Mokasiko Tehy?

Työ­nan­ta­ja väit­tää tar­jon­neen­sa Tehyl­le 270–400 euron pal­kan­ko­ro­tus­ta. Se oli­si aika pal­jon, vaik­ka Ilta­leh­ti onkin luvan­nut 500 euroa. Tehy hyl­kä­si tar­jouk­sen suo­ral­ta kädel­tä ja sanoi, että työ­nan­ta­ja ei puhu tot­ta tar­jouk­sen tasosta.

On tie­tys­ti mah­dol­lis­ta, että työ­nan­ta­ja valeh­te­lee. Totuus on sodan ensim­mäi­nen uhri eivät­kä tupo­neu­vot­te­lut eroa pal­jon sodasta.

Toi­nen vaih­toeh­to on, että työ­nan­ta­ja puhuu tot­ta. Onhan heil­lä pal­jon parem­mat palk­ka­ti­las­tot ja las­ken­ta­mal­lit, kos­ka hehän ne pal­kat mak­sa­vat. Toi­vot­ta­vas­ti ei käy­nyt niin, että Tehy hyl­kä­si tar­jouk­sen vain, kos­ka ei osan­nut las­kea sitä läpi. En tie­dä, mil­lai­set puhe­vä­lit osa­puo­lil­la on, mut­ta toi­voi­si, ettei tie­to­jen eri­lai­suus joh­tai­si tur­hiin konflikteihin.

Minun on vai­kea ymmär­tää, mit­den täl­lai­sis­ta asiois­ta ei pääs­tä sopi­muk­seen. Kaik­ki tie­tä­vät, että sai­raan­hoi­ta­jien palk­ko­ja on pak­ko nos­taa työ­voi­ma­pu­lan tor­ju­mi­sek­si. Mik­si lop­pu­tu­lok­seen, jon­ka kaik­ki tie­tä­vät, on pak­ko men­nä lakon kaut­ta, jon­ka käsi­jä­nä ei ole työ­nan­ta­ja — työ­nan­ta­jal­le­han jokai­nen lak­ko­päi­vä tuot­taa voit­toa — vaan hoi­toa tar­vit­se­va potilas.

PS. Tutus­tu kir­joi­hi­ni tästä!

49 vastausta artikkeliin “Mokasiko Tehy?”

  1. Jul­ki­sen sek­to­rin pal­kat mak­se­taan kerä­tyis­tä verois­ta. Kun vero­ja las­ke­taan on palk­ko­ja mah­do­ton­ta nostaa.

    Vaik­ka vero­jen las­ku paran­tai­si­kin talou­den “dyna­miik­kaa” ja lisäi­si vero­tu­lo­ja, se kas­vat­taa väis­tä­mät­tä myös tuloe­ro­ja ja eriarvoisuutta.
    Tuloe­rois­ta ja eriar­voi­suu­des­ta­han sai­raan­hoi­ta­jien pal­kois­sa on kyse. Ei mis­tään abso­luut­ti­ses­ta köyhyydestä.

    Veroi­hin siis koro­tus progres­sio­ta jyrkentämällä.
    Jos osa työ­voi­mas­ta sil­loin pois­tuu maas­ta, niin läh­ti­jöi­nä eivät ole osaa­vim­mat, vaan ahneim­mat ja itsekkäimmät.

  2. Eikös kun­tien kan­nat­tai­si perus­taa vero­kar­tel­li ja nos­taa vero­äy­riä ker­ral­la niin että äänes­tä­jien halua­ma pie­ni­palk­kais­ten nais­ten pal­kan­ko­ro­tus saa­tai­siin toteu­tet­tua. Vai joko tämä on kiel­let­ty EU:n kilpailulainsäädännössä 🙂

  3. Pek­ka Rau­kon esit­tä­mä näke­mys vero­jen ja tulon­jaon suh­tees­ta on vähän lii­an yksin­ker­tai­nen. Vero­jen teh­tä­vä­nä on val­tion ja kun­tien bud­je­teis­sa kait pää­asias­sa se, että niil­lä ker­tään raho­ja meno­ja var­ten. Menois­ta kai kui­ten­kin aika pal­jon on muu­ta­kin kuin palkkoja.

    Veron mää­rän vähen­tä­mi­nen voi tosi­aan nos­taa vero­tu­lo­jen mää­rää, jos se mah­dol­lis­taa useam­man ihmi­sen töi­hin­me­non tai aiem­min vajaa­työl­lis­te­tyn isom­man työ­mää­rän. Täl­löin­hän voi­daan tosi­aan meno­ja­kin kas­vat­taa ja siis esi­mer­kik­si jul­ki­sen puo­len palk­ko­ja. Ja työt­tö­män työl­lis­ty­mi­nen ei suin­kaan lisää eriar­voi­suut­ta vaan vähen­tää sitä. Jos säh­kö- tai put­ki­mies mie­luum­min istui­si koto­na työt­tö­myys­kor­vaus­ta nos­taen kuin kävi­si töis­sä, niin se tus­kin oli­si tasa-arvoi­sem­paa. Päin­vas­toin, “rikas” työn teet­tä­jä antaa omas­taan “köy­häl­le” työn­te­ki­jäl­le mie­luum­min sil­loin, kun ei niin pal­jon vede­tä välistä.

    Taas jos vero­tu­lot vähe­ne­vät, ei tämä sil­ti vält­tä­mät­tä tar­koi­ta palk­ko­jen pie­ne­ne­mis­tä. On hyviä syi­tä sii­hen, mik­si vero­va­roin ei hoi­de­ta ihan kaik­kea. Jos­kus voi olla jär­ke­vää siir­tää teh­tä­viä jul­ki­sel­ta yksi­tyi­sel­le puo­lel­le. Täl­löin vero­ja voi­daan pudot­taa. Jos yksi­tyis­tet­ty pal­ve­lu oli tuo­tet­tu tehot­to­mas­ti, voi käy­dä niin, että sen laa­tu para­nee ja ihmi­set mie­lel­lään sit­ten mak­sa­vat­kin pal­ve­lus­ta enem­män ja työn­te­ki­jöi­den palk­ka lisääntyy.

    Esi­tet­ty nol­la­sum­mai­nen käsi­tys talou­den toi­min­nas­ta on mie­les­tä­ni äärim­mäi­sen vahin­gol­li­nen. Osmo S. tie­tää var­mas­ti parem­min, mut­ta jul­ki­suu­des­sa esi­te­ty tul­kin­nat hänen näke­myk­sis­tään usein ovat sen suun­tai­sia, että hän ikään­kuin kan­nat­tai­si nii­tä. Täs­sä koh­taa toi­voi­sin­kin sel­ven­tä­vää kommenttia.

  4. Esit­tä­mä­ni näke­mys oli luon­nol­li­ses­ti yksin­ker­tais­tet­tu, eikä näi­tä asioi­ta voi käsit­tääk­se­ni kovin­kaan luo­tet­ta­vas­ti mallintaa.

    Jul­ki­sen sek­to­rin vero­va­rois­ta mak­sa­mat pal­kat on todel­la­kin vain yksi elin­ta­soe­ro­ja tasaa­vis­ta meka­nis­meis­ta. Sitä sel­väs­ti mer­kit­tä­väm­piä lie­ne­vät jul­ki­set pal­ve­lut ja suo­rat tulon­siir­rot, joi­den suu­ruus on samal­la taval­la riip­pu­vai­nen vero­tuk­sen tasosta.

    Se “talou­den dyna­miik­ka” ‑oppi­kin on lopul­ta mel­ko teo­reet­ti­nen raken­nel­ma. Maa­il­man kil­pai­lu­ky­kyi­sim­pien talouk­sien jou­kos­sa on run­saas­ti kor­kean veroas­teen mai­ta. Suo­mi oli joi­ta­kin vuo­sia sit­ten yhden täl­lai­sen lis­tan kär­jes­sä, eikä se sin­ne nous­sut suin­kaan mata­lal­la kokonaisveroasteella.

    Mata­lan veroas­teen yhteis­kun­ta voi olla vau­ras ja kan­sain­vä­li­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyi­nen, mut­ta mel­ko poik­keuk­set­ta niis­sä ihmis­ten eriar­voi­suus on suurta.

  5. Mui­ta­kin hoi­ta­jia on kuin sairaanhoitajia.
    Sai­raan­hoi­ta­jat ovat koros­tu­neet ehkä lii­kaa­kin tämän het­ki­ses­sä kes­kus­te­lus­sa. Eivät ole suin­kaan hoi­toa­lan pienipalkkkaisimpia…
    Eikä Tehy yksin edus­ta edes kaik­kia sairaanhoitajia.

  6. Pek­ka tuos­sa edel­lä kiris­täi­si vero­ja progres­sio­ta lisää­mäl­lä. Help­po­han se on aina lait­taa kaik­ki “hyvä­tu­lois­ten” piik­kiin. Progres­sio on kui­ten­kin Suo­mes­sa jo erit­täin kireä ver­rat­tu­na muu­hun Län­si-Euroop­paan. Lisäk­si hyvä­tu­lois­ten eli kor­keim­min kou­lu­tet­tu­jen ja vaa­ti­vin­ta työ­tä teke­vien ihmis­ten pal­kat ovat Suo­mes­sa kes­ki­mää­rin mata­lam­pia kuin Län­si-Euroo­pas­sa (mikä ei tie­tys­ti ole val­tio­val­lan pää­tet­tä­vis­sä ole­va asia). 

    Odo­tan itse aika kau­huis­sa­ni, mil­loin suo­ma­lai­set high tech ‑fir­mat ja nii­den ns. huip­puo­saa­jat huo­maa­vat, mil­lai­sen sääs­tön ne sai­si­vat siir­ty­mäl­lä Viroon 18 %:n tasa­ve­ron pii­riin. Vaik­ka­pa isos­ta 8000 euron brut­to­pal­kas­ta voi­si työ­nan­ta­ja vähen­tää ton­nin ja sil­ti jäi­si työn­te­ki­jäl­le käteen ton­ni enem­män kuin Suo­mes­sa! Lisäk­si hin­ta­ta­so Viros­sa on vie­lä pit­kään mata­lam­pi kuin Suomessa. 

    En siis tur­vau­tui­si progres­sion kiris­tyk­seen, tuo­hon vasem­mis­ton rakas­ta­maan ja suo­ma­lai­sen peri­ka­teu­den kans­sa hyvin yhteen sopi­vaan vaki­kei­noon, jol­la Suo­mi aika­naan vie­tiin äärim­mäi­sen vero­tuk­sen maaksi.

  7. Mik­si vain Viroon?
    Maa­il­mas­sa on pal­jon alhai­sem­man­kin vero­ta­son mai­ta — Etio­pia, Bangla­desh, Pakis­tan, Soma­lia, Haiti…
    Osas­sa niis­tä veroas­te on käy­tän­nös­sä nolla
    Eikö huip­puo­saa­jien kan­nat­tai­si muut­ta johon­kin nois­ta maista?

    Ei kan­na­ta, eivät­kä muuta.
    Todel­li­set huip­puo­saa­jat näke­vät usein sel­keäs­ti myös laa­jat koko­nai­suu­det osaa­vat sik­si arvos­taa asu­mis­ta vakaas­sa ja rau­hal­li­ses­sa yhteiskunnassa.
    Heil­le myös syy-seu­raus suh­teet kir­kas­tu­vat hel­pom­min ja he ymmär­tä­vät yhteis­kun­nal­li­sen­va­kau­den edel­lyt­tä­vän elin­ta­soe­ro­jen pysy­mis­tä koh­ta­lai­sen pieninä.
    Vero­tuk­sel­la näi­tä elin­ta­soe­ro­ja kavennetaan.

    Kun Suo­mi aika­naan vie­tiin kor­kean vero­tuk­sen maak­si, vie­tiin se samal­la hyvin­voi­vak­si ja talou­del­li­ses­ti erit­täin kil­pai­lu­ky­kyi­sek­si ja vau­raak­si maaksi.
    Näil­lä asioil­la on minus­ta hyvin sel­keä kausa­li­teet­ti, vaik­ka liber­ta­ris­ti­nen talous­teo­ria ennus­taa­kin päinvastaista.
    Kun teo­ria ja todel­li­suus ovat sel­keäs­sä ris­ti­rii­das­sa, kan­nat­taa minus­ta vir­het­tä etsiä ensin teo­rias­ta, ja vie­lä sit­ten­kin teoriasta.

