Maakuntien etu on kouluttaa lapsistaan Helsinkiin muuttajia?

Jokin työryhmä näyttää esittävän opettajakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä Helsingissä ja vähentämistä muualla. Muualla on tästä älähdetty, minkä nyt tietysti saattoi arvatakin. Näin sitä siirretään työpaikkoja maakunnista Helsinkiin! Samaa keskustelua on käyty hoitajakoulutuksesta.

Jos hyväksytään, että helsinkiläisissäkin kouluissa tarvitaan opettajia ja sairaaloissa hoitajia, onko silloin väärin maakuntia kohtaan kouluttaa helsinkiläisistä hoitajia ja opettajia? Onko maakuntien etu todella se, että näiden pojista ja tyttöristä koulutetaan Helsinkiin muuttajia? Näin ei kävisi, jos Helsinkiin koulutettaisiin opettajia syntyperäisistä helsinkiläisistä.

Tähän voi tietysti vastata, että voihan se helsinkiläinen muuttaa viideksi vuodeksi Kajaaniin opiskelemaan opettajaksi. Totta kai voi, mutta ei muuta, koska hän voi opiskella Helsingissä jotain muuta ammattia.

PS. Tutustu kirjoihini tästä!

11 vastausta artikkeliin “Maakuntien etu on kouluttaa lapsistaan Helsinkiin muuttajia?”

  1. Ei olisi myöskään väärin palauttaa ja lisätä hammaslääketieteen ja lääketieteen koulutusta maakuntiin. Kainuulainen lääkärioppilas voisi hyvinkin jäädä Kainuuseen jos koulutusta annettaisiin Kuopiossa eikä pääkaupungin syntisessä ilmapiirissä. Sama koskee hammaslääketieteen opetusta, jolla on vielä se lisävaiva, että suuri osa oppilaista keskeyttää opinnot ja siirtyy lääkiksen puolelle.

    Pitäisi kehittää pykälä, että kerran aloitettua koulutusta ei saisi keskeyttää muuta kuin perustelluin syin. Preppaaminen lääkikseen ei ole sellainen, kun samalla viedään opiskelupaikka sellaiselta, joka voisi joskus valmistuakin hammaslääkäriksi.

    Tuo viimeinen kolumnisi kappale ei muuten taida saavuttaa maakunnissa erityistä riemuvastaanottoa. Ne vain eivät siellä kaukana ymmärrä miten ahdistavia pikkupaikkakunnat ovat.

  2. ”Tähän voi tietysti vastata, että voihan se helsinkiläinen muuttaa viideksi vuodeksi Kajaaniin opiskelemaan opettajaksi. Totta kai voi, mutta ei muuta, koska hän voi opiskella Helsingissä jotain muuta ammattia.”

    Omassa tuttavapiirissä Helsingissä olen huomannut, että jos mielessä on selkeä toiveammatti, niin tarvittaessa sitä lähdetään kyllä opiskelemaan maakuntiin.

    Opetus ja terveydenhuolto taitavat olla melkoisia kutsumusaloja – jaksaako sellaista tehdä 40 vuotta, jos moni muukin ammatti houkuttelee?

  3. Ei kai helsinkiläiselle voi olla ylitsepääsemättömän vaikeata lähteä opiskelemaan esimerkiksi Joensuuhun! Minun on todella vaikea ymmärtää sinun ajattelusi logiikkaa. Päinvastoin katsoisin todella tärkeäksi, että helsinkiläiset opiskelisivat jossain muualla kuin kotikaupungissaan. Tunnettu tosiasia kun on, että helsinkiläiset tuntevat kotimaataan paljon huonommin kuin muualla Suomessa asuvat.

    Mitä tekee lauttasaarelainen peruskoululainen opettajalla, jonka yleissivistys kotimaantuntemuksessa niin historian kuin erityisesti kansatieteen kohdalla on provinssikollegaansa huomattavasti heikompi?

    Toisekseen, miksi purkaa hyvin toimivia koulutusrakenteita tältä osin? Yliopistot ovat jo nyt tarpeeksi kurimuksen kourissa, kun hallitukset peräjälkeen kohtelevat niitä huonosti. Osoittaa hallitukselta ja eduskunnalta sivistyksen puutetta – jota todella siellä tällä hetkellä piisaa – kun ei ymmärretä yliopistojen perustehtävää, korkealaatuisen tutkimuksen tuottamista. Nopeita voittoja ei tutkimuksen saralla ole. Innovaatioyliopisto on muutaman suurudenhullun päähänpinttymä, jolle SIVISTYSyliopistoissa naureskellaan.

