamäärän huo­mat­ta­van kasvun ajan mukana. Tämä merk­it­sisi myös, että eri yhteiskun­nis­sa val­lit­segvista älykkyys­jakau­mien eroista merkit­tävä osa voi selit­tyä las­ten kasvuoloil­la geneet­tisen per­imän sijasta.

  28. Lot­ta Roti:
    “Jos sinus­ta on jotenkin kyseenalaista, että koulumen­estys, töis­sä pär­jäämi­nen, hyvät tulot, hyvä ter­veys tai ei-rikol­lisu­us ovat parem­pia asioi­ta kuin niiden puute, en oikeasti jak­saisi keskustel­la kanssasi.”

    Ne voivat olla yksit­täis­inä asioina parem­pia kuin niiden puute, mut­ta mikään niistä, tai edes kaik­ki yhdessä, eivät ole minus­ta elämässä men­estymistä kuin tiety­istä arvolähtöko­hdista katsottuna.

    Ajatel­laan kirjosieppoyksilöä.
    Jos se on ter­ve, vah­va, hyvä han­kki­maan rav­in­toa ja poikkeuk­sel­lisen voimakasääni­nen laula­ja, niin onko se elämässä men­estyvä yksilö. Vas­taus on minus­ta hyvin yksiselit­teis­es­ti, että sitä ei voi anne­tu­il­la tiedoil­la päätel­lä. Pitää tietää onko se saanut näil­lä omi­naisuuk­sil­la han­kit­tua itselleen laadukkaan puoli­son ja onnis­tunut tuot­ta­maan elin­voimaisia jälkeläisiä.

    Hyvin koulutet­tua, älykästä, kau­nista, varakas­ta ja ter­vet­tä urao­hjus­ta, joka uran huip­ul­la havait­see menopaussin tai erek­tio­häir­iöi­den tullen ennen esikoista, ei minus­ta voi pitää elämässä men­estyneenä. Sopi­vampi määritelmä olisi minus­ta epäon­nis­tunut evo­lu­ti­ivi­nen kokeilu.
    Silti hän täyt­tää kaik­ki tois­taisek­si “elämässä men­estymis­es­tä” käyte­tyt kriteerit.

  29. Fly­n­nin efek­ti­in Fly­nn itse on tar­jon­nut seli­tyk­sen, jota het­ken pidin hyvänä.
    http://www.brookings.edu/views/papers/dickens/20020205.pdf

    Siinä nimit­täin sen­tään olete­taan, että “kult­tuu­rit” ja “rak­en­teet” eivät vain jostain tyhjästä rom­ah­da alla sat­tumal­ta majail­e­van pop­u­laa­tion niskaan ja sit­ten ala vaikut­taa hei­hin. Sit­tem­min on kek­sit­ty epi­ge­neesi, mut­ta sekään ei pelas­ta tab­u­la rasaa, sil­lä sys­teemi­in on ensin raken­net­ta­va mah­dol­lisu­us ja poten­ti­aali epigeneesiin.

  30. Pekka Raukko:
    “Hyvin koulutet­tua, älykästä, kau­nista, varakas­ta ja ter­vet­tä urao­hjus­ta, joka uran huip­ul­la havait­see menopaussin tai erek­tio­häir­iöi­den tullen ennen esikoista, ei minus­ta voi pitää elämässä menestyneenä.”

    Et kai väitä, että on ihmiselämään vaikut­taa jokin kos­mi­nen oikeu­den­mukaisu­us­pe­ri­aate, joka tas­apain­ot­taa koulu­tuk­sen, älykkyy­den, kauneu­den, varakku­u­den ja ter­vey­den onnet­to­muuk­sil­la siten, että kaik­ki ovat lop­ul­ta yhtä onnellisia?

    Muuten esimerkkisi ei mitenkään kumoa sitä yleistä käsi­tys­tä, että on parem­pi olla koulutet­tu, älykäs, kau­nis ja varakas kuin koulut­tam­a­ton, tyh­mä, ruma ja köyhä.

  31. Geneti­ikkaan liit­tyvä kysymys: Mikä ero on puu­jalal­la ja puupääl­lä. Vas­taus: Puu­jal­ka ei periydy.

  32. Pekka “saivarteli­ja” Raukolle:

    Eivät kie­len abstark­tit käsit­teet kuten “men­estymi­nen” ole määritel­ty eksak­tisti kuten metri tai min­u­ut­ti. Ihmisen men­estymi­nen on yksinker­tais­es­ti sitä, mitä useim­mat ihmiset sil­lä tarkoit­ta­vat. Jos useim­mat saman kult­tuuripi­irin ihmiset tarkoit­taisi­vat sil­lä yli­pain­oa, niin sit­ten se tarkoit­taisi sitä…

    Tois­tan itseäni mut­ta vielä ker­ran: Jos tuhat ihmistä mainit­se­vat esim. viisi asi­aa, jot­ka ovat tyyp­pil­lisiä men­estyneelle ihmiselle, niin var­masti vas­tauk­set muis­tut­ta­vat hyvin paljon toisiaan. 

    Kyl­lä moni mainit­sisi men­estymisen kri­teer­inä jälkeläiset, mut­ta ihmisen men­estymi­nen ei ole noin biol­o­gisen suo­ravi­ivaista suurim­man osan mielestä. 

    Pidän Sirk­ka Hämäläistä men­estyneenä naise­na ja eiköhän suurin osa suo­ma­lai­sista näin tee, vaik­ka hän on lapse­ton. Ovatko muuten adop­tio­van­hem­mat sit­ten ilman muu­ta ei-men­estyjiä elämässä ja vas­taavasti huumei­den käytön vuok­si huostaan­ote­tun lapsen äiti men­estyjä? Ihmis­ten maail­ma on hie­man kom­plisoidumpi kuin kir­josiep­po­jen. Olet var­masti, Pekka, sen itsekin älykkäänä ihmisenä huomannut.

    En myöskään ymmär­rä, miten tämä komean ja sek­sikkään kir­josiep­pouroksen esimerk­ki on ris­tiri­idas­sa näi­den mm. Rotin mainit­semien men­estymisen indikaat­to­rien kanssa. Eikö ole varsin toden­näköistä, että laulun lah­jal­la varuste­tul­la ja fyy­sis­es­ti vetovoimaisel­la kir­josiep­pouroksel­la on kau­nis ja hedelmälli­nen siep­posi­ip­pa? Mikä uhkaisi kuvaile­masi valioyk­silön men­estys­tä kir­josiep­po­jen avioliittomarkkinnoilla?

  33. Kälvän kos­misen oikeu­den­mukaisu­u­den kelka­s­sa en oikein pysynyt.
    Olin ymmärtäv­inäni, että Kälvä määrit­teli implisi­it­tis­es­ti men­estyk­sen onnel­lisu­u­den syn­onyymik­si. Niinkin voi toki tehdä. Minus­ta ne eivät kuitenkaan ole sama asia, eikä Oden aloituk­ses­sa men­estys­tä mielestäni rin­nastet­tu onnellisuuteen

    Suurpi­irteiselle Ellulle pari juttua.

    Men­estymisen voi jokainen määritel­lä miten lystää. Jos kuitenkin ker­ro­taan, että älykkyysosamäärä ennus­taa hyvin men­estys­tä elämässä, niin näin sanoval­la pitää minus­ta olla esit­tää jokin määrit­te­ly sille men­estyk­selle elämässä. Aja­tus että älykkyysosamäärä ennus­taisi jotain epämääräistä ja jokaisen vapaasti määriteltävää asi­aa, on tietysti päätön.

