Mitä todella ajattelen asuntopolitiikasta

Anna-Lii­sa Snic­ker kysyi kom­men­tis­saan artik­ke­lii­ni “Lisää iso­ja asun­to­ja”, mikä on oikein asun­to­po­liit­ti­nen kan­ta­ni ja luet­te­li eri kir­jois­sa­ni ollei­ta kan­to­ja. Ilah­dut­ta­vaa, että joku on luke­nut niis­tä niin monia. Kos­ka täs­sä jou­du­taan aivan toi­seen aihee­seen, vas­taan blo­gi­tek­ni­sis­tä syis­tä uudel­la artikkelilla.

Var­maan­kin kan­na­no­tois­ta­ni löy­tyy ris­ti­rii­tai­suuk­sia. Oli­si itse asias­sa huo­les­tut­ta­vaa, jos ei vaih­tai­si kan­taa kei­nois­ta, kun asun­to­po­liit­ti­nen tilan­ne ja eri­tyi­ses­ti raha­mark­ki­nat ovat niin pal­jon muuttuneet.

Onko asu­mi­nen niin sanot­tu meriit­ti­hyö­dy­ke, jon­ka kulut­ta­mis­ta tuli­si tukea yli sen, mitä ihmi­set ovat sii­hen val­miit omaa rahaan­sa pane­maan, kuten ovat vaik­ka­pa ter­vey­den­huol­to tai kou­lu­tus? Pie­ni­tu­loi­sen koh­dal­la se, että hän yli­pään­sä saa kel­vol­li­sen asun­non, on meriit­ti­hyö­dy­ke. Pie­ni­tu­lois­ta kan­nat­taa tukea niin, että rahan käyt­tö sido­taan asu­mi­seen (asu­mis­tu­ki) eikä jae­ta ylei­sa­vus­tuk­se­na, jon­ka voi­si käyt­tää johon­kin muunkin.

Kun koh­tuul­li­nen asu­mis­ta­so on saa­vu­tet­tu, asu­mis­ta­son NOSTAMINEN ei ole meriit­ti­hyö­dy­ke, jota yhteis­kun­nan tuli­si tukea. Itse asias­sa väl­jä asu­mi­nen on kulu­tus­muo­to­na arve­lut­ta­va, kos­ka asun­to­jen läm­mit­tä­mi­nen on ener­gia­val­tais­ta puu­haa. Joka halu­aa asua ylel­li­ses­ti, teh­köön sen omil­la rahoillaan.

Meil­lä ei tue­ta val­tion varoin vuo­kra-asu­mis­ta kuin asu­mis­tuen muo­dos­sa kai­kis­ta pie­ni­tu­loi­sim­pien koh­dal­la. Sen sijaan omis­tusa­su­mis­ta tue­taan anta­mal­la kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus kuin­ka väl­jään asun­toon tahan­sa. Tätä en pidä järkevänä.

Jos omis­tusa­sun­nos­sa kor­ko­me­no on vähen­nys­kel­poi­nen vero­tuk­ses­sa, pitäi­si neut­raa­li­suu­den vuok­si vuo­kras­ta olla vähen­nys­kel­pois­ta olla sen osuu­den, joka ylit­tää asun­non yhtiö­vas­tik­keen, siis se kor­ko pää­omas­ta, joka mak­se­taan vuo­kra­nan­ta­jal­le. Jos asun­toa vas­taan ote­taan lai­naa vii­den pro­sen­tin korol­la, tuos­ta koros­ta val­tio mak­saa lähes puo­li­tois­ta pro­sent­tia. Vuo­kra-asu­mi­seen ei saman­lais­ta val­tion sub­ven­tio­ta sisäl­ly, min­kä takia vuoi­kral­la asu­mi­nen on kes­ki­mää­rin sel­väs­ti kal­liim­paa kuin omas­sa asun­nos­sa asuminen.

Jos kor­ko on vero­tuk­ses­sa vähen­nys­kel­poi­nen, kuten on yri­tyk­sen perus­ta­mi­seen otet­tu lai­na­kin, pitäi­si asun­to­tu­lon olla vero­tet­ta­vaa, kuten on yri­tyk­sen tulo. Tämän epä­koh­dan ymmär­tää, jos kak­si hen­ki­löä asuu täs­mäl­leen saman­lai­sis­sa asun­nois­sa, toi­nen Turus­sa ja toi­nen Tam­pe­reel­la ja he saa­vat yhtäk­kiä työ­pai­kat ris­tiin, Turus­sa asu­van Tam­pe­reel­ta ja päin­vas­toin. Jos he mene­vät asu­maan tois­ten­sa asun­toi­hin, heil­le molem­mil­le mer­ki­tään vero­tet­ta­vaa vuo­kra­tu­loa asun­nos­ta. Asu­mis­ta­pah­tu­ma, joka omas­sa asun­nos­sa oli vero­ton, muut­tuu yhtäk­kiä verol­li­sek­si. Jos­sa­kin on vir­he, ja se on alkutilanteessa.

Jos ollaan sitä miel­tä, että asun­to­tu­loa ei pitäi­si verot­taa, sil­loin ei pitäi­si verot­taa myös­kään sitä vuo­kra­tu­loa, jon­ka vuo­kra­nan­ta­ja saa vuo­kra-asun­nos­taan. Siis jos halu­taan olla neutraaleja.

Kun ei halu­ta olla neut­raa­le­ja, vuo­kral­la asu­mi­nen asu­mis­muo­to­na kato­aa vähi­tel­len. Vuo­kra­suh­teet kan­nat­tai­si aina naa­mioi­da omis­tusa­su­mi­sek­si: sen sijaan että vuo­kraat asun­non, sinun pitäi­si ostaa se vuo­kra­nan­ta­jal­ta täy­del­li­sel­lä osto ja myyn­tiop­tiol­la. Kum­man pyyn­nös­tä tahan­sa asun­to palau­tuu van­hal­la hin­nal­la enti­sel­le omis­ta­jal­le. Asun­non ”osta­ja” sai­si myyn­ti­hin­nan lai­nak­si ja mak­sai­si sii­tä asun­non ”myy­jäl­le” vuo­kran sijas­ta kor­koa, joka yllät­täen onkin vero­tuk­ses­sa vähennyskelpoinen. 

