Isoja asuntoja lisää

Raken­nus­liik­keet näyt­tä­vät aloit­ta­neen mar­ma­tuk­sen sii­tä, että Hel­sin­ki on aset­ta­nut kaa­voi­tuk­ses­sa tavoit­teek­si, että uusien asun­to­jen kes­ki­ko­ko on vähin­tään 75 m². Tätä vas­taan on esi­tet­ty eri­lai­sia perus­tei­ta, jois­ta vii­mei­sin on, että näin raken­ne­taan asun­to­ja vain kai­kis­ta rik­kaim­mil­le, kos­ka isot per­hea­sun­not Hel­sin­gis­sä ovat kovin kal­lii­ta. Tämä väi­te nyt aina­kin kaa­tuu itse­ään vastaan.

Jos mark­ki­na­ta­lou­des­sa jokin on kal­lis­ta, se joh­tuu yleen­sä sii­tä, että kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan, että sitä jotain on lii­an vähän. Se, että jotain on lii­an vähän, on aika huo­no perus­te sanoa, ettei sitä pidä tuot­taa lisää.

Jos raken­nam­me lisää per­heil­le sopi­via asun­to­ja, kovan kysyn­nän takia ne mene­vät rik­kaim­mil­le, ellem­me puu­tu asi­aan vaik­ka­pa HITAS-sään­nös­te­lyl­lä. Näis­tä asun­nois­ta on siis niin suu­ri puu­te, että jot­kut jou­tu­vat muut­ta­maan Kirk­ko­num­mel­le asti saa­dak­seen lap­sil­leen makuu­huo­neen. Jos raken­nam­me nii­tä vähän, ne vähät mene­vät kai­kis­ta rik­kaim­mil­le. Paha jut­tu, pait­si että kyl­lä ne kai­kis­ta rik­kaim­mat jos­tain asun­non saa­vat, ja siel­tä jos­tain ne vie­vät sen jon­kin köy­hem­män nenän edestä.

Jos raken­nam­me nii­tä lisää, seu­raa­vak­si ovat vuo­ros­sa toi­sek­si rik­kaim­mat. Kai­kil­le riit­tää vas­ta jos raken­nam­me nii­tä tarpeeksi. 

Täs­tä kai­kes­ta en voi kuin pää­tel­lä, että per­hea­sun­to­ja pitää raken­taa lisää.

Voi tie­tys­ti olla, että raken­nus­lii­ke sai­si yksiös­tä parem­man neliö­hin­nan kuin per­hea­sun­nos­ta. Puris­tai­si­ko­han ken­kä täs­tä? Kyl­lä se per­hea­sun­non raken­ta­mi­nen­kin kan­nat­taa, vaik­ka voit­to jää­kin pie­nem­mäk­si. Kan­nat­taa­han se Kirkkonemmullakin. 

Kau­pun­gin on aja­tel­ta­va koko­nai­suut­ta. Hyvää koko­nai­suut­ta ei ole, että kar­koi­tam­me lap­si­per­heet kehys­kun­tiin ja majoi­tam­me vain sink­ku­ja ja eläkeläisiä.

Meil­lä on muu­ten ara­va­kan­nas­sa per­hea­suhn­to­ja, jot­ka uhkaa­vat jää­dä tyh­jil­leen. Nos­te­taan tulo­ra­jo­ja, jos pie­ni­tu­loi­sa ei rii­tä perheasuntoihin. 

Hel­sin­ki pitä­kööt täs­sä asias­sa päänsä.

PS. Tutus­tu kir­joi­hi­ni täs­tä! Nii­tä voi myös ostaa edul­li­ses­ti sivul­la ole­via ohjei­ta noudattaen.

