Maakuntien etu on kouluttaa lapsistaan Helsinkiin muuttajia?

Jokin työ­ryh­mä näyt­tää esit­tä­vän opet­ta­ja­kou­lu­tuk­sen aloi­tus­paik­ko­jen lisää­mis­tä Hel­sin­gis­sä ja vähen­tä­mis­tä muu­al­la. Muu­al­la on täs­tä äläh­det­ty, min­kä nyt tie­tys­ti saat­toi arva­ta­kin. Näin sitä siir­re­tään työ­paik­ko­ja maa­kun­nis­ta Hel­sin­kiin! Samaa kes­kus­te­lua on käy­ty hoitajakoulutuksesta.

Jos hyväk­sy­tään, että hel­sin­ki­läi­sis­sä­kin kou­luis­sa tar­vi­taan opet­ta­jia ja sai­raa­lois­sa hoi­ta­jia, onko sil­loin vää­rin maa­kun­tia koh­taan kou­lut­taa hel­sin­ki­läi­sis­tä hoi­ta­jia ja opet­ta­jia? Onko maa­kun­tien etu todel­la se, että näi­den pojis­ta ja tyt­tö­ris­tä kou­lu­te­taan Hel­sin­kiin muut­ta­jia? Näin ei kävi­si, jos Hel­sin­kiin kou­lu­tet­tai­siin opet­ta­jia syn­ty­pe­räi­sis­tä helsinkiläisistä.

Tähän voi tie­tys­ti vas­ta­ta, että voi­han se hel­sin­ki­läi­nen muut­taa vii­dek­si vuo­dek­si Kajaa­niin opis­ke­le­maan opet­ta­jak­si. Tot­ta kai voi, mut­ta ei muu­ta, kos­ka hän voi opis­kel­la Hel­sin­gis­sä jotain muu­ta ammattia. 

PS. Tutus­tu kir­joi­hi­ni tästä!

11 vastausta artikkeliin “Maakuntien etu on kouluttaa lapsistaan Helsinkiin muuttajia?”

  1. Ei oli­si myös­kään vää­rin palaut­taa ja lisä­tä ham­mas­lää­ke­tie­teen ja lää­ke­tie­teen kou­lu­tus­ta maa­kun­tiin. Kai­nuu­lai­nen lää­kä­riop­pi­las voi­si hyvin­kin jää­dä Kai­nuuseen jos kou­lu­tus­ta annet­tai­siin Kuo­pios­sa eikä pää­kau­pun­gin syn­ti­ses­sä ilma­pii­ris­sä. Sama kos­kee ham­mas­lää­ke­tie­teen ope­tus­ta, jol­la on vie­lä se lisä­vai­va, että suu­ri osa oppi­lais­ta kes­keyt­tää opin­not ja siir­tyy lää­kik­sen puolelle. 

    Pitäi­si kehit­tää pykä­lä, että ker­ran aloi­tet­tua kou­lu­tus­ta ei sai­si kes­keyt­tää muu­ta kuin perus­tel­luin syin. Prep­paa­mi­nen lää­kik­seen ei ole sel­lai­nen, kun samal­la vie­dään opis­ke­lu­paik­ka sel­lai­sel­ta, joka voi­si jos­kus val­mis­tua­kin hammaslääkäriksi.

    Tuo vii­mei­nen kolum­ni­si kap­pa­le ei muu­ten tai­da saa­vut­taa maa­kun­nis­sa eri­tyis­tä rie­mu­vas­taan­ot­toa. Ne vain eivät siel­lä kau­ka­na ymmär­rä miten ahdis­ta­via pik­ku­paik­ka­kun­nat ovat.

  2. Tähän voi tie­tys­ti vas­ta­ta, että voi­han se hel­sin­ki­läi­nen muut­taa vii­dek­si vuo­dek­si Kajaa­niin opis­ke­le­maan opet­ta­jak­si. Tot­ta kai voi, mut­ta ei muu­ta, kos­ka hän voi opis­kel­la Hel­sin­gis­sä jotain muu­ta ammattia.”

    Omas­sa tut­ta­va­pii­ris­sä Hel­sin­gis­sä olen huo­man­nut, että jos mie­les­sä on sel­keä toi­veam­mat­ti, niin tar­vit­taes­sa sitä läh­de­tään kyl­lä opis­ke­le­maan maakuntiin. 

