Hernesaareen pari kunnon tornia?

Her­ne­saar­ta saa nyt kuulem­ma vapaasti ideoi­da. Helsin­gin Sanomat on antanut luvan. Paljonko sinne kan­nat­taisi rak­en­taa? Jos raken­namme väljästi, siel­lä on kiva asua, mut­ta tätä riemua osuu harvem­mille. Jos kaavoita­mme tehokkaam­min, ympäristöstä tulee ainakin joidenkin mielestä huonom­paa, mut­ta tuolle unelma­paikalle pääsee use­ampi asumaan.

Entä jos rak­en­taisimme sinne pari kun­non tor­nia, sel­l­aista hyvin korkea­ta. Kysymys jakau­tuu kah­teen osaan: 1) Mitä ulkoisia kus­tan­nuk­sia siitä olisi esimerkik­si pilat­tuna maisemana
2) Voiko ihmisiä pan­na asumaan sel­l­aisi­in hirvityksiin.

Jälkim­mäisen kysymyk­sen voi uno­htaa. Niista asun­noista tulisi hyvin halut­tu­ja ja niistä ollaan valmi­it mak­samaan paljon.

Miltä se näyt­täisi? Jos torni on kau­nis, ei se niin pahal­ta näytä. Olem­me­han valmi­it suo­jele­maan vil­jasi­ilo­jakin. Ennen kuin otan itse kan­taa kysymyk­seeni, halu­an nähdä kyl­lä kuvat ja mon­es­ta suunnasta.

Kestäisikö sump­pu suuren asukas­määrän tuot­ta­maa liiken­net­tä? Autoli­ike­teen jär­jestämi­nen voisi tuot­taa vaikeuk­sia pysäköin­tipaikoista puhu­mat­ta­maan. Entä jos vähän erikois­tut­taisi­in? Helsingis­sä use­am­mal­la kuin joka toisel­la ruokakun­nal­la ei ole autoa. Jospa alue varat­taisi­in autot­tomille? Tuleville asukkaille ker­rot­taisi­in, ettei lähistöltä löy­dy parkkipaikko­ja ja sil­lä selvä. 

Entä ne tule­van her­ne­saaren asukkaat, jot­ka jou­tu­isi­vat asumaan tornin var­jos­sa? Kyse on edelleen siitä, miltä tor­nit näyt­täi­sivät ja miten ne sijoitet­taisi­in. Muuten he voisi­vat tor­ni­talo­jen asukkaista hyö­tyäkin. Kun väkeä on enem­män, palve­lut ovat parem­pia ja ratik­ka kul­kee tiheäm­min. (Kai Sauri hom­maa sinne ratikan?) Her­ne­saari on vähän syr­jässä. Jos asukkai­ta ei ole riit­tävästi ylläpitämään kun­non kaup­paa, kaup­pareis­su­ista voi tul­la pitkät.

Toron­tossa oli raken­net­tu rantaan 40-ker­roksisia asuin­talo­ja. Sel­l­iasen kun pilkkoisi eril­lisik­si asun­noik­si ja sirot­telisi Nur­mi­järvelle pitkin pel­to­ja, niin kym­meniä hehtaare­ja siihen solah­taisi. Ne eivät näyt­täneet pahoil­ta, mut­ta läheiset pil­ven­pi­irtäjät oli­vat kali­broi­neet silmät. Vähempikin ehkä riit­täisi meillä.

tornit-perspect.gif
Toron­ton kalleim­mat asunnot

PS. Tutus­tu kir­joi­hi­ni tästä! Niitä voi myös ostaa edullis­es­ti sivul­la ole­via ohjei­ta noudattaen.

5 vastausta artikkeliin “Hernesaareen pari kunnon tornia?”

  1. Saat­taisi toimia hyvinkin, mut­ta tornien pitäisi olla suun­nitel­tu huomioimaan mah­dol­lisim­man hyvin Helsin­gin muuten yht­enäisen mata­la kaupunkikuva. 

    Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telua miet­tiessä voisi muuten bench­marka­ta Toron­ton lisäk­si Van­cou­ve­ria. Niemelle sijoit­tuneena kaupunk­i­na se saat­taisi tar­jo­ta hyviä koke­muk­sia. Van­cou­veris­sa on omas­ta mielestäni onnis­tut­tu yhdis­tämään parhaal­la taval­la (tietämistäni kaupungeista) urbaani kaupunkisu­un­nit­telu ja ihmisläheisyys. 