    Min­un ymmärtääk­seni Oden alku­peräisessä artikke­lis­sa men­estyk­sel­lä tarkoitet­ti­in juuri niitä asioi­ta, joi­ta omas­sa kult­tuuris­samme on opit­tu pitämään men­estyk­sen mittareina, eli mate­ri­aal­ista vau­raut­ta, korkeaa koulu­tus­ta ja hyvää sosi­aal­ista ase­maa. Nämä ovat kuitenkin yksiselit­teisiä men­estyk­sen mittare­i­ta vain niille, joille pyrkimys var­al­lisu­u­den kas­vat­tamiseen ja sosi­aa­li­nen “kiip­imi­nen” on itses­tään selvästi ihmisen korkein päämäärä ja elämän tarkoitus.

    En osaa sanoa, kum­manko maail­ma on kom­plisoidumpi, kir­josiepon vai ihmisen. Min­ul­la kun on koke­mus­ta vain ihmisenä olemis­es­ta. Pidän kuitenkin men­estyk­sen mit­taamista molem­mil­la lajeil­la perustal­taan hyvin samanlaisena.
    Jos kum­mal­la tahansa lajil­la on osal­la pop­u­laa­tio­ta evo­lu­ti­ivis­es­ti epä­vakaa strate­gia, ja se tulee aikaa myöten syr­jäy­tymään pop­u­laa­tios­ta täy­del­lis­es­ti, niin tämän omi­naisu­u­den tai käyt­täy­tymispi­ir­teen kan­ta­jia ei minus­ta voi mitenkään kut­sua menestyjiksi.
    Jos älykkäät ja ural­laan men­estyvät lisään­tyvät muu­ta väestöä heikom­min, katoa­vat he lop­ul­ta pop­u­laa­tios­ta kokon­aan. Kuin­ka sel­l­aista väestöryh­mää, joka kuolee sukupu­ut­toon, voidaan pitää men­estyjinä. Minus­ta he ovat pitkässä juok­sus­sa menehtyjiä.

    Minä en pidä Hämäläistä elämässä men­estyneenä. Ural­laan hän on toki menestynyt.

    Rotin mainit­semien “men­estymisen indikaat­tor­ei­den” pitämi­nen men­estyk­senä on pöhköä. Ne voivat olla hyviä työkalu­ja saavut­taa men­estys­tä, mikäli pitää vau­raut­ta men­estyk­senä. Ne ovat kuitenkin vain työkalu­ja, ei muuta.

  34. Aivan oikein, Kam­er­ad! Ja mikä hauskin­ta: Kyky ja taipumus uskon­nol­lisu­u­teen on vah­vasti per­i­tyvä omi­naisu­us. Lesta­di­o­lais­ten suviseu­rat on usko­ma­ton näky. Tarve moraal­isäteilyyn saat­taa olla myös, mut­ta nykypäivän moraal­i­tan­tat eivät onnek­si lisäänny.

  35. Suurpi­irteinen Ellu (mul­la onkin oikeesti iso nenä, mis­täs arv­a­sit? )vas­taa pikku­maiselle Pikku-Pekalle 🙂

    Saivartelul­la tarkoi­tan nyt siis sitä, ettei tyy­dytä yleis­es­ti käytössä ole­vien käsit­tei­den yleiseen merk­i­tyk­seen. Toki kuka tahansa voi sanoa sin­istä punaisek­si ja kissaa koirak­si. Mut­ta olen­naista kielel­lisessä kom­mu­nikaa­tios­sa on se, että käsit­teitä käyt­täessämme jaamme niiden yhteiset merkitykset. 

    Aina­han merk­i­tyk­set vai­htel­e­vat viiteryh­mit­täin ja jopa yksilöko­htais­es­ti, mut­ta samankieliset henkilöt jaka­vat noin pääpi­irteis­säin saman koke­muk­sen kuul­lessaan tietyn sanan. Eikö vain, vaik­ka vivahteitä löy­tyy? Muuten­han tämä olisi täysi kaaos! 

    Mikäli pitäisin men­estyk­sen mit­tana alko­holisoi­tu­mista ja työt­tömyysko­rtis­ton ikuisu­usasi­akku­ut­ta, niin kohtaisin toden­näköis­es­ti ylit­sepääsemät­tömiä vaikeuk­sia puhues­sani men­estymis­es­tä muiden ihmis­ten kanssa. Itsek­seni voisin tietysti aset­taa minkä tahansa arvopo­h­jan men­estymisen käsit­teelle aivan omas­sa rauhas­sa punavi­inip­ul­lon ääressä, mut­ta ryh­mä­ta­sol­la indi­vid­u­al­is­mi­ni tuskin toimisi. 

    Ihmis­ten men­estymisen tarkastelun ain­oas­taan lisään­tymisen näkökul­mas­ta tekee epämielekkääk­si ihmis­ten ain­ut­laa­tu­isu­us biol­o­gises­sa mielessä epäkelpo­jen yksilöi­den suo­jelus­sa. Syn­tyessään siivetön kir­josiep­po jää ilman jälkeläisiä takuuvarmasti. 

    Sen sijaan kult­tuurile­hti Seiska rapor­toi nais­es­ta jol­la oli yläru­umista muu­ta­ma kymme­nen sen­ti­iä ja alaru­umista juuri ja juuri gen­i­taalei­hin asti. Tämä nainen oli syn­nyt­tänyt kak­si elinkelpoista las­ta. Olisko tämä ollut mah­dol­lista puh­taan luon­non­va­lin­nan val­lites­sa? Ihmis­ten “valin­nan” väli­in tulee niin mon­ta muut­tu­jaa, että men­estymisen kiteyt­tämi­nen vain lisään­tymiseen on absur­dia. Tässä mielessä men­estyjiä oli­si­vat slum­mien nuore­na mon­ta las­ta syn­nyt­tävät asukkaat. Tämä ei vain vas­taa yleistä käsi­tys­tä menestymisestä.

    Ymmär­rän kyl­lä sinän­sä pointin. Euroop­palaiset kansat eivät ehkä tule­vaisu­udessa men­esty, kos­ka syn­tyvyys on niin alhainen. Mus­lim­i­taus­taiset lisään­tyvät sitä tah­tia, että heitä on esim. Sak­sas­sa vuon­na 2025 jo enem­mistö alle 18-vuo­ti­as­tia. (valitet­tavasti lähde puut­tuu) Mikäli islamin radikalisoi­tu­mi­nen jatkuu etenkin mus­limin­uori­son kesku­udessa, ske­naario on pelottava.

  36. Osmo: “Hänen mukaansa aivo­jen rakenne määräy­tyy lapsen kehit­tyessä. Aivosoluista toisi­in syn­tyy sat­un­naisia yhteyk­siä, jot­ka jäävät voimaan, jos niille on käyt­töä. Virikkeinen lap­su­us syn­nyt­tää mon­imutkaisem­mat aiv­ot kuin virik­keetön. Kemi­as­takin on kyse, joten ruokaa pitäisi olla tarpeek­si ja sen pitäisi olla monipuolista.”

    Kaik­ki tämä pitää edelleen paikkansa. (Olen opiskel­lut psykolo­gian peru­sopin­to­ja viime vuon­na). Poli­it­ti­nen johtopäätös oma­l­la kohdal­lani on, että kaikille lap­sille pitäisi yrit­tää jär­jestää mah­dol­lisim­man pitkälle olo­suh­teet, jot­ka tuke­vat aivo­jen kehittymistä.

