Suhteellinen etu

Kii­tet­tä­vän kes­kus­te­lun maa­ta­lous­po­li­tik­kas­ta jär­jes­tyk­ses­sä jo toi­nen kir­joi­tuk­se­ni soke­ri­juu­rik­kaan vil­je­lys­tä Suo­mes­sa aiheut­ti. Ehkä ongel­maa kan­nat­taa sel­vit­tää käsit­teel­lä suh­teel­li­nen etu, joka on kan­san­ta­lous­tie­teen kes­kei­siä käsitteitä.

Yksin­ker­tais­te­taan asi­aa niin, että ole­te­taan vil­je­lyn kus­tan­nus­ten mää­räy­ty­vät vain pel­toa­lan käy­tös­tä. Ole­te­taan, että heh­taa­ri­sa­to rukiil­le on Suo­mes­sa 3000 kg/ha ja Sak­sas­sa 4000 kg/ha ja soke­ri­juu­rik­kal­le vas­taa­vas­ti 30 000 kg/ha ja 60 000 kg/ha. Luvut ovat hatus­ta ja nii­den tar­koi­tus on vai­un osoit­taa periaatetta.

Sekä ruis että soke­ri­juu­ri­kas kas­va­vat Sak­sas­sa parem­min. Molem­pien vil­je­ly kan­nat­taa siis kes­kit­tää Sak­saan? Ei, sil­lä sil­loin Suo­men pel­loil­la ei kas­vai­si mitään, ja se oli­si vie­lä tehottomampaa.

Jos Suo­mes­sa vil­jel­lään jotain, kum­paa kan­nat­taa vil­jel­lä, ruis­ta vai soke­ri­juu­ri­kas­ta? Jos Suo­mes­sa siir­ry­tään soke­ri­juu­rik­kaan vil­je­lys­tä rukiin vil­je­lyyn, jokais­ta ruis­ki­loa koh­den mene­te­tään kym­me­nen kiloa soke­ri­juu­ri­kas­ta. Sak­sas­sa mene­tet­täi­siin vas­taa­vas­ti ruis­ki­loa koh­den 15 kiloa soke­ri­juu­ri­kas­ta. Jos siis soke­ri­juu­rik­kaan vil­je­lyä vähen­ne­tään rukiin hyväk­si, se kan­nat­taa teh­dä Suo­mes­sa. Jos tar­kas­tel­laan vain Suo­mea ja Sak­saa ja vain ruis­ta ja soke­ri­juu­ri­kas­ta, Suo­mel­la on suh­teel­li­nen etu rukii­seen ja Sak­sal­la sokerijuurikkaaseen.

Jos maa­ta­lout­ta halu­taan ratio­na­li­soi­da, suh­teel­li­sen edun peri­aa­tet­ta kan­nat­taa kun­nioit­taa. Niin­pä EU:n sisäl­lä ei kan­na­ta vil­jel­lä soke­ria Suo­mes­sa vaan siel­lä, mis­sä se kas­vaa parem­min — siis suhteellisesti.

Kos­ka maa­ta­lous on myös tur­val­li­suus­ky­sy­mys, suh­teel­li­sen edun peri­aa­tet­ta ei kan­na­ta nou­dat­taa lop­puun asti. Oma­va­rai­suu­des­ta kan­nat­taa pitää kiin­ni sil­loin, kun se on tur­val­li­suu­den kan­nal­ta tär­ke­ää. Suo­mel­la on alio­ma­va­rai­suut­ta sekä soke­rin, että rukiin suh­teen. Kum­man oma­va­rai­suus on tär­keäm­pää? Soke­ri säi­lyy varas­toi­tu­na vaik­ka sata vuot­ta, vil­ja tai jau­hot taas eivät säi­ly. Tämä­kin argu­ment­ti suo­si­si enem­män ruista.

Nyt maa­ta­lous­mi­nis­te­ri Ant­ti­la on val­mis käyt­tä­mään tuos­ta vain kym­me­nen mil­joo­naa euroa Suo­men val­tion raho­ja estääk­seen vil­je­li­jöi­tä siir­ty­mis­tä soke­ri­juu­rik­kas­ta rukii­seen, jos asi­aa vähän yksi­ker­tais­taa. Huo­mat­kaa, että kyse ei ole sii­tä, että suo­ma­lais­ta maa­ta­lout­ta pitäi­si tukea, vaan että ilmas­tom­me sovel­tu­ma­ton­ta soke­rin­vil­je­lys­tä pitää tukea enem­män kuin tän­ne sove­lias­ta ruis­ta. Minä toi­voi­sin vero­ra­hoil­le­ni parem­paa käyttöä.

Jos sit­ten laa­jen­nam­me tar­kas­te­lua Euroo­pan ulko­puo­lel­le, havait­sem­me, ettei Euroo­pal­la ole min­kään­lais­ta suh­teel­lis­ta etua soke­rin vil­je­lyyn. Oikea tapa tuot­taa soke­ria on vil­jel­lä soke­ri­ruo­koa tropiikissa.

Huo­mat­ta­koon vie­lä ker­ran, että nuo heh­taa­ri­sa­to­lu­vut ovat kuvit­teel­li­sia. Lisäk­si suh­teel­li­siin kus­tan­nuk­siin vai­kut­taa moni muu­kin seik­ka kuin heh­taa­ri­sa­to. Tie­to sii­tä, että soke­rin vil­je­ly on Suo­mes­sa sel­väs­ti kal­liim­paa kuin Kes­ki-Euroo­pass­sa on peräi­sin MTK:n net­ti­si­vuil­ta. Jos Suo­mel­la ei oli­si nega­tii­vis­ta suh­teel­lis­ta etua soke­riin, soke­ri ei tar­vit­si­si suu­rem­paa kan­sal­lis­ta tukea kuin vaik­ka­pa ruis.

65 vastausta artikkeliin “Suhteellinen etu”

  1. Kos­ka maa­ta­lous on myös tur­val­li­suus­ky­sy­mys, suh­teel­li­sen edun peri­aa­tet­ta ei kan­na­ta nou­dat­taa lop­puun asti.”

    Vaik­ka nou­dat­tai­si­kin, mei­dän kan­nat­tai­si sil­ti vil­jel­lä vähäi­sis­sä mää­rin jotain. Kuten hyvin tie­de­tään, pro­duc­tion pos­si­bi­li­ty fron­tier on lähes aina käy­rä. Vil­jel­lään siis nyt aina­kin sii­hen asti, että tehok­kuuse­dut pie­ni­muo­toi­ses­ta tuo­tan­nos­ta katoa­vat (ts. kaik­kein par­haat vil­je­ly­maat on käytetty).

    Ei maa­ta­lous­tu­kia kan­na­ta jär­jel­lä aja­tel­la, tulee vaan paha mieli.

  2. Jrn sot­kee nyt suh­teel­li­sen ja abso­luut­ti­sen eron. Jos tut­ki­taan vain suh­teel­lis­ta etua, Suo­mes­sa kan­nat­taa aina vil­jel­lä jotain. Poh­joi­nen sijain­ti on hai­tak­si lähes kai­kel­le vil­je­lyl­le, mut­ta kan­nat­taa kes­kit­tyä nii­hin kas­vei­hin, jois­sa sijain­nis­ta on hait­taa vähiten.

    Täs­tä peri­aat­tees­ta voi­daan poi­ke­ta huol­to­var­muu­den takia. Ymmär­tääk­se­ni näil­lä rau­koil­la rajoil­la kes­ki­tyt­täi­siin kar­jan rehuun, jos suh­teel­li­sen edun peri­aa­tet­ta nou­da­tett­tai­siin lop­puun asti. 

    Oma ennus­tuk­se­ni myös on,että Suo­men pel­loil­le onky­syn­tää jon­kin ajan pääs­tä, kun maa­il­man elin­tar­vi­ke­ti­lan­ne muut­tuu “haas­ta­vam­mak­si”. Kir­joi­tin täs­tä vähän aikaa sit­ten artik­ke­lis­sa “Ruu­an hin­ta nousee pysy­väs­ti.”

  3. Suo­men pel­loil­la var­maan­kin on vie­lä kysyn­tää! Mut­ta mitä niil­lä vil­jel­lään: bio­die­se­lin raa­ka-ainet­ta vai viljaa?!?
    Kum­pi lie­nee täh­del­li­sem­pää ja elon­ke­hän kan­nal­ta tarpeellisempaa…

  4. Talous­tie­de on var­sin näp­pä­rä työ­ka­lu eri­lais­ten yhteis­kun­nal­lis­ten ilmiöi­den ymmär­tä­mi­seen. En ymmär­rä, mik­si sii­tä ei ope­te­ta edes suh­teel­li­sen edun kal­tai­sia perus­asioi­ta perus­kou­lus­sa tai lukios­sa. Usein tun­tuu, että talous­tie­tee­seen suh­tau­tu­mi­nen on pikem­min­kin halveksivaa…

  5. Talous­tie­de, sel­lai­se­na käy­tän­tö­nä kuin me sen tun­nem­me, ei ole eri­tyi­sen näp­pä­rä työ­ka­lu mer­kit­tä­vien yhteis­kun­nal­lis­ten ilmiöi­den syväl­li­seen ymmärtämiseen.
    Se ker­too kyl­lä esi­mer­kik­si mil­lä tuot­teel­la on tuo­tan­to­ta­lou­den kan­nal­ta suh­teel­li­nen etu, mut­ta se ei ker­ro joh­taa­ko sen tuot­ta­mi­nen ihmis­kun­nan tuhoutumiseen.

    Vika ei oikeas­taan ole talous­tie­tees­sä, vaan sii­nä, että sitä ei käy­te­tä mer­kit­tä­vien asioi­den rat­ko­mi­seen, eikä sen muut­tu­ja­lis­tas­sa ote­ta liki­main­kaan riit­tä­väs­ti huo­mioon ihmi­sel­le elin­tär­kei­tä ympäristöhyödykkeitä.

    Talous­tie­de ikään kuin unoh­taa sen perus­to­tuu­den, että hyvän elä­män perus­ta on elämä.

  6. En ymmär­rä, mik­si sii­tä ei ope­te­ta edes suh­teel­li­sen edun kal­tai­sia perus­asioi­ta perus­kou­lus­sa tai lukios­sa. Usein tun­tuu, että talous­tie­tee­seen suh­tau­tu­mi­nen on pikem­min­kin halveksivaa…”

    En tie­dä miten alem­mil­la kou­luas­teil­la nyky­ään on, mut­ta Pek­ka­ri­nen & Sute­la “Kan­san­ta­lous­tie­de 1” tai­taa olla (yksi) ylei­sim­min käy­tös­sä ole­va pää­sy­koe­kir­ja jat­ko-opin­toi­hin täh­dät­täes­sä. Kan­san­ta­lou­den perus­kurs­si, jos­sa näi­tä asioi­ta käsi­tel­lään, kuu­luu myös hyvin kat­ta­vas­ti kor­kea-asteen opintoihin.

    Ei kai kan­san­ta­lous­tie­det­tä var­sin hal­vek­si­ta? Kan­san­ta­lous­tie­de vain on luon­teel­taan toi­saal­ta, toi­saal­ta, toi­saal­ta… tie­det­tä, joka ei tyy­pil­li­ses­ti anna yksi­se­lit­teis­tä vas­taus­ta kul­loin­kin kysees­sä ole­vaan ongel­maan. Mut­ta eihän filo­fia­kaan anna vas­taus­ta elä­män tarkoitukseen.

  7. Luu­lin, että suh­teel­li­sen edun teo­ria ei sano mitään eri­tyis­tä Suo­men maa­pe­rän käy­tös­tä, ei aina­kaan, että “[jos] Suo­men pel­loil­la ei kas­vai­si mitään, ja se oli­si vie­lä tehot­to­mam­paa”. Siis teo­ria­na. Suo­men pel­lot vois­tai­siin teo­rias­sa antaa met­sit­tyä tai ne voi­si muut­taa vaik­ka vesi­puis­toik­si, kun­han muu­tos oli­si jär­ke­vä suh­tees­sa vaih­toeh­toi­hin, esi­mer­kik­si soke­ri­juu­rik­kaan _tai_ rukiin viljelyyn. 

    Huol­to­var­muus tai sosi­aa­li­po­liit­ti­set ja mai­se­mal­li­set syyt sen sijaan saat­ta­vat tosi­aan puol­taa vil­je­lyn jat­ka­mis­ta rau­koil­la rajoil­lam­me, jois­sain osis­sa maa­ta ehkä myös ihan talou­del­li­set­kin syyt var­sin­kin jos kaik­ki ulkois­vai­ku­tuk­set ote­taan huomioon.

  8. Se, että meto­dia käy­te­tään vää­rin tai vää­rään asi­aan, ei tee meto­dis­ta huo­noa. Talous­tie­teen meto­din syyt­tä­mi­nen sii­tä, että ana­lyy­sien teki­jät jät­tä­vät muut­tu­jia huo­miot­ta, on sama kuin syyt­täi­si lii­ken­ne­sään­tö­jä sii­tä, että sora­kuo­pal­la mön­ki­jäl­lä ajet­taes­sa sat­tuu vahinkoja.

  9. Nop­sa kom­ment­ti vie­lä talous­tie­tee­seen: luu­len, että hal­vek­sun­ta ei koh­dis­tu talous­tie­tee­seen vaan nii­hin talous­tie­tei­li­jöi­hin, jot­ka usko­vat, että talous­tie­teel­li­nen näkö­kul­ma on yli­voi­mai­nen mui­hin näkö­kul­miin ver­rat­tu­na — jos ei perä­ti ainoa. Var­sin­kin 90-luvul­la näil­lä yksioi­koi­sil­la “uus­li­be­raa­leil­la” sun muil­la hör­höil­lä oli vie­lä aivan koh­tuut­to­mas­ti valtaakin.

  10. mr_Zombie kir­joit­ti:
    “En ymmär­rä, mik­si sii­tä ei ope­te­ta edes suh­teel­li­sen edun kal­tai­sia perus­asioi­ta perus­kou­lus­sa tai lukios­sa. Usein tun­tuu, että talous­tie­tee­seen suh­tau­tu­mi­nen on pikem­min­kin halveksivaa…”

    Lukios­sa tuo aina­kin ope­te­taan. Lukios­sa on tois­ta vuot­ta pakol­li­nen talous­tie­don kurs­si ja perus­kou­lun yhteis­kun­tao­pin tun­ti­mää­rää nos­tet­tiin uudes­sa ope­tus­suun­ni­tel­mas­sa kah­des­ta kol­meen. Perus­kou­lus­sa pain­opis­te on yksi­lön talou­des­sa, mut­ta toki siel­lä­kin käsi­tel­lään ulkomaankauppaa.

    Kuten talous­asiois­sa, niin kou­lu­asiois­sa­kin tie­to voit­taa luu­lon. Kan­nat­tai­si ehkä ottaa asiois­ta sel­vää, ennen kuin kir­joit­taa totuuksia…

  11. Mie­les­tä­ni sanoin toi­sin sanoin saman asian kuin tie­de­mies. En siis syyt­tä­nyt meto­dia, vaan käytäntöjä.

    Toi­saal­ta voi­daan poh­tia, mikä tekee talous­tie­tees­tä talous­tie­teen. Eikö se ole juu­ri se, että se rajaa käsi­tel­tä­vän aiheen talou­den lai­na­lai­suuk­siin. Siis lajim­me, ja koko elon­ke­hän, säi­ly­mi­sen kan­nal­ta täy­sin toi­sar­voi­siin asioihin. 

    Vaik­ka luon­non­ta­lous sana­na sisäl­tää saman kan­tao­san, ei sitä käsi­tel­lä talous­tie­tees­sä juu­ri­kaan, vaan se jäte­tään huo­miot­ta ja työn­ne­tään eko­lo­gien aka­tee­mi­sek­si askartelualustaksi.

    Minus­ta Tomi on ymmär­tä­nyt asian juu­ri niin kuin se on. Pait­si, että ongel­ma ei rajoi­tu miten­kään 1990-luvul­le, vaan on täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä vain pahentunut.
    Reto­ri­se­na teho­kei­no­na “ilmas­ton­muu­tos” on kor­van­nut sanan “v____u” väli­merk­ki­nä, mut­ta pää­tös­ten sisäl­töön sil­lä ei ole ollut mitään vaikutusta.

  12. (Kansan)taloustieteen ongel­ma on mie­les­tä­ni enem­män sii­nä, että se kuvaa asioi­den laa­ja-alai­sia syy-yhteyk­siä takau­tu­vas­ti. Luon­teel­taan hiu­kan saman­lai­nen kuin ilmas­to­mal­lin­nuk­set; men­nei­syyt­tä pys­ty­tään koh­tuul­li­sen jär­ke­väs­ti kuvaa­maan ihan muu­ta­mal­la­kin muut­tu­jal­la mie­lek­kääl­lä seli­ty­sas­teel­la, mut­ta mal­lin kyky ennus­taa tule­vaa on ole­ma­ton aika­jän­teen ja moni­mut­kai­suu­den kas­vaes­sa (aina­kaan mil­lään mer­kit­tä­väl­lä kuvaa­jal­la arvioi­tu­na). Samoin rahoi­tus­mark­ki­noil­la tule­vai­suu­den ennus­ta­mi­nen on jär­jes­tel­män kaoot­ti­suu­des­ta joh­tuen mah­do­ton­ta, vaik­ka kaik­ki(?) rahoi­tus­teo­rian prin­sii­pit hallitaan.