    Kuvia Van­cou­verista löy­tyy mm. Flick­eristä tageil­la: Van­cou­ver ja buildings
    http://www.flickr.com/search/?w=all&q=vancouver+buildings&m=tags

    Ja Van­cou­verin Wikipeedia artikke­li on varsin kattava
    http://en.wikipedia.org/wiki/Vancouver
    (hyvä artikke­li itsessään; toista sataa linkkiä mm. kaupun­gin erinäisi­in doku­ment­tei­hin, es. 110: Gen­er­al Pol­i­cy for High­er Buildings)

  2. Valo tulee näil­lä lev­eyk­sil­lä paljon mata­lam­mas­sa kul­mas­sa kuin Toron­ton korkeudel­la. Korkeista torneista jää ikävän pitkät var­jot. Jos Helsingis­sä olisi pohjoiseen osoit­tavia niemiä, niin se voisi toimia, kun var­jo jäisi suurim­man osan päivää meren päälle. Mut­ta kun meri on meil­lä etelässä, niin var­jo tulee maalle.

    Ehkä johonkin kul­maan olisi pil­ven­pi­irtäjä mah­dutet­tavis­sa niin, että var­jo lankeaisi pääasi­as­sa sata­ma-altaan päälle. Olisi­han se hyvä saa­da Her­ne­saa­reen sen ver­ran asukkai­ta, että palveluille riit­täisi käyt­täjiä. Mut­ta mitään pil­ven­pi­irtäjäkaupungi­nosaa sinne ei kan­na­ta tehdä. Kan­nat­taa myös muis­taa, että alue on suurim­mak­si osak­si täyt­tö­maa­ta, jos­sa perus­tusten rak­en­t­a­mi­nen korkeille raken­nuk­sille on vaa­ti­vaa ja kallista.

    Entä pitäisikö Her­ne­saa­res­sa raken­nuk­set suun­nitel­la jo valmi­ik­si niin, että kun meren­pin­ta tule­vaisu­udessa nousee voidaan kadut muut­taa kanaviksi ja kulkea veneillä?

  3. Hieno idea. Kannatetaan!

    Ei kenenkään tarvitse pelätä Helsin­gin nykyisen siluetin tuhoamista, sil­lä ei sitä edes kun­nol­la ole, mitä nyt pari has­sua kirkon­tor­nia ja voimaloiden savupi­iput. Tor­nit siis vain tek­i­sivät siluetistä mielenkiintoisemman. 

    Her­ne­saa­reen kär­keen sopisi majakka­mainen asuin­torni, joka korostaisi alueen ja koko Helsin­gin merel­lisyyt­tä. Ja mikä olisi­paan hienom­paa, kun taivaan­ran­nas­sa hohtaisi Viron rannikko.

  4. no niko asui alim­mas­sa ker­rokses­sa. minus­ta tor­nit on hauskat ainakin niis­sä asuville ja maamerkkeinä

  5. “Toron­tossa oli raken­net­tu rantaan 40-ker­roksisia asuintaloja.”
    “Ne eivät näyt­täneet pahoil­ta, mut­ta läheiset pil­ven­pi­irtäjät oli­vat kali­broi­neet silmät. Vähempikin ehkä riit­täisi meillä.”

    Mik­si ei? Tuo 40-ker­rosta kuu­lostaa aika hyvältä. En tosin tiedä, että mik­si jät­täy­tyä vain Her­ne­saa­reen. Toinen tornien nip­pu menisi hyvin Som­pasaa­reen ja mik­si ei myös aikanaan Pasilaan.

    “Korkeista torneista jää ikävän pitkät var­jot. Jos Helsingis­sä olisi pohjoiseen osoit­tavia niemiä, niin se voisi toimia, kun var­jo jäisi suurim­man osan päivää meren päälle. Mut­ta kun meri on meil­lä etelässä, niin var­jo tulee maalle.”

    Tuo­ta noin. Per­in­teinen 6 ker­roksi­nen ker­rosta­lo antaa sel­l­aisen varjon,e ttä nor­maalis­sa kaupun­ki-ympäristössä (pl. aukiot, torin yms.) se var­jo peit­tää koko “katukuilun”. Täl­löin on aivaan se ja sama onko se talo siinä vier­es­sa 8‑kerroksinen vai 80 kerroksinen.

    Kos­ka Helsin­ki on nyt kuin mikä-tahansa-käpykylä se tarvit­see ehdot­tomasti maamerkin. Tuol­lainen pienehkö pil­ven­pi­irtäjä-alue tai pari sel­l­aista olisi hyvä alku. Siitä voisi muo­dos­tua lop­ul­ta kaupugille sil­huet­ti, ehkä jopa tun­nis­tet­ta­va sel­l­ainen. Sel­l­ais­ta­han helsingillä ei nykyisel­lään ole paria siel­lä tääl­lä ole­vaa savupi­ip­pua en sel­l­aisek­si jak­sa mieltää.

Vastaa käyttäjälle Janne Hirvonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.