Liikaa rummunpäristystä

Olen hyvin surulli­nen siitä, mihin jamaan Tehyn tuloneu­vot­te­lut ovat ajau­tuneet. Olen seu­ran­nut asian kehit­tymistä vuosia. Minus­ta ei ollut mitään syytä joutua näin tuhoisaan konfliktiin.

Hoitoalan palkko­jen koro­tus­tarve on yleis­es­ti hyväksyt­ty reali­teetik­si, joka on hoidet­ta­va. Järkev­in­tä olisi ollut purkaa pom­mi asteit­tain kohot­ta­mal­la hoita­jien palkko­ja 10 – 15 % suh­teessa yleiseen palkkata­soon – siis suurin piirtein niin paljon kuin Tehy vaatii nyt tehtäväk­si kerralla.

Tehyn ensim­mäi­nen virhe on ollut vedo­ta oikeu­den­mukaisu­u­teen ja nais­val­taisu­u­teen. Sil­lä vaa­timuk­sel­la se vetää mukaan kaik­ki koulu­tuk­seen­sa näh­den mata­la­palkkaiset ja kaik­ki nais­val­taiset alat. Kun sanoin, että hoitoalan palkko­jen korot­ta­mi­nen on nähty reali­teetik­si, en puhunut oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta vaan edessä olev­as­ta työvoima­pu­las­ta. Työvoima­pu­la kos­kee lähin­nä vain hoita­jia eikä sen kor­jaamisek­si raho­ja tarvitse sirotel­la ympäriinsä.

Tulopoli­it­ti­nen jär­jestelmämme on kankea kyt­täysjär­jestelmä, jos­sa osa­puo­let eivät niinkään vah­di omia etu­jaan kuin sitä, ettei naa­puri saa enem­män. Täl­lai­sis­sa olois­sa palkkarak­en­teen kor­jaami­nen on hyvin han­kalaa, mut­ta ei mah­do­ton­ta. Käräjäoikeuk­sien tuo­marien palkko­ja korotet­ti­in jokin aika sit­ten huo­mat­tavasti, jot­ta oikeu­sis­tu­imi­in saataisi­in pätevää väkeä. Ettekö huo­man­neet? Juuri sik­si se oli mahdollista.

Tässä asi­as­sa on ollut aivan liikaa rum­munpäristys­tä. Ensi sitä päris­tivät omaa etu­aan tavoit­tel­e­vat kokoomus­poli­itikot, ja hyvin heil­lä vaalit menivätkin. Nyt pitäisi enää selvit­tää aiheutet­tu sotku. Kyl­lä rumpua ovat sen jäl­keen päristäneet tehyläisetkin.

Aivan hölmö tässä asi­as­sa oli kun­tatyö­nan­ta­ja, joka meni ripot­tele­maan tehyläisille tarkoite­tut rahat tasais­es­ti koko kun­tak­en­tälle – hyvä, nais­val­taisille aloille, mut­ta kun­tak­en­täl­lä on läh­es pelkästään nais­val­taisia alo­ja. Lääkäritkin sai­vat niin suuren koro­tuk­sen, etteivät ymmärtäneet sitä edes pyytää. Siihen menivät rahat, joil­la piti oikaista palkkaraken­net­ta. Tästä Tehy voi vähän syyt­tää itseäänkin, kun se puhui nais­val­tai­sista ja palkkakuopas­sa ole­vista eikä hoitoalas­ta. Kun­tatyö­nan­ta­jan mokaa mak­samme kun­nal­lisverois­samme vielä pitkään.

Jotenkin tästä kai pitäisi ulos päästä. On vaikea uskoa, että kun­tien kas­sas­ta löy­tyy mil­jar­dia euroa Tehyn vaa­timuk­si­in – varsinkin kun rahat jo sirotelti­in sinne sun tänne. Jos olisin val­takun­nanso­vit­teli­ja, yrit­täisin etsiä ratkaisua sopimuk­si­in kir­joitet­tavista kun­tal­i­sistä. Val­takun­nal­li­sis­sa sopimuk­sis­sa on yleen­sä lähdet­ty siitä, että koko maas­sa mak­se­taan samaa palkkaa. Tämä ei ole oikein, kos­ka asum­i­nen on Helsingis­sä niin kallista, että samaa palkkaa saa­va helsinkiläi­nen hoita­ja elää paljon niukem­paa elämää kuin mikke­liläi­nen kol­le­gansa. Uskoisin, että työ­nan­ta­jienkin on helpom­pi suos­tua tähän, kos­ka näin myös helpotet­taisi­in tuo­ta alku­peräistä ongel­maa, työvoima­pu­laa.