18 vastausta artikkeliin “Isoja asuntoja lisää”

  1. Kan­nat­taa myös muis­taa että Hel­sin­ki on Euroo­pan pää­kau­pun­geis­ta ilme­ses­ti lähes pie­na­sun­to­val­tai­sin. Nykyi­nen asun­to­kan­ta on siis täyn­nä yksiöi­tä ja kak­sioi­ta. Pie­niä asun­to­ja riit­tää tar­vit­si­joil­le vaik­ka uusis­ta teh­täi­sin isom­pia- isom­piin kun yleen­sä muu­te­taan pie­nis­tä. Nykyi­sen kan­nan yksiöt ja kak­siot siis vapau­tu­vat kun nii­den nykyi­nen asu­kas hank­kii isom­man asunnon.

  2. Hyvä kir­joi­tus. Suo­ma­lai­set asu­vat ahtaim­min kai­kis­ta OECD-mai­den asuk­kais­ta. Jopa japa­ni­lai­set asu­vat suo­ma­lai­sia väl­jem­min, vaik­ka asu­kas­ti­heys on moni­kym­men­ker­tai­nen Suo­meen ver­rat­tu­na. Ilmei­ses­ti polii­ti­koil­la ei ole halua muut­taa tätä tilan­net­ta. Asun­to­ra­ken­ta­mis­ta pitäi­si kiih­dyt­tää hur­jas­ti eten­kin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la jul­ki­sen val­lan toimesta.

  3. Monet arvos­ta­vat enem­män sijain­tia kuin kokoa. Mei­tä­kin asuu kak­si niin pie­nes­sä yksiös­sä, ettei täl­lai­sia var­maan nyky­nor­meil­la sai­si edes raken­taa. Ja kos­ka ihmi­sil­lä on oikeus pre­fe­roi­da sijain­tia, oli­si aina­kin kan­ta­kau­pun­kiin olta­va mah­dol­lis­ta raken­taa myös pie­niä asun­to­ja. Asu­mis­väl­jyy­den kas­vat­ta­mi­nen kun on ympä­ris­tön­kin kan­nal­ta haitallista.

  4. Kyl­lä. Se on hyväk­syt­tä­vää, ja sen pitäi­si olla hyväk­syt­tä­vää myös asu­mis­tu­ki­nor­mien mukaan.

    Mut­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa myös on jo erit­täin pal­jon pie­niä kop­pe­roi­ta. Niin pal­jon, ettei nii­tä tar­vit­se raken­taa lisää. Sitä­pait­si nii­tä saa raken­taa lisää, kun­han raken­taa MYÖS per­hea­sun­to­ja. Tähän ohjai­luun kau­pun­gil­la on mie­les­tä­ni täy­si oikeu­tus ja hyvät perusteet.

  5. Ympä­ri Suo­mea kau­pun­geis­sa on pal­jon edul­li­sem­pia asun­to­ja kuin Hel­sin­gis­sä, mut­ta yri­tyk­set halua­vat sijoit­tua sin­ne, jot­ta voi­vat lähet­tää säh­kö­pos­tia lii­te­tie­dos­toi­neen naapurikortteliin.

  6. Jos 75 neliön kes­ki­pin­ta-ala­vaa­ti­muk­sel­la halu­aa raken­taa taloon eko­te­hok­kai­ta alle 20 neliön yksiöi­tä, niin nii­den lop­pu­jen asun­to­jen on sit­ten olta­va aika hulp­pean kokoi­sia. Ei tai­da oikein toi­mia sekään. Täs­tä seu­raa vain se, että yksiöi­den­kin pin­ta-ala kas­vaa, jol­loin kas­vaa myös nii­den hin­ta ja ympäristörasitukset.

  7. Oi, kan­na­tan. Per­hea­sun­to­ja lisää! Tois­tai­sek­si opis­ke­li­ja­käym­päs­sä asun, mut­ta jos­sain vai­hees­sa pitää val­mis­tua ja muut­taa mark­ki­na­hin­tai­seen asun­toon. Mie­luus­ti muut­tai­sin hiu­kan koi­ran­kop­pia isom­paan­kin asun­toon ilman, että pitäi­si ihan nään­tyä vel­ka­taa­kan alle.

