Tätä Helsingin, Espoon ja Vantaan kilpailu teettää

Päi­vän Hel­sin­gin Sano­mat kir­joit­taa, että Hel­sin­gis­sä on lisät­ty autoi­lua raken­ta­mal­la kes­kus­taan noin 2000 pysä­köin­ti­paik­kaa. Tätä olen vähän epäillytkin.

Hel­sin­gis­sä on ymmär­tääk­se­ni edel­leen voi­mas­sa kau­pun­gin­val­tuus­ton pää­tös Hel­sin­gin nie­mel­lä ole­vian pysä­köin­ti­paik­ko­jen mää­rän rajoit­ta­mi­ses­ta 33000:een (tai jotain sin­ne päin, en muis­ta tark­kaan). Kun uusia hal­le­ja on kaa­voi­tet­tu, olen kysy­nyt tämän pää­tök­sen perään.Minulle on vas­tat­tu, että maan pääl­tä pois­te­taan vas­taa­vas­ti paik­ko­ja. Minun tie­tääk­se­ni tuo val­tuus­ton pää­tös on edel­leen voi­mas­sa. Sik­si kaa­vas­sa, joka rik­koo tätä pää­tös­tä, pitäi­si edes mai­ni­ta, että pää­tös­tä rikotaan.

Vir­ka­mie­het perus­te­li­vat val­tuus­ton pää­tök­sen rik­ko­mis­ta sanoen, että muu­ten kaup­pa kar­kaa kehä­tei­den mar­ket­tei­hin. Poh­joi­seen kan­ta­kau­pun­kiin (Val­li­laan?) lisä­tään pysä­köin­ti­paik­ko­ja roi­mas­ti, jot­tei­vät työ­pai­kat kar­kai­si muualle.

Tar­vi­taan­ko sel­keäm­pää todis­tus­ta Hel­sin­gin seu­dun kun­ta­jaon turmiollisuudesta.

PS. Tutus­tu kir­joi­hi­ni täs­tä! Nii­tä voi myös ostaa edul­li­ses­ti sivul­la ole­via ohjei­ta noudattaen.

7 vastausta artikkeliin “Tätä Helsingin, Espoon ja Vantaan kilpailu teettää”

  1. Enti­se­nä Ner­van­de­rin­ka­dun asuk­kaan luen näi­tä uuti­sia Museo­ka­dun vino­pai­koi­tuk­ses­ta suru­mie­li­se­nä. Täl­lai­nen auto­jen prio­ri­soin­ti lyö kor­vil­le pai­kal­lis­his­to­rian kun­nioi­tus­ta. Museo­ka­dus­ta teh­tiin aikoi­naan leveä aivan muis­ta syis­tä kuin auto­jen pysä­köin­ti­paik­ko­jen takia.

    Suo­mi ottaa esi­merk­ke­jä hyvis­tä käy­tän­nöis­tä usein län­si­naa­pu­ril­ta. Mik­si Hel­sin­ki ei osaa näh­dä tule­vai­suut­taan Tuk­hol­man tavoin?

  2. Hyvä Osmo Soininvaara,

    olen ymmär­tä­nyt, että Vih­reät suo­si­vat die­se­lin käyt­töä kul­ku­neu­vois­sa. En ole aivan var­ma mihin tämä perus­tuu (siis onko tut­ki­muk­sia die­se­lin parem­mas­ta sovel­tu­vuu­des­ta lii­ken­ne­vä­li­nei­siin), mut­ta ihmet­te­len, mitä teh­dään sil­le kai­kel­le ben­sal­le, joka syn­tyy samas­ta tis­lees­tä kuin diesel?

    En enää muis­ta pet­ro­ke­mi­aa niin hyvin, että osai­sin kuvail­la ben­san ja die­se­lin eroa, mut­ta muis­taak­se­ni ben­sa koos­tuu pidem­mis­tä hii­li­ve­dyis­tä, ja die­sel on siten vain erään­lai­nen “yli­jää­mä” öljyn jalos­tuk­ses­sa. Mitä jär­keä on suo­sia val­mis­tus­pro­ses­sin omi­nai­suuk­sil­taan huo­noin­ta tuotetta?

  3. Die­sel, sen parem­min kuin ben­sii­ni­kään, ei ole mikään omi­nai­suuk­sil­taan hei­kom­pi yli­jää­mä. Molem­mat ovat omaan käyt­tö­koh­tee­seen­sa sovel­tu­via polttoaineita.

    Die­se­lau­ton kulu­tus on kui­ten­kin pie­nem­pi ja kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töt sik­si pie­nem­mät ajo­ki­lo­met­riä kohden.