Se, että omaan asun­toon on lei­vot­tu sisäl­le täl­lai­nen vero­tu­ki, joh­taa hyvä­tu­loi­sil­la yli­väl­jään asu­mi­seen, mitä ei pidä suosia.

Itse pois­tai­sin ris­ti­rii­dan niin, että korot oli­si­vat vähen­nys­kel­po­sia mut­ta asun­to­tu­lo vero­tet­ta­vaa. Tämä suo­si­si nuo­ria asun­to­mark­ki­noil­le tulevia.

Jos en halua suo­sia yli­väl­jää asu­mis­ta yli­pään­sä, mik­si haluan iso­ja asun­to­ja Hel­sin­kiin? Ei Hel­sin­gin täyt­tä­mi­nen pel­kil­lä yksiöil­lä sai­si lap­si­per­hei­tä asu­maan yksiöis­sä (eikä oli­si tar­koi­tus­taan). He asui­si­vat vie­lä isom­mis­sa asun­nois­sa jos­sain juma­lan­se­län taka­na kak­si autoa pihas­sa. Kyl­lä asun­to­jen hin­ta­ta­so Hel­sin­gis­sä pitää asu­mis­väl­jyy­den kohtuudessa.

Kysy­jä oli sitä miel­tä, että hei­dän per­heel­leen oli­si kata­stro­fi, jos asun­to­tu­lo tuli­si vero­tet­ta­vak­si. Kata­stro­fi se oli­si heil­le, jos se tuli­si vero­tet­ta­vak­si vain hei­dän koh­dal­laan, mut­ta ei mui­den. Jos se oli­si vero­tet­ta­vaa mui­den­kin koh­dal­la, vero­poh­ja laa­je­ni­si niin mer­kit­tä­väs­ti, että kaik­kia vero­ja voi­si alen­taa roi­mas­ti, eikä hei­dän per­heen­sä tilan­ne toden­nä­köi­ses­ti pal­jon muut­tui­si. Vero­ja ei mak­set­tai­si sen enem­pää. Kun se joh­tai­si loo­gi­sem­paan käyt­täy­ty­mi­seen, lopul­ta lähes kaik­ki voittaisivat. 

Kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus ei hyö­dy­tä lain­kaan asun­non osta­jaa. Pys­tyn tie­tys­ti mak­sa­maan unel­ma-asun­nos­ta­ni enem­män, kun val­tio tukee lai­nan­ot­toa­ni, mut­ta har­mi kyl­lä, sama tuki tulee kil­paos­ta­jil­le­kin. Hin­ta nousee syö­den koko­naan sen edun, jon­ka vero­vä­hen­ny­soi­keus minul­le antaa. Ainoa, joka hyö­tyy, on myyjä. 

Jokai­nen eko­no­mis­ti ymmär­tää sen ris­ti­rii­tai­suu­den, joka sisäl­tyy sii­hen, että toi­saal­ta korot ovat vähen­nys­kel­poi­sia mut­ta asun­to­tu­lo vero­ton­ta. Yksi­kään polii­tik­ko ei täs­tä uskal­la puhua, kos­ka asias­ta saa popu­lis­ti­sia otsi­koi­ta. Minä­pä en ole enää polii­tik­ko. Elä­köön ajatuksenvapaus!

Muu­ten, noi­hin kv. ver­tai­lui­hin ei voi luot­taa. Mones­sa maas­sa ne teh­dään jaka­mal­la koko maan asun­to­pin­ta-ala väki­lu­vul­la. Kuu­los­taa loo­gi­sel­ta, mut­ta sil­loin sii­hen tule­vat kesä­mö­kit ja kak­ko­sa­sun­not mukaan – jopa tyh­jil­lään ole­vat asun­not. Edel­leen meil­lä asun­non pin­ta-ala mita­taan sen sisäl­tä, kun taas monis­sa mais­sa ulko­sei­näs­tä niin, että ulko­sei­nien lisäk­si ker­ros­ta­lois­sa rap­pu­käy­tä­vät tule­vat mukaan. 

Mut­ta tie­tys­ti läm­pi­mis­sä mais­sa asu­taan väl­jem­min. Grön­lan­nis­sa asu­taan mei­tä ahtaam­min, oletan.

PS. Tutus­tu kir­joi­hi­ni täs­tä! Nii­tä voi myös ostaa edul­li­ses­ti sivul­la ole­via ohjei­ta noudattaen.

18 vastausta artikkeliin “Mitä todella ajattelen asuntopolitiikasta”

  1. Muka­vaa lukea vir­kis­tä­vää kri­tiik­kiä asun­to­lai­no­jen kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­des­ta. Kysees­sä on todel­la suu­ri ongel­ma ja hyvä esi­merk­ki sii­tä, miten vai­kea­ta taval­li­sen pul­liai­sen on taju­ta talou­den lai­na­lai­suuk­sia edes aut­ta­vas­ti. Oli­ko se Suvi-Anne Sii­mes, joka suvait­si kos­kea tähän pyhään leh­mään saa­den pääl­len­sä kasan sitä ihte­ään. Ja tai­si Ode­kin jos­kus jou­tua selit­te­le­mään puhei­taan aihee­seen liittyen:).

    Minua kiin­nos­tai­si kuul­la Oden mie­li­pi­de sii­tä, mikä roo­li täl­lä omis­tusa­su­mi­sen sub­ven­toi­mi­sel­la on ylei­sen talou­del­li­sen eriar­vois­tu­mi­sen kan­nal­ta. Itse pel­kään tilan­net­ta, jos­sa kan­sa jakau­tuu nii­hin, jot­ka peri­vät asun­non ja nii­hin jot­ka eivät peri. Ja käsit­tääk­se­ni — aina­kin pk-seu­dul­la — tuloe­ro­jen kas­vaes­sa yhä har­vem­mal­la on mah­dol­li­suus ostaa omis­tusa­sun­to ja sen muka­naan tuo­ma talou­del­li­nen hyvä (jon­ka hedel­mät nap­sii käsit­tääk­se­ni suu­rek­si osak­si seu­raa­va sukupolvi).