  8. Jos täs­sä voi­si piir­tää kuvan, niin teki­sin sen. Kyse on kysyn­näs­tä ja tar­jon­nas­ta, kuten Ode kir­joit­taa, mut­ta hän on yhtä aikaa sekä oikeas­sa että väärässä.

    Kar­keas­ti: Sii­nä mis­sä raken­ne­taan nel­jä 75m² asun­toa, voi­tai­siin raken­taa kuusi 50m² kämp­pää tai kym­me­nen 30m² luuk­kua. Jos raken­ne­taan 75m² asun­not, niis­tä kil­pai­lee nel­jä per­het­tä, 30m² luu­kuis­ta kil­pai­lee kym­me­nen sink­kua tai sijoittajaa. 

    Kyse on puh­taas­ti sii­tä, kum­mal­la on enem­män rahaa mark­ki­na­ti­lan­tees­sa. Jos raken­nut­ta­jat halua­vat ne 30m² käm­pät raken­taa, se tar­koit­taa, että niis­tä saa isom­man kat­teen. Kar­keas­tiot­taen tämä tar­koit­taa sitä, että niis­tä on sil­loin pahem­pi pula.

    Voi hyvin olla, että isom­pien raken­ta­mi­ses­ta on mui­ta hyö­ty­jä, joi­ta raken­nut­ta­ja ei pää­se rahas­ta­maan. Täl­lai­nen voi olla vaik­ka se, että isom­piin asun­toi­hin muut­ta­vat juo­pot­te­le­vat ja melua­vat vähem­män. Mut­ta jos tämä on tie­dos­sa, niin pie­nem­pien hin­taan­kin koh­dis­tuu laskupaine. 

    En tie­dä tark­kaan, mitä ajat­te­li­sin tuos­ta 75m² vaa­ti­muk­ses­ta. Jos se aiheut­taa cete­ris pari­bus sen, että raken­ne­taan vähem­män asun­to­ja, niin sit­ten sitä pitää mie­les­tä­ni vastustaa.

  9. Ympä­ri Suo­mea kau­pun­geis­sa on pal­jon edul­li­sem­pia asun­to­ja kuin Hel­sin­gis­sä, mut­ta yri­tyk­set halua­vat sijoit­tua sin­ne, jot­ta voi­vat lähet­tää säh­kö­pos­tia lii­te­tie­dos­toi­neen naapurikortteliin.”

    Hyvä aja­tus. Jos joku vie­lä kek­si­si, miten se teh­dään, niin vie­lä parem­pi. Pai­kal­lis­lo­gis­tii­kan kan­nal­ta tuol­lai­nen 50 000 asuk­kaan kau­pun­ki oli­si otol­li­nen. Riit­tä­vän iso, jot­ta siel­tä ei tar­vit­si­si päi­vit­täin pouis­tua ja riit­tä­vän pie­ni, jot­ta kaik­ki oli­si lähel­lä. Jos­ta­kin syys­tä, jota en täy­sin ymmär­rä, nämä kau­pun­git eivät menes­ty lain­kaan. Kun Hel­sin­gis­tä on siir­ret­ty joi­ta­kin viras­to­ja maa­kun­tiin, sopi­vaa väkeä ei löy­dy oikein mil­lään. Alku­pe­räi­nen hen­ki­lö­kun­ta ei seu­raa muka­na, mikä kai on ollut tar­koi­tus­kin, sil­lä eivät­hän nuo pai­kal­lis­ta työl­li­syyt­tä aut­tai­si, jos junan tuo­mat mie­hit­täi­si­vät työpaikat. 

    Val­tion viras­to voi toi­mia näin, kos­ka veron­mak­sa­jat mak­sa­vat syn­ty­vät kus­tan­nuk­set, mut­ta yksi­tyi­sen yri­tys ei kes­tä sitä, että sen toi­min­nat ovat vuo­sia lamas­sa, kun sopi­vaa työ­voi­maa ei löydy.