Kir­joitin paljon keskustelua aiheut­ta­neen jutun Tehyn joukkoir­ti­sanou­tu­mis­es­ta lähin­nä huolestuneena suo­je­lu­työn epäämis­es­tä seu­raav­ista kuole­man­ta­pauk­sista tietämät­tä lainkaan, mitä Tehy oikein suun­nit­telee. Olen vaku­ut­tunut, että spon­taani huoleni oli aihee­ton. Luotan tehyläis­ten moraali­in ja jär­keen. Jär­keen, sil­lä kyl­lä uutiset syn­ny­tyk­sessä mene­htyneistä äideistä ja lap­sista tai kiireel­lisen syöpäleikkauk­sen estymisen takia kuolleista aika pian kään­täi­sivät antipa­ti­at Tehyä vastaan.

Sen sijaan olen ollut huolis­sani Tehyn symp­parei­den mielip­iteistä. Jos joku kuoleekin, niin sehän on työ­nan­ta­jan vika. Tuli spon­taani vihan­pu­us­ka, jon­ka aikana ajat­telin, että jos jonkun on pakko kuol­la, niin toiv­ot­tavasti tämä on joku kir­joit­ta­jan omai­sista. Samaa logi­ikkaa nou­dat­ta­vat pant­ti­vankien otta­jat: ammumme yhden pant­ti­van­gin tun­nis­sa ja jokainen kuol­lut on hal­li­tuk­sen syytä, joka se ei suos­tu vaatimuksiimme.

16 vastausta artikkeliin “Liikaa rummunpäristystä”

  1. Mielestäni suurin syylli­nen käsistä karan­neeseen palkkakier­rokseen on Met­allin sopimus. Siinä palkanko­ros­tus oli 8 % ja joulu­ra­hat päälle. Kun­ta-ala peesasi ja pisti vielä hie­man parem­mak­si. Jäykkä neu­vot­telu­sopimus esti työ­nan­ta­jaa mak­samas­ta hoita­jille enem­män kuin muille. Tehy irti­sanou­tui siitä, mut­ta liian myöhään.

    Ennus­tan, että hoita­jat saa­vat 500 euroa lisää lik­saa, kun­tien vero­pros­ent­ti nousee vähin­tää puoli %, maan hal­li­tus jatkaa hal­lit­semista ja hyv­in­voin­tipalve­lut murenevat hil­jalleen. Ellei sit­ten eduskun­ta ryhdis­täy­dy ja vähen­nä kun­tien tehtäviä.

  2. Osmo,
    kos­ka olen tun­nistavinani itseni viit­tauk­ses­sasi “Tehy-symp­parei­hin”, joten halu­an kom­men­toi­da. Arvostan suun­nat­tomasti avoin­ta tapaasi ker­toa tun­teis­tasi blo­gis­sasi. Hie­man loukkaavaa sen sijaan oli toivoa kuole­maa iäkkäille, sairaille van­hem­mil­leni vain sik­si, etten ole samaa mieltä kanssasi. Itse en toi­vo onnet­to­muut­ta edes pahim­mille vihamiehil­leni, sil­lä en halua saa­da etua tois­t­en onnet­to­muud­es­ta. Ihmiset halu­a­vat aina löytää jostain syn­tipukin, eivätkä ymmär­rä, että asioi­ta vain tapah­tuu ilman mitään eri­ty­istä syytä. Ihmisiä syn­tyy ja kuolee, eikä mon­imutkaisen syy-seu­raus ‑ketjun takaa ole mielekästä kaivaa syyl­listä. Men­nyt on men­nyt­tä, ja ain­oa johon voimme koit­taa vaikut­taa on tule­vaisu­us. Jos siihenkään, kuten koke­mus tun­tuu osoittavan.