  8. Kii­tos Pek­ka vas­tauk­ses­ta. Toi­vot­ta­vas­ti olet oikeas­sa, ja on tot­ta ettei tähän päi­vään men­nes­sä mitään diplo­mi-insi­nöö­rien mas­sa­muut­toa Suo­men­lah­den yli ole syn­ty­nyt. Epäi­len kyl­lä että vähän idea­li­soit ja yliar­vioit ns. huip­puo­saa­jien uhri­mie­len ja ava­ra­kat­sei­suu­den, jos tar­jol­la on pal­ve­luil­taan (en tar­koi­ta jul­kis­ta sek­to­ria) Suo­men tasol­la ole­va vero­pa­ra­tii­si puo­len tun­nin len­to- tai puo­len­tois­ta tun­nin lai­va­mat­kan pääs­sä Hel­sin­gis­tä. Mut­ta aika­han sen näyttää. 

    Yhteis­kun­taa voi kehit­tää monel­la taval­la, ja olen samaa miel­tä että hyvin­voin­ti­val­tio­mal­lia voi mones­ta syys­tä pitää oikeu­den­mu­kai­se­na. Täl­lä het­kel­lä libe­ra­lis­ti­nen Viro kas­vaa kui­ten­kin hui­maa vauh­tia, 15 vuo­den takai­ses­ta pula-ajas­ta on pääs­ty jo lähel­le van­han EU:n köy­hem­pien mai­den elin­ta­soa (IMF:n tilas­tot). Kat­so­taan­pa, mikä on tilan­ne kun toi­set 15 vuot­ta ovat kulu­neet. Löi­sin vetoa Viron puo­les­ta, vaik­ka en usko Suo­mel­le­kaan miten­kään huo­nos­ti käyvän.

  9. Huip­puo­saa­jat eivät osoi­ta mitään uhri­miel­tä pysy­mäl­lä vau­raas­sa ja yhteis­kun­nal­li­ses­ti vakaas­sa maassa.
    He osoit­ta­vat hyvää tilan­nea­na­lyy­siä ja sel­ke­ää ymmär­rys­tä omas­ta kokonaisedustaan.

    Oma veik­kauk­se­ni muu­ten on, että kun Viro vau­ras­tuu ja his­to­rial­li­ses­ti ymmär­ret­tä­vä kapi­ta­lis­min pal­von­ta hie­man laan­tuu, Viro siir­tyy vero­tuk­sel­li­ses­ti­kin lähem­mäs vau­rai­den euroop­pa­lais­ten mai­den verotuskäytäntöä.

  10. On pak­ko kor­ja­ta ylei­nen käsi­tys Viros­ta vero­pa­ra­tii­si­na. On siel­lä veroas­te alem­pi kuin Suo­mes­sa, mut­ta kor­keam­pi kuin Suio­mes­sa oli silloin,kun Suo­mi oli nykyi­sel­lä Viron tulotasolla.

    Vaik­ka Viros­sa hen­ki­lö­koh­tai­nen tulo­ve­ro obn mata­la, työ­nan­ta­ja­mak­sut ovat hyvin korf­kei­ta, yli 30 %. Lop­pu­tu­lok­sen kan­nal­ta on aivan sama, kum­pi palk­ka­ve­ron mak­saa, työ­nant­ga­ja vai työn­te­ki­jä. Palk­ka­ve­ro on palkkavero.

  11. Min­kä­hän­lai­nen mah­taa olla sosi­aa­li­tur­va ete­läi­ses­sä “vero­pa­ra­tii­sis­sa”? Eikös siel­lä jot­kut ole jo pit­kään hai­kail­leet neu­vos­toa­jan “tasa-arvo­pa­ra­tii­sia”…

  12. Jus­sia Viron vero­tuk­ses­sa vie­hät­ti koko­nais­ve­roas­teen lisäk­si käsit­tääk­se­ni progres­sion puute.
    Pro­sent­ti­han on käsit­tääk­se­ni sama kai­kil­le, enkä tie­dä onko siel­lä mitään rajaa, jon­ka ala­puo­lel­ta vero­ja ei mene.

  13. Olen perus­ter­vey­den­huol­los­sa toi­mi­va sai­raan­hoi­ta­ja. Teen henk­ses­ti ja fyy­si­ses­ti ras­kas­ta työ­tä ter­veys­kes­kuk­sen vuo­deo­sas­tol­la, jos­sa hoi­de­taan pit­kä­ai­kai­sai­rau­ta ikäih­mi­siä. Kes­ki­mää­rin puo­let van­huk­sis­ta kär­sii muis­ti­häi­riöis­tä, ollen lähes täy­sin muis­ta­mat­to­mia. Useim­mil­la van­huk­sis­ta on usei­ta pit­kä­ai­kais­sai­rauk­sia, jois­ta taval­li­sim­pia ja toi­min­ta­ky­kyyn eni­ten vai­kut­ta­vim­pia ovat demen­tia, tuki- ja lii­kun­te­lin­ten sai­rau­det, sydän- ja veri­suo­ni­sai­rau­det ja neu­ro­lo­gi­set sai­rau­det, kuten par­kins­so­nin tauti.

    Osas­tol­la­ni on 39 poti­las­paik­kaa ja osas­to on jaet­tu kah­teen modu­liin, jois­ta omas­sa­ni on 20 poti­las­paik­kaa-näis­tä 4 on inter­val­li­paik­ko­ja. Työ­sä on kak­si sai­raan­hoi­ta­jaa ja seit­se­män perus­hoi­ta­jaa. Toi­mim­me jak­sa­mi­sen ääri­rä­joil­la. Aamu­vuo­ros­sa on taval­li­sim­min kol­me hoi­ta­jaa, joi­den on huo­leh­dit­ta­va 20 huo­no­kun­toi­sen ikäih­mi­sen hoi­dos­ta. Aamun pesu- ja vaip­pa­kier­ros kes­tää klo 11, jol­loin ruo­ka­kär­ry jo sei­soo käy­tä­väl­lä. Jos­kus, jos on pal­jon pes­tä­viä tai joku on huo­nos­sa kun­nos­sa, aamu­työt voi­vat kes­tää yli klo 11. Täl­löin ruo­ka on jo jääh­ty­nyt, kun alam­me syöt­tä­mään ja itse emme ole saa­neet min­kään­lais­ta hen­gäh­dys­tau­koa raskaan,potilaiden nos­te­lua sisäl­tä­neen aamu­päi­vän jälkeen.

    Hen­ki­lö­kun­tam­me on niin pie­ni, että työ­päi­vät on pät­kit­ty kes­tä­mään klo 12, 13 tai 14- näin väkeä saa­daan riit­tä­mään joka aamuun. Täl­lai­sel­la työ­vuo­ro­suun­nit­te­lul­la työn­te­ko osas­tol­la lop­puu aamu­vuo­ron osal­ta käy­tän­nös­sä klo 12, jol­loin van­huk­set ovat saa­neet lou­naan ja hen­ki­lö­kun­ta läh­tee syö­mään. Tämän jäl­keen istu­maan nos­te­tut van­huk­set tuli­si lai­taa lepää­mään, lepää­mäs­sä ole­via kun­tout­taa, käyt­tää van­huk­set wc:ssä, vaih­taa vai­pat, vaih­taa asen­toa ja tar­jo­ta päi­vä­kah­vit ennen ilta­työn­te­ki­jöi­den rem­miin astu­mis­ta. Kun kui­ten­kin yksi on ns. “pät­käs­sä” ja läh­tee 12,15, yhdel­lä on esim. klo 13 ja sai­raan­hoi­ta­ja läh­tee klo 14.30 , yhtä­lö on mahdoton. 

    Ilta­työn­te­ki­jöi­den raport­ti alkaa klo 13.30, ja sai­raan­hoi­ta­ja ehtii hät‘hätää pitää jon­kun­lai­sen rapor­tin, kun­han juot­taa van­huk­sil­le kah­vin nopeas­ti ja kään­tää van­huk­set nopeasti!

    Mis­tään kun­tout­ta­vas­ta työ­ot­tees­ta ei voi puhua. Nos­tam­me istu­maan ketä kyke­nem­me, jak­sam­me ja ehdim­me! Kun­han vain ehti­sim­me nos­taa van­huk­sen takai­sin sil­loin, kun hän ei enää jak­sa istua!!Pesu ker­ran vii­kos­sa on täl­lä het­kel­lä mak­si­mi, jon­ka voi­me toteut­taa, vaik­ka moni van­hus kaipaisi/ tar­vit­si­si pesua useam­min. Hoi­dam­me van­huk­sia sydän­ve­rel­lä par­haan kykym­me mykaan, mut­ta meil­le ei anne­ta mah­dol­li­suuk­sia hyvään, inhi­mil­li­seen, van­huk­sen per­soo­nal­li­suu­den ja yksi­löl­li­syy­den huo­mioi­vaan kun­tout­ta­vaan hoi­to­työ­hön. Kaik­kein vai­keim­mas­sa ase­mas­sa olem­me me sai­raan­hoi­ta­jat. Meil­lä on on pää­vas­tuu vuo­ros­sa tapah­tu­vas­ta hoi­dos­ta ja hoi­don laa­dus­ta sekä lää­ke­hoi­don toteu­tu­mi­ses­ta, mut­ta meil­lä ei ole min­kään­lais­ta mah­dol­li­suut­ta suun­ni­tel­la van­huk­sen hoi­toa, saa­ti että ehti­sim­me paneu­tua poti­las­asia­kir­jo­jen oikeel­li­suu­teen. kir­jaa­mi­seen tai yhtey­den­pi­toon omais­ten kans­sa. Hen­ki­lö­kun­ta­mää­rä on niin vähäi­nen, että aikam­me kuluu poti­laan perus­tar­peis­ta, kuten aamu­pe­suis­ta, Wc-reis­suis­ta sekä ruo­kai­luis­ta huo­leh­ti­mi­seen ( Kol­mel­la hoi­ta­jal­la on teke­mis­tä, kun 9 van­hus­ta on täy­sin syö­tet­tä­viä ja lähes kaik­ki on “lai­tet­ta­va alkuun” syö­mi­ses­sä.) Ne teh­tä­vät, jois­ta vas­taam­me tilan­teen niin vaa­ties­sa vaik­ka oikeu­des­sa jää­vät lähes hoi­ta­mat­ta ‑ne hoi­de­taan, jos ehdi­tään eli kir­jauk­set, lää­ke­kir­jaus­ten tar­kas­tuk­set, yhteys lää­kä­riin ja omai­siin jne. Tämä aiheut­taa jat­ku­vaa stres­siä ja huo­nom­muu­den tun­net­ta. Työs­ken­te­lem­me jat­ku­van stres­sin alai­si­na ja tun­nem­me, että työ­täm­me ja var­sin­kin ikäih­mi­siä ei kun­nan tahol­ta juu­ri arvos­te­ta. Täl­lä het­kel­lä tilan­ne on lähes kes­tä­mä­tön. Olem­me vedon­neet usei­ta ker­to­ja kun­nan päät­tä­jiin niin kir­jeit­se kuin yhtei­sis­sä kes­kus­te­lu­ti­lai­suuk­sis­sa. Mitään ei ole tapah­tu­nut- ei tie­ten­kään, kun tyh­mät nai­set teke­vät oman ter­vey­ten­sä ja per­he-elä­män­sä uhra­ten työ­tä hul­lun lail­la vain, kos­ka vel­vol­li­suu­den­tun­to on suu­ri, myö­tä­tun­toa avu­to­mia ikäih­mi­siä koh­taan on yhä jäl­jel­lä ja vaih­toeh­dot työn vaih­don suh­teen pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la ovat vähäiset.