    Pien­ten paik­ka­kun­tien ongel­ma on, että työ­paik­ka pitäi­si löy­tyä molem­mil­le puo­li­soil­le. Kor­keas­ti kou­lu­te­tul­la on yleen­sä kor­keas­ti kou­lu­tet­tu puo­li­si, ja näi­den työ­mark­ki­nat ovat kapeita.

    Vähän täs­sä on tie­tys­ti noi­dan­ke­hän piir­tei­tä, Kun työ­pai­kat ovat Hel­sin­gis­sä, Oulus­sa, Turus­sa, Tam­pe­reel­la ja Jyväs­ky­läs­sä, osaa­va työ­voi­ma hakeu­tuu näil­le paik­ka­kun­nil­le. Kun osaa­va työ­voi­ma on siel­lä, työ­paik­ko­jen­kin on oltava.

    Aina­kin jokin val­tion toi­min­to siir­tyy pois hel­sin­gis­tä, hur­raan hel­sin­gin puo­les­ta (asun­not vapau­tu­vat hyö­ty­käyt­töön) mut­ta suren siir­ret­tä­vän lai­tok­sen ja eri­tyi­seds­ti sen asik­kai­den puo­les­ta. Työn­te­ki­jöi­den puo­les­ta en sure, kos­ka kyl­lä he uyuden työ­pai­kan Hel­sin­gi­sä löytävät.

  10. Jos 75 neliön kes­ki­pin­ta-ala­vaa­ti­muk­sel­la halu­aa raken­taa taloon eko­te­hok­kai­ta alle 20 neliön yksiöi­tä, niin nii­den lop­pu­jen asun­to­jen on sit­ten olta­va aika hulp­pean kokoi­sia. Ei tai­da oikein toi­mia sekään. Täs­tä seu­raa vain se, että yksiöi­den­kin pin­ta-ala kas­vaa, jol­loin kas­vaa myös nii­den hin­ta ja ympäristörasitukset.”

    Hel­sin­kiin ei näi­tä pie­niä yksiöi­tä tar­vit­se raken­taa lisää, kos­ka nii­tä on aika pal­jon. Kyse on vain sii­tä, miten ne saa­edaan niil­le, jot­ka halua­vat pie­nis­sä asun­nois­sa asua.

  11. Tie­de­mie­hen kri­tiik­ki on hyvää — kuten aina — mut­ta en muu­ta kan­taa­ni. Asun­to­po­li­tii­kas­sa oike­aa tulos­ta ei saa­da osto­voi­mal­la pre­fe­rens­se­jä pun­ni­ten. Kau­ypun­gin on pidet­tä­vä huol­ta myös sosi­aa­li­ses­ta tasa­pai­nos­ta ja verotuloista.

    Mal­li, jos­sa sin­kut ja opiske3lijat asu­vat ydin­kau­pun­gis­sa ja lap­si­per­heet autoin­ten­sii­visl­lä oma­ko­tia­lueil­la, on monel­la tavoin huo­no. Täs­tä seu­raa ulkoi­nen kus­tan­nus, joka ei näy asun­to­jen hin­nois­sa. Tämä vaa­ti­si oman artik­ke­lin­sa. Ehkä jos­kus Kuva­leh­den kolumnissa.

    Hel­sin­gin on puo­lus­tet­ta­va vero­tu­lo­jaan, kos­ka niil­lä on otta­jia. kan­sa­lai­set ovat net­to­ve­ron­mak­sa­jia ikä­haa­ru­kas­sa 28–62 vuot­ta. Jos tuo aika vie­te­tään Espoos­sa ja Nur­mi­jär­vel­lä, Hel­sin­kiin jää­vät menot ja tulot mene­vät noi­hin kuntiin.

    Kun raken­ne­taan isom­pia asun­to­ja, raken­ne­taan mylös vähem­män asun­to­ja, mut­ta niis­sä asuu enem­män ihmi­siä. Vii­si­hen­ki­sil­lä per­heil­lä on asu­kas­ta koh­den var­mas­ti vähem­män pin­ta-alaa käy­tet­tä­vis­sään kuin sinkuilla. 