    Pekka: “Silti hän täyt­tää kaik­ki tois­taisek­si “elämässä men­estymis­es­tä” käyte­tyt kriteerit.”

    Puhut taas yksilöstä. En tiedä vai­h­taisiko kuvaile­masi urao­hjus osia alko­holisoituneen mak­savau­ri­oisen perusk­oulun kesken­jät­täneen asun­not­toman ammat­ti- ja taparikol­lisen kanssa, joka tilas­tol­lis­es­ti kuolee alle viisikymp­pisenä (rohke­nen epäil­lä), mut­ta hänel­lä on ainakin yksi etu puolel­laan: hänel­lä on varaa vali­ta. Hänel­lä on jäl­jel­lä ter­veyten­sä, rahaakin jäänyt säästöön. Hän voi muut­taa elämään­sä, hypätä ora­van­pyörästä, ottaa opin­to­va­paa­ta. Hyvät kog­ni­ti­iviset taidot ja kyky ottaa selvää asioista edis­tävät hänen elämän­hallintaansa. Ja tässähän puhutaan nimeno­maan makro­ta­sos­ta. En saa selvää, onko sinus­ta oikeasti jotenkin epä­selvää, että makro­ta­sol­la on parem­pi olla ter­ve ja hyvä­tu­loinen kuin sairas ja köy­hä, vai yritätkö tietois­es­ti vesit­tää keskustelua näistä tutkimus­tu­lok­sista, kos­ka ne ovat poli­it­tis­es­ti epämiel­lyt­täviä. Kir­josiepot taas ovat niin eri­laisia kuin ihmiset, että niistä puhumi­nen tässä yhtey­dessä on aivan turhanpäiväistä.

    Eli­na: “Jos tuhat ihmistä mainit­se­vat esim. viisi asi­aa, jot­ka ovat tyyp­pil­lisiä men­estyneelle ihmiselle, niin var­masti vas­tauk­set muis­tut­ta­vat hyvin paljon toisiaan.”

    Kyl­lä vain. Henkilöko­htais­es­ti pidän men­estyneenä ihmistä, jon­ka elämää kuvailee sub­jek­ti­ivi­nen onnel­lisu­u­den tunne sekä ihmis­suhtei­den, itsen­sä toteut­tamisen ja yhteisön hyväk­si työsken­te­lyn tas­apaino. En ole näh­nyt tutkimus­ta, jos­sa näi­den asioiden kor­re­laa­tio­ta älykkyysosamäärään tutkit­taisi­in. Arve­len, että huip­puä­lykkäät eivät tyyp­il­lis­es­ti ole täl­laisia ainakaan enem­pää kuin muut, mut­ta keski­ta­soiset tai keski­ta­soa parem­mat, mut­ta ei huip­puä­lykkäät, ovat. Hypo­teese­ja ja speku­laa­tio­ta vain, oma mielipiteeni.

  37. Eli­na.
    Aloitin keskustelun men­estyk­ses­tä näin: “Tarkoi­tat ilmeis­es­ti taloudel­lista men­estys­tä ja hyvää urakehitystä?”.
    Käytin siis kult­tuuris­samme yleis­es­ti hyväksyt­tyä käsi­tys­tä, että men­estyviä ovat ahneim­mat, ja ne jot­ka onnis­tu­vat haal­i­maan itselleen eniten maal­lista omaisuutta.
    Halusin vain oikeas­t­aan Odelta tarken­nus­ta, että hän tarkoit­taa men­estymisel­lä juuri tätä meil­lä yleis­es­ti hyväksyt­tyä men­estyk­sen määritelmää.
    Minus­ta määritelmä on hanurista, mut­ta voin toki elää sen ajatuk­sen kanssa, että katk­er­ana ja yksinäisenä (sukupuuttoon)kuoleva varakas van­hus on määritelmän mukaan menestyjä.

    Slum­min asukas on mielestäni men­estyjä, mikäli hän kyke­nee kas­vat­ta­maan lisään­tymisikään kak­si tai use­ampia jälkeläisiä. Pelkkä suuri syn­ny­tys­ten määrä ei tee ken­estäkään menestyjää

    Ihmisen taipumus suo­jel­la sin­un epäkel­vok­si määrit­telemiä yksilöitä, ei ole mitenkään ain­ut­laa­tu­inen. Kykymme siinä vain on nyky­isin yliv­er­tainen mui­hin lajei­hin näh­den. Kir­josiep­po­e­mo ruok­ki siivetön­tä poikas­ta siinä mis­sä muitakin poikasi­aan. Siltä vain lop­pu­vat edel­ly­tyk­set hoi­va­ta poikas­ta tiet­tyä pis­tet­tä pidemmälle.
    Ihmisen, ja muu­tamien muiden lajien, kohdal­la kult­tuuri on lajiom­i­naisu­us, ja se on sik­si kiin­teä osa luonnonvalintaa.

    Kris­ti­tyn maail­man on aivan turha olla huolis­saan islamin radikalisoi­tu­mis­es­ta. Se on nimit­täin mei­dän omis­sa käsis­sämme. Lopet­ta­mal­la sotimisen islami­lai­sis­sa mais­sa voimme lopet­taa islamin radikalisoitumisen.
    Uskon­nol­lisu­us on geneet­ti­nen omi­naisu­us, joka on säi­lynyt luon­non­va­lin­nas­sa juuri sik­si, että sen avul­la yhteisö voi puo­lus­tau­tua ulkoista uhkaa vas­taan tarvit­taes­sa jopa jär­jet­tömältä näyt­täväl­lä väkivallalla.

  38. Lot­ta.

    Puhun tietysti yksilöstä, kos­ka älykkyysosamäärä on yksilön ominaisuus.
    Kuvaile­masi alko­holisoitunut taparikolli­nen ei eurokeskeistä syväl­lisem­mäl­lä men­estymisen määritelmäl­lä ole vält­tämät­tä yhtään sen menestyneempi.
    Ihmis­es­tä pitää men­estymisen määrit­tämisek­si tietää muu­takin kuin tit­teli ja raha­pussin sisältö.

    Tämä tei­dän talouskeskeinen men­estyk­sen määritelmä johtaa koomiseen tilanteeseen, jos­ta Eli­nan viestin lopus­sa ollut parkaisu ker­too. Ollaan huolis­saan siitä, että me parem­min men­estyvät näytämme jäävän kakkos­ti­lalle, ja huonom­min men­estyvät vievät voiton. Has­sua, eikö totta.

  39. Pekka Raukolle:

    Rotu on äärim­milleen laa­jen­net­tu per­he. Samaan rotu­un kuu­lu­vat ovat (vähin­tään hyvin kaukaista) sukua. Ei rodus­sa ole olen­nais­es­ti kysymys mis­tään omi­naisu­usklus­tereista, vaik­ka omi­naisu­usklus­ter­it makro­ro­tu­jen kohdal­la osu­vatkin yksi­in rotu­jen kanssa.

  40. Tämä keskustelu on nyt aivan hakoteil­lä alku­peräis­es­tä aiheesta. Se lähti liik­keelle väit­teestäni, että älykkyysosamäärä mit­taa jotain olen­naista, kos­ka se puut­teis­taan huoli­mat­ta ennus­taa men­estys­tä elämässä niin hyvin. Kysyt­täessä täs­mensin, että tarkoitin men­estymistä län­si­mai­sis­sa ammateis­sa, en esimerkik­si sitä, onko henkilö onnellinen.

    Sil­lä, onko älykäs henkilö onnelli­nen vai ei, ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mit­taako älykkyys­testi jotain merkit­tävää. Moni väit­tää, että down­in syn­d­roomaa pote­vat oli­si­vat mui­ta onnellisempia.