    Ver­tauk­sesi pant­ti­vanke­ja ottaneisi­in ontuu kuin sairas aasi. Ensik­si, ter­vey­den­huolto­jär­jestelmämme perus­tuu use­an eri osa­puolen sopimuk­seen, joten ketään ei voi kieltää sanou­tu­mas­ta siitä irti. Se, että poli­itikot, vasem­mis­to­laisen ajat­te­lu­ta­van omaa­vat etunenässä, ovat luoneet jär­jestelmän, joka ei enää vas­taa muut­tunut­ta maail­maa, on yhden — siis julkisen val­lan — sopi­jaos­a­puolen ongel­ma. Kaikkein vähiten yksit­täisen hoita­jan työ­suhdea­sun­non irti­sanomisel­la tätä tilan­net­ta ratkaistaan, mut­ta se kuvaa eri­no­mais­es­ti julkisen val­lan kyvyn nähdä kansalaiset ensisi­jais­es­ti resurssi­na eikä tun­teel­lisi­na yksilöinä. Jos muual­ta ei syn­tipukkia löy­dy, lyödään ainakin itsenäiseen päätök­sen­tekoon uskaltau­tu­van sairaan­hoita­jan lap­sia. Häpeäisitte jos osaisitte!

    Pant­ti­van­ki-esimerkissäsi markki­navoima on “ter­ror­isti”, jon­ka paineesta jär­jestelmää uhataan. Poti­laat ovat pant­ti­vanke­ja, mut­ta poli­itikot ovatkin piirit­täviä poli­ise­ja. Sairaan­hoita­jat ovat poli­isien takana odot­ta­mas­sa mah­dol­lisu­ut­ta aut­taa poti­lai­ta, mut­ta poli­isit eivät heitä sinne laske, “kos­ka hei­dän tur­val­lisu­ut­taan ei voi­da taa­ta”. Joku poti­laista pystyy soit­ta­maan ulos poli­isille ker­toen, että ter­ror­is­tit ovat jo pois­tuneet raken­nuk­ses­ta, mut­ta poli­isi luot­taa omaan vais­toon­sa. Lopuk­si poli­isi ryn­näköi sisään ja kuin ihmeen kau­pal­la, kukaan ei kuole poli­isien luoteihin.

    Tehy on siis ker­tonut kaikelle kansalle, että kysyn­tää hei­dän jäse­nilleen on. Poli­itikot ilmoit­ta­vat että siitä ei mak­se­ta pyy­det­tyä hin­taa. Poti­laat oli­si­vat valmi­it mak­samaan, mut­ta poli­itikot eivät laske hoita­jia tekemään töitään, kos­ka eivät hyväksy muu­tok­sen laa­ju­ut­ta ja suun­taa. Tämän tais­telun tule­vat sta­tus quon vaati­jat häviämään, kuten aina käy. Kukaan ei edes kiistä, että asi­as­ta ei olisi puhut­tu ja valitet­tu koh­ta 20 vuot­ta. Julki­nen sek­tori ei vaan ole reagoin­ut ennen kuin paine pullisti kat­ti­lan. Aivan sama jut­tu, mihin maat­alous jou­tui EU-jäsenyy­den takia. Vähin­tään 10 vuot­ta puhut­ti­in muu­tok­sen vält­tämät­tömyy­destä, mut­ta jär­jestelmää var­jelti­in lop­pu­un asti. Ja vähän ylikin. Kaiketi van­ha sanon­ta pitää kutin­sa, että kansa saa sel­l­aiset johta­jat kuin se ansait­see. En tiedä mis­sä jonos­sa ugrit seisoi­vat kun luon­net­ta jaet­ti­in. Var­maan jonot­ti­vat saunoja.

  3. Markuk­sen puheen­vuoroon on nyt kyl­lä pakko puuttua.

    “Arvostan suun­nat­tomasti avoin­ta tapaasi ker­toa tun­teis­tasi blo­gis­sasi. Hie­man loukkaavaa sen sijaan oli toivoa kuole­maa iäkkäille, sairaille van­hem­mil­leni vain sik­si, etten ole samaa mieltä kanssasi.