    75 m² ei ole iso asun­to. Isol­la lap­si­per­heel­le 140 neliö­tä­kään ei ole pal­jon — ei Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la ainakaan.

  12. Aina kun jokin val­tion toi­min­to siir­tyy pois Hel­sin­gis­tä, hur­raan Hel­sin­gin puo­les­ta (asun­not vapau­tu­vat hyö­ty­käyt­töön) mut­ta suren siir­ret­tä­vän lai­tok­sen ja eri­tyi­ses­ti sen asiak­kai­den puo­les­ta. Työn­te­ki­jöi­den puo­les­ta en sure, kos­ka kyl­lä he uuden työ­pai­kan Hel­sin­gis­sä löytävät.”

    Tämä osa muu­ten hyväs­sä kom­men­tis­sa­si on aivan käsit­tä­mät­tö­män höl­mö. Ehkä arro­gans­si siel­lä mus­tan auton taka­pen­kil­lä ker­ma­kak­kua syö­des­sä kas­voi sii­hen mit­taan että se ei enää palau­du inhi­mil­li­sel­le tasol­le. Työt­tö­mäk­si jou­tu­mi­nen (vaik­ka vähäk­si­kin aikaa) on aina hen­ki­lö­koh­tai­nen kata­stro­fi. Ei ole kan­san­edus­ta­jan sopeu­tu­mi­se­lä­ket­tä 55+ v. toi­mis­to­sih­tee­ril­le tai yli­tar­kas­ta­jal­le eikä nii­tä työ­paik­ko­ja ole ihan poi­mit­ta­vis­sa, niin että pal­kal­la tuli­si myös toi­meen. Pas­ka­duu­ni-käsi­te kos­kee myös mui­ta kuin nuo­ria työntekijöitä. 

    Mei­naat­ko ihan vaka­vis­sa­si että toi­mis­to­ti­loi­hin raken­ne­taan asun­to­ja? Herää jo!

  13. Täs­sä tai­si pie­ni pirui­lu haja­si­joit­ta­jil­le jää­dä huo­maa­mat­ta. En tar­koit­ta­nut, että toi­mis­tois­ta teh­dään asun­to­ja vaan että kun val­tion viras­ton työn­te­ki­jöi­tä var­ten ei tar­vi­ta asun­to­ja, ne eivät tule jää­mään tyh­jil­leen, vaan Hel­sin­kiin siir­tyy jotain kau­pal­lis­ta toi­min­taa muu­al­ta. Hel­sin­gin kas­vua hil­lit­see asun­to­pu­la ja vain se. 

    Myön­nän, että vähän oikai­sin. Voi sii­nä joku jää­dä ihan oikeas­ti työt­tö­mäk­si­kin. Pää­osin ei jää. Työn­te­ki­jät eivät seu­raa viras­ton muka­na, kos­ka saa­vat uuden työ­pai­kan Hel­sin­gis­tä. Heil­lä­hän oli­si edel­leen oikeus pitää se van­ha työpaikka.

    Vää­rin­kä­si­tyks­ten vält­tä­mi­sek­si: en nos­ta kan­san­edus­ta­jan sopeutumiseläkettä.

  14. Olen luke­nut Soi­nin­vaa­ran asun­to­po­liit­ti­sia kan­nan­ot­to­ja ja jo kau­an halun­nut kysyä hänel­tä niis­tä. Onnis­tuu­ko täs­sä? Ei tämä aivan täs­mäl­li­ses­ti ole blo­gin aihees­ta, mut­ta lähel­tä liip­paa kuitenkin.