    Toi­sin kuin sini­vih­reä edel­lä esit­tää oma­na mie­li­pi­tee­nään, itse uskon sii­hen, että talou­del­lis­ta mal­lia tar­kem­paa ja tasa-arvoi­sem­paa kei­noa pää­tök­sen­teon tuek­si ei ole antaa, jos tavoit­tee­na on kas­vat­taa yhteis­kun­nan varal­li­suut­ta. Vain tar­kas­ti mää­ri­tel­lyis­sä tilan­teis­sa joku muu kuin varal­li­suu­den kas­vat­ta­mi­nen voi tul­la kysee­seen. Niis­sä tilan­teis­sa talou­del­li­nen mal­li ei ole käyt­tö­kel­poi­nen, kos­ka talou­del­li­ses­sa mal­lis­sa ole­te­taan mm. pää­tök­sen­te­ki­jöi­den ratio­na­li­suut­ta ja infor­maa­tion avoimuutta.

    On sil­ti tilan­tei­ta, jois­sa ihmis­ten hyvin­voin­ti voi ohit­taa talou­del­li­sen ratio­naa­li­suu­den (rahoi­tus­teo­rias­sa mm. osin­gon­ja­ko ja ympä­ris­tön­suo­je­lus­sa juo­ma­ve­den käyt­tö ves­san­pön­tön huuh­te­le­mi­ses­sa). Aina ensi­si­jai­ses­ti tuli­si tut­kia suun­ni­tel­ta­van pää­tök­sen vai­ku­tus­ta kan­sa­lais­ten hyvin­voin­tiin ja ver­ra­ta sitä talou­del­li­sen mal­lin anta­maan arvioon pää­tök­sen kustannuksista.

    Soke­ri­juu­rik­kaan osal­ta voi­daan arvioi­da vil­je­lyn mie­lek­kyyt­tä Suomessa
    ‑talou­del­li­sel­ta
    ‑pääs­tö­jen
    ‑Afri­kan ja Euroo­pan tulon- ja teh­tä­vän­jaon tai
    ‑suo­ma­lai­sen sopi­mus­jär­jes­tel­män toi­mi­vuu­den kannalta.
    Osmon­kaan kal­tai­nen kou­lu­tet­tu ja koke­nut ihmi­nen ei hal­lit­se kaik­kia em. osa-aluei­ta, kun vas­ta­puo­lel­la on sato­ja yri­tyk­siä ja kus­sa­kin niis­sä kym­me­niä asiantuntijoita. 

    Mitä enem­män polii­ti­kot uskot­te­le­vat osaa­van­sa rat­koa juu­ri oman alan­sa eri­koi­son­gel­mia, sen pahem­pi uhka­ku­va on eteem­me maa­lat­tu. Kes­kus­joh­tois­ta suun­ni­tel­ma­ta­lout­ta ei ole mis­sään saa­tu toi­mi­maan, ja sen asian kiel­tä­mi­nen on idea­lis­mia. Kos­ka ei ole yhtä ja oike­aa idea­lis­mia, ei myös­kään pää­tök­siä pitäi­si teh­dä idea­lis­min nimissä.

    Itse väi­tän, että kun ihmi­nen on vii­meis­tä suku­pol­vea lukuu­not­ta­mat­ta asu­nut maan­ka­ma­ral­la ja luon­non­hel­mas­sa, ihmi­sen nos­ta­mi­nen mon­ta met­riä maan­pin­nan ylä­puo­lel­le asu­maan muu­ra­hais­ke­ko­mai­ses­ti vie­rai­den per­hei­den kes­kel­le vai­kut­taa ihmi­sen psy­ko­so­maat­ti­siin toi­min­toi­hin. En todel­la osaa sanoa onko sel­lai­set asiat mitat­ta­vis­sa vai eivät ja kuin­ka nii­tä tuli­si arvioi­da. Ongel­ma on kai­ken kaik­ki­aan sii­nä, että osal­le ihmi­siä yhteis­kun­ta on ole­mas­sa ihmi­siä var­ten, ja lin­ko­loil­le ihmi­set yhteis­kun­taa varten.

  13. Minä en ole “uus­li­be­raa­li”, enkä edes taloustieteilijä.

    On kui­ten­kin niin, että talous — siis se, että ihmi­set teke­vät työ­tä ja käy­vät kaup­paa jne., on se, min­kä pii­ris­sä suu­rin osa ympä­ris­töön ja muu­hun vai­kut­ta­vis­ta pää­tök­sis­tä teh­dään. Jos talou­den pii­ris­sä toi­mi­vat toi­mi­jat, kuten yri­tyk­set, eivät koh­taa toi­min­tan­sa aiheut­ta­mia hait­to­ja rahal­li­si­na tai mui­na kus­tan­nuk­si­na, eivät he pää­sään­töi­ses­ti niis­tä hai­tois­ta piittaa.

    Talous­tie­det­tä tar­vi­taan sii­hen, että voi­daan löy­tää kei­not aset­taa eli­nym­pä­ris­töl­le tms. mie­les­tä­si talou­den ulko­puo­lel­la ole­val­le arvok­kaal­le sel­lai­nen hin­ta, ettei sitä pila­ta. Ei tämän hyväk­sy­mi­ses­sä ole mitään “uus­li­be­raa­lia” tai elä­mäl­le vie­ras­ta. Päinvastoin.

  14. Toi­saal­ta voi­daan poh­tia, mikä tekee talous­tie­tees­tä talous­tie­teen. Eikö se ole juu­ri se, että se rajaa käsi­tel­tä­vän aiheen talou­den lainalaisuuksiin.”

    On rajoit­tu­nut­ta aja­tel­la, että talou­den lai­na­lai­suu­det päti­si­vät vain perin­tei­ses­ti talou­te­na pide­tyis­sä asiois­sa. Talou­den lai­na­lai­suu­det perus­tu­vat sil­le, mitä talous­tie­tei­li­jät ovat havain­neet ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­ses­tä eri­lai­sis­sa tilanteissa. 

    Joku voi väit­tää, että talous­tie­tei­li­jät tut­ki­vat mark­ki­noi­ta ja pää­omia, eivät­kä ihmi­siä, mut­ta kun mark­ki­nat muo­dos­tu­vat ihmis­ten toi­mis­ta ja pää­omia lii­kut­taa aina ihmi­nen, niin tut­ki­mus­koh­de onkin itsea­sias­sa ihmi­nen ja hänen toi­men­sa. Itse näen talous­tie­teen enem­män osa­na käyt­täy­ty­mis­tie­det­tä, kuin oma­na tieteenalanaan.

    Talous­tie­det­tä käyt­täy­ty­mis­tie­teen osa­na voi­daan hyvin­kin käyt­tää lajim­me, ja koko elon­ke­hän, säi­ly­mi­sen kan­nal­ta tär­kei­den kysy­mys­ten rat­kai­se­mi­seen. Tai aina­kin sil­lä voi­daan pun­ni­ta toi­mii­ko jokin rat­kai­sueh­do­tus niin kuin halutaan.

  15. Jrn sot­kee nyt suh­teel­li­sen ja abso­luut­ti­sen eron.”

    En sot­ke. Käyt­tä­mäs­sä­si suh­teel­li­sen edun esi­mer­kis­sä pro­duc­tion pos­si­bi­li­ty fron­tier (jat­kos­sa PPF) on suo­ra: x enem­män tätä tuo­tet­ta mak­saa y vähem­män tätä tuo­tet­ta. Oikeas­sa maa­il­mas­sa PPF on käyrä. 

    Esi­merk­ki­nä vaik­ka dip­pains­sien kou­lu­tus. Vii­des­tä mil­joo­nas­ta ihmi­ses­tä saa­daan var­mas­ti mel­ko hel­pos­ti kou­lu­tet­tua 100 dip­pains­siä: me voim­me vali­ta kaik­kein lah­jak­kaim­mat ihmi­set sii­hen tou­huun. 10,000 dip­pains­siä on jo pal­jon isom­pi haas­te, kos­ka lop­pu­pääs­sä alkaa olla lah­jat­to­mam­paa väkeä. Jos mie­tit tätä vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­sen ter­mein, sata dip­pains­siä mak­saa vain 30 kuva­tai­tei­li­jaa, mut­ta 10,000 dip­pains­siä mak­saa 15,000 kuva­tai­tei­li­jaa kos­ka lah­jat­to­mam­man väen kou­lut­ta­mi­nen insi­nöö­reik­si vaa­tii enem­män panostusta. 

    Samas­ta syys­tä mei­dän kan­nat­taa vali­ta ihan par­haat pel­to­maat ja vil­jel­lä niil­lä, kos­ka vaih­toeh­tois­kus­tan­nus on niin pie­ni. Mitä enem­män vil­jel­lään, sitä enem­män vaih­toeh­tois­kus­tan­nus (ja tie­tys­ti myös kon­kreet­ti­nen kus­tan­nus) kasvaa. 

    http://en.wikipedia.org/wiki/Production_possibility_frontier

  16. Tie­de­mies on oikeas­sa sii­nä, että talous on se, min­kä pii­ris­sä suu­rin osa ympä­ris­töön vai­kut­ta­vis­ta pää­tök­sis­tä teh­dään. Tämän seu­rauk­se­na meil­lä on uhkaa­vas­ti kur­jis­tu­va eko­sys­tee­min tila.
    Se että talous­tie­det­tä tar­vi­taan aset­ta­maan eko­sys­tee­min tuot­ta­mil­le ns. ympä­ris­tö­pal­ve­luil­le hin­ta, on kui­ten­kin vain hurs­kas toi­ve. Talous­tie­de ei ole sii­hen pys­ty­nyt, eikä sitä työ­ka­lu­na käyt­tä­vil­lä kai­kes­ta pää­tel­len ole edes halua puut­tua koko kysymykseen.

    Enkä usko, että talous­tie­de voi­si kos­kaan mää­ri­tel­lä­kään, min­kä arvoi­nen on elin­kel­poi­nen pla­neet­ta edes seu­raa­vil­le 10:lle suku­pol­vel­le, eli ehkä noin 100 mil­jar­dil­le ihmiselle.
    Oli­si­vat­ko he val­miit mak­sa­maan hen­gi­tys­kel­poi­ses­ta ilmas­ta ja syö­tä­väk­si kel­paa­vas­ta ravin­nos­ta euron vai mil­joo­na euroa?

    Mika on oikeas­sa sinä, että talous­tie­de ottaa huo­mioon ihmi­sen käyt­täy­ty­mi­sen tie­tyis­sä tilan­teis­sa ja lyhyel­lä aika­vä­lil­lä. Se ei kui­ten­kaan tuo sanot­ta­vaa “laa­ja-alai­suut­ta” talous­tie­teen näkökulmaan.
    Ihmi­sen käyt­täy­ty­mi­nen ei myös­kään ole talous­tie­tei­li­jöi­den vah­vim­pia aluei­ta. Usein he käsit­te­le­vät ihmis­tä epä­so­si­aa­li­se­na revii­rie­läi­me­nä, vaik­ka ihmi­nen on todel­li­suu­des­sa sel­väs­ti enem­män sosi­aa­li­nen laumaeläin.

  17. Tie­de­mie­hen aja­tus on lin­ko­la­lai­nen (ihmi­set yhteiskuntaa/ympäristöä var­ten eikä yhteiskunta/ympäristö ihmi­siä var­ten), ja sitä voi­nee perin­tei­sil­lä ter­meil­lä kut­sua myös sosia­lis­ti­sek­si. Noin aja­tel­tu­na yhteis­kun­nal­la oli­si oikeus lopet­taa joku yri­tys tai ihmi­nen vain sil­lä perus­teel­la, että se saas­tut­taa ympä­ris­töään lii­kaa. Kes­kia­jal­la näi­tä (aja­tuk­sen) saas­tut­ta­jia pol­tet­tiin roviol­la ja yhä edel­leen toi­si­na­jat­te­le­via tape­taan eri puo­lil­la maa­il­maa. Ympä­ris­tö­ar­vo on vain yksi arvo mui­den jou­kos­sa, ja sen nos­ta­mi­nen yli mui­den vaa­tii sel­vät perus­te­lut. Talous­las­kel­miin perus­tu­va perus­te­lu kat­taa vain yhden osa-alu­een. Hou­ku­tus oli­si var­maan suu­ri kehit­tää yksi kai­ken kat­ta­va tun­nus­lu­ku, joka mää­rit­te­li­si hin­nan kai­kel­le toi­min­nal­le, ja sen perus­teel­la asioi­ta voi­tai­siin prio­ri­soi­da objektiivisesti.

    Tie­de­mie­hen perus­te­luis­sa ns. “oikein usko­vat” osaa­vat mää­ri­tel­lä ympä­ris­töl­le arvon. Oikeuk­sia pila­ta ympä­ris­töä myy­dään sen perus­teel­la jol­lain hin­nal­la esi­mer­kik­si päästökauppoina. 

    Tämä ajat­te­lu­ta­pa sisäl­tää ensik­si sen heik­kou­den, että ympä­ris­tön arvoa ei osa­ta mää­ri­tel­lä (eivät­kä var­sin­kaan ne, jot­ka ovat val­mii­ta polt­ta­maan keret­ti­läi­set). Ympä­ris­tön arvo on nol­lan ja ääret­tö­män välil­lä eri ihmisille.

    Toi­nen ongel­ma on sii­nä, että jokai­nen pääs­tö­kaup­poi­hin pereh­ty­nyt tie­tää, että pääs­tö­mark­ki­nat eivät toi­mi. Jos on eri miel­tä, siel­lä voi lyö­dä vetoa myös mark­ki­noi­den puolesta.

    Kol­mas ongel­ma on sii­nä, että pääs­tö­kaup­poi­hin upo­tet­tu raha ei ole vähen­tä­nyt pääs­tö­jä ja Euroop­pa on jo tip­pu­nut uusiu­tu­vien ener­gia­muo­to­jen kehit­tä­mi­sen kelkasta. 

    Nel­jäs ongel­ma on se, että yri­tyk­set näh­dään staat­ti­si­na orga­nis­mei­na, jot­ka eivät kehi­ty. Kui­ten­kin teol­lis­tu­mi­sen alun jäl­keen ihmi­nen on ensim­mäis­tä ker­taa pyr­ki­nyt aktii­vi­ses­ti suo­je­le­maan luon­toa, tai oikeam­min sanot­tu­na, säi­lyt­tä­mään sen nykymuotoisuutta.

    Tie­de­mie­hen kom­men­tit ja näke­myk­set ovat mie­les­tä­ni sel­kei­tä, mut­ta vain osa­to­tuuk­sia. Jos tie­de­mies ja Osmo oival­ta­vat, että mui­ta­kin kuin talou­del­li­sia (->ympä­ris­tö) arvo­ja on, he hyväk­sy­vät, että “hin­taa” tulee aina ver­ra­ta “arvoon” (“mitä mak­saa ja mitä hyö­dyt­tää”). Täl­löin he myös voi­vat miet­tiä, mik­si kus­sa­kin tilan­tees­sa mui­ta kuin talou­del­li­sia arvo­ja voi­daan sovel­taa esi­mer­kik­si soke­ri­juu­rik­kai­den vil­je­lys­sä, lää­ke­mark­ki­noil­la [joo joo Osmo — ei ne ole mark­ki­nat :-)], yhdys­kun­ta­ra­ken­ta­mi­ses­sa, päi­vä­hoi­dos­sa tai vaik­ka NATO-jäsenyydessä.

    Jos hei­dän mie­les­tään ympä­ris­tö­asiat on ainoi­ta oikei­ta arvo­ja (joi­ta voi­daan objek­tii­vi­ses­ti lait­taa parem­muus­jär­jes­tyk­seen talou­del­li­sil­la mit­ta­reil­la), saan var­maan tuk­ka­pöl­lyä niin että tuntuu.

  18. Mar­kus.
    Kan­nat­tai­si ehkä tutus­tua Lin­ko­lan kir­joi­tuk­siin, ennen kuin esit­tää aivan kum­mal­li­sia väit­tei­tä hänen ajatuksistaan.
    Sosia­lis­tik­si en ole hän­tä vie­lä kenen­kään kuul­lut mää­rit­te­le­vän, joten sinus­sa on aines­ta luo­vak­si taiteilijaksi 😉

    Olet­ko muu­ten huo­man­nut, että esi­mer­kik­si Suo­mes­sa yhteis­kun­nal­la on oikeus lopet­taa jon­kin teh­taan toi­min­ta, mikä­li se saas­tut­taa lii­kaa. Ihmis­tä ei lope­te­ta, mut­ta hänet voi­daan kyl­lä vangita.

    Ympä­ris­tön arvo vaih­te­le todel­la­kin nol­lan ja ääret­tö­män välil­lä. Itse­mur­haa hau­to­val­le se on nol­la ja muil­le ääre­tön. Osa tosin tyy­tyy heik­ko­laa­tui­sem­paan ympä­ris­töön ja osa pitäi­si sen var­muu­den vuok­si mah­dol­li­sim­man hyväs­sä kun­nos­sa. Ilman toi­mi­vaa eko­sys­tee­miä ei kukaan kui­ten­kaan tule toimeen.
    Ihmis­tä, joka tah­too elää, mut­ta ei pidä ympä­ris­töä min­kään arvoi­se­na, kut­su­taan­kin ylei­ses­ti idiootiksi.

