Ilmainen joukkoliikenne?

Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­to käsit­te­li eilen Päi­vi Lip­po­sen ehdo­tus­ta, että jouk­ko­lii­ken­ne muu­tet­tai­siin Hel­sin­gis­sä ilmai­sek­si joko koko­naan tai aina­kin ruuh­ka-aikoi­na. Lip­po­nen perus­te­li tätä sil­lä, että näin vähen­net­täi­siin auto­lii­ken­net­tä ja tor­jut­tai­siin ilmas­ton­muu­tos­ta. Jos­kus olen minä­kin ilmais­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä kan­nat­ta­nut, mut­ta en kan­na­ta enää. Ana­ly­soi­daan­pa Lip­po­sen esi­tys lyö­dä ilmas­ton­muu­tos­ta pää­hän ilmai­sel­la jouk­ko­lii­ken­teel­lä.

Koko­naan ilmai­nen jouk­ko­lii­ken­ne mak­sai­si mene­tet­tyi­nä lip­pu­tu­loi­na vähän yli sata mil­joo­naa euroa. Jos se lisäi­si jouk­ko­lii­ken­teen käyt­töä vaik­ka­pa 30 %, lop­pu­tu­lok­se­na oli­si noin 150 mil­joo­nan euron lovi kau­pun­gin bud­jet­tiin. Tähän asti kau­pun­gin bud­jet­ti­neu­vot­te­luis­sa on ollut vai­kea saa­da dema­reil­ta edes muu­ta­maa mil­joo­naa jouk­ko­lii­ken­teel­le ja nyt ollaan val­miit räväyt­tä­mään 150 mil­joo­nan las­ku. Oppo­si­tios­sa on näkö­jään kivaa.

Entä tuo Lip­po­sen esi­tys, että jos jouk­ko­lii­ken­ne mak­sai­si­kin hil­jai­si­na aikoi­na, kun bus­sit kul­ke­vat puo­li­tyh­ji­nä, ruuh­ka-aikoi­na se voi­si olla ilmais­ta. Aja­tus­kul­ku on eri­koi­nen. Tähän asti on teh­ty päin­vas­tai­sia estiyk­siä — esi­mer­kik­si, että van­huk­set voi­si­vat käyt­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä ilma­si­sek­si tai puo­leen hin­taan kes­kel­lä päi­vää, kun bus­sei­hin hyvin mah­tuu. Nyt näi­den pitäi­si odot­taa ruuh­ka-aikaa ja ahtau­tua täy­siin busseihin.

Kun ei tul­lut tak­kia, teh­tiin tuluskukkaro:Lipponen esit­ti, että ilmai­nen jouk­ko­lii­ken­ne aloi­tet­tai­siin alle 16-vuo­tais­ta. Tätä val­tuus­to päät­ti sel­vit­tää. Halua kor­va­ta auto­lii­ken­net­tä­vaih­tui muik­si tavoit­teik­si täs­sä välis­sä, sil­lä alle 16-vuo­tiail­la ei ole ajokorttia.

Miten ihmi­set käyt­täy­tyi­si­vät, jos jouk­ko­lii­ken­ne oli­si ilmais­ta? Sitä on kokeil­tu 200 000 hel­sin­ki­läi­sel­lä, joil­la on tas­kus­saan näyt­tö­lip­pu. Kun he ovat sen osta­neet, mat­kus­ta­mi­nen ei enää mak­sa mitään. Hekin käyt­tä­vät pal­jon autoa, kos­ka pal­ve­lu­ta­sos­ta se on kiin­ni eikä hin­nas­ta. Nii­den 200 000 hel­sin­ki­läi­sen koh­dal­la, joil­la jo nyt on näyt­tö­lip­pu, ilmai­nen jouk­ko­lii­ken­ne ei vai­kut­tai­si lii­ken­ne­käyt­täy­ty­mi­seen lainkaan. 