    Ote Soi­nin­vaa­ran kir­jas­ta Vih­reä mark­ki­na­ta­lous (1990): ”… asun­to­ti­lan­net­ta aja­tel­len tur­han iso­jen asun­to­jen muut­ta­mi­nen rahak­si oli­si toi­vot­ta­vaa, sil­lä pie­nem­pään asun­toon muut­ta­vat teki­si­vät asun­to­kan­nas­sa tilaa muil­le. Asun­to­jen tar­jon­ta lisään­tyi­si ja hin­nat ale­ni­si­vat. Onhan tois­ten väl­jän asu­mi­sen kään­tö­puo­le­na tois­ten asun­to­pu­la.” (Mts 130–131.) ”Väl­jän asu­mi­sen suo­si­mi­nen muu­ta kulu­tus­ta syr­jien sovel­tuu huo­nos­ti eko­lo­gi­sen raken­ne­muu­tok­sen tavoit­tei­siin, kos­ka asun­to­jen läm­mit­tä­mi­nen kulut­taa pal­jon ener­gi­aa.” (Mts 123.) 

    Kir­jas­saan Rat­kai­se­va aika (1986) Soi­nin­vaa­ra ymmär­tää asun­to­lai­nan kans­sa tais­te­le­via nuo­ria, mut­ta ymmär­rys lop­puu sii­hen kun asun­to­lai­na on mak­set­tu, jol­loin jär­jes­tel­män uhrit muut­tu­vat riis­tä­jik­si. Kir­jas­sa Vih­reä mark­ki­na­ta­lous Soi­nin­vaa­ra kir­joit­taa asun­to­tu­los­ta: ”Jos asun­non omis­ta­mal­la sääs­tää 2000 mark­kaa kuus­sa vuo­kra­me­noa, eikö se tar­koi­ta, että asun­non omis­ta­mi­nen tuot­taa omis­ta­jal­leen tuon 2000 mk kuus­sa? … Asun­toe­dun verot­to­muus ei ole vain oikeu­den­mu­kai­suus­ky­sy­mys. Se hou­kut­te­lee väl­jään ja äve­ri­ää­seen asu­mi­seen, sil­lä jos sijoit­taa omai­suu­ten­sa muu­hun kuin omaan asun­toon­sa, sen tuot­to on vero­tet­ta­vaa. Asun­to­kan­nan olles­sa kiin­teä tois­ten väl­jän asu­mi­sen kään­tö­puo­li on tois­ten asun­to­pu­la.” (Mts 147–148.)

    Monis­sa läh­teis­sä on todet­tu, että Suo­mes­sa asu­taan ahtaam­min kuin muu­al­la Euroo­pas­sa. Huo­neis­to­kes­kuk­sen 2000-luvun alun asun­to­mark­ki­na­kat­sauk­sen mukaan (ei enää löy­dy ver­kos­ta, vali­tet­ta­vas­ti; uudes­sa asun­to­mark­ki­na­kat­sauk­ses­sa (http://www.realiagroup.fi/Tiedotteet/Markkinakatsaukset/Documents/Asuntomarkkinakatsaus_Realia_syksy_2006.pdf ) ei ole tätä tie­toa) asun­to­jen kes­ki­pin­ta-ala nousi Suo­mes­sa vv. 1990–2000 74 neliös­tä 80 neli­öön, ja vuon­na 2000 val­mis­tu­neis­sa uusis­sa asun­nois­sa kes­ki­pin­ta-ala oli jo 85,7 neliö­met­riä. Bel­gias­sa kes­ki­pin­ta-ala on 140 neliö­tä, Tans­kas­sa 110 neliö­tä, Krei­kas­sa hie­man enem­män kuin Tans­kas­sa. (Har­mik­se­ni Tilas­to­kes­kuk­sen Asu­mi­nen-tilas­tot (http://tilastokeskus.fi/til/asu.html) eivät sisäl­lä nekään tie­to­ja asun­to­jen kes­ki­pin­ta-alois­ta Suo­mes­sa. Mik­si se on pii­los­sa pidet­tä­vä tieto?)