    Toi­nen itseä­ni askar­rut­ta­nut seik­ka on asu­mis­ku­lu­jen vai­ku­tus työn­teon mää­rään ja ylei­seen hen­ki­seen hyvin­voin­tiin Suo­mes­sa. Ame­ri­kas­sa on pak­ko teh­dä rutos­ti duu­nia jot­ta sai­si jäl­ki­kas­vul­leen kun­non kou­lu­tuk­sen ja per­heel­le ter­vey­den­huol­lon. Suo­mes­sa ras­kas työn­te­ko on käsit­tääk­se­ni yhä suu­rem­mas­sa mää­rin pakol­li­nen, ettei jät­täi­si omia jäl­ke­läi­si­ään mui­hin näh­den suh­teet­to­man huo­noon ase­maan (=vail­le kun­non perin­töä). On perä­ti kan­sal­li­nen tra­ge­dia, että nime­no­maan nuor­ten las­ten isät (osta­neet juu­ri ison asun­non jäl­ki­kas­vun tul­tua) jou­tu­vat lyhen­nyk­set mak­saak­seen raa­ta­maan yli­töi­tä kuin hul­lut. Tämä on ongel­mal­lis­ta jo tasa-arvo­syis­tä­kin eikä pidä vähek­syä isien ja las­ten suh­teen heik­ke­ne­mi­sen seu­rauk­sia. Miten näet tämän ongelman?

    Kan­san­ta­lous ei todel­la­kaan ole bra­vuu­ri­ni, mut­ta väsä­sin jon­kin aika sit­ten oman kokei­lu­mal­lin em. ongel­mien lie­vit­tä­mi­sek­si. Lyhyes­ti sanot­tu­na sii­nä lope­te­taan siir­ty­mä­ajan kulues­sa kaik­ki kor­ko­vä­hen­nyk­set ja siir­ry­tään verot­ta­maan omis­tusa­su­mis­ta vuo­sit­tain 1% asun­non arvos­ta. Täs­tä saa­dut varat kor­va­mer­ki­tään koh­tuu­hin­tais­ten vuo­kra-asun­to­jen raken­ta­mi­seen siel­lä, mis­sä niil­le on eni­ten tar­vet­ta. Kiin­nos­tu­neet voi­vat tse­ka­ta mal­lin blo­gis­ta­ni: http://thexder82.livejournal.com/6600.html

  2. Olen näh­nyt viit­tauk­sia tut­ki­muk­siin, jois­sa on todet­tu, että omis­tusa­sun­nos­sa asu­vat esi­mer­kik­si tuot­ta­vat vähem­män jätet­tä hen­keä koh­den kuin vuo­kral­la asu­vat. Uskon, että on syi­tä olet­taa, että omis­tusa­su­mi­seen liit­tyy sel­lai­sia hyö­dyl­li­siä sivu­vai­ku­tuk­sia, että sitä ihan oikeas­ti kan­nat­taa tukea vuo­kral­la-asu­mi­sen sijaan.

    Ihmi­nen, jol­la on kiin­teä­luon­tois­ta omai­suut­ta (asun­to-osa­ke ei tark­kaa­not­taen ole kiin­te­ää omai­suut­ta, mut­ta tämä ei ole argu­men­tis­sa olen­nais­ta) on sitou­tu­neem­pi yhtei­sön­sä hyvin­voin­tiin ja pitää mie­luum­min huo­len lähiym­pä­ris­tös­tään. Hänel­lä on pal­jon suu­rem­mat insen­tii­vit huo­leh­tia esi­mer­kik­si piho­jen ja kul­ku­väy­lien siis­tey­des­tä. Kai­kel­la täl­lä on arvoa pait­si naa­pu­reil­le, myös veron­mak­sa­jil­le yleensä. 

    Nyt (tuet­tu) vuo­kra-asu­mi­nen on, aina­kin jos neliö­hin­toi­hin tui­jo­te­taan, sel­väs­ti omis­tusa­su­mis­ta hal­vem­paa, aina­kin Hel­sin­gis­sä. Meil­lä on VVO:n vuo­kra-asun­to, jos­sa neliö­vuo­kra on hie­man alle 11€. Neliö­hin­nat täl­lä alu­eel­la vas­taa­va­ni­käi­sis­sä asun­nois­sa ovat sii­nä 2800€. Nopeas­ti las­kien tämä tar­koit­taa, että asun­non pää­oman tuot­to on hui­mat 4.7 pro­sent­tia. Ja täs­sä ei edes ote­ta huo­mioon huol­to­kus­tan­nuk­sia (vas­tik­kei­ta), jos ne ote­taan huo­mioon, niin tuot­to lie­nee kol­men pro­sen­tin luok­kaa, siis sel­väs­ti vähe­män kuin asun­to­lai­nan kor­ko, vaik­ka ottai­si huo­mioon vero­vä­hen­nyk­sen. Ottaen huo­mioon, että täl­lai­seen asun­toon saa sit­ten vie­lä vähä­tu­loi­sem­pi asu­mis­tuen, niin mie­les­tä­ni tilan­ne on, jos jotain, vinou­tu­nut vuo­kra-asu­mi­sen suuntaan.

    Kom­ment­ti­ni point­ti on suun­nil­leen tämä: Vuo­kra-asu­mi­sen teke­mi­nen neut­raa­lik­si ei vält­tä­mät­tä tar­koi­ta Suo­men nyky­ti­lan­tees­sa sitä, että vuo­kra-asu­mi­nen suh­tees­sa hal­pe­ni­si. Päin­vas­toin. Ja pel­kään, että vuo­kra-asu­mi­sen hal­pe­ne­mi­nen enti­ses­tään joh­tai­si lisäk­si muun­lai­siin sosi­aa­li­siín kustannuksiin.