  19. Rauk­ko,
    ihmi­set, joi­ta esi-isi­näm­me oli, tuho­si­vat eko­sys­tee­mei­tään surut­ta ja voi­daan siis kut­sua idioo­teik­si, niin­kö? On sno­bis­ti­nen kuvi­tel­ma, että oma suku­pol­vem­me oli­si jol­lain taval­la parem­pi tai yle­väm­pi kuin aikai­sem­min elä­neet suku­pol­vet. Se osoit­taa mie­les­tä­ni huo­noa ymmär­rys­tä ihmi­sen psy­ko­so­maat­ti­sen toi­min­nan perus­teis­ta. His­to­rian kir­jois­ta voit lukea lop­pu­mat­to­man mää­rän eri­lai­sia tuho­ja Krei­kan eroo­sios­ta eläi­mien tap­pa­mi­seen suku­puut­toon. Mihin raja “ympä­ris­töys­tä­väl­li­syy­des­tä” vede­tään — onko esi­mer­kik­si mala­rian tai lepran tap­pa­mi­nen edes pai­kal­li­ses­ti suku­puut­toon sal­lit­tua? Mik­si kut­su­taan ihmis­tä, joka uskoo iki­van­ho­ja kan­san­sa­tu­ja enke­leis­tä ja Maan luo­mi­ses­ta seit­se­mäs­sä päi­väs­sä — äly­köik­si­kö? Kui­ten­kin suo­ma­lai­sis­ta­kin yli kol­mas­osa uskoo näin. Onko heil­lä oikeus osal­lis­tua pää­tök­sen­te­koon? Eli lyhyes­ti: eipäs nyt ammu­ta ääri­lai­das­ta toi­seen, kes­kus­tel­ta­vaa riit­tää ns. kes­ki­tien­kin löy­tä­mi­sek­si, vai mitä?

    Juu­ri tuo mai­nit­se­ma­si “lii­kaa saas­tut­ta­mi­nen” on hyvä esi­merk­ki. Kuin­ka mää­ri­tel­lään “lii­ka saas­tut­ta­mi­nen”? Se nimit­täin edel­lyt­tää ympä­ris­tön arvon mää­rit­te­lyä, ja sen arvon mää­rit­te­lys­sä lin­ko­la­lai­set vetä­vät niin kiin­ni ulko­kaar­tees­sa kuin tip­pu­mat­ta voi men­nä. Niil­le­kö pitäi­si antaa oikeus päät­tää ympä­ris­tön arvon mää­rit­te­lys­tä? Mil­lä perus­teel­la ympä­ris­tön arvoa lähes­ty­tään? Tuot­toar­von, mai­se­ma-arvon, tun­near­von vai ihmi­sar­von? Kuten huo­maat, asi­aa voi­daan lähes­tyä niin monel­ta suun­nal­ta, että “oikei­ta” ja “vää­riä” mie­li­pi­tei­tä ei yksin­ker­tai­ses­ti ole. Jos sinus­ta tun­tuu, että olet oikea ihmi­nen osal­lis­tu­maan ympä­ris­tön arvon­mää­ri­tyk­seen, olet vain yksi kuu­des­ta mil­jar­dis­ta ihmisestä.

  20. Esi-isäm­me
    “tuho­si­vat eko­sys­tee­mei­tään surut­ta ja voi­daan siis kut­sua idioo­teik­si, niin­kö? […] His­to­rian kir­jois­ta voit lukea lop­pu­mat­to­man mää­rän eri­lai­sia tuhoja”…

    Niin­pä niin. Kuka muu­ten tie­si, että Islan­ti oli 800-luvul­la veh­reä saa­ri, jon­ka vii­kin­git sit­ten muu­ta­mas­sa sadas­sa vuo­des­sa polt­ti­vat pel­loik­si ja talo­jen­sa lämmikkeeksi?

  21. Mie­len­kiin­tois­ta kes­kus­te­lua talous­tie­teis­tä. Minä tar­koi­tan niil­la kan­san­ta­lous­tie­det­tä. Yri­tys­ta­lous on asia erik­seen. Yri­tys­ta­lou­den tun­ti­ja on kan­san­ta­lou­den asian­tun­ti­ja­na ver­rat­ta­vis­sa tak­si­mie­heen lii­ken­ne­suun­nit­te­li­ja­na. (Mik­sei lii­ken­ne­va­lo­ja voi asen­taa niin, että vih­reä aal­to oli­si aina sii­hen suun­taan mihin hän on matkalla?)

    Kan­san­ta­lous­tie­de on yleen­sä “vasem­mis­to­lai­nen” tie­de. Pää­osa sen tun­ti­jois­ta on poliit­ti­ses­ti vasem­mis­to­lai­sia — siis Suomessa.

    Kan­nat­taa erot­taa toi­sis­taan talous­tie­teen tar­joa­mat käsit­teet ja teo­riat. Suh­teel­li­sen edun peri­aa­te on käsit­tee­nä ja ajat­te­lun apu­vä­li­nee­nä teho­kas ilman mitään teo­ri­aa. Lisäk­si on teo­ria, jon­ka mukaan vapaas­ti toi­mi­vat mark­ki­nat joh­ta­vat suh­teel­li­sen edun mukai­seen rat­kai­suun. Tähän teo­ri­aan ei tar­vit­se uskoa, vaik­ka käyt­tää itse käsitettä. 

    Minus­ta Jrn puhues­saan vain par­haan maan vil­je­lys­tä tai­si käyt­tää lähin­nä Ric­har­don maan­vuo­kra­teo­rian käsitteitä.

    Sii­nä esi­mer­kis­sä (ruis/sokeri ja Saksa/Suomi) suh­teel­li­sen edun peri­aa­te joh­taa sii­hen, että jotain kan­nat­taa Suo­mes­sa vil­jel­lä. Kun tar­kas­te­lua muu­te­taan vähän laa­jem­mak­si, kysy­mys kuu­luu, kan­nat­taa­ko kal­lis­ta suo­ma­lais­ta työ­voi­maa käyt­tää vil­je­lyyn Suo­mes­sa. Pel­toa kan­nat­taa sinän­sä käyttää.

    Oma ennus­tee­ni on, että maa­ta­lous kan­nat­tai­si Suo­mes­sa, vaik­ka sitä tuet­tai­siin vähem­män. Hyvä mit­ta­ri maa­ta­lou­den kan­nat­ta­vuu­del­le on pel­lon hin­ta. Sen pitäi­si muut­tua nol­lak­si ennen kuin maa­ta­lous muut­tuu kan­nat­ta­mat­to­mak­si. Mut­ta tämä oli­si­kin jo toi­sen artik­ke­lin aihe.

    Yllä ole­vat ker­to­muk­set talous­tie­teen sup­peas­ta näke­myk­ses­tä perus­tu­vat koke­muk­siin talou­del­lis­ta ajat­te­lua edus­ta­vien ihmis­ten maa­il­man­kat­so­muk­ses­ta. Se on aivan eri asia. Monet näis­tä talou­den asian­tun­ti­jois­ta eivät ole saa­neet lain­kaan talous­tie­teel­lis­tä kou­lu­tus­ta, mikä myös näkyy hei­dän kan­na­no­tois­saan. Itse talous­teo­ria on niin flek­sii­be­li, että sii­hen voi syöt­tää sisään mil­lai­sen arvo­jär­jes­tyk­sen hyvän­sä. Vii­meis­tä huu­toa on onnel­li­suu­den talous­tie­de, jos­sa talous­tie­teen väli­neis­töl­lä on paneu­dut­tu sii­hen para­dok­siin, ettei talou­del­li­nen kas­vu tee ihmi­sis­tä onnel­li­sem­pia, vaik­ka toi­saal­ta kai­kis­sa mais­sa on kivem­pi olla rikas kuin köy­hä. Nämä ovat muu­ten opää­ty­neet aika saman­lai­siin joh­to­pää­tök­siin kuin vih­reät ilman sen syväl­li­sem­pää teo­ri­aa jo pal­jon aikai­sem­min. (Suo­sit­te­len kir­jaa­ni Vau­raus ja aika)

    Sitä en ymmär­rä, että talous­tie­de selit­täi­si maa­il­maa taak­se­päin. Eko­no­met­ri­set mal­lit toki teke­vät näin, mut­ta talous­tie­de on muu­ta­kin kuin ekonometriaa.

    Eteen­päin mene­vä ennus­te esi­mer­kik­si annet­tiin pääs­tö­oi­keus­kau­pas­ta. Joku nero­pat­ti kek­si, että jot­ta pääs­tö­oi­keu­det eivät nos­tai­si esi­mer­kik­si säh­kön hin­taa, anne­taan oikeu­det ilmai­sek­si van­ho­jen pääs­tö­jen suh­tees­sa voi­ma­lai­tok­sil­le ja teol­li­suu­del­le. Ilmai­sek­si saa­tu ei ole kus­tan­nus eikä sik­si nos­ta hin­taa, muka.

    Jokai­nen mik­ro­ta­lous­tie­teen ten­tin läpäis­syt pys­tyi ker­to­maan, että ilmai­sek­si saa­tu­jen pääs­tö­oi­keuk­sien arvo siir­tyy säh­kön hin­taan sii­nä mis­sä mak­sul­lis­ten­kin, kuten sit­ten siir­tyi­kin. Kun tuol­lai­nen meni EU:ssa läpi. on sanot­ta­va että talous­tie­tei­den alkei­den­kin osaa­mi­ses­sa on puut­tei­ta, vaik­ka ollaan ole­vi­naan suur­ta talousasiantuntijaa.

  22. Sak­ke,
    en ole ihan var­ma kuin­ka kir­joi­tus­ta­si tuli­si tul­ki­ta, mut­ta vas­taa­vaa tuhoa saa­vat muut­kin eläi­met kuin ihmi­nen aikaan. Klas­si­nen esi­merk­ki on ns. sika­sykli, joka ihmi­sen lisäk­si toi­mii esi­mer­kik­si Lapin sopu­lien popu­laa­tioi­ta tut­kit­taes­sa. Onko eläin, joka (väliai­kai­ses­ti) tuho­aa oman eli­neh­ton­sa anne­tul­la popu­laa­tiol­la idiootti?

    Osmo,
    olen tun­nis­ta­vi­na­ni itse­ni kri­tii­kis­tä­si mik­ro­ta­lous­tie­tei­li­jöis­tä, jot­ka “ovat ole­vi­naan suu­ria talous­asian­tin­ti­joi­ta”, joten kom­men­toin ennen kuin jääm­me odot­ta­maan uut­ta avaus­ta­si. Ensik­si, mak­ro­ta­lous kuvas­taa aina mik­ro­ta­lout­ta. Mak­ro­ta­lou­den käsi­te­pii­riin tule­vat asiat näky­vät aina ensin mik­ro­ta­lou­des­sa. Esi­merk­ke­jä on luke­ma­ton mää­rä, mut­ta nos­tan esiin kysyn­nän ja tar­jon­nan. Mik­ro­ta­lou­del­li­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa (esim. USA:n ns. varas­to­pääl­li­köi­den suh­dan­ne-ennus­teet) näh­dään noin vuo­den ver­ran ennak­koon mak­ro­ta­lou­des­sa tapah­tu­va suh­dan­ne­kään­nös. Vas­taa­val­la taval­la mik­ro­ta­lou­den toi­min­nan funk­tiot, mm. kor­ko­käy­rä, ennus­ta­vat parem­min kuin yksi­kään mak­ro­ta­lou­den ennus­te tule­vat taantumat.

    Mitä tar­koi­tat “Jokai­nen mik­ro­ta­lous­tie­teen ten­tin läpäis­syt pys­tyi ker­to­maan, että ilmai­sek­si saa­tu­jen pääs­tö­oi­keuk­sien arvo siir­tyy säh­kön hin­taan sii­nä mis­sä mak­sul­lis­ten­kin, kuten sit­ten siir­tyi­kin.”? Olet­ko siis sitä miel­tä, että kun kan­san­edus­ta­ja-aika­na­si annet­tiin ilmai­sek­si pääs­tö­oi­keu­det, oli näh­tä­vil­lä, että esi­mer­kik­si For­tu­min tulos­ke­hi­tys tulee ole­maan sel­lai­nen kuin se oli? Jos näin on, oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, mik­si edus­kun­nas­sa ei pidet­ty sen suu­rem­paa mete­liä For­tu­min “aiheet­to­mas­ti” saa­duis­ta optio­tu­lois­ta tai mik­si For­tum lis­tat­tiin pörs­siin “hal­vim­paan” mah­dol­li­seen hin­taan. Ei sinul­la sat­tui­si ole­maan yhtään pitä­mää­si puhet­ta edus­kun­nas­sa aihees­ta, vai onko täs­sä nyt jäl­ki­vii­saut­ta näh­tä­vis­sä? Omal­ta koh­dal­ta­ni voin sanoa, että minä en ollut sii­hen aikaan kovin kiin­nos­tu­nut (=pereh­ty­nyt) aihee­seen, joten en pys­ty perus­te­le­maan mik­si sijoi­tin For­tu­miin muu­ta kuin ylei­sen innos­tuk­sen huumassa.

    Olen samaa miel­tä että tuke­mat­ta­kin suo­ma­lai­nen maa­ta­lous menes­tyi­si var­sin hyvin. Mik­si ei myös sään­nös­te­le­mä­tön lääkemarkkina?

    Talous­tie­de ei seli­tä maa­il­maa taak­se­päin, vaan sen seli­ty­sas­te on hyvä, jopa erin­omai­nen. Se ei kui­ten­kaan tar­koi­ta sitä, että sen ennus­te­ky­ky tule­vai­suu­des­ta oli­si erin­omai­nen, ei edes hyvä. Jos näin oli­si, jokai­nen mak­ro­ta­lou­den asian­tun­ti­ja oli­si lois­ta­va sijoi­tus­asian­tun­ti­ja tai sal­kun­hoi­ta­ja. Mak­ro­ta­lout­ta tut­ki­va ei näe esi­mer­kik­si tuot­ta­vuu­den kehit­ty­mis­tä ennak­koon — mik­ro­ta­lout­ta tut­ki­va näkee (jos­kin suh­teel­li­sen lyhyen mat­kaa). Koros­tan, että kum­paa­kaan ei pidä yli­ko­ros­taa. Kui­ten­kin, jäl­ki­kä­teen tar­kas­tel­tu­na mak­ro­ta­lou­del­li­set kuvaa­jat anta­vat sel­keän kuvan tapah­tu­nees­ta, mut­ta min­kään­lais­ta ennus­tear­voa mie­lek­kääl­lä ennus­te­pers­pek­tii­vil­lä ei mak­ro­ta­lou­del­li­sil­la teo­rioil­la voi esit­tää. Mik­ro­ta­lou­den puo­lel­ta voi usei­ta­kin, mut­ta val­tio­ta ei voi joh­taa mik­ro­ta­lou­den mit­ta­reil­la — sii­hen tar­vi­taan arvo­ja ja kes­kus­te­lua tavoitteista.

    Omas­ta koke­muk­ses­ta­ni voin sanoa, että rik­kaa­na tai köy­hä­nä ole­mi­ses­sa ei ole mitään eroa oman onnel­li­suu­te­ni kans­sa. Se on pään sisäi­nen asia.

    Liit­tyi­kö tämä joten­kin minun kom­ment­tei­hi­ni “Monet näis­tä talou­den asian­tun­ti­jois­ta eivät ole saa­neet lain­kaan talous­tie­teel­lis­tä kou­lu­tus­ta, mikä myös näkyy hei­dän kan­na­no­tois­saan.” vai mitä tarkoitit?

  23. Minus­ta Jrn puhues­saan vain par­haan maan vil­je­lys­tä tai­si käyt­tää lähin­nä Ric­har­don maan­vuo­kra­teo­rian käsitteitä.”

    Lai­toin ihan sel­keän lin­kin sii­hen, mitä tar­koi­tin. Par­haan maan vil­je­ly == par­hai­den ihmis­ten valin­ta dip­pains­si­kou­lu­tuk­seen == hel­poim­min saa­ta­vis­sa ole­va öljy. Kai­kis­sa tapauk­sis­sa vaih­toeh­tois­kus­tan­nus muut­tuu alun jäl­keen kal­liim­mak­si (kus­tan­nuk­set per ruiskilo/DI/barreli) ja niin ollen vai­kut­taa suh­teel­li­sen edun teo­rian vaa­ti­miin vertailulukuihin.

    Käyt­täen anta­mia­si luku­ja poh­ja­na, mitä jos ole­tet­tai­siin että ruis­ta saa­daan Suo­mes­sa 3000 kg/ha ja Sak­sas­sa 4000 kg/ha ensim­mäi­sel­tä sadal­ta heh­taa­ril­ta (tämä on se viit­taa­ma­ni paras­tuot­toi­nen, hedel­mäl­li­sin, maa). Seu­raa­vat sata tuot­ta­vat 2500/3500 kg/ha. Kaik­ki loput heh­taa­rit tuot­ta­vat 1500/3100 kg/ha. Ver­tai­lu muut­tui­si niin, että kun paras maa on käy­tet­ty (ensim­mäi­set 200ha) Suo­mes­sa kan­nat­tai­si­kin vil­jel­lä soke­ri­juu­ri­kas­ta kos­ka suh­teel­li­nen etu on mei­dän puolellamme.

    Toi­vot­ta­vas­ti esi­merk­ki ava­si idean. PPF on mal­li sii­tä, mitä voi­daan koko­nai­suu­des­saan tuot­taa, tasa­pai­no­tet­tiin­pa tuo­tan­to miten hyvän­sä. Se liit­tyy olen­nai­ses­ti suh­teel­li­seen etuun, kos­ka jos­tain­han sinun on ver­tai­lu­lu­vut kaivettava.

