Isoja asuntoja lisää

Raken­nus­li­ik­keet näyt­tävät aloit­ta­neen mar­matuk­sen siitä, että Helsin­ki on aset­tanut kaavoituk­ses­sa tavoit­teek­si, että uusien asun­to­jen keskikoko on vähin­tään 75 m². Tätä vas­taan on esitet­ty eri­laisia perustei­ta, joista viimeisin on, että näin raken­netaan asun­to­ja vain kaik­ista rikkaim­mille, kos­ka isot per­hea­sun­not Helsingis­sä ovat kovin kalli­ita. Tämä väite nyt ainakin kaatuu itseään vastaan.

Jos markki­na­t­aloudessa jokin on kallista, se johtuu yleen­sä siitä, että kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan, että sitä jotain on liian vähän. Se, että jotain on liian vähän, on aika huono peruste sanoa, ettei sitä pidä tuot­taa lisää.

Jos raken­namme lisää per­heille sopivia asun­to­ja, kovan kysyn­nän takia ne menevät rikkaim­mille, ellemme puu­tu asi­aan vaikka­pa HITAS-sään­nöste­lyl­lä. Näistä asun­noista on siis niin suuri puute, että jotkut joutu­vat muut­ta­maan Kirkkon­um­melle asti saadak­seen lap­silleen maku­uhuoneen. Jos raken­namme niitä vähän, ne vähät menevät kaik­ista rikkaim­mille. Paha jut­tu, pait­si että kyl­lä ne kaik­ista rikkaim­mat jostain asun­non saa­vat, ja sieltä jostain ne vievät sen jonkin köy­hem­män nenän edestä.

Jos raken­namme niitä lisää, seu­raavak­si ovat vuorossa toisek­si rikkaim­mat. Kaikille riit­tää vas­ta jos raken­namme niitä tarpeeksi. 

Tästä kaikesta en voi kuin päätel­lä, että per­hea­sun­to­ja pitää rak­en­taa lisää.

Voi tietysti olla, että raken­nus­li­ike saisi yksiöstä parem­man neliöhin­nan kuin per­hea­sun­nos­ta. Puris­taisiko­han kenkä tästä? Kyl­lä se per­hea­sun­non rak­en­t­a­mi­nenkin kan­nat­taa, vaik­ka voit­to jääkin pienem­mäk­si. Kan­nat­taa­han se Kirkkonemmullakin. 

Kaupun­gin on ajatelta­va kokon­aisu­ut­ta. Hyvää kokon­aisu­ut­ta ei ole, että karkoita­mme lap­siper­heet kehyskun­ti­in ja majoita­mme vain sinkku­ja ja eläkeläisiä.

Meil­lä on muuten aravakan­nas­sa per­hea­suh­n­to­ja, jot­ka uhkaa­vat jäädä tyhjilleen. Nos­te­taan tulo­rajo­ja, jos pien­i­t­u­loisa ei riitä perheasuntoihin. 

Helsin­ki pitäkööt tässä asi­as­sa päänsä.

PS. Tutus­tu kir­joi­hi­ni tästä! Niitä voi myös ostaa edullis­es­ti sivul­la ole­via ohjei­ta noudattaen.

18 vastausta artikkeliin “Isoja asuntoja lisää”

  1. Kan­nat­taa myös muis­taa että Helsin­ki on Euroopan pääkaupungeista ilme­ses­ti läh­es pien­asun­to­val­taisin. Nykyi­nen asun­tokan­ta on siis täyn­nä yksiöitä ja kak­sioi­ta. Pieniä asun­to­ja riit­tää tarvit­si­joille vaik­ka uusista tehtäisin isom­pia- isom­pi­in kun yleen­sä muute­taan pienistä. Nykyisen kan­nan yksiöt ja kak­siot siis vapau­tu­vat kun niiden nykyi­nen asukas han­kkii isom­man asunnon.