  4. Asioihin voi suhtautua joko sen mukaan, miten ihmisten omasta mielestään pitäisi käyttäytyä tai sen mukaan, miten he havaintojen mukaan käyttäytyvät. jos harrastaa vedonlyöntiä omilla rahoillaan, kannattaa noudattaa jälkimmäistä strategiaa. Myös päätöksentekijöiden soisi noudattavan sitä.

    Minä en tiedä, kuinka monta helsinkiläistä opiskelee Kajaanissa opettajaksi, mutta en usko niitä olevan monta.

  5. Kajaanit ja Rovaniemet ovat asia erikseen, mutta kyllä suuri osa helsinkiläisnuorista on valmiita muuttamaan eteläisen Suomen alueella jos tarvetta on. Muistelisin parinkymmenen tuttavani harkinneen sellaista aikoinaan – monet todella lähtivätkin.

  6. On jotenkin perusteltua, että Helsingissä koulutetaan opettajia omaan tarpeeseen. Tosin suuri ongelma ei ole, että Helsinginkin opettajat koulutetaan muualla. Helsingin ulkopuolella syntynyt kun kykenee elämään myös Helsingissä, mutta Helsingissä syntynyt ei kykene elämään muualla. Siis lievästi kärjistäen ja yleistäen.
    Jos halutaan kouluttaa tarpeen mukaan liikkuvaa työvoimaa, on Helsinki mahdollisimman huono paikka opinahjolle.

    Suurimmat ongelmat syntyvätkin aloilla, joilla muun maan työvoimatarve koulutetaan Helsingissä.
    Lehmälääkäriksi koulutetuista kun kovin moni jää kuitenkin lopulta puudelitohtoriksi bulevardin varteen.

  7. ”Mitä tekee lauttasaarelainen peruskoululainen opettajalla, jonka yleissivistys kotimaantuntemuksessa niin historian kuin erityisesti kansatieteen kohdalla on provinssikollegaansa huomattavasti heikompi?”

    Olisi hauska tietää, miten päädyit tähän kumoukselliseen tietoon. Kaipa kotimaantuntemus on peräisin suurimmalla osalla opettajista peräisin kirjoista. Ei sillä, että asuu 5 vuotta jollain muulla paikkakunnalla ole mitään merkitystä yleissivistyksen ja kotimaan tuntemuksen kanssa. Niin tai oppiihan siinä ehkä tuntemaan opiskelupaikkansa, mutta kun maassa on 400 muuta kuntaa ja tuhansia paikkakuntia joissa ei opiskele, niin jääväthän nuo silloin tuntematta.

  8. Minäkin tunnen ainakin kaksi, jotka ovat lähteneet, mutta enemmän tarvittaisiin. Empiirinen tosiasia on, että maakunnat kouluttavat nyt nuoriaan opettajiksi ja sairaanhoitajiksi Helsinkiin, koska ao koulutuspaikkoja ei Helsingissä ole tarpeeksi.

  9. Ja koska kotiseudulla ei löydy koulutusta vastaavaa työtä (viimeinen lause). Suurin osa ihmisistä on kotipaikkasidonnaisia, vain pieni osa vaeltajia. Toki tämän sidonnaisuuden sallii hesalaisillekin. Ja siellä moni joutuu toteamaan kuin kummilapseni äiti pohjoiseen tullessaan: ei ne enää halua mukaan, kun ne on vantaalaisia. Tämä nyt vain ruohonjuuritasolta.

  10. Kotonako nämä aikuiset Helsingissä opettajaksi opiskelevat sitten asuvat opiskeluaikanaan ja töihin mennessään?

    Opiskelijalle asuminen tulee paljon kalliimmaksi Helsingissä ja vastavalmistuneella luokanopettajalla ei ole varaa asua Helsingissä. Tai on, jos asuu isän ja äidin luona. Siinähän olisivat sitten nuoret opettajat samassa tilanteessa oppilaiden kanssa! Yhdelle luokassa kaupunki on maksavinaan palkkaa.

    Mihin Helsingissä tarvitaan lisää luokanopettajia? Sieltähän muuttavat lapsiperheet pois, kouluista oppilaat vähenevät ja kouluja lakkautetaan!

    Helsinkiläisten kannattaa ehdottomasti lähteä pois Helsingistä opiskelemaan opettajaksi ja Helsingissäkin opettajaksi opiskelleiden kannattaa lähteä maakuntiin töihin, sillä jää enemmän käteen palkasta.

    Sama juttu on poliisien kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.