    En toivonut kuole­maa kenellekään vaan toivoin, että se kuole­ma, jon­ka sinä hyväksyt osuu edes sin­un lähipi­iri­isi sen sijaan, että se kohdis­tuu “viat­tomi­in”. Se oli siis sil­lä ehdolla,että jonkun on tah­tosi mukaan kuoltava.

    Ver­taus merkki­navoimista ter­ror­is­teina olisi osu­va, jos olisi kyse siitä, että sairaalat alka­vat työvoima­pu­lan takia pikkuhil­jaa jäädä tyhjilleen. Sehän on se kehi­tys, jos­ta minä olenol­lut huolis­sani ja jon­ka vuok­si olen toivonut, että hoita­jien palkkata­soa nostettaisiin.
    Markki­navoimista ei ole kyse, jos jär­jestöpäätök­sel­lä tyh­jen­netään jokin leikkaus­sali ja KIELLETÄÄN ketään tehyläistä yksi­tyis­sek­to­ril­ta pelas­ta­maan pulaan jääviä poti­lai­ta — siis tekemään “lakon­alaista” työtä — vaik­ka lakosta­han ei siis ole kyse.

  4. On syytä muis­taa, miten hymyis­sä suin oli­vat kevääl­lä työ­nan­ta­ja­jär­jestö­jen ja hal­li­tuk­sen edus­ta­jat, kun TUPOa ei tul­lut ja men­ti­in liit­tok­ier­roksille. Nyt EK:n EK:n työ­markki­na­jo­hta­ja Sep­po Ris­ki kiekut­telee ja on pet­tynyt, että työ­markki­nakier­rokses­ta on tul­lut julk­isu­udessa van­hanaikainen palkko­jen huu­toäänestys ja poli­it­tisen tak­tikoin­nin pelikent­tä. Olisiko syytä kat­soa peiliin?

    Työ­nan­ta­ja­jär­jestöt ja kokoomus ilmeis­es­ti uskoi­vat nousukau­den tait­tuvan kesäl­lä, mut­ta nousukau­den jatku­mi­nen ja Jounin mainit­se­ma met­allin peli­navaus sot­ki suun­nitel­mat, jois­sa oli tarkoi­tus tar­jo­ta huono­ja pros­ent­te­ja ja tek­sti­huonon­nuk­sia laskukau­den alkaessa.

    Keskusteluis­sa on usein ollut esil­lä lakon aiheut­ta­mat ongel­mat. Her­ra­nen aika! Lakon idea­han on nimeo­maan aiheut­taa ongelmia. Eihän sil­lä muuten mitään merk­i­tys­tä ole. Poli­isin lakko aiheut­taisi ongelmia, opet­ta­jien lakko aiheut­taisi ongelmia lap­siper­heille, palomi­esten lakko aiheut­taisi ongelmia. Ei saisi lakkoilla=ei saisi vaa­tia palkkaa.

    Kokoomus keit­ti sopan ja sopii val­tio­varain­min­is­terin olla mukana sitä selvit­tämässä. Ongel­ma poli­itikoil­la on usein se, että pros­en­tit ymmär­retään vain vaal­i­t­u­lok­sis­sa. Siel­lä 12 %:n kan­na­tus on isom­pi kuin 9 %:n kan­na­tus. Entä palkoissa.

    Jos 3000 euron palkkaa nos­te­taan 9 %, palk­ka nousee 3270 euroon. Jos 200O euron palkaa nos­te­taan 12, niin palk­ka nousee 2240 euroon ja näin palkkaero jälleen kas­vaa. Oleel­lista ovat eurot — eivät prosentit.

    Tulovero­jen pudo­tuk­sel­la olisi TUPO-pöy­dässä voitu saa­da maltil­lisem­pia koro­tuk­sia. EK (kokoomus) eikä hal­li­tus (kokoomus) ei sitä halun­neet. Nyt mitataan vaalilu­pausten hinta.