  3. Mie­les­tä­ni yhteis­kun­ta voi­si har­ki­ta peri­aa­te­pää­tös­tä, että ihmis­ten asu­mis­ta ei pää­sään­töi­ses­ti tue­ta. Poik­keuk­se­na edel­li­seen pää­sään­töön oli­si lähin­nä pit­kä­kes­toi­nen tulon­hank­ki­mis­ky­vyn ale­ne­mi­nen. Näin saa­ta­va veron­alen­nus­va­ra voi­tai­siin ohja­ta työn vero­tuk­sen alen­ta­mi­seen, jol­loin ihmis­ten mah­dol­li­suus oman asun­non hank­ki­mi­seen sitä kaut­ta paranee.

    Vero­vä­hen­ny­soi­keu­den pois­tues­sa pääs­tään eroon yhdes­tä jär­jes­tel­män aiheut­ta­mas­ta epä­koh­das­ta. Ennak­ko­val­mis­tau­tu­mi­nen (-sääs­tä­mi­nen) on mie­les­tä­ni menet­tä­nyt sen mer­ki­tyk­sen, mikä sil­lä tuli­si olla asun­to­kaup­paa teh­täes­sä. Vero­vä­hen­ny­soi­keu­den pois­tues­sa ennal­ta sääs­te­tyn rahan arvo suh­tees­sa lai­nat­tuun rahaan kasvaa.

  4. Tie­de­mies loi­he lausumaan:
    “Olen näh­nyt viit­tauk­sia tut­ki­muk­siin, jois­sa on todet­tu, että omis­tusa­sun­nos­sa asu­vat esi­mer­kik­si tuot­ta­vat vähem­män jätet­tä hen­keä koh­den kuin vuo­kral­la asu­vat. Uskon, että on syi­tä olet­taa, että omis­tusa­su­mi­seen liit­tyy sel­lai­sia hyö­dyl­li­siä sivu­vai­ku­tuk­sia, että sitä ihan oikeas­ti kan­nat­taa tukea vuo­kral­la-asu­mi­sen sijaan.”

    Pitäi­si vie­lä päät­tää, liit­tyy­kö tuo omi­nai­suus ihmi­siin vai asun­toon. Siis jos vuo­kral­la asu­vat ostai­si­vat sen asun­ton­sa, alkai­si­vat­ko he tuot­taa vähem­män jätteitä.

    Minus­ta­ki­aan ei ole mitään syy­tä aktii­vi­ses­ti tukea vuo­kral­la-asu­mis­ta, vaik­ka jot­kut pitä­vät sitä ideo­lo­gi­ses­ti oikeam­pa­na tapa­na asua. Kun omis­taa asun­non itse, vas­tuu­ky­sy­myk­set asun­non kun­nos­sa pitä­mi­ses­tä ovat paremms­sa kun­nos­sa. Mut­ta ei tähän tar­vi­ta yhteis­kun­nan puut­tu­mis­ta. Jos vuo­kral­la-asu­vat aiheut­ta­vat enem­män kulu­ja kiin­teis­töl­le, se tulee tämän asu­mis­muo­don maksettavaksi.

    Tie­de­mie­hen kan­nat­tai­si muut­taa pois siel­tä VVO:n asun­nos­ta, JOS hän todel­la voi­si ostaa saman asun­non 2800 euroa neliöl­tä. (Ei tosin enää voi) Ei yhteis­kun­ta tue miten­kään VVO:n vuo­kria pait­si, että VVO on saa­nut Hel­sin­gil­tä ton­tin 20 % edullisemmin.

    Olet­ta­kaam­me, että lai­naa saa (ilman vel­vol­li­suut­ta lyhen­tää sitä) vii­den pro­sen­tin korol­la, jos­ta mak­set­ta­vak­si jää vero­vä­hen­nyk­sen jäl­keen 3,55% . Ole­te­taan inflaa­tiok­si 2 %. Reaa­li­kor­koa Tie­de­mies mak­sai­si 1,55% eli 43,4 euroa vuo­des­sa eli noin 3,5 euroa/m2/kk. Tilil­tä rahaa meni­si vähän enem­män, mut­ta vas­taa­vas­ti lai­nan reaa­liar­vo koko ajan pienenisi. 

    Pääl­le tuli­si yhtiö­vas­ti­ke. Se on vuo­kra­ton­til­la kyl­lä kor­kea, voi olla jopa 4 euroa/kk, mut­ta ei mis­sään tapauk­ses­sa 7 €/kk.

    VVO pär­jää Tie­de­mie­hen mak­sa­mal­la vuo­kral­la niin hyvin, että saa mak­se­tuk­si sekä lai­nan korot että lyhen­nyk­set niin, että 40 vuo­den kulut­tua talo on velaton.

    Tämä sil­lä varauk­sel­la, että VVO:n talo on rahoi­tet­tu ara­va-lai­nal­la. Jos se on ns. kor­ko­tu­ki­ta­lo, sii­nä voi jokin vähäi­nen sub­ven­tio olla — tai oikeas­taan takuu kor­ko­juen nousua vastaan.

  5. Tie­de­mies:
    Olen kans­sa­si tiet­tyyn pis­tee­seen samaa miel­tä, vaik­ka luu­len­kin, että nois­sa kor­re­laa­tiois­sa omis­tusa­su­mi­sen ja ros­kaa­mi­sen kes­ken ei vält­tä­mät­tä ole pal­jon miel­tä. Olet­tai­sin, että omis­tusa­su­jik­si vali­koi­tuu jo sel­lai­sia, jot­ka ros­kaa­vat vähem­män jo ennen muut­toa jne. Mut­ta toki asu­mis­muo­dol­la­kin lie­nee mai­nit­se­mis­ta­si syis­tä mer­ki­tys­tä asen­tei­den muuttajana.

    Itse­kin olen peri­aat­tees­sa sitä miel­tä, että omis­tusa­su­mi­nen oli­si täy­del­li­ses­sä yhteis­kun­nas­sa vuo­kraa­mis­ta tavoi­tel­ta­vam­paa. Jo sii­tä­kin syys­tä, että se luo tiet­tyä tur­val­li­suu­den tun­net­ta, mikä taa­sen luo onnel­li­suut­ta. Mut­ta nykyi­sil­lä jär­jes­tel­mil­lä tämän hin­ta on se, että tuon hyö­dyk­keen hin­ta nousee suu­ren kan­san­osan ulottumattomiin.