  24. Suo­men pel­loil­la kan­nat­taa joka­ta­pauk­ses­sa tuot­taa jota­kin. Ehkä osin tai hyvin­kin pit­käl­ti met­sit­tää ja tuot­taa toi­sen suku­pol­ven biopolttoainetta. 

    Öljyn huve­tes­sa kas­vu­pin­ta-alan mer­ki­tys kas­vaa ener­gia-asiois­sa. Saman­tyyp­pi­siä nousu­käy­riä tul­laan näke­mään maa­ta­lous­tuot­tei­den­kin hin­nois­sa kuin öljyn hinnassa. 

    20 vuo­den pääs­tä, kun öljy mak­saa ~1000$ / bar­re­lil­ta tai 100 vuo­den pääs­tä ~10 000$ / bar­re­lil­ta, maa­no­mis­ta­ja on vara­kas. Maa­ta­lous­tu­ki voi­si­kin hyvin olla täs­te­des pää­oma­lai­na­muo­tois­ta, jos­sa vakuu­te­na oli­si maa­ta­lous­o­mai­suus. Kor­ko oli­si sama, jol­la euro­land saa lai­naa markkinoita. 

    Pää­oma­lai­na­muo­dos­sa oli­si se hyvä puo­li, että nyky­maa­ta­lous­tu­kien aiheut­ta­ma kupla maa­ta­lou­den varal­li­suusar­vois­sa pur­kau­tui­si eivät­kä nuo­ret / inves­toin­te­ja teke­vät tule­vai­suu­teen kat­so­vat vil­je­li­jät jou­tui­si tol­kut­to­man kovan vel­ka­kuor­man alle. 

    Lisäk­si nuo tule­vai­suu­den por­hot mak­sai­si­vat pää­oma lai­no­jaan takai­sin, kun rikas­tui­si­vat. Pää­oma­lai­na on siis esim. Teke­sin käyt­tä­mä rahoi­tusin­stru­ment­ti, jol­la vah­vis­te­taan yri­tyk­sen omaa pää­omaa. Se jakaa yri­tyk­sen ris­kiä ja lai­te­taan mak­suun vähi­tel­len vas­ta kun/jos yri­tys tuot­taa voittoa. 

    Kos­ka pää­oma­lai­na kuor­mit­tai­si maa­ta­lous­o­mai­suu­den varal­li­suusar­voa, vil­je­li­jän kan­nat­tai­si oma-aloit­tei­ses­ti tuot­taa suh­teel­li­ses­ti edul­li­sin­ta vaih­toeh­toa tai olla tuot­ta­mat­ta mitään. Huol­to­var­muu­den kan­nal­ta perus­tel­lut, mut­ta luon­nos­taan epä­ta­lou­del­li­set tuo­tan­to / tuo­tan­to­val­mius­pro­ses­sit voi­si teh­dä EU:n / val­tion han­kin­ta­na tar­jous­kil­pai­lun perusteella.

  25. Nois­ta pääs­tö­oi­keuk­sis­ta­han pää­tet­tiin sen jäl­keen, kun vih­reät oli­vat läh­te­neet hal­li­tuk­ses­ta. Yri­tin hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti puhua asias­ta sekä ympä­ris­tö­mi­nis­te­ri Enes­ta­min että kaup­pa- ja teol­li­suus­mi­nis­te­ri Pek­ka­ri­sen kans­sa varoit­taen, että sii­nä käy juu­ri niin kuin kävi. En tul­lut ymmärretyksi.

    En muis­ta pal­jon­ko täs­tä puhut­tiin edus­kun­nan suu­res­sa salis­sa — siel­lä ei nykyi­sin kan­na­ta puhua mitään, kun muu­ta­ma puhe­ter­ro­ris­ti on val­lan­nut koko aree­nan — mut­ta Vih­reän lii­ton puo­lue­hal­li­tus antoi asias­ta kan­nan­o­ton. Sii­nä varoi­tet­tiin pait­si noi­den ilmais­ten pääs­tö­oi­keuk­sien vää­räs­tä koh­den­tu­mi­ses­ta (nehän oli­si pitä­nyt antaa asiak­kail­le, esim Outo­kum­mun jalo­te­räs­teh­taal­le) että pääs­töt­tö­män van­han vesi- ja ydin­voi­man saa­mis­ta wind­fall-voi­tois­ta. Tähän asi­aan vih­reät pala­si­vat useasti.

    Mut­ta jos ker­ran ollet mik­ro­ta­lous­tie­tei­li­jä, niin mitä minä tätä sinul­le selittämään.

    En sano­nut että mik­ro­ta­lous­tie­tei­li­jät eivät ymmär­rä kan­san­ta­lous­tie­det­tä vaan että yri­tys­ta­lous­tie­tei­li­jät (osaa­vat kir­jan­pi­don ter­mit ja yri­tyk­sen stra­te­giat, joh­ta­mis­tai­toa ja sen sel­lais­ta) eivät ymmär­rä taloustieteitä.

    Mak­ro­mal­leis­ta en itse ole järin innos­tu­nut, kos­ka van­has­ta datas­ta esti­moi­dut mal­lit eivät toi­mi raha­mark­ki­noi­den muu­tut­tua aivan toi­sen­lai­sik­si. Yri­tys­ta­lous­tie­tei­li­jä ei ymmär­rä mitään esi­mer­kik­si ulkoi­sis­ta kus­tan­nuk­sis­ta eikä nii­tä oikai­se­vis­ta hait­ta­ve­rois­ta, vaan näkee verot vain kustannuksina.

  26. Enes­tam, Pek­ka­ri­nen, Outo­kum­pu ja wind­fall edel­lä ymmär­ret­ty ja hyväksytty.

    Yri­tys­ta­lous­tie­tei­li­jä ei ymmär­rä mitään esi­mer­kik­si ulkoi­sis­ta kus­tan­nuk­sis­ta eikä nii­tä oikai­se­vis­ta hait­ta­ve­rois­ta, vaan näkee verot vain kus­tan­nuk­si­na.” Osmo, verot eivät ole kus­tan­nuk­sia. Kus­tan­nuk­set ovat hiu­kan yksin­ker­tais­taen myyn­ti­tuot­toi­hin koh­dis­tu­via osto­ja. Vero­tus liit­tyy taas pää­omien tehok­kaa­seen koh­den­tu­mi­seen joko maan sisäl­lä tai mai­den kes­ken. Kuten tie­dät, vero­jen vai­ku­tus liit­tyy ensi­si­jai­ses­ti opti­moin­tiin jakaa (osin­koi­na, arvon nousu­na tai myyn­ti­voit­to­na) tuot­toa omistajille.

    Mik­ro­ta­lous­tie­tei­li­jät eivät ymmär­rä […] talous­tie­tei­tä”. Lie­nee kii­rees­sä kir­joi­tet­tu? Ei se aina­kaan minul­le aukea — mitä tarkoitat?

    En minä­kään mak­ro­mal­leis­ta kau­heas­ti perus­ta omas­sa elä­mäs­sä­ni, mut­ta seu­raan luon­nol­li­ses­ti uusia aja­tuk­sia. Tämä lie­nee kui­ten­kin yksi suu­rim­mis­tä epä­sel­vyyk­sis­tä: mik­si polii­tik­ko osai­si mark­ki­noi­ta parem­min päät­tää oikeis­ta “mene­tel­mis­tä” (siis ei “tavoit­teis­ta”)? Polii­tik­ko pys­tyy ehkä anta­maan (par­haim­mil­laan) kuvan omas­ta arvo­maa­il­mas­taan (=“tavoit­teis­ta”), mut­ta “mene­tel­mät” sen arvo­maa­il­man (l. “tavoit­tei­den”) mukai­sen yhteis­kun­nan saa­vut­ta­mi­sek­si eivät voi olla polii­ti­kon hal­lus­sa. Tai sit­ten on mel­koi­nen monio­saa­ja, mikä ilmei­ses­ti olet­kin, mut­ta on mui­ta­kin vii­sai­ta, joi­ta kan­nat­taa kuunnella.

  27. Lukios­sa tuo aina­kin ope­te­taan. Lukios­sa on tois­ta vuot­ta pakol­li­nen talous­tie­don kurs­si ja perus­kou­lun yhteis­kun­tao­pin tun­ti­mää­rää nos­tet­tiin uudes­sa ope­tus­suun­ni­tel­mas­sa kah­des­ta kol­meen. Perus­kou­lus­sa pain­opis­te on yksi­lön talou­des­sa, mut­ta toki siel­lä­kin käsi­tel­lään ulkomaankauppaa.”

    Käy­tän­nös­sä tämä ope­tus vai­kut­tai­si ole­van ihan sur­ke­aa. En tun­ne ketään, kuka oli­si oppi­nut yhtään mitään talous­tie­teen perus­asiois­ta perus­kou­lus­sa tai lukios­sa. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että oli­si kiin­nos­tu­nut aihees­ta sen ver­ran, että oli­si itse alka­nut tutus­tu­maan asi­aan. Pää­sy­koe­kir­jo­jen luke­mi­nen ja yli­opis­to­jen perus­kurs­sit­kaan eivät juu­ri auta. Jos­tain syys­tä poruk­ka onnis­tuu kah­laa­maan ne lävit­se oppi­mat­ta mitään. Ilmei­ses­ti vas­ta muu­ta­man syven­tä­väm­män kurs­sin jäl­keen alkaa ymmär­tä­mys­tä ole­maan hie­man. Ja sit­ten tiet­ty on nii­tä, jot­ka ovat itse­näi­ses­ti, omas­ta mie­len­kiin­nos­taan, opis­kel­leet taloustiedettä.

    Talous­tie­teen hyväk­si­käyt­tä­mi­sen epä­on­nis­tu­mi­ses­sa poli­tii­kas­sa syyt­täi­sin ennem­min­kin polii­tik­ko­ja kuin talous­tie­tei­li­jöi­tä. Polii­ti­kot tun­tu­vat ole­van mel­kein yhtä pihal­la talou­den lai­na­lai­suuk­sis­ta kuin taval­li­set kan­sa­lai­set­kin. Hyvä­nä esi­merk­ki­nä tämä sokerijuurikastapaus.

  28. Otta­mat­ta kan­taa soke­rin vil­je­lyn mie­lek­kyy­des­tä Suo­mes­sa, totean että sur­kein­ta koko jutus­sa on EUn päätöksentekokulttuuri.
    Alun­pe­rin todet­tiin että EU tuot­taa lii­kaa soke­ria, ja tuo­tan­toa pää­tet­tiin lei­ka­ta, tal­koi­siin komen­net­tiin myös Suo­mi, joka ei tuot­ta­nut yli oman tarpeen.
    Mal­liop­pi­las kui­ten­kin ymmär­si yhtei­sen huo­len ja sul­ki toi­sen teh­taan­sa, mut­ta isot yli­tuot­ta­jat lisä­si­vät tuo­tan­to­aan saman ver­ran kuin pie­net vähen­si­vät, joten oltiin taas tilan­tees­sa jos­sa soke­ria tuo­tet­tiin liikaa.
    Täs­sä nyt olem­me ja ilmei­ses­ti soke­rin­tuo­tan­to lop­puu Suo­mes­ta koko­naan mut­ta veik­kaan että yli­tuo­tan­nos­ta ei pääs­tä eroon.
    Ener­gian tuo­tan­nos­sa on käy­mäs­sä samal­la tavoin, EU tulee edel­lyt­tä­mään ener­gian­tuo­tan­nos­sa bio­ener­gian osuu­dek­si 20%, mut­ta Suo­men osuu­dek­si tul­lee 45%.
    Arvaan että kaik­ki maat eivät pää­se edes tuo­hon 20 pro­sent­tiin, jol­loin taas yhtei­ses­ti sovi­taan tavoit­teen nos­ta­mi­ses­ta, sil­loin suo­men vel­voi­te ylit­tää 50 % ja vih­rei­den unel­ma teol­li­suu­den siir­ty­mi­ses­tä Suo­mes­ta Kii­naan on hyvin lähellä.

  29. Ympä­ris­tö­hait­to­jen hinnoittelusta.

    Glo­baa­lil­le muu­ta­man asteen läm­pe­ne­mi­sel­le voi­daan antaa jon­kin­lai­nen vähim­mäis­hin­ta­lap­pu, perus­tuen nii­hin sel­kei­siin talou­del­li­siin tap­pioi­hin, mitä se aiheuttaisi.

    Peri­aat­tees­sa pitäi­si ottaa huo­mioon muu­ta­kin — esi­mer­kik­si kehi­tys­mai­den vil­je­ly­aluei­den aavi­koi­tu­mis­ta ei ehkä pitäi­si hin­noi­tel­la vain nii­den nykyi­sen mark­ki­na-arvon mukaan? Mut­ta tämä ei ole kovin rat­kai­se­va kysy­mys, kos­ka jo pelk­kä vähim­mäis­hin­ta­lap­pu on niin kal­lis, että nykyis­tä tiu­kem­pi ilmas­to­po­li­tiik­ka oli­si perusteltua.

    Ongel­ma­na on, että maa­il­mas­ta puut­tuu se vai­ku­tus­val­tai­nen ins­ti­tuu­tio, joka toi­mi­si kan­sain­vä­li­sen edun mukai­ses­ti. Esi­mer­kik­si YK:lla ei ole lihak­sia, ja EU edus­taa hie­man lii­an kape­aa sii­vua maailmasta.

    Jon­kun pitäi­si nyt teh­dä jotain epäit­se­käs­tä, vaik­ka tavoi­te voi­daan­kin perus­tel­la koval­la logiikalla.

  30. Mik­ro­ta­lous­tie­tei­li­jät eivät ymmär­rä […] talous­tie­tei­tä”. Lie­nee kii­rees­sä kir­joi­tet­tu? Ei se aina­kaan minul­le aukea — mitä tarkoitat?”

    Var­sin­kin, kun en niin kir­joit­ta­nut. Kir­joi­tin päin­vas­toin, että jokai­nen mik­ro­ta­lous­tie­teen kurs­sin suo­rit­ta­nut oli­si tien­nyt, mitä ilmai­sil­le­pääs­tö­oi­keuk­sil­le tapahtuu.
    Ymmär­tä­mät­tö­mil­lä viit­ta­sin nii­hin “talous­mie­heiin”, joil­la talou­den asian­tun­ti­ja­na esiin­ty­mi­seen riit­tää pelk­kä oikeis­to­lai­nen arvo­maa­il­ma ilman mitään talous­tie­tei­den koulutusta.

  31. Osmo sanoi:

    Yri­tys­ta­lous­tie­tei­li­jä ei ymmär­rä mitään esi­mer­kik­si ulkoi­sis­ta kus­tan­nuk­sis­ta eikä nii­tä oikai­se­vis­ta hait­ta­ve­rois­ta, vaan näkee verot vain kustannuksina.

    Johon kom­men­toin:

    Jos ihmi­nen halu­aa tul­la otetuksi
    vaka­vas­ti, hänen on olta­va vaka­va — Suo­mes­sa lähes synk­kä­mie­li­nen. Kan­san­ta­lous­ih­mi­sel­le vaka­vuus on usein sitä, että huo­maa hel­pos­ti asias­sa x ulkoi­sia kus­tan­nuk­sia, jot­ka sit­ten pitää jol­lain kei­noin kor­ja­ta tai “oikais­ta”. Samai­nen kan­san­ta­lous­ih­mi­nen ei vält­tä­mät­tä näe asi­aan x liit­ty­viä ulkoi­sia hyö­ty­jä, tai ei aina­kaan näe tar­peel­li­sek­si tuo­da nii­tä esiin. Kus­tan­nus-hyö­ty ana­lyy­sis­ta on siir­ryt­ty puh­taa­seen kustannusanalyysiin. 

    Yksi­lö­nä­kö­kul­man perus­teel­la edel­lä kuvaa­ma­ni synk­kä­mie­li­nen kus­tan­nus­pai­not­tei­nen ajat­te­lu­ta­pa, on hyvin ymmär­ret­tä­vis­sä myös val­tion­ta­lou­den motii­vi­nä­kö­kul­mas­ta. Osmon mai­nit­se­mal­la oikausu­pe­ri­aat­teel­la voi­daan perus­tel­la yhä uusien vero­jen lät­käi­syä ihmis­ten arki­päi­vää eläh­dyt­tä­mään. Kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jät kehit­te­le­vät pal­kan­mak­sa­jal­leen, joka on yleen­sä jul­ki­nen sek­to­ri, sopi­via perus­te­lu­ja uusil­le veroille.

  32. Mar­kus kysyi, mm. sopu­lei­hin vii­ta­ten, ovat­ko Lot­ka-Vol­ter­ra ‑mal­lis­sa (sika­sykli) keik­ku­vat eläi­met idiootteja?
    Minus­ta yksi­se­lit­tei­nen vas­taus inhi­mil­li­ses­tä näkö­kul­mas­ta on, että ovat. Sopu­lin ymmär­ryk­sel­lä varus­tet­tu eläin tai ihmi­nen on idioot­ti. Kun tämä idioot­ti on varus­tet­tu muu­ta­mal­la talt­ta­ham­paal­la, ei sen aiheut­ta­ma tuho ole kos­kaan palau­tu­ma­ton. Kun idioo­til­le anne­taan dip­pains­sin kou­lu­tus, kai­vin­ko­ne ja fos­sii­li­set polt­toai­neet käyt­töön, on tilan­ne huo­mat­ta­vas­ti vakavampi. 