Val­tuus­to­kes­kus­te­lus­sa sanot­tiin, että vaik­ka kau­pun­ki tukee jouk­ko­lii­ken­net­tä 50 %:lla, on se edel­leen lii­an kal­lis­ta monel­le. Kan­nat­taa pala­ta aloit­teen perus­te­lui­hin eli auto­lii­ken­teen vähen­tä­mi­seen ilmai­sel­la jouk­ko­lii­ken­teel­lä. On var­mas­ti ihmi­siä, joil­la ei ole varaa mak­saa 42 euroa kuus­sa rajoit­ta­mat­to­mas­ta jouk­ko­lii­ken­teen käy­tös­tä, mut­ta onko heil­lä autoa, jol­lai­nen on vain 40 pro­sen­til­la hel­sin­ki­läi­sis­tä kotitalouksista?

Yhdys­val­lois­sa on jos­kus tut­kit­tu ilmai­sen jouk­ko­lii­ken­teen vai­ku­tus­ta hen­ki­lö­au­ton käyt­töön ja pää­dyt­ty sii­hen, että aikaa myö­ten se LISÄÄ hen­ki­lö­au­ton käyt­töä. Logiik­ka kul­kee niin, että ilmai­nen jouk­ko­lii­ken­ne piden­tää mat­ko­ja — se joh­taa esi­mer­kik­si kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen, jos­sa elo­ku­va­teat­te­rit ovat kes­kus­tas­sa sen sijaan, että ne oli­si­vat lähiöis­sä. Kun työ- har­ras­tus- ja kaup­pa­mat­kat pite­ne­vät, joh­taa se ennen pit­kää sii­hen, että myös autoil­la teh­dään pitem­piä mat­ko­ja. En tie­dä, onko tämä yleis­tet­tä­vis­sä Hel­sin­kiin. Meil­lä­hän se “ilmai­nen” jouk­ko­lii­ken­ne on jo 200 000 hel­sin­ki­läi­sel­lä — ja elo­ku­va­teat­te­rit keskustassa.

Jos minul­la oli­si käy­tet­tä­vis­sä 10 mil­joo­naa euroa jouk­ko­lii­ken­teen hyväk­si, en käyt­täi­si sitä sii­hen, että kuu­kai­su­li­pun hin­ta las­ki­si 42 euros­ta 38 euroon, vaan sii­hen, että sil­lä 42 eurol­la sai­si parem­paa pal­ve­lua. Se lisäi­si jouk­ko­lii­ken­teen suo­sio­ta enemmän.

Narul­la ei kui­ten­kaan voi työn­tää. Vaikk­ka jouk­ko­lii­ken­ne oli­si ilmais­ta, auto­lii­ken­ne ei lop­pui­si eikä edes vähe­ni­si olen­nai­ses­ti. Sii­hen tar­vi­taan ruuh­ka­mak­su­ja. Har­mi, että val­tuu­tet­tu Lip­po­nen aset­tui vas­tus­ta­maan tätä tehok­kain­ta toin­ta vähen­tää autoilua. 

16 vastausta artikkeliin “Ilmainen joukkoliikenne?”

  1. Pidän tuo­ta kau­pun­ki­ra­ken­net­ta kos­ke­vaa point­tia­si olen­nai­sim­pa­na. Jos jouk­ko­lii­ken­ne on ilmai­nen vaik­ka­pa Nur­mi­jär­ven rajal­le asti, niin sin­ne sit­ten isoon oma­ko­ti­ta­loon. Kun­nal­lis­tek­niik­kaa on tie­tys­ti raken­net­ta­va lisää. Kan­nus­ti­met urbaa­niin elä­män­muo­toon hajoa­vat, ja epäi­le­mät­tä lopul­ta siel­tä kau­kaa autoil­laan kui­ten­kin töihin.

    Dema­rit (oppo­si­tios­sa olles­saan) kan­nat­ta­vat ilmais­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä, kos­ka se näyt­tää idea­na tasa-arvoi­sel­ta. Vuo­den jouk­ko­lii­ken­ne­lip­pu vie isom­man pro­sen­tin köy­hän kuin varak­kaan tuloista. 