    Mal­lis­sa­ni ehdo­tan 1% vuo­sit­tais­ta veroa omis­tusa­su­mi­sen arvos­ta. Luul­lak­se­ni tämä tekee omis­tusa­su­mi­ses­ta sekä:
    a) Pit­käl­lä täh­täi­mel­lä entis­tä talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­ma­ton­ta ver­rat­tu­na vuo­kral­la asumiseen.
    b) Mah­dol­lis­ta yhä useam­mal­le ihmiselle.

    A‑kohta juon­tuu sii­tä, että ole­tan suu­ren osan asun­non arvos­ta tule­van sii­tä, että sen voi jät­tää perin­nök­si lap­sil­leen. Tuo 1% vero oli­si de fac­to perin­tö­ve­ron koro­tus ja peril­li­set oli­si­vat mal­lin häviä­jiä. Itse asu­jil­le asu­mi­nen tuli­si hal­vem­mak­si, sil­lä tuo sum­ma kapi­ta­li­soi­tui­si var­mas­ti asun­non arvoon. Voit kuvi­tel­la mal­lin toi­mi­mis­ta ajat­te­le­mal­la mitä tapah­tui­si asun­to­jen hin­noil­le mikä­li perin­tö­ve­rok­si asun­to­jen osal­ta tuli­si 100%. Täs­sä ei tie­ten­kään tuli­si 100%, mut­ta käy­tän­nös­sä rut­kas­ti nykyis­tä suu­rem­pi vero ver­rat­tu­na siis nyky­ti­lan­tee­seen (asun­non arvon las­ku + 1% vuo­sit­tai­nen vero tääl­tä ikuisuuteen).

    B‑kohta taa­sen selit­tyy sil­lä, että tuo 1% vuo­sit­tai­nen vero ei lie­ne ongel­ma juu­ri kenel­le­kään, kun taas lai­no­jen lyhen­nyk­set ovat. 20 vuo­den mak­sua­jal­la omis­tusa­su­ja mak­saa käsit­tääk­sen vuo­sit­tain 10% asun­non arvos­ta lyhen­nyk­si­nä. Asun­to­jen arvo­jen pie­nen­tyes­sä tuo sum­ma pie­ne­ni­si oleellisesti.

    Sini­vih­reä:
    Peri­aat­tees­sa samaa miel­tä. Asu­mi­sen suu­ri hin­ta Suo­mes­sa on todel­li­nen ongel­ma ja asu­mis­tu­ki näh­däk­se­ni haas­ta­vin seik­ka mm. perus­tu­lon kan­nal­ta sen syö­des­sä insen­tii­ve­jä aika ran­kal­la tavalla.

    Mal­lis­sa­ni oli­si tavoit­tee­na se, ettei kenel­le­kään enää tar­vit­si­si mak­saa asu­mis­tu­kea. Tämä toteu­tui­si niin, että val­tio­val­ta de fac­to dump­pai­si asu­mi­sen hin­taa pis­tä­mäl­lä em. 1% tuo­ton joka vuo­si hal­po­jen vuo­kra-asun­to­jen rakentamiseen/ nii­den vuo­krien laskemiseen/jonkin ajan kulut­tua myös näi­den asun­to­jen muut­ta­mi­seen omis­tusa­sun­noik­si. Näin asu­mi­nen hal­pe­ni­si oleel­li­ses­ti. Jär­jes­tel­mä mah­dol­lis­tai­si — käsit­tääk­se­ni aina­kin teo­rias­sa — perus­tu­lon tehok­kaan käyttöönoton.

  6. Puhu­taan vuo­si­ta­sol­la. Tyy­pil­li­set neliö­vas­tik­keet vuo­kra­ton­til­la ole­vis­ta asun­nois­ta ovat suu­ruus­luo­kas­sa 40€/m². Jos neliö­hin­ta kuvi­tel­laan ole­van 2800€/m² ja reaa­li­kor­ko todel­la käyt­tä­mä­si 1.5%, niin tuo tekee kyl­lä minun las­ki­me­ni mukaan 82€/m².

    OK. Reaa­li­kor­ko 1.5%? Entäs jos minul­la on asun­non hin­nas­ta osa sääs­tös­sä, täs­sä tapauk­ses­sa esi­mer­kik­si 800€/m². Lai­naa sai­sin 1.5% korol­la toki tuon 2000€, mut­ta pää­oman hin­ta omal­le rahal­le­ni ei ole­kaan tuo, vaan pikem­min­kin 4–5%, eli 32–40€.

    Täl­löin kus­tan­nus onkin 120€ neliö! Vuo­kran alle jää tämä­kin, VVO pär­jää Tie­de­mie­hen mak­sa­mal­la vuo­kral­la niin hyvin, että saa mak­se­tuk­si sekä lai­nan korot että mut­ta kum­min­kin. Kun oman pää­oman reaa­li­nen hin­ta on jos­sain 7% huja­koil­la, muut­tuu omis­ta­mi­nen kannattamattomaksi.

    Suo­mek­si: sii­nä koh­taa ote­taan lisää vel­kaa ja muu­te­taan isompaan.

  7. Jos sinul­la on oikeas­ti omaa sääs­tet­tyä pää­omaa, voit las­kea sil­le min­kä koron haluat. Jos sinul­la on var­ma reaa­li­tuo­tol­taan 7 % anta­ma sijoi­tus­koh­de, oli­sin toki kiin­nos­tu­nut vinkistä.

    Jutun idea on se, että sitä omis­tusa­sun­toa vas­taan saat pan­kis­ta hal­paa rahaa, jota vuo­kral­la asues­sa­si et saa . Jos sinul­le aidos­ti oma pää­oma on hin­nal­taan 7%/vuosi (reaa­li­ses­ti!) älä mak­sa sitä asun­to­lai­naa pois. Ei sitä tar­vit­se mak­saa pois ollen­kaan. Ota asun­to­lai­naa, vaik­ka et tarvitsisi.