    Ope­tus ja ter­vey­den­huol­to tai­ta­vat olla mel­koi­sia kut­su­musa­lo­ja — jak­saa­ko sel­lais­ta teh­dä 40 vuot­ta, jos moni muu­kin ammat­ti houkuttelee?

  3. Ei kai hel­sin­ki­läi­sel­le voi olla ylit­se­pää­se­mät­tö­män vai­kea­ta läh­teä opis­ke­le­maan esi­mer­kik­si Joen­suu­hun! Minun on todel­la vai­kea ymmär­tää sinun ajat­te­lusi logiik­kaa. Päin­vas­toin kat­soi­sin todel­la tär­keäk­si, että hel­sin­ki­läi­set opis­ke­li­si­vat jos­sain muu­al­la kuin koti­kau­pun­gis­saan. Tun­net­tu tosia­sia kun on, että hel­sin­ki­läi­set tun­te­vat koti­maa­taan pal­jon huo­nom­min kuin muu­al­la Suo­mes­sa asuvat.

    Mitä tekee laut­ta­saa­re­lai­nen perus­kou­lu­lai­nen opet­ta­jal­la, jon­ka yleis­si­vis­tys koti­maan­tun­te­muk­ses­sa niin his­to­rian kuin eri­tyi­ses­ti kan­sa­tie­teen koh­dal­la on pro­vins­si­kol­le­gaan­sa huo­mat­ta­vas­ti heikompi? 

    Toi­sek­seen, mik­si pur­kaa hyvin toi­mi­via kou­lu­tus­ra­ken­tei­ta täl­tä osin? Yli­opis­tot ovat jo nyt tar­peek­si kuri­muk­sen kou­ris­sa, kun hal­li­tuk­set perä­jäl­keen koh­te­le­vat nii­tä huo­nos­ti. Osoit­taa hal­li­tuk­sel­ta ja edus­kun­nal­ta sivis­tyk­sen puu­tet­ta — jota todel­la siel­lä täl­lä het­kel­lä pii­saa — kun ei ymmär­re­tä yli­opis­to­jen perus­teh­tä­vää, kor­kea­laa­tui­sen tut­ki­muk­sen tuot­ta­mis­ta. Nopei­ta voit­to­ja ei tut­ki­muk­sen saral­la ole. Inno­vaa­tio­y­li­opis­to on muu­ta­man suu­ru­den­hul­lun pää­hän­pint­ty­mä, jol­le SIVIS­TY­Sy­li­opis­tois­sa naureskellaan.

  4. Asioi­hin voi suh­tau­tua joko sen mukaan, miten ihmis­ten omas­ta mie­les­tään pitäi­si käyt­täy­tyä tai sen mukaan, miten he havain­to­jen mukaan käyt­täy­ty­vät. jos har­ras­taa vedon­lyön­tiä omil­la rahoil­laan, kan­nat­taa nou­dat­taa jäl­kim­mäis­tä stra­te­gi­aa. Myös pää­tök­sen­te­ki­jöi­den soi­si nou­dat­ta­van sitä.

    Minä en tie­dä, kuin­ka mon­ta hel­sin­ki­läis­tä opis­ke­lee Kajaa­nis­sa opet­ta­jak­si, mut­ta en usko nii­tä ole­van monta.

  5. Kajaa­nit ja Rova­nie­met ovat asia erik­seen, mut­ta kyl­lä suu­ri osa hel­sin­ki­läis­nuo­ris­ta on val­mii­ta muut­ta­maan ete­läi­sen Suo­men alu­eel­la jos tar­vet­ta on. Muis­te­li­sin parin­kym­me­nen tut­ta­va­ni har­kin­neen sel­lais­ta aikoi­naan — monet todel­la lähtivätkin.

  6. On joten­kin perus­tel­tua, että Hel­sin­gis­sä kou­lu­te­taan opet­ta­jia omaan tar­pee­seen. Tosin suu­ri ongel­ma ei ole, että Hel­sin­gin­kin opet­ta­jat kou­lu­te­taan muu­al­la. Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la syn­ty­nyt kun kyke­nee elä­mään myös Hel­sin­gis­sä, mut­ta Hel­sin­gis­sä syn­ty­nyt ei kyke­ne elä­mään muu­al­la. Siis lie­väs­ti kär­jis­täen ja yleistäen.
    Jos halu­taan kou­lut­taa tar­peen mukaan liik­ku­vaa työ­voi­maa, on Hel­sin­ki mah­dol­li­sim­man huo­no paik­ka opinahjolle.