    Tie­tys­ti voi­si olla mah­dol­lis­ta, että suu­rim­mis­sa kau­pun­geis­sa kes­kus­ta-alu­eel­la oli­si ilmai­sia rati­koi­ta tms. En tie­dä voi­ko jouk­ko­lii­ken­net­tä käy­tän­nös­sä jakaa tuol­la tavoin kah­teen luok­kaan, mut­ta mitä jos oli­si auto­jen ruuh­ka­tul­lien luo­ma raja, jon­ka sisä­puo­lel­la toi­mii ilmai­nen rai­de- tai bus­si­lii­ken­ne? Mitä ongel­mia sel­lai­ses­sa rat­kai­sus­sa olisi?

  2. Lip­po­nen perus­te­li aloi­tet­taan puhees­saan myös esim sosi­aa­li­sel­la oikeu­den­mu­kai­suu­del­la; köy­häl­lä yksin­huol­ta­jal­la ei ole varaa mak­saa las­ten­sa mat­ko­ja. Hel­sin­gis­sä on köy­hyyt­tä, ja lap­si­per­he­köy­hyyt­tä eten­kin. Tämän kor­jaa­mi­sek­si on kui­ten­kin var­sin mie­le­tön­tä pis­tää 100M€ mak­sut­to­maan jouk­ko­lii­ken­tee­seen. Mie­luumm­min kan­nat­tai­si lisä­tä har­kin­nan­va­rais­ta toi­meen­tu­lo­tu­kea. Jos tah­too aut­taa vähä­va­rai­sia, ei kan­na­ta käyt­tää hir­ve­ää raha­sum­maa kes­ki­luo­kan tukemiseen.
    100M€ on muu­ten suuun­nil­leen yhden vero%-yksikön tuot­to Hel­sin­gis­sä, eli var­sin mer­kit­tä­vä syum­ma rahaa.
    YTV on laa­ti­nut ilmas­to­stra­te­gian, jos­sa mie­ti­tään todel­li­sia kei­no­ja ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tä­mi­seen. ( http://www.ytv.fi/FIN/seutu_tulevaisuudessa/ilmastonmuutos/ilmastostrategia/ ) Pitää mie­luum­min etsiä rahat tämän ehdo­tus­ten toteuttamiseen.
    Eikä ilmas­to­he­rä­tyk­sen saa­mi­ses­ta ole pal­jon iloa jos ei ole val­mis toi­miin autoi­lun vähentämiseksi.

  3. Miner­va Kroh­nin kom­men­tis­ta voi yleis­tää: köy­hyyt­tä ja huo­no-osai­suut­ta kan­nat­taa tukea suo­ril­la tulon­siir­roil­la, ei ylei­sil­lä kei­noil­la jot­ka luo­vat per­vers­se­jä kan­nus­ti­mia toisaalle.

  4. Mat­ti­kin nyt liit­tyy Nur­mi­jär­ven mol­laa­jien joukkkoon…
    Onhan tääl­lä kiel­tä­mät­tä nii­tä suu­ria oma­ko­ti­ta­lo­ja — mut­ta helk­ka­rin pie­nil­lä ton­teil­la! Asu­mis­ti­heys ja ‑muka­vuus on käy­tän­nös­sä rivitalo-luokkaa.
    Van­ha­na Sta­din kun­di­na viih­dyn Nur­mi­jär­vel­lä Klauk­ka­lan kyläs­sä ihan klif­fas­ti. Ja Sta­diin ja sen ihmei­siin ei ole kuin puo­len tun­nin auto­mat­ka (bus­sil­la tai omal­la) — tule­vai­suu­des­sa ei junal­la sitäkään…

  5. mat­ti:

    Sai­var­te­len; mik­si ihmees­sä köy­hyyt­tä ja huo­no-osai­suut­ta kan­nat­taa tukea?

    Ode osuu ana­lyy­sis­sään oike­aan suun­taan. Jouk­ko­lii­ken­ne mak­saa (abso­luut­ti­ses­ti) varak­kail­le autoi­li­joil­le jo nyt niin vähän, että sitä hal­ven­ta­mal­la sitä (suh­teel­li­ses­ti) ei saa­da mer­kit­tä­vää osaa heis­tä luo­pu­maan autoilustaan.