    Sel­vyy­den vuok­si sanot­ta­koon, että minul­la ei olle sent­tiä­kään asun­to­lai­naa. Haluan vain kuva­ta sitä, miten ne voi­vat toi­mia, jot­ka minua (ja sinua) parem­min kes­kit­ty­vät las­ke­maan talouttaan.

  8. Kii­tos hyväs­tä ja paneu­tu­vas­ta vas­tauk­ses­ta! Luin 2000-luvun alus­sa kaik­ki kir­ja­si etsies­sä­ni äänes­tet­tä­vää polii­tik­koa (en ker­ro mihin tulok­seen pää­dyin). Uusim­man­kin kir­ja­si aion lukea, mut­ta se on kir­jas­tos­ta aina lainassa.

    Sii­nä olem­me samaa miel­tä (täs­tä var­maan kaik­ki suo­ma­lai­set ovat samaa miel­tä), että vuo­kral­la asu­mi­sen pitäi­si olla mah­dol­li­suus aivan sii­nä mis­sä asun­non omis­ta­mi­sen­kin. 1900-luvun alku­puo­lis­kon Hel­sin­gis­tä ker­to­via romaa­ne­ja lukies­sa­ni jään aina häm­mäs­te­le­mään sitä, että romaa­ni­hen­ki­löt käy­vät kat­so­mas­sa asun­toa toi­sen­sa perään etsies­sään itsel­leen vuo­kra-asun­toa, ja valit­se­vat run­saas­ta tar­jon­nas­ta parhaan. 

    Asun­no­no­mis­ta­jan kor­ko­vä­hen­nyk­sen muo­dos­sa saa­ma raha oli­si nopeas­ti mak­set­tu takai­sin “asuntotulo“verossa. Sen jäl­keen “asuntotulo“vero oli­si enää pelk­kä veron­ko­ro­tus. Mikä­li “asun­to­tu­los­ta” verot­ta­mis­ta perus­tel­laan kor­ko­vä­hen­nyk­sel­lä, niin mie­luum­min muu­tet­ta­koon kor­ko­vä­hen­nys val­tion anta­mak­si lai­nak­si, joka mak­se­taan takai­sin kun asun­to­lai­na on maksettu.

    Jos muu vero­tus “asuntotulo“veron myö­tä todel­la lie­ve­ni­si niin että koko­nais­ve­ro­taak­ka ei kas­vai­si, asial­la ei tie­ten­kään enää ole mer­ki­tys­tä. Jos “asuntotulo“vero oli­si sama kuin vuo­kra­tu­lo­ve­ro – jol­la sitä siis perus­tel­laan – 80 neliön omas­ta asun­nos­ta mak­set­tai­siin “tulo“veroa 140 e/kk!

    Ver­taat asun­to­tu­loa vuo­kra­tu­loon ja yri­tyk­sen tuloon, jot­ka ovat vero­na­lais­ta tuloa. Niis­sä kui­ten­kin omis­ta­ja saa aivan oikea­ta rahaa (tai nume­roi­ta pankkitilille).

    Oli­si kau­his­ta­vaa, jos ruvet­tai­siin verot­ta­maan kuvit­teel­li­sis­ta “tulois­ta”. Sil­loin yli­tet­täi­siin raja, jon­ka jäl­keen voi­tai­siin ros­vo­ta ihan mitä tahan­sa ja nimit­tää sitä verok­si. Hen­git­täes­sä­kin ihmi­set vetä­vät keuh­koi­hin­sa val­tion ilmaa aivan ilmaiseksi.

    Muu­tet­ta­koon “asuntotulo“vero nimel­li­ses­ti edes omai­suus­ve­rok­si! Sil­loin aina­kin psy­ko­lo­gi­ses­ti oli­si hel­pom­paa: mak­sai­si jos­ta­kin min­kä todel­la omistaa.

    Tämän sanot­tua­ni tun­nen tar­vet­ta lisä­tä, että mak­san nykyi­siä vero­ja mie­lel­lä­ni. Huo­les­tun kai­kis­ta veron­alen­nus­hank­keis­ta, kos­ka ne tie­tä­vät hyvin­voin­ti­val­tion alas­ajoa. Tar­vit­sen hyvin­voin­ti­val­tio­ta – pys­tyn itse hank­ki­maan elä­mi­seen ja asu­mi­seen tar­vit­ta­vat rahat, mut­ta jäl­ke­läis­ten kou­lu­tus­ta ja ter­vey­den­huol­toa ja muu­ta sen tapais­ta minul­la ei oli­si mitään mah­dol­li­suuk­sia kye­tä itse maksamaan.

  9. Asun­to­tu­lon vero oli­si var­maan­kin luon­teel­taan omai­suus­ve­ro. Sehän mak­se­taan kyl­lä las­ken­nal­li­ses­ta asun­to­tu­los­ta, mut­ta vero­te­taan pää­oma­tu­lo­na. Kun las­ken­nal­li­nen tulo mää­räy­tyi­si pää­oman arvon mukaan ja oli­si sii­tä noin kol­me pro­sent­tia, vero täs­tä oli­si 29% tuos­ta las­ken­nal­li­ses­ta tulos­ta eli vajaa pro­sent­ti omai­suu­den arvos­ta — siis samaa luok­kaa kuin on nyt kor­ko­jen verovähennysoikeus. 

    Kiin­teis­tö­ve­ro ajaa saman asian. Anglo­sak­si­sis­sa mais­sa kiin­teis­tö­ve­ron osuus kai­kis­ta verois­ta on huo­mat­ta­va, ja sen ansios­ta tulo­ve­rot ovat vas­taa­vas­ti pie­nem­mät. Vero­ja ei kerät­täi­si sen enem­pää kuin nyt­kään, joten kysy­jän talou­del­li­nen ase­ma ei niin tavat­to­man pal­jon muuttuisi.

    Odot­taes­sa­si sitä kir­jaa­ni kir­jas­tos­ta (jonos­sa pää­kau­pu­ni­seu­dul­la nyt 97 varaus­ta) voit käy­dä luke­mas­sa sen esi­pu­heen koh­das­ta jul­kai­sut. Link­ki sivul­le löy­tyy alku­pe­räi­sen kir­joi­tuk­sen lopusta.