    Ara­va­nor­mien mukaan kol­mi­hen­ki­sen per­heen asun­non koh­tuul­li­nen koko oli tuol­loin 75 neliö­tä – juu­ri se neliö­mää­rä mikä nyt pitäi­si saa­da uudis­ra­ken­nusa­sun­to­jen kes­ki­pin­ta-alak­si. Tosi väl­jäk­si tai isok­si minä miel­län vas­ta tuol­lai­sen 150–200 neliö­tä asuin­pin­ta-alaa kau­pun­gis­sa (vrt. hur­jan tiheäs­ti asu­tun Bel­gian kes­ki­pin­ta-ala ). Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti en edel­leen­kään tun­ne tai tie­dä ketään, joka asui­si niin isos­sa asun­nos­sa Hel­sin­gis­sä. Sii­nä 1950-luvul­la raken­ne­tus­sa lähiös­sä, jos­sa asun, ei edes ole niin iso­ja asun­to­ja ker­ros­ta­lois­sa – tok­ko­pa oma­ko­ti­ta­lois­sa­kaan kovin mon­ta, pie­nil­tä aina­kin näyt­tä­vät. Tun­nen joi­ta­kin ikään­ty­viä nai­sia, jot­ka asu­vat yksin kol­men, jopa nel­jän huo­neen ja keit­tiön asun­nos­sa, kun lap­set ovat läh­te­neet maa­il­mal­le ja mies kuol­lut. Pin­ta-alat jää­vät tuom­moi­seen 80 neli­öön. Tähän men­nes­sä en ole osan­nut pahek­sua hei­dän asumistaan.

    Mitä mah­toi Soi­nin­vaa­ra tar­koit­taa tur­han väl­jäl­lä asu­mi­sel­la? Sin­kuil­le yksiö? Entä paris­kun­ta? Vie­lä­kö olet samal­la kannalla?

    Entä “asun­to­tu­lo”? Mei­dän koh­dal­lam­me se oli­si kata­stro­fi. Aja­tus­ra­ken­nel­ma­na se tun­tuu hute­ral­ta. Entä jos eläi­sin oikein kit­kut­ta­mal­la, kiel­täy­tyi­sin kai­kes­ta muka­vas­ta ja sai­sin pal­kas­ta­ni sääs­te­tyk­si pank­kiin sen sum­man, min­kä nyt minun las­ke­taan saa­van “asun­to­tu­loa”? Pitäi­si­kö niis­tä sääs­töis­tä luo­vut­taa osa verot­ta­jal­le? Vaik­ka tämä nyt tosi­aan tai­taa men­nä lii­an kau­as blo­gin aiheesta.

  15. Olen samaa miel­tä, kuten kir­joi­tit: “Asun­to­po­li­tii­kas­sa oike­aa tulos­ta ei saa­da osto­voi­mal­la pre­fe­rens­se­jä pun­ni­ten.” Poli­tiik­kaa ei tar­vi­ta, jos oikea tulos saa­daan osto­voi­mal­la, sil­lä sil­loin mark­ki­nat rat­kai­se­vat asian.

    Se, mik­si kir­joi­tin tuon oli, että mie­les­tä­ni täy­tyi­si enem­män kiin­nit­tää huo­mio­ta nii­hin ulkois­vai­ku­tuk­siin joi­ta “hyväl­lä veron­mak­sa­jal­la” on. Pelk­kä hyvä veron­mak­sa­juus ei voi olla perus­te. Päin­vas­toin, se, ettei Suo­mes­sa ole ame­ri­ka­lais­tyy­lis­tä “pro­per­ty tax”- veroa (mie­les­tä­ni kiin­teis­tö­ve­ro ei toi­mi Suo­mes­sa niin­kuin esi­mer­kik­si Kana­dan vas­taa­va) vää­ris­tää tilan­net­ta lii­ak­si. Asu­mi­sen verot­ta­mi­nen on poliit­ti­ses­ti erit­täin vai­kea kysy­mys Suo­mes­sa ja se näkyy kommenteista.