    Jos pork­ka­na ei kel­paa, pitää käyt­tää kep­piä. Jos halu­taan yksi­tyi­sau­toi­lus­ta vähem­män hou­kut­te­le­vaa jouk­ko­lii­ken­tee­seen näh­den, sii­tä täy­tyy teh­dä kal­liim­paa. Alu­eel­li­ses­ti tämä onnis­tuu tie­tul­leil­la tai ruuh­ka­mak­suil­la, laa­jem­min kiris­tä­mäl­lä suo­raan polt­toai­neen verotusta.

    Auto­jen han­kin­ta­hin­nan verot­ta­mi­nen ei tie­ten­kään toi­mi, vaan joh­taa van­hem­paan ja saas­tut­ta­vam­paan auto­kan­taan ja sii­hen että kun auto on ker­ran han­kit­tu niin sil­lä aje­taan pal­jon. Tie­de­mies­hän täs­tä on pal­jon kirjoitellut.

  6. Köy­hyyt­tä ja huo­no-osai­suut­ta kan­nat­taa tukea suo­ril­la tulon­siir­roil­la”. Vas­tik­kee­ton rahan jaka­mi­nen tosi­aan tukee köy­hyyt­tä ja huo­no-osai­suut­ta ver­rat­tu­na sii­hen, että pie­ni­tu­loi­nen sai­si pitää itse ansait­se­mat rahan­sa. Pie­ni­tu­loi­sil­le suun­na­tut veron­alen­nuk­set oli­si­kin paras tapa aut­taa pie­ni­tu­loi­sia pitä­mään itses­tään ja lähim­mäi­sis­tään huol­ta. Pie­nem­pi poruk­ka tar­vit­si­si sosi­aa­li­tu­kia ja suu­rem­pi jouk­ko tuli­si toi­meen omillaan.

  7. Mik­sei Hel­sin­gin seu­dul­le ole saa­tu kun­nol­lis­ta vyö­hy­ke­jär­jes­tel­mää jouk­ko­lii­ken­teen lip­pu­tu­lo­jen kerää­mi­sek­si? Isos­sa maa­il­mas­sa kai­kis­sa suu­re­mis­sa kau­pun­geis­sa mak­se­taan mat­kan oikean pituu­den mukaan, eikä enem­män sii­tä jos sat­tuu ylit­tä­mään teen­näi­sen kun­ta­ra­jan. Hol­lan­nis­sa vyö­hy­ke­jär­jes­tel­mä kat­taa koko maan (onhan maa mel­kein yhtä urbaa­nia mat­toa) ja yhdel­lä kor­til­la voi kul­kea junis­sa, bus­seis­sa ja rati­kois­sa. Jos mak­saa uudel­la chipcar­dil­la juna­mat­kan­sa, ei tar­vit­se enää mää­rän­pääs­sä mak­saa ratik­ka­mat­kas­ta kau­pun­gin sisäl­lä. Kat­taa­va vyö­hy­ke­jär­jes­tel­mä on paras urbaa­ni ohju­ri joka mak­sat­taa nur­mi­jär­ve­läi­sil­lä juu­ri sen min­kä ovat asun­non hin­nas­sa säästäneet.

  8. Mik­ko on oikeas­sa sii­nä, että vyö­hy­ke­jär­jes­tel­mä oli­si pal­jon parem­pi. Sen tiel­lä on kui­ten­kin kol­me estettä.

    1) Kun Helin­ki siir­tyi yhte­näis­ta­rif­fiin jos­kus kau­an sit­ten — ymmär­tääk­se­ni ennen mitään YTV:n jär­jes­tel­miä — tuli esi­mer­kik­si vuo­saa­re­lai­sil­le saa­vu­te­tuk­si eduk­si se, että he saa­vat mat­kus­taa samal­la hin­nal­la kuin vaik­ka­pa haa­ga­lai­set. Vyö­hy­ke­jär­jes­tel­mäs­sä he oli­vat var­mas­ti kal­liim­mas­sa ryh­mäs­sä, eikä saa­vu­te­tun edun pois otta­mi­nen ole helppoa.