  10. Vie­lä yksi kom­ment­ti: Olet aivan oikeas­sa: oman pää­oman reaa­li­tuo­ton olles­sa kar­van­kin ver­ran yli sen, mitä asun­to­lai­nas­ta mak­saa, kan­nat­taa asun­to­lai­na hank­kia eikä kos­kaan mak­saa takai­sin. Tämä on tut­tua USA:ssa, mis­sä ihmi­sil­lä on ollut tapa­na ottaa kulu­tus­luot­toa käyt­täen asun­to­aan vakuu­te­na, eten­kin lähi­vuo­si­na. Täl­lä on ollut sit­ten ne tun­ne­tut vaikutukset.

    Oman pää­oman kor­vaa­mi­nen vie­raal­la pää­omal­la on tut­tu kei­no yri­tys­maa­il­mas­ta oman pää­oman tuo­ton lisää­mi­seen. Se tosin lisää myös ris­ke­jä, ja luu­li­sin, että juu­ri kyky ja halu ottaa ris­ke­jä on se, mikä lopul­ta ratkaisee. 

    Minus­ta Suo­mes­sa­kin voi­si olla hyvä idea kerä­tä enem­män tulo­ja kiin­teis­tö­ve­ron avul­la. Kiin­teis­tö­ve­ro on sii­tä hyvä vero, että sii­nä vero­poh­ja ei luis­ta alta pois. Dynaa­mi­sia vai­ku­tuk­sia voi tosin olla, en tun­ne sen teo­ri­aa ja käy­tän­töä kovin hyvin.

  11. Jos minä nyt oikein ymmär­sin, niin vuo­kra-asu­mi­nen on “aina” kal­liim­paa kuin omis­tusa­su­mi­nen, mut­ta ei kor­ko­jen vähen­ny­soi­keu­den vuok­si (kos­ka vuo­kra­nan­ta­ja­han saa saman vero­sub­ven­tion!) vaan sik­si, että asun­non hin­ta nousee? 

    Kos­ka ihmi­set asu­vat muu­ten lii­an väl­jäs­ti täs­tä asun­non hin­nan nousus­ta pitäi­si siis mak­saa jotain veroa vuo­sit­tain? Mak­sai­si­ko val­tio sit­ten veron­pa­lau­tuk­sia jos asun­to­jen hin­nat kään­ty­vät laskuun?

  12. Toi­sin kuin Kunt­sa sanoo, vuo­kra­nan­ta­ja EI SAA samaa vero­sub­ven­tio­ta, vaik­ka hän saa­kin vähen­tää lai­nat korot, sil­lä vuo­kra on hänel­le vas­taa­vas­ti vero­tet­ta­vaa tuloa.

    Seu­raa­vas­ta las­kel­mas­ta on yksin­ker­tais­ta­mi­sen vuok­si pois­tet­tu yhtiövastike.

    Aja­tel­laan, että olet hank­ki­mas­sa pojal­le­si asun­toa, joko niin, että a) takaat poan asun­to­lai­nan tai niin, että b) ostat asun­non itsel­le­si, otat sitä vas­taan lai­naa ja poi­ka mak­saa lai­nan korot sinul­le vuo­kra­na. Olkoot korot 100 euroa/kk

    a) Poi­ka­si mak­saa tuon 100 euroa pan­kil­le, yhteis­kun­ta tulee vas­taan 29 euru­rol­la ja per­hee­si kor­ko­me­not ovat 71 euroa.

    Vaih­toeh­dos­sa b) Poi­ka­si mak­saa sinul­le 100 euroa, joka on sinul­le vero­tet­ta­vaa pää­oma­tu­loa. Sinä mak­sat pan­kil­le 100 euroa, joka on sinul­le vero­tuk­ses­sa vähen­net­tä­vää pää­oma­me­noa. Et siis jou­du mak­sa­maan poi­ka­si vuo­kras­ta pää­oma­tu­lon veroa — kos­ka vuo­kra ei tuo­ta sinul­le voit­toa — mut­ta et saa myös­kään mitään tukea val­tiol­ta. Vaih­toeh­to a) on siis sel­väs­ti kannattavampi.

  13. Huoh.

    c) Poi­ka ostaa asun­non viik­ko­ra­hois­taan sääs­te­tyil­lä rahoil­la. Hän halu­aa kui­ten­kin vähän vipua lopuil­le sijoi­tuk­sil­leen ja lai­naa pan­kis­ta rahaa asun­to vakuu­te­na ja ostaa lai­na­ra­hoil­la lisää osak­kei­ta. Onko lai­nan koron vero­vä­hen­ny­soi­keus nyt eri­lai­nen “vero­sub­ven­tio” kuin tapauk­ses­sa a) vai b)?

  14. d) Ostan pojal­le asun­non tas­kun­poh­jal­ta ker­ty­neil­lä koli­koil­la. Vipu kuten edel­lä. Poi­ka mak­saa suun­ni­leen vas­tik­keen suu­ruis­ta vuo­kraa (tai itse asias­sa kyl­lä juu­ri sel­lais­ta vuo­kraa, että asu­mis­tu­ki on tapis­sa). Vero­vä­hen­nyk­set kuten edel­lä. Sub­ven­tion ero tapauk­siin a) ja b)?

    Itse asias­sa

    e) Poi­ka ostaa sääs­ty­neil­lä rahoil­laan sijoi­tus­käm­pän riit­tä­vän kau­kaa ja muut­taa HOA­Sil­le. Kämp­pää ostet­taes­sa vipua 80 %, vas­tik­keen ja kor­ko­jen jäl­keen asun­nos­ta saa­ta­vat vero­tet­ta­vat tulot eivät vai­ku­ta tukiin mut­ta kyl­lä niil­lä HOA­Sin vuo­krat mak­saa. Sub­ven­tion ero tapauk­seen d)?