  2. Hyvä kir­joi­tus. Suo­ma­laiset asu­vat ahtaim­min kaik­ista OECD-maid­en asukkaista. Jopa japani­laiset asu­vat suo­ma­laisia väl­jem­min, vaik­ka asukasti­heys on monikym­menker­tainen Suomeen ver­rat­tuna. Ilmeis­es­ti poli­itikoil­la ei ole halua muut­taa tätä tilan­net­ta. Asun­torak­en­tamista pitäisi kiihdyt­tää hur­jasti etenkin pääkaupunkiseudul­la julkisen val­lan toimesta.

  3. Mon­et arvosta­vat enem­män sijain­tia kuin kokoa. Meitäkin asuu kak­si niin pienessä yksiössä, ettei täl­laisia var­maan nykynormeil­la saisi edes rak­en­taa. Ja kos­ka ihmisil­lä on oikeus prefer­oi­da sijain­tia, olisi ainakin kan­takaupunki­in olta­va mah­dol­lista rak­en­taa myös pieniä asun­to­ja. Asum­isväljyy­den kas­vat­ta­mi­nen kun on ympäristönkin kannal­ta haitallista.

  4. Kyl­lä. Se on hyväksyt­tävää, ja sen pitäisi olla hyväksyt­tävää myös asum­is­tuki­normien mukaan.

    Mut­ta kan­takaupungis­sa myös on jo erit­täin paljon pieniä kop­per­oi­ta. Niin paljon, ettei niitä tarvitse rak­en­taa lisää. Sitä­pait­si niitä saa rak­en­taa lisää, kun­han rak­en­taa MYÖS per­hea­sun­to­ja. Tähän ohjailu­un kaupungilla on mielestäni täysi oikeu­tus ja hyvät perusteet.

  5. Ympäri Suomea kaupungeis­sa on paljon edullisem­pia asun­to­ja kuin Helsingis­sä, mut­ta yri­tyk­set halu­a­vat sijoit­tua sinne, jot­ta voivat lähet­tää sähkö­pos­tia liitetiedos­toi­neen naapurikortteliin.

  6. Jos 75 neliön keskip­in­ta-alavaa­timuk­sel­la halu­aa rak­en­taa taloon ekote­hokkai­ta alle 20 neliön yksiöitä, niin niiden lop­pu­jen asun­to­jen on sit­ten olta­va aika hulp­pean kokoisia. Ei tai­da oikein toimia sekään. Tästä seu­raa vain se, että yksiöi­denkin pin­ta-ala kas­vaa, jol­loin kas­vaa myös niiden hin­ta ja ympäristörasitukset.

  7. Oi, kan­natan. Per­hea­sun­to­ja lisää! Tois­taisek­si opiske­li­jakäym­pässä asun, mut­ta jos­sain vai­heessa pitää valmis­tua ja muut­taa markki­nahin­taiseen asun­toon. Mielu­usti muut­taisin hiukan koirankop­pia isom­paankin asun­toon ilman, että pitäisi ihan nään­tyä velkataakan alle.

  8. Jos tässä voisi piirtää kuvan, niin tek­isin sen. Kyse on kysyn­nästä ja tar­jon­nas­ta, kuten Ode kir­joit­taa, mut­ta hän on yhtä aikaa sekä oike­as­sa että väärässä.

    Karkeasti: Siinä mis­sä raken­netaan neljä 75m² asun­toa, voitaisi­in rak­en­taa kuusi 50m² kämp­pää tai kymme­nen 30m² luukkua. Jos raken­netaan 75m² asun­not, niistä kil­pailee neljä per­het­tä, 30m² luukuista kil­pailee kymme­nen sinkkua tai sijoittajaa. 

    Kyse on puh­taasti siitä, kum­mal­la on enem­män rahaa markki­nati­lanteessa. Jos raken­nut­ta­jat halu­a­vat ne 30m² käm­pät rak­en­taa, se tarkoit­taa, että niistä saa isom­man kat­teen. Karkeas­t­iot­taen tämä tarkoit­taa sitä, että niistä on sil­loin pahempi pula.