    Olen val­mis­tu­nut sai­raan­hoi­ta­jak­si vuon­na 1987, suo­rit­ta­nut ielenterveys‑, krii­si- ja päih­de­työn jat­ko­lin­jan vuon­na 1994, val­mis­tu­nut sosio­no­mik­si 2001 ammat­ti­kor­kea­kou­lus­ta ja tänä jou­lu­na saan val­miik­si ylem­män ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­non pää­ai­nee­na ter­vey­den edis­tä­mi­nen ja lin­ja­na ikäih­mis­ten ja pit­kä­ai­kais­sai­rai­den sai­raan­hoi­to. Minul­la on pal­jon aja­tuk­sia ja ideoi­ta kos­kien ikäih­mis­ten hoi­vaa ja huo­len­pi­toa. Kan­na­tan ennal­taeh­käi­se­vää van­hus­työ­tä, ter­vey­den edis­tä­mis­tä, toi­min­ta­ky­vyn yllä­pi­tä­mis­tä ja ikäih­mi­sen itse­mää­rää­mi­soi­keu­den ja ihmi­sar­von kun­nioi­tus­ta. Näi­tä asioi­ta en voi kui­ten­kaan oma­sa työs­sä­ni toteut­taa, vaan jou­dun pol­ke­maan omat arvo­ni maan­ra­koon joka­päi­väi­ses­sä työs­sä­ni. Työ­ni aiheut­taa jat­ku­vaa tur­hau­tu­mis­ta, pahaa miel­tä, huo­noa omaa­tun­toa ja uni­vai­keuk­sia. Se vai­kut­taa per­he-elä­mään ja vapaa-aikaan, kos­ka työn fyy­si­sen ras­kau­den takia vapaa-aika kuluu palau­tu­mi­seen, lepää­mi­seen ja nukkumiseen.Silti haluai­sin teh­dä työ­tä­ni, kos­ka tie­dän, että osaan sen hyvin sekä koke­muk­se­ni, että moni­puo­li­sen ja pit­kän kou­lu­tuk­sen ansios­ta. Toi­saal­ta haluai­sin pääs­tä suun­nit­te­le­maan ikäih­mis­ten pal­ve­lui­ta ja kou­lu­tuk­se­ni puo­les­ta se oli­si jo mah­dol­lis­ta, mut­ta paik­ka­kun­nal­la­ni ei arvos­te­ta pit­kän koke­muk­sen omaa­via, kou­lu­tet­tu­ja “oman kylän” työn­te­ki­jöi­tä, vaan suo­si­taan kun­nan ulko­puo­lel­ta tule­via haki­joi­ta, jot­ka eivät tun­ne kun­nan käy­tän­tö­jä ja jot­ka on help­po muo­va­ta muottiin!

    Tämä edel­lä kuvaa­ma­ni on todel­li­suu­ta sadois­sa suo­ma­lai­sis­sa kun­nis­sa, jois­sa laa­tu on tun­te­ma­ton käsi­te van­hus­työs­sä ja työ­tä mita­taan vain kus­tan­nuk­sin, jot­ka pitää mah­dol­li­sim­man alhai­si­na uskol­li­nen, raa­ta­va, uupu­mi­ses­ta hil­jai­se­na pysy­vä henkilöstö.

    Palk­ka­ni kai­kil­la koke­mus­li­sil­lä ja kah­del­la hen­ki­lö­koh­tai­sel­la työn vaa­ti­vuu­den mukaan mak­se­tul­la lisäl­lä “kuor­ru­tet­tu­na ” on 2077 euroa. Olen nyt ura­ni hui­pul­la ‑näkö­jään, eikä lisää ole odo­tet­ta­vis­sa. Lisiä saan noin 200 euroa kuu­kau­des­sa eli palk­ka­ni on kes­ki­mää­rin n. 2300 euroa, jos­ta käteen jää 1600- 1700 euroa.Työni vaa­tii moni­puo­lis­ta tie­toa ter­vey­den­huoo­los­ta ja sai­raan­hoi­dos­ta sekä ikään­ty­mi­sen eri­tyis­piir­teis­tä. Luon­tee­ni on sovel­lut­ta­va van­hus­työ­hön ja pin­na­ni on olta­va pit­kä. Minul­ta vaa­di­taan jous­ta­vuut­ta sekä huu­mo­rin­ta­jua. Minun on kyet­tä­vä empaat­ti­suu­teen ja minun on omat­ta­va kuu­le­mi­sen tai­to. Minus­ta tulee huo­kua rau­haa ja läm­pöä van­hus­ten tur­val­li­suu­den tun­teen luo­mi­sek­si. Minun on tul­ta­va toi­meen eri­lais­ten ihmis­ten kans­sa ja kes­tet­tä­vä omais­ten kri­tiik­ki, paha mie­li, tyy­ty­mät­tö­myys ja syyl­li­syy­den tun­teet. Minun on kyet­tä­vä luo­pu­maan sala­man­no­peas­ti tär­keäk­si­kin käy­nees­tä van­huk­ses­ta ja petat­ta­va paik­ka nopeas­ti uudel­le ihmi­sel­le. Toi­saal­ta mei­dän on kes­tet­tä­vä jopa vuo­si­kausia ns. vai­kei­ta van­huk­sia( sai­rau­den aihet­ta­ma seka­vuus, agres­sii­vi­suus, huu­te­lu jne.) Mit­ta­ni on nyt täy­si. Olen muka­na ihmi­sen kivus­sa, tus­kas­sa ja kuo­le­mas­sa. Loh­du­tan omai­sia, tuen sure­vaa, pidän kädes­tä kuo­le­vaa. Sii­voan ulos­tet­ta, oksen­nus­ta ja limaa. Jou­dun kes­kel­lä omais­ten ris­ti­rii­to­ja ja omai­suus­kiis­to­ja. Jou­dun koh­taa­maan agres­sii­vi­suu­ta, pot­ki­mis­ta, raa­pi­mis­ta. Vah­din Kar­kai­le­via van­huk­sia ja pel­kään syy­tet­tä lai­min­lyön­nis­tä. Kär­sin jat­ku­vas­ta huo­nos­ta omas­ta tun­nos­ta ja kiireestä.

    En halua olla enää “tuot­ta­ma­ton­ta” työ­tä teke­vä yhteis­kun­nan loi­nen, jota saa hauk­kua niin kun­nan, omais­ten kuin van­hus­ten­kin tahol­ta. Sik­si olen vii­mein päät­tä­nyt jät­tää työ­ni, kun­han saan tut­kin­to­ni val­miik­si. Tosin saam­me pal­jon kii­tos­ta omai­sil­ta ja van­hus­ten hymy, huu­mo­ri ja palau­te ovat ainut, joka on tähän asti saa­nut jatkamaan.

    Nuo­ret eivät enää hakeu­du alal­le-var­sin­kaan van­hus­työ­hön. Kuka hoi­taa tei­tä ja minua, nyt 43-vuo­tias­ta tule­vai­suu­des­sa. Soi­nin­vaa­ra kysyy moka­si­ko Tehy. En tiedä,mutta nyt on aika todel­la kat­soa tämä asia lop­puun asti. Kysy­mys on koko hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tule­vai­suu­des­ta ja hoi­to- ja hoi­va­työn arvos­tuk­ses­ta. Tulem­me aina tar­vit­se­maan toi­sia ihmi­siä, eikä yhtei­sön anta­ma apu ole nykyi­ses­sä yksi­löl­li­syyt­tä arvos­ta­vas­sa yhteis­kun­nas­sa riit­tä­vä! Tar­vit­sem­me aina ammat­ti­aut­ta­jia-niin syn­ty­mäs­sä, lap­suu­des­sa, aktii­vi­si­na työ­vuo­si­na kuin van­huu­des­sa­kin. Kaik­ki meis­tä eivät sel­viä itse­näi­ses­ti kos­kaan, vaan tar­vit­se­vat rin­nal­leen aut­ta­jan ja hoi­vaa­jan. Työs­tä on hoh­dok­kuus kau­ka­na ‑se on likais­ta sisä­työ­tä ja arkis­ta raa­ta­mis­ta . Täs­tä huo­li­mat­ta sii­nä ollaan teke­mi­sis­sä elä­män perus­ky­sy­myks­ten kans­sa- syn­ty­mä, kuo­le­ma, sai­ras­tu­mi­nen, kipu, heik­kous ja suru. Pie­ni­kin vir­he voi olla koh­ta­lo­kas ja joh­taa jopa ihmis­hen­gen mene­tyk­seen tai vaka­viin ter­vey­del­li­siin seurauksiin.

    Hyvää syk­syn jat­koa ja tur­val­lis­ta, inhi­mil­lis­tä van­huut­ta kaikille!

  14. Mik­si EK on hil­jaa! sik­si että Viros­ta Venä­jäl­tä Soma­lias­ta sekä kol­man­sis­ta mais­ta tulee hoi­ta­jia. kriit­ti­set poti­laat saa­daan Ruot­siin . Mate­maat­ti­ses­ti kaik­ki tämä on noin kol­me ker­taa hal­vem­paa Suo­men pálk­ka­ta­soon näh­den. Tehy miten täs­sä näin kävi?? Vastaa!

  15. Luu­len kyl­lä, että kun Esko Helin sai­ras­tuu vaka­vas­ti, kus­tan­nus­te­hok­kain­ta on lähet­tää hänet hoi­toon Soma­li­aan tai Venä­jäl­le. Niis­sä on edul­li­sen työ­voi­man lisäk­si myös edul­li­nen infra.

  16. Lisäk­si hyvä­tu­lois­ten eli kor­keim­min kou­lu­tet­tu­jen ja vaa­ti­vin­ta työ­tä teke­vien ihmis­ten pal­kat ovat Suo­mes­sa kes­ki­mää­rin mata­lam­pia kuin Län­si-Euroo­pas­sa (mikä ei tie­tys­ti ole val­tio­val­lan pää­tet­tä­vis­sä ole­va asia).

    Odo­tan itse aika kau­huis­sa­ni, mil­loin suo­ma­lai­set high tech ‑fir­mat ja nii­den ns. huip­puo­saa­jat huo­maa­vat, mil­lai­sen sääs­tön ne sai­si­vat siir­ty­mäl­lä Viroon 18 %:n tasa­ve­ron piiriin.” 

    Tämä on ote “Jus­sin” kom­men­tis­ta. Asia on juu­ri näin hoi­ta­jien­kin koh­dal­la. Pal­kat ovat OECD mai­den toi­sek­si huo­noim­mat. Hoi­ta­jat ovat jo huo­man­neet, että kan­nat­taa läh­teä lah­den toi­sel­le puo­lel­le. Täs­sä tapauk­ses­sa länteen.

    Mut­ta kukaan ei ole kau­huis­saan. Tilan­teen anne­taan lui­sua tilan­tee­seen, mitä ei edes pal­kan­ko­ro­tuk­sil­la saa­tai­si ratkaistua. 

    Vii­mei­set kym­me­nen vuot­ta mei­tä hoi­ta­jia on uhkail­tu Viros­ta ym tule­vis­ta sisa­ril­la, jot­ka vie­vät mei­dän työt. Moni oli­si san­gen hel­pot­tu­nut, jos he vih­doin tuli­si­vat. 15 tun­nin työ­vuo­rot ovat nyky­ään täyt­tä arkea sai­raa­lois­sa. (Ihme­tyt­tää, ettei työ­suo­je­lu puu­tu asiaan!)

    Hoi­ta­jien työs­sä yhdis­tyy kak­si huo­noa omi­nai­suut­ta: tuot­ta­ma­ton toi­min­ta ja nais­val­tai­suus. Meneil­lään ole­va työ­tais­te­lu on opet­ta­nut minul­le pal­jon täs­tä yhteis­kun­nas­ta ja sen arvoista.

  17. Eli­nan ker­to­mus kuu­los­taa niin tutulta,itse sanou­duin irti vas­taan­van­lai­ses­ta työs­tä. Ensin kyl­lä kysee­na­lais­tin osas­ton toi­min­nan ja asias­ta kes­kus­tel­tiin osas­ton hoi­ta­jan sekä lää­kä­rin kans­sa. Muu­tos­ta tilan­tee­seen ei saa­tu, lää­kä­rin kom­men­tit oli­vat, että hoi­ta­jien ei pidä niin stres­sa­ta asias­ta, vaan men­nä päi­vä ker­ral­laan. Itse koin val­ta­vaa ahdis­tus­ta vas­ta­ta osas­ton sai­raan­hoi­ta­ja­na asiois­ta joi­hin en pys­ty­nyt vai­kut­ta­maan, ei edes pal­kan­ko­ro­tuk­set oli­si minua sin­ne saa­neet jäämään.Nyt kyl­lä mie­tin muut­tu­vat­ko nämä asiat kos­kaan vaik­ka Tehyn palk­ka­neu­vot­te­lut meni­si­vät läpi…kuka aut­taa näi­tä hoi­ta­jia ja van­huk­sia että inhi­mil­li­syys palau­tui­si hoitotyöntekoon.Missä ovat luot­ta­mus­mie­het ja työ­suo­je­lu­vas­taa­vat. Lake­ja on kyl­lä sää­det­ty, mut­ta nou­dat­ta­mi­nen onkin eri juttu…liitot voi­si­vat panos­taa val­vo­maan jäse­nien­sä oikeuk­sia 100% paremmin

  18. täy­tyy myön­tää että sym­pa­tia­ni ovat sai­raan­hoi­ta­jien puo­lel­la, kun lukee tuos­sa aiem­min kerrottua. 