  41. Markku J:lle
    Rotu on melko laa­ja “per­he”, mut­ta äärim­milleen laa­jen­net­tu per­he lie­nee kuitenkin ihmiskunta.

  42. Pekka Raukko:
    “Slum­min asukas on mielestäni men­estyjä, mikäli hän kyke­nee kas­vat­ta­maan lisään­tymisikään kak­si tai use­ampia jälkeläisiä.”

    Aika erikoinen men­estyk­sen määritelmä. Sen mukaan useim­mat slum­min asukkaat ovat men­estyjiä. Tarkoit­taako tämä, että slum­min asukkaiden ongel­mat eivät ole niin suuria, että slum­mien ole­mas­sao­lo olisi yhteiskun­nalli­nen ongelma?

  43. Pekka sanoo

    “Käytin siis kult­tuuris­samme yleis­es­ti hyväksyt­tyä käsi­tys­tä, että men­estyviä ovat ahneim­mat, ja ne jot­ka onnis­tu­vat haal­i­maan itselleen eniten maal­lista omaisuutta.”

    Noh, itse en noin yksioikiois­es­ti ajat­tele, tuskin kukaan mukaan. Ei raha totis­es­ti ole ain­oa mit­tari, mut­ta usein se on mukana kuviois­sa, kun hyv­in­voivista ihmi­sistä puhutaan. 

    Et voi pätevästi kiistää mon­esti tois­tet­tu­ja tutkimuk­sia, jot­ka osoit­ta­vat, että sosi­aa­li­nen sta­tus ja henk­i­nen ja fyysi­nen hyv­in­voin­ti nyt kulke­vat kiusak­sesi käsi kädessä. 

    Tietenkin on vai­h­toe­htoih­misiä, mut­ta heitähän on vain olo­suhteis­sa, jos­sa ei tarvitse ruuas­ta tais­tel­la. On help­poa heit­täy­tyä rahan­haal­imisen ora­van­pyörästä, kun tietää muutenkin tule­vansa toimeen. Voi esimerkik­si käyt­tää city-maas­turin sijas­ta polkupyörää. Entä jos ei ole edes tätä polkupyörää..? Täl­lainen ajat­telu on mah­dol­lista vain yhteiskun­nas­sa, jos­sa nämä “ahneim­mat” ovat luoneet muka­van elin­ta­son myös kil­voit­telun ulkop­uolelle heittäytyjille. 

    Onnel­lisu­uskin muuten kor­reloi taloudel­lisen hyv­in­voin­nin kanssa, joskin siten, että tulota­son saavut­taes­sa tietyn katon onnel­lisu­u­den koke­mus ei enää nouse lin­eaaris­es­ti. Osmon mainit­se­mat Down-ihmiset ovat tosi­aan per­soon­al­taan iloisia ja kysyessä vas­taa­vat ole­vansa onnel­lisia, vaik­ka älyn lahjoil­laan eivät juurikaan loista. Kyse on kuitenkin ryh­mästä, johon ei voi soveltaan val­taosan psyyken lainalaisuuksia. 

    Väki­val­tais­es­ti kon­tek­stis­taan revit­ty lause Pekalta

    “Ihmisen taipumus suo­jel­la sin­un epäkel­vok­si määrit­telemiä yksilöitä..jne”

    Tämä Pekan lause on mielestäni min­ua loukkaa­va. MINÄ en ole ketään määrit­telemässä epäkel­vok­si, vaan ihan­noimasi luon­to. Luon­nos­sa jo pienikin poikkea­ma suor­i­tyskyvyn laskun suun­taan aiheut­taa syrjäytymisen/kuolon. Näin ollen mainit­se­mani kult­tuuri­julka­isun brit­ti­nainen ei koskaan ilman ihmisen eri­ty­is­laa­tu­ista kykyä/heikkoutta altru­is­tiseen ajat­telu­un olisi syn­nyt­tänyt tai ei edes eläisi. 

    Se kir­josiep­po, joka ruokkii siivetön­tä poikas­taan on vain toden­näköis­es­ti niin tyh­mä, ettei huo­maa siip­i­en puut­tumista jälkikasvul­taan (vrt. käen­poi­ka). Mielestäni ei ver­tailukelpoista dataa tässä keskustelus­sa. Ihmi­nen suo­jelee, säälii ja hoivaa, vaik­ka tietää toisen puut­teet ja suo­ranaisen elinkelvot­to­muu­den ilman näitä toimenpiteitä.

  44. Osmo,

    Mielestäni ei olla hakoteil­lä, vaan pikem­minkin alkulähteil­lä. Pohdimme käsit­teitä, jot­ka ovat vält­tämät­tömiä määritel­lessä älykkyy­den (mitä sen on), men­estymisen (mitä sen on), onnel­lisu­u­den (mitä se on) jne. välisiä suhteita..

    Jos nyt sul­jet kuitenkin tämän ketjun, niin kiitok­sia kaikille kanssakeskustelijoille. Sok­erikeskustelukaan ei oikein niin ole ottanut tul­ta, vaik­ka sok­eri on aivo­jen elin­tärkeä polttoaine 😉

  45. “Ihmis­es­tä pitää men­estymisen määrit­tämisek­si tietää muu­takin kuin tit­teli ja raha­pussin sisältö.

    Tämä tei­dän talouskeskeinen men­estyk­sen määritelmä johtaa koomiseen tilanteeseen,”

    No voi hohhoi­jaa. Sin­ul­la on nyt joku ihan oma vas­takkainaset­telu, jos­sa kuvit­telet min­un edus­ta­van jotain nihilis­tis-kap­i­tal­is­tista Pahaa Por­varia. Itse olen onnek­seni hyvä­tu­lois­es­ta per­heestä, mut­ta aviomieheni on köy­hästä työläis­per­heestä. Hän tietää oikein hyvin ensi käden koke­muk­ses­ta, että rahan puute syö todel­la rankasti onnel­lisu­ut­ta ja avi­o­li­it­toa. Jos on pelko perseessä, että kämp­pä menee alta, jos pienikin yllät­tävä meno aiheut­taa pien­imuo­toisen katas­tro­gin, niin tilanne kiristää koko pienessä tilas­sa kärvis­televän per­heen her­mo­ja. Ja tämähän on tietysti vielä pien­tä ver­rat­tuna sel­l­aisi­in, joil­la ei edes ole työtä tai asun­toa. Raha ei tietenkään takaa onnel­lisu­ut­ta, mut­ta jos sitä on liian vähän, siitä taku­u­var­masti seu­raa ongelmia. Työssään men­estyvän ihmisen ei tarvitse myöskään olla mikään stereo­tyyp­pinen stres­saan­tunut urao­hjus. Hän voi olla vaikka­pa työstään pitävä tar­joil­i­ja, johon sekä asi­akkaat että pomo ovat tyy­tyväisiä. Minus­ta myös aja­tus siitä, että pitäisi olla jotenkin itsekäs ja ahne pär­jätäk­seen elämässä, on vasem­mis­tolib­er­aalien hel­limä myytti. 

    Mielestäni aja­tus siitä, että taloudelli­nen vakavaraisu­us, koulu- ja työmen­estys tai ter­veys eivät olisi yksiselit­teis­es­ti hyviä asioi­ta, on mah­dolli­nen vain henkilölle, jol­la ei koskaan ole ollut vakavaa vaaraa menet­tää mitään näistä ilman omaa valintaansa.

