Onko väärin muuttaa Landbohon?

30 vastausta artikkeliin “Onko väärin muuttaa Landbohon?”

1. Hei

   Hyvä kir­joi­tus!

   En usko, että Land­bo­hon muute­taan yleis­es­ti ottaen siitä syys­tä, että Helsin­gin keskus­tan asun­to­jen hin­nat ovat niin korkeat. Helsin­gin keskus­tas­sa­han asuu suuri määrä kaikkein pien­i­t­u­loisimpia, esimerkik­si opiske­li­joi­ta. Land­bo­hon, Nur­mi­järvelle tai muualle muut­tamises­sa kyse on siitä, että halu­taan oma tont­ti, enem­män asum­is­neliöitä ja pihaa ympärille.

   Per­im­mäi­nen syy muualle kuin Helsinki­in muut­tamises­sa ei siis mielestäni ole hin­ta eikä edes asun­to­jen liian pieni määrä, vaan nimen omaan ihmis­ten halu asua väljästi. Ekol­o­gis­es­ti tämä on mon­es­sa mielessä mieli­sairas­ta. Ihmisiä voi siis hyvin syyl­listää siitä, että he halu­a­vat härskisti pidät­tää itsel­lään etuoikeu­den käyt­tää enem­män luon­non­va­ro­ja asumal­la väljästi, kuin mitä ihmisil­lä keskimäärin olisi ikinä ekol­o­gis­es­ti mahdollista.

   Parhain ter­veisin
   ‑Leo Stranius

   Vastaa

2. Kyl­lä, mut­ta onko syyl­listämi­nen paras mah­dolli­nen keino saa­da ihmisiä muut­ta­maan tapojaan?

   Oden kir­joituk­sen tärkein point­ti mielestäni on juuri se että yksilöt toimi­vat täysin ratio­naalis­es­ti nykyisessä jär­jestelmässä muut­taes­saan Land­bo­hon. Vika on kaavoit­ta­jis­sa. Ja sitä kaut­ta toki koko demokraat­tises­sa jär­jestelmässä, mut­ta ei vält­tämät­tä yksit­täisessä ihmisessä. Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta ja ympäristön­suo­jelu eivät voi perus­tua yksilöi­den korkean moraalin vaa­timuk­seen tai oletukseen.

   Vastaa

3. Ei ole ollenkaan yksiselit­teistä, että maal­la asum­i­nen olisi jotenkin epäekol­o­gisem­paa kuin Helsingis­sä asuminen.

   Itseasi­as­sa ekol­o­gisen jalan­jäl­jen selvi­tyk­set ovat anta­neet tulok­sia, että jäl­jen suu­ru­us ei ole juurikaan riip­pu­vainen asuin­paikas­ta, vaan se on kaikkial­la Suomes­sa jotakuinkin saman kokoinen. Asuin­paik­ka vaikut­taa merkit­tävästi jalan­jäl­jen rak­en­teeseen, mut­ta ei sen kokoon.

   Sähköläm­mit­teinen talo maaseudul­la on sähköläm­mit­teinen usein vain paper­il­la, ja todel­lisu­udessa etenkin kovil­la pakkasil­la huo­mat­ta­va osa läm­möstä tuote­taan puulla.
   Pääkaupunkiseudun sähköläm­mi­tys­ta­lo on aidosti sähkölämmitteinen.
   Kaukoläm­pö, joka siis tuote­taan pääosin kivi­hi­ili CHP laitok­sis­sa on toki hiililauh­teeseen ver­rat­tuna vähäpäästöi­nen, mut­ta puuhun ver­rat­tuna kuitenkin heikko ratkaisu.

   Vastaa

4. Leolle sanois­in, että asia ei ole noin yksioikoinen.

   Minä asun tilavasti maal­la, työ­matkani on lin­nun­ti­etä 30cm, vaik­ka käytän­nössä se venyy 50 metri­in. Kul­jen sen jalan.
   Kiin­teistön (n. 1000 m²) olen jo 8 vuo­den ajan läm­mit­tänyt pääasi­as­sa pel­letil­lä ja eri­laisel­la jätepuulla.
   Käytän var­masti enem­män luon­non­va­ro­ja kuin pääkaupunkiseudul­la kaukoläm­mite­tyssä kak­sios­sa asu­va ihmi­nen, joka kul­kee työ­matkat julk­isil­la. Käytän kuitenkin vähem­män uusi­u­tu­mat­to­mia luon­non­va­ro­ja, etenkin fos­si­il­isia polt­toainei­ta, kuin pääkaupunkiseudul­la asu­va. Kumpiko meistä on epäekologisempi?

   Vastaa

5. Raukko puhuu ihmi­sistä, jot­ka elävät maal­la ja ovat siel­lä töis­sä. Seon aivan eri asia, kuin nämä kaupunkien ympäril­lä asu­vat pen­delöi­jät, siis tosi­asi­as­sa kaupunki­laiset, jot­ka kulke­vat pitkän tuyö­matkan autol­la eivätkä var­masti läm­mitä puilla.

   Vastaa

6. “eivätkä var­masti läm­mitä puilla.”