    Mut­ta ei pal­kan­ko­ro­tus sinäl­lään hel­po­ta työs­sä­jak­sa­mis­ta, vaan mie­les­tä­ni rahaa oli­si ohjat­ta­va enem­män lisä­työ­voi­man palk­kaa­mi­seen ja työ­mää­rän koh­tuu­lis­ta­mi­seen. Aina­kin minä sai­raa­las­sa maa­tes­sa­ni osai­sin arvos­taa stres­si­tön­tä, kii­ree­tön­tä ja hyvin levän­nyt­tä hoi­ta­jaa enem­män, kuin entis­tä parem­min ansait­se­vaa hoitajaa. 

    Tämä mie­li­pi­tee­ni ei kui­ten­kaan ota siis kan­taa nyt esil­lä ole­viin pal­kan­ko­ro­tuk­siin sinäl­lään, vaan on ihmet­te­lyä pal­kan­ko­ro­tus­ten vai­ku­tuk­sis­ta kiis­tan jälkeen.

  19. Jou­ni.
    “mie­les­tä­ni rahaa oli­si ohjat­ta­va enem­män lisä­työ­voi­man palk­kaa­mi­seen ja työ­mää­rän kohtuulistamiseen”.

    Kuin­ka voi­daan pal­ka­ta lisä­työ­voi­maa, jos tar­jot­ta­val­la pal­kal­la ei ole töi­hin tulijoita?
    Paik­ko­ja on käsit­tääk­se­ni auki koko ajan, mut­ta nii­tä ei saa­da täytettyä.
    Palk­ko­jen koro­tus on käsit­tääk­se­ni se perus­ta, jol­ta voi­daan läh­teä kor­jaa­maan tilan­net­ta, mut­ta rahaa tar­vi­taan sen lisäk­si myös uusien ihmis­ten palkkaamiseen.

  20. Kii­tos, Eli­na, seik­ka­pe­räi­ses­tä ja erit­täin rea­lis­ti­ses­ta sel­vi­tyk­ses­tä käy­tän­nön hoi­to­työs­tä! Sel­lais­ta juok­sua se on, joka pai­kas­sa nykyään. 

    Olen itse teh­nyt pal­jon sai­raan­hoi­ta­jan keik­ka­töi­tä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la eri sai­raa­lois­sa ja muis­sa hoi­to­pai­kois­sa. Onko­han enää mon­taa sel­lais­ta työ­paik­kaa, mis­sä ei päi­vän aika­na jos­tain työ­vuo­ros­ta aina­kin joku työn­te­ki­jä puu­tu, joko val­miik­si työ­vuo­ro­lis­to­ja suun­ni­tel­taes­sa tai sen lisäk­si äkil­li­sen sai­ras­tu­mi­sen vuok­si? Tilal­le on usein mah­do­ton saa­da ketään eikä ketä tahan­sa voi ottaa­kaan. Sehän ei tar­koi­ta, että töi­tä oli­si sen ver­ran vähem­män, vaan että kaik­ki samat työt on teh­tä­vä, vaik­ka mil­lä hen­ki­lö­kun­ta­mää­räl­lä. Eivät poti­laat tar­vit­se yhtään vähem­pää lääk­kei­tään tai apua ves­sa­reis­sul­la tai hen­gi­tys­ko­neet häly­tä yhtään vähem­pää kun toi­mi­taan vajaal­la hen­ki­lö­kun­ta­mää­räl­lä. Päin­vas­toin, poti­laat ovat usein rau­hat­to­mam­pia ja tar­vit­si­si­vat enem­män huo­mio­ta ja aikaa kun huo­maa­vat hoi­ta­jien kiireen.

    Mikä yhteys täl­lä sit­ten on Tehyn palk­ka­vaa­ti­muk­siin? Kun pal­kat ovat kur­jat suh­tees­sa opin­to­jen mää­rään, työ­mää­rään ja vas­tuuseen, eivät nuo­ret viit­si hakeu­tua ras­kaal­le alal­le. Lisäk­si moni val­mis, lop­puun pala­nut tai muu­ten sai­ras­tu­nut hoi­ta­ja hakeu­tuu hel­pom­paan ja siis­tim­pään työ­hön. Suu­ret ikä­luo­kat vaa­ti­vat koko ajan enem­män ja enem­män hoi­ta­mis­ta mut­ta kuka hoitaa??

    Onko tosi­aan niin, että por­va­rei­ta äänes­tä­nyt enem­mis­tö kan­sas­tam­me on val­mis uhraa­maan hyvin­voin­ti­val­tiom­me, hei­ken­tä­mään jul­kis­ten pal­ve­lu­jen saan­tia ja val­mis mak­sa­maan omas­ta pus­sis­taan myös ter­vey­den­huol­lon kulun­sa tule­vai­suu­des­sa, kun näil­lä eväil­lä jou­du­taan siir­tä­mään ter­veys­pal­ve­lu­ja yksi­tyi­sel­le puo­lel­le? Onko se hin­ta mikä oltai­siin val­mii­ta mak­sa­maan kun vaih­toeh­to­na on vero­äy­rin korot­ta­mi­nen hoi­to­hen­ki­lö­kun­nan palk­ko­jen nos­ta­mi­sek­si ja työ­voi­man saan­nin turvaamiseksi? 

    Parem­min ansait­se­va hoi­ta­ja ei hoi­da parem­min mut­ta jokai­nen tar­vit­see työs­sä jak­saak­seen arvos­tus­ta var­sin­kin työ­nan­ta­jal­taan. Huo­no­na vuo­si­kym­me­net pysy­nyt palk­ka ei arvos­tus­ta osoi­ta. Eikä tuo työn­te­ki­jäl­le kipeäs­ti tar­vit­ta­vaa työtoveria. 

    Löy­sin oman palk­ka­kuit­ti­ni vuo­del­ta 1996 työs­ken­nel­les­sä­ni Hel­sin­gis­sä eri­kois­sai­raan­hoi­dos­sa. Kuu­kausi­palk­ka­ni oli sil­loin 9500mk, siis 1600 euroa, joka sisäl­si jo pal­ve­lu­vuo­si­li­siä, siis lähes sama kuin nyky­ään! EU-komis­sion rahoit­ta­man yhdek­säs­tä EU-maas­ta palk­ka­ver­tai­lu­tie­toa kokoa­van Palk­ka­las­ku­ri-pro­jek­tin mukaan sai­raan­hoi­ta­jan brut­toan­sio kuus­sa on nyky­ään Suo­mes­sa 2 061 euroa ja osto­voi­ma toi­sek­si huo­noin. Kun ajat­te­len, miten vähän ovat pal­kat 11 vuo­des­sa nous­seet ja vas­taa­vas­ti esim. vuo­kra­ta­so nous­sut, ei ole mikään ihme, että moni hoi­ta­ja jou­tuu teke­mään kah­ta työ­tä tai työ­nan­ta­jan vel­voit­ta­mia yli­töi­tä ja tupla­vuo­ro­ja pys­tyäk­seen pal­kal­laan elämään.

    Työs­ken­te­len nyt itse yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la jos­sa sopi­muk­set on teh­ty, joten en täs­sä vai­hees­sa edes hyö­tyi­si pal­kan­ko­ro­tuk­ses­ta. Hoi­dan ihmi­siä jot­ka hek­ti­nen työ­elä­mä on uuvut­ta­nut monek­si vuo­dek­si työ­ky­vyt­tö­mik­si, myös hoi­ta­jia, ja jot­ka lisäk­si ovat olleet lii­an kilt­te­jä pitä­mään puo­li­aan vaa­ti­muk­sia vas­taan. Nyt ovat kil­tit tytöt nous­seet kapi­naan, ja sitä tun­tuu ole­van monen vai­kea niellä.

  21. Ps. Tehyn sivuil­ta löy­tyi toi­sen­kin­lai­nen palk­ka-arvio. Hoi­to­hen­ki­lös­tön palk­ka­ta­so on Suo­mes­sa noin 83% OECD-mai­den kes­kiar­vos­ta. Tehyn tavoit­te­le­mien pal­kan­ko­ro­tus­ten jäl­keen 2,5 vuo­den sopi­mus­kau­del­la esi­mer­kik­si ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­toa vaa­ti­vis­sa sai­raan­hoi­ta­jan, rönt­gen­hoi­ta­jan tai fysio­te­ra­peu­tin ym. teh­tä­vis­sä VÄHIM­MÄIS­palk­ka nousi­si 2 190 euroon ja toi­sen asteen kou­lu­tuk­sen saa­neil­la kuten las­ten­hoi­ta­jal­la, lähi­hoi­ta­jal­la tai sai­raan­kul­jet­ta­jal­la 1 990 euroon. Eli AMK-sai­raan­hoi­ta­jan vähim­mäis­palk­ka on nyt sama kuin minun eri­kios­sai­raan­hoi­ta­jan kuu­kausi­palk­ka­ni 11v sit­ten! Nyt ON koro­tus­ten aika.

    Vie­lä jon­kun kom­ment­tiin ‘vain’ opis­to­ta­soi­sen hen­ki­lö­kun­nan palk­kauk­sen nos­ta­mi­sen tar­peel­li­suu­des­ta. Nyky­ään hoi­to­hen­ki­lö­kun­nal­la on käy­ty­nä lukui­sia eri­lai­sia täy­den­nys­kou­lu­tuk­sia jo työn vaa­ti­mus­ta­son nousun­kin myö­tä. Itse olen mm- opis­kel­lut tähän palk­kaan kah­dek­si­sen vuot­ta, vas­taa siis hyvin­kin aka­tee­mis­ta tutkintoa.

  22. Ymär­rän kyl­lä pal­kan­ko­ro­tus­ten tar­peel­li­suu­den, mut­ta en vain usko sen ole­van todel­li­nen tai ainoa kei­no saa­da lisä­hen­ki­lö­kun­taa pal­kat­tua alalle.

    Ensin­nä­kin: on monia mui­ta­kin alo­ja, joil­le on vai­ke­aa tai mah­do­ton­ta saa­da pal­kat­tua päte­vää työ­voi­maa tar­peek­si vaik­ka palk­ka oli­si­kin parem­pi, kuin sairaanhjoitajilla.

    Toi­sek­seen: palk­kaa­mis­ta rajoit­taa opis­ke­lu­paik­ko­jen mää­rä ja siten val­mis­tu­neen työ­voi­man mää­rä… esim. put­kia­sen­ta­ja ei voi hypä­tä leik­kaus­sa­liin töi­hin vaik­ka palk­ka hou­kut­te­li­si kuinka.

    Ja kol­man­te­na: en usko kovin­kaan monen 15–16 vuo­ti­aan, (joka ylä­as­teen oppi­laa­noh­jauk­sen poh­jal­ta tekee pää­tök­sen­sä opis­ke­lun suun­nas­ta) ver­tai­le­van eri alo­jen palk­ka­tau­luk­ko­ja, tahi käy­vän eri työ­pai­koil­la haas­tat­te­le­mas­sa alal­la jo ole­via. Eli kyl­lä har­mit­ta­van moni tekee pää­tök­sen­sä opis­ke­lus­ta enem­män tai vähem­män sok­ko­na todel­li­suu­des­ta val­mi­tu­mi­sen jälkeen.

    Se mikä minua tilan­tees­sa lähin­nä ihme­tyt­tää, on medias­sa kovin yksi­puo­li­nen ja put­ki­nä­köi­nen asian käsittely.