    Voi hyvin olla, että isom­pi­en rak­en­tamis­es­ta on mui­ta hyö­tyjä, joi­ta raken­nut­ta­ja ei pääse rahas­ta­maan. Täl­lainen voi olla vaik­ka se, että isom­pi­in asun­toi­hin muut­ta­vat juopot­tel­e­vat ja melu­a­vat vähem­män. Mut­ta jos tämä on tiedos­sa, niin pienem­pi­en hin­taankin kohdis­tuu laskupaine. 

    En tiedä tarkkaan, mitä ajat­telisin tuos­ta 75m² vaa­timuk­ses­ta. Jos se aiheut­taa ceteris paribus sen, että raken­netaan vähem­män asun­to­ja, niin sit­ten sitä pitää mielestäni vastustaa.

  9. “Ympäri Suomea kaupungeis­sa on paljon edullisem­pia asun­to­ja kuin Helsingis­sä, mut­ta yri­tyk­set halu­a­vat sijoit­tua sinne, jot­ta voivat lähet­tää sähkö­pos­tia liitetiedos­toi­neen naapurikortteliin.”

    Hyvä aja­tus. Jos joku vielä kek­sisi, miten se tehdään, niin vielä parem­pi. Paikallis­lo­gis­ti­ikan kannal­ta tuol­lainen 50 000 asukkaan kaupun­ki olisi otolli­nen. Riit­tävän iso, jot­ta sieltä ei tarvit­sisi päivit­täin pouis­tua ja riit­tävän pieni, jot­ta kaik­ki olisi lähel­lä. Jostakin syys­tä, jota en täysin ymmär­rä, nämä kaupun­git eivät men­esty lainkaan. Kun Helsingistä on siir­ret­ty joitakin viras­to­ja maakun­ti­in, sopi­vaa väkeä ei löy­dy oikein mil­lään. Alku­peräi­nen henkilökun­ta ei seu­raa mukana, mikä kai on ollut tarkoi­tuskin, sil­lä eiväthän nuo paikallista työl­lisyyt­tä aut­taisi, jos junan tuo­mat miehit­täi­sivät työpaikat. 

    Val­tion viras­to voi toimia näin, kos­ka veron­mak­sa­jat mak­sa­vat syn­tyvät kus­tan­nuk­set, mut­ta yksi­tyisen yri­tys ei kestä sitä, että sen toimin­nat ovat vuosia lamas­sa, kun sopi­vaa työvoimaa ei löydy.

    Pien­ten paikkakun­tien ongel­ma on, että työ­paik­ka pitäisi löy­tyä molem­mille puolisoille. Korkeasti koulute­tul­la on yleen­sä korkeasti koulutet­tu puolisi, ja näi­den työ­markki­nat ovat kapeita.

    Vähän tässä on tietysti noidanke­hän piirteitä, Kun työ­paikat ovat Helsingis­sä, Oulus­sa, Turus­sa, Tam­pereel­la ja Jyväskylässä, osaa­va työvoima hakeu­tuu näille paikkakun­nille. Kun osaa­va työvoima on siel­lä, työ­paikko­jenkin on oltava.

    Ainakin jokin val­tion toim­into siir­tyy pois helsingistä, hur­raan helsin­gin puoles­ta (asun­not vapau­tu­vat hyö­tykäyt­töön) mut­ta suren siir­ret­tävän laitok­sen ja eri­tyised­sti sen asikkaiden puoles­ta. Työn­tek­i­jöi­den puoles­ta en sure, kos­ka kyl­lä he uyu­den työ­paikan Helsingisä löytävät.