   Luo­jan kiitos eivät läm­mitä. Täl­lä het­kel­lä kaut­ta Suomen läm­pöti­la on noin 5 astet­ta ja val­lit­see sateinen mata­la­paine. Ajelin eilen pyöräl­lä töistä koti­in ja hais­telin puuläm­mit­täjien pilaa­maa esikaupun­ki-ilmaa. Kyl­lä siinä katkus­sa alkoi ajatel­la, että pitäisköhän tämäkin mat­ka autoil­la, niin pää­sisi nopeam­min näistä ilman­pilaa­jista ohi. Tilanne vain tulee pahen­e­maan tule­vaisu­udessa kun hyvän­tah­toiset hölmöt ja muutkin hölmöt ovat alka­neet hääriä sähkönhuollon/markkinoiden parissa.

   Aja­tusleik­ki. Paljonko ihmisiä kuolisi pk-seudul­la ennenaikaises­ti ensim­mäisen vuo­den aikana, jos keskite­tys­tä läm­mön­tuotan­nos­ta siir­ryt­täisi­in hajautet­tuun puulämmitykseen?

   Vastaa

7. Jos val­i­taan maal­ta ne, jot­ka eivät läm­mitä puul­la, niin sil­loin saadaan ne, jot­ka eivät läm­mitä puul­la. 10%:ssa pien­taloista kuitenkin puul­la toimi­va keskus­läm­mi­tys ja hyvin huo­mat­tavas­sa osas­sa sähköläm­mi­tys­talo­ja puu on merkit­tävä lisäläm­mön lähde. Etenkin kovil­la pakkasil­la, jol­loin sähkön kulu­tuk­sen leikkaami­nen on päästö­jen kannal­ta kaikkein tärkeintä

   Jos kat­so­taan kaikkia maal­la asu­via ja kaikkia kaupungis­sa asu­via, on ekologi­nen jalan­jäl­ki melko tarkasti saman kokoinen. Se mitä osa-aluet­ta jäl­jestä kat­so­taan, on kokon­aan kiin­ni siitä, mil­lä puolel­la aitaa ollaan

   Haja-asu­tusalueel­la on huo­mat­tavasti helpom­pi vali­ta puuläm­mi­tys, esim. pel­let­ti. Tämän valin­nan seu­rauk­se­na “jää” huo­mat­ta­va määrä päästöjä käytet­täväk­si autoilu­un, että saavute­taan päästö­jen määrässä kivi­hi­ilikaukoläm­möl­lä läm­mit­tävä kaupunkilainen.

   Järkev­in­tä olisi tietysti hajasi­joit­taa työ­paikko­ja sinne, mis­sä on mah­dol­lista asua ekol­o­gis­es­ti. Mut­ta tämähän ei helsinkiläisille käy.

   Vastaa

8. Sinivihreäl­lä on point­ti. Puun pien­polt­toon ei pitäisi kan­nus­taa niin äänekkäästi kuin nyky­isin tehdään. Huonol­la sääl­lä minä sain Her­van­nas­sakin hen­gi­tysoire­i­ta (kurkkua pisti, yskit­ti, joskus jopa otti silmi­in) kun kuljin pien­taloalueel­la ja siinä oli kyse vain muu­ta­mas­ta saunas­ta. Jos sel­l­ainen yleistyy, niin ilman­laatu heilah­taa sinne heikon puolelle pakkasil­la paljon nyky­istä useammin. 

   Syn­nitön en ollut itsekään, kyl­lä meil­läkin oli tak­ka, eikä edes läm­mi­tys­taloudel­lis­es­ti mitenkään järkevä.

   Vastaa

9. Puun pien­poltossakin on usei­ta vaihtoehtoja.
   On ns. “tiuri­lainen” polt­totekni­ik­ka, jos­sa märk­iä pui­ta polte­taan kitutulella.
   Tai sit­ten on puun polt­ta­mi­nen hyvin huol­letul­la pellettipolttimella.
   Ja sit­ten on luke­mat­tomasti näi­den välimuotoja.

   Mut­ta pien­polt­to sopii todel­lakin parem­min haja-asu­tusalueelle ja taa­jamis­sa puukin kan­nat­taa polt­taa suurem­mis­sa laitoksissa.

   Vastaa

10. Autoilus­ta syytetään kovin yksioikois­es­ti aina epämääräisiä “espoo- tai sipoolaisia”. En sinän­sä epäile moit­tei­den oikeu­tus­ta, mut­ta ker­ron tilanteesta kan­takaupun­gin kupeessa. 

    Asun itse erit­täin ahtaasti kol­men lapseni kanssa Munkkivuores­sa (tietämät­tömille maalaisille: asuinalue Munkkiniemen vier­essä noin viisi kilo­metriä Helsin­gin keskus­tas­ta, kiven­heit­to Töölöön (maalaisille vielä tiedok­si: EI Töölööseen, heh)).

    Neljän vuot­ta sit­ten tapah­tuneen avio­eron jäl­keen käytössäni ei ole ollut autoa, ellen sitä jostain var­ta vas­ten lainaa. Lapseni kävelevät, pyöräilevät tai käyt­tävät julk­isia kaik­ki matkansa, niin koulu­un, har­ras­tuk­si­in, kavereille, lef­faan jne. Nuorim­mainen tokalu­okkalainenkin osaa hyvin men­nä bus­sil­la muu­ta­mat hänelle opaste­tut matkat. 