    Ja kun medi­aa seu­raa, niin on miels­tä­ni aivan käsit­tä­mä­tön­tä, miten TEHY muu­ten­kin toi­mii asian kanssa. 

    Esim. pal­kan­ko­ro­tus­ta jos ajat­te­lee.: Muu­ta­man sadan euron toteu­tu­vas­ta koro­tuk­ses­ta sai­raan­hoi­ta­ja mak­saa ensin vajaan kol­man­nek­sen veroa… lopul­la hän ostaa uudet far­kut ja pät­kän tau­lu­te­le­vi­sios­ta (jon­ka hin­nas­sa on muka­na alv.) …ja tuot­teet myy­nyt yri­tys ja maa­han­tuo­ja mak­sa­vat tulok­se­taan taas veroa… joten pal­kan­ko­ro­tuk­ses­ta suu­rin osa tulee takai­sin val­tiol­le ja kun­nal­le. MUTTA TEHY ei asi­aa ota esiin leh­dis­sä tai edes omil­la sivuillaan?

    Se mitä TEHY tekee on: irti­sa­no­mis­lis­ta, jol­loin ris­ki on lii­ton jäse­nil­lä, eli mie­les­tä­ni Tehy liit­to­na pii­lou­tuu jäse­nien­sä selän­taak­se. Kun asian pitä­si olla toi­sin­päin? Vaik­ka­pa siten että TEHY herät­täi­si asias­ta ja sen eri puo­lis­ta ihan oikeas­ti raken­ta­vaa kes­kus­te­lua. Ja oli­si medias­sa jäsen­ten­sä keulakuvana. 

    Näin sivus­ta asi­aa seu­rat­tu­na TEHY antaa yllät­tä­vän ammat­ti­tai­dot­to­man kuvan asioi­den hoi­dos­ta. Ja miels­tä­ni voi­si olla hyvä idea lii­tol­le pal­ka­ta edes yksi medi­aa, ima­goa, ja vies­tin­tää ymmär­tä­vä pr-henkilö? 

    Jos itse oli­sin nyt sai­raan­hoi­ta­ja­na, niin kyl­lä odot­tai­sin ja vaa­ti­sin lii­tol­ta­ni huo­mat­ta­vas­ti enem­män, kuin mitä Tehy nyt tekee!

  23. Luu­len että Jou­ni on vää­räs­sä sen suh­teen, mikä rajoit­taa hoi­ta­jien saa­ta­vuut­ta. Kou­lu­tus vali­taan todel­la­kin palk­ka­tau­lu­koi­ta kat­so­mat­ta, mut­ta nii­den karu sisäl­tö val­ke­nee kui­ten­kin aika­naan. Osa hakeu­tuu sen seu­rauk­se­na ulko­mail­le ja osa mui­hin hommiin.

    En ymmär­rä myös­kään ima­go­kon­sul­tin tarvetta.
    Tun­tuu sil­tä, että Tehyl­le ollaan ulko­puo­lel­ta syöt­tä­mäs­sä aja­tus­ta, että työ­tais­te­lul­la hae­taan parem­paa ima­goa, ei parem­paa palkkaa.
    Tätä kouk­kua ei Tehyn ole syy­tä niellä.

  24. Tun­tuu sil­tä, että Tehyl­le ollaan ulko­puo­lel­ta syöt­tä­mäs­sä aja­tus­ta, että työ­tais­te­lul­la hae­taan parem­paa ima­goa, ei parem­paa palkkaa.”

    Para­hin Pekka 

    En tar­koi­ta ima­gon paran­ta­mis­ta, vaan median ymmär­tä­mis­tä omien tar­koi­tus­pe­rien aja­mi­ses­sa ikään­kuin “työ­ka­lu­na”.

    Täl­lä­het­kel­lä uuti­soin­ti asias­ta on luok­kaa: me haas­te­taan tei­dät oikeu­teen… mepäs haas­te­taan­kin tei­dät… eipäs kun me haas­te­taan tei­dät.… lukos­sa!!! ei voi muuttaa!

    Uuti­sis­sa on muu­ta­man ker­ran käy­nyt asian­tun­ti­joi­ta ker­to­mas­sa, kuin­ka talous menee kural­le ja vero­pro­sen­tit nousee vää­jää­mät­tä… yms. ..mut­ta TEHY ei pahem­min etsi vas­tak­kai­sia perus­te­lu­ja, tai vie kes­kus­te­lua toisaallle?

    TEHY käy­tän­nös­sä pii­lou­tuu jäsen­ten­sä irti­sa­nou­tu­mis­lis­tan taak­se. Täl­lä pals­tal­la luke­ma­ni ker­to­muk­sen kal­tai­nen infor­maa­tio sai­raan­hoi­don arjes­ta jää medias­sa hyvin vähäl­le huomiolle. 

    Tuo mai­nit­se­ma­ni kir­joi­tus on aina­kin minun mie­li­pi­tee­see­ni ja käsi­tyk­see­ni teh­nyt HUOMATTAVASTI suu­rem­man vai­ku­tuk­sen, kuin Tehyn toi­min­ta. Ja täl­lä osa-alu­eel­la miels­tä­ni Tehyl­lä oli­si pal­jon kehitettävää.

  25. Ymmär­rän kyl­lä, että medi­aa voi­si käyt­tää työ­ka­lu­na, jos palk­ka­neu­vot­te­lut käy­täi­si kansanäänestyksellä.
    Lie­nee kui­ten­kin niin, että sinun tai minun käsi­tyk­sil­lä asias­ta ei ole mitään vai­ku­tus­ta lop­pu­tu­lok­seen. Läh­te­mäl­lä media­pe­liin mukaan, Tehy ei voi voit­taa mitään, mut­ta häviö “symmp­pis­pis­tei­den” keruus­sa voi­si mur­taa sen sisäis­tä yhtenäisyyttä.
    Tehy tekee vii­saas­ti, jos ryh­tyy media­pe­liin vas­ta kun palk­ka­pe­li on lop­puun katsottu.

    Tehy on yhtä kuin sen jäse­nis­tö, vaik­ka sinä­kin yri­tät luo­da kuvaa että ne oli­si­vat eril­li­siä pelaajia.
    Itsen­sä selän taak­se ei voi mennä.

  26. Tehy tekee vii­saas­ti, jos ryh­tyy media­pe­liin vas­ta kun palk­ka­pe­li on lop­puun katsottu.”

    ..joten onko niin, että ensin pela­taan palk­ka­pe­li ja sit­ten jat­koa­jal­la pela­taan lisää? Mie­les­tä­ni pal­kan­ko­ro­tuk­set ovat yksi osa koko­nai­suut­ta, jol­la sai­raan­hoi­toa tuli­si kehit­tää, ja siten asi­aa tuli­si kat­sel­la suu­re­na koko­nai­suu­te­na, jos­sa palk­ko­jen korot­ta­mi­nen pel­käs­tään ei ole autu­aak­si­te­ke­vä toimenpide.

    Tehy on yhtä kuin sen jäse­nis­tö, vaik­ka sinä­kin yri­tät luo­da kuvaa että ne oli­si­vat eril­li­siä pelaajia.
    Itsen­sä selän taak­se ei voi mennä.”

    ..näin minä­kin asian ymmär­rän, mut­ta juu­ri sen takia Tehyn jäsen­ten nis­kaan kaa­tu­va tilan­ne, jos­sa liit­to ei pal­joa kom­men­toi näyt­tää kyl­lä eriyt­tä­vää linjaa.

    Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa sai­raan­hoi­ta­ja joka irti­sa­nou­tuu ei pää­sek­kään samaan toi­meen tai sai­raa­laan, jos­ta pois läh­ti. Tilal­le on pal­kat­tu toi­ses­ta sai­raa­las­ta samaa hom­maa teh­nyt hen­ki­lö… ja kun irti­sa­nou­tu­nut ei otak­kaan vas­taan työ­voi­ma­toi­mis­ton osoit­ta­maa paik­kaa toi­sel­la paik­ka­kun­nal­la, niin karens­si iskee. (työ­nan­ta­ja­kin voi heit­täy­tyä han­ka­lak­si palk­kaa­mal­la ristiin).

    Kun täs­sä tilan­tees­sa paik­ko­jen ja työn­te­ki­jöi­den mää­rä pysyy sama­na, niin lii­ton jäsen­mää­rä­kin pysyy suht­koht vakio­na, joten Tehy ei lop­pu­pe­lis­sä häviä!!! Vaik­ka sai­raan­hoi­ta­jan koko elä­mä saat­ta saa­da sie­tä­mät­tö­män mul­lis­tuk­sen, niin liit­to ei voi asias­sa, kuin voit­taa pal­kan­ko­ro­tus­ten ja siten kohon­nei­den jäsen­mak­su­jen muodossa!

    En mis­sään nimes­sä ole pal­kan­ko­ro­tuk­sia vas­taan päin­vas­toin. Ja kun ystä­pii­ris­tä löy­tyy myös joku­nen sai­raan­hoi­ta­ja ymmär­rän kyl­lä työn vaativuuden.
    Kom­ment­ti­ni sisäl­tö kos­kee siis vain Tehyn tapaa ajaa asi­aa… ja tämä on mie­les­tä­ni lop­pu­pe­lis­sä aika epä­rei­lu jäse­niän kohtaan.

  27. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa sai­raan­hoi­ta­ja joka irti­sa­nou­tuu ei pää­sek­kään samaan toi­meen tai sai­raa­laan, jos­ta pois läh­ti. Tilal­le on pal­kat­tu toi­ses­ta sai­raa­las­ta samaa hom­maa teh­nyt henkilö…”

    Kyl­lä Tehyl­lä on tähän käy­pä hoi­to­me­ne­tel­mä. Työ­nan­ta­ja, joka ei palk­ka­rii­das­ta saa­nut vie­lä kyl­lik­seen, saa­daan kylää ojen­nuk­seen saar­roil­la ja muil­la vas­taa­vil­la toi­mil­la. Voi­te­tun työ­tais­te­lun jäl­keen uskoi­sin soli­daa­ri­suut­ta ja yhteis­hen­keä riit­tä­vän hoi­ta­maan mah­dol­li­set ven­koi­li­jat. En tosin usko, että kun­ta­puo­lel­la­kaan on het­keen tar­vet­ta rii­del­lä, kun­han täs­tä sopas­ta eroon pääsevät.

    Hoi­ta­jil­le löy­tyy jat­kos­sa­kin enem­män töi­tä kuin jak­sa­vat teh­dä. Tie­dän jo yhden irti­sa­nou­tu­neen, joka ei palaa samoi­hin hom­miin vaik­ka tul­tai­si kotoa hake­maan. Hän on toteut­ta­nut pit­kään vireil­lä olleen yri­tys­idean­sa. Voi olla, että hän ei ole ainoa täs­sä sau­mas­sa alaa vaihtava.

    Kom­ment­ti­ni sisäl­tö kos­kee siis vain Tehyn tapaa ajaa asi­aa… ja tämä on mie­les­tä­ni lop­pu­pe­lis­sä aika epä­rei­lu jäse­niän kohtaan.”

    Sinul­la on ilmei­sen vakaa käsi­tys sii­tä, että Tehyn joh­to ajaa asioi­ta vas­toin jäse­nis­tön tahtoa.
    Mis­tä olet tämän tie­don saanut?

  28. Para­hin Pek­ka jälleen

    ensin­nä­kin anteek­si tuo kir­joi­tus­vir­hei­den vii­dak­ko, joka näem­mä teks­te­jä­ni värittää.

    Sinul­la on ilmei­sen vakaa käsi­tys sii­tä, että Tehyn joh­to ajaa asioi­ta vas­toin jäse­nis­tön tahtoa.
    Mis­tä olet tämän tie­don saanut?”

    en ole mitään “tie­to­ja” mis­tään saa­nut. Ja myön­nän, että pää­tel­mä­ni voi­vat mones­sa osin olla jopa vir­heel­li­siä. Täs­tä syys­tä mie­lel­lä­ni kans­sas­si käyn­kin kes­ku­te­lua, kos­ka sil­loin aja­tus mones­ti jalos­tuu puo­lin ja toisin.

    Mut­ta se min­kä edel­li­sis­tä­kin teks­teis­tä­ni voi lukea on kuva jon­ka saa seu­raa­mal­la käyn­nis­sä ole­vaa taistoa..