  46. Anterolle.

    En tarkoi­ta, että slum­mi­u­tu­mi­nen ei olisi yhteiskun­nalli­nen ongelma.
    Tarkoitin vain sitä, että yksilö­ta­sol­la on minus­ta perustel­tua pitää men­estyjänä sitä, joka jää elämään jälkeläi­sis­sään. Ei sitä, joka kuolee “sukupu­ut­toon”.

  47. Eli­nalle.

    ““Ihmisen taipumus suo­jel­la sin­un epäkel­vok­si määrit­telemiä yksilöitä..jne”

    Tämä Pekan lause on mielestäni min­ua loukkaa­va. MINÄ en ole ketään määrit­telemässä epäkel­vok­si, vaan ihan­noimasi luonto.”

    Luepa oma tek­stisi huolel­lis­es­ti uud­estaan. Siinä määrit­telit kak­si ter­vet­tä las­ta saa­neen kehi­tys­vam­maisen naisen samaan kat­e­go­ri­aan siivet­tömän kir­josiepon kanssa, eli epäkelpoi­hin yksilöihin. 

    Nyt tämä keskustelu alkaa oikeasti men­nä sivu­raiteille (sor­ry Ode), mut­ta “kyky altru­is­tiseen ajat­telu­un” on oikeas­t­aan vain gee­nien itsekkyyt­tä, eikä mitenkään ihmisen ain­ut­laa­tu­inen omi­naisu­us. Se on tyyp­il­listä kaikille sosi­aal­isille lau­maeläimille, ja etenkin yhteiskuntahyönteisille.

    Enkä tah­do mitenkään kiistää sitä, että sosi­aa­li­nen sta­tus ja henk­i­nen ja fyysi­nen hyv­in­voin­ti kulke­vat käsi kädessä.
    Ne eivät minus­ta vain mit­taa men­estys­tä kuin hyvin kapeas­ta näkökul­mas­ta, jos siitäkään.

  48. Osmo on oike­as­sa. Onnel­lisu­uskeskustelu on aivan oma aiheensa.

  49. Lot­ta.
    Puhumme täysin eri asioista. Ren­non haus­ka, help­po ja onnelli­nen elämä ei minus­ta teen sel­l­aista elävää yksilöä men­estyjäk­si. Ei se toki sul­je poiskaan menestystä.

    “Minus­ta myös aja­tus siitä, että pitäisi olla jotenkin itsekäs ja ahne pär­jätäk­seen elämässä, on vasem­mis­tolib­er­aalien hel­limä myytti”

    Se pitää paikkansa vain jos men­estyk­sel­lä tarkoite­taan vauras­tu­mista ja hyvää urakehitystä.
    Muuten se on tietysti lööperiä.

  50. Eräs kom­ment­ti keskustelun suun­nas­ta: Tääl­läkin vil­jel­lään alarmis­mia siitä, miten “ihan just” jokin demografinen vält­tämät­tömyys johtaa siihen että euroop­palaiset ovat kaik­ki watusse­ja, ban­tu­ja tai Lähi-Idän kähäräpäitä. 

    Esimerkkinä taidet­ti­in maini­ta Sak­sa. Täy­tyy puhua aika vauhdikkaas­ta ekspo­nen­ti­aalis­es­ta kasvus­ta, jos pop­u­laa­tio, jon­ka osu­us on neljä pros­ent­tia, saavut­taa enem­mistöase­man kahdessakymme­nessä vuodessa. Ran­skas­sa osu­us lie­nee Euroopan suurimpia ja taitaa olla noin kaksinker­tainen Sak­saan verrattuna.

    Oma käsi­tyk­seni on, että real­is­min aste on rotupoli­ti­ikan kan­nat­ta­jil­la yleis­es­ti tätä tasoa, kun uhkaku­via maalaillaan.

  51. Mik­si ketään ei huoles­tus­ta se, että 300 vuo­den kulut­tua Suomes­sa on 30 miljoon­aa ihmistä, jot­ka ovat kaik­ki vanhalestaadiolaisia.

  52. Pekka Raukko:
    Käsi­tyk­sesi men­estyk­ses­tä on niin erikoinen, etten näe miten se on rel­e­vant­ti. Näis­sä yhteiskun­nal­li­sis­sa keskusteluis­sa puhutaan paljon siitä, kuka men­estyy per­in­teis­ten kri­tee­rien mukaan ja kuka taas syr­jäy­tyy, ja mitkä tek­i­jät tähän vaikut­ta­vat. Se saako joku yhden vai kak­si las­ta on poli­it­tis­es­ti vähem­män kiinnostavaa.

    Tiedemies:
    Jokainen pros­ent­tiyk­sikkö Ran­skan ja Ruotsin tapaan huonos­ti inte­groitunei­ta maa­han­muut­ta­jia on ongel­ma hyv­in­voin­ti­val­tion rahoituk­sen kannal­ta, ja helpot­taa uusien tuli­joiden get­tou­tu­mista ja eristäy­tymistä omi­in piirei­hin­sä, sekä antaa iden­ti­teet­tipoli­itikoille mah­dol­lisuuk­sia saa­da vaiku­tus­val­taa. Tyh­män maa­han­muut­topoli­ti­ikan aiheut­ta­mat hai­tat ovat suuret jo kauan ennen kuin päästään lähelle 50 pros­entin väestöosuutta.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ajatel­laan 300 vuo­den tähtäimel­lä, niin tuos­ta on syytäkin huolestua. On mah­dol­lista, että lesta­di­o­laisil­la esi­in­tyy val­taväestöä enem­män geen­imuo­to­ja, jot­ka voimis­ta­vat halua tehdä lap­sia, vaikkakin suurin osa lesta­di­o­lais­ten lisään­tyvyy­destä johtuu selvästi kult­tuurista. Lesta­di­o­lais­ten lisään­tyessä kas­vaa näi­den alleel­ien osu­us pop­u­laa­tios­sa. Tämä on esimerk­ki siitä, miten evoluu­tio hil­jalleen kään­tää län­si­mais­sakin väestömäärät taas kasvu­un jos syn­tyvyyt­tä ei säännöstellä.

  53. “Oma käsi­tyk­seni on, että real­is­min aste on rotupoli­ti­ikan kan­nat­ta­jil­la yleis­es­ti tätä tasoa, kun uhkaku­via maalaillaan.”

    Se onkin vain oma käsi­tyk­sesi. Tämän kysymyk­sen fak­tisu­ushan ei riipu kenenkään käsi­tyk­sistä vaan tilas­toista ja matem­ati­ikas­ta. Kan­taeu­roop­palais­ten hedelmäl­lisyys on 1.4 las­ta äitiä kohden (jotkut tilas­tot anta­vat myös 1.3), eli sukupol­ven uusi­u­tu­misas­te on 70%. Täl­laisel­la syn­tyvyy­del­la 0.7x0.7=0.49 lisään­tyvän pop­u­laa­tiomme määrä puolit­tuu(!) vain kahdessa sukupolvessa.

    Euroopas­sa asu­vien mus­lim­ien hedelmäl­lisyys on n. 3.5 las­ta naista kohden (ja esim. Sak­san turkki­laisil­la se on nous­sut eikä laskenut koti­maa­han näh­den). Hei­dän uusi­u­tu­misas­teen­sa on 175%. 1.75x1.75 = 3,0625. Eli kahdessa sukupolves­sa hei­dän syn­tyvän pop­u­laa­tion­sa määrä kolminker­tais­tuu. Luku­jen 3 ja 0.5 suhdeluku on 6(!). 