    Noh.. miten meil­lä naa­puris­sa. Sil­lä kiro­tul­la maas­turil­la lähde­tään viemään per­heen 14-vuo­ti­as­ta puolen kilo­metrin päähän koristreenei­hin. Sähkö­posti on meil­läkin las­ten har­ras­tus­ringeistä pul­lol­laan vieste­jä tyyli­in ” saisiko Siiri joltain kyy­din Munkkiniemeen.. ” Siiri on kahdek­san vuot­ta van­ha ja mat­ka siis puoli kilometriä. 

    Eli kyl­lä tääl­läkin mon­et ovat niin perse liimat­tuna autoon kuin vain ikinä, ja lapset opete­taan pien­estä pitäen saman­laisik­si. Min­ua pide­tään kat­seista päätellen heit­teille­jät­täjänä, kun minus­ta on luon­nol­lista, että kym­men­vuo­ti­aat liikku­vat pääkaupunkiseudul­la ihan itsenäis­es­ti ratikalla jne..

    Sipoolais­ten autoilul­la on sen­tään jonkin­lainen oikeu­tus? Ei voi ajatel­la, että lap­si kävelee maantien laitaa kymme­nen kilo­metriä pimeässä johonkin har­ras­tuk­seen, eihän? Mut­ta tänne ei pitäisi sit­ten ilman mak­sua tunkea. Tietul­lit peli­in, kiitos!

    ps. Osmo, voisit opetel­la kym­men­sormi­jär­jestelmän. Sil­loin ei tee lyön­tivirheitä, ja se on muuten ekol­o­gis­takin. Monis­sa viras­tois­sa asioidessani olen ajatel­lut, että jos kyseinen hee­bo osaisi kir­joit­taa kymp­pi­jär­jestelmäl­lä, niin koko käsit­telyai­ka olisi vähin­täänkin puoli­in­tunut. Ei tarvit­sisi haikail­la Afrikan rekry­toin­tip­is­teitä, kun moni vapau­tu­isi mui­hin töi­hin. Ja tämä ei ollut mikään vitsi.

    Vastaa

11. Pekka Raukolle: Olinkin ällistynyt, kun tämän jalan­jälkimit­tarin mukaan jalan­jälkeni oli ISOMPI kuin keskimäärin Suomessa. 

    En matkustele juurikaan, en varsinkaan lennä (kroonisen raha­pu­lan takia), käytämme tosi­aan vain jalko­jamme tai julk­isia. Mut­ta : En lajit­tele jät­teitä ja käyn suihkus­sa päivit­täin. Tekikö se siinä niin suuren osan ? Ihmette­len! Eivätkö kaik­ki käy suihkus­sa joka päivä?
    Suihku on kyl­lä nopea ja viileä min­ul­la. Moni voi lotra­ta kym­menker­taisen määrän vet­tä yhdel­lä suihku­tuk­sel­la. Tuol­lais­ten mittarei­den validi­teet­ti on kyl­lä varsin kyseenalainen. 

    Lajit­telun puute vähän hiertää mieltä, mut­ta peruste­len sen näil­lä tosi pie­nil­lä tiloil­la. Yksi ja ain­oa roska­pus­si helpot­taa arkeamme, mut­ta helpot­taisi­han se autokin eli tekopy­hä kai olen.

    Vastaa

12. “…hyvin huo­mat­tavas­sa osas­sa sähköläm­mi­tys­talo­ja puu on merkit­tävä lisäläm­mön lähde.”

    Näin­hän se on, ja puu­ta poltan itsekin. Itseäni vain pelot­taa näköpi­iris­sä ole­va kehi­tyskulku. Sähkön hin­nan noustes­sa puuhun tar­tu­taan yhä hanakam­min. Jo nykyisel­lään kun puunkäyt­tö on useim­mille vielä pääos­altaan viihde­polt­toa, ongelmia on alka­nut ilmaantua. 

    Lähiöa­sun­to­jen nurkki­in on sijoitet­tu alati kas­vavia polt­top­u­upino­ja, joi­ta sit­ten polte­taan sähköä säästääk­seen. Pinot ovat usein näyt­tävän näköisiä ja teo­ri­akin on hyvä, mut­ta lop­putu­lok­se­na mon­en ihmisen elämän­laatu uhkaa laskea. Ollaanko taa­jamis­sa pian samas­sa tilanteessa kuin suurkaupungeis­sa ollaan oltu jo jonkin aikaa, eli ilma sisätilois­sa on suuren osan vuodes­ta puh­taam­paa kuin ulkona?

    Vastaa

13. Palau­tan mieli­in yhden triv­i­aalin ener­gia­ju­tun; Jos huoneen läm­pöä alen­netaan läm­mi­tyskaut­e­na yksi astet­ta, säästyy ener­giaa 5 %. Suosi­tus­läm­pö on 19 astet­ta. Alem­mal­lakin selviää miel­lyt­tävän hyvin, sisäl­lä ei tarvitse liikkua teepaidassa.