    .. ja kun suu­rin osa infor­maa­tios­ta tulee kui­ten­kin leh­tien ja tv-uutis­ten muo­dos­sa, niin poh­din­ta­ni ovat lähin­nä nii­den kaut­ta saa­tua tie­toa. Mie­les­tä­ni mones­ti on yhtä tär­keä­tä se mikä jäte­tään sano­mat­ta, kuin se mikä sano­taan. (ja mik­si sano­taan, ja jäte­tään sanomatta?)

    Tätä asi­aa­han olen jo jokusen ker­ran täs­sä poh­ti­nut, että Tehyn infor­ma­tii­vi­nen tais­te­lu on yllät­tä­vän vähäis­tä asian tär­key­teen nähden?

    Ja sivu­huo­mau­tuk­se­na, etten ole amma­til­ta­ni toi­mit­ta­ja tahi miten­kään itse kiis­tas­sa osa­puo­le­na, joten omaa leh­mää ei ole ojas­sa. Enkä myös­kään pyri pro­vo­soi­maan miten­kään tarkoituksella.

    Mut­ta asi­aan: en mis­sään vai­hees­sa kir­joit­ta­nut, että Tehy “ajai­si asioi­ta vas­toin jäse­nis­tön tah­toa”… vaan miet­tee­ni sano­ma oli, että tilan­tees­ta on jäse­nel­le enem­män ris­kiä, kuin lii­tol­le. Toi­sin­päin asias­ta on lii­tol­le enem­män hyö­tyä kuin, jäse­nel­le. Ja siten Tehy mie­les­tä­ni on koh­tuut­to­man vähän aja­nut asi­aa jul­ki­ses­ti. (mik­si?)

  29. Jou­ni.
    “Tätä asi­aa­han olen jo jokusen ker­ran täs­sä poh­ti­nut, että Tehyn infor­ma­tii­vi­nen tais­te­lu on yllät­tä­vän vähäis­tä asian tär­key­teen nähden?”

    Minä luu­len, että Tehys­sä on ymmär­ret­ty, että tär­keäm­pää kuin viih­dyt­tää suur­ta ylei­söä “media­tais­tol­la”, on infor­maa­tion siir­to ja käsit­te­ly jäse­nis­tön kes­ken. Kyl­lä ilt­si­kan luki­joil­le sitä vii­det­tä löy­tyy jul­ki­moi­den toilailuista.

    tilan­tees­ta on jäse­nel­le enem­män ris­kiä, kuin lii­tol­le. Toi­sin­päin asias­ta on lii­tol­le enem­män hyö­tyä kuin, jäsenelle.”

    Sinul­la on ilmei­sen sit­keä aja­tus sii­tä, että Tehys­sä oli­si erik­seen liit­to ja sen jäsenet.
    Minus­ta on sel­vää, että hyö­dyt ja ris­kit ovat yhtei­set, kos­ka Tehy on sama asia kuin sen jäse­net. Puheet, jois­sa Tehy ja sen jäse­net yri­te­tään erot­taa toi­sis­taan, kan­nat­taa minus­ta jät­tää omaan arvoonsa.

  30. Pek­ka

    ikä­vää ja outoa, että pidät vies­tin­tää ja asioi­den aja­mis­ta jul­ki­ses­ti ainoas­taan viih­tee­nä. (tuos­ta käsi­tyk­ses­tä voi­si saa­da jo koko­naan uuden kes­ku­te­lun aikaan)

    Ei täs­sä muu­ten­kaan ole kysy­mys “sit­keäs­tä aja­tuk­ses­ta”, joka viit­taa jo jon­kin­lai­seen pak­ko­miel­tee­seen, vaan olet useam­man ker­ran tul­kin­nut mie­li­pi­det­tä­ni vää­rin, tar­koi­tuk­sel­la tai ilman. Joten kyl­lä kysy­mys on ollut vain ja ainoas­taan oikaisutoimenpiteistä. 

    Mut­ta olen samaa miel­tä, että parem­pi jät­tää tähän, kun kes­kus­te­lu alkaa mene­mään juu­pas-eipäs lin­jal­le ja siten asia häviämään. 

    Kii­tos kui­ten­kin täs­tä kes­kus­te­lus­ta, sil­lä kyl­lä omia aja­tuk­si­aan on hyvä toi­si­naan peilata.

  31. Hei Eli­na!

    Olet­ko aja­tel­lut toi­mit­taa kuvauk­se­si sai­raan­hoi­ta­jan arjes­ta johon­kin mis­sä oli­si enem­män luki­joi­ta kuin täl­lä palstalla? 

    Toi­vot­ta­vas­ti teet sen, sil­lä sii­tä saa sel­keän kuvan sii­tä, mil­lai­sis­sa olois­sa hoi­ta­jia työs­ken­te­lee. Sii­tä uskoak­se­ni sai­si­vat ajat­te­le­mi­sen aihet­ta nekin jot­ka irti­sa­nou­tu­mis­ta vas­tus­ta­vat. En kyl­lä nyt osaa sanoa mihin, mut­ta onko muil­la ehdo­tuk­sia?? Ja teks­ti sai­si olla lyhyem­pi niin sen jak­sai­si hel­pom­min lukea lop­puun asti mut­ta niin että arjen kuvaus välit­tyi­si selvästi…

  32. Hei Eli­na!

    Olet­ko aja­tel­lut toi­mit­taa kuvauk­se­si sai­raan­hoi­ta­jan arjes­ta johon­kin mis­sä oli­si enem­män luki­joi­ta kuin täl­lä palstalla? ”

    Tehyn net­ti­si­vus­to oli­si var­mas­ti sel­lai­nen paik­ka jota sivus­ta­seu­raa­jat sekä media käy hel­poi­ten ja var­mim­min katsomassa. 

    Jos tehy tuol­lai­sen kir­joi­tuk­sen lait­tai­si vie­lä esim. leh­dis­tö­tie­dot­teen muo­toon, että eri mediat voi­si­vat sen vapaas­ti lai­na­ta, niin huo­mio oli­si hel­pos­ti saavutettu.

    Jos kir­joi­tus­ta vain pos­tai­lee kes­kus­te­lu­pals­toil­le tai leh­tien ylei­sön­osas­to­kir­joi­tuk­siin, niin sen huo­mio­ar­vo jää aika vähäi­sek­si ja sano­ma kysee­na­lai­sek­si löpinäksi.

  33. Hei Eli­na

    Hyviä osoit­tei­ta kir­joi­tuk­sel­le­si ja erin­omai­sel­le sai­raan­hoi­ta­jan työn kuvaa­uk­sel­le­si ovat myös:
    matti.vanhanen@vn.fi; jyrki.katainen@vn.fi; paula.risikko@stm.fi ja Mark­ku Jalo­nen (Kun­nal­li­nen työmarkkinalaitos)

    Enkä pitäi­si kovin paha­na myös­kään Hel­sin­gin Sano­mien yleisönosastoa.

    Res­pect
    Otis Redding

    What you want, honey, you got it
    And what you need, baby, you’­ve got it.
    All I’m asking, is for a litt­le respect
    When I come home, hey now
    Hey hey hey, yeah now

    Do me wrong, honey, if you want to
    You can do me wrong honey, whi­le I’m gone.
    All I’m asking, is for a litt­le respect
    When I come home, ooh, yeah now
    Hey hey hey, yeah now

    Hey litt­le girl, you’­re so sweet, litt­le honey
    And I’m about to, just give you all of my money
    And all I’m asking, hey, is a litt­le respect
    When I come home, hey hey
    Hey hey hey, yeah now

    Hey litt­le girl, you’­re swee­ter then honey
    And I’m about to give you all of my money
    But all I want you to do
    Is just give it, give it, respect
    When I come home, hey hey
    Hey hey hey, yeah now, respect

    It’s what I want from you
    Res­pect is what I need
    Res­pect is what I want
    Res­pect is what I need

    Got to, got to have it
    Got to, got to have it
    Got to, got to have it
    Got to, got to have it

    Tal­kin’
    Give us, give us, give us, give us
    Give us, give us, give us, give us
    Give us some baby, eve­ryt­hing I need
    FADE

  34. asias­sa on mie­len­kiin­tois­ta että tehy on heti aloit­ta­mas­sa irti­sa­no­mis tais­te­lun, mik­sei ensin taval­lis­ta lakkoa. 

    pal­jon­ko mah­taa olla sii­voo­jien palk­ka, entä opet­ta­jien joil­la on yli­opis­to­kou­lu­tus. tai jos ras­kaas­ta työs­tä puhu­taan niin miten oli­si maa­ta­lous­lo­mit­ta­jan työ, leh­miin ver­rat­tu­na 80kg ihmi­set on kevyi­tä eikä ole vaa­raa että leh­mä pot­kai­see tai son­ni puskee.

    äiti­ni teki akoi­naan noin 20 vuot­ta kol­me­vuo­ro­työ­tä perus­hoi­ta­ja­na, hei­dän palk­ka on sai­raan­hoi­ta­jia pienempi. 

    toki olen sitä miel­tä että sai­raan­hoi­ta­jil­la on oikeus työ tais­te­luun, mut­ta irti­sa­no­mi­nen on mie­les­tä­ni nii­tä äärim­mäi­si ei ensim­mäi­siä toi­mia. Sii­nä mie­les­sä uusi laki on ok, että viras­sa ole­vat työn­te­ki­jät eivät saa noin vain irtisanoa. 

    No tulee­pa hal­vem­mak­si kun sai­raan hoi­ta­jat menet­tä­vät ikä­li­sät, työ­suh­de asun­not, mie­len­kiin­tois­ta on myös että kun on itse irti­sa­no­nut niin on huo­mat­ta­vas­ti pidem­pi karan­tee­ni työt­tö­myys kortistossa. 

    Täs­sä tai­taa Tehyl­lä olla väm­pyy­rin purema

  35. Jii­kool­le ja muutenkin:
    Sii­nä­pä tuli­kin tuo kaik­kein tär­kein täs­tä työ­tais­te­lus­ta: sii­voo­jat opet­ta­jat ja lomit­ta­jat voi­vat siis itse­kin ryh­tyä vaa­ti­maan etu­jen­sa koro­tus­ta ja aivan miten tah­to­vat­kin lak­koil­la, mut­ta vain sai­raan­hoi­ta­jat ovat vaa­ti­muk­sis­saan oikeal­la poh­jal­la. Eli, kuten poti­las­tur­va­la­ki osoit­taa, ilman hoi­ta­jia tämä yhteis­kun­ta­mal­li ei kes­tä päivääkään.
    Ja nyt hoi­ta­jien edun­val­von­nas­sa on siis lopul­ta­kin kysy­mys tule­vien (ja nykyis­ten­kin) poti­lai­den edun­val­von­nas­ta. Alan kiin­nos­ta­vuus, pal­kat, työ­paik­ko­jen mää­rät ja oikea alan neu­vot­te­lu­jär­jes­tel­mä, eli kaik­ki­aan alan jul­ki­nen arvos­tus ja sen mukai­set resurs­sit ovat nyt kyseessä.
    Ja nime­no­maan alan jul­ki­nen arvos­tus täs­sä nyt puut­tuu, tai tosin vain jul­ki­sen edus­tus­ton — kan­san arvos­tus alal­le on. Ja tuki hoi­ta­jien tavoitteille!

  36. Jaa no ei tuo poti­lai­den edun­val­von­ta hei­dän käyt­täy­ty­mi­ses­sä näy, joten tur­ha puhua että he val­voi­si­vat poti­lai­den etua. Tehyn toi­men­pi­teet muis­tut­taa enem­män gans­te­rien käyt­täy­ty­mis­tä: suo­je­lu rahat tai henki.

    arvos­tus ja rahas­tus on muu­ten eri asioita.

    muu­ten opet­ta­jia suo­mes­sa arvos­te­taan erit­täin pal­jon, joten­kin se ei vain näy hei­dän palkassa. 

    sai­raan­hoi­ta­jat eivät ole menos­sa lak­koon vaan irtisanoutumassa.