  5. Hoita­jien palk­ka on ollut Suomes­sa aivan liian alhainen liian pitkän aikaa. Aut­ent­tisen tehyläisen kom­mentin mukaan Val­lois­sa on hoita­jian enem­män poti­las­ta kohden — vaik­ka siel­lä hoita­jia on noin puo­let siitä mitä Suomes­sa. Perushoita­jat ker­to­vat että “rou­va sairaan­hoita­jat” tekevät valit­ta­mat­ta samo­ja paska­hom­mia kuin hekin. Aivan niin, mut­ta isom­mal­la pal­ka­lla. Toisin sanoen — puo­let sairaan­hoita­jista ja puo­let tehyläi­sistä tekevät työtä, jos­sa ei tarvi­ta sairaan­hoita­jan koulutusta.

    Jos ja kun omat van­hempani joutu­vat laitoshoitoon, en usko että lääketi­eteelli­nen hoitoo pet­tää ensin — siis se, että ei ole sairaan­hoita­jia tarpeek­si, että poti­laille saataisi­in jaet­tua oikeat lääk­keet ja annet­tua oikean­laista ter­api­aa. Ennen lop­puu perushoito, se, että ei ole kylvettäjiä,vaipanvaihtajia, kyl­jenkään­täjiä, pissal­la käyt­täjiä. Siis sel­l­aista hoitoa, jota anta­maan ei var­masti tarvi­ta 4 vuo­den amk-tutk­in­toa. Mut­ta sel­l­aisen hoidon anta­mi­nen on lop­punut jo. Kun appiukkoa kävi kat­so­mas­sa Malmil­la, niin aina se toivoi viimeisek­si, että käyt­täisi ves­sas­sa. Kun ne hoita­jat eivät ehdi.

    Sairaan­hoita­jille siis vinkik­si: ei Suomel­la ole varaa mak­saa teille samaa palkkaa kuin Ruot­sis­sa, Nor­jas­sa tai Englan­nis­sa. Teitä on yksinker­tais­es­ti liikaa. Mil­lään maal­la ei ole varaa mak­saa kun­non palkkaa hoita­jille, joi­ta on kak­si ker­taa yli oman tarpeen.

    Liikaa innokkai­ta naisia pyrkimässä hoita­jan hohdokkaaseen ammat­ti­in, liikaa koulutet­tu, liikaa palkat­tu. Puo­let teistä pitäisi lait­taa töi­hin Ruot­si­in, Nor­jaan ja Englan­ti­in. Ei tääl­lä silti työvoima­pu­la uhkaa: jäl­jelle jäävät laite­taan oikeisi­in töi­hin, ja niiden tilalle ote­taan nii­itä, joiden koulu­tus ei ole liian pitkä pissal­la käyt­tämistä ja vaipan vai­h­toa varten. Vaik­ka Filippiineiltä.

  6. “Jos 3000 euron palkkaa nos­te­taan 9 %, palk­ka nousee 3270 euroon. Jos 200O euron palkaa nos­te­taan 12, niin palk­ka nousee 2240 euroon ja näin palkkaero jälleen kas­vaa. Oleel­lista ovat eurot — eivät prosentit.”

    Pakko­han tähän on kom­men­toi­da. Kyl­lä tuos­sa palkkaero piene­nee — laske vaikka­pa kymme­nen kier­rosta antamil­lasi pros­en­teil­la alku­palkoil­la, ja kat­so mis­sä lop­putu­lok­ses­sa ollaan. Kasvoiko vai pienenikö ero?

    En myöskään ymmär­rä, mik­si kan­nat­taisi itseis­ar­vois­es­ti tavoitel­la pieniä palkko­ja. Tässä on nyt var­masti joku sekat­alouden ajan salat­tu viisaus, jota ei vain ole allekir­joit­ta­neelle kerrottu?

  7. Jrn kir­joit­ti:
    “laske vaikka­pa kymme­nen kier­rosta antamil­lasi pros­en­teil­la alkupalkoilla”

    Niin­pä niin. Sopimuk­set tehdään kuitenkin kier­ros ker­ral­laan. Nyt puhutaan yhden kier­roksen pros­en­teista ja kauhis­tel­laan niitä.