    Vastaa

14. Eli­na: mittarei­den validi­teet­ti on toki kyseenalainen, jos ne anta­vat huonon tulok­sen juuri min­ulle. Vakavam­min mit­tari mit­taa täs­mälleen sitä, mitä se mit­taa- toisin­sa­noen koko point­ti on para­me­trien valinnassa. 

    Pekka Raukon kanssa täy­tyy tait­taa peistä yksityiskohdasta:

    “Järkev­in­tä olisi tietysti hajasi­joit­taa työ­paikko­ja sinne, mis­sä on mah­dol­lista asua ekologisesti.”

    Ajat­te­len itse päin­vas­tais­es­ti: ekol­o­gis­in­ta on asua siel­lä, minne on järkev­in­tä sijoit­taa työpaikkoja.

    Ekol­o­gisu­us viit­taa tässä tietysti vain CO2 päästöi­hin. Arvostan itse maalaiselämän säi­lyt­tämistä muista syistä, esim. ketomaid­en bio­di­ver­si­teet­ti ja inhimilli­nen kos­ke­tus luon­toon. Maalaiselämä on tule­vaisu­udessa etuoikeus, jos­ta maksetaan.

    Vastaa

15. Yhdyn Sinivihreään ja Tiedemieheen. Puun­polt­toa EI pidä lisätä taajamissa.
    Asun turku­laisel­la omako­tialueel­la, jos­sa on kak­si puuläm­mitet­tyä taloa, joista toinen lämpiää klapeil­la ja toinen pel­letil­lä. Katku on ajoit­tain hirvittävä.

    Vastaa

16. Kaupun­git pitäisi rak­en­taa niin, että talot läm­mitetään kaukoläm­möl­lä. Sil­loin läm­mön­läh­teenä voi olla myös puu

    Vastaa

17. Minäkin ihmette­len tuo­ta puuläm­mi­tyk­sen ihan­noin­tia yksit­täi­sis­sä pien­talois­sa kaa­va-alueil­la. Nimit­täin noin puo­let Suomen pien­hiukkaspäästöistä tulee puil­la läm­mit­tämistä ja lop­ut liiken­teen päästöistä. Tosi­aankin kovil­la pakkasil­la ei pien­taloauleil­la voi kulkea sen hirveän kitkan ja käryn vuoksi.
    Muuten pel­let­tiläm­mit­tämi­nen on vielä pahempi kuin puil­la läm­mit­tämi­nen pien­hiukkas­ten suhteen.

    Tässäkin asi­as­sa pie­nil­lä teioil­la saadaan paljon aikaan. Val­it­se­mal­la tulipesä, joka täyt­tää tule­vat päästönor­mit, ja ennen kaikkea käyt­tämäl­lä sitä oikein. Esim. tulipesä pitää aina sytyt­tää päältä eika syt­tyjä pidä lait­taa puit­ten alle kuten yleen­sä tehdään. Täl­löin tulen syt­tymis­pros­es­si on hal­lit­tu eikä juuri nouse pössäkkä pii­pus­ta. Ja on aina käytet­tävä ehdot­tomasti kuiv­ia puita.
    Puil­la läm­mitet­tävät kaukoläm­pölaitok­set ovat asia erik­seen. Niis­sä palamis­pros­es­si on aivan erilu­okkaa, ja uusimpi­en laitosten pien­hiukkaspäästöt ovat läh­es olemattomat.

    Vastaa

18. Mat­ti:
    “Ajat­te­len itse päin­vas­tais­es­ti: ekol­o­gis­in­ta on asua siel­lä, minne on järkev­in­tä sijoit­taa työpaikkoja.”

    Voisitko jotenkin perustel­la tämän tois­taisek­si ilmas­sa roikku­van ajatuksen?

    Vastaa

19. Sepe:
    “Muuten pel­let­tiläm­mit­tämi­nen on vielä pahempi kuin puil­la läm­mit­tämi­nen pien­hiukkas­ten suhteen.”

    Tämä vaatisi kyl­lä myös jonkin perustelun ja viitteen.

    Pien­hiukkaset syn­tyvät puut­teel­lis­es­ta palamis­es­ta, ja niiden määrä kor­reloi käsit­tääk­seni vah­vasti näkyvän savun syn­tymisen kanssa.
    Minä poltan sekä pel­let­tiä, että puu­ta. Piipun päästä pel­letin polt­tamista ei havaitse mitenkään, jos ilma ei ole niin kylmä että vesi­höyry tiivistyy koh­dates­saan ulkoil­man. Puu­ta polt­taes­sa pii­pus­ta tulee enem­män tai vähem­män savua.

    Pel­letin polt­ta­mi­nen takas­sa on ehkä eri asia, kos­ka sil­loin paloil­maa ei tuo­da puhal­timel­la, kuten pel­let­tipolt­times­sa, ja palami­nen saat­taa jäädä vajaaksi.

    Vastaa

20. “Val­it­se­mal­la tulipesä, joka täyt­tää tule­vat päästönor­mit, ja ennen kaikkea käyt­tämäl­lä sitä oikein.”

    Näin juuri tulisi menetel­lä. Itsekin yritän opetel­la oikeaa puun­polt­totekni­ikkaa jatkuvasti. 