    Rauta­lan­gas­ta: Vain kahdessa sukupolves­sa vähem­mistön M lisään­tyvä pop­u­laa­tiomäärä voi kas­vaa suh­teel­lis­es­ti KUUSINKERTAISEKSI kan­taväestöön E nähden.

    Jos M ei suos­tu inte­groi­tu­maan ja assim­iloi­tu­maan E:n sivistys- ja yhteiskun­takäsit­teeseen, suvait­se­vaan arvo­maail­maan ja löytämään paikkaansa mm. työelämästä, niin ennen­pitkää E:n yhteiskun­ta rom­ah­taa. Täysin väistämät­tömästi, eikä kukaan pysty tätä vas­taan argumentoimaan.

    Tämä on mei­dän vuo­sisa­tamme Euroopan tärkein yhteiskun­nalli­nen kysymys, eikä fak­to­jen, toden­näköisyyk­sien ja hyvin mah­dol­lis­ten ske­naar­i­oiden tiedost­a­mi­nen ja niistä huoles­tu­mi­nen ole itsessään vähem­mis­säkään määrin “rasis­mia” tai “rotuop­pia”.

    Kysymys on sivistyk­sen ja hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan, sanan­va­pau­den, tur­val­lisen yhteiskun­nan, yhteiskun­tako­hee­sion jne. tur­vaamis­es­ta. Toisin sanoen parem­mas­ta maail­mas­ta lap­sillemme, mut­ta se ei ole nykypäivänä enää kovin muodikas­ta, elleivät nämä lapset asu tai ole kol­mannes­ta maailmasta.

  54. Sikäli kuin ketään enää kiin­nos­taa tämä menestys/onnellisuusteema, niin ei minus­ta vauras­tu­miseen ural­la men­estymis­es­tä puhu­mat­takaan mitään itsekkyyt­tä tai pahu­ut­ta tarvi­ta. Itse asi­as­sa nykyään melkein kaikissa töis­sä tarvi­taan niin paljon yhteistyötä muiden kanssa, että itsekkään ja luon­teeltaan mulkku­maisen henkilön on vaikea men­estyä, kos­ka muut eivät pidä hänestä. Poikkeuk­sia toki on.

    Tämä on nyt ihan mutua, mut­ta minus­ta oma men­estys motivoi ihmistä aut­ta­maan mui­ta ja ajat­tele­maan asioi­ta laa­jem­mista näkökul­mista. Tämä sik­si, että siihen on varaa. Kun omat asi­at ovat kun­nos­sa, halu­aa jakaa hyvästään muillekin. Jotkut ihmiset ovat oikeasti paho­ja. Jotkut ovat hyviä ja altru­is­tisia olo­suhteista riip­pumat­ta toimien esimerkkinä ja innoituk­se­na meille kaikille. Ja suurin osa ihmi­sistä on jotain, mitä kut­su­isin laten­tisti hyväk­si. Eli he tekevät hyvää muille, kun­han siitä ei ole liikaa vaivaa, se ei ole jostain syys­tä liian ahdis­tavaa, ja kun­han hei­dän oma ja lähipi­irin etun­sa on tur­vat­tu. Men­estyneil­lä ihmisil­lä nämä kri­teer­it täyt­tyvät, ja niin he sit­ten halu­a­vat auttaa.

    Mieleeni ei ole tul­lut huolestua lesta­di­o­lai­sista, kos­ka he kuitenkin ovat suo­ma­laisia eivätkä ole ulkop­uolis­ten kannal­ta eri­tyisen harmil­lista sakkia mitä nyt vievät keskar­it kaupoista jois­sakin kun­nis­sa. Ovat he kuitenkin tosi­aan sen ver­ran eri­laisia, että jos heistä tulisi suuri ja vaiku­tus­val­tainen vähem­mistö, he saat­taisi­vat muut­taa suo­ma­laisu­ut­ta peru­ut­ta­mat­toma­l­la taval­la eivätkä vält­tämät­tä hyvään suun­taan (sikäli kuin tiedän, hei­dän raa­matun­tulk­in­tansa on kir­jaimel­lista sanain­spi­raa­tio-oppia, joten uskon­nos­ta kumpuavien yhteiskun­nal­lis­ten kan­nan­ot­to­jen muut­ta­mi­nen on tuskalli­nen tie). Vaan minkäs teet. Hei­dän tääl­lä asumisen­sa ei ole valintakysymys.

  55. Ylläol­ev­as­ta laskel­mas­ta oli jätet­ty pois käsit­teen “sukupolvi” iälli­nen määrite, joka tässä kon­tek­stis­sa las­ke­taan nais­ten keskimääräis­es­tä syn­ny­tysiästä. Kan­ta-euroop­palaisethan ovat nykyään hyvin myöhäisiä syn­nyt­täjiä, lähelle 30 ikävuot­ta, kun taas kaik­ki toiset eivät niin pitkään odota. Lap­sia rupeaa pukka­maan lähem­mäs kym­men­tä vuot­ta aiem­min. Täl­löin myös sukupolvel­li­nen uusi­u­tu­mi­nen voi olla lisäk­si nopeam­paa, eikä vain määräl­lis­es­ti suurem­paa, jol­loin arvio synkke­nee entisestään.

    Kaiken lisäk­si tämä on vielä irralli­nen laskel­ma, jos­sa ei ole las­ket­tu mit­ta­vana jatku­van maa­han­muu­ton lisä­vaiku­tus­ta tähän demograafiseen muutokseen.

    Jos joku vielä epäilee, ettei täl­laista radikaalia demograafista val­lanku­mous­ta voi tapah­tua, suosi­tan tutus­tu­maan Libanon­in tari­naan men­neeltä vuo­sisadal­ta. Libanon oli kris­tit­ty valtio…

    Pain­o­tus sanal­la oli.

    Nyt on Nasrallah

  56. Antero.
    Käsi­tyk­seni men­estyk­ses­tä on nykyaikana erikoinen, kos­ka se ei perus­tu lyhyen aikavälin taloudel­liseen men­estyk­seen, vaan pitkän aikavälin kokonaismenestykseen.
    Se ei toisin sanoen oikein sovi tähän “kvart­taalielämään”.

  57. Osmo Soin­in­vaara: “Mik­si ketään ei huoles­tus­ta se, että 300 vuo­den kulut­tua Suomes­sa on 30 miljoon­aa ihmistä, jot­ka ovat kaik­ki vanhalestaadiolaisia.”

    Jotkin uhkaku­vat ovat vain toisia suurem­pia ja todel­lisem­pia. Itse koen kuten Erk­ki Toiva­nen, jon­ka mukaan islamis­mi on suurem­pi uhka Euroopalle ja Suomelle kuin vanhoillislestadiolaiset.

    http://www.uusisuomi.fi/blogit/erkkitoivanen/hyodylliset-idiootit-islamismin-asialla

  58. En tiedä, miten älyt­tömiä ajatuk­sia tääl­lä pitää esit­tää, että luk­i­ja huo­maisi sen tarkoituk­se­na ole­van iro­nisoi­da tois­t­en ajatuk­sia. En todel­la ole lainkaan huolis­sani siitä, että van­halestaa­di­o­laisia on 300 vuo­den kulut­tua kym­meniä miljoo­nia, kos­ka het­kel­liseen syn­tyvyys­mit­tauk­seen perus­tu­vat trendi­laskel­mat ovat jär­jen­vas­taisia. Suo­ma­lais­ten net­tou­u­si­u­tu­mis­lu­ki on vai­hdel­lut viimeisen sadan vuo­den aikana jyrkästi edestakaisin saat­taen tren­di­en­nus­ta­jat häpeään.