    Ihmi­sen ongel­ma on, että olem­me pääs­seet näen­näi­ses­ti irti täs­tä mui­ta eliöi­tä kos­ke­vas­ta palau­te­sys­tee­mis­tä. Ihmis­kun­nan popu­laa­tio­ko­ko ei ole enää pit­kään aikaan vaih­del­lut sykli­ses­ti. Se on ollut jat­ku­val­la kasvu-uralla.

    Muut eläi­met kulut­ta­vat resurs­sit pai­kal­li­ses­ti vähiin ja kun nii­den oma kan­ta resurs­si­pu­lan vuok­si pie­ne­nee, pää­see resurs­si palautumaan.
    Ihmis­kun­nan koh­dal­la aiheu­tet­tu resurs­sien romah­dus ei ole enää pai­kal­li­nen ilmiö (muu­ta kuin tie­tys­ti kos­mi­ses­sa mit­ta­kaa­vas­sa), eikä se vält­tä­mät­tä pysäh­dy tasol­le, jos­ta resurs­si voi toi­pua, kos­ka dip­pains­si jous­ta­va­na idioot­ti­na voi siir­tyä seu­raa­van resurs­sin hävittämiseen.

    Oden mai­nit­se­ma kus­tan­nus­ten ulkois­ta­mi­nen on minus­ta se asia, jota ei talous­tie­tees­sä ole otet­tu liki­main­kaan riit­tä­väl­lä vakavuudella.
    Nykyih­mis­ten val­taus­kon­to, mark­ki­na­ta­lous, kiel­tää ehdot­to­mas­ti kus­tan­nus­ten ulkois­ta­mi­sen. Sii­tä huo­li­mat­ta juu­ri kiih­keim­mät mark­ki­naus­ko­vat vaa­ti­vat äänek­käim­min oikeut­ta ulkois­taa kustannuksia.
    Fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käyt­tö (monen muun toi­min­nan ohel­la) ulkois­taa mer­kit­tä­vän osan kus­tan­nuk­sis­ta (hai­tois­ta) tule­vien suku­pol­vien mak­set­ta­vak­si. Sil­le pitäi­si siis lait­taa vero, joka kat­taa täy­del­li­ses­ti ulkois­te­tun hai­tan. Sen lisäk­si verot pitäi­si rahas­toi­da niin, että ne ovat nii­den kaik­kien suku­pol­vien käy­tös­sä, joil­le ilmas­ton­muu­tok­ses­ta aiheu­tuu haittaa.

    Kun tähän lisä­tään vie­lä mark­ki­na­ta­lou­den toi­nen perus­ki­vi, eli vaa­ti­mus tran­sak­tion osa­puol­ten vapaas­ta tah­don­muo­dos­tuk­ses­ta, voi­daan tode­ta koko raken­nel­ma jär­jet­tö­mäk­si. Vai kuin­ka ote­taan vuon­na 2007 huo­mioon vuon­na 2050 syn­ty­vän ihmi­sen vapaas­ti muo­dos­tet­tu tahtotila?

  33. Mar­kus kyse­li mik­si lää­ke­mark­ki­nat eivät voi olla sään­nös­te­le­mät­tö­mät, vaik­ka soke­rin mark­ki­noi­den tuli­si olla.
    Soke­ri ja lääk­keet ovat mie­les­tä­ni toi­sis­taan poik­kea­via tuot­tei­ta. Soke­ri ei ole vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dy­ke kenel­le­kään. Lääk­keet sen sijaan ovat sai­rail­le “vält­tä­mät­tö­miä”, siis jos halu­aa paran­tua yms.
    Soke­rin osal­ta lop­pu­käyt­tä­jä ( =makeis­ten osta­ja) myös itse tekee osto­pää­tök­sen­sä, ja käyt­tää ostok­seen vain omia rahojaan.
    Resep­ti­lääk­kei­den koh­dal­la lääk­keen mää­rää lää­kä­ri, sen mak­saa osit­tain KELA ( joil­la­kin osit­tain myös sai­raus­kas­sa tai vakuu­tus) ja lääk­keen tar­vit­si­ja mak­saa sii­tä vain osan. Lääk­keen käyt­tä­jä ei siis voi vai­kut­taa ostok­sen tar­pee­seen (sai­rau­teen), ei voi vali­ta halua­maan­sa val­mis­tet­ta (esim veren­pai­ne­lääk­keis­ta b‑salpaaja, ACE-estä­jä tai joku muu) eikä mak­sa koko sum­maa itse.
    En ole var­ma mitä Mar­kus tar­koit­ti sään­te­lyn pois­ta­mi­sel­la lää­ke­mark­ki­nois­ta, mut­ta ilmei­ses­ti esim sää­te­le­mä­tön­tä hintaa?

  34. Mar­kuk­sen aja­tus lää­ke­mark­ki­noi­den sää­te­lys­tä ei kyl­lä miten­kään rin­nas­tu sii­hen, että K‑kauppiaani saa hin­noi­tel­la soke­ri­ki­lon niin kuin halu­aa. Ongel­ma on sii­nä, että poti­las ei itse mak­sa kal­lis­ta lää­ket­tä, vaan hin­tae­ron kal­liin ja vie­lä kal­liim­man lääk­keen välil­tä mak­saa Kela kokonaan.

    Jos lää­ke­fir­mal­la oli­si sub­jek­tii­vi­nen oikeus saa­da lääk­keen­sä kor­vauk­sen pii­riin mil­la hin­nal­la hyvän­sä ja poti­laal­la yhdes­sä lää­kä­ri­nä­sä (voi olla vaik­ka oma puo­li­so) on sub­jek­tii­vi­nen oikeus saa­da tätä lää­ket­tä käyt­töön­sä, vaik­ka hyö­ty hal­vem­paan näh­den oli­si ole­ma­ton, lää­ke­kus­tan­nuk­set nousi­si­vat monin­ker­tai­sek­si nykyisestä.

    Tätä Mar­kus ei kai kan­nat­ta­nut, vaan esit­ti, että oli­si kil­pai­le­via sai­raus­va­kuu­tuk­sia, jot­ka ottai­si­vat tämän vval­tion nykyi­sen sään­te­ly­jär­jes­tel­män hoi­taak­seen. Vapaat mark­ki­nat eivät sen­kään jäl­keen oli­si kulut­ta­jan kan­nal­ta, mut­ta pie­ni kil­pai­lul­li­nen ele­ment­ti sii­hen saataiusiin.

    Olen itsea­sias­sa osal­lis­tu­nut kau­an sit­ten pie­neen vakuu­tus­yh­tiöi­den spon­so­roi­maan aivo­rii­heen täs­tä mal­lis­ta, mut­ta emme saa­neet sitä toi­mi­maan. Sii­nä oli monia ongel­ma. Yksi niis­tä oli se, että jär­jes­tel­män valin­ta on väki­sin eli­ni­käi­nen ja olo­suh­teet voi­vat 1o0 vuo­den aika­na kui­ten­kin muuttua.

    Mik­si eli­ni­käi­nen? Jos vaih­taa sai­si aina kun halu­aa, kaik­ki valit­si­si­vat jär­jes­tel­män, joka ei kor­vaa mitään eikä mak­sa mitään, niin kau­an kuin ovat ter­vei­tä. Kun sai­ras­tuu, vaih­taa jär­jes­tel­mää sel­lai­seen joka kor­vaa kai­ken, tai aina­kin sen sai­rau­den, johon on sairastunut.

    Erään­lai­nen ver­sio täs­tä mal­lis­ta kui­ten­kin toi­mii Yhdys­val­lois­sa. Se on talou­del­li­nen kata­stro­fi. Ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set USA:ssa ovat kak­sin­ker­tai­sen Suo­meen näh­den ja jär­jes­tel­män tulok­sel­li­suus on huo­no. Lap­si­kuol­lei­suus esi­mer­kik­si on hyvää kehi­tys­maa­ta­soa. Jopa Maa­il­man­pank­ki, jota ei ole kos­kaan vasem­mis­to­lai­suu­des­ta syy­tet­ty, on varoit­ta­nut USA:n vakuu­tus­muo­toi­ses­ta jär­jes­tel­mäs­tä ja suo­si­tel­lut vero­ra­hoit­teis­ta, sel­lais­ta jol­lai­nen on Suomessa.

  35. Rau­kon motii­vi “hyvis­tä” ja “huo­nois­ta” eläin­la­jeis­ta ja “vii­saas­ta” nykyih­mi­ses­tä ja “tyh­mis­tä” mei­tä ennen elä­neis­tä suku­pol­vis­ta jää kai­kes­sa yksin­ker­tais­ta­vuu­des­saan minul­le epäselväksi.

    Miner­va,
    suo­sit­te­len luke­maan tämän ja edel­li­sen kir­joi­tuk­sen vies­ti­ket­jui­neen, niin ymmär­rät mis­tä tääl­lä on keskusteltu.

    Jos soke­ri nyt kek­sit­täi­siin, se luul­ta­vas­ti lai­tet­tai­siin epä­ter­veel­lis­ten omi­nai­suuk­sien­sa takia apteek­kiin myyn­tiin. Se mää­rä mm. dia­be­tes­tä, yli­pai­noa ja ham­ma­son­gel­mia min­kä soke­ri aiheut­taa, tekee sinun ver­tauk­ses­ta­si ihan kel­vol­li­sen. Soke­rin myyn­tiä on aiem­min sään­nös­tel­ty samoin kuin nyt lääk­kei­den. Soke­rin mää­rän päät­ti sään­nös­te­lys­tä vas­tan­net viran­omai­set poh­tien soke­rin tuo­mia etu­ja (mie­li­hy­vä) ja hait­to­ja (yhteis­kun­nal­le kal­lis­ta). Lääk­keen mää­räyk­ses­tä päät­tää lää­kä­ri poh­tien lääk­keen anta­mia etu­ja ja haittoja.

    Osmo,
    Poh­jim­mil­taan lää­ke­mark­ki­noi­den sään­nös­te­ly nojaa aja­tuk­seen, että ilman pit­kiä patent­te­ja ja kal­lii­ta eri­kois­lääk­kei­tä lää­ke­teol­li­suus ei inno­voi tai kehit­te­le uusia lääk­kei­tä (suo­ma­lai­set luu­le­vat, että sit­ten hyvät lääk­keet maa­il­mal­la lop­pui­si­vat). Todel­li­suu­des­sa lää­ke­teol­li­suus kan­sain­vä­li­ses­ti on teol­li­suu­de­na­la, joka vähät välit­tää suo­ma­lai­ses­ta ter­vey­den­huol­to­po­li­tii­kas­ta. Lääk­kei­tä kehi­tel­täi­siin aivan samal­la taval­la sii­tä riip­pu­mat­ta mitä Suo­mi tekee tai on tekemättä. 

    USAn ter­vey­den­huol­lon suu­rin ongel­ma on ilman sai­raus­va­kuu­tus­ta ole­vat ihmi­set — ei itse vakuu­tus­muo­toi­nen jär­jes­tel­mä. Olen var­ma että Osmo asian tie­tää, mut­ta lyhyes­ti: USAn ja Suo­men ero on se, että USAs­sa (lai­ton­ta) maa­han­muut­ta­ja­väes­töä ja muu­ta vakuut­ta­ma­ton­ta väes­töä on suh­tees­sa VÄHINTÄÄN 10-ker­tai­nen mää­rä Suo­meen ver­rat­tu­na. Tämä vakuut­ta­ma­ton poruk­ka tuk­kii USAs­sa ensia­pu­po­lit (kos­ka muu­al­le heil­lä ei ole asi­aa), jol­loin vakuut­ta­ma­ton väes­tö hoi­de­taan kaik­kein kal­leim­mal­la taval­la. Jos Suo­mes­sa oli­si sama mää­rä vakuut­ta­mat­to­mia, ei mei­dän­kään ter­vey­den­huol­tom­me kes­täi­si niin hyvin miten ame­rik­ka­lais­ten kestää.

    Oma koke­muk­se­ni on, että Euroo­pas­sa kan­sa­lais­ten perus­ter­vey­den­huol­to on huo­nom­min jär­jes­tet­ty kuin USAs­sa, mut­ta hiu­kan yllät­täen vaa­ti­va eri­kois­hoi­to on Euroo­pas­sa sekä tehok­kaam­paa että parem­paa. Mut­ta ei sii­tä sen enem­pää — se on hen­ki­lö­koh­tai­seen koke­muk­see­ni perus­tu­va mie­li­pi­de ja vas­toin yleis­tä hyvin­voin­ti­val­tion uskontunnustusta.

    Suo­mes­sa kan­sa­lais­ten perus­ter­vey­den­huol­to voi­tai­siin hyvin ava­ta mark­ki­noil­le. Val­tion teh­tä­väk­si jäi­si ainoas­taan seu­ra­ta, että kai­kil­la on vakuu­tus. Nykyi­set vakuu­tuk­set pidet­täi­siin voi­mas­sa kun­nes vii­mei­nen­kin nyt elä­vä on kuol­lut, tai val­tio siir­täi­si ne yksi­tyi­sel­le vakuut­ta­jal­le. Jokai­nen kan­sa­lai­nen ilmoit­taa veroil­moi­tuk­ses­sa vakuu­tus­nu­me­ron­sa, ja val­tio tilit­täi­si mak­sun eteen­päin. Olem­me­han me nyt­kin tilan­tees­sa, jos­sa tosia­sial­li­ses­ti vähä­osai­set, juo­pot, mie­len­ter­veys­po­ti­laat ja monet muut ryh­mät eivät tosia­sias­sa “ole vakuu­tet­tui­na” eli mak­sa sai­raus­va­kuu­tus­ta tai jätä veroil­moi­tus­ta, mut­ta sil­ti val­tio kus­tan­taa hei­dän hoitonsa.

    Kun jokai­sel­la kan­sa­lai­sel­la oli­si saa­tu vakuu­tus (pl. puliu­kot, lait­to­mas­ti maas­sa ole­vat jne), hän sopi­si vakuu­tus­yh­tiön­sä kans­sa omas­ta hoi­dos­taan. Jos ja kun hoi­don ylä­ra­ja talou­del­li­ses­ti saa­vu­tet­tai­siin, poti­las siir­tyi­si vakuu­tus­yh­tiöl­tä val­tion vas­tuul­le ns. köy­häin­hoi­don pii­riin, joka rahoi­te­taan ylei­sin vero­va­roin. Näin­hän Suo­mes­sa jo nyt tehdään.

    Tämä paran­tai­si ter­vey­den­huol­lon läpi­nä­ky­vyyt­tä, lisäi­si kil­pai­lua, avai­si inno­va­tii­vi­suut­ta ja — ehkä tär­keim­pä­nä kai­kis­ta — kan­sa­lais­ten kustannustietoisuutta.

    Lää­ke­hoi­don osal­ta otan pari esi­merk­kiä, jot­ka kuvaa­vat kuin­ka suo­ma­lai­set polii­ti­kot ovat epä­on­nis­tu­neet lääkemarkkinoilla:
    ‑Suo­mes­sa myy­tä­vien lääk­kei­den kes­ki­mää­räi­nen tuk­ku­hin­ta on Euroo­pan alhai­sim­pia (EU-15). Sen sijaan suo­ma­lai­sen lääk­keen hin­ta aptee­kis­sa on Euroo­pan (EU-15) kor­keim­pia, kos­ka lääk­kei­tä vero­te­taan ras­kaam­min kuin muu­al­la. Seu­raus: byro­kraat­ti­nen tuki­jär­jes­tel­mä ulot­tuu aivan hal­vim­piin lää­ke-eriin asti (ilmei­ses­ti vahin­gos­sa pois­tet­tiin van­has­sa sys­tee­mis­sä muka­na ollut korvauskynnys).
    ‑Eräät ulko­mai­set lää­keyh­tiöt ovat varoit­ta­neet vetä­vän­sä osan lääk­keis­tään pois Suo­mes­ta, jos val­tio pakol­la alen­taa nii­den tuk­ku­hin­to­ja. Seu­raus: sitä lää­ket­tä ei Suo­mes­ta sen jäl­keen saa.
    ‑lää­kä­ri ei aina tie­dä mitä lää­ket­tä poti­las saa aptee­kis­ta. Tämä on ongel­mal­li­nen asia monel­la tasol­la, jois­ta ei täs­sä yhtey­des­sä enempää.

  36. Reip­paas­ti aiheen vie­res­tä, mut­ta menkööt…

    Yksi­tyi­sis­tä ter­veys­mark­ki­nois­ta puhut­taes­sa unoh­tuu lähes jär­jes­täen se että puhu­taan käy­tän­nös­sä vakuu­tus­mark­ki­nois­ta. Jos ter­vey­den­huol­lon mah­dol­li­ses­ti yksi­löl­le lan­kea­vat kus­tan­nuk­set oli­si­vat sel­lais­ta suu­ruus­luok­ka, että ne voi­tai­siin kat­taa nor­maa­leis­ta tulois­ta, niin mai­ni­tut mark­ki­na­hyö­dyt voi­si­vat toteu­tua. Mut­ta kun näin ei ole, niin vaih­toeh­to jul­ki­sel­la ter­vey­den­huol­lol­le on vakuu­tus kaik­ki­nen nii­ne ongel­mi­neen joi­ta Soi­nin­vaa­ra yllä listaa.

    Ja kuten Miner­va Krohn tote­aa, asia­kas ei oikeas­taan mitään aptee­kis­sa valit­se. Minus­ta näyt­tää että jul­ki­nen tuo­tan­to on tehok­kaam­paa kun teh­dään asian­tun­ti­joi­den mää­rit­te­le­mää tuo­tet­ta tai pal­ve­lua joka on kai­kil­le sama. Näin sik­si, että jos mark­ki­nain­for­ma­tio ei vai­ku­ta tuo­tan­toon, niin mark­ki­nat ovat kulu eikä hyöty.