    Ongel­ma on mielestäni siinä, että hajautet­tu läm­mön­tuotan­to omas­sa takas­sa on markki­noitu yksipuolis­es­ti taloudel­lise­na ja ympäristöys­täväl­lisenä toim­inta­mal­li­na. Taloudel­lisu­u­teen tässä puut­tumat­ta ympäristöys­täväl­listä puun­polt­to ei valitet­tavasti vält­tämät­tä ole (jos siis ilmaa hen­git­tävät ihmiset las­ke­taan ympäristöön kuuluviksi). 

    Tois­taisek­si takois­sa polte­taan pääsään­töis­es­ti puu­ta. Puu lie­nee useim­miten “puh­das­ta”, joskin oletet­tavasti suuri osa vakav­ista viihde­poltelijoista polt­taa maalatut, kyl­läste­tyt ja muutenkin käsitel­lyt puut siinä sivus­sa. Seu­raavas­sa nos­tat­ta­mani epäilys on intu­itio, jos­ta min­ul­la ei ole tuon taivaal­lista näyt­töä: Jos ener­gian­hin­to­ja ale­taan nos­taa siten, että se todel­la tun­tuu ihmis­ten kukkarossa, niin voi vain arva­ta mitä kaikkea ihmiset tulipesi­in­sä työn­tävät. Peri­aat­teessa kaik­ki käy.

    Vastaa

21. Pekka Raukko:

    Pel­let­tien pien­hiukkaspäästöistä olen lukenut jostakin tutkimuk­ses­ta. En muista mis­tä. Tähänkin ongel­maan on kuule­ma kehitel­ty joitakin teknisiä paran­nuk­sia. Polt­to­pros­es­sia on paran­net­tu. Tämän myös mainit­si mm. nykyi­nen vihre­it­ten puheen­jo­hta­ja jos­sakin energiakeskustelussa.

    Vastaa

22. Kuukke­lil­la olisit het­kessä löytänyt usei­ta asi­aa koske­via juttuja.
    “Pel­let­ti tuot­taa jopa puu­ta enem­män..,” on eri­laisil­la keskustelu­pal­stoil­la kiertävä kaupunki­ta­ri­na. Ei muuta.

    Kaik­ki selvi­tyk­set osoit­ta­vat, että klapi­en polt­to tuot­taa enem­män hiukka­sia kun hake, ja hake tuo­taa enem­män hiukka­sia kuin pelletti.
    Muu­ta­ma mallik­si, mut­ta kuukke­lil­la löy­dä var­masti lisää
    http://www.kampus.uku.fi/tiedotteet/tiedote.shtml?v=2005&tied=112781831812319
    http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2005/5_2005/puunpolton,_tulisijojen_ja_pienhiukkasten_tutkimusta__pipo_paassa_vai_tuli_takassa/

    Vastaa

23. Tämä nyt menee jo ohi aiheesta. Mut­ta sanon kuitenkin. Eikö olisi järkevää rak­en­taa uudet ydin­voimalat suh­teel­lisen lähelle Helsinkiä, niin voitaisi­in käyt­tää niitä läm­mit­tämiseen? Ydin­reak­torin hyö­ty­suhde on kohtu­ulli­nen, mut­ta teho­ja on kuitenkin niin paljon, että esim viimeisim­män reak­torin hukkaläm­möl­lä läm­mit­täisi koko Helsingin. 

    On mielestäni läh­es­tulkoon rikol­lista, että se koko ener­gia pus­ke­taan nyt mereen. Meri ei jäädy kym­me­nien neliök­ilo­me­trien alueel­la voimalan ympäril­lä. Ydin­voimalan yhtey­teen voisi samal­la rak­en­taa vaik­ka vähän isom­man kylpylähotellikompleksin.

    Poli­it­tis­es­ti tämä ei kai onnis­tu, mut­ta kyse on täysin irra­tionaalis­es­ta hysteriasta.

    Vastaa

24. Kaukoläm­pöön otet­ta­va vesi on noin 120-asteista, kun taas lauhde­voimalas­ta mereen las­ket­ta­va noin 30 asteista. Vastapainevoimala on korkei­den painei­den vuok­si haavoit­tuvam­paa teknolo­giaa, eikä sitä sik­si kai ole sogel­let­tu yhdessäkään ydinvoimalassa.

    Ydin­voimalan suo­javyöhyke on myös kym­meniä neliök­ilo­me­tre­jä. Ei löy­dy maata.

    Ydin­voimalalle oli kuitenkin aikanaan tont­ti Inkoos­sa ja tätä ennen Vuosaa­res­sa juuri tuon syyn takia.

    Tomaat­tien vil­je­lyyn lauhdeläm­pö kuitenkin sovel­tu­isi, kuten muuten sovel­tu­isi mon­en tehtaan hukkaläm­pö. Mik­si näin ei tehdä? 

    Det vore orättvis ämot Närpes!

    Vastaa

25. Tiedemies, blo­gi-isän­tämme taisi joskus ehdotel­la ydin­voiman hukkaläm­mön käyt­töä kasvi­huoneis­sa. En pidä halua pitää ydin­voimalat irral­laan tiivi­istä asu­tuk­ses­ta irra­tionaalise­na hys­te­ri­ana, tämän estää Säteilyturvakeskus.