    2) Kun­ta­vyö­hyk­ke­ret peit­tä­vät alleen sen, että hel­sin­ki­läis­ten liput ovat hal­vem­pia — siis että Vuo­saa­res­ta pää­see kes­kus­taan hal­vem­mal­la kuin Tapio­las­ta. Espoon ja Van­taan sisäi­set liput ovat toki saman­hin­tai­sia kuin Hel­sin­gin­kin, mut­ta sisäi­siä mat­ko­ja niis­sä teh­dään suh­tees­sa pal­jon vähemmän.

    3) Kun­ta­vyö­hyk­keet ovat hyvin edul­li­sia hel­sin­ki­läi­sil­le kau­poil­le. Ne eivät estä Espoo­lai­sia tule­mas­ta Kamp­piin — espoo­lai­sil­le jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jil­lä on joka tapauk­ses­sa seu­tu­lip­pu eikä autoi­li­jal­le ole kun­ta­ra­joil­la mer­ki­tys­tä — mut­ta pitä­vät tehok­kaas­ti hel­sin­ki­läi­set pois­sa Espoon kauppakeskuksista.

  9. Vaikk­ka jouk­ko­lii­ken­ne oli­si ilmais­ta, auto­lii­ken­ne ei lop­pui­si eikä edes vähe­ni­si olen­nai­ses­ti. Sii­hen tar­vi­taan ruuhkamaksuja.”

    Onko jouk­ko­lii­ken­teen ilmai­suus sinän­sä “mör­kö” vai eikö sitä kan­nat­tai­si teh­dä osit­tai­se­na? Lähin­nä tar­koi­tan alu­eel­lis­ten run­ko­yh­teyk­sien, käy­tön­nös­sä met­ron ja YTV ‑alu­een junayh­teyk­sien ilmai­suut­ta ja tähän lii­tet­ty­nä ilmai­set pai­koi­tusa­lu­eet. Syöt­tö­lii­ken­ne pysyi­si edel­leen mak­sul­li­se­na, jos­kin sen pal­ve­lu­ta­soa pitäi­si nos­taa nykyi­ses­tä. Toi­saal­ta en pidä myös­kään ruuh­ka­mak­su­ja toi­vot­ta­va­na vaih­toeh­to­na, kos­ka se kar­koit­taa myös kes­kus­tan liik­keil­tä ko. alu­eel­la asu­mat­to­mat asiak­kaat ruuh­ka­mak­su­vyö­hyk­keen ulko­puo­lel­le, joka puo­les­taan edel­leen aiheut­taa kau­pun­ki­ra­ken­teen hajoa­mis­ta. Autoi­lun hait­to­jen vähen­tä­mi­seen tehoik­kain tapa on saa­da auto­kan­ta uudis­tet­tua sel­lai­sek­si, joka mah­dol­li­sim­man vähän aiheut­taa hait­to­ja (esim. sähköautot).

  10. Jos minul­la oli­si käy­tet­tä­vis­sä 10 mil­joo­naa euroa jouk­ko­lii­ken­teen hyväk­si, en käyt­täi­si sitä sii­hen, että kuu­kai­su­li­pun hin­ta las­ki­si 42 euros­ta 38 euroon, vaan sii­hen, että sil­lä 42 eurol­la sai­si parem­paa pal­ve­lua. Se lisäi­si jouk­ko­lii­ken­teen suo­sio­ta enemmän.”

    Edel­li­ses­tä olen har­vi­nai­sen samaa miel­tä. Suo­mi on pul­lol­laan sub­ven­toi­tu­ja ja jopa koko­naan ilmai­sia pal­ve­lui­ta, jot­ka eivät huo­non laa­tun­sa (ja/tai käyt­tö­kel­poi­suu­ten­sa) vuok­si kel­paa juu­ri kenel­le­kään. Ns. ilmai­nen­kaan ei ole kos­kaan ilmai­nen edes pal­ve­lun vas­taa­not­ta­jal­le. Moni ilmai­se­na pidet­ty pal­ve­lu mak­saa saa­vu­tet­tuun hyö­tyyn näh­den vas­taa­not­ta­jal­leen pal­jon aikaa ja vaivaa.

