Maakuntien etu on kouluttaa lapsistaan Helsinkiin muuttajia?

Jokin työryh­mä näyt­tää esit­tävän opet­ta­jak­oulu­tuk­sen aloi­tu­s­paikko­jen lisäämistä Helsingis­sä ja vähen­tämistä muual­la. Muual­la on tästä älähdet­ty, minkä nyt tietysti saat­toi arvatakin. Näin sitä siir­retään työ­paikko­ja maakun­nista Helsinki­in! Samaa keskustelua on käy­ty hoitajakoulutuksesta.

Jos hyväksytään, että helsinkiläi­sis­säkin kouluis­sa tarvi­taan opet­ta­jia ja sairaalois­sa hoita­jia, onko sil­loin väärin maakun­tia kohtaan koulut­taa helsinkiläi­sistä hoita­jia ja opet­ta­jia? Onko maakun­tien etu todel­la se, että näi­den pojista ja tyt­töristä koulute­taan Helsinki­in muut­ta­jia? Näin ei kävisi, jos Helsinki­in koulutet­taisi­in opet­ta­jia syn­type­r­äi­sistä helsinkiläisistä.

Tähän voi tietysti vas­ta­ta, että voihan se helsinkiläi­nen muut­taa viidek­si vuodek­si Kajaani­in opiskele­maan opet­ta­jak­si. Tot­ta kai voi, mut­ta ei muu­ta, kos­ka hän voi opiskel­la Helsingis­sä jotain muu­ta ammattia. 

PS. Tutus­tu kir­joi­hi­ni tästä!

11 vastausta artikkeliin “Maakuntien etu on kouluttaa lapsistaan Helsinkiin muuttajia?”

  1. Ei olisi myöskään väärin palaut­taa ja lisätä ham­maslääketi­eteen ja lääketi­eteen koulu­tus­ta maakun­ti­in. Kain­u­u­lainen lääkäri­op­pi­las voisi hyvinkin jäädä Kain­u­useen jos koulu­tus­ta annet­taisi­in Kuo­pios­sa eikä pääkaupun­gin syn­tisessä ilmapi­iris­sä. Sama kos­kee ham­maslääketi­eteen ope­tus­ta, jol­la on vielä se lisä­vai­va, että suuri osa oppi­laista keskeyt­tää opin­not ja siir­tyy lääkik­sen puolelle. 

    Pitäisi kehit­tää pykälä, että ker­ran aloitet­tua koulu­tus­ta ei saisi keskeyt­tää muu­ta kuin perustel­luin syin. Prep­paami­nen lääkik­seen ei ole sel­l­ainen, kun samal­la viedään opiskelu­paik­ka sel­l­aiselta, joka voisi joskus valmis­tu­akin hammaslääkäriksi.

    Tuo viimeinen kolum­nisi kap­pale ei muuten tai­da saavut­taa maakun­nis­sa eri­ty­istä riemu­vas­taan­ot­toa. Ne vain eivät siel­lä kaukana ymmär­rä miten ahdis­tavia pikku­paikkakun­nat ovat.

  2. “Tähän voi tietysti vas­ta­ta, että voihan se helsinkiläi­nen muut­taa viidek­si vuodek­si Kajaani­in opiskele­maan opet­ta­jak­si. Tot­ta kai voi, mut­ta ei muu­ta, kos­ka hän voi opiskel­la Helsingis­sä jotain muu­ta ammattia.”

    Omas­sa tut­tava­pi­iris­sä Helsingis­sä olen huo­man­nut, että jos mielessä on selkeä toiveam­mat­ti, niin tarvit­taes­sa sitä lähde­tään kyl­lä opiskele­maan maakuntiin. 

    Ope­tus ja ter­vey­den­huolto taita­vat olla melkoisia kut­sumusa­lo­ja — jak­saako sel­l­aista tehdä 40 vuot­ta, jos moni muukin ammat­ti houkuttelee?

  3. Ei kai helsinkiläiselle voi olla ylit­sepääsemät­tömän vaikea­ta lähteä opiskele­maan esimerkik­si Joen­su­uhun! Min­un on todel­la vaikea ymmärtää sin­un ajat­telusi logi­ikkaa. Päin­vas­toin kat­soisin todel­la tärkeäk­si, että helsinkiläiset opiske­li­si­vat jos­sain muual­la kuin kotikaupungis­saan. Tun­net­tu tosi­a­sia kun on, että helsinkiläiset tun­te­vat koti­maataan paljon huonom­min kuin muual­la Suomes­sa asuvat.

    Mitä tekee laut­tasaare­lainen perusk­oul­u­lainen opet­ta­jal­la, jon­ka yleis­sivistys koti­maan­tun­te­muk­ses­sa niin his­to­ri­an kuin eri­tyis­es­ti kansatieteen kohdal­la on provinssikol­le­gaansa huo­mat­tavasti heikompi? 

    Toisek­seen, mik­si purkaa hyvin toimivia koulu­tus­rak­en­tei­ta tältä osin? Yliopis­tot ovat jo nyt tarpeek­si kurimuk­sen kouris­sa, kun hal­li­tuk­set peräjäl­keen kohtel­e­vat niitä huonos­ti. Osoit­taa hal­li­tuk­selta ja eduskunnal­ta sivistyk­sen puutet­ta — jota todel­la siel­lä täl­lä het­kel­lä piisaa — kun ei ymmär­retä yliopis­to­jen peruste­htävää, korkealaa­tuisen tutkimuk­sen tuot­tamista. Nopei­ta voit­to­ja ei tutkimuk­sen sar­al­la ole. Inno­vaa­tioyliopis­to on muu­ta­man suu­ru­den­hul­lun päähän­pint­tymä, jolle SIVISTY­Syliopis­tois­sa naureskellaan.