  10. “Jos 75 neliön keskip­in­ta-alavaa­timuk­sel­la halu­aa rak­en­taa taloon ekote­hokkai­ta alle 20 neliön yksiöitä, niin niiden lop­pu­jen asun­to­jen on sit­ten olta­va aika hulp­pean kokoisia. Ei tai­da oikein toimia sekään. Tästä seu­raa vain se, että yksiöi­denkin pin­ta-ala kas­vaa, jol­loin kas­vaa myös niiden hin­ta ja ympäristörasitukset.”

    Helsinki­in ei näitä pieniä yksiöitä tarvitse rak­en­taa lisää, kos­ka niitä on aika paljon. Kyse on vain siitä, miten ne saaedaan niille, jot­ka halu­a­vat pienis­sä asun­nois­sa asua.

  11. Tiedemiehen kri­ti­ik­ki on hyvää — kuten aina — mut­ta en muu­ta kan­taani. Asun­topoli­ti­ikas­sa oikeaa tulosta ei saa­da ostovoimal­la pref­er­ensse­jä pun­niten. Kauy­pun­gin on pidet­tävä huol­ta myös sosi­aalis­es­ta tas­apain­os­ta ja verotuloista.

    Malli, jos­sa sinkut ja opiske3lijat asu­vat ydinkaupungis­sa ja lap­siper­heet autoin­ten­si­ivis­llä omako­tialueil­la, on monel­la tavoin huono. Tästä seu­raa ulkoinen kus­tan­nus, joka ei näy asun­to­jen hin­nois­sa. Tämä vaatisi oman artikke­lin­sa. Ehkä joskus Kuvale­hden kolumnissa.

    Helsin­gin on puo­lus­tet­ta­va vero­tu­lo­jaan, kos­ka niil­lä on otta­jia. kansalaiset ovat net­toveron­mak­sajia ikähaarukas­sa 28–62 vuot­ta. Jos tuo aika vietetään Espoos­sa ja Nur­mi­järvel­lä, Helsinki­in jäävät menot ja tulot menevät noi­hin kuntiin.

    Kun raken­netaan isom­pia asun­to­ja, raken­netaan mylös vähem­män asun­to­ja, mut­ta niis­sä asuu enem­män ihmisiä. Viisi­henkisil­lä per­heil­lä on asukas­ta kohden var­masti vähem­män pin­ta-alaa käytet­tävis­sään kuin sinkuilla. 

    75 m² ei ole iso asun­to. Isol­la lap­siper­heelle 140 neliötäkään ei ole paljon — ei Helsin­gin ulkop­uolel­la ainakaan.

  12. “Aina kun jokin val­tion toim­into siir­tyy pois Helsingistä, hur­raan Helsin­gin puoles­ta (asun­not vapau­tu­vat hyö­tykäyt­töön) mut­ta suren siir­ret­tävän laitok­sen ja eri­tyis­es­ti sen asi­akkaiden puoles­ta. Työn­tek­i­jöi­den puoles­ta en sure, kos­ka kyl­lä he uuden työ­paikan Helsingis­sä löytävät.”

    Tämä osa muuten hyvässä kom­men­tis­sasi on aivan käsit­tämät­tömän hölmö. Ehkä arro­ganssi siel­lä mus­tan auton takapenkil­lä ker­makakkua syödessä kasvoi siihen mit­taan että se ei enää palaudu inhimil­liselle tasolle. Työt­tömäk­si jou­tu­mi­nen (vaik­ka vähäk­sikin aikaa) on aina henkilöko­htainen katas­trofi. Ei ole kansane­dus­ta­jan sopeu­tu­miseläket­tä 55+ v. toimis­tosi­h­teer­ille tai yli­tarkas­ta­jalle eikä niitä työ­paikko­ja ole ihan poimit­tavis­sa, niin että pal­ka­lla tulisi myös toimeen. Paskadu­u­ni-käsite kos­kee myös mui­ta kuin nuo­ria työntekijöitä. 

    Meinaatko ihan vakavis­sasi että toimis­totiloi­hin raken­netaan asun­to­ja? Herää jo!