    Krak­kaus­pro­ses­sis­sa voi­daan tie­tyis­sä rajois­sa sää­del­lä syn­ty­vien hii­li­ket­ju­jen pituuk­sia, ja siten tis­lauk­ses­sa saa­ta­vien jakei­den suhdetta.

  4. Tämä sel­ven­si hiu­kan, mut­ta edel­leen jäi hiu­kan epä­sel­väk­si, että lope­te­taan­ko ben­sii­nin val­mis­tus ja jos ei, mitä sil­lä pitäi­si teh­dä? Mikä tar­koit­taa tie­tys­sä rajois­sa? Eli kuin­ka pal­jon esi­mer­kik­si 100 lit­ras­ta öljyä nyky­me­ne­tel­mil­lä tavan­omai­ses­ti teh­dään ja kuin­ka pal­jon voi­daan ben­sii­niä ja die­se­liä ja mui­ta voitelu/polttoaineita valmistaa?

  5. Vih­reät ovat otta­neet hal­li­tus­oh­jel­maan bio­polt­toai­neet. Lii­te bio antaa hel­pos­ti kuvan ympä­ris­töys­tä­väl­li­syy­des­tä vaik­ka se viit­taa ainoas­taan polt­toai­neen alku­pe­rään. Ryp­siöl­jyn eräs pala­mis­tuo­te on hii­li­diok­si­di ihan samoin kuin fos­sii­li­sis­sa­kin polt­toai­neis­sa. Uusim­mat tut­ki­muk­set viit­taa­vat sii­hen, että bio­polt­toai­neet saas­tut­ta­vat jopa enem­män kuin fos­sii­li­set polttoaineet.

    http://www.timesonline.co.uk/tol/news/uk/science/article2507851.ece

  6. Ben­sii­nin käyt­töä voi sel­väs­ti vähen­tää, kos­ka jalos­ta­moil­la voi­daan teh­dä öljys­tä enem­män tai vähem­män ben­sii­nia. BNyt kai sitä teh­dään krak­kaa­mal­la enem­mämn kuin sitä luon­nos­taan tuli­si. Mut­ta ei sitä voi lopet­taa, kos­ka noi­ta kevei­tä tis­lei­tä raa­ka­öl­jys­sä on aina (tai sit­ten nii­tä­kin voi mani­pu­loi­da pidem­mik­si hiilivetyketjuiksi)

    Die­sel on muut­tu­nut pal­jon ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­mäk­si, kun on kehi­tet­ty puh­tai­ta die­sel­moot­to­rei­ta. vahat die­sel­moot­to­rit ovat todel­la epä­ter­veel­li­siä. Olen ymmär­tä­nyt, että nois­sa uusis­sa moot­to­reis­sa pol­tet­ta­van die­se­lin on olta­va eri­tyi­sen kor­kea­laa­tuis­ta. Sitä en tie­dä, miten bio­die­sel niis­sä toi­mii. Aina­kaan heik­ko­laa­tui­set koti­pu­ris­teet eivät toimi.

    Biopolttoaine4iden suh­teen olen hyvin skep­ti­nen. Nii­den ener­gia­ta­lous ei aina mene edes plus­sal­le. Mut­ta vaik­ka meni­si­kin, maa­il­man maa­ta­lous­tuo­tan­to ei miten­kään rii­tä tyy­dyt­tä­mään auto­jen ben­san­näl­kää. Jos heh­taa­ril­ta saa tuhat lit­raa, tar­vit­tai­siin 5 mil­joo­naa heh­taa­ria tuot­ta­maan lii­ken­teen polt­toai­neet. Syö­dä­kin pitäi­si. Koko hom­mas­sa on vähän itse­pe­tok­sen makua.

  7. Kun bio­die­se­lis­tä pois­te­taan gly­se­ro­li mety­loi­mal­la, se toi­mii uusis­sa die­sel­moot­to­reis­sa kuin vää­rä raha.
    Ryp­siöl­jy toi­mii sel­lai­se­naan van­hois­sa die­se­leis­sä, kun­han se esi­läm­mi­te­tään ja sekaan hei­te­tään 30% dieseliä. 

    Ryp­si­bio­die­se­lin (ryp­si­me­tyy­lies­te­rin) tuo­tan­nol­la ei ole jär­ke­vää pyr­kiä kor­vaa­maan koko lii­ken­ne­polt­toai­nei­den tarvetta.
    RME:tä pitää aja­tel­la ryp­si­val­kuais­re­hun sivu­tuot­tee­na. Sen tuo­tan­to pitää Suo­mes­sa mitoit­taa niin, ryp­siä ei vil­jel­lä bio­die­se­lin raa­ka-aineek­si, vaan ryp­siä vil­jel­lään niin pal­jon, että sil­lä voi­daan kor­va­ta tuontivalkuainen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.