    Suu­rim­mat ongel­mat syn­ty­vät­kin aloil­la, joil­la muun maan työ­voi­ma­tar­ve kou­lu­te­taan Helsingissä.
    Leh­mä­lää­kä­rik­si kou­lu­te­tuis­ta kun kovin moni jää kui­ten­kin lopul­ta puu­de­li­toh­to­rik­si bule­var­din varteen.

  7. Mitä tekee laut­ta­saa­re­lai­nen perus­kou­lu­lai­nen opet­ta­jal­la, jon­ka yleis­si­vis­tys koti­maan­tun­te­muk­ses­sa niin his­to­rian kuin eri­tyi­ses­ti kan­sa­tie­teen koh­dal­la on pro­vins­si­kol­le­gaan­sa huo­mat­ta­vas­ti heikompi?”

    Oli­si haus­ka tie­tää, miten pää­dyit tähän kumouk­sel­li­seen tie­toon. Kai­pa koti­maan­tun­te­mus on peräi­sin suu­rim­mal­la osal­la opet­ta­jis­ta peräi­sin kir­jois­ta. Ei sil­lä, että asuu 5 vuot­ta jol­lain muul­la paik­ka­kun­nal­la ole mitään mer­ki­tys­tä yleis­si­vis­tyk­sen ja koti­maan tun­te­muk­sen kans­sa. Niin tai oppii­han sii­nä ehkä tun­te­maan opis­ke­lu­paik­kan­sa, mut­ta kun maas­sa on 400 muu­ta kun­taa ja tuhan­sia paik­ka­kun­tia jois­sa ei opis­ke­le, niin jää­vät­hän nuo sil­loin tuntematta.

  8. Minä­kin tun­nen aina­kin kak­si, jot­ka ovat läh­te­neet, mut­ta enem­män tar­vit­tai­siin. Empii­ri­nen tosia­sia on, että maa­kun­nat kou­lut­ta­vat nyt nuo­ri­aan opet­ta­jik­si ja sai­raan­hoi­ta­jik­si Hel­sin­kiin, kos­ka ao kou­lu­tus­paik­ko­ja ei Hel­sin­gis­sä ole tarpeeksi.

  9. Ja kos­ka koti­seu­dul­la ei löy­dy kou­lu­tus­ta vas­taa­vaa työ­tä (vii­mei­nen lause). Suu­rin osa ihmi­sis­tä on koti­paik­ka­si­don­nai­sia, vain pie­ni osa vael­ta­jia. Toki tämän sidon­nai­suu­den sal­lii hesa­lai­sil­le­kin. Ja siel­lä moni jou­tuu totea­maan kuin kum­mi­lap­se­ni äiti poh­joi­seen tul­les­saan: ei ne enää halua mukaan, kun ne on van­taa­lai­sia. Tämä nyt vain ruohonjuuritasolta.

  10. Koto­na­ko nämä aikui­set Hel­sin­gis­sä opet­ta­jak­si opis­ke­le­vat sit­ten asu­vat opis­ke­luai­ka­naan ja töi­hin mennessään?

    Opis­ke­li­jal­le asu­mi­nen tulee pal­jon kal­liim­mak­si Hel­sin­gis­sä ja vas­ta­val­mis­tu­neel­la luo­kan­opet­ta­jal­la ei ole varaa asua Hel­sin­gis­sä. Tai on, jos asuu isän ja äidin luo­na. Sii­nä­hän oli­si­vat sit­ten nuo­ret opet­ta­jat samas­sa tilan­tees­sa oppi­lai­den kans­sa! Yhdel­le luo­kas­sa kau­pun­ki on mak­sa­vi­naan palkkaa.

    Mihin Hel­sin­gis­sä tar­vi­taan lisää luo­kan­opet­ta­jia? Siel­tä­hän muut­ta­vat lap­si­per­heet pois, kou­luis­ta oppi­laat vähe­ne­vät ja kou­lu­ja lakkautetaan!

    Hel­sin­ki­läis­ten kan­nat­taa ehdot­to­mas­ti läh­teä pois Hel­sin­gis­tä opis­ke­le­maan opet­ta­jak­si ja Hel­sin­gis­sä­kin opet­ta­jak­si opis­kel­lei­den kan­nat­taa läh­teä maa­kun­tiin töi­hin, sil­lä jää enem­män käteen palkasta.

    Sama jut­tu on polii­sien kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.