    Kaukoläm­pöputkesta on pitänyt viimek­si meteliä netis­sä nim­imerk­ki sähkömies, kts. http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=2553
    Tuos­sa jutus­sa on ilmeis­es­ti virhe kun san­o­taan että hukkaläm­mön tal­teenot­to­jär­jestelmä ydin­voimalaan mak­saa 500 miljoona, sikäli kuin minä tuo­ta luen niin kyse on lasken­nal­lis­es­ta osu­ud­es­ta kokon­ais­in­vestoin­nista uuteen ydinvoimalaan.

    En oikein pidä tämän koplaamis­es­ta kuu­den­teen, sem­minkin kun se tekee han­kkeesta poli­it­tis­es­ti ker­talu­okkaa vaikeam­man toteut­taa, mik­sei muka voitaisi käyt­tää ole­mas­saole­vien voimaloiden läm­pöen­er­giaa? Jotain teknisiä ongelmia tässä voi olla kun Lovi­isas­sa tehdään kaukoläm­pöä raskaal­la polt­toöljyl­lä (http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=293).

    Suh­taudun hie­man epäillen noi­hin kus­tan­nus­laskelmi­in. Ensin­näkin kallio­rak­en­tamisen kus­tan­nusarviot ovat aina epä­var­mo­ja. Toisek­si, se että ver­rataan ydin­voimalan tuot­ta­maa perus­läm­pöä maakaa­sul­la tuote­tun hin­taan on hie­man harhaan­jo­htavaa. Maakaa­su­voimala tuot­taa läm­pöä sil­loin kun sitä tarvi­taan, ydin­voimala käytän­nössä saman ver­ran kesät-talvet.

    Myös pakkaspi­ik­it sähkönku­lu­tuk­ses­sa hoide­taan käytän­nössä polt­ta­mal­la jotain ja samal­la voi tuot­taa läm­pöä. Tämä on muuten yksi sähköläm­mi­tyk­sen ongel­ma lisää, se tuot­taa noi­ta kulu­tus­pi­ikke­jä joi­ta ei voi oikein muuten hoitaa.

    Sinän­sä aja­tus on ajanko­htainen kun mietitään Helsin­gin ener­giantuotan­non tule­vaisu­ut­ta. On ydin­voimas­ta mitä mieltä tahansa, niin on se läm­pö parem­pi käyt­tää kuin laskea harakoille. Tuom­moi­sen pitkän putken var­teen voisi ehkä tehdä myös hakevoimaloi­ta, min­ua mieti­tyt­tä myös josko Por­voon öljyn­jalosta­mo tuot­taa hukkalämpöä?

    Vastaa

26. Tiedän, että ongel­mak­si muo­dos­tuu lauh­teen läm­pöti­la ja että määräyk­set ydin­voimalan suo­ja-alueesta ovat ongelmalliset.

    Ulospumpat­ta­van veden läm­pöti­laa voidaan nor­maaleis­sa reak­tor­eis­sakin kuitenkin nos­taa selvästi korkeam­mak­si, vaikkei tuonne yli sataan kuitenkaan. Eikä sitä teknolo­giaa ole kiveen hakat­tu, en voi yksinker­tais­es­ti uskoa, ettei sel­l­ainen ener­giamäärä olisi jotenkin kan­nat­tavaa valjastaa.

    Olk­ilu­o­to 3:n sähköte­ho on 1.6GW. Reak­torin läm­pöte­ho on 4.3GW. Tässä on eroa 2.7GW. Koko tämä ener­giamäärä menee meren läm­mit­tämiseen. Jos tuos­ta läm­möstä saisi hyö­tykäyt­töön 20 pros­ent­tia, niin voisi sulkea yhden keskisu­uren hiilivoimalan.

    Vastaa

27. Voisiko­han Osmol­ta tähän yhtey­teen vielä tiedustel­la, aiem­mas­ta ympäristö- ja ener­gia­teemas­ta uno­htuneesta keskeis­es­tä kysymyk­ses­tä, jota tässä ketjus­sa yllä ole­vis­sa viesteis­sä sivutaan.

    Mil­lä tieteel­lisil­lä, fak­tapo­h­jaisil­la, tutkimuk­sel­lisil­la, hait­ta-ana­lyyt­tisil­la [pienem­pi paha — suurem­pi paha] argu­menteil­la vihreät vas­tus­ta­vat ydinvoimaa?