  16. Kak­si­piip­pui­nen asia. Se, että Hel­sin­gis­sä on pal­jon pie­niä asun­to­ja (niin­kuin Krohn tote­aa), ei auta, tar­ve oli­si vie­lä enem­mäl­le ja täs­tä on paras todis­te se, että niis­tä on varaa pyy­tää tupla­hin­taa neliöl­tä ja sil­ti kaup­pa käy.

    Las­ten kas­vat­ta­mi­sel­le Hel­sin­ki ei kos­kaan tule ole­maan mikään hyvä paik­ka, minus­ta täs­sä koh­das­sa men­nään pahi­ten met­sään yllä­ole­vis­sa arvioissa. 

    Käy­tän­nös­sä lap­si­per­heet, joil­la on rahaa, muut­ta­vat oma­ko­ti­ta­loi­hin (toi­siin kun­tiin, Hel­sin­gis­sä tar­jon­ta on ult­ra­vä­häis­tä), ja isot asun­not mene­vät niil­le, joil­la on varaa mak­saa niis­tä eli rik­kail­le sinkuille/lapsettomille pareil­le. Näin sii­nä nimit­täin käy­tän­nös­sä käy, todel­li­suus kun ei väli­tä sii­tä, että mikä on ollut poli­tii­kan ajatus.

    Se on kyl­lä tot­ta että raken­nus­lii­ke­kin saa parem­man voi­ton pie­nes­tä asun­nos­ta, mut­ta se ei yksi­nään rii­tä syyk­si mää­rä­tä, että ei saa raken­taa asun­to­ja, joi­hin yksi­näi­sel­lä ihmi­sel­lä on varaa.

    Olen siis Soi­nin­vaa­ran kans­sa eri miel­tä sii­tä, että mitä pitäi­si raken­taa ja mik­si, kaa­va­mai­nen suu­rien asun­to­jen vaa­ti­mi­nen ei hyö­dy­tä ketään, lop­pu­pe­lis­sä. Niis­tä tulee niin kal­lii­ta, että samal­la rahal­la ostaa oma­ko­ti­ta­lon ja lap­si­per­heel­lä ker­ros­ta­loa­sun­to ei kos­kaan pär­jää oma­ko­ti­ta­lol­le vähän kau­em­pa­na, pois­sa vilk­kaas­ta liikenteestä.

  17. Ode kir­joit­ti: “Meil­lä on muu­ten ara­va­kan­nas­sa per­hea­suhn­to­ja, jot­ka uhkaa­vat jää­dä tyh­jil­leen. Nos­te­taan tulo­ra­jo­ja, jos pie­ni­tu­loi­sa ei rii­tä perheasuntoihin.”

    Pie­ni kor­jaus: v 2004 pois­tet­tiin tulo­ra­jat kas­vu­kes­kus­ten ulko­puo­lel­la ja v 2008 koko Suomessa.

  18. Minus­ta on luon­nol­lis­ta, että sin­kuil­le kes­kus­ta sopii vie­lä parem­min kuin lap­si­per­heil­le. Asun­to­jen kysyn­tä ja hin­nat tuke­vat tätä lähes itses­tään­sel­vyyt­tä. On vää­rin, että Hel­sin­ki kiel­tää mark­ki­noi­ta tuot­ta­mas­ta vähä­va­rai­sem­mil­le sel­lai­sia asun­to­ja, joi­hin näil­lä oli­si varaa, mikä nos­taa hin­to­ja entisestään.

    On tot­ta, että monet pie­nes­sä asu­vat asui­si­vat mie­luum­min isom­mas­sa, mut­ta ennen kuin Hel­sin­kiin kaa­voi­te­taan pal­jon kor­keam­paa ja tiheäm­pää raken­nus­kan­taa, asun­nois­ta on niin kova pula, ettei tätä voi toteut­taa kuin siir­tä­mäl­lä ongel­mia yksil­tä toi­sil­le vie­lä­kin pahempina.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.