    Yli­pää­tään pidän ilmais­pal­ve­lu­ja epä­oi­keu­den­mu­kai­se­na ja pit­kän pääl­le kes­tä­mät­tö­mä­nä rat­kai­su­na. Mie­les­tä­ni pää­sään­nön tuli­si aina ja kai­kes­sa olla se, että käyt­tä­jä mak­saa. Samal­la myös­kin löy­tyy moti­voi­tu­nut taho, joka val­voo saa­man­sa pal­ve­lun laa­tua. Poik­keuk­se­na edel­li­seen pää­sään­töön jäl­leen tapauk­set, jos­sa mak­su­ky­vyn alen­tu­mi­nen on perus­te sil­le, että joku muu maksaa.

  11. Nimi­merk­ki Tpyy­luo­ma oli kir­joit­ta­nut tän­ne pit­kän kom­men­tin, joka kui­ten­kin juut­tui spam­mi­suo­dat­ti­meen. Yri­tin pelas­taa vies­tin, mut­ta joten­kin tuho­sin sen bit­tien hau­taus­maal­le. Jos vies­ti on tal­lel­la, lähe­tä se uudestaan.

  12. Sini­vih­reäl­le:

    Kyl­lä yhteis­kun­ta voi sub­ven­toi­da jouk­ko­lii­ken­net­tä muis­ta­kin kuin sosi­aa­li­sis­ta syistä:

    1) Kun vaih­taa autos­ta bus­siin, hel­pot­taa ruuh­kaa ja jou­dut­taa mui­den liik­ku­mis­ta. Vaih­dok­ses­ta seu­raa ukois­ta hyö­tyä, joka on ihan legi­tii­mi sub­ven­toin­nin perus­ta. Ei tosin täs­sä tapauk­ses­sa ole. Bus­sil­la aja­mi­ses­ta ei syn­ny ulkois­ta hyö­tyä ver­rat­tu­na koto­na pysy­mi­seen vaan hen­ki­lö­au­tos­ta sybn­tyy ulkois­ta hait­taa. Tämän ulkois­vai­ku­tuk­sen teo­rian mukaan on oikein verot­taa autoi­lua sen sijaan että tuki­si joukkoliikennettä.

    2) Tie­däm­me, että jäl­ki­teol­li­ses­sa yhteis­kun­nas­sa suu­ret kau­pun­git ovat kil­pai­lu­ky­kyi­sem­pia kuin pie­net eri­lais­ten kriit­tis­ten mas­so­jen takia. Tähän kil­pai­lu­ky­kyi­syy­teen ei rii­tä, että ollaan maan­tie­teel­li­ses­ti lähel­lä. On voi­ta­va myös liik­kua. Täs­tä tulee mie­les­tä­ni erään­lai­nen ulkois­vai­ku­tus­pe­rus­te jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­tiol­le. Se tekee kau­pun­gis­ta “suu­rem­man”.

  13. Tjaa, späm­mi­fill­te­ri var­maan tök­kä­si JLF-link­kiin, aihet­ta on siel­lä pot­kit­tu pari­kin ker­taa kattavasti.

    Lyhyes­ti, kom­men­toin että mak­sut­to­muus voi­si olla mah­dol­lis­ta jos jouk­ko­lii­ken­teen menot oli­si­vat pää­oma­val­tai­sia (rai­de), kos­ka inves­toin­nit on jo mak­set­tu verois­ta ja rai­de­lii­ken­tees­sä lisä­kus­tan­nus mat­kus­ta­ja­mää­rän kas­vus­ta on pie­ni. Mut­ta kun meil­lä (ulko­muis­tis­ta) 70% mat­kois­ta teh­dään bus­sil­la (lii­tyn­tä muka­na lukien)…

    Lisäk­si mar­ma­tin, että jouk­ko­lii­ken­neo­suus ei ole mikään itsei­sar­vo, ja mat­ko­jen piden­ty­mi­nen voi olla hyvä­kin asia. Näin sik­si että iso työs­sä­käyn­ti- ja asioin­tia­lue on monin tavoin hyvä asia.