    Asete­taan muu­ta­ma fak­ti­nen premissi

    1. Uraani ei ole lop­pumas­sa. Vihrei­den siteera­ma arvio tarkoit­taa nyky­isil­lä markki­nahin­noil­la voitol­lis­es­ti hyö­dyn­net­täviä tun­net­tu­ja (=etsit­tyjä) varo­ja, poh­jat­en tun­net­tuun Rooman klu­bin virhep­äätelmään. Kehit­tyväl­lä tekni­ikalla vas­taav­ista varoista tul­laa lisäk­si saa­maan monikym­menker­tais­es­ti energiaa.
    2. Sivi­iliy­d­in­voima on aiheut­tanut ter­veyshait­to­ja häviävän mur­to-osan siitä, mihin fos­si­iliset ja bioen­er­gia pien­hiukkasi­neen ja muine hait­toi­neen ovat kyen­neet (Tsher­nobylin kohdal­la voidaan arvioi­da sitä, kuin­ka paljon kysymys oli itse ydin­voimas­ta, ja kuin­ka paljon jostain aivan muusta.)
    3. Hyötöreak­torit, sähköau­to­jen tuke­m­ana, pitävät sisäl­lään poten­ti­aalin suurelta osin aut­taa ratkaise­maan 21. vuo­sisadan ener­giaon­gel­man, aivan eri mit­takaavas­sa kuin esimerkik­si bioen­er­gia tai aurinkovoima tai tuulivoima, kun­han tekniset ongel­mat saadaan ratkaistua ja poli­it­ti­nen tah­to löydetään.
    4. Sivi­ili- ja soti­lasy­d­in­voiman välil­lä ei ole suo­raa yhteyt­tä (ks. myöhempänä tule­va ehdo­tus perusteineen)
    5. Louhin­nan ympäristöhai­tat ovat paikallis­es­ti rajat­tu­ja, eivätkä merkit­tävästi eroa mon­en muun­laisen kaivos­toimin­nan ympäristöhaitoista (ja ovat suurelti eduk­seen mm. hiilikai­vok­sien ter­veysriskei­hin näh­den kehit­tyvis­sä maissa)
    6. Jät­teen säilömi­nen syvälle vakaaseen peruskallioon ei muo­dos­ta merkit­tävää ympäristöriskiä. Lisäk­si jät­teet voidaan jatkokäsitel­lä ja hyö­dyn­tää futu­uri­sis­sa voimaloissa.
    7. Ydin­voimalat voidaan suo­ja­ta ja tur­va­ta ter­rori-iskun kestäviksi (yhteiskun­nas­ta löy­tyy poten­ti­aalis­es­ti paljon herkem­piä kohtei­ta laa­jamit­taiselle ter­ror­is­mille, kuten juo­mavesi ja rutikui­v­at palamish­erkät met­sät, ks. Kali­for­nia, Kreikka)
    8. Ydin­voiman CO2-tase on häviävän mur­to-osan siitä luvus­ta, jota Oras Tynkky­nen van­haan, mar­gin­aaliseen ja kumot­tuun tutkimuk­seen viitat­en siteer­aa vihrei­den ener­giapoli­it­tises­sa ohjel­mas­sa (joka on muu­toinkin täyn­nä vas­taavaa tarkoi­tushakuista omaa kan­taa tuke­vien tutkimusten valikoin­tia, oli niiden luotet­tavu­us sit­ten mitä tahansa).
    9. Ydin­voima ei itsessään estä val­tio-ohjail­tua tukea myös muille energialähteille
    10. Ajoit­tain tois­tu­vat, pop­ulis­tis­es­ti uuti­soidut häly­tyk­set esim. Ruotsin voimalois­sa ovat merk­ki äärim­mäis­es­tä huolel­lisu­ud­es­ta, eivät vakav­ista tur­val­lisu­us­riskeistä. Sama kos­kee Suomen ydin­voimalatyö­maa­ta, jos­sa jokainen tur­val­lisu­ustek­i­jä käy­dään use­aan ker­taan lävitse, ja kaik­ki pienetkin (jälleen pop­ulis­tis­es­ti uuti­soidut) virheet, korjataan.

    Sum­marum:

    -Yli 10,000 reak­torivuo­den näytöl­lä — ja entis­es­tään tur­val­lisem­mak­si muuttuen — vai­h­toe­hto­jaan huo­mat­tavasti pienem­piä ter­veys- ja ympäristöhait­to­ja sisältävä.
    ‑Vai­h­toe­hto­jaan (kuten tuulivoima tai aurinkovoima) edullisem­pi ja paljon laa­jem­mas­sa mitas­sa hyö­dyn­net­tävis­sä (ks. Ran­skan esimerk­ki — ja moninker­tais­es­ti lisään­tyen hyötöreak­to­rien myötä, joiden arvioidaan ole­van laa­jamit­taiseen käyt­töön otet­tavis­sa 2030-luvulle tul­taes­sa, tutkimuk­seen panos­tet­taes­sa jo aiemmin).
    ‑Monia vai­h­toe­hto­jaan (kuten bioen­er­gia, maakaa­su) paljon edullisem­pi CO2-tase
    (-Jos auk­tori­teet­tia kai­vataan, niin usei­den vihrei­den, myös vihreään liik­keeseen pro­filoitu­vien, tiedemiesten (mukana mm. IPCC) kannattama)

    -

    Mitä kaikkia näitä argu­ment­te­ja ylit­tävää on ilmas­ton­muu­toshuolestuneil­la vihreil­lä aset­taa perusteluk­si vas­tus­taak­seen ydin­voimaa niin suurel­la vakau­muk­sel­lisu­udel­la? Eikö ole täysin suh­tee­ton­ta puhua esim. 100,000 vuodes­ta, kun ottaa huomioon tieteen ja kult­tuurin kehi­tyk­sen, ja 21. vuo­sisadan haas­teet erään­laise­na vedenjakajana?