  8. Aamun uuti­sis­sa päämin­is­teri Van­hanen sanoi, että kah­den vuo­den kulut­tua arvioidaan liit­tok­ier­roksen onnis­tu­mista ja sil­loin val­tio­val­takin voisi olla mukana tulo­ratkaisu­is­sa. Veroratkaisuil­la kuulem­ma voitaisi­in myös vaikut­taa käteen­jäävään tuloon. Eipä tul­lut kevääl­lä mieleen.

    Yri­tyk­set tekevät ennä­tysvoit­to­ja, työt­tömyys piene­nee, tulota­so on ollut nousus­sa, val­tion­talous on lois­tokun­nos­sa ja kun­tien talous kural­la. Joku tässä yhtälössä mättää.

  9. Näen vaaran siihen, että työ­nan­ta­japuoli tavoit­telee pyrrhok­sen voit­toa. Toiv­ot­tavasti palkka­neu­vot­telu­jen lop­putu­los ei ole se, että lakon seu­rauk­se­na meil­lä on Suomes­sa pieni­palkkainen ja nöyryytet­ty hoita­jakun­ta, jon­ka oma­nar­von­tun­teesta on viety rippeetkin.

    Heikko yhteiskun­ta pystyy kyl­lä kovis­tele­maan heikko­ja yksilöitä, mut­ta vah­vat se jät­tää suosil­la rauhaan. Vah­van yhteiskun­nan puolestaan tun­nistaisi siitä, että se kohtelisi sekä heikko­ja että vahvo­ja yhdenvertaisesti.

  10. Myös minä tun­nistin itseni “tehyn symppariksi”.
    En tosin pitänyt kenenkään kuole­maa “pakol­lise­na”.

    Vas­tuu ihmis­ten hengestä on melko yksiselit­teis­es­ti työ­nan­ta­jal­la, eli val­ti­ol­la, joka on sen dele­goin­ut kun­nille. Jos kun­nat eivät huole­h­di vas­tu­is­taan, niin mik­si ihmeessä antipa­tia kohdis­tu­isi Tehyyn?
    Ja vaik­ka se kohdis­tu­isi Tehyyn, niin mitä sitten?
    Jos Tehy tämän antipa­t­ian joh­dos­ta joutuu luovut­ta­maan, niin mikä ter­vey­den­huol­los­sa on paran­tunut. Tuskin ainakaan työvoiman saatavu­us ja työssä ole­vien työmotivaatio.

    Edelli­nen lakko nujer­ret­ti­in vetoa­mal­la hoita­jien vas­tu­un­tun­toon ja teet­tämäl­lä run­saasti “hätätöitä”.
    Samaa kaikua on kuul­tavis­sa Oden repli­ikissä “Luotan tehyläis­ten moraali­in ja järkeen.”
    Luot­ta­mus Tehyläis­ten moraali­in ja jär­keen on tehnyt mah­dol­lisek­si hoita­jien huonon kohtelun niille, joil­la moraali on huo­mat­tavasti vähäisempää.

    Luo­tatko sinä Ode työ­nan­ta­jan jär­keen ja moraali­in, vai ajat­teletko että niitä ei ole ole­mas­sa edes kom­men­toitavak­si asti?

  11. Minus­ta näyt­tää (siis näyt­tää, en väitä ole­vani pere­htynyt riit­tävästi asi­aan), että TEHY:n vaa­timuk­sis­sa on sel­l­ainen perus­ta­van­laa­tu­inen virhe, että a) Saadak­seen äänen­sä kuu­lu­vi­in he peruste­liv­at alun­pitäen vaa­timus­taan tasa-arvol­la (nais- ja mata­la­palkkaerät) ja b) TEHY:ltä on siinä mielessä men­nyt suh­teel­lisu­u­den­ta­ju, ettei ymmär­retä, mikä on vaalipuheen ja todel­lisu­u­den ero. 