    Mut­ta, mis­sä kul­kee ter­vey­den­huol­lon rajat? Help­po vas­taus oli­si että ne ovat lää­ke­tie­teen rajat. Lää­ke­tie­de vaan näyt­tää mene­vän yhä koko­nais­val­tai­sem­paan suun­taan. Päi­vit­täi­nen liik­ku­mi­nen (“hyö­ty­lii­kun­ta”) on ter­vey­soh­jat­tua sii­nä kuin ravin­to­kin. Pitäi­si­kä Kelan kor­va­ta benecol-mar­ga­rii­ni? Entä tuo­reet kas­vik­set? Kävelysauvat?

    Ottaen huo­mioi­den pato­lo­gi­soi­mis­vauh­din, meil­lä on koh­ta jokai­sel­la oma diag­noo­si. (Niin kuin koo­mik­ko Den­nis Lea­ry irvai­li: “…poor Lou Geh­rig. Died of Lou Geh­rig’s disea­se. How the hell do you not see that coming?”) Vaka­vas­ti, jos lää­ke­tie­de menee koh­ti yksi­löl­li­sem­piä hoi­to, niin ovat­ko jul­ki­set ter­veys­pal­ve­lut enää tehokkaampia?

    Yksi­löl­li­sem­pään hoi­toon ajaa myös kroo­nis­ten sai­rauk­sien yleis­ty­mi­nen: Jos minul­la on kurk­ku kipeä, menen lää­kä­riin, lää­kä­ri kir­joit­taa resep­tin, ja minä syön ne pil­le­rit asi­aa sen kum­mem­min miet­ti­mät­tä. Lää­kä­ril­lä on asian­tun­ti­ja­val­ta, hoi­to­käy­tän­tö ohjaa, ja hyvä näin.

    Mut­ta jos kysees­sä on esim. ast­maa­tik­ko poti­las on pää­sään­töi­ses­ti hank­ki­nut pal­jon­kin asian­tun­te­mus­ta aihees­ta. Tämä ei ole ainoas­taan haas­te lää­kä­reil­le, vaan koko jär­jes­tel­mäl­le, jos poti­laan koke­mus on että (hihais­ty nyh­täis­ty esi­merk­ki) suo­la­huo­ne­hoi­to aut­taa hän­tä ja jul­ki­nen ter­vey­deyn­huol­to ei tätä tar­joa tai kor­vaa (en tie­dä onko näin), niin mis­sä mää­rin jul­ki­nen ter­vey­den­huol­to yli­pään­sä toi­mii hänen kohdallaan?

  37. Mar­kus Says:
    4. loka­kuu­ta 2007 kel­lo 11.13

    Rau­kon motii­vi “hyvis­tä” ja “huo­nois­ta” eläin­la­jeis­ta ja “vii­saas­ta” nykyih­mi­ses­tä ja “tyh­mis­tä” mei­tä ennen elä­neis­tä suku­pol­vis­ta jää kai­kes­sa yksin­ker­tais­ta­vuu­des­saan minul­le epäselväksi.”

    Voi­ko­han enää sel­vem­min ilmais­ta, että kir­joi­tuk­sen tar­koi­te­tus­ta sisäl­lös­tä ei ole ymmär­ret­ty yhtään asi­aa oikein 🙂

    En toki väi­tä, että vika on koko­naan vas­taa­not­ta­vas­sa päässä.

  38. Rauk­ko,
    4/10/07 klo 9:01 kir­joi­tuk­ses­sa­si tote­sit ket­kä kaik­ki ovat idioot­te­ja, jon­ka minä ymmär­sin niin, että ne eivät ole tasa­ve­roi­sia kal­tai­se­si ihmi­sen kans­sa. Ilmei­ses­ti ymmär­sin vää­rin, joten anteek­si jos pahoi­tin mielesi.

    tpyy­luo­ma,
    Suu­rim­mal­la osal­la ihmi­siä on vakuu­tuk­sia huo­mat­ta­vas­ti kal­liim­paan omai­suuse­rään kuin mitä he kos­kaan tule­vat ter­vey­den­huol­lon kaut­ta kulut­ta­maan. Kos­ka vakuu­tus­poh­jai­sia mal­le­ja myös on käy­tös­sä, ei väit­teel­lä­si ole poh­jaa, ettei­kö mark­ki­nat antai­si nii­tä hyö­ty­jä mai­ni­tuis­ta hai­tois­ta huolimatta.

    Tar­koi­tit­ko mitä kir­joi­tit vai luin­ko joten­kin vää­rin lausee­si “jos mark­ki­nain­for­ma­tio ei vai­ku­ta tuo­tan­toon, niin mark­ki­nat ovat kulu eikä hyö­ty.”? Eli siis sinus­ta vir­ka­mies­ten ohjaa­ma ja ammat­ti­lais­ten tuot­ta­ma pal­ve­lu on parem­pi mm. sen takia, että mark­ki­nain­for­maa­tio ei vai­ku­ta tuo­tan­toon, eikä sitä sik­si tar­vit­se kuun­nel­la? Tämä­hän on juu­ri se kaik­kein kes­kei­sin seli­tys, mik­si komen­to­ta­lous tai mil­lä nimel­lä sitä halu­aa kut­sua­kaan on joka puo­lel­la kaa­tu­nut. Ei niin pien­tä infor­maa­tio­ta voi mark­ki­noil­ta tul­la, ettei­kö sitä pitäi­si aina kuun­nel­la ja tar­vit­taes­sa muut­taa tuotantoa.

  39. Että Euroo­pas­sa­ko oli­si “vaa­ti­va eri­kois­hoi­to sekä tehok­kaam­paa että parem­paa” kuin USA:ssa kuten Mar­kus kir­joit­taa. Aina­kin syö­väs­tä para­ne­mi­sen mah­dol­li­suus on Jenk­ki­löis­sä euroop­pa­lais­ta tasoa parem­pi, eten­kin mies­ten koh­dal­la joil­la kai on taval­lis­ta parem­mat vakuutukset.

    Yllät­täen Suo­mi on yksi har­vois­ta mais­ta joka pää­see kan­taan kiin­ni — las­ten syö­vän koh­dal­la muis­taak­se­ni jopa ohi — lap­sil­la on har­voin ihan priimavakuutuksia.

    USA:n sys­tee­mi toi­mii hiuk­ka­sen parem­min kuin euroop­pa­lai­nen myös poti­las­tyy­ty­väi­syy­den suh­teen. Ja oli­si­han se ihme jos ei toi­mi­si, kun mak­se­taan liki kol­min­ker­tai­ses­ti hen­ki­löä koh­den esim. Suo­meen verrattuna! 

    Täs­sä koh­din kan­nat­tai­si myös tse­ka­ta luuse­rei­den hoi­don taso niis­sä osa­val­tiois­sa, joi­hin lain­suo­jat­to­mat mek­si­kaa­nit eivät vie­lä ole odo­tus­huo­nei­ta täyt­tä­mäs­sä. Tai siis ne mek­si­kaa­nit, jot­ka otta­vat maas­ta­kar­ko­tuk­sen ris­kin ja tosi­aan tun­ke­vat ver­ta yski­vän lap­sen­sa kans­sa sin­ne el doc­to­rin luo. Monet eivät ota ja tunge. 

    Joka tapauk­ses­sa Jenk­ki­län sys­tee­mi on hie­no, jos vakuut­ta­mat­to­mien koh­ta­lo tai jär­kyt­tä­vä tehot­to­muus ei hetkauta.

  40. Lyhy­tai­kais­ta ahneutta

    Polii­ti­kot ja minis­te­rit eivät osaa aja­tel­la pää­tök­si­ään muu­ta­maa kuu­kaut­ta pitem­mäl­le. Kun For­tum myy­tiin sijoit­ta­jil­le, saa­tiin ropo­sia ja nyt joka kuu­des säh­kös­tä mak­set­ta­va euro menee lähin­nä ulko­mai­sil­le sijoit­ta­jil­le. Tääl­tä ikuisuuteen.

    Eivät soke­ri­vil­je­li­jät ole sen kum­mal­li­sem­pia omis­sa pää­tök­sis­sään. Salon Soke­ri­teh­das oli alun perin pai­kal­lis­ten vil­je­li­jöi­den omis­ta­ma. Kun pää­oma­pe­lu­rit tuli­vat pai­kal­le, kai­vet­tiin osak­keet jokai­ses­ta pii­ron­gin laa­ti­kos­ta ja myy­tiin hal­val­la uusil­le omis­ta­jil­le. Osak­keet pää­tyi­vät ulkomaille.

    Ei täs­sä hir­veäs­ti sää­li­tä soke­rin­vil­je­li­jöi­tä, vaik­ka har­ven­sin­kin lap­se­na pahim­pa­na vuo­te­na yli heh­taa­rin alan juu­ri­kas­pel­to­ja (yli 22.000 met­riä). Jos help­po raha ei oli­si läm­mit­tä­nyt tas­kun poh­jia het­ken aikaa, oli­si teh­taan jat­ka­mis­pää­tös ollut omis­sa käsissä.

    Suo­mi on koh­ta myy­nyt kai­ken ja val­tiol­la on edel­leen hir­mui­nen mää­rä vel­kaa. Mitä on jäl­jel­lä? Mak­sam­me arki­sis­ta menois­tam­me yhä suu­rem­man osan ulko­mai­sil­le voit­to­ja kerää­vil­le tahoil­le. Mis­säs maas­sa ne höl­mö­läis­ta­ri­nat ker­rot­tiin­kaan? Ettei­vät vaan ole syn­ty­neet arjen todellisuudesta.

  41. Mar­kus, “Tar­koi­tit­ko mitä kir­joi­tit vai luin­ko joten­kin vää­rin lausee­si “jos mark­ki­nain­for­ma­tio ei vai­ku­ta tuo­tan­toon, niin mark­ki­nat ovat kulu eikä hyö­ty.”? Eli siis sinus­ta vir­ka­mies­ten ohjaa­ma ja ammat­ti­lais­ten tuot­ta­ma pal­ve­lu on parem­pi mm. sen takia, että mark­ki­nain­for­maa­tio ei vai­ku­ta tuo­tan­toon, eikä sitä sik­si tar­vit­se kuunnella?”

    Kyl­lä tar­koi­tin. En tie­dä onko se hyvä vai huo­no asia, mut­ta lää­ke­tie­de pää­sään­töi­ses­ti toi­mii niin että alan asian­tun­ti­jat päät­tä­vät miten sai­rauk­sia hoi­de­taan. Aina­kin tois­tai­sek­si ja sii­tä kir­joi­tin enemmän.

    Mut­ta, jos näin on niin mikä se infor­maa­tio on mitä kulut­ta­ja­va­lin­nat tuot­tai­si­vat? Shop­pail­laan­ko eri merk­ki­siä ohitusleikkauksia?

    Ihan näin taus­tak­si, hal­lin­to­ku­lut ovat Yhdys­val­lois­sa eri arvioi­den mukaan 30–40% ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­sis­ta. Se on aika iso hin­ta informaatiosta.

  42. Ihmet­te­len, miten “Mar­kus” voi kuvi­tel­la minua joten­kin lin­ko­la­lai­sek­si ja vie­lä kai­ken lisäk­si sosia­lis­tik­si. (Jos kysees­sä on M. Jans­son, niin pahoit­te­len; sil­loin pitäi­si lopet­taa kes­kus­te­lu täs­sä ja tähän.)

    Yksit­täi­nen toi­mi­ja koh­taa kus­tan­nuk­sia. En väit­tä­nyt, että nämä kus­tan­nuk­set ovat pel­käs­tään raha­li­sia; ne voi­vat olla vaik­ka mie­li­pa­haa sii­tä, että sil­miä kir­ve­lee savusu­mun takia tai vaik­ka sii­tä, että lin­nut eivät enää lau­la. Pit­kään 1900-luvul­la käy­tet­tiin sel­lai­sia ympä­ris­tö­myrk­ky­jä, jot­ka aiheut­ti­vat ongel­mia toi­sel­la puo­lel­la maa­pal­loa saak­ka (DDT) ilman, että näis­tä ongel­mis­ta muil­le aiheu­tu­neis­ta kus­tan­nuk­sis­ta jou­tui vas­tuuseen. Tätä ongel­maa ei voi­tu rat­kais­ta mark­ki­noil­la eikä ihmis­ten vapaa­eh­toi­sel­la toi­min­nal­la. Jos DDT:n käyt­tö oli­si jat­ku­nut samas­sa mit­ta­kaa­vas­sa, oli­si meil­lä mel­ko var­mas­ti monin ver­roin vähem­män lin­tu­la­je­ja täl­lä hetkellä.

    Coa­sen teo­ree­ma sanoo, että ulkois­vai­ku­tus­ten kor­jaa­mi­sek­si ei tar­vi­ta vält­tä­mät­tä sään­te­lyä tai poliit­tis­ta pää­tök­sen­te­koa, kos­ka nega­tii­vi­sen ulkois­vai­ku­tuk­sen koke­val­le tahol­le on hyö­dyl­lis­tä mak­saa aiheut­ta­jal­le sii­tä, että hait­taa tulee vähem­män. Tämä ei kui­ten­kaan ota huo­mioon sitä, että kun hai­tan koki­joi­ta ja aiheut­ta­jia on pal­jon ja yksit­täi­sen toi­mi­jan vai­ku­tus on vähäi­nen, jou­du­taan kol­lek­tii­vi­seen van­gin dilem­maan (tai ns. yhteis­maan ongel­maan): Jos muut teke­vät kes­ke­nään dii­lin, kan­nat­taa yksi­lön luis­taa sii­tä; ongel­ma on rat­kais­tu (yksi­lön vai­ku­tus on niin vähäi­nen, ettei ongel­maa tule jos vain minä jät­täy­dyn ulko­puo­lel­le). Jos muut taas eivät läh­de dii­liin mukaan, ei yksin­lön­kään kan­na­ta mitään teh­dä (ongel­ma ei rat­kea, kos­ka yksi yksi­lö ei sii­hen voi vaikuttaa).

    Kol­lek­tii­vi­sen sopi­mi­sen ongel­ma on meneil­lään täl­lä het­kel­lä kan­sain­väi­li­ses­ti mm. ilmas­to­so­pi­mus­ten koh­dal­la. Näis­sä nyt toi­mi­joi­na eivät ole yksi­löt, vaan val­tiot (tai yksi­löt, mut­ta he edus­ta­vat val­tioi­ta), mut­ta sama perus­on­gel­ma sii­nä­kin tulee. 

    En mis­sään koh­taa kir­joit­ta­nut tai edes anta­nut ymmär­tää, että ympä­ris­tö­ar­vot oli­si­vat ainoa arvo. Minus­ta on täy­sin käsit­tä­mä­tön­tä, että kir­joi­tuk­ses­ta­ni voi­si sel­lai­sen kuvan edes saa­da. Ympä­ris­tö­ar­vot ovat kui­ten­kin yksi mer­kit­tä­vim­piä sel­lai­sia arvo­ja, jois­sa kol­lek­tii­vi­sen toi­min­nan ongel­mat tule­vat esiin. Näi­tä asioi­ta tut­ki­taan nime­no­maan talous­tie­tei­den piirissä. 

    En myös­kään ymmär­rä, mitä “osa­to­tuut­ta” täs­sä on. En toki täs­sä ole kir­joit­ta­nut kai­kes­ta sii­tä, mitä tähän liit­tyy, mut­ta ei näis­sä jutuis­sa myös­kään mitään eri­tyi­sen har­haan­joh­ta­vaa ole. Tuol­lais­ten yli­mal­kais­ten heit­to­jen vil­je­ly on mie­les­tä­ni asia­ton­ta, eikä kes­kus­te­lu mie­les­tä­ni ole raken­ta­vaa. Jos argu­men­tis­sa­ni on jokin puu­te, niin sen osoit­ta­mi­nen oli­si mie­les­tä­ni koh­te­lias­ta ja raken­ta­vaa teh­dä vaik­ka­pa ker­to­mal­la, mikä tämä puu­te on. En esi­mer­kik­si puhu­nut pääs­tö­mark­ki­nois­ta; ne on toteu­tet­tu vää­rin, mis­tä mai­ni­tut ongel­mat ker­to­vat, mut­ta minus­ta tämä ei ole ongel­ma minun argu­men­tis­sa­ni, kos­ka nii­tä en ole puo­lus­ta­nut, enkä var­sin­kaan nykyis­tä toteutustapaa.

  43. Mar­kus Says:
    4. loka­kuu­ta 2007 kel­lo 12.41

    Rauk­ko,
    4/10/07 klo 9:01 kir­joi­tuk­ses­sa­si tote­sit ket­kä kaik­ki ovat idioot­te­ja, jon­ka minä ymmär­sin niin, että ne eivät ole tasa­ve­roi­sia kal­tai­se­si ihmi­sen kans­sa. Ilmei­ses­ti ymmär­sin vää­rin, joten anteek­si jos pahoi­tin mielesi.”

    Ei ole syy­tä pyy­del­lä anteek­si. En pahoit­ta­nut miel­tä­ni sii­tä, että sinä ymmär­sit väärin.

    Kir­joi­tin siis:
    “Ihmis­tä, joka tah­too elää, mut­ta ei pidä ympä­ris­töä min­kään arvoi­se­na, kut­su­taan­kin ylei­ses­ti idiootiksi.”