    Minkä takia vihreät eivät 20 vuo­den aikana ole tuot­ta­neet ydin­voimapoli­it­tista ohjel­maa, jos­ta nämä perus­teet olisi luet­tavis­sa jär­jel­lisessä, tieteel­lisessä, vai­h­toe­htover­tail­lus­sa (ei slo­gan­is­tises­sa, retorises­sa, liioit­tel­evas­sa) muodossa?
    Kos­ka sel­l­ainen ei ole fak­tis­es­ti tuotettavissa?

    -

    Miten itse suh­taudut esi­tyk­seen (jon­ka taan­noin mm. George W. Bush nos­ti ohi­men­nen esille) jos­sa kehi­tys­maille tar­jot­taisi­in ase­po­ten­ti­aal­ista luon­nol­lis­es­ti riisut­tua, osaavien kan­sain­välis­ten työn­tek­i­jöi­den pyörit­tämää, ja luon­nol­lis­es­ti kv. voimin tur­vat­tua ja suo­jel­tua siviiliydinvoimaa?

    Vai­h­toe­htona esimerkik­si ter­veysongelmia aiheut­tavalle, ja jos siihen uskoo, ilmas­ton­muu­tos­ta kiihdyt­tävälle hiilivoimalle?

    -

    Vielä yleis­lu­on­toisi­na kysymyksinä: 

    Onko tämä koskaan ollutkaan vihreille tieteelli­nen kysymys, kuten sen sivistyneessä yhteiskun­nas­sa pääosil­taan tulisi olla?

    ja

    Oletko itse joutunut, lähin­nä viiteryh­mäl­li­sistä sosi­aal­i­sista paineista johtuen, vält­telemään tämän kysymyk­sen avoin­ta käsit­te­lyä? (Väli­in on vuosien aikana jäänyt julk­isu­u­den riv­ien välistä sel­l­ainen kuva, ettei ongel­ma ehkä olisi sin­ulle niin suuri, ellei se olisi sitä muille vihreille?)

    Vastaa

28. Viitat­en aiem­pi­in kom­ment­tei­hi­ni tämän blo­gin asumiseen liit­tyvis­sä keskusteluis­sa, uskon, että land­bo­laisetkin ovat halun­neet viihty­isää asum­ista ja asuinympäristöä, ja ovat olleet niistä valmi­ita mak­samaan pait­si paljon rahaa, myös aikaa työmatkoillaan.

    Kos­ka Helsin­ki ei tont­tikool­la pysty vas­taa­maan, niin houkut­telisiko ihmisiä ratkaisu, jos­sa oma tont­ti olisi pieni, mut­ta sen vastapain­ona olisi yhteinen viher­alue ja kasvipal­s­ta-alue? Maap­in­ta-ala saataisi­in kuitenkin tehokkaam­min käyttöön.

    Vastaa

29. Pen­delöin­nistä, ei kai kaikkien tarvitse Helsin­gin niemelle kulkea töi­hin? Eli voisiko siihen vaikut­taa tehokkaam­min ja nopeam­min vaikut­ta­mal­la liikerakentamiseen?

    Toisek­seen, työn luonne ei enää mon­en osalta vaa­di fyy­sistä läs­näoloa työ­paikalla. Löy­ty­isikö etä­työstä ja etäkont­tor­eista apua? Etäkont­to­ril­la tarkoi­tan paikkaa, joka tar­joaisi eri yri­tys­ten työn­tek­i­jöille työti­lan, siihen liit­tyvät palve­lut sekä tietoli­iken­ney­htey­det läheltä kotia.

    Vastaa

30. Mil­loin saadaan laki voimaan joka määrää tulisi­jat ole­maan vira­nomais­ten hyväksymiä (pien­hiukkaset, kitupolt­ta­jat jne. huomioitu)? Per­heemme suun­nit­telee katk­erasti talon myyn­tiä kos­ka talo liian uusi ts. koneelli­nen tuloil­ma (määräys­ten mukaises­ti), tästä aiheutuu suun­nat­to­mia ongelmia naa­pu­rus­ton tulisi­jo­jen muo­dos­sa… ei tarvitse olla kuin 10% tuloil­mas­ta savua ja seu­rauk­set arvaa jokainen.

    Käräjäoikeu­teen ei kan­nat­tane viedä sato­jen metrien säteel­lä kaikkia naa­pure­i­ta joil­la savupiippu?

    Onko ain­oa vai­h­toe­hto muut­taa kauas pois ja ostaa per­heeseen usei­ta auto­ja (juuri pääsimme kaik­ista pait­si yhdestä eroon)?

    Aut­takaa, meiltä lop­puu tääl­lä Oulun seudul­lakin hen­gi­tysil­ma! Las­ta ei pysty kär­ryis­sä nukut­ta­maan ulkona, ulkoilem­i­nen yhtä tuskaa… pitääkö henkilöau­tol­la lähteä per­heen kanssa joka ilta jon­nekin kauas jot­ta saa raikas­ta ilmaa? Auttakaa!

    Vastaa