  13. Tässä taisi pieni piruilu hajasi­joit­ta­jille jäädä huo­maa­mat­ta. En tarkoit­tanut, että toimis­toista tehdään asun­to­ja vaan että kun val­tion viras­ton työn­tek­i­jöitä varten ei tarvi­ta asun­to­ja, ne eivät tule jäämään tyhjilleen, vaan Helsinki­in siir­tyy jotain kau­pal­lista toim­intaa muual­ta. Helsin­gin kasvua hillit­see asun­top­u­la ja vain se. 

    Myön­nän, että vähän oikaisin. Voi siinä joku jäädä ihan oikeasti työt­tömäk­sikin. Pääosin ei jää. Työn­tek­i­jät eivät seu­raa viras­ton mukana, kos­ka saa­vat uuden työ­paikan Helsingistä. Heil­lähän olisi edelleen oikeus pitää se van­ha työpaikka.

    Väärinkäsi­tyk­sten vält­tämisek­si: en nos­ta kansane­dus­ta­jan sopeutumiseläkettä.

  14. Olen lukenut Soin­in­vaaran asun­topoli­it­tisia kan­nan­ot­to­ja ja jo kauan halun­nut kysyä häneltä niistä. Onnis­tuuko tässä? Ei tämä aivan täs­mäl­lis­es­ti ole blo­gin aiheesta, mut­ta läheltä liip­paa kuitenkin.

    Ote Soin­in­vaaran kir­jas­ta Vihreä markki­na­t­alous (1990): ”… asun­toti­lan­net­ta ajatellen turhan iso­jen asun­to­jen muut­ta­mi­nen rahak­si olisi toiv­ot­tavaa, sil­lä pienem­pään asun­toon muut­ta­vat tek­i­sivät asun­tokan­nas­sa tilaa muille. Asun­to­jen tar­jon­ta lisään­ty­isi ja hin­nat aleni­si­vat. Onhan tois­t­en väljän asumisen kään­töpuole­na tois­t­en asun­top­u­la.” (Mts 130–131.) ”Väljän asumisen suosimi­nen muu­ta kulu­tus­ta syr­jien sovel­tuu huonos­ti ekol­o­gisen raken­nemuu­tok­sen tavoit­teisi­in, kos­ka asun­to­jen läm­mit­tämi­nen kulut­taa paljon ener­giaa.” (Mts 123.) 

    Kir­jas­saan Ratkai­se­va aika (1986) Soin­in­vaara ymmärtää asun­to­lainan kanssa tais­tele­via nuo­ria, mut­ta ymmär­rys lop­puu siihen kun asun­to­laina on mak­set­tu, jol­loin jär­jestelmän uhrit muut­tuvat riistäjik­si. Kir­jas­sa Vihreä markki­na­t­alous Soin­in­vaara kir­joit­taa asun­to­tu­losta: ”Jos asun­non omis­ta­mal­la säästää 2000 markkaa kuus­sa vuokra­menoa, eikö se tarkoi­ta, että asun­non omis­t­a­mi­nen tuot­taa omis­ta­jalleen tuon 2000 mk kuus­sa? … Asun­toe­dun verot­to­muus ei ole vain oikeu­den­mukaisu­uskysymys. Se houkut­telee väljään ja äver­iääseen asumiseen, sil­lä jos sijoit­taa omaisuuten­sa muuhun kuin omaan asun­toon­sa, sen tuot­to on verotet­tavaa. Asun­tokan­nan ollessa kiin­teä tois­t­en väljän asumisen kään­töpuoli on tois­t­en asun­top­u­la.” (Mts 147–148.)