    Tar­koi­tin täl­lä, että ihmi­nen, joka ei ymmär­rä elä­vän­sä kas­vien tuot­ta­man hapen ja eko­sys­tee­min tuot­ta­man ravin­non varas­sa, on idiootti.
    Vain ihmi­nen, joka ei näe omal­la elä­mäl­lään mitään arvoa, voi pitää ympä­ris­töä (elon­ke­hää) arvottomana.

  44. Pau­li,
    minus­ta soke­ri­juu­ri­kas­teh­taan myy­mi­nen ulko­mai­sil­le sijoit­ta­jil­le on ollut ihan sai­raan hyvä kek­sin­tö, jos ker­ran vuo­si­kym­men­tä myö­hem­min soke­ri­juu­rik­kaan tuo­tan­to lak­kaa. Äkki­sel­tään aja­tel­tu­na todel­li­nen anti-hölmöläistarina.

    Polii­ti­kot (siis kan­san­edus­ta­jat) ovat poik­ki­leik­kaus kan­sas­ta. Aiem­min ajat­te­lin, että kan­san­edus­ta­jien tuli­si olla joten­kin parem­pia tai nuh­teet­to­mia, mut­ta Jörn Don­ner sanoi äsket­täin haas­tat­te­lus­saan, että parem­min se kan­saa edus­taa täl­lai­se­na puut­teel­li­si­ne polii­tik­koi­neen. Vaih­doin kan­taa­ni haas­tat­te­lun näh­tyä­ni; ehkä jos­kus vaih­dan uudestaan.

    tpyy­luo­ma,
    Tot­ta ihmees­sä asian­tun­ti­jat päät­tä­vät ja hei­dän pitää­kin päät­tää kuin­ka sai­rauk­sia hoi­de­taan. Oli­sin vie­lä mai­net­ta­ni­kin tyh­mem­pi jos muu­ta väit­täi­sin. Mut­ta eihän täs­sä ole sii­tä kes­kus­tel­tu mis­sään vai­hees­sa, enkä ymmär­rä miten tuo mihin­kään tääl­lä kir­joi­tet­tuun liittyy.

    Esi­mer­kik­si kirur­gi­set leik­kauk­set ovat hyviä esi­merk­ke­jä, kuin­ka mark­ki­nat toi­mi­vat eli rea­goi­vat palautteeseen.

  45. Ode, onko kan­san­ta­lous­tie­de aina poliittista?
    Marx muu­ten tai­taa olla nykyi­sin jo klas­si­nen kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jä — ei (pel­käs­tään) mikään vasem­mis­to­lai­nen — vai?!?

  46. Jos sit­ten laa­jen­nam­me tar­kas­te­lua Euroo­pan ulko­puo­lel­le, havait­sem­me, ettei Euroo­pal­la ole min­kään­lais­ta suh­teel­lis­ta etua soke­rin vil­je­lyyn. Oikea tapa tuot­taa soke­ria on vil­jel­lä soke­ri­ruo­koa tropiikissa.”

    Täs­sä se point­ti juu­ri on, että vaik­ka Soi­nin­vaa­ran mie­li­pi­de on peri­aat­teel­li­sel­la tasol­la kan­na­tet­ta­va, niin EU:n sisäl­lä maa­ta­lout­ta ei ratio­na­li­soi­da, kos­ka Rans­ka ja muu­ta­ma muu maa ei suos­tu. Ruo­ko­so­ke­rin vil­je­ly on jär­ke­väm­pää kuin juu­ri­kas­so­ke­ri ja kuten ode sanoi, soke­ri ei ole huoltovarmuuskysymyskään.

    Kysy­mys on vain sii­tä, että jos muut jäsen­maat eivät huo­mioi suh­teel­lis­ta etua, vaan pyr­ki­vät mak­si­moi­maan yhtei­sis­tä vero­va­rois­ta mak­set­ta­vien omien vero­tu­kiais­ten mää­rää, kan­nat­taa­ko Suo­men yksin uhrau­tua ja läh­teä mak­su­mie­hek­si, ilman että todel­li­nen ongel­ma miten­kään ratkeaa.

    Jos kes­ki-euroop­pa päät­tää, Suo­mes­sa ei vil­jel­lä mitään, mut­ta tääl­lä mak­se­taan iso­ja vero­tu­kiai­sia kes­ki-euroop­paan… Aika huo­no kauppa.

  47. tie­de­mies,
    syy mik­si kuvit­te­len sinun ole­van sosia­lis­ti löy­tyy mm. blo­gis­sa­si 18.6.2004 (The Antici­pa­tion of a New Lovers Arri­val) ja 30.10.2006 (Sii­nä ei ole mitään jaloa) poh­tien omaa sijoit­tu­mis­ta­si perin­tei­sel­lä poliit­ti­sel­la kar­tal­la. Jos olet vaih­ta­nut aja­tuk­sia­si perin­tei­sel­lä poliit­ti­sel­la ken­täl­lä tar­kas­tel­tu­na pois vasem­mis­tos­ta oikeis­toon, niin se ei ole tiedossani.

    Käyt­tä­mä­si esi­merk­ki DDT:stä on huo­no, kos­ka sen kar­si­no­gee­ni­siä vai­ku­tuk­sia lii­oi­tel­tiin jo aikoi­naan. Mm. Mic­hael Crich­ton käyt­tää juu­ri tätä esi­merk­ki­nä poliit­ti­sen ympä­ris­tön­suo­je­lun suu­ris­ta vir­he­rat­kai­suis­ta. Nyt­hän DDT on palan­nut edul­li­siin hyön­teis­myrk­kyi­hin, joten lie­kö uusi tut­ki­mus pal­jas­ta­nut asiain todel­li­sen luonteen?

  48. Tääl­lä käy­dään niin vil­kas­ta kesd­kus­te­lua, ette pysy enää itse mukana.

    Mar­kus sanoi:

    Tie­de­mie­hen perus­te­luis­sa ns. “oikein usko­vat” osaa­vat mää­ri­tel­lä ympä­ris­töl­le arvon. Oikeuk­sia pila­ta ympä­ris­töä myy­dään sen perus­teel­la jol­lain hin­nal­la esi­mer­kik­si päästökauppoina.

    Tämä ajat­te­lu­ta­pa sisäl­tää ensik­si sen heik­kou­den, että ympä­ris­tön arvoa ei osa­ta mää­ri­tel­lä (eivät­kä var­sin­kaan ne, jot­ka ovat val­mii­ta polt­ta­maan keret­ti­läi­set). Ympä­ris­tön arvo on nol­lan ja ääret­tö­män välil­lä eri ihmisille.”

    Maa­il­ma on epä­täy­del­li­nen. Eri­lai­sil­le mie­li­pi­teil­le on tilaa. Poli­tiik­ka on sitä var­ten, että yri­te­tään laa­tia jon­kin­lai­nen kes­kiar­vo, medi­aa­ni tai aina­kin enem­mis­tön näke­mu­ys arvos­tus­ky­sy­myk­sis­tä. Aja­tus, että kun emme tie­dä objek­tii­vi­ses­ti oikea­ta hin­taa, mää­rääm­me sen nol­lak­si nyt aina­kin on väärin.

    Mar­kus:
    “Toi­nen ongel­ma on sii­nä, että jokai­nen pääs­tö­kaup­poi­hin pereh­ty­nyt tie­tää, että pääs­tö­mark­ki­nat eivät toi­mi. Jos on eri miel­tä, siel­lä voi lyö­dä vetoa myös mark­ki­noi­den puolesta.”

    Minä olen yhrit­tä­nyt pereh­tyä, ja kyl­lä ne toi­mi­vat. EU:n hii­li­kaup­pa alkaa oikeas­ti vas­ta vuon­na 2008, joten emme vie­lä tie­dä, mut­ta Yhdys­val­lois­sa sil­lä pan­tiin rik­ki­pääs­töt tehok­kaas­ti kuriin.

    Mar­kus jatkaa:
    “Kol­mas ongel­ma on sii­nä, että pääs­tö­kaup­poi­hin upo­tet­tu raha ei ole vähen­tä­nyt pääs­tö­jä ja Euroop­pa on jo tip­pu­nut uusiu­tu­vien ener­gia­muo­to­jen kehit­tä­mi­sen kelkasta. ”

    Pääs­tö­kaup­paa ei vie­lä ole aloi­tet­tu, joten tuo käy kor­kein­taan ennus­tees­ta. Täl­lä har­joit­te­lu­jak­sol­la kiin­tiöi­tä oli käy­tet­tä­vis­sä yli tar­peen, joten ei voi­nut­kaan toi­mia. Ensi vuon­na on vähemmän.

  49. Jou­dun taas oppo­noi­maan Markusta:

    USAn ter­vey­den­huol­lon suu­rin ongel­ma on ilman sai­raus­va­kuu­tus­ta ole­vat ihmi­set — ei itse vakuu­tus­muo­toi­nen jär­jes­tel­mä. Olen var­ma että Osmo asian tie­tää, mut­ta lyhyes­ti: USAn ja Suo­men ero on se, että USAs­sa (lai­ton­ta) maa­han­muut­ta­ja­väes­töä ja muu­ta vakuut­ta­ma­ton­ta väes­töä on suh­tees­sa VÄHINTÄÄN 10-ker­tai­nen mää­rä Suo­meen ver­rat­tu­na. Tämä vakuut­ta­ma­ton poruk­ka tuk­kii USAs­sa ensia­pu­po­lit (kos­ka muu­al­le heil­lä ei ole asi­aa), jol­loin vakuut­ta­ma­ton väes­tö hoi­de­taan kaik­kein kal­leim­mal­la tavalla.”

    1) Ensik­si­kin Yhdys­val­lois­sa vakuu­te­tun väes­tön kus­tan­nuk­set ovat erit­täin kal­lii­ta Suo­meen ver­rat­tu­na, eikä se, että osa ihmi­sis­tä on ilman tätä vakuu­tus­ta miten­kään las­ke hintaa/kapita vakuu­tus­jär­jes­tel­mäs­sä. Alan hal­lin­nol­li­set kulut ovat aivan pos­ket­to­mat, kuten joku tääl­lä jo huomautti.

    2) Mark­ki­na­hin­tai­nen vakuu­tus­jär­jes­tel­mä aiheut­tai­si saman­lai­sen vakuut­ta­mat­to­man tai ali­va­kuu­te­tun jou­kon ongel­man meil­lä­kin. Eihän kai­kil­la ole palo­va­kuu­tus­ta­kaan. Tämä jouk­ko mie­hit­täi­si päi­vys­tyk­sen meil­lä kuten USA:ssa.
    Kai­kil­la ei nimit­täin oli­si varaa ottaa vakuu­tus­ta. Me mak­sam­me nyt noin 8 % tulois­tam­me ter­vey­den­huol­lis­ta vero­jen kaut­ta. Vakuu­tus ei voi­si olla tulos­i­don­nai­nen, sil­lä rik­kaan ja köy­hän ohi­tus­leik­kaus mak­saa yhtä pal­jon. Niin­pä vakuu­tus­mak­sun pitäi­si olla noin 1500 euroa hen­gel­tä ja pal­jon enem­män vähän van­hem­mal­ta hen­gel­tä. Ei sii­hen ole kai­kil­la rahaa.

    Yhdys­val­lois­sa työ­paik­kaan sidot­tu vakuu­tus muo­dos­taa sen ongel­man, ettei kroo­ni­seen tau­tiin sai­ras­tu­nut voi vaih­taa työ­paik­kaa. Uut­ta vakuu­tus­ta hänen kans­sa ei sol­mi kukaan. Eivät­kä ihmi­set eläk­keel­le pääs­ty­ään yleen­sä ole min­kään vakuu­tuk­sen piirissä.

  50. Jot­tei totuus unoh­tui­si, niin täs­sä on hiu­kan luku­ja lapsikuolleisuudesta:

    Ango­la: 184,44 (maa­il­man suu­rin lapsikuolleisuus)
    Nige­ria: 95,52 (tilal­la 14/217)
    Ugan­da: 67,22 (tilal­la 35/217)
    Hai­ti: 63,83 (tilal­la 38/217)
    Roma­nia: 24,6 (tilal­la 91/217)
    Kii­na: 22,12 (tilal­la 103/217)
    Viro: 7,59 (tilal­la 165/217)
    USA: 6,37 (tilal­la 177/217)
    Fär­saa­ret: 6,01 (tilal­la 180/217)
    Ita­lia: 5,72 (tilal­la 181/217)
    Tšek­ki: 3,86 (tilal­la 208/217)
    Suo­mi: 3,52 (tilal­la 211/217)
    Sin­ga­po­re: 2,3 (maa­il­man pie­nin lapsikuolleisuus)

    Kan­nat­taa vil­kais­ta myös kat­ta­vam­paa index mundia:

    http://www.indexmundi.com/g/r.aspx?t=0&v=29

    Luvut: CIA Fact­book ja index mun­di, ilmei­ses­ti käyt­tä­vät samo­ja tietoja

  51. Yhdys­val­lois­sa työ­paik­kaan sidot­tu vakuu­tus muo­dos­taa sen ongel­man, ettei kroo­ni­seen tau­tiin sai­ras­tu­nut voi vaih­taa työ­paik­kaa. Uut­ta vakuu­tus­ta hänen kans­sa ei sol­mi kukaan. Eivät­kä ihmi­set eläk­keel­le pääs­ty­ään yleen­sä ole min­kään vakuu­tuk­sen piirissä.”

    Hmm, käsit­tääk­se­ni laki estää kroo­ni­ses­ti sai­rai­den syr­jin­nän — myös työ­paik­kaa vaih­taes­sa. Medica­re taas hoi­taa kaik­ki elä­ke­läi­set, eli he eivät vakuu­tus­ta tarvikaan. 

    Niin tai näin, sel­vää on, että ilman lain­sää­dän­töä hom­ma ei toimi.

  52. No on joo aika vil­kas­ta kes­kus­te­lua. Tois­tai­sek­si on myös pysy­nyt pois hen­ki­lö­koh­tai­suuk­sis­ta (vaik­ka aihe oli­si mitä otol­li­sin sil­le), mis­tä iso kii­tos kuu­luu var­maan sinul­le sii­tä, että olet luo­nut hyvän ilma­pii­rin blogiisi.

    Osmo (20:19),
    ei kai se nol­lan aset­ta­mi­nen ole yhtään sen huo­nom­pi hin­ta­lap­pu kuin mikä muu tahan­sa sum­ma, jos se ker­ran arpo­maan jou­du­taan? Mik­si luo­da mitään näke­mys­tä ennak­koon asias­ta, jota ei ole tut­kit­tu? Tämä var­maan kuvaa var­sin hyvin mei­dän näke­my­se­roa kokonaisuudessaan.

    Olem­me myös eri miel­tä EU:n hii­li­diok­si­din pääs­tö­kaup­pa­mark­ki­noi­den toi­mi­vuu­des­ta. Arvioim­me asi­aa var­sin eri suun­nis­ta. Sinä pää­tök­sen­te­koon osal­lis­tu­nee­na polii­tik­ko­na ja minä erään suu­yri­tyk­sen säh­kön osta­jan työ­tä vie­res­tä seuraavana.

    Osmo (20:29),
    1) Ei se muu­ta sitä tosia­si­aa, ettei­kö Suo­mes­sa voi­si ava­ta ter­vey­den­huol­toa yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le, että USAs­sa se mak­saa niin ja niin pal­jon. En näe mitään seli­ty­sar­voa moi­sel­la argu­men­til­la, sil­lä eihän tän­ne olla luo­mas­sa kopio­ta USAn ter­vey­den­huol­to­mark­ki­nas­ta, vaan avaa­mas­sa suo­ma­lais­ta mark­ki­naa kil­pai­lul­le. Onhan USAs­sa laki­pal­ve­lui­den osuus var­maan 5 ker­taa sen mitä Suo­mes­sa. Mitä sii­tä pitäi­si olla mieltä? 

    2) Meil­lä on jo se alivakuutettu/vakuuttamaton poruk­ka. Käy­tän­nös­sä meil­lä on koko poruk­ka vakuut­ta­ma­ton ja kai­ken mak­sun hoi­taa val­tio. Minä haluai­sin, että se poruk­ka, joka pys­tyy vakuut­ta­maan itsen­sä, sai­si ja sen myös pitäi­si vakuut­taa itsen­sä. Se poruk­ka joka ei pys­ty vakuut­ta­maan, sai­si — aivan kuten nyt­kin — val­tiol­ta ter­vey­den­huol­ton­sa, mut­ta niin, että val­tio ostai­si pää­osan tar­joa­mis­taan pal­ve­luis­ta yksi­tyi­sil­tä. Oli­si ikään­kuin kak­si luuk­kua — yksi­tyi­sil­le ja val­tion vakuut­ta­mil­le. Molem­mat sai­si­vat päät­tää mitä pal­ve­lui­ta ja mil­lä hin­nal­la oste­taan. Jos val­tio pys­tyi­si neu­vot­te­le­maan parem­mat hin­nat ja kat­ta­vam­man pal­ve­lun, sit­ten var­maan mikään ei muut­tui­si nyky­ti­lan­tee­seen ver­rat­tu­na. Veik­kaan että näin ei kävi­si. On luul­ta­vaa, että joku pal­ve­lu huo­no­ni­si ja joku paranisi.