  4. Asioi­hin voi suh­tau­tua joko sen mukaan, miten ihmis­ten omas­ta mielestään pitäisi käyt­täy­tyä tai sen mukaan, miten he havain­to­jen mukaan käyt­täy­tyvät. jos har­ras­taa vedonlyön­tiä omil­la rahoil­laan, kan­nat­taa nou­dat­taa jälkim­mäistä strate­giaa. Myös päätök­sen­tek­i­jöi­den soisi nou­dat­ta­van sitä.

    Minä en tiedä, kuin­ka mon­ta helsinkiläistä opiskelee Kajaanis­sa opet­ta­jak­si, mut­ta en usko niitä ole­van monta.

  5. Kajaan­it ja Rovaniemet ovat asia erik­seen, mut­ta kyl­lä suuri osa helsinkiläis­nuorista on valmi­ita muut­ta­maan eteläisen Suomen alueel­la jos tarvet­ta on. Muis­telisin parinkymme­nen tut­ta­vani harkin­neen sel­l­aista aikoinaan — mon­et todel­la lähtivätkin.

  6. On jotenkin perustel­tua, että Helsingis­sä koulute­taan opet­ta­jia omaan tarpeeseen. Tosin suuri ongel­ma ei ole, että Helsinginkin opet­ta­jat koulute­taan muual­la. Helsin­gin ulkop­uolel­la syn­tynyt kun kyke­nee elämään myös Helsingis­sä, mut­ta Helsingis­sä syn­tynyt ei kykene elämään muual­la. Siis lievästi kär­jistäen ja yleistäen.
    Jos halu­taan koulut­taa tarpeen mukaan liikku­vaa työvoimaa, on Helsin­ki mah­dol­lisim­man huono paik­ka opinahjolle.

    Suurim­mat ongel­mat syn­tyvätkin aloil­la, joil­la muun maan työvoimatarve koulute­taan Helsingissä.
    Lehmälääkärik­si koulute­tu­ista kun kovin moni jää kuitenkin lop­ul­ta puudeli­to­htorik­si bule­vardin varteen.

  7. “Mitä tekee laut­tasaare­lainen perusk­oul­u­lainen opet­ta­jal­la, jon­ka yleis­sivistys koti­maan­tun­te­muk­ses­sa niin his­to­ri­an kuin eri­tyis­es­ti kansatieteen kohdal­la on provinssikol­le­gaansa huo­mat­tavasti heikompi?”

    Olisi haus­ka tietää, miten päädy­it tähän kumouk­sel­liseen tietoon. Kaipa koti­maan­tun­te­mus on peräisin suurim­mal­la osal­la opet­ta­jista peräisin kir­joista. Ei sil­lä, että asuu 5 vuot­ta jol­lain muul­la paikkakun­nal­la ole mitään merk­i­tys­tä yleis­sivistyk­sen ja koti­maan tun­te­muk­sen kanssa. Niin tai oppi­ihan siinä ehkä tun­temaan opiskelu­paikkansa, mut­ta kun maas­sa on 400 muu­ta kun­taa ja tuhan­sia paikkakun­tia jois­sa ei opiskele, niin jääväthän nuo sil­loin tuntematta.

  8. Minäkin tun­nen ainakin kak­si, jot­ka ovat läht­e­neet, mut­ta enem­män tarvit­taisi­in. Empi­iri­nen tosi­a­sia on, että maakun­nat koulut­ta­vat nyt nuo­ri­aan opet­ta­jik­si ja sairaan­hoita­jik­si Helsinki­in, kos­ka ao koulu­tu­s­paikko­ja ei Helsingis­sä ole tarpeeksi.

  9. Ja kos­ka kotiseudul­la ei löy­dy koulu­tus­ta vas­taavaa työtä (viimeinen lause). Suurin osa ihmi­sistä on koti­paikkasi­don­naisia, vain pieni osa vaelta­jia. Toki tämän sidon­naisu­u­den sal­lii hesalaisillekin. Ja siel­lä moni joutuu totea­maan kuin kum­mi­lapseni äiti pohjoiseen tul­lessaan: ei ne enää halua mukaan, kun ne on van­taalaisia. Tämä nyt vain ruohonjuuritasolta.

  10. Koton­ako nämä aikuiset Helsingis­sä opet­ta­jak­si opiskel­e­vat sit­ten asu­vat opiskelu­aikanaan ja töi­hin mennessään?

    Opiske­li­jalle asum­i­nen tulee paljon kalli­im­mak­si Helsingis­sä ja vas­tavalmis­tuneel­la luokanopet­ta­jal­la ei ole varaa asua Helsingis­sä. Tai on, jos asuu isän ja äidin luona. Siinähän oli­si­vat sit­ten nuoret opet­ta­jat samas­sa tilanteessa oppi­laiden kanssa! Yhdelle luokas­sa kaupun­ki on mak­sav­inaan palkkaa.

    Mihin Helsingis­sä tarvi­taan lisää luokanopet­ta­jia? Sieltähän muut­ta­vat lap­siper­heet pois, kouluista oppi­laat vähenevät ja koulu­ja lakkautetaan!

    Helsinkiläis­ten kan­nat­taa ehdot­tomasti lähteä pois Helsingistä opiskele­maan opet­ta­jak­si ja Helsingis­säkin opet­ta­jak­si opiskellei­den kan­nat­taa lähteä maakun­ti­in töi­hin, sil­lä jää enem­män käteen palkasta.

    Sama jut­tu on poli­isien kanssa.

Vastaa käyttäjälle Taask Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.