  15. Ymmär­tääk­se­ni osa­ke­si­joi­tus­ta var­ten otet­tu lai­na on vero­tuk­ses­sa vähen­nys­kel­poi­nen, kuten pitää olla­kin, kos­ka osa­ke­kei­not­te­lus­ta saa­dut tulot­kin ovat — teo­rias­sa — verotettavaa.

    Sen sijaan poi­ka voi ostaa asun­non sääs­töil­lään ja ostaa asun­to­lai­nal­la pur­je­ve­neen ja saa­da sii­hen näin vero­vä­hen­ny­soi­keu­den. Se on tuh­maa ja kai jopa lai­ton­ta, mut­ta näyt­tö on mah­do­ton hank­kia. Ylei­sem­pää lie­nee kui­ten­kin se,että lai­na ote­taan alun­pe­rin asun­toa var­ten, mut­ta sitä ei lyhen­ne­tä vaik­ka pys­tyt­täi­siin ja oste­taan sen sijaan purjevene. 

    Kun ihmi­set oppi­vat, ettei asun­to­lai­naa pidä lyhen­tää lain­kaan, tämä tuki, joka jos­kus 1960-luvul­la oli vie­lä perus­tel­tu, muut­tuu val­tiol­le ja muil­le veron­mak­sa­jil­le koh­tuut­to­man kal­liik­si. Sii­nä vai­hees­sa kun jokai­sel­la asun­non omis­taj­lal­la — vaik­ka asun­to oli­si perit­ty — on vähen­nys­kel­pois­ta kulu­tus­luot­toa 80 % asun­non arvos­ta, var­maan­kin kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keut­ta ale­taan sää­del­lä edes ajallisesti.

  16. Niin. Liki pitäen kai­kis­sa asiois­sa vält­tyy vuo­kraa­mi­seen sisäl­ty­vil­tä veroil­ta, jos tava­ran ostaa omakseen. 

    Kun vuo­kraa kesä­mök­kiä tai autoa, vuo­kra­nan­ta­ja mak­saa vuo­kra­tu­los­ta veroa, jon­ka vii­me kädes­sä siis mak­saa vuokraaja. 

    Samoin se mak­saa vähem­män veroa ruo­as­taan, joka lait­taa itse ruo­kan­sa koto­na, ver­rat­tu­na sii­hen, joka syö ravin­to­las­sa. Samoin on asun­non remon­toin­nin lai­ta, kun teet­tää työn remont­ti­reis­kal­la, mak­saa sii­nä ohes­sa val­tiol­le ja kun­nal­le vero­ja reis­kan pal­kois­ta tai remp­pa­fir­man voi­tois­ta palk­ko­jen lisäksi. 

    Lop­pu­tu­le­ma­na pää­dy­tään sii­hen, että kaik­ki omis­ta­mi­nen ja itse teke­mi­nen on “veron­kier­toa”, joten auton, kesä­mö­kin, veneen, moot­to­ri­pyö­rän, juh­la­pu­vun ym. omis­ta­jaa pitäi­si verot­taa sil­lä mää­räl­lä, mitä mak­sai­si veroa vuo­krauk­sen voit­to­jen kaut­ta, jos vuo­krai­si noi­ta samo­ja asioi­ta. Kotiin ostet­ta­viin elin­tar­vik­kei­siin pitäi­si sisäl­lyt­tää enem­män veroa kuin ravin­to­lan elin­tar­vik­kei­siin, niin pal­jon että ruo­an lait­ta­mi­nen koto­na pitäi­si sisäl­lään veroa saman ver­ran kuin sen syö­mi­nen ravin­to­las­sa. Samoin remont­ti­tar­vik­kei­siin tuli­si sisäl­lyt­tää enem­män veroa, jos osta­ja on yksi­tyis­hen­ki­lö, kos­ka hän vält­tyy mak­sa­mas­ta vero­ja, joi­ta remon­tin teet­tä­mi­ses­sä maksaisi. 

    Haloo Soi­ni­vaa­ra. Jär­ki käteen.

  17. Pie­ni­tu­lois­ta kan­nat­taa tukea niin, että rahan käyt­tö sido­taan asu­mi­seen (asu­mis­tu­ki) eikä jae­ta ylei­sa­vus­tuk­se­na, jon­ka voi­si käyt­tää johon­kin muunkin.

    Kun koh­tuul­li­nen asu­mis­ta­so on saa­vu­tet­tu, asu­mis­ta­son NOSTAMINEN ei ole meriit­ti­hyö­dy­ke, jota yhteis­kun­nan tuli­si tukea. Itse asias­sa väl­jä asu­mi­nen on kulu­tus­muo­to­na arve­lut­ta­va, kos­ka asun­to­jen läm­mit­tä­mi­nen on ener­gia­val­tais­ta puu­haa. Joka halu­aa asua ylel­li­ses­ti, teh­köön sen omil­la rahoillaan.”

    Eikö nime­no­maan se, että annet­tai­siin tiet­ty könt­tä­sum­ma kai­kil­le tuen tar­vit­si­joil­le ja sanot­tai­siin että mak­sa­kaa tuos­ta vuo­kran­ne ja teh­kää lopuil­la mitä haluat­te kan­nus­tai­si sii­hen, että asu­mis­ku­luis­ta sääs­tet­täi­siin? Sil­loin rahaa jäi­si kon­kreet­ti­ses­ti käteen, jos asui­si pie­nem­mäs­sä asunnossa. 

    Nyky­sys­tee­mis­sä­hän kan­nat­taa asua mah­dol­li­sim­man isos­sa asun­nos­sa, kun­han tuki­kat­to ei tule vas­taan, kos­ka tuki­jär­jes­tel­mä mak­saa asu­mi­sen ja oma elin­ta­so nousee asun­non koon muka­na sii­hen asti.

    1. Asu­mis­tu­ki ei tue kuin var­sin vaa­ti­ma­ton­ta asu­mis­ta. Lopun jou­tuu mak­sa­maan koko­naan itse. Sen sijaan omis­tusa­su­mi­sen vero­tuel­la ei ole ylä­ra­jaa. Jos sink­ku ostaa poi­ka­mies­bok­sisk­sen Turun lin­nan, veron­mak­sa­jat tuke­vat sitäkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.