    Voin lohdut­taa niitä, jot­ka pelkäävät islami­lais­ten määrän lisään­tyvän kahdel­la pros­en­til­la vuodessa hamaan ikuisu­u­teen, että tun­nelin päässä näkyy val­oa. Kun tuo­ta väestönkasvua on jatkunut tarpeek­si kauan, he muo­dosta­vat kiihtyväl­lä vauhdil­la laa­janevan pal­lon. Vajaan 5000 vuo­den kulut­tua tuon pal­lon säteen kasvu­vauhti on ylit­tämässä val­onnopeu­den. Val­lit­se­van fysikaalisen käsi­tyk­sen mukaan siinä viimeistään on se raja.

  59. Piti puhua älykkyys­mit­tausten validis­u­ud­es­ta. Osa kir­joit­ta­jista halu­aisi taas ker­ran laa­jen­taa keskustelun siihen, kuin­ka iljet­täviä otuk­sia ovat Koto-Suomeemme rantau­tuneet ulko­maalaiset. Lopetin tämän keskustelun jo ker­ran, enkä avaa sitä enää uudestaan.

  60. “En tiedä, miten älyt­tömiä ajatuk­sia tääl­lä pitää esit­tää, että luk­i­ja huo­maisi sen tarkoituk­se­na ole­van iro­nisoi­da tois­t­en ajatuksia.”

    Osmo hei, mä tajusin ihan hyvin. Leikin samaa leikkiä. Se, mikä min­ua huolestut­taa, on se, että mus­lim­it eivät näytä inte­groitu­van eikä hei­dän syn­tyvyyten­sä näytä pienen­tyvän. Ja se, että hei­dän kult­tuurin­sa on niin voimakas ja niin kaukana län­si­maisen kult­tuurin perus­lähtöko­hdista. Minus­ta mus­lim­it eivätkä muutkaan ulko­maalaiset ole mitenkään sen iljet­tävämpiä kuin suo­ma­laisetkaan. He ovat ihmisiä. Uskon Maslowin tarve­hier­arki­aan ja sen yleisinhimillisyyteen.

    No, mus­lim­ipi­ireis­sähän on heitä, jot­ka yrit­tävät maal­lis­taa uskon­toa ja tehdä siitä maail­mankat­so­muk­sel­lisen yksi­ty­isas­ian kuten mei­dän piireis­sämme on totut­tu uskon­nos­ta ajat­tele­maan. Mitä tekee län­si? Tuem­meko heitä? Emme tue. Heitä vähätel­lään ja lytätään. Jos mus­lim­i­nainen ere­htyy kan­sain­välisessä fem­i­nis­tisem­i­naaris­sa puhu­maan ajatuk­sis­taan siitä, miten nais­ten ase­maa voitaisi­in koht­en­taa mus­lim­i­mais­sa, hänelle ker­ro­taan että ole sinä mutakuono hil­jaa. (Tämä kär­jistys tuli eräästä lehdestä luke­mas­tani mus­lim­i­ak­tivistin kuvauksesta). 

    Tiedän, että tässä poli­it­tises­sa ken­tässä elämi­nen on tas­apain­oilua. Uskokaa tai älkää, mut­ta minä oikeasti pidän rasis­mia pahana ja vas­tustet­ta­vana asiana. Tiedän, että voin aut­taa rasis­te­ja vaikut­tamisel­lani ja tekemisel­läni. Siitä huoli­mat­ta mielu­um­min puhun kuin olen vaiti. Ensisi­jainen kiin­nos­tuk­seni kohde on Suo­mi val­tiona ja Suomen kansa (mukaan­lukien tääl­lä asu­vat ulko­maalaiset). Mut­ta kos­ka globaalis­sa mit­takaavas­sa olemme niitä, joil­la menee hyvin, mielestäni velvol­lisu­utemme on aut­taa niitä, joil­la menee huonos­ti. Nyt kai puhumme siitä, *miten* heitä olisi autettava.

  61. Tässä keskustelus­sa huo­maan taas selkeästi miten vaar­al­lista poli­ti­ik­ka ja “demokra­tia” voisi olla vääris­sä käsissä.
    Luo­daan uhkaku­via jo tule­vaisu­ud­estakin sel­l­aisil­la perusteil­la mitä ei voi ennustaa.
    Kysymys on tarkoi­tushakuisu­ud­es­ta. Ensin on ole­mas­sa vihaan, inhoon jne. perutu­va päämäärä. Ja vas­ta sit­ten muokataan keino­ja siihen pääsemisek­si. Onnek­si se ei käytön­nän elämässä joh­da kovin pitkälle.Kun pitäisi puhua asioista niiden oikeil­la nimil­lä. Mik­si he eivät uskalla?

  62. “Tässä keskustelus­sa huo­maan taas selkeästi miten vaar­al­lista poli­ti­ik­ka ja “demokra­tia” voisi olla vääris­sä käsissä.”

    Niin moni omahyväi­nen ihmi­nen ajat­telee. Sinäkö olet mielestäsi niin paljon parem­pi kuin muut vas­taa­van infor­maa­tion ja koulu­tus­ta­son saa­neet ihmiset, että sin­ul­la on oikeus määritel­lä, mitkä mielip­i­teet ovat sal­lit­tu­ja ja mitkä kiellettyjä?

    Onko teiltä “suvait­se­vaisil­ta” jäänyt huo­maa­mat­ta, että van­hois­sa demokra­tiois­sa demokra­t­ian perus­pe­ri­aat­tei­ta suo­jel­laan jär­jestelmä­ta­sol­la? Eli vaik­ka jostain ilmesty­isikin jotain polt­tou­unin­sy­tyt­telijöitä, hei­dän pitäisi saa­da nyky­i­sistä kansane­dus­ta­jista niin suuri osa puolelleen, että perus­tus­la­ki voitaisi­in muut­taa lähtöko­hdil­taan rasis­tisek­si. Kuu­lostaako real­is­tiselta? Ei minus­takaan. Ne lait eivät ole ole­mas­sa sitä varten, että sin­ua ei har­mit­taisi tois­t­en ihmis­ten tyh­mät mielip­i­teet. Ne ovat sitä varten, että ketään etnis­es­ti toisen­laista ei syr­jit­täisi Suomes­sa. Ja tässä on iso ja merkit­tävä ero.

  63. “het­kel­liseen syn­tyvyys­mit­tauk­seen perus­tu­vat trendi­laskel­mat ovat järjenvastaisia”

    Eivät tietenkään ole. Ne ovat täysin jär­jel­lisiä, vaik­ka kuin­ka yrit­täisit laskea niistä leikkiä, iro­nisoi­da tai vähätel­lä niitä — tai pikem­min niiden esittäjiä. 

    Rel­a­tivisti­nen väit­teesi sen sijaan on jär­jen­vas­tainen. Toki voimme hah­mot­taa mit­ta­suhtei­ta, suun­tavi­ivo­ja, mah­dol­lisuuk­sia, poten­ti­aale­ja, siitä huoli­mat­ta, että tren­dei­hin sisäl­tyy suur­takin epä­var­muut­ta. Kuka tahansa tilas­toih­mi­nen ymmärtää tämän.