    Monis­sa lähteis­sä on todet­tu, että Suomes­sa asu­taan ahtaam­min kuin muual­la Euroopas­sa. Huoneis­tokeskuk­sen 2000-luvun alun asun­tomarkki­nakat­sauk­sen mukaan (ei enää löy­dy verkos­ta, valitet­tavasti; uudessa asun­tomarkki­nakat­sauk­ses­sa (http://www.realiagroup.fi/Tiedotteet/Markkinakatsaukset/Documents/Asuntomarkkinakatsaus_Realia_syksy_2006.pdf ) ei ole tätä tietoa) asun­to­jen keskip­in­ta-ala nousi Suomes­sa vv. 1990–2000 74 neliöstä 80 neliöön, ja vuon­na 2000 valmis­tuneis­sa uusis­sa asun­nois­sa keskip­in­ta-ala oli jo 85,7 neliömetriä. Bel­gias­sa keskip­in­ta-ala on 140 neliötä, Tan­skas­sa 110 neliötä, Kreikas­sa hie­man enem­män kuin Tan­skas­sa. (Harmik­seni Tilas­tokeskuk­sen Asum­i­nen-tilas­tot (http://tilastokeskus.fi/til/asu.html) eivät sisäl­lä nekään tieto­ja asun­to­jen keskip­in­ta-aloista Suomes­sa. Mik­si se on piilos­sa pidet­tävä tieto?)

    Ara­vanormien mukaan kolmi­henkisen per­heen asun­non kohtu­ulli­nen koko oli tuol­loin 75 neliötä – juuri se neliömäärä mikä nyt pitäisi saa­da uud­is­raken­nusasun­to­jen keskip­in­ta-alak­si. Tosi väljäk­si tai isok­si minä miel­län vas­ta tuol­laisen 150–200 neliötä asuin­pin­ta-alaa kaupungis­sa (vrt. hur­jan tiheästi asu­tun Bel­gian keskip­in­ta-ala ). Henkilöko­htais­es­ti en edelleenkään tunne tai tiedä ketään, joka asu­isi niin isos­sa asun­nos­sa Helsingis­sä. Siinä 1950-luvul­la raken­netus­sa lähiössä, jos­sa asun, ei edes ole niin iso­ja asun­to­ja ker­rostalois­sa – tokkopa omakoti­talois­sakaan kovin mon­ta, pie­niltä ainakin näyt­tävät. Tun­nen joitakin ikään­tyviä naisia, jot­ka asu­vat yksin kol­men, jopa neljän huoneen ja keit­tiön asun­nos­sa, kun lapset ovat läht­e­neet maail­malle ja mies kuol­lut. Pin­ta-alat jäävät tuom­moi­seen 80 neliöön. Tähän men­nessä en ole osan­nut pahek­sua hei­dän asumistaan.

    Mitä mah­toi Soin­in­vaara tarkoit­taa turhan väljäl­lä asumisel­la? Sinkuille yksiö? Entä pariskun­ta? Vieläkö olet samal­la kannalla?

    Entä “asun­to­tu­lo”? Mei­dän kohdal­lamme se olisi katas­trofi. Aja­tus­raken­nel­mana se tun­tuu huter­al­ta. Entä jos eläisin oikein kitkut­ta­mal­la, kieltäy­ty­isin kaikesta mukavas­ta ja saisin palka­s­tani sääste­tyk­si pankki­in sen sum­man, minkä nyt min­un las­ke­taan saa­van “asun­to­tu­loa”? Pitäisikö niistä säästöistä luovut­taa osa verot­ta­jalle? Vaik­ka tämä nyt tosi­aan taitaa men­nä liian kauas blo­gin aiheesta.

  15. Olen samaa mieltä, kuten kir­joitit: “Asun­topoli­ti­ikas­sa oikeaa tulosta ei saa­da ostovoimal­la pref­er­ensse­jä pun­niten.” Poli­ti­ikkaa ei tarvi­ta, jos oikea tulos saadaan ostovoimal­la, sil­lä sil­loin markki­nat ratkai­se­vat asian.