    Mikä se 1.500 euroa oikein on, mihin viit­ta­sit? Käsit­tääk­se­ni Suo­men ter­vey­den­huol­lon koko­nais­ku­luik­si yleen­sä mai­ni­taan noin 12 mil­jar­dia euroa vuo­des­sa. Se tekee jokais­ta työs­sä­käy­vää koh­ti rei­lun 5.000 euroa vuo­des­sa tai 100 euroa vii­kos­sa. Onko täl­lä PA-kan­sal­la mie­les­tä­si sii­hen varaa?

    Voi olla, että USAs­sa kroo­ni­seen tau­tiin sai­ras­tu­nut ei voi vaih­taa työ­paik­kaa, mut­ta en ole asias­ta ennen kuul­lut. Minul­la on ollut se ste­reo­tyyp­pi­nen näke­mys, että USAs­sa työ­mark­ki­nat toi­mi­vat parem­min kuin Suo­mes­sa. Lisäk­si täy­tyy muis­taa, että USAs­sa vain suu­ryh­tiöt vakuut­ta­vat työn­te­ki­jän­sä, joten tuo kos­kee kuin ns. “perus­de­ma­ria”. Koko idea­ni ydin onkin se, että perus­de­ma­rei­ta (ja itu­hip­pe­jä) pitää pot­kia otta­maan vas­tuu­ta itses­tään. Kyl­lä se elä­mä kantaa.

  53. Esi­mer­kik­si kirur­gi­set leik­kauk­set ovat hyviä esi­merk­ke­jä, kuin­ka mark­ki­nat toi­mi­vat eli rea­goi­vat palautteeseen.”

    Niin kenen­kä palaut­tee­seen? Sai­raan­hoi­to­pii­rit tilaa­vat kirur­gi­sia pal­ve­lui­ta lisää kos­ka lää­kä­rit lähet­tä­vät enem­män ihmi­siä leik­kauk­siin, leik­kauk­sia tuo­te­taan sit­ten lisää osit­tain yksi­tyis­ten toi­mes­ta. Jos sai­raan­hoi­to­pii­rin pai­kal­le sijoit­taa vakuu­tus­yh­tiön niin mikä muuttuu?

    Muu­ten, kenk­ki­by­ro­kra­tia on pit­käl­ti seu­raus­ta täs­tä, eli sii­tä että lää­kä­rit sit­keäs­ti halua­vat hoi­taa poti­lai­taan ja kek­si­vät mitä nok­ke­lim­pia tapo­ja kier­tää vakuu­tus­mää­räyk­siä, jol­loin taas vakuu­tus­yh­tiöt tuot­ta­vat lisää mää­räyk­siä… Seu­raus on että jokais­ta lää­kä­riä koh­ti on yksi sih­tee­ri teke­mäs­sä kor­vaus­ha­ke­muk­sia ja yksi vakuu­tus­tar­kas­ta­ja miet­ti­mäs­sä miten evä­tä kor­vaus. On vai­kea ymmär­tää mik­si meil­lä mark­ki­nat tuot­tai­si­vat jon­kun muun tuloksen.

  54. Ympä­ris­tö­hai­tat usein alen­ta­vat jon­kun omai­suu­den arvoa, aiheut­ta­vat kus­tan­nuk­sia ter­vey­den­huol­los­sa tms. Täl­lai­ses­ta on help­po kat­soa jon­kin­lai­nen vähim­mäi­sar­vio ympä­ris­tö­hai­tan hintalapuksi.

    Tar­kem­pi mit­taa­mi­nen ja tut­ki­mi­nen ei pal­jon auta. Ympä­ris­tö­po­li­tii­kan todel­li­set pul­lon­kau­lat ovat muualla.

  55. TAL
    Jo koh­ta­lai­sen väli­tön ympä­ris­tö­hai­tat on usein mah­do­ton­ta koh­den­taa ja “jyvit­tää” tie­tyl­le toi­min­nal­le tai toi­mi­jal­le. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että ilmas­ton­muu­tok­sen kal­tai­nen ympä­ris­tö­hait­ta, jon­ka suu­rim­mat kär­si­jät eivät ilmei­ses­ti ole edes syn­ty­neet, on täy­sin mah­do­ton­ta hin­noi­tel­la miten­kään järkevästi.
    Tämä on minus­ta se mer­kit­tä­vin pul­lon­kau­la, jon­ka vuok­si mark­ki­nat ovat täy­sin kyvyt­tö­miä pitä­mään pal­lom­me elinkelpoisena.

  56. Eko­vih­reä sanoo: “Ääre­tön.” Anti­vih­reä tul­kit­see: “Pyö­ris­te­tään nol­laan, tark­kuus ei kärsi.”

    Eko­vih­reä sanoo: “Mah­do­ton hin­noi­tel­la.” Anti­vih­reä tul­kit­see: “Voi­daan hin­noi­tel­la oman maun mukaan, esim. nollaksi.”

    Eko­vih­reä sanoo: “Saas­tut­ta­jan pitää kor­va­ta 100 % hai­tois­ta.” Anti­vih­reä tul­kit­see: “Fanaa­tik­ko halu­aa tuho­ta 100 % työpaikoista.”

  57. Eko­vih­reä sanoo: “Mah­do­ton hin­noi­tel­la.” Anti­vih­reä tul­kit­see: “Voi­daan hin­noi­tel­la oman maun mukaan, esim. nollaksi.”

    Mark­ki­na­ta­lou­den perus­ki­vis­sä sano­taan, että tran­sak­tion on perus­tut­ta­va molem­min puo­lin täy­sin vapaa­seen har­kin­taan. Yksi­puo­li­nen “oman maun mukaan” tapah­tu­va “pak­ko­myyn­ti” ei mis­tään näkö­kul­mas­ta ole mark­ki­na­ta­lou­den oppien mukainen.

    Eko­vih­reä sanoo: “Saas­tut­ta­jan pitää kor­va­ta 100 % haitoista.””

    Näin tode­taan myös mark­ki­na­ta­lou­den teo­rian peruskivissä.

    Anti­vih­reä on usein fanaat­ti­nen mark­ki­na­ta­lou­den kan­nat­ta­ja, mut­ta vain hyvin har­voin tun­tee tun­nus­ta­man­sa uskon sisällön.

  58. Mar­kus: On täy­sin jär­je­tön­tä kai­vaa van­hois­ta kir­joi­tuk­sis­ta yksit­täi­siä irral­li­sia väit­tä­miä ja käyt­tää nii­tä perus­te­lui­na jota­kin tääl­lä esit­tä­mää­ni argu­ment­tia vas­taan. Se on oikeas­taan pelk­kä ad homi­nem, eikä siten mil­lään taval­la lii­ty puhee­nao­le­vaan asi­aan. Sitä­pait­si mai­nit­se­mis­sa­si teks­teis­sä esi­tin, että jos täy­tyy vali­ta oikeis­to­lai­sen polii­si­val­tion ja sosia­li­de­mo­kraat­ti­sen hol­hous­val­tion välil­lä (jois­ta kum­mas­ta­kin erik­seen sanoin, että ne ovat huo­no­ja vaih­toeh­to­ja) valit­si­sin mie­luum­min holhouksen.

  59. Björn Wahl­roos sanoi oman kom­mu­nis­min­sa lop­pu­neen sii­hen, kun hän tajusi, että tava­ran hin­ta syn­tyy mark­ki­noil­la, ei teh­taas­sa. Nal­le on nykyi­sin Suo­men rikkain.

    Monen muun sosia­lis­mi on pää­ty­nyt sii­hen, kun on näh­nyt, että kysyn­tä nos­taa tai las­kee hin­taa. Minus­ta talous­tie­teet ovat aika huo­no­ja ennus­ta­maan tule­va talousaikoja.

    Voi kai sanoa, että enneus­teet huo­mi­ses­ta talous­e­lä­mäs­sä ovat enem­män psy­ko­lo­gi­aa kuin tie­det­tä. Ihmis­ten käyt­ty­mi­nen on yhtä arvaa­ma­ton kuin seu­raa­va tsunami.

    Ja miten onnel­li­suus mää­räy­tyy. Päte­vä neu­vo; Jos olet vara­kas, älä muu­ta asu­maan rik­kai­den asui­na­lu­eel­le. Jos sen teet, Sen jäl­keen et ole enää varakas.

  60. tie­de­mies,
    oikeis­to­lai­nen polii­si­val­tio on oksy­mo­ron, jol­la voi lyhyes­ti osoit­taa oman poliit­ti­sen ajat­te­lu­ta­pan­sa yti­men. “Oikeis­to­lai­nen” tar­koit­taa ylei­ses­sä kie­len­käy­tös­sä vapaa­ta mark­ki­na­ta­lout­ta ja yksi­lön vapau­den kun­nioi­tus­ta. “Polii­si­val­tiol­la” tar­koi­te­taan Neu­vos­to­lii­ton ja Kuu­ban kal­tai­sia ilmai­sun­va­paut­ta rajoit­ta­via dik­ta­tuu­re­ja. Viit­taus ajat­te­lu­ta­paa­si, valais­tak­se­ni näke­mys­tem­me perus­ta­vaa laa­tua ole­vaa eroa, ei ole hen­ki­löön käy­pä hyökkäys.

  61. Mar­kuk­sen ja tie­de­mie­hen väit­te­ly ei opi­keas­taan kuu­lu minul­le, mut­ta oikeis­to­lai­nen tar­koit­tai­si mark­ki­na­ta­lö­out­ta ja yksi­lön vapau­den kun­nioi­tus­ta on kyl­lä aika epä­his­to­rial­li­nen. Sanaa oikeis­to­lai­nen ja vasem­mis­to­lai­nen on käy­tet­ty pal­jon ennen mark­ki­na­ta­lout­ta ja sosia­lis­mia — vie­lä­pä niin, että mer­kan­ti­lis­min ja aate­lin erioi­keuk­sien pur­kua vaa­ti­neet oli­vat vasemmistolaisia.

    Oli­vat­ko Krei­kan, Espan­jan ja Por­tu­ga­lin soti­las­dik­ta­tuu­rit myös vasemmistolaisia?

  62. Osmo,
    sano­jen mer­ki­tyk­set ovat muut­tu­neet nuo­ruu­tem­me ajois­ta. Nyky­mer­ki­tys oikeis­to­lai­suu­del­le tar­koit­taa ennen kaik­kea libe­raa­lin talous­po­li­tii­kan kan­na­tus­ta. Perin­tei­nen kan­sal­li­suusaat­tee­seen ja arvo­kon­ser­va­tis­miin liit­ty­vä jaot­te­lu on tie­teel­lis-tek­ni­sen kehi­tyk­sen myö­tä muut­tu­nut epäoleelliseksi.

    Mai­nit­se­ma­si soti­las­dik­ta­tuu­rit oli­vat har­vain­val­tai­sia yksi­lön­va­pau­det tukah­dut­ta­via uskon­nol­li­sia kan­sal­lis­val­tioi­ta, joi­den talous perus­tui val­tio­joh­toi­seen sään­nös­te­lyyn. Vaik­ka aikoi­naan puhut­tiin­kin Chi­len, Espan­jan ja Krei­kan oikeis­to­lai­sis­ta soti­las­jun­tis­ta, nii­den talous­jär­jes­tel­mät oli­vat pikem­min sosia­lis­ti­sia kuin kapi­ta­lis­ti­sia. Sem­moi­nen­kin kum­ma­jai­nen kuin kan­sal­lis­so­sia­lis­mi mää­ri­tel­tiin Neu­vos­to­lii­ton vie­lä eläes­sä äärioi­keis­to­lai­suu­dek­si, vaik­ka itse sana­kin sisäl­si ter­min “sosia­lis­mi”.

    Arvo­li­be­raa­lit homo­jen, mus­tien ja nais­ten oikeuk­sien puo­lus­ta­jat on luo­ki­tel­tu perin­tei­ses­ti vasem­mis­to­lai­sik­si, jopa kom­mu­nis­teik­si kuten USAs­sa. Nyky­ään taas perin­tei­nen vasem­mis­to­lai­suu­den ydin­po­ruk­ka miel­le­tään kaik­kein ennak­ko­luu­loi­sim­mak­si, joka näkyy esi­mer­kik­si Vasem­mis­to­lii­ton kan­san­edus­ta­jis­sa jopa tahat­to­maan komiik­kaan asti.

    Entä kuin­ka tuli­si käsi­tel­lä ara­bi­mai­ta? Niis­sä­kin on ele­ment­te­jä mai­nit­se­mas­ta­si perin­tei­ses­tä oikeis­to­lai­suu­des­ta (kon­ser­va­tii­vi­suus ja uskon­nol­li­suus). Vas­taa­vas­ti niis­sä on vasem­mis­to­lai­sia ele­ment­te­jä (pan-ara­bis­mi ja glo­ba­li­saa­tio­vas­tai­suus). Libya on perin­tei­ses­ti lii­tet­ty ns. sosia­lis­ti­lei­riin kuu­lu­vak­si maak­si samoin kuin ääri-isän­maal­li­nen Poh­jois-Korea. Tus­kin mui­ta­kaan val­tioi­ta nii­den välis­sä kukaan aina­kaan vaka­val­la naa­mal­la kut­sui­si oikeis­to­lai­sik­si (pait­si Israel). Kui­ten­kin osas­sa hal­lit­see kunin­gas ja osas­sa armei­ja. Monimutkaista.

    Ter­mien täs­men­tä­mi­nen on asial­lis­ta, jos tavoit­tee­na on terä­vöit­tää kes­kus­te­lua. Aina­kin minä aloin miet­ti­mään, kuin­ka moni vih­reä miel­tää itsen­sä oikeis­to­lai­sek­si perin­tei­sen mää­ri­tel­män perus­teel­la (isän­maal­li­nen ja uskon­nol­li­nen) ja kuin­ka moni nyky­ai­kai­sen (libe­raa­li ja glo­baa­li)? Se voi­si selit­tää, mik­si vih­reä lii­ke on niin suo­sit­tua nuor­ten kes­kuu­des­sa, mut­ta iän ja talou­del­lis­ten vas­tui­den kas­vaes­sa vih­reys vähenee.

  63. Kes­tä­vin mää­ri­tel­mä oikeis­to­lai­suu­del­le ja vasem­mis­to­lai­suu­del­la on, että oikeis­to­lai­set ovat hyvä­osais­ten puo­lel­la ja vasem­mis­to­lai­set huo­no-osais­ten. Täs­sä kui­ten­kin kom­pas­si vähän pyö­rii, mitä Neu­vos­to­lii­ton kom­mu­nis­ti­sen puo­lu­een muut­tu­mi­nen alku­pe­räi­ses­tä köy­hä­lis­tön etu­ja aja­vas­ta puo­lu­ees­ta elii­tin etu­ja suo­je­le­vak­si hyvin osoit­taa. Tans­kan joh­ta­va por­va­ril­li­nen puo­lue on nimel­tään Radi­ka­le Venstre.

    Arvo­li­ba­re­lis­mi ei ole kos­kaan ollut työ­väen­luo­kan, tai yli­pään­sä köy­hien omin­ta aluet­ta, vaan pikem­min­kin tyy­pil­lis­tä luke­neis­tol­le ja porvaristolle.

  64. Arvo­li­be­ra­lis­mi (femi­nis­ti­se­nä, tasa­val­ta­lai­se­na ja seku­laa­ri­na suun­tauk­se­na pois pat­riar­kaa­li­ses­ta pat­ruu­noi­den, kei­sa­rin ja papis­ton luo­mas­ta ikees­tä) on ollut nime­no­maan työ­väen omin­ta aluet­ta. Luke­neis­to ja por­va­ris­to on puo­les­taan nojau­tu­nut sää­ty-yhteis­kun­taan, jos­sa papis­ton (ja kir­kon yllä­pi­tä­män kou­lu­lai­tok­sen) teh­tä­vä­nä oli pitää kan­sa kuris­sa ja pelossa.

    Perin­tei­nen näke­mys vasem­mis­tos­ta on vähä­osais­ten etu­jen aja­mi­nen. Nyky­maa­il­mas­sa sekin on vink­sah­ta­nut. Ay-lii­tot aja­vat työs­sä­käy­vien etua. Vasem­mis­to­lai­nen maa­il­man­ku­va halu­aa antaa Afrik­kaan kehi­tys­a­pua, mut­ta ei todel­lis­ta mah­dol­li­suut­ta vau­ras­tua vaa­ti­mal­la mm. ilmas­ton­muu­tok­sen nimis­sä ener­gian­tuo­tan­non rajoit­ta­mis­ta kaik­kein köy­him­mil­lä­kin alueilla.

    Vasem­mis­to­lai­nen maa­il­man­ku­va on kaik­kein hel­poi­ten rajat­ta­vis­sa suh­tau­tu­mi­ses­sa Bus­hiin. Mikään lisä­ky­sy­mys liit­tyen isla­miin, Ira­kin sotaan, Israe­liin, aseel­li­seen maan­puo­lus­tuk­seen, glo­ba­li­saa­tioon, pää­omien vapaa­seen allo­koi­tu­mi­seen, tuo­tan­non tehok­kuus­vaa­ti­muk­siin, seku­la­ris­miin, Green­peace’iin, ket­tu­tar­hauk­seen, lää­ke­teol­li­suu­teen, koe-eläi­miin, kier­rä­tyk­seen ja ilmas­ton­muu­tok­seen ei muut­tai­si lopputulosta.

  65. Mar­kus, jos mää­rit­te­lee sanat jäl­ki­kä­teen uudel­leen niin, että näyt­tää ole­van oikeas­sa, niin kes­kus­te­lu mut­tuu mui­den mie­les­tä aika nopeas­ti tyl­säk­si. Tämän vuok­si en viit­si enää kans­sa­si kes­kus­tel­la asiasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.