  37. Soi­nin­vaa­ra arvos­tan sinua pal­jon. Mut­ta hoi­ta­jien työ­tä on sanot­tu arvos­tet­ta­van myös hyvin pal­jon. On kui­ten­kin aja­tel­tu, että se on kut­su­mus­työ joten sii­tä ei tarvt­se mak­saa palk­kaa, riit­tää että mak­se­taan “kulu­kor­vauk­set”. Itse työs­ken­te­len myös sai­raa­las­sa. Kes­kus­te­lin vii­me vii­kol­la erään eri­kois­sai­raan­hoi­ta­jan kans­sa (yli­op­pi­las, sai­raan­hoi­to­kou­lu ja lisäk­si eri­kos­sai­raan­hoi­ta­jan kou­lu­tus eri paik­ka­kun­nal­la vuo­si). Hänen poi­kan­sa meni pai­kal­li­sel­le kone­pa­jal­le töi­hin, oli käy­nyt perus­kou­lun ei mitään amma­til­lis­ta kou­lu­tus­ta, mut­ta palk­ka oli 2 ker­taa eri­kois­sai­raan­hoi­ta­jan palkk­ka. Onko tämä mie­les­tä­si suh­tees­sa, siis onko rau­ta niin pal­jon arvok­kaam­paa kuin esim. van­hus, joi­ta meis­tä kai­kis­ta vää­jää­mät­tä tulee, myös Jyr­ki Kataisesta.

  38. nimi­mer­kin eli­na nis­ka­kan­gas Says et hyvä on palk­ka sinul­la, ver­rat­tu­na minun palk­kaan. Olen 30 vuot­ta kau­pun­gin pal­ve­luk­ses­sa toi­mis­to­vir­kai­li­ja­na kaik­ki­ne lisi­neen ja mak­su­jen jäl­keen jää käteen 1300 €/kk, revi sii­tä huu­mo­ria. Ja teen töi­tä sii­nä mis­sä muut­kin hoi­dan koko toi­mis­ton pape­ri­työt yksin las­ku­tus, ym Tek­ni­sen toi­men työt. Lomil­ta tai sai­ras­lo­mil­ta tul­les­sa on met­rin pino pape­ria pöy­däl­le odo­to­mas­sa teki­jään­sä. Kyl­lä töis­tä käy kun istut koko­päi­vän näy­tön ääses­sä samas­sa asen­nos­sa. On har­tiat niin jumis­sa ettei saa enää kun­toon. Vas­tuu­ta on ja pal­jon. Et kyl­lä tääl­lä toi­set­kin töi­tä tekee. Mut­ta ei huu­da ja vaa­di aivan mah­dot­to­mia. Tun­tuu kuin ainoot jot­ka tekee pie­nel­lä pal­kal­la töi­tä ovat hoi­ta­jat mis­tä moi­nen ajat­te­lu­ta­pa ja on täs­sä kou­lu­ja käyty.

  39. Mut­ta totuus kai­kes­sa täs­sä häs­sä­kä­sä on juu­ri tuo hoi­ta­jien palk­ko­jen jäl­keen­jää­nei­syys. Ja sama tie­tys­ti kos­kee kaik­kia nykyi­seen neu­vot­te­lu­jär­jes­tel­mään sidot­tu­ja mata­la­palk­ka-alo­ja: Kun teh­dään pro­sennt­ti­tar­kis­tuk­sia /korotuksia, niin ero joka ker­ta kas­va­vat, ja mata­lat pal­kat ale­ne­vat. Vain tehyn roh­keus nyt voi mur­taa tuon van­han “sää­ty­jaon”, tai sit­ten jär­ke­nään pro­sent­tien kiel­tä­mi­nen tupopuheista.
    Mon­ta­ko pro­sent­tia lie hoi­ta­jien vaa­ti­mus metal­lin jo saa­miin. Tai asia toi­sin sanot­tu­na: Mon­ta­ko pro­sent­tia mies­ten palk­ko­ja oli­si alen­net­ta­va, jot­ta nais­ten palk­ko­ja nos­te­taan esin 10 % ja, että palk­ka­sum­ma pysyy sama­na. Vaik­ka nyt ensin kun­ta­ken­täs­sä, mut­ta var­sin­kin laa­jem­min. Las­ke­kaa joku! Sak tätä tus­kin las­kee tai aina­kaan julkaise..
    Toi­nen asia on sit­ten tuo opet­ta­jien ja mui­den kir­ja­hoi­ta­jien kärk­ky­mi­nen nyt­kin tule­vaa tulos­ta Tehyn työs­tä. Kyl­lä noil­le kou­lu­te­tuil­le­kaan kir­ja­hoi­ta­jil­le ei pak­ko­la­kia luo­da, eikä monel­le muul­le­kaan alal­le. Sel­lais­ta “arvos­tuk­sen” tar­vet­ta ei monel­la alal­la ole! Mut­ta Tehyl­lä on (ja nyt onneksi)!

  40. Toi­von TEHYLLE pit­kää pin­naa ja jak­sa­mis­ta. On todel­la tör­ke­ää, että TEHY jou­tuu kan­ta­maan nis­kas­saan mui­den liit­to­jen vaa­ti­muk­sia. On jo kor­kea aika pur­kaa iki­van­hat yhteis­työ­ku­viot kun­ta­sek­to­ril­la. Tule­vai­suu­des­sa on olta­va liik­ku­ma­ti­laa ansio­ta­son nos­toon. Soli­daa­ri­suus on tois­tai­sek­si ollut vähäis­tä mies­val­tais­ten ammat­ti­liit­to­jen tahol­ta. Olen kuul­lut vain STTK:n joh­don tukilausunnon.

  41. Puheen­joh­ta­ja Ant­ti Rin­ne on tuke­nut TEHYÄ lausun­noil­laan. Hän saat­taa myös ryh­tyä sanois­ta tekoi­hin. Tuki­lausun­to ei ollut tiet­tä­väs­ti koko STTK:n joh­don aja­tus. Ant­ti Rin­ne on Toi­mi­hen­ki­lö­unio­nin puheenjohtaja.

  42. eli­na nis­ka­kan­gas — sinul­le pik­ku kommentti:

    Mik­si ihmeess sai­raan­hoi­ta­jat vaih­ta­vat vaip­po­ja ja kan­nis­ke­le­vat poti­lai­ta pesul­le, ves­san jne?

    Eikö­tä­tä nyt voi­si hoi­taa pik­kui­sen pienemmälläkinkoulutuksella?

    Joten­kin koko palet­ti on sai­raa­lois­sa niin sekai­sin ja huo­nos­ti suun­ni­tel­tu ja joh­det­tu ettei tie­dä mis­tä aloittaa.

  43. Näin sii­nä sit­ten kävi ja täl­tä se näytti

    En ole aiem­min näh­nyt vas­taa­van­kal­tais­ta tuna­roin­tia palk­ka­neu­vot­te­luis­sa mitä Kun­nal­li­sen Työ­mark­ki­na­lai­tok­sen kor­kea joh­to osoit­ti heti alku­vai­hees­sa. Kor­kea joh­ta­ja löi kort­tin­sa pöy­tään ennen kuin kukaan ehti esit­tää vaa­ti­muk­si­aan­kaan. Mitä ilmei­sem­min Supe­rin ja Opet­ta­jien pop­poo sai­vat enem­män mitä oli­si­vat edes vaa­ti­neet. Kyl­lä kel­pa­si Kan­gas­nie­men tytö­tel­lä Tehy­läi­siä tele­vi­sios­sa. Kun­nal­li­sen sopi­mus­val­tuus­kun­nan joh­to oli näin mene­tel­len menet­tä­nyt “nokit­te­lu­va­ran­sa” ts. ajoi tilan­teen tahal­laan umpi­ku­jaan. Nyt sit­ten edus­kun­nas­sa yri­te­tään jotain saa­vut­taa eril­lis­lail­la. Jotain muu­ta­kin meni perus­teel­li­ses­ti vikaan. Val­ta­kun­nan sovit­te­li­ja ja Ark­kiat­ri Pel­ko­sen komi­tean­kin on pan­tu likoon. Kuka­han sen Mus­tan Pekan jou­tuu otta­maan käteen­sä lopuksi.

  44. Ensik­si­kin arvoi­sa her­ra Soi­nin­vaa­ra: on nau­ret­ta­vaa väit­tää, että meil­le tar­jot­tu koro­tus eli 13% oli­si nos­ta­nut palk­ko­ja 270–400 euroa. Omas­sa perus­pal­kas­sa­ni tuo koro­tus oli­si teh­nyt 247€. Perus­palk­ka­ni on sama, jota vuo­si­kym­me­niä (eri­kois­sai­raan­hoi­dos­sa) työs­ken­nel­leet hoi­ta­jat saa­vat, heil­lä tie­ten­kin lisäk­si ovat vie­lä useat ikä­li­sät, itsel­lä­ni vain yksi. Aloit­te­le­van hoi­ta­jan palk­ka on siis vie­lä alhai­sem­pi, joten kat­se­le mitä tau­luk­koa tahan­sa, mut­ta totuus on jos­sain muu­al­la kuin työ­nan­ta­jan taulukoissa.

    Sain itse tänään lää­nin­hal­li­tuk­ses­ta puhe­lun, jos­sa kysel­tiin, mihin voi­vat toi­mit­taa kut­sun nyt sää­de­tyn lain mukai­seen hätä­työ­hön. Lain­kuu­li­se­na kan­sa­lai­se­na teen vel­vol­li­suu­te­ni, mut­ta yhdyn Ris­ton mie­li­pi­tee­seen, että arvos­tus­ta alaam­me koh­taan osoi­te­taan perin kum­mal­li­sel­la tavalla.

    Aja­tuk­sis­ta kau­ka­na ei myös­kään ole ollut totaa­li­nen alan­vaih­to, vaik­ka työs­tä­ni pidän­kin. (Samaa sano­vat hyvin useat kol­le­ga­ni, osa var­mas­ti sen myös toteut­taa.) Kui­ten­kaan se, että työs­tään pitää, ei ole riit­tä­vä syy olla vaa­ti­mat­ta työn vaa­ti­vuu­den ja rasit­ta­vuu­den mukais­ta palk­kaa. Anne­li Rhoo­til­le sanoi­sin, ettei kukaan var­maan väi­tä­kään, ettei­kö jol­la­kin muul­la­kin alal­la oli­si palk­ka-asiat kural­la, nyt Tehy on vain uskal­ta­nut läh­teä aja­maan omien­sa asi­aa. Ensim­mäis­tä ker­taa työ­tais­te­lu­muo­don valin­nan jul­ki­tul­tua minua ei ole har­mit­ta­nut mak­saa tilis­tä­ni Tehyn jäsen­mak­sua. Haluai­sin myös muis­tut­taa, että Tehy ei edus­ta pel­käs­tään sai­raan­hoi­ta­jia, vaan liit­toon ja nyt irti­sa­nou­tu­nei­siin, sekä yli­työ- ja vuo­ron­vaih­to­kiel­toa nou­dat­ta­viin Tehy­läi­siin kuu­luu pal­jon mui­ta­kin, kuten esi­mer­kik­si lähi- ja perus­hoi­ta­jia, labo­rant­te­ja, fysio­te­ra­peut­te­ja ja las­ten­hoi­ta­jia. Media vaan jak­saa jau­haa pel­kis­tä sairaanhoitajista.

    Pek­ka ihmet­te­li, eikö hie­man vähem­mäl­lä kou­lu­tuk­sel­la (ja sitä myö­ten myös pie­nem­mäl­lä pal­kal­la) voi­si teh­dä nuo nos­to — ja ves­saan siir­to­hom­mat. Omal­la 28 poti­las­pai­kan (poti­las­mää­rä usein on pal­jon kor­keam­pi) osas­tol­la­ni eri­kois­sai­raan­hoi­dos­sa on run­saan 30 hen­gen hen­ki­lö­kun­ta, jois­ta vain yksi on perus­hoi­ta­ja, satun­nai­ses­ti meil­lä on myös lähi­hoi­ta­jia paik­kaa­mas­sa henkilöstövajausta. 