  14. En nyt oikein uskal­tai­si läh­teä kil­pa­sil­le tun­ne­tun kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jän kans­sa ulkois­vai­ku­tuk­sis­ta, mut­ta käsit­tääk­se­ni ulkois­vai­ku­tuk­set ovat alt­tii­ta arvos­tuk­sil­le ja siten ulkois­vai­ku­tus­ten esit­tä­jän omil­le arvoil­le ja painotuksille.

    Oikeas­taa aivan hyvin voi­si perus­tel­la yksi­tyi­sau­toi­lun tuke­mis­ta jul­ki­sen lii­ken­teen kus­tan­nuk­sel­la. Pari esimerkkiä.

    1) Yksi­tyi­sau­to mah­dol­lis­taa ikään­ty­vis­tä suku­lai­sis­ta huo­leh­ti­mi­sen. Van­hus­ten moni­nai­set liik­ku­mis- ja tava­roi­den lii­kut­ta­mis­tar­peet pys­ty­tään tyy­dyt­tä­mään kun suku­lai­sil­la on käy­tet­tä­vi­sään oma auto. Näin mene­tel­len niuk­ko­ja jul­ki­sia pal­ve­lui­ta riit­tää parem­min niil­le, joil­la edel­lä kuva­tun kal­tais­ta suku­lais­a­pua ei ole käytettävissä.

    2) Monil­le hel­sin­ki­läi­sil­le kehä kol­mo­sen ulko­puo­li­nen Suo­mi tun­tuu ole­van vie­ras, ja jol­lain tavoin yhä vie­raam­mak­si ja vai­keam­min tavoi­tet­ta­vak­si muut­tu­va alue. Lisään­ty­vä yksi­tyi­au­toi­lu Hel­sin­gin ja muun Suo­men välil­lä voi­si lisä­tä maan­tun­te­mus­ta, ja sitä kaut­ta lisä­tä posi­tii­vis­ta yhteen­kuu­lu­vai­suu­den tun­net­ta eri aluei­den asuk­kai­den kes­ken. Yhteis­kun­nal­le para­ne­vas­ta yhteis­hen­ges­tä oli­si puo­les­taan pal­jon­kin hyö­tyä, kun ener­gi­aa ei tar­vit­si­si käyt­tää tar­peet­to­maan kisai­luun aluei­den välillä.

  15. Maa­il­ma on sikä­li epä­täy­del­li­nen, että arvos­tus­ky­sy­kyk­sil­le on vie­lä sijaa. Kun vai­kut­taa vain omiin asioi­hin­sa, saa arvost­taa asiat kuten­ha­lu­aa, mut­ta yhtei­sis­sä äätök­sis­sä jou­du­taan käyt­tä­mään yhteis­tä arvot­ta­mis­ta. Sitä kut­su­taan hal­ven­ta­vas­ti politiikaksi. 

    Kum­pi­kaan nois­ta esi­mer­keis­tä autoi­lun puo­les­ta ei oikein sovel­lu Län­si­väy­län aamuruuhkaan.

  16. Kum­pi­kaan nois­ta esi­mer­keis­tä autoi­lun puo­les­ta ei oikein sovel­lu Län­si­väy­län aamuruuhkaan.”

    Niin. Miten sen nyt ottaa. 

    Voi­han olla tosi­aan niin, että Suo­mes­sa on ihmi­siä, jot­ka eivät tar­vit­se yksi­tyi­sau­ton tar­joa­maa liik­ku­vuut­ta. Toi­saal­ta kun vaih­taa bus­sis­ta autoon, on auto­aan mah­dol­lis­ta lai­na­ta autos­ta bus­siin vaih­ta­neel­le tämän sitä tarvitessa.

    Län­si­väy­län aamu­ruuh­ka on ehkä poliit­ti­ses­ti hyväk­syt­ty kus­tan­nus sii­tä, että edel­li­ses­sä vies­tis­sä­ni mai­ni­tut yksi­tyi­sau­toi­luun liit­ty­vät posi­tii­vi­set asiat on mah­dol­lis­ta saavuttaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.