    Nythän esimerkik­si SUPERin hyväksyt­tyä alku­peräisen ehdo­tuk­sen koko nais- ja mata­la­palk­ka-argu­ment­ti on menetet­ty (SUPERin väki lie­nee yhtä nais­val­taista ja yhtä mata­la­palkkaista kuin TEHYläisetkin). Ja toisek­seen, jos vaalien alla puhutaan 500 eurosta, niin pitäisi ymmärtää, että 300 euroa vaalien jäl­keen on jo voitto. 

    Suomes­sa muuten nois­sa anne­tuis­sa esimerkeis­sä (2000 ja 3000), jois­sa toisen isom­pi pros­ent­ti on pienem­pi määrä euroa, taitaa nykyvero­tuk­sel­la muuten net­to jäädä euromääräis­es­ti suuremmaksi.…

  12. “Nyt puhutaan yhden kier­roksen pros­en­teista ja kauhis­tel­laan niitä.”

    Jois­sa siis tulo­ero pieneni. Olisiko eron pitänyt pienen­tyä pros­ent­timääräis­es­ti vielä enem­män, jot­ta ei tarvit­sisi kauhistella?

  13. Tiedemies kir­joit­ti:
    “TEHY:ltä on siinä mielessä men­nyt suh­teel­lisu­u­den­ta­ju, ettei ymmär­retä, mikä on vaalipuheen ja todel­lisu­u­den ero.”

    Tai ehkäpä poli­itikoil­ta on men­nyt suh­teel­lisu­u­den­ta­ju, ettei ymmär­retä, kuin­ka kaukana todel­lisu­ud­es­ta hei­dän puheet voivat olla.

    Tämä voi olla hyvä alku sel­l­aiselle kehi­tyk­selle, jos­sa poli­itikko­jen puhei­den on vähitellen läh­estyt­tävä todellisuutta.

  14. Tämä Osmon kir­joi­tus on hyvin häm­men­tävä, ensin ainakin min­un mielestäni erit­täin asialli­nen ja hyvä näke­mys tilanteesta ja siihen johtaneista syistä jota sit­ten seurasi nämä “spon­taan­it vihan­pu­uskat” omais­ten kuolemis­es­ta ja Tehyn pant­ti­vangeista. Toiv­ot­tavasti luk­i­häir­iössäni ymmärsin tek­stin väärin ja nyt ei sen­tään olla alka­mas­sa mihinkään ter­ror­is­min vas­taiseen sotaan näi­den “ammumme yhden pant­ti­van­gin tun­nis­sa” analo­gioiden nojal­la. En nyt ihan ymmär­rä mihin pyrit, otsikko “Liika rum­munpäristys­tä” ja lop­un pro­vokaa­tio­rumputuli tun­tu­vat jotenkin ole­van ris­tiri­idas­sa keskenään.

  15. BRG ei nyt lukenut huolel­lis­es­ti. Kir­joituk­sen alus­sa kom­men­toin neu­vot­te­lu­ti­lan­net­ta ja Tehyn toimia, viimeis­dessä kap­paleessa sanoin, että eräät Tehyn symp­par­it (eivät siis Tehy) ovat esit­täneet julk­isu­udessa ja myös kom­menteis­sa blogi­i­ni aivan pöyristyt­täviä lausun­to­ja tyyli­in, että ei se mitään, jos poti­lai­ta kuolee, sehän vain edis­tää neu­vot­te­lu­tu­lok­seen pääsemistä. Tätä kom­men­toi­jien asen­net­ta ver­tasin ter­ror­istien logi­ikkaan. Edel­lises­sa kap­paleessa yritin alle­vi­iva­ta sitä, että Tehyn en usko täl­laiseen ajat­telu­un sortuvan.

  16. Ymmärsin kyl­lä että nuo “jos joku kuoleenkin” ja “ammumme yhden pant­ti­van­gin” oli pis­tet­ty Tehyn “symp­parei­den” sui­hin. Mietin vain että kun jos­sain vai­heessa pitäisi pro­vokaa­tio lopet­taa ja aloit­taa asialli­nen, sopimuk­seen pyrkivä keskustelu niin tämä olisi ollut juuri sel­l­ainen aloi­tus, ilman tuo­ta viimeistä kap­palet­ta tai vain ilman viimeistä lausetta.

Vastaa käyttäjälle Tiedemies Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.