    Sai­raan­hoi­ta­jan työn­ku­va on muut­tu­nut vuo­sien var­rel­la. Vali­tet­ta­vas­ti niin, että sai­raan­hoi­ta­jil­le on lisät­ty teh­tä­viä, joi­ta juu­ri alem­man kou­lu­tuk­sen omaa­vat voi­si­vat teh­dä. (Mai­nit­ta­koon, että olen sitä miel­tä, että myös nuo alem­man kou­lu­tuk­sen, mut­ta ras­kas­ta työ­tä teke­vät ryh­mät, ansait­si­si­vat tun­tu­van pal­kan­ko­ro­tuk­sen.) Lisäk­si teh­tä­vä­siir­to­ja tulee lää­kä­reil­tä hoi­ta­jil­le­kin. Vas­tuu- ja osaa­mis­vaa­ti­muk­set kas­va­vat jat­ku­vas­ti, kes­ki­mää­räi­nen hoi­toai­ka lyhe­nee ja poti­las­mää­rät kasvavat. 

    Omal­la osas­tol­la­ni kuor­mi­tus­pro­sent­ti on ollut pit­kään yli 100 pro­sent­tia, kes­ki­mää­räi­nen hoi­toai­ka n.2 vuo­ro­kaut­ta. Kii­ret­tä riit­tää ja usein­kin työ­tä teh­dään vajaal­la mie­hi­tyk­sel­lä. Pahim­mas­sa itsel­le­ni osu­nees­sa työ­vuo­ros­sa omal­la vas­tuul­la­ni oli 15 poti­las­ta. Poti­las­tur­val­li­suus on sii­nä tilan­tees­sa kau­ka­na, oli kuin­ka tai­ta­va tai osaa­va hoi­ta­ja tahan­sa. Sijai­sia lyhyel­lä varoi­tusa­jal­la on lähes mah­do­ton­ta saa­da ja tilan­ne ei tule­vai­suu­des­sa aina­kaan para­ne. Toi­vot­ta­vas­ti nyky­ti­lan­ne ei hei­jas­tu heti seu­raa­viin kou­lu­jen hakui­hin, alan veto­voi­maan tämä suu­rem­min ei aina­kaan lisää. Toi­vo­tan läm­pi­mäs­ti ter­ve­tul­leek­si ulko­mai­set, kie­len tai­ta­vat hoi­ta­jat ja myös remon­tin käy­tän­nön työn järjestelyyn.

    Vali­tet­ta­vaa on, että nyt valit­tu työ­tais­te­lu­mal­li saat­taa hyvin­kin rea­li­soi­tua. Sää­det­ty laki ei tule ongel­maa rat­kai­se­maan, kuten Jyr­ki Katai­nen­kin koti­si­vuil­laan tote­aa, vaan on tur­vaa­mas­sa, ettei ihmis­hen­kiä mene­tet­täi­si. Yli 10 tuhan­nen hoi­ta­jan vajaus­ta vaan ei lain mää­rää­mäl­lä 10–20 pro­sen­tin “pak­ko­työl­lä” pai­ka­ta. Ihmeel­lis­tä on, että poti­laat jak­sa­vat edel­leen olla työ­tais­te­lum­me tuke­na, vaik­ka se juu­ri hei­hin itseen­sä koh­dis­tuu. Jak­sa­mis­ta ja pit­kää pin­naa vaa­di­taan täs­sä tilan­tees­sa myös heil­tä, kuten hei­dän omaisiltaankin.

  45. Näil­lä näky­min TEHYn kan­nat­tai­si ajaa tätä asi­aa sil­loin, kun maas­sa on vasem­mis­toe­nem­mis­töi­nen hallitus.Ei tar­vit­si­si sil­loin Hei­nä­luo­man­kaan esiin­tyä tämän­päi­vän tapaan,jakaisi vain val­tion kas­sas­ta rahat kun­nil­le eteen­päin toimitettavaksi.Ymmärtääkseni tähän oli­si ollut mah­dol­li­suus jo ajat sitten.Elikä kat­so­kaa­han vähän peiliin,olitte vii­me vaa­lien alla lupaa­mas­sa ihan samaa kuin Katainenkin.

  46. Jii­kool­le, Anne­li Root­hil­le ja muille

    Irti­sa­nou­tu­mi­nen on yksi työ­tais­te­lu­toi­mi. Tavan­omai­set lakot ovat aiem­min veny­neet viik­ko­jen pitui­sik­si, kun kriit­ti­siin hoi­toi­hin ei ole puu­tut­tu. Niin olem­me teh­neet me kil­tit tytöt. Ja niin on pysyt­ty palk­ka­kuo­pas­sa vuo­si toi­sen­sa perään, sil­lä palk­kam­me todel­la ovat mata­lat toi­sin kuin jul­ki­suu­des­sa esi­te­tyis­tä vir­heel­li­sis­tä, yli­suu­ris­ta pal­kois­ta voi­si kuvi­tel­la. Tämän­ker­tai­nen työ­tais­te­lu­toi­mi on pal­jon tehok­kaam­pi ja osoit­taa Tehyl­tä ihail­ta­vaa roh­keut­ta. Ei sii­nä auta mui­den liit­to­jen katel­li­si­na syy­tel­lä, itse ovat omat sopi­muk­sen­sa alle­kir­joit­ta­neet. Toi­vot­ta­vas­ti sopi­mus­jär­jes­tel­miin tul­laan puuttumaan.

    Irti­sa­nou­tu­mi­nen jos mikä osoit­taa hoi­ta­jien aja­van poti­lai­den etua. Nyt jo suu­res­sa osas­sa työ­pis­tei­tä toi­mi­taan jat­ku­vas­ti vajaal­la hen­ki­lö­kun­ta­mää­räl­lä, sijai­sia on vai­kea saa­da ja tilan­ne vain pahe­nee koko ajan. Jos mitään ei oli­si teh­ty, oli­si tule­vai­suu­des­sa poti­lai­den tur­val­li­suus entis­tä enem­män uhat­tu­na, kun ei ole riit­tä­väs­ti päte­vää hen­ki­lö­kun­taa. Kenen­kään on tur­ha epäil­lä hoi­ta­jien vas­tuun­ot­to­ky­kyä, hoi­to­työ vaa­tii tava­ton­ta vas­tuun ottoa ja kor­ke­aa moraa­lia koko ajan, se on oleel­li­nen osa tätä työtä.

    Nyky­ajan työ­elä­mä on kovaa peliä. Kai­kil­la aloil­la on ylen­mää­rin työ­tä ja uupu­nei­ta ihmi­siä. Onko se sitä suo­ma­lais­ta peri­ka­teut­ta, että jos itsel­lä on jokin asia huo­nom­min, ei se saa olla paremm­min kenel­lä­kään muul­la? Itse uskoi­sin, että Tehyn roh­keus roh­kai­see jat­kos­sa mui­den­kin mata­la­palk­ka-alo­jen liit­to­ja tais­te­le­maan itsel­leen parem­mat pal­kat. Eikä se ole minul­ta pois. Mie­lel­lä­ni­kin mak­san vero­ja lisää, kun­han vain pal­ve­lut säi­ly­vät ja pal­kat oli­si­vat oikeu­den­mu­kai­sem­pia myös muille. 

    Ja vie­lä — SOPIMUS SYNTYI! JEE JEE JEE!

  47. Jalo­ses­ta, Osmos­ta ja Hesa­ris­ta huo­li­mat­ta oikeus voitti!

    -Oli­pa teho­kas tak­tiik­ka nai­sil­ta. Täl­lais­ta tar­vit­tiin rah­val­taa vas­taan. Hyvin­voin­nis­sa ei pelk­kä talous­kas­vu ole tie onneen.

  48. Niin­pä niin Steph, Riit­ta ja muut ystä­vät sekä muut “kylän­mie­het”: Oikeus voit­ti, ja täyt­tä nol­laa vastaan!
    Tämä tie­det­tiin ja tätä odo­tet­tiin: Ei Päi­vää­kään Ilman Hoitoja!
    Tämä on ehkä tur­ha­mais­ta ila­koin­tia (, mut­ta alan uko­puo­lel­ta): “Kyl­lä nyt riit­tää pole­mi­soin­tia toi­min­ta­ta­vois­ta ja tulok­sen sovel­ta­mi­ses­ta aiem­min Tehyä arvos­tel­lei­den liit­to­jen ja median­kin tahol­ta.” Mut­ta tot­ta on, että näin puh­das­ta voit­toa pel­käl­lä pelot­teel­la ei olla ennen näh­ty (, eikä heti tul­la näke­mään). Eli tämä oli kau­an padok­sis­sa ollut odo­tet­tu ja toi­vot­tu tais­te­lu, jol­la oli siis koko kan­san tuki taka­naan. Tämä Oli Oikeu­den Voitto!
    Katai­nen ja hänen asen­tees­sa on nyt sit­ten luku sinän­sä: Ei vas­tuu­ta , ei oike­aa mie­li­pi­det­tä vie­lä­kään, eikä mitään jär­ke­vää asen­net­ta­kaan; kuin tule­van “lama­ke­hi­tyk­sen” ennus­ta­jien puolustelu.…
    Kii­tos vie­lä Jaa­nal­le ja muil­le neu­vot­tel­joil­le ja vas­tuu­hen­ki­löil­le yhteis­kun­nan ter­vees­tä “pöl­lyt­tä­mi­ses­tä”!

  49. Irti­sa­nou­tu­mi­nen aina­kin yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la on oikeus­toi­mi, mil­lä työn­te­ki­jä ilmoit­taa työ­so­pi­muk­sen­sa päät­ty­mään irti­sa­no­mi­sa­jan pää­tyt­tyä. Mitään ehto­ja ei ole mah­dol­li­suus sanel­la. Jo irti­sa­no­mi­sa­jan kulues­sa teh­tä­vään vali­taan uusi hen­ki­lö, jol­lei paik­kaa sit­ten jäte­tä koko­naan täyt­tä­mät­tä. Sama ei lie­ne hoi­toa­lal­la. Riit­ta Koti­lai­sen mai­nit­se­ma “iha­li­ta­va roh­keus Tehyl­tä” tai­si­kin koh­dis­tua enem­män jul­ki­seen pahek­sun­nan kuin todel­li­seen työ­pai­kan menet­tä­mi­sen uhkaan. Seu­raa­val­la kier­rok­sel­la var­maan päi­vä­hoi­ta­jat ja las­ten­tar­hao­pet­ta­jat vetä­vät samas­ta narus­ta ja pis­tä­vät koko yhteis­kun­nan pol­vil­leen kun val­ta­vaa osa koko työ­väes­töä, myös sai­raan­hoi­ta­jia uhkaa jää­mi­nen kotiin lap­si­aan hoi­ta­maan. Kun näi­den ja vie­lä muu­ta­mien mui­den­kin jul­kis­ten alo­jen pal­ka­ka­ko­ro­tuk­set mak­set­tai­siin Koti­lai­sen halua­mal­la taval­la, siis veron­ko­ro­tuk­sin, niin jo oli­si pää vetä­vän kädes­sä vaik­ka kuin­ka käy­tet­täi­siin Rexo­naa. Ei se muu­al­la­kaan maa­il­mas­sa niin mene, vaik­ka mitä väi­te­tään. Vain pal­ve­lu­jen­käyt­tä­jien oma­vas­tuuso­suut­ta lisää­mäl­lä, vaik­kain osin tar­ve­har­kin­tai­ses­ti, saa­daan yhteis­kun­nan varat riit­tä­mään edes pää­osaan nykyi­sis­tä pal­ve­luis­ta. Sii­hen suun­taan ollaan vää­jää­mät­tä menos­sa, eikä se ole paha asia. Täl­löin kysyn­tä mää­räi­si myös pal­kat. Muis­tuu­pa mie­leen taan­noin­nen TV ‑ohjel­ma suo­ma­lai­sen sai­raan­hoi­ta­jan tie­nis­teis­tä Lon­toos­sa, mis­sä tämä oli kul­taa vuo­le­mas­sa. Tai­si­vat­pa tulot olla kak­sin­ker­tai­set Suo­men palk­koi­hin näh­den. Ohjel­man lopuk­si pää­hen­ki­lö tote­si tule­van­sa koh­ta muu­ta­mak­si kuu­kau­dek­si Suo­meen leik­kaut­ta­maan sel­kään­sä, kun vas­taa­vaan ope­raa­tioon pää­sy sai­raan­hoi­ta­jan pal­koil­la oli­si niin tavat­to­man kal­lis­ta Englannissa!

Vastaa käyttäjälle jouni Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.