    Se, mik­si kir­joitin tuon oli, että mielestäni täy­ty­isi enem­män kiin­nit­tää huomio­ta niihin ulkois­vaiku­tuk­si­in joi­ta “hyväl­lä veron­mak­sa­jal­la” on. Pelkkä hyvä veron­mak­saju­us ei voi olla peruste. Päin­vas­toin, se, ettei Suomes­sa ole amerikalaistyylistä “prop­er­ty tax”- veroa (mielestäni kiin­teistövero ei toi­mi Suomes­sa niinkuin esimerkik­si Kanadan vas­taa­va) vääristää tilan­net­ta liiak­si. Asumisen verot­ta­mi­nen on poli­it­tis­es­ti erit­täin vaikea kysymys Suomes­sa ja se näkyy kommenteista.

  16. Kak­sipi­ip­puinen asia. Se, että Helsingis­sä on paljon pieniä asun­to­ja (niinkuin Krohn toteaa), ei auta, tarve olisi vielä enem­mälle ja tästä on paras todiste se, että niistä on varaa pyytää tuplahin­taa neliöltä ja silti kaup­pa käy.

    Las­ten kas­vat­tamiselle Helsin­ki ei koskaan tule ole­maan mikään hyvä paik­ka, minus­ta tässä kohdas­sa men­nään pahiten met­sään ylläole­vis­sa arvioissa. 

    Käytän­nössä lap­siper­heet, joil­la on rahaa, muut­ta­vat omakoti­taloi­hin (toisi­in kun­ti­in, Helsingis­sä tar­jon­ta on ultra­vähäistä), ja isot asun­not menevät niille, joil­la on varaa mak­saa niistä eli rikkaille sinkuille/lapsettomille pareille. Näin siinä nimit­täin käytän­nössä käy, todel­lisu­us kun ei väl­itä siitä, että mikä on ollut poli­ti­ikan ajatus.

    Se on kyl­lä tot­ta että raken­nus­li­ikekin saa parem­man voiton pien­estä asun­nos­ta, mut­ta se ei yksinään riitä syyk­si määrätä, että ei saa rak­en­taa asun­to­ja, joi­hin yksinäisel­lä ihmisel­lä on varaa.

    Olen siis Soin­in­vaaran kanssa eri mieltä siitä, että mitä pitäisi rak­en­taa ja mik­si, kaava­mainen suurien asun­to­jen vaa­timi­nen ei hyödytä ketään, lop­pu­pelis­sä. Niistä tulee niin kalli­ita, että samal­la rahal­la ostaa omakoti­talon ja lap­siper­heel­lä ker­rostaloa­sun­to ei koskaan pär­jää omakoti­talolle vähän kauem­pana, pois­sa vilkkaas­ta liikenteestä.

  17. Ode kir­joit­ti: “Meil­lä on muuten aravakan­nas­sa per­hea­suh­n­to­ja, jot­ka uhkaa­vat jäädä tyhjilleen. Nos­te­taan tulo­rajo­ja, jos pien­i­t­u­loisa ei riitä perheasuntoihin.”

    Pieni kor­jaus: v 2004 pois­tet­ti­in tulo­ra­jat kasvukeskusten ulkop­uolel­la ja v 2008 koko Suomessa.

  18. Minus­ta on luon­nol­lista, että sinkuille keskus­ta sopii vielä parem­min kuin lap­siper­heille. Asun­to­jen kysyn­tä ja hin­nat tuke­vat tätä läh­es itses­tään­selvyyt­tä. On väärin, että Helsin­ki kieltää markki­noi­ta tuot­ta­mas­ta vähä­varaisem­mille sel­l­aisia asun­to­ja, joi­hin näil­lä olisi varaa, mikä nos­taa hin­to­ja entisestään.

    On tot­ta, että mon­et pienessä asu­vat asu­isi­vat mielu­um­min isom­mas­sa, mut­ta ennen kuin Helsinki­in kaavoite­taan paljon korkeam­paa ja tiheäm­pää raken­nuskan­taa, asun­noista on niin kova pula, ettei tätä voi toteut­taa kuin siirtämäl­lä ongelmia yksiltä toisille vieläkin pahempina.

Vastaa käyttäjälle Tiedemies Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.