    Tren­di­en het­kel­lisyy­destä voit kysyä mm. Libanon­in kris­ti­ty­iltä. Kuin­ka vähem­mistö kasvoi 65% suu­ruisek­si enem­mistök­si yhden vuo­sisadan kuluessa.
    Vaik­ka Euroopan tren­dit kor­jaan­tu­isi­vat 1.4:stä ja 3.5:stä 1.6:een ja 2.7:ään, ei tämä siirtäisi Euroopan väestö­val­lanku­mous­ta kuin 1–2 sukupolvea. Kehi­tys voi toisaal­ta kään­tyä toiseenkin suun­taan (kuten on käynyt/käymässä mm. Sak­san turkki­laisil­la ja Ran­skan marokko­laisil­la, alge­ri­alaisil­la). En tiedä oletko tietoinen, että on Euroopan moskei­jois­sa täysin tavanomaista saar­na­ta syn­tyvyy­den sään­nöste­lyä vas­taan, ja ohjeis­taa mus­lime­ja han­kki­maan mah­dol­lisim­man mon­ta las­ta. Ehkäisy on syn­tiä. Täl­laiset tren­dit eivät poh­jaa pelkkään sosioekono­mi­aan, eivätkä ne taitu helpol­la ilman maail­mankat­so­muk­sel­lista mur­rosta. Eiväthän ne ole kovasti tait­tuneet lesta­di­o­laisil­lakaan. Ikävä kyl­lä jokaiki­nen barometri, kyse­ly ja gallup osoit­taa 2. ja 3. pol­ven euroop­palais­ten mus­lim­ien radikalisoituneen suh­teessa van­hempi­in­sa, ei maallistuneen.

    Etkö todel­la näe tätä val­ta­van mit­talu­okan poten­ti­aalise­na uhkaku­vana euroop­palaiselle sivistyk­selle? Yhtäkään vas­ta-argu­ment­tia et ole kyen­nyt tar­joa­maan. Eikö se hait­taa älyl­listä ihmistä, ettei kykene perustele­maan kantaansa?

  64. Osmo: “Suo­ma­lais­ten net­tou­u­si­u­tu­mis­lu­ki on vai­hdel­lut viimeisen sadan vuo­den aikana jyrkästi edestakaisin saat­taen tren­di­en­nus­ta­jat häpeään.”

    Ei kuu­losta uskot­taval­ta väit­teeltä. Eiköhän se suo­ma­lais­ten net­tou­u­si­u­tu­mis­luku ole laskenut tasaisehkosti 1900-luvun alus­ta näi­hin päivi­in. Iso­van­hempani oli­vat 6–8 ‑lap­si­sista per­heistä, van­hempani 3–4 lap­si­sista ja itse olen kak­si­lap­sis­es­ta per­heestä. Kaiken tietoni mukaan aika tyyp­illi­nen tarina.

  65. Syn­tyvyys las­ki varsin alas 1930-luvul­la niin, että net­tou­u­si­u­tu­mis­luku (tyttöä/nainen) las­ki selvästi alle yhden. nousi sodan jäl­keen jon­nekin 1,4:n paikkeille (sodan jälkeis­inä vuosi­na se kävi kehi­tys­maid­en tasol­la) las­ki 1970-luvun alus­sa nopeasti lähelle 0,7:ää (Nai­sista tuli “yhden teke­viä”; sil­loin ennustet­ti­in väk­ilu­vun kään­tyvän lasku­un 2000-luvun alus­sa) kään­tyi 1990-luvun alus­sa nousu­un ja on nyt jos­sain 0,9:n tienoil­la, mikä on euroop­palaisit­tain korkea luku.

    Net­tou­u­si­u­tu­mis­lu­vus­sa las­ke­taan vain tyt­töjä ja ote­taan huomioon kuolleisu­us ennen hedelmäl­lisyysikää. Jos luku on yli yhden, väestö kas­vaa geometrise­na sar­jana ja las­kee vas­taavasti, jos luku on alle yhden. Jostakin min­ulle tun­tem­at­tomas­ta syys­tä luku on jäänyt pois julka­istavista tilas­toista ja kor­vau­tunut epäti­eteel­lisel­lä lapsia/nainen ‑luvul­la. Väestöti­eteilöi­jät käyt­tävät vain net­tou­u­siou­tu­mis­lukua. Net­tou­u­si­u­tu­mis­luku 1 vas­taa keskimäärin kokon­aishedelmäl­lis­dyys 2,1, mut­ta esimerkik­si Kiinas­sa ker­roin on suurempi.

  66. “Onko teiltä “suvait­se­vaisil­ta” jäänyt huo­maa­mat­ta, että van­hois­sa demokra­tiois­sa demokra­t­ian perus­pe­ri­aat­tei­ta suo­jel­laan jär­jestelmä­ta­sol­la? Eli vaik­ka jostain ilmesty­isikin jotain polt­tou­unin­sy­tyt­telijöitä, hei­dän pitäisi saa­da nyky­i­sistä kansane­dus­ta­jista niin suuri osa puolelleen, että perus­tus­la­ki voitaisi­in muut­taa lähtöko­hdil­taan rasistiseksi.”

    Onnek­si näin ei ole. Sitäpä minä juuri tarkoitinkin. Har­va ihmi­nen tun­nus­taa oman “pahuuten­sa.”

  67. Kuv­a­sit Osmo lyhyen aikavälin vai­htelu­ja. Tren­di on aivan eri asia, kuten tilas­tomiehenä hyvin tiedät.

  68. “Tämä nor­maal­i­jakau­man omi­naisu­us selviää tilas­toti­eteen peruskurssil­la. Se oli kir­jan kir­joit­ta­jil­ta jäänyt var­maan suorittamatta.”

    Aivan pakko osal­lis­tua älykkyyskeskustelu­un tun­teak­seen itsen­sä älykkääk­si. Suoritin aikoinaan em. kurssin muis­taak­seni kol­mosen arvois­es­ti. Tuol­loin kol­mo­nen oli kiitet­tävä, toisin kun nykyään.

    Toisaal­ta saatan muis­taa arvosanani väärin, mut­ta kuka tietää jos älykkyys onkin huonomuistisuutta.

  69. “mus­tat rasistit”

    Virk­istävä näkökul­ma. Lie­neekö tuol­lainen käsite määritelmän mukaan kuitenkaan mah­dolli­nen. Itse olen tul­lut ymmärtämään, että kaik­ki rasis­tit ovat enem­män tai vähem­män valkoisia.

  70. ““mus­tat rasistit”

    Virk­istävä näkökul­ma. Lie­neekö tuol­lainen käsite määritelmän mukaan kuitenkaan mah­dolli­nen. Itse olen tul­lut ymmärtämään, että kaik­ki rasis­tit ovat enem­män tai vähem­män valkoisia.”

    Lain­säädän­nöl­lis­es­ti kyl­lä. Ilmeis­es­ti mus­tan prof­fan suus­ta “exter­mi­nate all of white peo­ple” tarkoit­taa jotain muu­ta, kuin esim. sama lause “val­takun­nan­jo­hta­jan” suus­ta , jos­sa valkois­t­en sijal­la on esim. “juu­ta­laiset” tai “mus­tat”.

    Tuos­sa Don Imusin shows­saan lausumas­ta “Nap­py head­ed ho” — lauseesta nousseesta kohus­ta keskustelua — pääosin mustien välillä.

    http://www.youtube.com/watch?v=c‑qEzX49-TU

    Kol­man­nen min­uutin kohdal­la tulee mie­lenki­in­toinen havainto.

    Aika kiin­nos­ta­va pätkä — joka tosin ei liity älykkyyskeskustelu­un, kuten edelli­nen “Mustien uus­pant­te­rien” “val­takun­nan­jo­hta­jan” lausun­to (yhtymäko­h­dat Siitoimeen oli­vat ilmeiset).

Vastaa käyttäjälle Catilina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.